FI76229B - Datakommunikationssystem. - Google Patents

Description

1 76229

Tietoliikennejärjestelmä

Esillä oleva keksintö kohdistuu tietoliikennejärjestelmiin ja erityisesti järjestelmään, jossa yksiköt ovat 5 tietoliikenneyhteydessä renkaan muotoisen siirtotien välityksellä. Vaikkakaan keksintö ei rajoitu kyseisiin tilanteisiin, niin järjestelmä on erityisen hyödyllinen rajoitetulla alueella, esimerkiksi rakennuksessa, tapahtuvassa tietoliikenteessä, kuten niin kutsutussa paikallisalueverkossa. 10 Kuviossa 1 on kaaviomaisesti esitetty Cambridge Ring -järjestelmä, jota kutsutaan siksi, koske se kehitettiin tukemaan Cambridgen yliopiston tietokonelaboratorion pai-kallisalueverkkoa. Olellisesti siinä on kiertävä datatie 1, joka yhdistää asemat 2, 3, 4, 5 jne., jonka tien ympäri da-15 tapaketit jatkuvasti kiertävät - vaikkakin minä hetkenä hyvänsä jotkut paketeista saattavat olla tyhjiä siinä mielessä, että ne eivät sisällä datainformaatiota. Kellopulssien lähdettä lukuun ottamatta järjestelmällä on teoreettisesti matalimman tason hajautettu ohjaus; käytännössä kuitenkin 20 yksi asema toimii valvonta-asemana paketin rakenteen asettamiseksi aloituksessa, väärien pakettien nollaamiseksi ja muiden hallinnollisten tehtävien suorittamiseksi.

Paketin muoto on esitetty kuviossa 2. Se alkaa aloitus- tai kehysbitillä S; datan muoto ei periaatteessa ole 25 kriittinen ja joko tahdistettua tai tahdistamatonta siirtoa voidaan käyttää. Aloitusbittiä seuraa täysbitti F, valvon-tabitti M, ohjaus-, osoite- ja datakentät, kuittaus- ja pariteettibitit. Pakettien kierto renkaan ympäri on jatkuvaa, renkaan pituuden (eli datatien viiveen ja asemien A, B, C 30 jne. viiveiden) ollessa sellainen, että siihen sopii kokonaislukumäärä pakettejä sekä pieni, esimerkiksi neljän bitin pituinen väli. Aluksi rengasta kiertävät paketit ovat "tyhjiä" eli ne eivät sisällä mitään informaatiota, missä tapauksessa täysbitti F on tyhjä (looginen nolla). Siten, 35 edempänä mainittavien rajoitusten puitteissa mikä tahansa asema voi varata vapaan paketin ja sijoittaa siihen mitä tahansa informaatiota, joko ohjaus- tai datainformaatiota, 2 76229 mihin tahansa renkaalla olevalle asemalle siirtämistä varten. Asema, joka haluaa siirron, tarkastaa kunkin paketin täysbitin ja löytäessään paketin, jonka täysbitti on tyhjä, asettaa siihen määräpaikan osoitteen ja siirrettävän datan, 5 ja asettaa täysbitin. Jokainen asema, ellei toisin ole määrätty, tarkastaa kaikki täydet paketit todetakseen, vastaavatko osoitekentät asemalle varattuja yhtä tai useampaa osoitetta ja sopivan löytyessä asema lukee datan ja asettaa sopivan bitin kuittauskenttään. Kyseessä oleva paketti 10 jatkaa renkaan ympäri kulkemista ja lähtöaseman vastuulla on vapauttaa kyseinen paketti jatkokäytöstä täysbitin nollaamisella. Lähtöasemalla on informaatio renkaan pituudesta niin, että paketteja laskemalla se voi tunnistaa tämän paketin yksinkertaisesti sen paluuajan perusteella: lähtöase-15 ma nollaa täysbitin ja lukee kuittausbitit tarkistaakseen sen, onko signaali saavuttanut määräpaikan.

Cambridge-rengas esitettiin alunperin yhtenä suljettuna renkaana. Kaksoisrengas on kuitenkin esitetty julkaisussa Patent Abstracts of Japan, Voi 5 Number 19 (E44) /"6917, 20 4. helmikuuta 1981, Patent Office Japanese government, sivu 102, Kokai nro 55-147852. Tätä kaksoisrengasta käytetään aktivoimaan renkaaseen lisättävät ja yksitellen koestetta-vat asemat, kun järjestelmää alustetaan.

Esillä olevan keksinnön lähtökohtana on kuitenkin 25 tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen aseman ja useita muita asemia, kaksi tietoliikennekanavaa vastakkaisiin suuntiin tapahtuvaa siirtoa varten, jotka kanavat kytkevät sarjaan kyseiset asemat, ja jolloin, kun järjestelmässä on häiriö, kukin kanava on kytketty takaisin vas-30 taavaan toiseen kanavaan häiriökohdasta vastavirtaan, niin että kanavat kytketään yhteen kaksoissilmukkaan, jossa häi-riökohta ei ole mukana.

Tällainen järjestelmä on tunnettu julkaisusta GB-1 457 058 ja DE-A-3 020 077. Molemmissa tapauksissa järjes-35 telmä toimii normaalisti yhdellä renkaalla, jota kutsutaan 3 76229 päärenkaaksi. Lisärengas on varalla muodostamassa kaksoissilmukan vikatilanteessa. Vaikka tällainen järjestelmä välttää yhden silmukan perusongelman (yksi vika sulkee koko järjestelmän), ne kärsivät erilaisista puutteista, mu-5 kaanlukien vakavan muutoksen kunkin aseman käytettävissä olevassa kaistanleveydessä, kun kaksoissilmukka muodostetaan.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada järjestelmä, jossa suorituskyky on kaikille renkaassa 10 oleville asemille samanlainen sekä normaalissa tilassa että vikatilanteessa.

Tämä on saavutettu tietoliikennejärjestelmällä, jolle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosas-sa esitetyt seikat.

15 Keksinnön muutamia suoritusmuotoja selostetaan seu- raavassa mukana seuraaviin kuvioihin viitaten:

Kuvio 3 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen tietoliikenne j är j e stelmän lohkokaaviota;

Kuvio 4 esittää datan muodon; 20 Kuvio 5 esittää lohkokaaviona kuvion 1 mukaisen jär jestelmän osaa, joka näyttää asemien jaon pääte- ja kaape-liyhteyskohtiin;

Kuvio 6 esittää kaapeliyhteyskohdan lohkokaaviota;

Kuviot 7 esittää pääteyhteyskohdan lohkokaaviosta; 25 Kuviot 8a-8f esittävät kuvion 7 pääteyhteyskohdan useita kytkentäkaavioita;

Kuviot 9 ja 10 esittävät kuviota 3 vastaavia lohko-kaavioita silloin, kun kaapelissa on katkos; ja

Kuvio 11 esittää kuviota 3 vastaavaa lohkokaaviota 30 näyttäen siirtotien alkumuodostuksen ensimmäisen asteen.

