FI70498C - Krets foer automatisk reglering av slaeckstroempeglet hos ett bildroer - Google Patents

Description

ΓΒ1 m^UULUTUSjULKAISU π π Λ Q Ο Β 11 UTLÄG G NIN GSSKRI FT /U4 7 0 •^§1 (45) τ7 -·, -,...

(51) Kv.llc.4/lnt.CI.* H ΟΑ Ν 5/18 SUOMI — FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 801165 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 11 .0^.80 (FI) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 1 1 .0^4.80 (41) Tullut iulkiseksi — Blivit offentlig 19.1 0.80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuui.jutkaisun pvm. - 27.03.86

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 18.04.79 Eng 1 anti-Eng 1 and(GB) 7913^23 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York 10022, USA(US) (72) Werner Hinn, Zol1ikerberg, Sveitsi-Schweiz(CH) (71») Oy Kolster Ab (5**) Piiri kuvaputken sammu tusv i rtata son automaattiseksi säätämiseksi - Krets för automatisk regiering av s 1äckströmpeg1 et hos ett bildrör Tämä keksintö kohdistuu piiriin kuvaputken sammutusvir-tatason automaattiseksi säätämiseksi, johon piiriin kuuluu katodin ja hilan intensiteetin säätöelektrodeina sisältävä elekt-roninsuihkujärjestelmä, johon syötetään kytkennän kautta videosignaaleja, joissa on jaksottaisia kuvainformaatiointervalleja ja ilman kuvainformaatiota olevia kuvansammutusintervalleja, vertailuesijännitekytkentä, joka sammutusintervallin osan käsittävän sammutusvirran tarkkailuintervallin aikana syöttää katodille katodivirtatien kautta vertailuesijännitteen, apusig-naalinkytkentä, joka tarkkailuintervallin osan aikana syöttää hilaelektrodille apusignaalin, erotusvahvistin ja kytkentä, joka syöttää erotusvahvistimen ulostulosignaalin kytkentään kuvaputken esijännitteen korjaamiseksi.

2 70498 Värikuvan toistava kuvaputki, mikä sisältyy väritele-visiovastaanottimeen sisältää joukon elektronitykkejä, jotka kukin ohjataan punaisen, vihreän ja sinisen värin signaaleilla tahi merkeillä, mitkä saadaan yhdistetystä väritelevisio-merkistä. Koska toistettu värikuva määräytyy yksittäisistä näistä merkeistä tai näitten yhdistelmästä vaatii värikuvan optimi toisto, että näiden värimerkkien suhteet ovat oikein kaikilla kuvaputken ohjaustasoilla alkaen harmaaseen ja mustaan saakka,missä vaiheessa näiden kolmen elektronitykin tulisi omata oleellisesti pienentynyt johtavuustaso tai olla sammutettuina .

Värikuvan optimi toisto ja harmaan asteikon seuranta kuvaputkella saattaa häiriytyä kun elektronitykkien etujännite vaihtelee eli muuttuu tietyltä ennakolta määritellyltä tasolta aikaansaaden vahingollisia kuvaputken sammutusvirheitä toistettavaksi. Nämä virheet tulevat näkyviin värisävyinä esitetyssä yksivärisessä kuvassa ja ne myös häiritsevät esitetyn värikuvan väritarkkuutta. Sammutusvirheet saattavat aiheutua joukosta erilaisia tekijöitä mukaanluettuna vaihtelut tämän kuvaputken toimintaominaisuuksissa ja siihen liittyvissä piireissä (esim. johtuen vanhentumisesta) lämpötilailmiöistä ja hetkellisistä kuvaputken "siirtymähäiriöistä" ("flashovers").

Koska on toivottavaa taata, että värimerkkien suhteet kuvaputkella ovat oikeita kaikilla kuvan kirkkaustasoilla, si-sisältävät väritelevisiovastaanottimet yleensä järjestelyt, jotta säädettäisiin kuvaputkea ja siihen liittyviä piirejä tämän vastaanottimen ollessa asettelun eli huollon toiminta-asennossa sinänsä tunnettujen menetelmien mukaisesti. Lyhyesti sanottuna on laitteessa huoltokytkin "normaali" ja "huolto" asentoineen liitettynä toiminnaltaan vastaanottimen merkinkä-sittelypiireihin ja kuvaputkeen. Kytkimen ollessa "huolto" asennossa videomerkit irtikytketään kuvaputkelta ja pystysuuntainen pyyhkäisy luhistetaan kasaan. Kunkin elektronitykin etujännite on täten säädettävissä, jotta aikaansaataisiin haluttu sammutuksen virtataso (esim. muutamia mikroampeereja) kutakin elektronitykkiä varten. Tämä säätö takaa, että kuva- 3 70498 putki on oikein sammutettuna siihen tuodun videomerkin puuttuessa tai seurauksena mustan vertailutasosta videomerkissä ja se myös takaa oikean suhteen videomerkeille kaikilla kirk-kaustasoilla. Kuvaputken ohjauspiirit, mitkä liittyvät kuhunkin elektronitykkiin ovat täten säädettävissä haluttua vahvis-tusmäärää varten (esim. kompensoimaan kuvaputken fosforin epätehokkuudet), jotta taattaisiin oikeat suhteet punaisen, vihreän ja sinisen merkin ohjauksille kun vastaanotin toimii normaalisti.

Kuvaputken sammutuksen säätö on aikaa viepää ja epämukavaa ja se tulisi tyypillisesti suorittaa useita kertoja tämän kuvaputken elinaikana. Tämän lisäksi kuvaputken sammutuksen ja vahvistuskertoimen säädöt vaikuttavat usein toinen toisiinsa mikä täten vaatii, että suoritetaan peräjälkeisiä säätöjä.

Tämän johdosta on edullista poistaa tämän säädön tarve niin että tämä säätö suoritetaan automaattisesti vastaanottimessa olevilla piireillä.

Tunnetaan jo automaattisia kuvaputken etujännitteen sää-tösysteemejä. Tunnetut systeemit mittaavat yleensä katodin sammutuksen virran hyvin pienen arvon tietyn aikavälin kuluessa (esim. esiintyen pystysuuntaisen kuvan sammutuksen aikavälin aikana televisiomerkissä, kun kuvan tietoa ei ole läsnä) kun sovelias (mustan) vertailutason merkki tuodaan intensiteetin säätöelektrodille tässä kuvaputkessa. Aikaansaatu säätö-jännite on käytössä korjaamaan kuvaputken ohjausvahvistimen etu jännitettä, jotta aikaansaataisiin haluttu katodin saminutuk-sen virran taso. Tunnetut systeemit kuitenkin kärsivät yhdestä tai useammasta haittapuolesta, mitkä voidaan välttää tämän keksinnön mukaisella järjestelyllä.

