FI69736C - Kretsarrangemang foer reglering av svartnivaostroem hos ett bidroer - Google Patents

Description

\ugMrA re! K u u lutusj u LK Ais u ,qr,7 , B 11 UTLÄGG Nl N G SSKRIFT p j / O Ό f* r>~ *- r> ·. * *- i V _ . L l ,, β ^ /^51 * j -··< .·;/ ' 1 P - 1 n·.- t- r- - ’ .> 1 ’ - «- 1 r\ r> 7 -l ΙΛΟΓ ·. &<« <tf 1 - --- r·· - . j * o ~,j v vj Uoo (51) Kv.lk.4/lnt.Cl.4 H 04 N 5/16 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansikning 793093 (22) Hakemispäivä —Ansökningsdag q cj iq yg (23) Alkupäivä — Giltighetsdag g^ ^g -jy (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 1^ g^ gg

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - 9Q ' 1 1 Q c

Patent- och registerstyrelsen ' 7 Ansökan utlagd och utl.skriften publlcerad · ' ·°5 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 13-10.78 USA(US) 951002 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York 10022, USA(US) (72) Leopold Albert Harwood, Bridgewater, New Jersey, USA(llS) (74) Oy Kolster Ab (54) Piirijärjestely kuvaputken mustan tason virran säätämiseksi -Kretsarrangemang för regiering av svartniväStröm hos ett bildrör Tämä keksintö liittyy laitteeseen, joka automaattisesti säätää kuvantoputken esijännitettä videosignaalin käsittelyjärjestelmässä, kuten väritelevisiovastaanottimessa tai vastaavassa järjestelmässä sopivien sammutustasojen aikaansaamiseksi kuvaputken kullekin elektronitykille.

Väritelevisiovastaanottimeen sisältyvä värikuvantoistoputki käsittää elektronitykkikolmikon, jonka tykkejä ohjataan punaista, sinistä ja vihreää väriä edustavilla ja vastaanotetusta yhdistetystä väritelevisiosignaalista synnytetyillä signaaleilla. Koska nämä yksittäiset signaalit tai niiden yhdistelmä määräävät toistettavan värikuvan, sen paras mahdollinen toisto vaatii, että näiden väriku-vasignaalien suhteellisten osuuksien on oltava oikeita kaikilla oh-jaustasoilla valkoisesta harmaan kautta mustaan, jossa pisteessä kaikkien kolmen elektronitykin johtamisen pitäisi olla merkittävästi alentunut tai olla sulkutilassa.

2 69736 Värikuvan paras mahdollinen toisto ja kuvaputken sävyastei-kon seuranta voivat haitallisesti häiriintyä, kun elektronitykkien esijännite muuttuu ennalta määrätyltä tasolta synnyttäen ei-toivot-tavia kuvaputken sulkutilan virheitä. Nämä sulkutilan virheet näkyvät värihäiveenä toistettavassa mustavalkokuvassa ja myöskin häiritsevät toistettavan värikuvan väritarkkuutta. Useat tekijät voivat aiheuttaa sulkutilan virheitä mukaan luettuna kuvaputken ja siihen liittyvien piirien toimintaominaisuuksien vaihtelut (esim. vanhenemisen johdosta), lämpötilavaikutukset ja hetkelliset kuvaputken "välähdykset" .

Koska on toivottavaa varmistua, että värikuvasignaalien suh-teutus kuvaputkelle on oikea kaikille kirkkaustasoilla, väritele-visiovastaanottimet yleensä sisältävät laitteet kuvaputken ja siihen liittyvien piirien asettelua varten vastaanottimen kokoonpano- tai huoltovaiheessa tunnettujen menettelytapojen mukaisesti. Lyhyesti sanottuna käyttökytkin, jolla on "normaali"- ja "huolto"-asennot, liittyy toiminnallisesti vastaanottimen signaalinkäsittelypiireihin ja kuvaputkeen. "Huolto"-asennossa videosignaalit erotetaan kuvaputkelta ja pystypoikkeutus lakkaa. Jokaisen elektronitykin esijännite asetellaan antamaan haluttu sammutus- tai sulkuvirta (esim. muutamia milliampeereita) kullekin elektronitykille. Tämä asetus tapaa, että kuvaputki kunnolla sammuu tai sulkeutuu ohjaavan videosignaalin puuttuessa tai toistettaessa videosignaalin mustan vertailutaso ja takaa myös värikuvasignaalien oikean suhteen kaikilla kirkkaustasoilla. Kuhunkin elektronitykkiin liittyvät kuvaputken ohjauspiirit asetellaan sen jälkeen halutulle vahvistukselle (esimerkiksi kompensoimaan kuvaputken fosforin toistokyvyn puutteita) takaamaan punaisen, sinisen ja vihreän signaalin ohjauksen oikeassa suhteessa, kun vastaanotin toimii normaalisti.

