FI74477C

FI74477C - Interfacialt tillsatsmedel, som kan anvaendas foer armering av polymerer och saerskilt elastomerer med oorganiska fyllnadsmedel och anvaendning av detta tillsatsmedel.

Info

Publication number: FI74477C
Application number: FI823337A
Authority: FI
Inventors: Gerard Soula; Jean Machurat; Jean Claude Morawski
Original assignee: Rhone Poulenc Chim Base
Priority date: 1981-09-30
Filing date: 1982-09-29
Publication date: 1988-02-08
Also published as: FI823337A0; US4467055A; JPS58125731A; ATE13439T1; ES516045A0; EP0076197A1; EP0076197B1; FR2513645A1; JPS6116768B2; BR8205689A; NO159175B; NO823232L; KR890000421B1; FI74477B; DK431882A; CA1191647A; FR2513645B1; FI823337L; ES8307861A1; KR840001603A

Description

1 74477

Pintainvälinen lisäaine, jota voidaan käyttää polymeerien ja erikoisesti elastomeerien vahvistamiseen epäorgaanisten täyteaineiden kanssa, ja tämän lisäaineen käyttö

Ongelma, kuinka polymeeriaineita voidaan vahvistaa epäorgaanisilla täyteaineilla, on monimutkainen ja vaikea. Yhtäältä on saatava aikaan täyteaineen dispergoituminen hyvin ja toisaalta saatava tämä täyteaine ja polymeeri-aine sitoutumaan hyvin toisiinsa. Tämän vahvistamisen on lisäksi tapahduttava taloudellisella tavalla ja ilman että syntyisi sekundäärisiä haittoja käsittelyn aikana, kuten esimerkiksi toksisuutta. Tämä selittää, miksi on ehdotettu useita ratkaisuja, jotka ovat usein spesifisiä yhdelle määrätylle täyteaineelle ja polymeerille, ja jotka ottavat huomioon erilaiset tekijät kuten polymeerin matriisin, mahdollisten kemiallisten sidosten luonteen, täyteaineen kemialliset pinta-ominaisuudet. Tavallisesti käytetään kytkeytymistä edistäviä aineita. Näistä on mainittava si-laanien ryhmä ja erikoisesti merkaptosilaanit. Tätä on selostettu kirjallisuudessa ja erikoisesti julkaisussa Rubber World, lokakuu 1979, sivut 53-58 tai European Rubber Journal, maaliskuu 1979, sivut 37-46.

Ikävä kyllä näiden yhdisteiden eteenpäin kehittely kohtaa kaksi hyvin suurta epäkohtaa: yhtäältä niiden hinta, joka on tällä hetkellä hyvin korkea itse täyteaineen hintaan nähden, ja toisaalta niiden haju, joka torjuu niiden käyttämisen heti kun on ylitetty käytännöllisesti katsoen 1 paino-%:n kynnys laskettuna polymeeristä.

Ranskalaisessa patenttihakemuksessa 7 931 219 on vaadittu patenttia uudelle menetelmälle, jonka avulla voidaan parantaa pehmentävien aineiden ja täyteaineiden yhteensovelta-mista polymeereissä siten, että käytetään lisäaineita, jotka perustuvat alkenyyli-sukkinimideihin.

2 74477 FR-patenttihakemuksessa 8 004 037 on selostettu menetelmää, jossa käytetään yhdessä silaania ja FR-patenttihakemuksen 7 931 219 mukaista yhdistettä.

Tämän menetelmän mukaan saadaan erinomainen tulos, joka on verrattavissa silaanien käyttämiseen yksinään, mutta käyttäen näitä jälkimmäisiä riittävän vähän, jolloin niille ominaiset haitat eivät esiinny havaittavasti.

Tiedetään, että voimakkaasti lujittavilla saostuspiidi oksideilla on se varjopuoli, että ne antavat, päinvastoin kuin hi i1i musta, kautsu seoksi11 e liian suuren viskositeetin. Pääasiallinen syy tähän suureen viskositeettiin on piidi oksi di verkoston kiinteys, joka muodostuu kautsussa (A. Voet et J.C. Morawski, Rubber Chem. Techical 47,4, 1974 765-777).

Patentinhakijan tutkimukset ovat osoittaneet, että tämän verkoston heikentämiseksi on pienennettävä hiukkasten välisiä keskinäisiä vaikutuksia.