Erityisesti omaa tämän keksinnön mukainen automaattinen kuvaputken etujännitteen muodostamisen järjestely huomattavan immuniteetin häiriömerkkien suhteen, mitkä tulevat tehonsyö-töstä ja tämän vastaanottimen poikkeutuksen piireistä. Tällaiset häiriömerkit muodostuvat ensisijaisesti väistämättömistä magneettisista hajakentistä, mitkä liittyvät tehonsyötön muuntajiin, kuvaputken poikkeutusikeen rakennelmaan ja muihin piiri- 4 70498 komponentteihin, mitkä kykenevät aikaansaamaan magneettikenttiä .

Esitetty systeemi ei myöskään vaadi suurjännitetran-sistoria havaitsemaan kuvaputken katodin sammutusvirtaa. Esitetty systeemi ei sitä paitsi vaadi hyvin pienen katodin virran absoluuttiarvon mittaamista tämän kuvaputken sammutuksen läheisyydessä ja se on oleellisesti epäherkkä katodin vuoto-virroille, mitkä muutoin saattaisivat johtaa haitallisiin kuvaputken etujännitteen korjausvirheisiin.

Tämän keksinnön mukaiselle piirille kuvaputken sammu-tusvirtason automaattiseksi säätämiseksi on tunnusomaista, että apusignaali on hilaan syötetty, kuvaputkessa virtaavaa suihkuvirtaa kohottavasti navoitettu impulssi ja että katodin ja erotusvahvistimen väliin on lisätty kytkentälaite, joka tarkkailuintervallin aikana esiintyvän katodipotentiaalin ohjaamana saattaa erotusvahvistimen ulostulosignaalin reagoimaan suihkuvirtaerotukseen, joka syntyy suihkuvirtaa kohottavan impulssin esiintyessä hilassa.

Tämän keksinnön erään piirteen mukaisesti katodipotentiaalin ohjaama kytkentälaite sisältää ensimmäisen johtamis-kytkennän, jonka sisääntulo on kytketty katodiin ja joka tarkkailuintervallin osan aikana johtaa ensimmäisen sisääntulo-signaalin erotusvahvistinta varten, joka signaali on verrannollinen siihen katodipotentiaaliin, joka säätyy apusignaalin ilmestymisen aikana virtaavan katodivirran perusteella, ja toisen johtamiskytkennän, jonka sisääntulo on kytketty katodiin ja joka tarkkailuintervallin toisen osan aikana johtaa toisen sisääntulosignaalin erotusvahvistinta varten, joka signaali on verrannollinen siihen katodipotentiaaliin, joka säätyy tarkkailuintervallin toisen osan aikana virtaavan katodivirran perusteella.

Erään toisen piirteen mukaisesti ensimmäinen ja johta-miskytkentä omaavat samalla tavalla muodostetut näytteenottoja pitokytkennät, joihin kuuluu ensimmäinen varausvarasto, ensimmäinen näytteenottaja, joka ensimmäisen varausvaraston 70498 kytkemiseksi selektiivisesti katodivirtatiehen voidaan yksinomaan tarkkailuintervallin yhden osan aikana kytkeä suhteellisen alhaisen ja vast, suhteellisen korkean impedanssin omaavaan tilaan, ja toinen varausvarasto ja toinen näytteenottaja, joka toisen varausvaraston kytkemiseksi selektiivisesti katodivirtatiehen voidaan yksinomaan tarkkailuintervallin toisen osan aikana kytkeä suhteellisen alhaisen ja korkean impedanssin omaavaan tilaan.

Oheisissa piirustuksissa nähdään:

Kuvio 1 havainnollistaa lohkokaaviota osasta värite-levisiovastaanotinta sisältäen laitteiston tämän keksinnön mukaan.

Kuva 3 esittää piirikaaviota eräästä osasta kuviossa 1 esitettyä laitteistoa.

Kuviot 3-8 esittävät merkin aaltomuotoja, mitkä ovat käyttökepoisia ymmärrettäessä kuviossa 1 esitetyn laitteiston toimintaa.

Kuviot 9 ja 10 esittävät piirijärjestelyjä kuviossa 1 esitetyn laitteiston muista kohdista.

Kuvio 11 esittää merkin aaltomuotoa, mikä on käyttökelpoinen ymmärrettäessä kuvioissa 1, 9 ja 10 esitettyjen järjestelyjen toimintaa.

Kuvio 12 esittää muunnettua osaa kuvion 10 piiristä.

Kuviossa 1 televisionmerkin käsittelypiiri 10 (esim. sisältää videon ilmaisimen, vahvistimen ja suodinvaiheet) aikaansaa erilliset valoisuuden (Y) ja värikkyyden (C) komponentit yhdistelmänä olevasta väritelevision merkistä syöttäen sen demodulaat-torimatriisiin 12. Matriisi 12 aikaansaa ulostulon pienen tason värikuvaa edustavat merkit r, g ja b. Nämä merkit vahvistetaan ja käsitellään muutoin piireissä katodin merkinkäsittelypiirien 14a, 14b ja vastaavasti 14c puitteissa näiden aikaansaadessa suurempipitoiset vahvistetut värikuvan merkit R, G ja B vastaaviin katodin intensiteetin säätöelektrodeihin 16a, 16b ja 16c värikuvaputkella 15. Tässä esimerkissä kuvaputki 15 on itsensä kohdistavaa in-line tykkityyppiä missä on yhteisesti virroitettu 6 70498 hila 18 liittyen kuhunkin elektronitykeistä mitkä sisältävät katodielektrodit 16a, 16b ja 16c.

Katodin meriinkäsittelyn piirit 14a, 14b ja 14c ovat tässä suoritusmuodossa keskenään samanlaisia. Tämän johdosta alempana oleva rakenteen ja toiminnan esitys käsittelypiirilie 14a soveltuu myös piireihin 14b ja 14c.

Piirissä 14a avainnettu portti 20 (esim. analoginen elektroninen kytkin) yhdistää ja vastaavasti irroittaa r merkin saatuna ulostulon matriisista 12 videon merkin sisääntuloon kuvaputken ohjaimessa 21 seurauksena avaintavasta merkistä VA. Ohjausvai-he 21 sisältää merkin vahvistuksen piirin, jotta kehitettäisiin suuremman tasoinen ulostulon merkki R mikä tuodaan kuvaputken katodille 16a. Katodi 16a on yhdistetty koestavan vahvistimen 22 sisääntuloon. Vahvistin 22 avainnetaan päälle merkeillä Ve ja V„ jotta aikaansaataisiin ulostulon säätömerkki, mikä syötetään etujännitteen säädön sisääntuloon ohjauslaitteessa 21, jotta muunnettaisiin vahvistinpiirien etujännitettä ohjauslaitteessa 21 säätämään sitä sammutuksen eli mustan tasoa virtaa, minkä katodi 16a johtaa, kuten tullaan kuvaamaan alla.