Kuvaputken sulkutila-asettelu on aikaa vievää ja epämukavaa ja se täytyy suorittaa tavallisesti useita kertoja kuvaputken elinaikana. Lisäksi kuvaputken sulkutilan ja vahvistuksen asettelut usein vaikuttavat toisiinsa vaatien täten tehtäväksi peräkkäisiä asetteluja. Sen tähden on edullista poistaa tämän asettelun tarve antamalla vastaanottimen sisällä olevien piirien suorittaa tämä asettelu automaattisesti .

Automaattisen kuvaputken esijännitteen säätöjärjestelmän tulisi mieluummin pystyä synnyttämään kuvaputken esijännitteen säätö- 3 69736 jännite ja syöttämään tämä jännite sopiville kuvaputken esijännit-teen säätöpiireille tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman pienen vuorovaikutuksen säätöjännitteen ja kuvaputken kytkettyjen videosignaalien välillä. Edelleen automaattisen kuvaputken esijännitteen säätöjärjestelmän tulisi olla sovellettavissa sen tyyppisiin kuvaputkiin, joilla on kuhunkin elektronitykkikohtaiseen katodiin liittyvä erikseen ohjattu ohjaushila sekä kuvaputkiin, joilla on yhteisestä lähteestä ohjatut ohjaushilat (esimerkiksi iteskonvergoiviin rivitykkityyppisiin kuvaputkiin).

Esillä olevan keksinnön mukaisesti nämä kriteeriot täyttävä automaattinen kuvaputken esijännitteen säätölaite sisältyy järjestelyyn kuvaputken mustan tason virran säätämiseksi, jonka kuvaputken kirkkaudensäätöelektrodiin syötetään videoulostulovahvistimen ulostulosta videosignaali, jossa on jaksottain toistuvia kuvajaksoja ja sammutusjaksoja, jolloin ulostulovahvistin on kytketty kuormaim-pedanssin kautta käyttöjännitelähteeseen ja piiri käsittää tunnus-teluvälineet mustan tason virralle, joka kulkee kirkkaudensäätö-elektrodin läpi sammutusjaksojen aikana, säätöjännitteen kehitysvä-lineet, jotka on kytketty tunnusteluvälineisiin tunnustellun mustan tason virran määrittämän säätöjännitteen kehittämiseksi, ja säätö-välineet, jotka reagoivat säätöjännitteeseen mustan tason virran säätämiseksi.

Keksinnön järjestely on tunnettu tiestä säätöjännitteen syöttämiseksi säätövälineisiin, jotka ovat riippumattomia videoulostulovahvistimen signaalisisääntulosta ja jotka ovat osa videoulostulovahvistimen kuormaimpedanssia.

Piirustuksen kuvio 1 havainnollistaa osaksi lohkokaavion muodossa ja osaksi piirikaavioluonnoksen muodossa kaavakuvaa osasta vä-ritelevisiovastaanotinta, jossa käytetään esillä olevan keksinnön mukaisesti rakennettua laitetta; ja 4 69736 kuviot 2-4 kuvaavat esillä olevan keksinnön vaihtoehtoisia suoritusmuotoja.

Kuvion 1 mukaisesti television signaalinkäsittelypiirit 10, jotka sisältävät esimerkiksi videoilmaisimen, tuottavat valotihey-den (Y) ja värikkyyden (C) osasignaalit ilmaisinmatriisille 12, joka puolestaan tuottaa värivideosignaalit B, R ja G (so. sinistä, punaista ja vihreää kuvaa esittävät signaalit) vastaaville samanlaisille video-ohjausvahvistimille 20a (esitetty piirikaaviona), 20b ja 20c. Vahvistetut videolähtösignaalit syötetään kultakin vahvistimelta 20a, 20b ja 20c tässä esimerkissä rivitykkityyppisen värikuvaputken 44 vastaaville kirkkaudenohjauskatodeille 42a, 42b ja 42c. Koska vahvistimet 20a, 20b ja 20c ovat olennaisesti identtisiä, ainoastaan vahvistinta 20a ja siihen liittyviä piirejä kuvataan yksityiskohtaisesti .