Kyseessä oleva tietoliikennejärjestelmä on edellä selostetun Cambridge Ring - järjestelmän edelleen kehitys, mutta siinä, kuten kuviossa 3 on esitetty, on datatie, joka käsittää kaksi tietoliikennekanavaa A, B, jotka toimivat 35 vastakkaisiin suuntiin ja kumpikin kulkee useista asemista SO, S2, S2, S3, S4 jokaisen läpi: vaikka käytännössä on 4 76229 tavallisesti enemmän kuin viisi asemaa. Asemalla SO kyseiset kaksi kanavaa on normaalin toiminnan aikana kytketty silmukaksi kummassakin päässä yksinkertaisen, jatkuvan las-kostuneen renkaan muodostamiseksi. Kukin asema voi toimia 5 liitäntänä informaation lähteelle ja/tai määräpaikalle, kuten suurinopeuksiselle datapäätteelle tai lähteelle, kau-kokirjoittimille, puhelinlaitteille, faksimilelaitteille, hitaasti pyyhkiville televisiolaitteille, yleisille osoite-yksiköille, palohälytysjärjestelmille tai vastaaville tai 10 toiselle renkaalle. Asema SO on suunniteltu ha 11 intoa seinäksi ja se suorittaa tiettyjä keskeisiä tehtäviä, kuten datapakettien alkuasetuksen renkaalla. Paketin muoto on esitetty kuviossa 4 ja se on periaatteessa samanlainen kuin kuviossa 2 esitetty, vaikka tässä esimerkissä on useita eroa-15 vaisuuksia, joihin viitataan yksityiskohtaisemmin edempänä. Kuten Cambridgen renkaassa datapaketit kiertävät jatkuvasti renkaan ympäri omaten pienen noin neljän bitin pituisen välin: hallintoasema SO sisältää siten puskurimuistin renkaan kokonaispituuden säätämiseksi.

20 Järjestelmän rakenteen joustavuuden vuoksi (vaikka tämä ei ole ratkaisevaa järjestelmän toiminnan kannalta) kukin asema käsittää kaapeliyhteyskohdan CAP (cable acces point), joka voi olla ohitustilassa (eli muodostaa suoraan läpi kulkevan yhteyden) tai asemalla voi olla siihen kyt-25 kettynä pääteyhteyskohta TAP (terminal acces point) liitännän muodostamiseksi datalähteeseen tai määräpaikkaan T, kuten on esitetty vastaavasti asemien S1 ja S4 suhteen kuviossa 5. Tällä tavoin järjestelmä voidaan uudelleen kokoon-panna kytkemällä TAP:it CAP:eista haluttaessa kiinni ja 30 irti. Kuten on esitetty, CAP on yksinkertaisesti sisääntu-lokohta, jossa TAP voidaan asettaa kanavien A ja B väliin, ohjaus- ja datasiirtolaitteen sisältyessä TAP:iin.

Huolimatta edellä mainitusta viitteestä "kaapeli", datatie voi muodostua mistä tahansa sopivasta välikappalees-35 ta, kuten koaksiaalikaapelista, kerratusta johdinparista tai pareista, optisista kuiduista, radiolinkeistä tai näiden yhdistelmästä.

5 76229

Kuvio 6 esittää lohkokaaviota kaapeliyhteyskohdasta, joka käsittää, kummallekin kahdesta kanavasta A ja B ottoja antolinjaeristimen LI1 ja LI2 esimerkiksi koaksiaalikaa-peleihin kytkemistä varten. Kummassakin kanavassa olevaa 5 T-tyypin kytkintä voidaan ohjata otto- ja antolinjaeristimien kytkemiseksi niin, että yhteyskohta on oleellisesti läpinäkyvä näillä kahdella kanavalla oleville signaaleille (piirissä luonnostaan olevista viiveistä erillään) tai katkaisemaan näiden eristimien välillä oleva tie, kun taas R-tyypin 10 kytkimet RS1 ja RS2 voidaan sulkea ohjaamaan signaalitie linjojen 10A, 10B, 11A ja 11B kautta TAPiiin ja TAP:ista pois. Tilaohjaussignaali kytkimiä varten (jotka voivat edullisesti olla FET-transistoreja) saadaan TAP:ista ohjauslin-jan 12 kautta; järjestelyn ollessa sellainen, että jos TAP 15 ei ole kytketty tai kärsii energian saannin häiriöstä, muodostetaan "suoraan läpi" -tila.

Kullakin TAPrilla (kuvio 5) on toistimia kussakin kanavassa ja regeneraatio vain yhdellä kanavalla. TAP toimii sarjassa regeneroidun kanavan kanssa (A asemalle S4 ku-20 viossa 5), mutta valvoo toista kanavaa. Järjestelmä kokoon-pannaan tavallisesti niin, että kyseiset kaksi kanavaa A ja B regeneroidaan vuorottaisesti peräkkäisissä TAP reissä -jotka edullisesti sisältävät kytkentälaitteen (selostettu edempänä), jonka avulla tämä tilanne voidaan säilyttää jär-25 jestelmää uudelleen kokoonpantaessa.

Regeneroidulla kanavalla on pieni viive (esimerkiksi 2 tai 3 bittiä) niin, että muotoillut binaaridatan paketit, jotka kulkevat renkaan ympäri, voidaan lukea ja/tai vaihtaa TAP:ien avulla. Kuten edempänä selostetaan, kun TAP sisäl-30 tää kytkentäjärjestelyn, jonka avulla datapaketit kahdessa suunnassa voivat kulkea TAP:ien läpi tai kyseiset kaksi kanavaa voidaan kytkeä silmukkaan TAP:in joko toiselle tai molemmille puolille. Normaalissa toiminnassa kuitenkin kytkennät pidetään kuten kuvioissa 3 ja 5 on esitetty, dataa 35 lähetettäessä kiertävien datapakettien kautta. Koska asemalla on vain 2-bittinen "ikkuna" dataan nähden, se asettaa rajoituksen toiminnoille, joita voidaan asemalla suorittaa, 6 76229 koska se ei voi vaihtaa aikaisempien bittien arvoa myöhempien bittien sisältämän informaation vasteena. Aikaongelmien minimoimiseksi voidaan järjestää esimerkiksi niin, että siirtämistä haluava asema asettaa ensimmäisen ja tarvit-5 taessa jokaisen seuraavan paketin täysbitin ennen sen asian tarkistamista, on ko täysbitti jo asetettu.

