FI74763C - Skarvanordning mellan enskilda delar av en armerad slagpaole. - Google Patents

Description

! 74763

Liitoslaite raudoitetun lyöntipaalun yksittäisten osien välillä

Keksintö koskee raudoitetun lyöntipaalun yksittäisten osien välillä olevaa liitoslaitetta, joka muodostuu lyöntipaalun päätysivuille ainakin niiden kulma-alueille järjestetyistä liitoshelakkeista, joissa on lohenpyrstönmuotoisesti leikatut urat ja kahden perättäisen lyöntipaalun osassa olevaan kahteen peilikuvan lailla järjestettyyn liitoshelakkeeseen iskettävästä, lähes kaksoislohenpyrstönmuotoisesta liitoskappaleesta.

Tunnettuja ovat jo liitoslaitteiden erilaiset suoritusmuodot, joissa on kuitenkin ollut aina annettu tiukat valmistustoleranssit sekä liitoshelakkeille että liitoskappaleille.

Eräässä tunnetussa laitteessa kohoavat jousenmuotoiset raudoi-tuskappaleet lyöntipaalun osien päätysivuilla oleviin poukamiin, jolloin liitoskappaleeksi on asetettu U-muotoinen kaari. Tällöin raudoituskappaleiden koko on määrättävä hyvin tarkasti ja U-muotoinen liitoskaari on myös rakennettava hyvin tarkasti, jotta saavutettaisiin kaarta asetettaessa riittävä puristusvoima .

Eräässä toisessa tunnetussa paaluliitoksessa asetetaan lohen-pyrstönmuotoisiin uriin liitoskappaleet, jotka on siten sijoitettu lähes kaksoislohenpyrstönmuotoisesti. Tämä kaksoislohenpyrstön muoto syntyy työntämällä paaluosat toisiinsa siten, että kulloinkin kaksi liitoshelaketta on käytännöllisesti katsoen sijoitettu peilikuviksi toisiinsa nähden. Nämä urat kapenevat sisäänpäin kiilanmuotoisina, jolloin myös liitoskappale on rakennettu kiilamaiseksi. Kun tämä kiilamainen liitoskappale on lyöty sisään, voidaan taivuttaa huuli, jotta estettäisiin kiilamaisen liitoskappaleen esiinliukuminen. Aina sen mukaan, onko ura tai sitten liitoskappale valmistettu täsmällisesti toleranssirajoissa, voidaan liitoskappale lyödä syvemmälle tai matalammalle uraan niin, että taivutettava huuli estää hyvin liitoskappaleen esiinliukumisen, mutta ei kuitenkaan 2 74763 mahdollista tämän kiinnittämistä. Liitos pysyy joka tapauksessa, mutta paaluosien päät voivat liikkua keskenään, mikä voi lopulta vahingoittaa helakeosia.

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan alussa mainitunlainen liitoslaite, jonka avulla syntyy valmistustoleransseista riippumatta lyöntipaalun osien välille tarkka, kiinteä liitos.

Keksinnön mukaisesti tämä onnistuu siten, että liitoshelakkees-sa olevat lohenpyrstönmuotoiset urat on muotoiltu siten, että ne lisäksi laajenevat kiilamaisina liitoskappaleen lyöntisuun-taan ja liitoskappaleessa on vastaavasti tätä uran muotoa noudattavat ulkopinnat, ja että liitoskappaleet on jaettu pitkin pitkittäispystytasoa kahteen kiilakappaleeseen, jotka on muodostettu vastakkaisiin suuntiin kiilamaisesti kapeneviksi ja jotka voidaan lukita pääteasentoonsa.

Mahdollisista valmistustoleransseista huolimatta tällaisella liitoskappaleella voidaan aikaansaada asianmukainen kiinteä liitos peräkkäisten lyöntipaalun osien välille. Sen jälkeen kun toinen molemmista kiilakappaleista on asetettu paikalleen, voidaan toinen kiilakappale lyödä ulkoapäin paikalleen niin, että molemmat kiilakappaleet puristuvat toisiinsa ja lohen-pyrstönmuotoista uraa rajoittaviin pintoihin. Sen jälkeen kun nämä kiilakappaleet on lopullisesti lyöty paikoilleen ja lukittu, ei niitä enää ole mahdollista irrottaa, koska urat laajenevat sisässä olevista päistään niin, että koko liitos-kappaleen ulosliukuminen ei ole mahdollista. Tällainen liitos-laite ei voi irrota myöskään tärähdyksien vaikutuksesta.

Keksinnön mukainen liitoslaite on edullista sijoittaa juuri vaativiin rakennuspaikkoihin, koska vastaavasti liitoslaitteen voimakas sisäänlyönti jopa parantaa pitovoimaa.

Keksinnön muita tunnusmerkkejä ja erityisesti etuja valaistaan tarkemmin piirustusten avulla jäljempänä olevassa kuvauksessa.