Videovahvistin 20a käsittää yhteisemitteritransistorin 22 ja yhteiskantatransistorin 23 kaskodikytkennän. Transistorin 22 emitte-ri on kytketty vastuksen 24 kautta ohjausvertailujännitelähteeseen 30, joka sisältää transistorin 31. Jännitelähde 30 syöttää ohjaus-vertailu jännitteen myös videovahvistimille 20b ja 20c. Yhteiskantatransistorin 23 kollektorilähtö on kytketty ohjaussyöttöjännittee-seen (B+) kuormitusvastuksen 25 ja emitteriseuraintransistorin 28 kollektori-emitterivirtatien kautta, joka transistori antaa säätö-jännitteen alhaisella impedanssilla emitterielektrodiltaan, kuten tullaan esittämään.

Yhteisemitteritransistorin 22 kannalle syötetään videosignaali B ilmaisinmatriisilta 12 ja signaalin B vahvistettu muunnos esiintyy transistorin 23 kollektorilähdössä. Tämä signaali on suoraan kytketty kuvaputken 44 B-signaalikatodille 42a diodin 38 kautta, joka sisältyy virrantuntopiiriin 40a. Tässä esimerkissä kuvaputki 44 on rivitykkityyppinen varustettuna yhteisohjatulla hilalla 45, joka liittyy kuhunkin elektronitykkiin käsittäen ketodielektrodit 42a, 42b ja 42c. Hilalle 45 annetaan sopiva esijännite kiinteästi positiivisesta tasajännitelähteestä +V^ (esimerkiksi +20 volttia).

Virrantuntopiiri 40a toimii valokytkentäpiirinä ja sisältää hohtodiodin (LED) 38 optisesti kytkettynä valonherkkään diodiin, jolle esijännitteen antaa tasajännitelähde (B+ tässä tapauksessa). Diodi 38 on sijoitettu katodivirta (1^)-tielle katodin 42a ja transistorin 23 kollektorilähdön välille. Diodin 39 lähtö on kytketty esijännitteen säätöpiiriin.

5 69736

Esijännitteen säätöpiiri 50a käsittää avainnetun differen-tiaalisesti kytketyn pienjännitetransistoriparin 52 ja 54, suoda-tinpiirin 62 ja pienjännite-emitteriseuraintransistorin 28. Transistorin 54 kantaelektrodi pidetään kiinteässä esijännitteessä (esim. +210 volttia), jota syötetään referenssijännitelähteestä 53, kun sitä vastoin transistorin 52 kantaelektrodille tuntopiirin 40a lähdöstä syötettävä esijännite vaihtelee diodin 39 johtamisen mukaisesti, joka puolestaan vaihtelee diodin 38 virranjohtamisen mukaisesti. Differentiaalitransistorien 52, 54 ohjausvertailujännite syötetään jännitelähteestä, joka käsittää transistorin 58 ja vastuksen 55 esitetyllä tavalla järjestettynä. Transistoria 58 ja sen johdosta transistoreita 52 ja 54 avainnetaan johtamaan lähteestä 60 syötettävien jaksoittain negatiivisten avainnuspulssien mukaisesti.

Tässä esimerkissä avainnuspulssit esiintyvät jokaisen vaaka-sammutuksen (paluun) aikana, jolloin kuvainformaatiota ei ole videosignaalissa. Tänä aikana differentiaalivahvistin 52, 54 tunnustelee diodin 39 kautta kulkevaa virtaa 1, joka on verrannollinen diodin 38 kautta kulkevaan katodivirtaan (1^.) ja antaa diodin 38 kautta kulkevaan virtaan verrannollisen säätöjännitteen transistorin 54 kollektorilähtöön. Tunnusteltu virta vastaa katodivirralla I, tänä sammutusaikana olevaa tasoa ja sen mukaisesti sitä kutsutaan katodi-sammu tusvirraksi. Säätöjännite suodatetaan vastuksen 61 ja suodatin-kondensaattorin 63 rinnakkaisyhdistelmän muodostamalla piirillä 62. Suodatettu säätöjännite vaikuttaa kondensaattorin 63 yli ja kytketään seuraintransistorin 28 kantatuloon. Säätöjännite vaikuttaa myös transistorin 28 emitterillä (transistorin 28 kanta-emitteriliitoksen jännitteen alennuksella pienentyneenä) ja sen tehtävänä on vaihdella lepovirtaa kuormitusvastuksen 25 kautta ja transistorin 23 kollekto-rijännitettä.