Säätölogiikkayksikkö 28 sisältyy myös kuvion 1 systeemiin. Logiikkayksikkö 28 toimii vaakasuuntaisten ja pystysuuntaisten palautuksen sammutusmerkkien perusteella, mitkä aikaansaadaan muualla vastaanottimessa jotta muodostettaisiin avaintava merkki VA porttiin 20 sekä avaintavat merkit ja Vg näytteenoton yksikössä 22 varten. Yksikkö 28 aikaansaa myös avaintavan merkin V2 sekä ulostulon jännitteen pulssin VQ sellaisen aikavälin kuluessa, jolloin kuvaputken 15 katodin sammutuksen virtaa tulee valvoa. Yksikön 28 ulostulo, mistä aikaansaadaan merkki V„ ai-

VJ

kaansaa myös asiaankuuluvan etujännitteen määrän hilalle 18 (tässä esimerkkitapauksessa oleellisesti nolla volttia) muina ajanhetkinä kuin hilan pulssin aikavälillä.

Piirijärjestely logiikkasäätöyksikköä 28 varten on esitettynä kuviossa 2. Tämä piiri muodostuu monostabiilistä ("ker-talaukaistavasta") multivibraattoripiiristä 30, mihin sisältyy aktiivi laite 31, mikä toimii sisääntulon positiivisen pystysuuntaisen palautuksen sammutuspulssin nousureunan perusteella sekä sisältyy joukko kiikkuja 32-35. Yksiasentoinen piiri 7 70498 30 syöttää ulostulon ajoitusmerkit kiikkujen 34 ja 35 sisääntuloihin. Kuhunkin kiikkuun sisältyy sisääntulot C ja D, komplementääriset ulostulot Q ja Q sekä päällasetuksen (S) ja palautuksen (R) säätösisääntulot. Kiikut 32 - 34 muodostavat laskinvaiheen, mikä toimii positiivisten vaakasuuntaisten juovan palautuksen sammutuspulssien perusteella, mitkä tuodaan laskimen vaiheeseen sisääntulon piirin kautta, mihin sisältyy invertterit 37 ja 38. Kiikun 35 tehtävänä on palauttaa laskinvaihe katodin virran valvonta-aikavälin lopussa. Piiriin 28 sisältyy myös joukko ulostulon logiikan inverttereitä 40-42. Kiikut 32-35 saattava olla sitä tyyppiä, mikä sisältyy tyyppiä CD4013 olevaan integroituun piiriin ja saattavat invertterit 37, 38 sekä 40-42 olla sellaista tyyppiä, mikä sisältyy CD4049A tyyppiä olevaan integroituun piiriin. Tässä esimerkissä aktiivi laite 31 monostabiilissa multi-vibraattoripiirissä 30 sisältää osan integroitua piiriä tyyppiä CD4098. Kaikki Yllämainitut tyypit integroituja piirejä ovat ostettavissa RCA Corporation yhtymän Solid State Division osastolta, Somerville, New Jersey, U.S.A.

Kuviot 3-8 havainnollistavat aaltomuotoja piirillä 28 aikaansaatuja avainnusmerkkejä varten yhdessä vaakasuuntaisen palautuksen sammutuspulssien kanssa sekä näiden merkkien keskinäisiä ajoitusriippuvaisuuksia.

Kuvaputken katodin virran valvonnan aikaväli esiintyy pystysuuntaisen palautuksen sammutuksen jälkeen mutta ennen kuvan aikavälin alkamista television merkissä, mikä sisältää esitettävänä olevan kuvan tiedon. Tämä tahtoo sanoa, että valvonnan aikaväli esiintyy tietyllä osuudella suuremmasta aikavälistä, mihin sisältyy useita vaakasuuntaisia juovia, joiden kuluessa kuvan tieto puuttuu merkistä. Tämän kuvaputken katodin sammutuksen virran valvonnan toimenpide ei aikaansaa mitään näkyviä vaikutuksia esitettyyn kuvaan, koska kuvaputki on tänä ajanhetkenä liika-pyyhkäistynä (toisin sanoen kuvaputken elektronisäde on poikkeutettu osumaan kuvaputken pintaan kuvan näyttöalueen yläpuolella).

Tässä esimerkissä valvonnan aikaväli sisältää ensimmäiset neljä vaakasuuntaista juovaa, mitkä esiintyvät pystysuuntaisen 8 70498 palautuksen sammutuksen loppumisen jälkeen. Näitä neljää vaakasuuntaista juovaa edustaa kuvion 3 aaltomuoto sisältäen se jaksottaiset positiiviset pulssit tällä juovataajuudella. Näiden neljän vaakasuuntaisen juovan,joiden kuluessa valvonta tapahtuu ei kuitenkaan tarvitse vastata ensimmäisiä neljää juovaa pystysuuntaisen palautuksen jälkeen.

Merkki V2 (kuvio 4) sekä merkki (kuvio 5) sisältävät negatiiviseen suuntaan siirtyviä pulsseja, mitkä esiintyvät valvonnan aikavälin alueella sisältäen tämä juovat yhdestä neljään.

Merkki VG (kuvio 6) sisältää positiivisen pulssin, mikä esiintyy hilan pulssiaikavälillä sisältäen juovat yhdestä kahteen valvonta-aikavälistä. Tämä pulssi tuodaan kuvaputken hilalle tietyn osuuden valvonnan aikavälistä kuluessa. Tässä pulssissa on edullisimmin kiinteä positiivinen amplitudinsa alueelta +5 - +15 volttia alempaan pulssin perustasoon verraten, mikä vastaa normaalia hilan etujännitetasoa suuruudeltaan nolla volttia tässä esimerkissä. Merkki VG (kuvio 8) on merkin komplementääri-versio. Mitä tulee kuvion 2 piiriin 28 on amplitudiltaan säädetty versio merkistä V_, mitä on merkitty ulostulon merkiksi V ' saatavissa ylimääräislisänä transistorin 45 kollektorin ulostulolta. Merkin V ' amplitudi on muutettavissa tasajännitteen V

VJ D

tason mukaisesti, mikä tuodaan transistorin 45 kollektorille vastuksen 46 kautta.

Merkki Vg (kuvio 7) sisältää negatiiviseen suuntaan siirtyvän pulssin mikä esiintyy vertailun aikavälillä sisältäen juovat kolmesta neljään valvonnan aikaväliltä ja on tämä ajoitettu alkamaan hilan pulssiaikavälin lopussa.