Viitaten jälleen kuviossa 4 esitettyyn pakettiraken-teeseen, osoitekenttä sisältää osoitteen, joka määrittää aseman, johon viesti on osoitettu. Tässä tapauksessa datapake-10 tin määräpaikan osoitekenttä saattaa käsittää esimerkiksi 8-bittisen TAP-osoitteen ja 8-bittisen porttiosoitteen. Selostettu järjestelmä ei sisällä datapaketissa lähdeosoitet-ta, joka osoittaisi mistä informaatio on lähetetty (vaikka tämä on tavallista tavanomaisissa järjestelmissä). Tämä on 15 tarpeetonta, koska jokainen TAP, kuten aikaisemmin on mainittu, "tietää" renkaan pituuden ja voi siten tunnistaa ne paketit, jotka sisältävät sen omia viestejä ilman, että tarvitaan lähdeosoitetta. Vastaanottavan aseman ei tarvitse tietää lähdeosoitetta johtuen korkeampitasoisesta ohjaus-20 toiminnasta, jonka suorittaa hai1intoasema, minkä johdosta mitään siirtoa ei tapahdu ennen kuin hailentoaseman kautta on luotu kutsu: lähettävä asema informoi hailentoasemaa aikomuksesta lähettää dataa tiettyyn osoitteeseen ja hallinto-asema kuittaa tämän olevan mahdollista (eli että mikään 25 toinen asema ei sillä hetkellä ole yrittämässä yhteyttä kyseiseen osoitteeseen liittyvän portin kanssa) ja informoi sen mukaisesti määränpää-TAP:ia. Hallintoasema kieltää sen jälkeen muiden TAP:ien luvan lähettää tähän määräpaikkaan, kunnes siirto on päättynyt.

30 Edellä on mainittu, että kukin asema voi vastata useampaan kuin yhteen osoitteeseen ja tällä tavoin on mahdollista siirtää datapaketti, joka luetaan useammassa kuin yhdessä asemassa, varaamalla kullekin asemalle ei vain yksilölliset osoitteet, vaan myös "yhteisosoitteet" kaikille 35 tai valikoidulle ryhmälle asemia.

Järjestelmä sisältää tavallisesti anti-hogging mittaukset järjestelmän saatavuuden asteen varmistamiseksi 7 76229 kullekin asemalle. Voidaan esimerkiksi järjestää niin, että kukin asema suljetaan pois käyttämästä välittömästi uudelleen pakettia, jolla se on aikaisemmin lähettänyt. Yleensä, kun lähtöasema vastaanottaa uudelleen yhden sen omista data-5 paketeista, sillä on mahdollisuus valita joko täysbitin nollaus tai paketin uudelleenkäyttö: kuitenkin kyseinen anti-hogging-algoritmin ollessa voimassa asemalla on velvollisuus nollata täysbitti, täten vapauttaen paketin muiden asemien käyttöön. "Täysien” datapakettien äärettömän etene-10 misen estämiseksi tilanteissa, joissa lähtöasema on tehnyt virheen ennen kuin sillä on ollut tilaisuus täysbitin nollaamiseen, paketti sisältää valvontabitin M ja hallintoasema asettaa jokaisen saapuvan täyden paketin valvontabitin: jos valvontabitti on jo asetettu, tunnistaa hallintoasema tämän 15 osoituksena siitä, että kyseessä oleva paketti on kiertänyt koko renkaan enemmän useammin kuin kerran täytenä pakettina ja nollaa siksi täysbitin.

Voidaan huomata, että edellä viitatulla anti-hogging-algoritmilla järjestelmä on deterministinen siinä suhtees-20 sa, että järjestelmän käyttäytyminen kuormituksen alaisena on ennustettavissa ja erityisesti datan siirtokyky mitä tahansa tiettyä tietä pitkin tiedetään etukäteen. Tämän johdosta on mahdollista rakentaa läpinäkyvä (transparent) järjestelmä .

25 Ohjausbitti voi toimia useita eri tarkoituksia var ten, esimerkiksi yhtä tai useampaa seuraavaa tarkoitusta varten: 1. merkitsemään sitä, että osoitekenttä käsittää kahdeksan 1-bittistä osoitetta neuvotteluosoitusta varten; 30 2. osoittamaan sitä, milloin 8-bittiset tavut siir retään pareina 16-bittisessä datakentässä, että toinen tavu on epäkelpo (johtuen esimerkiksi hitaasta datataajuudesta tai siitä, että data sisältää parittoman määrän tavuja); 3. osoittamaan viestin loppua; 35 4. datakentän tulkitsemiseksi ohjaukseksi; 5. hallintoaseman liputtamiseksi lähteenä tai data-kentän määrittelemänä lähdeosoitteena hallintoaseman ollessa määräpaikka.

8 76229

Edellä viitatut kuittausbitit voivat kantaa seuraavaa informaatiota - tehty tyhjäksi: vastaanottava TAP on saattanut tehdä sille määrätyn datapaketin tyhjäksi eikä ole asettanut kuittausbittejä. Tämä voi merkitä virhettä tai sitä, 5 että kyseessä oleva TAP on poistettu järjestelmästä. Yleensä lähettävä TAP vastaa toistamalla vietin (esimerkiksi kolme kertaa) ennen yrityksestä luopumista. Toiseksi kuittausbitti voidaan asettaa osoittamaan sitä, että osoitettu TAP on hyväksynyt viestin. Kolmanneksi määräpaikka-TAP voi asettaa 10 kuittausbitit sopivasti osoittamaan "varattu"-tilaa, joka tarkoittaa, että TAP on kykenemätön vastaanottamaan viestiä sillä hetkellä, esimerkiksi siksi, että sen datapuskuri on täynnä. TAP:illa voi olla useita dataportteja ja siten "varattu"-kuittaus voi merkitä seuraavaa: "TAP-varattu" tai 15 "portti varattu". Voidaan tietysti huomata, että siirto tällä tavalla vaatii jatkuvan siirtotien olemassaolon.

Selostetun järjestelmän normaalia toimintaa, sen vastetta virheille - esimerkiksi katkolle yhdessä tai molemmissa kanavissa tai asemalla tapahtuvalle virheelle, joka ai-20 heuttaa silmukan keskeytyksen - ja alkuperäisiä kokoonpano-tai uuskokoonpanomenettelyjä tarkastellaan seuraavassa. Tätä tarkoitusta varten on tarpeen edelleen selvittää TAP:in kytkentäjärjestelyjä.