Video-ohjainvahvistimilla 20b ja 20c on myös vastaavasti niihin liittyvät tuntopiirit 40b ja 40c sekä esijännitteen säätöpiirit 50b ja 50c, jotka on kytketty ja toimivat samalla tavalla kuin vahvistimeen 20a liittyvät tuntopiiri 40a ja ohjauspiiri 50a. Sen tähden seuraava automaattisen kuvaputken esijännitteen säätöpiirin toiminnan kuvaus signaalin B ja videovahvistimen 20a suhteen soveltuu myös vahvistimille 20b ja 20c ja niihin liittyville R- ja G-katodi-signaaleille.

Normaalitilassa kuviossa 1 esitetty järjestelmä on suunniteltu tuottamaan annettu katodisammutusvirta. Erityisesti signaalin 6 69736 käsittelypiirit, jotka sisältyvät signaalinkäsittely-yksikköön 10, on kytketty siten, että kuvaputki 44 saadaan johtamaan pieni katodi-virtamäärä (esim. viiden mikroampeerin luokkaa) jokaisena vaakasam-mutusaikana. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi järjestämällä sig-naalinsammutuspiirit yksikössä, 10 siten, että näiden piirien tuottamat sammutussignaalit eivät täydellisesti sulje tulosignaalia ohjaimelle 20a vaakasammutusaikoina. Tällä tavoin vaakasammutusaikoina video-ohjainaste 20a johtaa pienen virtamäärän. Tämä pieni virta vastaa katodisammutusvirtaa, jota piiri 40a tunnustelee, eikä se aiheuta näkyvää vaikutusta toistettavaan kuvaan. Videon lähtötransistorin 23 normaali kollektorijännite synnyttää olennaiselta osaltaan katodin 42a ohjausjännitteen. Vaakasammutusaikoina tämä kollektorijänni-te on sellainen, että kuvaputken 44 B-signaalin elektronitykin katodi-hila jännite tuottaa annetun katodisammutusvirran tason.

Hohtodiodi 38 tuntopiirissä 40a tunnustelee katodisammutusvirtaa ja säteilee katodisammutusvirtaan verrannollisen määrän valoa. Diodin 38 valonsäteilyn tuntee valonherkkä diodi 39, joka on optisesti kytketty diodiin 38, mutta sähköisesti eristetty siitä ja katodivirtatiestä. Diodissa 39 siten indusoitunut virta syöttää annetun määrän kantaohjausvirtaa differentiaalitransistorille 52, joka johtaa tällä hetkellä, koska virtalähdetransistori 58 on avain-nettu johtamaan sammutusaikana aikaisemmin esitetyllä tavalla. Tässä esimerkissä differentiaalivahvistinpiiri, joka sisältää transistorit 52, 54 on toteutettu siten, että normaalitilassa lähteen 58 syöttämä virta jakautuu tasaisesti transistorien 52 ja 54 emitterien kesken (vaikka olisi voitu valita erilainen virranjakotapa) ja tuottaa tälle tilalle annetun transistorin 54 kollektorijännitteen. Tämän kollektorijännitteen suodatettu muunnos vaikuttaa kondensaattorin 63 yli kondensaattorin 63 ja vastuksen 61 liitoksessa. Vastus 61 auttaa pitämään suodatetun jännitteen tasapainotilassa annetulla ka-todivirran tasolla muutamien alkuavainnusjaksojen jälkeen ja auttaa myös muodostamaan piirin 50a sisältävän säätösilmukan vahvistuksen. Suodatinpiirin 61, 63 aikavakio (esim. 100 millisekuntia) valitaan siten, että suodatettu jännite säilyy kondensaattorissa olennaiselta osaltaan vaakapyyhkäisyn kestoajan tässä esimerkissä. Suodatettu jännite esiintyy myös seuraintransistorin 28 kannalla ja siihen verrannollinen jännite esiintyy transistorin 28 emitterillä (so. kanta-jännite vähennettynä transistorin 28 kanta-emitteriliitoksen jännit- v"Ä;!;Vνϊψ:··,. ,., I ·: ν;ΐ ·\- 6 9 7 3 6 teen alennuksella). Transistorin 23 normaali köllektorilähtöjännite vasraa transistorin 28 emitterijännitettä, joka Synnytetään esitetyllä tavalla, vähehnettynä jännitteen alennuksella kuormitusvastuk-sen 25 yli. .