Esitetyn systeemin mukaisesti avataan portti 20 seurauksena avaintavasta merkistä estämään merkin r kulkeminen matriisista 12 ohjauslaitteeseen 21. Tämä esiintyy koko valvonnan aikavälin kuluessa (juovat yhdestä neljään). Suhteellisen alhaisen jännitteen positiivinen pulssi VG tuodaan kuvaputken säätöhilalle 18 juovien yksi ja kaksi kuluessa valvonnan aikavälillä ja ohjauslaitteen 21 ulostulo ja täten katodi 16a saavat lepotilan vertailutason, mikä määräytyy etujännitteen piirillä ohjauslaitteessa 21 koko valvonnan aikavälin kuluessa, mihin sisältyy hilan pulssin ja vertailun aikavälit.

70498 Jännite, mikä on verrannollinen eroitukseen katodin virtamäärissä mitkä kulkevat valvonnan aikavälin kuluessa (toisin sanoen hilapulssin ja vertailun aikavälien välillä) on käytössä määrittelemään mikäli elektronitykki on sammutettuna oikein (toisin sanoen johtaako se nollavirran tai tietyn ennakolta määritellyn hyvin pienen sammutuksen virran) vai johtaako se liiallisen paljon sammutusvirtaa. Hilan pulssin aikavälin kuluessa kuvaputki toimii katodiseuraajana hilapulssin V^, perusteella, jolloin samalla tavoin vaiheistettu versio hilapulssista tulee näkyviin kuvaputken katodielektrodille hilapulssin aikavälin kuluessa. Katodipulssin ampilitudi kehitetään verrannollisena katodi-virran johtavuuden tasoon mutta vaimennetaan sitä jonkin verran verrattuna hilapulssiin V johtuen suhteellisen pienestä johto-suuntaisesta transkonduktanssista kuvaputken elektronitykin hilan ohjausominaisuuksissa. Katodipulssin amplitudi on hyvin pieni kun katodin sammutuksen virta on halutulla sammutuksen tasolla.

Liiallisen korkeiden katodin sammutusvirtojen tilanteiden aikana käsitellään eroitusjännite koestavalla vahvistimella 22, mikä on järjestetty mitätöimään häiriömerkit, jotka muutoin tekisivät mitättömäksi kuvaputken etujännitteen säätösysteemin tehokkuuden. Ulostulon merkki näytteenoton vahvistimesta 22 tuodaan etujännitteen säädön sisääntuloon ohjauslaitteesta 21 jotta muunnettaisiin tasajännitteistä (etujännitteen) toimintapistettä ohjauslaitteella 21 sellaiseen suuntaan, että kehitetään sellainen etujännitteen taso ohjauslaitteen 21 ulostuloon, mikä on riittävä aikaansaamaan halutun katodin sammutuksen virtatason suljetun silmukan toiminnan avulla. Portti 20 palautuu suljettuun asentoon valvonnan aikavälin lopussa (neljännen juovan jälkeen), mikä täten sallii värimerkkien tuomisen matriisin 12 ulostulosta ohjauslaitteelle 21.

Kuviot 9 ja 10 esittävät piirin yksityiskohtia katodin merkin käsittelypiiristä 14a (kuvio 1). Samanlaiset piirit sisältyvät katodin merkin käsittelypiireihin 14b ja 14c.

Tarkastellen kuviota 9 on siinä esitetty portin 20 järjestely, mikä saattaa muodostua transistorityyppisestä elektronisesta kytkimestä yhdessä ohjausvahvistimen piirin 21 kanssa.

Merkki r matriisista 12 tuodaan porttiin 20 sisääntulon kytkin- 10 70498 navan kautta ja avaintavat merkit VA tuodaan kytkinnavan T2 kautta säädön sisääntuloon portissa 20 (mikä on esitetty avoimessa asennossaan valvonnan tilannetta varten).

Ohjauslaitteeseen 21 sisältyy vahvistin, mikä sisältää vahvistintransistorin 54 sekä aktiivin kuormituspiirin, mihin sisältyy transistori 51. Sisääntulon piiri yhdistettynä transistorin 54 kannan sisääntuloon sisältää taajuuden kompensoinnin piirin 50, mihin sisältyy vahvistuskertoimen säädön muutettava vastus 51. Ulostulon videomerkkejä tulee näkyviin transistorin 55 emitterillä ja tuodaan ne kuvaputken katodille 16a ulostulon piirin kautta, mihin sisältyy impedanssipiiri 60, valokaaren vaimennusvastus 22 ja kytkinnapa , Jännitteen ilmaiseva jännitteen jakaja muodostuen vastuksista 65 ja 66 on yhdistettynä kuvaputken katodin 16a ja kytkinnavan sekä vertailun jännitteen (+12 volttia) väliin. Merkki V_ tuodaan hilalle 18 kuvaput-

O

kelta vastuksen 68 kautta. Zener diodi 58 yhdistettynä transistorin 54 emitteriin aikaansaa vertailun etujännitetason transistoreille 54 ja 55. Tässä esimerkissä vertailun etujännitteen taso aikaansaatuna zener-diodilla 58 tuodaan myös kytkinnavan kautta vastaaviin vahvistinpiireihin katodin merkin käsittelypii-reissä 14b sekä 14c.

Kun portti 2Q on avoinna valvonnan aikavälillä määräytyvät lepotilan ulostulon taso ohjauslaitteessa 21 ja täten jännite, mikä esiintyy kytkinnavassa siitä vertailutasosta, mikä määritellään zener-diodilla 58 yhdessä etujännitteen piirin kanssa, mihin sisältyy vastukset 52 ja 57, Ulostulon jännite aikaansaatuna jännitteen jakajan vastuksien 65 ja 66 liitoskohtaan yhdistetään näytteenoton vahvistimen 22 sisääntuloon kytkinnavan kautta. Etujännitteen säätöjännite kehitettynä vahvistimen 22 ulostuloon yhdistetään kytkinnavan Tg kautta vastukseen 57. Tähän säätö jännitteeseen sisältyy korjauksen virta vastuksen 55 kautta transistorin 54 kannalle siten, että lepotilan taso, mikä esiintyy vahvistimen 21 ulostulossa ja kytkinnavassa T^ määräytyy säädettynä sellaiseen suuntaan, että muunnetaan virheellistä katodin sammutuksen virtatasoa haluttua sammutuksen tasoa kohden.