Kuvioon 7 viitaten, CAP:ista (kuvio 5) tulevat kana-25 vat A ja B johdetaan linjavastaanottimien LRA ja LRB kautta ottolinjan kytkimeen ILS, joka on elektroninen kytkin, jota ohjataan sarjamuotoisesta bittiprosessorista SBP saatavalla uuskokoonpanon ohjaussignaalilla RLN2 liittämään A ja B joko aktiivisiin ja passiivisiin vastaanottolinjoihin 30 RXV ja RXP tai päinvastoin. Samalla tavoin aktiiviset ja passiiviset siirtolinjat TXV ja TXP liitetään antolinja-kytkimen OLS kautta, jota myös ohjataan RLN2:lla ja linja-ohjaimet LDA ja LDB, antokanaviin A ja B. Nämä linjakytki-met välittävät TAP signalointi- ja regeneraatiopiiristön 35 ja joko kanavassa A tai kanavassa B, kuten edellä on mainittu. Vastaanottolinjän häiriöpiirit RLFV ja RLFP valvovat aktiivisia ja passiivisia vastaanottolinjoja ja ilmoittavat 9 76229 sarjamuotoiselle bittiprosessorille SBP vastaanotetun signaalin puuttumisesta, kun taas siirron estokytkimet TIV ja TIP, joita ohjaa prosessori SBP, toimivat siirron estämiseksi .

5 Aktiiviset ja passiiviset linjat kytketään kokoonpa- nologiikkaan CL, joka puolestaan on kytketty lähetyskoode-riin TXE, vastaanottokooderiin RXD ja kellopalautuspiiriin CR. Tässä esimerkissä signaalit koodataan differentiaalisella Manchesteri-koodilla, vaikkakin muun tyyppiset koodaukset 10 tai moduloinnit ovat mahdollisia. Kokoonpanologiikka on pohjimmiltaan vaihtokytkimien pari X0 ja X1, joita ohjataan ohjauslinjojen RCNO ja RCN1 kautta. Normaalissa toiminnassa (molemmat kytkimet asennossa I) kytkin X0 ohjaa passiivisen vastaanottolinjan RXP passiiviseen lähetyslinjaan niin, 15 että kummalla tahansa kanavalla olevat signaalit määritetään (kytkimillä ILS ja OLS) passiivisiksi ja ohjataan suoraan läpi, kun taas kytkin X1 ohjaa aktiiviset vastaanotto- ja lähetyslinjät RXV ja RXP vastaavasti kooderiin RXE ja dekoo-deriin TXD. Tämä tilanne voidaan havaita selvemmin kuvion 8a 20 kaaviopiirroksesta. Dekoodattuja signaaleja valvotaan, regeneroidaan ja tarvittaessa (eli silloin kun data pitää lähettää) ja muutetaan sarjamuotoisella bittiprosessorilla.

Kumpikin kytkimistä X0 ja X1 voidaan kytkeä asemaan II ("silmukkatila") yhden kanavan kytkemiseksi silmukkaan 25 toisen kanssa ja samalla edelleen kuljetaan koodaus/dekoo-daus-piiristön läpi, kuten on esitetty kuviossa 8b (kytkin X0 asemassa II), jossa aktiivisella kanavalla - oletetaan olevan kanava A - vastaanotetut signaalit uudelleen lähetetään (mahdollisesti muunnettuna, jos on kyseessä datan siir-30 to) kanavalla B. Siirto kanavalla A on vielä esitetty (pisteessä Z), mutta se voidaan estää vastaavan lähetyksen esto-kytkimen TIV tai TIP toiminnan avulla. Kuvio 8c esittää tilannetta, jossa kytkin X1 on asemassa II. Kummankin kytkimen toiminta johtaa "saareke-tilaan" (kuvio 8d). Linjakytkimien 35 ILS ja OLS toiminta johtaa kuvioissa 8a-8d esitettyyn kokoonpanoon, mutta kanavien A ja B roolit ovat vastakkaiset.

10 76229

Sarjamuotoiseen bittiprosessoriin liittyy mikrokoo-dinen ohjelmamuisti ROM, ohjelmalaskuri PC ja vertailija CMP, joka vertaa vastaanotettua ja lähetettyä databittiä prosessorista SBP saatavan valikoidun datan bittiin, täs-5 mäyksen johtaessa ohjelmahyppyyn hyppy/lisäys-Iinjän JI kautta ohjelmalaskuriin PC. Tällä tavoin prosessori SBP voi tunnistaa ja tarvittaessa muuttaa ennen uudelleen siirtoa vastaanotettujen pakettien useita kenttiä. Se vastaa myös vastaanottolinjan häiriöpiireistä RLFV ja RLFP saa-10 duille signaaleille ja ohjaa lähetyksen estopiirejä TIV

ja TIP, kuten edempänä selostetaan. Sarjamuotoisen prosessorin käyttäminen oleellisesti tosiaikaisiin toimintoihin renkaan ympäri kulkeville datapaketeille sallii suurien data-nopeuksien käyttämisen: lisäohjaustoiminnot suoritetaan 15 mikroprosessorilla MP, joka sisältää myös liitäntöjä ulkoista kytkentää varten. Hallintoasema sisältää esitettyyn nähden identtisen TAP:in lukuun ottamatta sitä, että se sisältää pituudeltaan muutettavan puskurin (ei esitetty) renkaan tehollisen pituuden säätämiseksi ja että kellopalau-20 tuspiiriä syöttää master-oskillaattori, että kokoonpanolo-giikka kykenee olettamaan tilan (kuviot 8e, 8f), jossa kyseiset kaksi kanavaa on kytketty silmukkaan molemmilta puolilta (vaikkakin käytännössä valmistuksen helpottamiseksi toisella TAP:illa on tämä ominaisuus, mutta sitä ei käyte-25 tä) ja että mikroprosessori MP voi olla tehokkaampi.