Kun katodisammutusvirta. poikkeaa tavallisesti odotettavasta tasostaan (esim. kuvaputken pitkän ajan vanhenemisen tai kuvaputken 44 toimintaominaisuuksien hetkellisen muutoksen johdosta), videoläh-tötransistorin 23 kollektorijännitettä ohjataan muuttumaan tätä poikkeamaa tasaavaan suuntaan. Toisin sanoen transistorin 23 kollektori-jännitettä muutetaan suuntaan, joka säilyttää katodivirran 1^ normaalia, haluttua sammutustasoa vastaavan katodi-hilajännitteen.

Esimerkiksi, kun katodisammutusvirta lisääntyy, diodi 38 johtaa lisää virtaa kasvattaen valonsäteilyä, jonka diodi 39 tuntee.

Diodin 39 johtaminen lisääntyy vastaavan määrän syöttäen täten lisä-kantavirtaohjauksen differentiaalitransistorille 52. Kun differentiaa-litoiminta tekee transistorit 52 ja 54 johtaviksi avainnus-(sammutus-)-ajaksi, transistorin 54 kollektorijännite nousee yli normaalin kollektori jännitetason. Niin ollen kondensaattorissa 63 ja transistorin 28 kannalla esiintyvä suodatettu jännite kasvaa vastaavan määrän, joka puolestaan nostaa myös transistorin 28 emitterijännitettä ja lähtötransistorin 23 kollektorijännitettä. Tämä kohonnut kollektori-jännite on suuruudeltaan ja suunnaltaan alentamassa katodisammutus-virtaa kohti normaalia tasoa. Alentunutta katodisammutusvirtaa seuraa vastaava transistorin 23 kollektorin kuormituslepovirran aleneminen. Transistorin 23 emitterivirta jää olennaisesti muuttumatta, koska tämän virran määrää lähteen 30 syöttämä virta.

Yllä olevan kanssa yhdenmukaiset huomiot soveltuvat myös tapaukseen, jossa katodisammutusvirta pienenee alle normaalin tason "mustaakin mustemman" suuntaan. Tässä tapauksessa transistorin 23 kollektorijännitettä alennetaan korjaavalla määrällä.

Kuvattu säätölaite on erityisen miellyttävä, koska syöttämällä säätöjännite alhaisella impedanssilla transistorin 28 emitterin kautta, kuten on esitetty, transistorin 23 kollektorilepovirta ja -jännite säädetään tavalla, joka säilyttää katodivirran halutun normaalisammutustason aiheuttamatta epämiellyttävää vuorovaikutusta säätöjännitteen ja videosignaalien kesken, jotka signaalit kytketään transistorin 23 kollektorilta katodille 42a (ts. säätötie on olennai- 8 69736 sesti eristetty katodin videosignaalitiestä). Optisesti kytketyn tuntopiirin 40a käyttö on myös edullista, koska sellainen piiri sähköisesti eristää katodivirtatien säätöpiiristä 50a. Lisäksi sekä tuntopiiri 40a että säätöpiiri 50a (suodatinkondensaattoria 63 mahdollisesti lukuun ottamatta) voidaan toteuttaa integroituna piirinä. Vaikka tällä hetkellä vaikuttaa käytännössä mahdottomalta valmistaa video-ohjaimen 20a suurjännitetransistoreita integroiduissa piireissä, viimeaikainen kehitys integroitujen piirien teknologiassa osoittaa, että lähitulevaisuudessa on tarkoituksenmukaista integroida tällaisia suurjännitetransistoreita. Siinä tapauksessa koko video-ohjainaste automaattisine esijännitteen säätöpiireineen voidaan itse asiassa toteuttaa yksittäisen monoliittisen integroidun piirin puitteissa.

Kuvion 2 mukainen laite on täysin samanlainen kuvion 1 mukaisen laitteen kanssa paitsi, että suodatinpiiriä 62 on muunneltu.