Esillä olevan keksinnön kohteena on siis yleisesti kaut-suseokseen lisättävä lisäaine, joka sisältää ainakin yhden molekyylin, jonka affiniteetti piidioksidin suhteen on yhtäältä suurempi kuin muiden kautsuseoksen aineosien, ja joka toisaalta sisältää organofiilin ryhmän, joka on riittävän liikkuva sekoittuakseen hyvin elastomeerin ket-juihin ja vähentää täten piidioksidin verkoston koheesiota .

Tällaista lisäainetta tullaan seuraavassa kutsumaan pin-tainväliseksi lisäaineeksi.

Keksintö koskee näin ollen pintainvälistä lisäainetta, jota voidaan käyttää polymeerien ja nimenomaan elastomee-rien vahvistamiseen epäorgaanisten täyteaineiden kanssa, 3 74477 jolle lisäaineelle on tunnusomaista, että se valmistetaan antamalla ainakin yhden polyamiinin reagoida ainakin yhden karboksyy 1ihapon kanssa polyamiini/karboksyy1ihapposuhteen ollessa alle 1.

Karboksyylihapoista, joita voidaan käyttää lisäaineiden valmistukseen, voidaan mainita: -luonnolliset rasvahapot, kuten steariin1happo , oi eiinihappo, linolihappo, linoleii-nihappo, risiiniöljyhappo -synteettiset rasvahapot, kuten voihappo, kapronihappo, enantiohappo, kapryylihappo , kap-riinihappo, 1 auriinihappo, tri dekaani happo , palmitiini-happo ja muut käyttökelpoiset hapot.

Keksinnön mukaisia lisäaineita voidaan valmistaa tunnetulla tavalla kondensoimal1 a edellä määriteltyä karbok-syylihappoa tai näiden happojen seosta jonkin polyamiinin kanssa moolisuhteessa polyamiini/karboksyylihappo, joka on alle 1 .

Kun käytetty amiini sisältää kaksi aminoryhmää, voidaan moolisuhteel1 a 0,4 - 0,6 saada seoksia, jotka sisältävät suurimmaksi osaksi bisamideja; mool i suhteel 1 a, joka on suunnilleen 1, etupäässä välillä 0,7 - 0,95, voidaan saada seoksia, jotka sisältävät suurimmaksi osaksi monoami-deja. Kun amiini sisältää 3 aminoryhmää tai enemmän, saadaan moolisuhteel1 a alle 0,4 trisamidia tai polyamidia.

Karboksyy1ihapon ja käytetyn polyamiinin kondensointi- reaktio vastaavan amidin valmistamiseksi suoritetaan tun- o netun menetelmän mukaan 1ämpöti1 avali11ä 80 - 200 C.

Tämä operaatio suoritetaan etupäässä 1ämpöti1 aväli11ä 120 o - 180 C ja moolisuhde on alle 1.

4 74477

Polyamiineista, joita voidaan käyttää amidien valmistamiseen, voidaan mainita seuraavat: I - polyalkyleeniamiinit, joiden alkyleeniradikaalit ovat suorat tai haarautuneet ja sisältävät 2-12 hiiliatomia, ja mainitut polyalkyleeniamiinit sisältävät typpi-atomissaan mahdollisesti substituentteina yhden tai useampia hydroksialkyyli- tai aminoalkyyliradikaaleja.

II - polyoksa-alkyleeniamiinit, joiden oksa-alkyleeni-radikaalit ovat suorat tai haarautuneet ja sisältävät 2-3 hiiliatomia.

III - tertiääriset aminoalkyyliamiinit vastaavat yleistä kaavaa: r-O-r'-NH2 N -R1 jossa r esittää etyleeni- tai propyleeniradikaalia r' esittää trimetyleeni- tai propyleeniradikaalia esittää radikaalia -r-0-r'-NH2 tai -r'-NH2 R2 esittää radikaalia -r-O-r'-NH2 tai -r'-NH2 -alkyyliä C^-C^ tai fenyyliä.

I Esimerkkeinä ei-substituoiduista polyalkyleeniamii-neista voidaan mainita: - metyleeniamiinit kuten trimetyleenidiamiini, tetramety-leenidiamiini, pentametyleenidiamiini, heksametyleenidia-miini, heptametyleenidiamiini, oktametyleenidiamiini, nonametyleenidiamiini, dekametyleenidiamiini, di-(trimetyleeni) -triamiini, di-(heksametyleeni)-triamiini.

- etyleeniamiinit kuten etyleenidiamiini, dietyleeni-triamiini, trietyleenitetra-amiini, tetraetyleenipenta-amiini, pentaetyleeniheksa-amiini.