Kuten edellä on mainittu, kullakin TAP:illa on vastaanottolinjan häiriöilmaisimet RLFV ja RLFP, jotka valvovat tulevia linjoja mahdollisen kantoaaltosignaalin vuoksi (moduloidun järjestelmän varalta): tässä esimerkissä, jossa 30 ei ole kantoaaltoa ja koska tietyissä olosuhteissa (esimerkiksi aloituksen aikana) saattaa olla tarkoituksenmukaista lähettää nolladataa (esimerkiksi jännitesiirtymiä), ilmaisimet valvovat kyseisten siirtymien olemassaoloa. Yksinkertaisuuden vuoksi tähän viitataan "kantoaaltona". Tarkastel-35 laan nyt tilannetta, jossa tapahtuu kaapelin katko paikassa X kanavassa B asemien S1 ja S2 välillä (kuvio 9). Oletetaan, että asemassa S2 kanava B on aktiivinen kanava ja 11 76229 siksi ilmaisin RLFV tunnistaa vastaanotetun signaalin häiriön; jos tämä jatkuu ennalta määrätyn ajanjakson ajan (esimerkiksi 10 MHz:n kellotaajuudella ajan 4 ^us) , se viestittää tämän tosiasian prosessorille SBP/ joka vastaa saatta-5 maila kokoonpanologiikan CL muuttamaan kytkimen X0 asemaan II, siten kytkien silmukkaan kyseiset kaksi kanavaa kuviossa 8b osoitetulla tavalla. Tämä on esitetty kaavamaisesti kuviossa 9 silmukkana y. Jos molemmissa kanavissa on katko, asema S1 toimii myös itsenäisesti vastaavalla tavalla, kyt-10 kien silmukkaan kohdassa z. Datapakettien virran keskeytyminen tunnistetaan hallintoasemalla SO, joka ryhtyy toimenpiteisiin palauttaakseen toiminnan alkuperäisestä puoleen katkenneelle renkaalle, kuten on osoitettu kuviossa 9 paksuilla piirretyillä linjoilla. Hallintoasema säätää puskuri-15 viivettään palauttaakseen renkaan koko viiveen sellaiseksi, joka vastaa kokonaislukumäärää datapaketteja sekä väliä ja palauttaa normaalin toiminnan kommunikoimalla TAP reille sopivan ohjausdatan siirron avulla sen, että renkaan yhtenäisyys on palautettu ja informoimalla TAP reille renkaan uudes-20 ta pituudesta. Hallintoasema, jota tullaan kutsumaan uudelleen, toimii normaalisti silmukkatilassa yksinkertaisen renkaan luomiseksi, kytkee sen jälkeen TAPrinsa "läpikulku"-kokoonpanoon (kuvio 8a) renkaan toisen haaran sisällyttämiseksi (kuvio 10), ja säätää jälleen puskuriviiveen toimin-25 nan palauttamiseksi.

Tapa, jolla järjestelmä on uudelleen kokoonpantu asemilla S1 ja S2 tiedotetaan hallintoasemalle siihen liittyvien TAPrien avulla siirtämällä datapaketteja, jotka osoittavat tapahtuneen silmukkaan kytkemisen.

30 Jos kanavalla B olevaa katkosta ei seuraa vastaava katkos kanavassa A, aseman S1 silmukkaan kytkentä suoritetaan vasteena vastaavan lähetyksen estokytkimen (tässä tapauksessa TIV) toiminnalle siirron lakkauttamiseksi tässä tapauksessa linjalla A, niin että asema S1 vastaa kantoaal-35 tosignaalin häiriöön aivan kuin kaapelin katko olisi tapahtunut .

12 76229

Voidaan järjestää niin, että tämä lähetyksen esto suoritetaan TAPsilla itsenäisesti, samanaikaisesti kohdassa y tapahtuvan silmukoinnin kanssa tai TAP silla hallinto-asemalta saadun käskyn alaisena sen jälkeen, kun kerran 5 kuviossa 9 yhtenäisillä viivoilla linjoilla esitetty puoli-silmukka on palautettu. Jälkimmäinen vaihtoehto on edullisempi, koska tällöin saadaan selville häiriön luonne. Jos siirtohäiriö johtuu viallisesta TAPsista tai CAPsista eikä edellä ehdotetusta kaapelikatkosta, samanlainen toiminta ta-10 pahtuu siinä suhteessa, että viallisen yksilön kummallakin puolella olevat TAPs it "katkaisevat takaisin" samalla tavoin kuin edellä on selostettu. "Silmukkaan takaisin kytketyistä" asemista hallintoasemaan tapahtuva viestintä osoittaa renkaan virran määrän.

15 Voidaan huomata, että tämän luonteisten häiriöiden esiintyminen aiheuttaa renkaalla olevan datan vääristymisen ja häviön; kuitenkin datan alkujaan lähettänyt TAP ei näissä olosuhteissa vastaanota paluupakettia, jonka kuittaus-bitti tai bitit ovat asetetut ja kykenee siten uudelleen lä-20 hetykseen.

Nyt kun on selostettu normaalia toimintaa ja vastetta tiettyihin häiriötiloihin, selostetaan järjestelmän alkuperäistä kokoonpanomenettelyä. Alkuperäisessä aloituksessa kukin TAP aloittaa saareke-tilassa kuten on esitetty 25 kuviossa 8d (molemmat kytkimet asennossa II kuviossa 7) niin, että kukin TAP kykenee valvomaan tulevia signaalilin-jojaan, mutta ei kykene siirtoon. Tässä kohden kaksoissil-mukkakytkentä ei palvele mitään tarkoitusta varten mitä renkaaseen tulee, vaikkakin sitä voidaan tilapäisesti käyttää 30 TAP:ien suorittamissa itsetestausmenetelmissä. Aluksi hal-lintoasema suorittaa siten itsetestauksen ja alkaa sen jälkeen lähettää kantoaaltosignaaleja esimerkiksi kanavalla A. Asemalla S4 oleva TAP vastaa avaamalla silmukan L41 niin, että pieni rengas (kuvio 11) asetetaan sen jälkeen silmukan 35 L42 kautta. Vastaanotettuaan paluukantoaaltosignaalin ka navan B kautta, hallintoasema lähettää paketteja renkaan ympäri renkaan pituuden muodostamiseksi, asettaa sen 13 76229 viiveen ja tiedottaa TAP:ille paketin laskusta muodostaakseen tietoliikenneyhteyden tälle renkaalle. Se kysyy sen jälkeen asemalta S4 tunnistus- ja tilatietoja ja TAP vastaa ohjaamalla tämän tiedon eteenpäin renkaan kautta, kuten 5 edellä on selostettu. Hallintoasema SO käskee sen jälkeen asemalla S4 olevaa TAP:ia poistamaan sen lähetyksen estäjän ja avaamaan toisen silmukan L42 ja siirtymään läpikulkuti-laan (kuvio 8a) ja hallintoasema on silloin asemassa ryhtymään toimenpiteisiin samalla tavalla laajennetun aseman S3 10 sisältävän silmukan luomiseksi. Jos kuitenkin asema S4 saa-tettuaan lähettimensä kykeneväksi, ei vastaanota asemalta 53 tulevaa paluukantoaaltosignaalia kanavalla B ennalta määrätyn aikajakson puitteissa (esimerkiksi 250 ^us:n), se joko uudelleen sulkee silmukan L42 (jos silmukka on jo auki) 15 tai pidättäytyy avaamasta silmukkaa ja rengasta muodostava prosessi lakkaa.