Katodin merkki, mikä esiintyy kytkinnavalla T^ on esitettynä oleelliselta osaltaan kuviossa 11. Kuvion 11 aaltomuodoissa 11 70498 on positiivinen katodin ulostulon pulssi indusoituna hila-pulssilla Vg hilapulssin aikavälin kuluessa liiallisten katodin sammutusvirtojen läsnäollessa merkitty suureena Δν (suuruusluokaltaan esim. 100 millivolttia). Vaimennettu versio tästä merkistä esiintyy jännitteen jakajan vastuksien 65 ja 66 liitoskohdassa ja se käsitellään näytteenoton vahvistimella 22 kuten tullaan kuvaamaan alla. Tässä systeemissä ei katodin sammutuksen virran korjaukseen vaikuta katodin vuotovirrat (toisin sanoen katodin tai hehkuttimen vuotovirrat), koska esitetty systeemi ei mittaa suoraan hyvin pienten tasoisten katodin virtojen absoluuttista arvoa kuvaputken sammutuksen läheisyydessä näiden virtojen sisältäessä tuntemattoman suuruisen vuotokomponentin.

Tässä suhteessa tulee todeta, että kuvion 9 järjestelyssä kulkee suuruudeltaan likimäärin 2,7 milliamppeerin virta, sisältäen katodin sammutuksen virran jännitteen jakajan vastuksissa 65 ja 66 koko valvonnan aikavälin kuluessa. Tämä virta määräytyy jännitteestä, mikä tällöin kehitetään vastuksien 65 ja 66 yli (toisin sanoen +180 voltin katodijännite vähennettynä +12 voltin vertailujännitteellä) jaettuna näitten vastusten arvolla. Tämän johdosta katodin sammutuksen virta muutaman mikroamppeerin suuruisena edustaa häviävän suuruista osaa siitä virrasta, mikä kulkee jännitteenjakajassa 65 ja 66. Hilan pulssin aikavälin kuluessa saadaan vastaava lisäys katodin virrassa aikaan yhdessä tähän liittyvine lisäyksineen siinä virrassa, mikä kulkee jännitteenjakajassa 65 ja 66. Tämän johdosta jännite kehitettynä vastuksen 66 yli kytkinnapaan T^ on verrannollinen eroitukseen katodin virtamäärissä kehitettynä valvonnan aikavälin yli. Sen sijaan että mitattaisiin katodin sammutuksen virran hyvin pientä absoluuttiarvoa tiettynä ajallisena hetkenä toimii esitetty järjestely jännitteen eroituksen perusteella, mikä aikaansaadaan vastuksen 66 yli. Sen jännitteen lisäyksen arvoon, mikä aikaansaadaan seurauksena hilan pulssista ja vertailun jännitteen tasoon ei vaikuta katodin vuotovirrat, koska merkin siirtyminen kuvaputken säätöhilalta katodille toteutetaan säteen virran joh-tavuusarvolla kuvaputken katodiseuraajatoiminnan avulla, mihin katodin ja hehkun vuotovirrat eivät vaikuta. Alempana seuraa yksityiskohtaisempi esimerkki tästä.

12 70498

Hilan pulssin puuttuessa valvonnan aikavälin kuluessa johdetaan hyvin pieni katodin säteen virta (i^) tässä kuvaputkessa. Korkeampi katodin säteen virta (ΐ^Η) johdetaan seurauksena hilapulssista. Se kokonaisvirta, minkä jännitteen jakaja 65 ja 66 johtaa hilan pulssin puuttuessa ja läsnäollessa muodostuu vastaavasti virroista i ^ ja i . Näihin virtoihin sisältyy vuotokomponentti (i^, likiniäärin viisi mikroamppeeria) , yllämainitut virrat i, T ja i, „ sekä lepotilan virta (i likimäärin

DL DH c O

2,6 milliamppeeria) aikaansaatuna videon ohjausvahvistimella alempana esitettävien riippuvaisuuksien mukaisesti:

lTL = LbL * h+ iO

+ h + Ao

Sen jännitteen amplitudi, mikä esiintyy jännitteenjakajan vastuksen 66 yli (Vgg) valvonnan aikavälin kuluessa on verrannollinen vastuksen 66 arvoon (Rgg) ja yllä todettuihin virtoihin seuraavassa esitettävän lausekkeen mukaisesti: V66 = R66(lTH ~ 1TL) = R66(lbH " 1bL)* Tämän johdosta eroitusjännite kehitettynä vastuksen 66 yli valvonnan aikavälin kuluessa ja tuotuna vahvistimeen 22 ei ole virran i ja vuotovirran i. vaikutuksen alainen, mikä on edullis- ta ja se riippuu ainoastaan katodin säteen virran eroituksesta (ij-jjj ~ ifaL^ · Tämä virran eroitus ja tämän johdosta vastaavan eroitusjännitteen taso (V,,) indusoituna vastuksen 66 yli tulee b b pienemmäksi sitä mukaa kun katodin säteen virta lähestyy haluttua sammutuksen tasoa kuvaputken sammutuksen läheisyydessä.

Vaikkakin merkki V„ tulee tuoda säätöhilalle kuten esim.

O

yhteisesti virroitetulle yhdelle ainoalle säätöhilalle, mikä sijaitsee itsensä kohdistavissa "in-line” kuvaputkissa, voidaan videon ohjausmerkki tuoda joko kuvaputken katodille kuten on esitetty tai myös säätöhilalle. Se systeemi, mitä tähän mennessä on kuvattu vastaa oleellisesti sitä, mitä on kuvattuna yksityis- 13 70498 kohtaisemmin toisessa jo aikaisemmin mainitussa samanaikaisessa US patenttihakemuksessa nimitykseltään "Automaattinen kuvaputken etujännitesysteemi".

Kuvio 10 esittää piiriyksityiskohtia kuvion 1 näytteenoton vahvistimesta 22.

Näytteenoton vahvistin 22 sisältää kaksi keskenään identtistä näytteenoton ja muistin piiriä sekä tähän liittyvän differentiaalisen vahvistimen, jotta aikaansaataisiin kuvaputken etu-jännitteen säätöjännite sen eroituksen mukaisesti, mikä on katodin ulostulon pulssitason ja vertailun tason välillä. Ensimmäinen näytteenoton piiri toimii hilan pulssin aikavälin kuluessa kun muodostetaan katodin ulostulon pulssi ja toinen näytteenoton piiri toimii tämän jälkeisen vertailun aikavälin kuluessa. Ajallisesti peräjälkeinen näytteenotto ketodin jännitteestä hilan pulssin ja vertailun aikavälin kuluessa yhdistelmänä differentiaaliseen merkin käsittelyyn näytteenoton tiedosta aikaansaa merkityksellisen niiden häiriömerkkien hylkäämisen, jollaisia ovat juovien toistohäiriöt, mitkä liittyvät satunnaisiin hajamagneet-tikentiin vain esimerkkejä mainiten.