Kuviossa 2 säätöjännite, joka edustaa transistorin 54 kollek-torilähtöön syntyvän katodivirran lk sammutustasoa, syötetään suo-datinkondensaattorille 63 avainnetun elektronisen kytkimen 64 kautta. Kytkimelle 64 lähteestä 60 (kuvio 1) syötettyjen avainnuspuls-sien tehtävänä on jättää kytkin 64 "kiinni" jokaisen jakson ajaksi, jolloin halutaan ottaa näyte katodisammutusvirrasta ja "auki" muina hetkinä erottamaan varauskondensaattori 63 transistorin 54 kollek-torista ja vastuksesta 61. Tässä tapauksessa avainnuspulssit syötetään mieluummin kytkimelle 64 kuin virtalähdetransistorille 58, kuten kuviossa 1. Tämä piirin 62 erityisjärjestely vastaa näytteenottoja pitopiiriä, joka antaa tarkemman säätöjännitteen transistorille 28 verrattuna kuvion 1 mukaiseen järjestelyyn, koska transistorin 28 ottamaa mitätöntä kantavirtaa lukuun ottamatta kondensaattoriin 63 varastoitunut varaus säilyy oleellisesti tyhjentymättä näytteen-ottohetkien välisen ajan. Näytteenotto- ja pitopiiri, joka sisältää kondensaattorin 63 ja kytkimen 64, voidaan toteuttaa esimerkiksi yhdysvaltalaisessa patentissa n:o 3 740 456 kuvatun differentiaalisen näytteenotto- ja pitopiirin mukaisesti.

Kuvion 3 mukainen järjestely johtaa samaan lopputulokseen kuin kuvion 1 mukainen järjestely paitsi, että siinä käytetään erilaista katodivirran tuntoelintä. Alla esitettyä lukuun ottamatta kuvion 3 mukainen piiri on täysin samanlainen kuin kuvion 1 mukainen piiri.

9 69736

Kuviossa 3 katodisammutusvirtaa tunnustellaan tuntovastuksen 34 avulla, joka on asetettu sarjaan virtatielle katodilta 42a transistorin 23 kollektorille. Säätöpiiri 350 sisältää suodatinpiirin 62 ja transistorin 28 (kuten kuviossa 1) sekä differentiaalivahvistimen, joka käsittää differentiaalisesti kytketyt suurjännitetran-sistorit 352, 354 ja transistorien 352, 354 yhdistetylle emitterille kytketyn suurjännite-NPN-transistorin 358 sisältämän virtalähteen ja siihen liittyvän emitterivastuksen 355. Tässä suoritusmuodossa positiivisia avainnuspulsseja käytetään avaintamaan virtalähdetran-sistoria 358 sammutusaikänä aikaisemmin esitetyllä tavalla.

Transistorien 352 ja 354 kantatuloelektrodit on kytketty vastuksen 340 vastakkaisiin päihin tunnustelemaan vastuksen 340 yli syntyvää, katodisammutusvirran tasoa vastaavaa jännite-eroa. Transistorin 352 kollektorille avainnusaikana syntyvä säätöjännite suodatetaan kondensaattorilla 63 ja kytketään transistorin 23 kollektorille transistorin 28 kautta.

Jos katodisammutusvirta poikkeaa normaalista tasosta, kuten nousemalla normaalin tason yläpuolelle, transistorin 23 kollektoril-ta kauempana oleva vastuksen 340 pää tulee normaalia positiivisemmaksi. Transistorien 352 ja 354 differentiaalitoiminnalla avainnusaikana transistorin 352 kollektorijännite nousee verrannollisella määrällä, joka puolestaan saa transistorin 23 kollektorijännitteen nousemaan alentaen siten katodisammutusvirtaa kohti normaalia tasoa tavalla, joka on esitetty kuvion 1 yhteydessä.