Voidaan huomata, että tämä aikavakio on pitempi kuin häiriön tunnistuksessa tarvittava aikavakio normaalin toiminnan aikana, vastaavan TAP:in puitteissa olevan prosesso-20 rin SBP säätäessä sen mukaisesti vasteensa signaaliin, joka saadaan vastaanottolinjan häiriöilmaisimesta (RLFV tai RLFP) .

Samalla tavoin, jos (pitemmän) ennalta määrätyn aikajakson puitteissa asema S4 ei vastaanota hallintoasemalta 25 vahvistusta vakaasta siirtotiestä, joka sisältää asemat SO, 54 ja S3, se jälleen sulkee silmukan L42.

Olettaen, että silmukka L42 on avattu, niin asemalta S3 tuleva kantoaaltosignaali palautetaan hallintoasemalle SO aseman S4 kautta ja hallintoasema perustaa tietoliiken-30 neyhteyden suurentuneen silmukan ympärille, joka käsittää asemat SO, S3 ja S4.

Prosessi jatkuu renkaan ympäri, kunnes täydellinen rengas on saavutettu ja hallintoasema on muodostanut niiden TAP:ien hakemiston, jotka ovat renkaalla sekä niiden tilat 35 ja osoitteet. Kun täydellinen rengas on saatu aikaan, säätää hallintoasema viimein puskuriviiveensä sen mukaisesti ja lähettää ohjausviestit kaikille TAP:eille normaalin 14 76229 toiminnan aloittamiseksi, samaan aikaan tiedottaen TAP:eille renkaan koko pituuden. Vaikka edellä selostettaessa tämä prosessi tapahtui myötäpäivään renkaan ympäri, voidaan kyseinen prosessi haluttaessa suorittaa molempiin suuntiin 5 samanaikaisesti - esimerkiksi hallintoasema kysyy asemilta S4, SI jne. vuorotellen.

Edellä esitettyjä menettelyjä on selostettu häiriön tai alkuasetusten yhteydessä. Hallintoasema voi komentaa yksittäisten TAP:ien silmukoinnin tapahtuvaksi esimerkiksi 10 testaustarkoituksia varten tai järjestelmän osien vapauttamiseksi ylläpito- tai laajennustarkoituksia varten. Vastaavasti, järjestelmä voidaan komentaa takaisin alkuun, silmukoituun tilaan järjestelmän "uudelleen rakentamiseksi" selostetulla tavalla. Tämä voidaan suorittaa, jälleen ylläpi-15 totarkoituksia varten tai TAP:ien uuskokoonpanoa varten tai jos hallintoasema tunnistaa tilantee, jossa esiintyy ajoittaisia häiriöitä.

Hallintoasema voidaan myös järjestää lähettämään jaksollisia testiviestejä häiriöiden paikallistamiseksi ja 20 häiriöelementin ohittamiseksi.

Voidaan huomata, että ha11intoasemän tehtävät mitä tulee toisaalta kyseisten kahden kanavan A ja B välisen yhdystien luomiseen ja häiriö- ja (uus)kokoonpanotehtäviin ja toisaalta sen tehtävään renkaan tilan selvittämiseksi ja 25 asemien tunnistamiseksi eivät ole erottamattomia ja ne voidaan niin haluttaessa käsitellä eri asemissa. Haluttaessa voidaan sisällyttää yksi tai useampi lisä(tuki)hallintoase-ma, näiden toimiessa normaaleina asemina, kunnes toisin vaaditaan - esimerkiksi päähallentoasemassa tai sen sisältä-30 vässä renkaan osassa olevasta häiriöstä johtuen. Itse asiassa kaikki asemat voitaisiin varustaa kyvyllä toimia hallintoa semana .

Häiriön esiintyessä hallintoasemassa normaalin toiminnan aikana, tukihallentoasemat tunnistaisivat signaali-35 häiriön ja siten siirtotiellä olevan katkon olemassaolon.

Jos toiminta ei ole palautunut asetetun ajan kuluessa alun perin aktiivisen hallintoaseman toimesta, ottaa tukiasema ,5 76229 hallintoaseman roolin. Hallintoasemaprioriteetit voidaan määritellä erilaisten odotusaikojen avulla. Samalla tavoin kuin kahdessa kohdassa olevan kaapeli- tai TAP-häiriön tapauksessa, jossa kommunikaatio oli voitu palauttaa vain 5 osaan rengasta, tukihallintoasema saattaa olla kykenevä luomaan tietoliikenneyhteyden (vaikkakin itsenäisen) renkaan jäljelle jäävään osaan.

Jos muodostuu tilanne, jossa alkuperäistä renkaan rakennusta yrittää kaksi tai useampi hallintoasema samanai-10 kaisesti, etenee rakennusmenettely kuten tavallista, kunnes kyseiset kaksi kohtaavat toisensa. Kun hallintoasemat kehittävät datapaketteja luodakseen paketin laskun, ristiriidan tunnistaa asema, joka vastaanottaa kantoaaltosignaa-lin, jota se ei ole lähettänyt ulos tai hallintoasema, joka 15 vastaanottaa palanneen kantoaaltosignaalin tahdistuksesta poissa olevien pakettien puitteissa; tarvittaessa hallinto-asema voi tunnistaa vieraat paketit paketteihin sisältyvien tunnistimien avulla. Kaikki hallintoasemat odottavat silloin, vastaavien eri suurten aikajaksojen ajan, järjestelmän 20 palaamista sen "saareke" tilaan? korkeimman prioriteetin omaava asema (eli se jolla on lyhin odotusaika) aloittaa silloin uudelleen rakennusmenettely.

Aikaisemmin oli mainittu, että hallintoasema voi komentaa TAP:ien kytkemisen silmukkaan kaapeliosan eristämi-25 seksi tilapäisten häiriöiden tapauksissa - esimerkiksi datapakettien sähköhäiriöstä johtuvan vääristymisen tai vastaavan takia. Kyseinen ilmiö voi olla luonteeltaan suhteellisen lyhytaikainen ja voidaan järjestää "kuolleen" osan automaattinen lyhentäminen nopean palaamisen normaaliin 30 toimintakokoonpanoon aikaansaamiseksi sen jälkeen, kun häiriö on poistunut. Tätä tarkoitusta varten hallintoasema käskee osan yhdellä puolella olevaa TAP:ia lähettämään tämän osan yli: esimerkiksi kuvion 9 asemassa S2, joka on kuviossa 8c esitetyssä tilassa, lähetyksen estokytkin TIP on saa-35 tettu kykeneväksi aiheuttamaan siirron kanavalla B. Jos tämä "testi"-siirto on onnistunut, asema S2 ilmoittaa vastaanotosta hallintoasemalle. Samanlainen testi suoritetaan 16 76229 sen jälkeen vastakkaiseen suuntaan eli asemalta SI asemalle S2 ja jos tämä on myös onnistunut, hallintoasema suorittaa silmukan uuskokoonpanon, niin että se sisältää puuttuvan osan. Muussa tapauksessa testi toistetaan jaksoittain.