Il 3 74763

Kuvioissa esitetään:

Kuvio 1 lyöntipaalun osan liitoshelakkeilla varustettu peite-levy kuvattuna alhaalta päin, nähtynä siis paalun puolelta, osittain aukileikattuna; kuvio 2 leikkaus kuvion 1 linjojen I-I mukaan; kuvio 3 leikkaus kuvion 1 linjonen II-II mukaan; kuvio 4 kuva kahden vastakkaisen lyöntipaalun osan kahden liitoshelakkeen etusivusta; kuvio 5 kuva liitoskappaleen päällysosasta, osittain aukileikattuna ; kuvio 6 sivukuva nuolen suuntaan 3 kuvion 5 mukaisesti; kuvio 7 leikkaus kuvion 5 linjojen IV-IV mukaan.

Liitoslaite muodostuu olennaisesti helakeosista 1, jotka on järjestetty lyöntipaalun osien päätysivuille ainakin kulma-alueille sekä liitoskappaleista 2. Esitetyssä esimerkissä liitoshelakkeet 1 on yhdistetty paalun päitä varten olevan huppumaisen suojuksen 3 kulmissa. Mahdollista olisi myös liittää nämä liitoshelakkeet 1 portaiden välityksellä toisiinsa tai yksinkertaisesti myös upottaa nämä yksitellen lyönti-paalun osien päätysivujen alueella oleviin kulmiin.

Liitoshelakkeiden alueelle on kiinnitetty vetoelementtejä 4, jotka ulottuvat lyöntipaalun osan betoniin. Vetoelementit 4 liitetään ruuviliitoksella 5 kiinteästi liitoshelakkeisiin 1 tai huppumaiseen suojukseen 3.

Liitoshelakkeissa on lohenpyrstönmuotoisesti leikattu ura 6 niin, että kun lyöntipaalun osat yhdistetään toisiinsa peilikuvan muotoisesti peräkkäin olevilla liitoshelakkeilla 1, syntyy kaksoislohenpyrstönmuotoiset aukot, kuten kuviosta 4 voidaan nähdä. Liitoskappale 2 on siksi myös kaksoislohen-pyrstönmuotoinen ja se työnnetään peräkkäisten lyöntipaalun osien kiinnittämiseksi urien 6 muodostamaan aukkoon.

Liitoshelakkeiden 1 lohenpyrstönmuotoiset urat 6 on tehty 4 74763 siten, että ne laajenevat 1iitoskappaleen 2 lyöntisuuntaan katsottuna kiilamaisesti. Ura 6 laajenee siis liitoshelakkeen sisäosassa.

Jotta kiinnityksestä tulisi asianmukainen, on liitoskappale 2 jaettava kahtia, koska siinä on oltava vastaavat uran 6 ulkorajoihin kulkevat ulkopinnat. Liitoskappale 2 on siksi jaettu pitkin pystysuoraa tasoa kahteen kiilakappaleeseen 7 ja 8, jotka kapenevat vastakkaisiin suuntiin kiilamaisesti. Tämän takia on mahdollista työntää nämä molemmat kiilakappaleet 7 ja 8 peräkkäin uriin 6 ja vastaavasti kiinnittää.

Tällöin on erittäin tärkeää, että toisella sisääntyönnettävällä kiilakappaleella aikaansaadaan tarvittava jännite ja kiilakap-paleen kavennus. Siksi ensimmäisen kiilakappaleen 7 kiilakulma on suurempi kuin uran 6 kiilakulma. Edelleen on toisen kiila-kappaleen 8 kiilakulma pienempi kuin liitoshelakkeen 1 uran 6 kiilakulma. Tarkoituksenmukaisesti ensimmäisen kiilakappaleen 7 kiilakulma on vain hiukan suurempi kuin liitoshelakkeen 1 uran 6 kiilakulma niin, että kiilakappaleen 8 muodostamista ja täten myös tämän sisäänupottamista varten syntyy suhteellisen pieni kulma. Näin voidaan olennaisesti parantaa käynnisty smomenttia , kun toinen kiilakappale 8 lyödään sisään.

Suuremmalla kiilakulmalla varustettu ensimmäinen kiilakappale 7 työnnetään siis paksumpi pää edellä liitoshelakkeen 1 uraan 6, jolloin toinen kiilakappale 8 voidaan työntää kapeampi pää edellä ensimmäisen kiilakappaleen 7 ja sitä vastapäätä olevan uraa rajoittavan pinnan väliin jäävään tilaan. Näin aikaansaadaan koko liitoskappaleen 2 nopea ja varma kiinnitys.