Katodin ulostulon merkki sisältäen indusoidun katodin ulostulopulssin AV (kuvio 11) aikaansaadaan jännitteen jakajasta 65 ja 66 kuviossa 9 näytteenoton vahvistimen 22 sisääntuloon kuviossa 10 kytkien se sinne kytkinnavan kautta. Sisääntulon merkki puskuroidaan emitteriseuraajatransistorilla 70 ja se vahvistetaan transistoreilla 72 ja 74. Diodit 75 ja 76 aikaansaavat tasajännitteen tason siirtymän siihen vahvistettuun katodin pulssiin, mikä aikaansaadaan transistorin 74 kollektorin ulostuloon ja käsitellään ensimmäisellä näytteenoton ja muistin piirillä, mikä sisältää emitteriseuraajatransistorin 78, vastuksen 79, diodin 81, muistavan varastointikondensaattorin 85 sekä transistorin 87. Transistori 87 saatetaan johtamattomaksi seurauksena merkistä V_. hilan pulssien aikavälin kuluessa kun katodin ulostulopuls-si esiintyy, mikä täten sallii kondensaattorin 85 vastaanottavan varauksen transistorilta 78 verrannollisena katodin pulssin tasoon. Transistori 87 on johtavana kaikkina muina ajanhetkinä, mikä täten aikaansaa estosuuntaisen etujännitteen diodille 81 ja eristäen kondensaattorin 85 transistorista 78.

14 70498

Toinen näytteenoton ja muistin piiri sisältää transistorin 94, vastuksen 95, diodin 96, varastokondensaattorin 98 sekä avainnetun transistorin 100. Tämä piiri on samankaltainen kuin ensimmäinen näytteenoton ja muistin piiri (transistori 78, vastus 79, diodi 81, kondensaattori 85, transistori 87) paitsi että tämä toinen piiri toimii myöhemmin vertailun aikavälin kuluessa. Transistori 100 saatetaan johtamattomaksi vertailun aikavälin kuluessa seurauksena merkistä Vc jotta sallittaisiin kondensaatto-rin 98 varaaminen transistorin 94, vastuksen 95 ja diodin 96 kautta. Transistori 100 on johtavana kaikkina muina aikoina, minkä johdosta diodi 96 saa estosuuntaista etujännitettä eristäen kondensaattorin 98 transistorista 94.

Emitterikytketyt (Darlington) transistorit 92 ja 102 muodostavat differentiaalivahvistimen mitä tulee kantaelektrodeihin, mitkä on yhdistetty kondensaattoreihin 85 ja 98 havaitsemaan jännite näissä kondensaattoreissa ja kehittämään ulostulon jännite,mikä on verrannollinen jännitteiden eroitukseen näissä kondensaattoreissa. Tämä ulostulon jännite tulee näkyviin kollek-torin ulostulon piirissä transistorista 102 ja se tulee näkyviin invertoidussa muodossa transistorin 104 kollektorin ulostulolta, mistä se sitten syötetään etujännitteen säädön sisääntuloon vahvistimessa 21 (kuvio 9) vastuksen 105 ja kytkinnavan Tg kautta. Kondensaattori 108 yhdistettynä kytkinnapaan Tg aikaansaa vaiheen kompensoinnin, jotta vältettäisiin sen säätö-silmukan epästabiilisuus, mikä muodostuu ohjausvahvistimesta 21 ja näytteenoton vahvistimesta 22.

Kondensaattoriin 85 seurauksena katodin pulssin tasosta varastoitu jännite havaitaan (Darlington) transistorilla 89, mistä kannan sisääntulo on yhdistetty kondensaattoriin 85 ja kaksi kollektorin ulostuloa on yhdistetty kannan sisääntuloon sisääntulon puskuritransistorissa 70. Transistori 89 sisältää takaisinkytkennän tasoittimen, jolla stabilisoidaan sisääntulon tasajännitetaso transistorin 70 kannalla siten, että kondensaattoriin 85 kehitetty jännite pidetään oleellisesti vakinaisena (toisin sanoen tasoitettuna) määrässä likimäärin +2,1 volttia. Tämä jännite vastaa kannalta emitterille liitoksen sivuun- 15 70498 asettelujännitettä transistorissa 89 lisättynä sivuunasettelun jännitteellä diodeissa 91 transistorin 89 emitteripiirissä. Transistori 89 transistoreineen 70,72,74 ja 78 muodostavat takaisinkytkennän tasoituspiirin, jotta taattaisiin, että lineaarinen merkin käsittelyalue ei ylity piirissä, mihin sisältyy differentiaalivahvistin 92 ja 102 ja että se myös sallii hyvin suuren vahvistuksen katodin ulostulon merkkiin riippumatta katodin tasa-jännitetasosta. Viimemainitussa suhteessa voidaan todeta, että katodin tasajännitetaso riippuu kuvaputken elektronitykin sammutus jännitteestä. Tämä sammutusjännite saattaa vaihdella tykistä tykkiin tietyssä kuvaputkessa ja tietystä kuvaputkesta toiseen.

Ei ole väliä määritteleekö takaisinkytkennän tasoituspiiri katodin pulssin tason (kuten se yllä on määritelty) vaiko vertailun tason koska differentiaalivahvistin 92 ja 102 aikaansaa halutun ulostulon jännitteen vastaten eroitusta näiden tasojen välillä kummassa tahansa näistä tapauksista.

Kun kuvaputki johtaa liiallisen suurta katodin sammu-tusvirtaa kasvaa katodin ulostulon pulssin taso vastaavasti, minkä johdosta kondensaattoriin 85 kehitetty jännite kasvaa vastaavasti. Tämä kasvu ylittää +2,1 voltin tason, mikä oli olemassa kondensaattorissa 85 ennen valvonnan aikaväliä. Konsensaat-torin 98 jännite pysyy aluksi muuttumattomana.

Lisääntynyt jännite kondensaattorissa 85 havaitaan transistorilla 89 minkä johtavuus tällöin kasvaa ja se alentaa sisääntulon transistorin 70 tasajännitteistä kannan etujännitettä ja alentaa täten kondensaattorin 85 jännitettä takaisinkytkentätoi-minnalla määrän verran, mikä vastaa sitä määrää, millä katodin ulostulon pulssin taso on lisääntynyt. Tämän jälkeisen vertailun aikavälin kuluessa alentunut sisääntulon tasajännitteinen etu-jännite vastaa vertailun tasoa, mitä on tasajännitteeltään siirretty (pienennetty) määrän verran, mikä on yhtä suuri kuin lisäys katodin pulssin tasossa. Tasajännitteeltään siirretty vertailu-taso kehitetään tällöin ja se pienentää jännitettä kondensaattorissa 98. Tämän mukaisesti kannan etujännite transistorilla 102 (mikä tulee kondensaattorin 98 kautta) on pienempi kuin mitä se on transistorilla 92 (tuotuna kondensaattorin 85 kautta) määrän verran, mikä on verrannollinen katodin ulostulon pulssin li- 16 70498 sääntyneeseen tasoon. Kollektorin virta transistorissa 92 ylittää tällöin transistorin 102 vastaavan arvon minkä johdosta kollektorin ulostulojännite transistorissa 102 lisääntyy kun sitä verrataan tilanteeseen, missä transistoreiden 92 ja 102 kanta-jännitteet ovat oleellisesti keskenään yhtä suuria. Kollektorin ulostulojännite transistorista 104 pienentyy seurauksena lisääntyneestä kollektorin jännitteestä transistorilla 102. Etu-jännitteen korjailujännite tuotuna vahvistimeen 21 kytkinnavan Tg kautta vaikuttaa suuntaan minkä johdosta tasajännitteinen ulostulon taso vahvistimessa 21 ja täten katodin etujännite lisääntyy sellaiseen suuntaan, että saatetaan katodin sammutuksen virran taso kohden haluttua tasoa. Indusoidun katodin ulostulon pulssin suuruus pienentyy tällöin vastaavan määrän verran.