5 Jos "kuollut" osa sisältää yhden tai useamman ase man, edellä olevaa menettelyä täytyy edeltää silmukan laajentaminen käsittämään jäljellä olevat asemat. Tämä on samanlainen menettely kuin aikaisemmin selostettu alkuperäinen renkaan rakennusmenettely, edellyttäen tietysti, että 10 (esimerkiksi ulottaen asemalle S3 kuviossa 11) asemaa S4 ei käskettäisi poistamaan silmukkaa L42 ennen kuin tien S4-S3-S4 yhtenäisyys olisi todennettu, tarpeettoman tietoliikenneyhteyden keskeyttämisen välttämiseksi.

Claims (21)

1. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen aseman (SO) ja useita muita asemia (S1-S4), kaksi tie- 5 toliikennekanavaa (A, B) vastakkaisiin suuntiin tapahtuvaa siirtoa varten, jotka kanavat kytkevät sarjaan kyseiset asemat, ja jolloin, kun järjestelmässä on häiriö, kukin kanava on kytketty takaisin vastaavaan toiseen kanavaan häiriö-kohdasta vastavirtaan, niin että kanavat kytketään yhteen 10 kaksoissilmukkaan, jossa häiriökohta ei ole mukana, tunnettu siitä, että kanavat (A, B) on kytketty yhteen kaksoissilmukkaan sekä häiriöttömässä tilanteessa että häiriötilanteessa, ensimmäisellä asemalla (SO) ollessa kokoon-panologiikka (CL), joka häiriöttömässä tilanteessa kytkee 15 kunkin kanavan takaisin vastaavaan toiseen kanavaan ja joka on järjestetty häiriötilanteessa kytkemään kukin kanava ensimmäisen aseman (SO) kautta, sen jälkeen kun muut asemat (esim. SI, S2) ovat kytkeneet kunkin kanavan takaisin vastaavaan toiseen kanavaan häiriökohdasta vastavirtaan, pa-20 lauttaen näin yhden kaksoissilmukan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kukin muista asemista (S1-S4) sisältää laitteen (RLFV,RLFP) signalointienergian olemassaolon tarkkailemiseksi kussakin kanavassa (A, B) ja kokoon- 25 panologiikan (CL), joka on vasteellinen tämän signalointi-energian lakkaamiselle kanavalla silmukkatilan muodostamiseksi, jossa toisella kanavalla vastaanotetut signaalit reititetään uudelleen tälle kanavalle, jolla signalointiener-gia on lakannut.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tietoliikennejär jestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen asema (SO) sisältää välineen (RLFV, RLFP) signaalien keskeytymisen havaitsemiseksi, siinä olevan logiikan (CL) ollessa vasteellinen kyseisille keskeytyksille läpikytkentöjen muodos-35 tamiseksi, joilla kummallakin kanavalla (A,B) vastaanotetut signaalit johdetaan eteenpäin samalla kanavalla.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tietoliikennejär- ie 76229 jestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen asema (SO) on järjestetty kyseiselle keskeytykselle vasteellise-na ensimmäiseksi muodostamaan tietoliikenneyhteyden osittain laskostuneen siirtotien ympäri, joka ulottuu kyseisen 5 aseman ja sen aseman (esim. S2) välille, joka on omaksunut silmukkatilan ennen läpikulkutilan muodostamista kyseisen toisen aseman (SI) sisällyttämiseksi, joka on omaksunut silmukkatilan.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen tietoliiken-10 nejärjestelmä, tunnettu siitä, että kukin muista asemista (S1-S4) on järjestetty, silloin kun silmukkatila on muodostettu vasteena kyseiselle signaalien lakkaamiselle lopettamaan uudelleen reititettyjen signaalien eteenpäin siirto.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 3-5 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen asema (SO) toimii, havaittuaan häiriösiirron järjestelmän osassa ilman signalointienergian lakkaamista, ai-kaansaaadakseen kyseisen osan viereisen aseman tai asemien 20 kokoonpanologiikan (CL) muodostamaan mainittu silmukkatila ja, jos ensimmäinen asema ei ole kyseisen osan viereinen asema, aikaansaadakseen sen oman kokoonpanologiikan (CL) kytkemään kumpikin kanava ensimmäisen aseman kautta, niin että muodostuu yksi siirtosilmukka, johon mainittu osa ei 25 kuulu.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 3-6 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen asema (SO) on järjestetty, kun on muodostettu kaksoissilmukka, johon osa tietoliikennekanavista ei kuulu, 30 toistuvasti suorittamaan testimenettely, joka käsittää siirron kyseisen osan yli vuorollaan kummastakin sen vieressä olevasta kahdesta asemasta ja ilmaisemaan vastaanoton tai muulla tavoin tällaisen siirron toisessa viereisessä asemassa ja, jos häiriöstä vapaa vastaanotto tapahtuu kummas-35 sakin suunnassa, palauttamaan poissuljetun aseman.

8. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, 19 76229 että järjestelmä on järjestetty aloitushetkellä tai silloin, kun niin käsketään muodostamaan tila, jossa kukin muu asema (S1-S2) on silmukkatilassa, jossa, ainakin sillä puolella asemaa, joka on vastapäätä sitä asemaa, jossa signaale-5 ja oletetaan alun perin vastaanotettavan ensimmäisestä asemasta, kanavalla (esim. A) vastaanotetut signaalit reititetään uudelleen toiselle kanavalle (esim. B) ja että järjestelmä toimii suorittaakseen siirtotien rakennusmenettelyn, jossa ensimmäinen asema (SO) lähettää signaaleja yhdellä 10 kanavalla ja vastaanotettuaan palanneen signaalin ensimmäiseltä muista asemista toisen kanavan kautta, lähettää komennon saadakseen kokoonpanologiikan muodostamaan läpikul-kutilan ja tämä menettely toistetaan sellaisen siirtotien muodostamiseksi, joka sisältää yhä uusia asemia.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tietoliikennejär jestelmä, tunnettu siitä, että kukin muu asema (S1-S4) on järjestetty, mainitun tien rakennusmenettelyn aikana, mikäli se ei vastaanota ennalta määrätyn ajan puitteissa seuraavalta asemalta palannutta signaalia, muodosta-20 maan silmukkatilansa tai pidättäytymään muodostamasta läpi-kulkutilaansa ja tiedottamaan tämän tosiasian ensimmäiselle asemalle (SO) ja että ensimmäinen asema on järjestetty vasteena kyseiselle informaatiolle, joka tulee miltä tahansa muulta asemalta kuin välittömästi sen aseman vieressä ole-25 valta asemalta, jolle siirto ensimmäiseksi tehtiin, aikaansaamaan kokoorpanologiikkansa (CL) muodostamaan läpikulku-tila, jossa kullakin kanavalla vastaanotetut signaalit johdetaan eteenpäin samalla kanavalla ja tarvittaessa jatkamaan tien rakennusmenettelyä.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen tietolii kennejärjestelmä, tunnettu siitä, että kukin muu asema (S1-S4) on järjestetty, mainitun tien rakennusmenettelyn aikana, läpikulkutila on muodostettuna, mikäli se ei vastaanota ennalta määrätyn ajan puitteissa ensimmäiseltä 35 asemalta (SO) signaalia, joka osoittaa, että tietoliikenneyhteys tien ympäri on aikaansaatu, muodostamaan silmukkatilansa ja tiedottamaan tämän tosiasian ensimmäiselle asemalle, ja 20 7 6 2 2 9 että ensimmäinen asema on järjestetty vasteena tällaiselle informaatiolle, joka saadaan miltä muulta asemalta tahansa kuin välittömästi sen aseman vieressä olevalta asemalta, jolle siirto ensimmäiseksi tehtiin, aikaansaamaan kokoon-5 panologiikkansa (CL) muodostamaan läpikulkutila, jossa kullakin kanavalla vastaanotetut signaalit johdetaan eteenpäin samalla kanavalla ja tarvittaessa jatkamaan tien rakennus-menettelyä.