Erityisen olennaista on vielä, että kiilakappaleet 7 ja 8 ovat loppuasennossaan lukittavia. Lukitus voidaan tehdä luonnollisesti jollakin taivutettavalla liitoslaatalla tms. Erityisen edullista on kuitenkin, jos tämä keskinäinen kiinnitys tehdään yksinomaan molempien kiilakappaleiden 7 ja 8 välille, kuten tämä on esitetty näytetyssä esimerkissä. Ensimmäisessä kiilakappaleessa 7 on ulommassa, kapeammassa päässään liitos- 5 74763 laatta 9, jatko-osa tms, joka voidaan kääntää toisen kiila-kappaleen 8 suuntaan. Tämän kääntämisen avulla ei saavuteta vain kiinnitystä, vaan nuolen 10 suuntaan tapahtuvan lyönti-liikkeen seurauksena lyödään kiilakappale 8 lisäksi vielä syvemmälle uraan 6 ilman että kiilakappale 7 tällöin voitaisiin vetää ulos. Kun liitoslaatta 9 on käännetty, syntyy koko liitoskappaleen 2 kiinnitys, joka käytännöllisesti katsoen ei ole irrotettavissa, ainakaan tärähdykset tms. eivät voi sitä irrottaa. Liitoslaatan 9 taivuttamisella saadaan taas aikaan tiivis yhtenäinen liitoskappale 2, jota ei voida enää irrottaa asennostaan, koska se laajenee liitoshelakkeen sisäosassa. Se kiilakappale 8, joka sinänsä voisi liukua esiin, on kuitenkin kiinnitetty tämän taivutetun liitoslaatan 9 avulla.

Jotta urissa 6 ei olisi esteitä tylsien reunojen takia, on molempien kiilakappaleiden 7 ja 8 kaksoislohenpyrstönmuotoisiin ulkopintoihin molempien vinopintojen siirtymäkohdassa tehty ura 11 .

Keksinnön mukaisten toimenpiteiden ansiosta aikaansaadaan rakenteellisesti yksinkertainen, mutta varmasti toimiva liitos lyöntipaalun osien välille.

Suojuksen 3 kulma-alueille, siis liitoshelakkeiden 1 alueelle, on asetettu vinosti viettävä väliseinä 15 (kuvio 3), joka voi aiheuttaa paineen viereiseen betoniin (kuormitettaessa lyönti-paalun osia ja myös niitä sisääniskettäessä). Vinosti viettävä väliseinä 15 aiheuttaa aina paineen paalun keskusta kohti niin, että mitkään betoniosat eivät voi murtua, kuten on laita esimerkiksi, kun kyseessä on tasainen väliseinä tai kun asennetaan jäykis-teripoja yms.

Claims (6)

1. Raudoitetun lyöntipaalun yksittäisten osien välillä oleva liitoslaite, joka muodostuu lyöntipaalun päätysivuille ainakin niiden kulma-alueille järjestetyistä liitoshelakkeis-ta (1), joissa on lohenpyrstönmuotoisesti taaksepäin leikatut urat (6), ja kahden perättäisen lyöntipaalun osan toistensa peilikuviksi sovitettujen liitoshelakkeiden sisään iskettävistä, yhdessä lähes kaksoislohenpyrstönmuotoisista lii-toskappaleista (2), tunnettu siitä, että liitoshelakkeiden (1) lohenpyrstönmuotoiset urat (6) on muotoiltu siten, että ne lisäksi laajenevat kiilamaisina liitoskappaleen (2) lyön-tisuuntaan ja liitoskappaleessa (2) on vastaavasti tätä uran (6) muotoa noudattavat ulkopinnat, ja että liitoskappaleet (2) on jaettu pitkin pitkittäispystytasoa kahteen kiilakappalee-seen (7, 8), jotka on muodostettu vastakkaisiin suuntiin kii-lamaisesti kapeneviksi ja jotka voidaan lukita pääteasentoon-sa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitoslaite, tunnettu siitä, että ensimmäisen kiilakappaleen (7) kiilakulma (a) on suurempi kuin liitoshelakkeessa olevan uran (6) kiilakulma (e).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitoslaite, tunnettu siitä, että toisen kiilakappaleen (8) kiilakulma (γ) on pienempi kuin liitoshelakkeessa (1) olevan uran (6) kiilakulma (e).

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen liitoslaite, tunnettu siitä, että suuremmalla kiilakulmalla (a) varustettu ensimmäinen kiilakappale (7) upotetaan liitoshelakkeessa (1) olevaan uraan (6) paksumpi pää edellä ja että toinen kiila-kappale (8) työnnetään ensimmäisen kiilakappaleen (7) ja sitä vastapäätä olevan uraa rajoittavan pinnan väliin jäävään tilaan kapeampi pää edellä. 7 74763

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen liitoslaite, tunnettu siitä, että molemmat kiilakappleet (7, 8) ovat upotetussa asennossaan toisiinsa kiinnitettävissä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen liitoslaite, tunnettu siitä, että ensimmäisen kiilakappaleen (7) ulommassa, kapeammassa päässä on toisen kiilakappaleen (8) suuntaan käännettävä liitoslaatta (9), jatko-osa tai vastaava.