Transistorin 104 kollektorin jännite jatkaa pienentymistään kunnes eroitus katodin pulssin tason ja vertailun tason välillä (mitattuna kuvaputken katodilta) pienentyy määrään likimäärin kolmekymmentä millivolttia. Tämä eroitus vastaa haluttua katodin sammutuksen virran tilannetta tässä systeemissä.

Nyt voidaan todeta, että paikallisesti kehitetyt häiriö-merkit televisiovastaanottimessa ovat ensisijaisesti juovakoh-taisesti toistuvia. Differentiaalinen merkin käsittely mikä aikaansaadaan differentiaalivahvistimilla 92 ja 102 johtaa huomattavaan häiriömerkkien hylkäämiseen erityisesti juovakohtaisesti toistuvista häiriöistä, jotka ovat peräisin hajamagneettikentis-tä, mitkä liittyvät tehonsyötön toimintaan ja poikkeutuspiireihin tässä vastaanottimessa ja jollaisia voidaan indusoida johtoihin, mitkä liittyvät kuvaputken automaattiseen etujännitesysteemiin. Katodin pulssin ja vertailun tason näytteenoton aikavälit ovat kestoajaltaan keskenään yhtä suuria, minkä johdosta mikä tahansa juovakohtaisesti toistuva häiriö vaikuttaa sekä koestettuun katodin pulssiin että koestettuun vertailun tason tietoon Soimalla tavoin ja se vaimentuu yhteisen toimintatavan merkin hylkäämisen ominaisuuksilla differentiaalivahvistimessa 92 ja 102.

Näytteenoton aikavälit ovat riittävän pitkiä, niin että riittävän suuria varastoinnin kondensaattoreita voidaan käyttää ilman että lisättäisiin sitä aikaa, mikä tarvitaan aikaansaamaan oikea kuvaputken etujännitteen muodostus. Suuri näytteenoton aika- 17 70498 vakio siihen liittyvine suurempine kohinan immuniteetteineen on myös seurauksena tästä.

Kuvattu differentiaalinen merkinkäsittely sallii myös nopean vasteen katodin ulostulon pulssin amplitudin vertailun tasoon verrattuna muutoksiin nähden. Samanlaiset muutokset katodin pulssin tason absoluutti tasossa ja ve t ilun tasossa jätetään myös oleellisesti huomiotta differentiaalivahvistimessa 92 ja 102 yhteisen toimintatavan hyijintäominaisuuksien ansiosta differentiaalivahvistimessa. Tämän johdosta ei ole tarpeen jaksottaan muodostaa uudestaan vertailutasoa katodin ulostulon pulssin vertailun tasolle tiettyyn tasajännitetasoon (esim. tasoi-tuspiirin avulla tähän liittyvine aikavakioineen), jolloin etu-jännitteen korjauksen jännite saadaan katodin ulostulon pulssin amplitudista ilman tarpeetonta viivettä.

Tässä suoritusmuodossa voidaan olettaa, että katodin sammutuksen virran oikea taso vastaa hyvin pientä nollasta poikkeavaa arvoa. Havainnot, mitkä ovat analogisia ylläesitetyille (kun katodin virran taso ylittää halutun tason) pätevät myös kun katodin sammutuksen virta on tämän halutun tason alapuolella. Tässä tapauksessa korjailun merkki tuotuna transistorista 104 ja kyt-kinnavasta T^ piirissä 22 etujännitteen säädön sisääntuloon vahvistimessa 21 tapahtuu suuntaan missä lisätään katodin sammutuksen virtatasoa kunnes haluttu virran taso saavutetaan.

Kolmenkymmenen millivoltin eroitus aikaansaatuna katodin ulostulon pulssin tason ja vertailun tason välille kun katodin etujännite on oikein on funktio merkin vahvistuskertoimesta aikaansaatuna piirillä 22, ja sivuunasettelujännitteestä aikaansaatuna diodeilla 75 ja 76. Tämä sivuunasettelun jännite takaa, että etujännitteen korjailu tapahtuu ajatellen tiettyä minimi-jännitteen eroitusta niiden jännitteiden välillä, jotka on kehitetty kondensaattoreihin 85 ja 98. Erityisesti on katodin ulostulon pulssin taso syötettynä näytteenoton piiriin 22 jännitteen jakajasta 65 ja 66 likimäärin +3,25 millivolttia kun saavutetaan oikea etujännitteen muodostus. Vahvistimen piirit sisältäen transistorit 72 ja 74 aikaansaavat kumpikin jännitteen vahvistuksen määrältään noin kaksikymmentä, mikä johtaa katodin ulostulon pulssiin noin +1,3 volttia kehitettynä transistorin 74 koi- 18 70498 lektorin ulostuloon. Tämä jännite on oleellisesti yhtä suuri kuin tasajännitteinen sivuunasettelun jännite aikaansaatuna diodeilla 75 ja 76 mitä tulee merkkeihin, mitkä ovat käsitelty ensimmäisellä ja toisella näytteenoton piireistä. Lisääntynyt herkkyys voidaan toteuttaa poistamalla eli eliminoimalla diodit 75, 76, mutta tämä johtaa pienentyneeseen immuniteettiin häiriö-merkeille, mitkä eivät ole juovien suhteen toistuvia.

Viitaten nyt takaisin kuvioon 9 voidaan todeta, että im-pedanssipiirin 60 tehtävänä on välttää liiallisen suurta indusoidun katodin ulostulomerkin vaimennusta V kuviossa 11) lisä ten ulkopuolista katodin impedanssia. Tällainen vaimennus saattaisi muutoin esiintyä, koska kuvaputken sisäpuolinen katodin impedanssi on suhteellisen korkea erityisesti pienillä katodin virroilla, kun taas ulostulon impedanssi ohjausvahvistimeen 21 on hyvin pieni. Impedanssin 60 havainnollistettu järjestely sallii vastuksen 61 lisääntyneen arvon ilman tähän liittyvää merkin kaistanleveyden pienentymistä. Kondensaattorin 63 arvo on riittävän pieni, jotta siinä esiintyisi korkea impedanssi niillä taajuuksilla, mitkä liittyvät katodin ohjausmerkkiin. Muita versioita impedanssin piiristä 60 kuvataan toisessa samanaikaisessa US patenttihakemuksessa, josta jo aikaisemmin on mainittu.