Kuviossa 4 esitetyssä suoritusmuodossa tuntopiirin 40a lähtö-virta (so. diodin 39 virta kuviossa 1) syöttää kantavirran transistorille 410 sen virranjohtamisen säätämiseksi. Transistori 410 tulee johtavaksi, kun virtalähdetransistoria 58 avainnetaan johtamaan, kuten kuvion 1 yhteydessä on esitetty, ja transistorin 410 kollektori-lähtöön kytketty suodatinpiiri 62 palvelee samaa tarkoitusta kuin mitä huomattiin kuvion 1 mukaisen järjestelyn suhteen. Transistorin 410 kollektorilla tunnustellun katodisammutusvirran suuruuden mukaisesti synnytettyä suodatettua säätöjännitettä käytetään ohjaamaan videolähtötransistorin 23 kollektorijännitettä ja -virtaa säätämällä transistorin 412 virranjohtamista normaalista johtamistasosta. Transistori 412 ja siihen liittyvä emitterivastus 418 edustavat virtalähdettä, joka on kytketty transistorin 23 kollektorilähdön ja maan välille.

10 69736

Kun katodisairunutusvirta poikkeaa normaaliarvostaan esimerkiksi positiiviseen suuntaan* tuntopiirin 40a lähdöstä transistorille 410 syötetty kantavirtaohjaus kasvaa saaden virran johtamisen lisääntymään ja vastaavasti transistorin 410 kollektorijännitteen laskemaan. Transistorin 410 alentunut kollektorijännite puolestaan saa virran johtamisen pienenemään ja vastaavasti virtalähdetransistorin 412 kollektorijännitteen kasvamaan. Tämä toiminta saa vahvistintran-sistorin 23 kollektorijännitteen nousemaan ja -virran vastaavasti pienenemään vastaavalla määrällä siten, että katodisammutusvirta pienenee kohti normaalia sammutustasoa.

Vaikka keksintöä on kuvattu viitaten erityisiin suoritusmuotoihin, erilaisia lisämuunnoksia voidaan tehdä keksinnön suojapii-rissä.

Esimerkiksi esijännitteen säätöjännitettä voidaan käyttää säätämään video-ohjaimien ohjauslähtöjännitettä järjestelmässä, jossa ohjaimet syöttävät vahvistetut videosignaalit vastaaville erillisille ohjaushiloille, jotka liittyvät kuvaputken jokaiseen elektroni-tykkiin. Tässä tapauksessa video-ohjaimien ohjauslähtöjännitteen tehtävänä on säädettävästä synnyttää erillisten hilaelektrodien ohjaus-jännitteet vastaavien katodijännitteiden sijasta, kuten kuvatuissa suoritusmuodoissa.

Katodivirrat voidaan tunnustella muiden kuin esitettyjen aikavälien aikana erityisen järjestelmän vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi katodivirrat voidaan tunnustella muutaman ensimmäisen juova-pyyhkäisyn aikana jokaisen pystypaluuajän jälkeen. Esimerkkejä tästä tunnustelutekniikasta on selostettu E.A. Jensenin artikkelissa nimeltään "Permanent Colour Truth" (tanskalaisen Bang & Olufsen -yhtiön julkaisusta) ja P.J.H. Janssenin ym. artikkelissa nimeltään "Automatic Stabilization of Background Color in Color TV Receivers" (IEEE Transactions on Consumer Electronics, helmikuu 1977). Tällä tekniikalla videosignaali katkaistaan ja paikallista vertailujännitettä käytetään mittausaikana katodisammutusvirran synnyttämiseksi. Tämän katodivirran poikkeamat oletustasosta tunnustellaan ja kumotaan liitännäissäätöpiireillä. Katodivirran tunnustelu tänä aikana ei aiheuta näkyvää vaikutusta toistettavaan kuvaan, koska kuvaputkessa on ylisuuri pyyhkäisy tänä aikana (so. kuvaputken elektronisuihkua poikkeutetaan kulkemaan kuvaputken pinnalla kuva-alueen yläpuolella).

Claims (10)