11. Patenttivaatimuksen 8, 9 tai 10 mukainen tieto-10 liikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen asema (SO) niin käskettäessä suorittaa mainitun tien rakennusmenettelyn vain tiettyyn asemaan asti ja tarvittaessa saattaa sen kokoonpanologiikan (CL) muodostamaan läpi-kulkutilan, jossa kullakin kanavalla vastaanotetut signaa- 15 lit johdetaan eteenpäin samalla kanavalla, ja tarvittaessa jatkamaan tien rakennusmenettelyä vastakkaiseen suuntaan vain toiseen tiettyyn asemaan asti.

12. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-11 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että se 20 sisältää ainakin yhden muun ensimmäisen aseman (SO), järjestelmän toimiessa suorittaakseen siirtotien rakennusmenettelyn, jossa kyseinen muu ensimmäinen asema lähettää signaaleja yhdellä kanavalla ja vastaanotettuaan signaalin, joka on palannut ensimmäiseltä muista asemista (S1-S4) toi-25 sen kanavan kautta, lähettää sinne komennon aikaansaadak-seen sen kokoonpanologiikan (CL) muodostamaan läpikulkuti-lan ja tämä menettely toistetaan siirtotien muodostamiseksi, joka sisältää yhä uusia asemia.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tietoliikenne-30 järjestelmä, tunnettu siitä, että se sisältää välineen, joka on järjestetty havaitsemaan kahden tai useamman ensimmäisen aseman (SO) yritykset aikaansaada päällekkäiset siirtotiet ja joka kyseisen havainnon jälkeen vaimentaa tienrakennusmenettelyn suorittamista kaikilla pait- 35 si yhdellä kyseisistä ensimmäisistä asemista.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että jokainen ensim- 21 76229 mäinen aseina (SO) on järjestetty suorittamaan mainittu tien rakennusmenettely siinä tapauksessa, että aikaisemmin aktiivisessa ensimmäisessä asemassa on häiriö.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen tietoliikenne-5 järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäiset asemat havaitsevat mainitun häiriön tai muodostamisen tieto-liikennehäiriön johdosta, joka on kestänyt ennalta määrätyn pituisen aikajakson, kyseisten aikojen ollessa erilaisia eri ensimmäisille asemille.

16. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-15 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että kyseinen tai jokainen ensimmäinen asema on järjestetty suorittamaan tien rakennusmenettely vuorottaisesti kahteen suuntaan.

17. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 8-16 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että jokaisen kunkin muun aseman kokoonpanologiikka (CL) on järjestetty aluksi muodostamaan kaksoissilmukkatila ja automaattisesti vasteena signaalin vastaanottamiselle poista- 20 maan silmukkakytkentä siltä puolelta, jolla signaali on vastaanotettu.

17 76229

18. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että data on muotoiltu paketeiksi, jotka kiertävät jatku- 25 vasti siirtotien ympäri, ja että jokainen asema (S1-S4), jolla on siirtomahdollisuudet, sisältää laitteen, joka, kun tiedonsiirtoa tarvitaan, varaa paketteja, jotka on liputettu osoittamaan, että ne eivät sillä hetkellä ole datasiirron käytössä ja jokainen asema sisältää laitteen, joka val- 30 voo kaikkia paketteja, jotka on liputettu osoittamaan, että ne ovat käytössä ja lukee tarvittaessa niihin sisältyvän datan.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että kyseinen tai jokainen ensimmäinen asema (SO) sisältää puskurilaitteen ja 35 laitteen, joka on järjestetty siirtotien muodostamisen tai muuntamisen jälkeen säätämään puskurilaitetta siten, että kokonaissiirtoaika tien ympäri on yhtä suuri kuin kokonais- 22 7 6 2 2 9 lukumäärä paketin kestoaikoja sekä minkä tahansa ennalta määrätyn välin aika.

20. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 3-19 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että jo- 5 kainen asema (S0-S4) sisältää kytkentälaitteen (ILS, OLS), jota ohjataan etäältä valitsemaan se kanava (A tai B), jonka kanssa asema läpikulkutilassa ollessaan on tietoliikenneyhteydessä siirtoa ja/tai vastaanottoa varten.

21. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen 10 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että se sisältää jokaisessa kohdassa, jossa on tai saattaisi olla asema, yhteysyksikön (TAP), joihin jokaiseen aseman jäljelle jäävät komponentit voidaan irrotettavasti kytkeä, jokaisen yhteysyksikön käsittäessä kytkentälaitteen 15 (TS, RS), joka toimii ensimmäisessä tilassa kytkeäkseen tulevat kanavat (A, B) lähteviin kanaviin (AB) ja toisessa tilassa kytkeäkseen tulevat kanavat (A, B) aseman ottoon (10A, 11B) ja aseman annon (11A, 10B) lähteviin kanaviin (A, B), kytkentälaitteella ollessa ohjausotto (12), joka 20 on vasteellinen aseman tuottamalle sallintasignaalille toisen tilan muodostamiseksi sekä aseman häiriölle tuottaakseen sallintasignaalin tai fyysisen irrotuksen tai aseman jäljelle jääneen osan irtikytkennän yksiköstä toisen tilan muodostamiseksi. 23 7 6229