Mitä tulee kuvioon 9 voidaan todeta, että vertailun taso kehitettynä vertailun aikavälin kuluessa määräytyy vastuksien 52 ja 57 sekä diodin 58 yhteistoiminnasta. Tämä vertailun taso voitaisiin kuitenkin määritellä muilla keinoilla kuten esim. vasteena sopivalle vertailutasolle, mikä on saatavilla videon merkeistä, mitkä tällöin tuodaan kuvaputken ohjausosiin vertailun aikavälin kuluessa.

Tietyissä tapauksissa saattaa olla tarpeen kompensoida tason siirtymiä R, G ja B katodin ohjausmerkkien syöttölähteissä, tai differentiaalisia tasajännitetason sivuunasetteluja. Kompensointi näitä ilmiöitä varten voidaan toteuttaa muuntamalla ohjainta 21 kuten on esitettynä kuviossa 12, jotta siihen sisältyisi vastus 105 ja säädettävä vastus 108 vahvistintransistorin 54 kannan ja merkin V syöttölähteen välillä (mikä merkki on cl 19 70498 amplituudiltaan alennettu versio merkistä V , mikä on esitettynä Ά kuviossa 4). Sivuunasettelun kompensointi toteutetaan säätämällä vastusta 108, jotta lisättäisiin asiaankuuluvat määrät merkkiä tähän vahvistimen 21 etujännitteen säädön sisääntuloon transistorin 54 kannalla.

Claims (8)

20 7 0 4 9 8

1. Piiri kuvaputken (15) sammutusvirtatason automaattiseksi säätämiseksi, johon piiriin kuuluu katodin (16) ja hilan (18) intensiteetin säätöelektrodeina sisältävä elektronisuihkujärjestelmä, johon syötetään kytkennän (21) kautta videosignaaleja, joissa on jaksottaisia kuvainformaatiointervalleja ja ilman kuvainformaatio-ta olevia kuvansammutusintervalleja, vertailuesijännitekytkentä (54), joka sammutusintervallin osan käsittävän sammutusvirran tarkkailuintervallin aikana syöttää katodille katodivirtatien kautta vertailuesijännitteen, apusignaalikytkentä (28) , joka tarkkailuintervallin osan aikana syöttää hilaelektrodille apusignaa-lin, erotusvahvistin (92,102) ja kytkentä (T6), joka syöttää ero-tusvahvistimen ulostulosignaalin kytkentään (21) kuvaputken esi-jännitteen korjaamiseksi, tunnettu siitä, että apusignaa-li on hilaan (18) syötetty, kuvaputkessa virtaavaa suihkuvirtaa kohottavasti navoitettu impulssi (V_) ja että katodin ja erotus- VJ vahvistimen (92,102) väliin on lisätty kytkentälaite (65,66,70, 74,78,85,94,98), joka tarkkailuintervallin aikana esiintyvän ka-todipotentiaalin ohjaamana saattaa erotusvahvistimen ulostulosignaalin reagoimaan suihkuvirtaerotukseen, joka syntyy suihku-virtaa kohottavan impulssin (V^) esiintyessä hilassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että katodipotentiaalin ohjaama kytkentälaite sisältää ensimmäisen johtamiskytkennän (78,85), jonka sisääntulo on kytketty katodiin ja joka tarkkailuintervallin osan aikana johtaa ensimmäisen sisääntulosignaalin erotusvahvistinta varten, joka signaali on verrannollinen siihen katodipotentiaaliin, joka säätyy apusignaalin ilmestymisen aikana virtaavan katodivirran perusteella, ja toisen johtamiskytkennän (94,98), jonka sisääntulo on kytketty katodiin ja joka tarkkailuintervallin toisen osan aikana johtaa toisen sisääntulosignaalin erotusvahvistinta varten, joka signaali on verrannollinen siihen katodipotentiaaliin, joka säätyy tarkkailuintervallin toisen osan aikana virtaavan katodivirran perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen johtamiskytkentä (78,85;94,98) 21 70498 toimivat valvontaintervalliin kuuluvien kulloinkin yhtä pitkien aikaintervallien (hilavertailusignaali) aikana.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen piiri, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen johtamiskytkentä (78,85;94,98) omaavat samalla tavalla muodostetut näytteenotto- ja pitokytken-nät, joihin kuuluu ensimmäinen varausvarasto (85), ensimmäinen näytteenottaja (87), joka ensimmäisen varausvaraston kytkemiseksi selektiivisesti katodivirtatiehen voidaan yksinomaan tarkkailu-intervallin yhden osan aikana kytkeä suhteellisen alhaisen ja vast, suhteellisen korkean impedanssin omaavaan tilaan, ja toinen varausvarasto (98) ja toinen näytteenottaja (100), joka toisen varausvaraston kytkemiseksi selektiivisesti katodivirtatiehen voidaan yksinomaan tarkkailuintervallin toisen osan aikana kytkeä suhteellisen alhaisen ja korkean impedanssin omaavaan tilaan.

5. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen piiri, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen johtamiskytkennän (78,85;94,98) sisääntulot on kytketty katodivirtatiehen jännite-herkän tunnistuskytkennän (65,66) välityksellä, jonka tunnistus-kytkennän sisääntulo (T^) on kytketty katodivirtatiehen ja jonka ulostulo (T^) on kytketty ensimmäisen ja toisen johtamiskytkennän sisääntuloihin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen piiri, tunnettu siitä, että jänniteherkässä tunnistuskytkennässä on jännitteen-jakaja, jonka ensimmäinen sisääntulo (T^) on kytketty katodiin (16a) ja jonka ulostulo (T,-) on kytketty ensimmäisen ja toisen johtamiskytkennän (78,85;94,98) sisääntuloihin ja jonka kolmas liitäntä on kytketty käyttöpotentiaalipisteeseen (Ti2V)' 3a etta apusignaali on jänniteimpulssi (V_). VJ

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että videosignaali syötetään kytkennän (20,21) kautta katodiin tarkkailuintervallia sisältämättömän intervallin aikana.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että sammutusintervalli käsittää pystypalautusintervallin ja että tarkkailuintervalli esiintyy pystypalautusintervallin jälkeen ja ennen kuvainformaatiointervalleja. 22 7 0498