11 6 9736

1. Piirijärjestely kuvaputken mustan tason virran säätämiseksi, jonka kuvaputken kirkkaudensäätöelektrodiin syötetään videoulos-tulovahvistimen ulostulosta videosignaali, jossa on jaksottain toistuvia kuvajaksoja ja sammutusjaksoja, jolloin ulostulovahvistin on kytketty kuormaimpedanssin kautta käyttöjännitelähteeseen ja piiri käsittää tunnusteluvälineet mustan tason virralle, joka kulkee kirk-kaudensäätöelektrodin läpi sammutusjaksojen aikana, säätöjännitteen kehitysvälineet, jotka on kytketty tunnusteluvälineisiin tunnustellun mustan tason virran määrittämän säätöjännitteen kehittämiseksi, ja säätövälineet, jotka reagoivat säätöjännitteeseen mustan tason virran säätämiseksi, tunnettu tiestä säätöjännitteen syöttämiseksi säätövälineisiin (28), jotka ovat riippumattomia videoulos-tulovahvistimen (22,23) signaalisisääntulosta ja jotka ovat osa vi-deoulostulovahvistimen kuorma impedanssia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnet-t u siitä, että mainittu sammutusjakso vastaa videosignaalin vaaka-paluusammutusjaksoa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että vahvistimen (20a) kuormaimpedanssiin kuuluu transistori (28), jossa on ensimmäinen elektrodi (kanta) säätöjännitteen vastaanottamiseksi, toinen elektrodi (kollektori) kytkettynä käyttöjännitteen (B+) lähteeseen ja pieni-impedanssinen kolmas elektrodi (emitteri) kytkettynä impedanssiin (25).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäinen, toinen ja kolmas elektrodi vastaavat kanta-, kollektori- ja emitterielektrodeja ja mainittu transistori (28) on sovitettu emitteriseuraajarakenteeksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että mainitut säätövälineet käsittävät transistorin (412), jossa on virran pääjohtavuustie, joka on sovitettu rinnan vahvistimen virran pääjohtavuustien kanssa ja sarjaan kuormaimpedanssin kuormaelementin (25) kanssa, ja sisääntuloelektrodin säätöjännitteen vastaanottamiseksi, jolloin transistorin johtavuutta ja siten lepovirtaa ja -jännitettä vahvistimen ulostulossa säädetään säätöjännitteen suuruuden mukaisesti (kuvio 4). 12 697 3 6

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että mainitut tunnusteluvälineet käsittäävt valo-kytkentäverkoston, joka sisältää valoa säteilevän elimen (38), joka on sijoitettu virtatiehen vahvistinulostulon ja kirkkaudensää-töelektrodin väliin kirkkaudensäätöelektrodin johtaman virran tun-nustelemiseksi ja verrannollisen valomäärän säteilemiseksi, ja valoherkän elimen (39) , joka on optisesti kytketty valoa säteilevään elimeen, jotta aikaansaadaan signaali, joka ilmaisee valoa säteilevän elimen tunnusteleman virran.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että valoa säteilevä elin (38) ja valoherkkä elin (39) käsittävät puolijohdediodin.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että mainitut tunnusteluvälineet (40a) käsittävät impedanssielementin (340), joka on sijoitettu virtatiehen vahvistinulostulon ja kirkkaudensäätöelektrodin (42a) väliin, ja että mainittuihin säätöjännitteen kehitysvälineisiin (50a) kuuluu elimet (352-358) jotka reagoivat differentiaalijännitteeseen, joka on kehittynyt impedanssielementin yli kirkkaudensäätöelektrodin johtaman virran tason mukaisesti (kuvio 3).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että säätösignaalin kehitysvälineisiin kuuluu differentiaalivahvistin (52,54), jonka sisääntulo on kytketty tun-nusteluvälineisiin (40a) ja joka on tehty johtavaksi sammutusjaksojen aikana, ja varauksenvarastointielin (63), joka on kytketty differentiaalivahvistimen ulostuloon sen säätöjännitteen aikaansaamiseksi, joka on kytketty säätövälineisiin (28) vahvistimen ulostulossa lepojännitteen ja -virran säätämiseksi vahvistimen ulostulossa.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että säätöjännitteen kehitysvälineisiin kuuluu signaalinmuuntoelin (50a), joka reagoi tunnusteluvälineiden (40a) ulostulosignaaliin sellaisen jännitteen kehittämiseksi, joka edustaa tunnusteluvälineiden ulostulosignaalin suuruutta, ja näytteenotto- ja pitoverkoston (63,64), johon sisältyy varauksenvarastointielin (63) ja elektroninen kytkinelin (64), jonka sisääntulo on kytketty mainittuun suuruutta edustavaan jännitteeseen ja jonka ulostulo on kytketty varauksenvarastointielimeen ja joka tehdään 13 69736 johtavaksi sammutusjaksojen aikana suuruutta edustavan jännitteen kytkemiseksi varauksenvarastointiel.imeen säätö jännitteen kehittämiseksi ja johtamattomaksi muina aikoina varauk-senva-rastointielimen erottamiseksi signaalinmuuntoelimestä (kuvio 2). 14 69736