5 74477 - propyleeniamiinit kuten propyleenidiamiini, dipropyleeni-triamiini, tripropyleenitetra-amiini.

- jne.

- niiden sykliset homologit, jotka ovat tyyppiä aminoalkyyli-piperatsiinit kuten 1,4-bis-(2-aminoetyyli)-piperatsiini, 1,4-bis-(4-aminobutyyli)-piperatsiini.

Etyleenipolyamiinit ovat erikoisen käyttökelpoisia. Niitä on selostettu melko yksityiskohtaisesti otsakkeella "Diamines and Higher Amines" teoksessa "Encyclopedia of Chemical Technology", toinen painos, Kirk et Othmer, 7. osa, sivut 27-39, Interscience Publishers, New York (1965). Niitä voidaan käyttää yksinään tai sekoitettuina keskenään tai syklisten homologiensa kanssa.

Esimerkkeinä polyalkyleeniamiineista, joiden typpiato-missa on substituenttina yksi tai useampia hydroksialkyy-liryhmiä, voidaan mainita ne, joiden hydroksialkyyliryh-mät sisältävät vähemmän kuin 8 hiiliatomia, kuten: N-(2-hydroksietyyli)-etyleenidiamiini, Ν,Ν-bis-(2-hyd-roksietyyli)-etyleenidiamiini, monohydroksipropyyli-dietyleenitriamiini, dihydroksipropyylitetraetyleenipenta-amiini- N-(3-hydroksipropyyli)-tetrametyleenidiamiini, jne.

Esimerkkeinä polyalkyleeniamiineista, joiden typpiatomissa on substituenttina yksi tai useampia aminoalkyyliryhmiä, voidaan mainita ne, joiden aminoalkyyliryhmät sisältävät vähemmän kuin 4 hiiliatomia, kuten: tris-(2-aminoetyyli)-amiini, N-(2-aminoetyyli)-tetra-etyleenipenta-amiini, N,N,N'-tris-(3-aminopropyyli) -etyleenidiamiini, N,N,N,NLtetrakis-(3-aminopropyyli)-etyleenidiamiini, N-(3-aminoetyyli)-trimetyleenidiamiini.

II Esimerkkeinä polyoksa-alkyleeniamiineista voidaan mainita: 6 74477 - diamino-1,10-dioksa,4,7-dekaani - diamino-1 ,13-trioksa-4,7,1O-tridekaani - diamino-1,8-dioksa,3,6-trimetyyli-1,5,8-oktaani - tris^(amino-2-metyyli-2-etoksi)-1,2,3-propaani jne.

Esimerkkejä muista polyoksa-alkyleeniamiineista, joita voidaan käyttää, on selostettu ranskalaisessa patentissa n:o 1 547 228.

III Esimerkkeinä tertiäärisistä aminoalkyyliamiineista, joita voidaan käyttää, voidaan mainita ne, jotka on selostettu ranskalaisessa patentissa n:o 7 539 690, julkaistu n:lla 2 307 795, ja erikoisesti seuraavat: - tris-(oksa-3-amino-6-heksyyli)-amiini - N-etyyli-bis-(oksa-3-amino-6-heksyyli)-amiini

Keksinnön mukaisia lisäaineita voidaan käyttää samanaikaisesti silaanien kanssa. Keksinnön mukaisilla pintainvä-lisillä lisäaineilla voidaan edullisesti osittain korvata silaanit. Tällöin havaitaan voimakas synergia-efekti varsinkin kun kyseessä ovat synteettiset kautsut.

Keksinnön mukaiset silaanit vastaavat yleistä kaavaa: R' - Si (OR) 3 jossa R*-ryhmä on reaktiokykyinen orgaaninen ryhmä kuten merkapto, atso, jne., joka on tavallisesti liittynyt lyhyellä alkyyliketjulla piiatomiin.

OR = hydrolysoituva alkoksiryhmä.

Keksinnön mukaiset silaanit ovat erityisesti typpeä sisältäviä silaaneja, jotka ovat tyyppiä: gammamerkaptopropyyli-trimetoksisilaani tai bis-(2-tri-etoksisilyylipropyyli)-tetrasulfidi.

7 74477

Mutta voidaan käyttää myös silaaneja, joiden reaktiokykyi-nen ryhmä on karbamyyliatsoformiaatti.

Esimerkkeinä voidaan vielä mainita seuraavat kaavat: di-metyylipropyylidietoksisilaanin tetrasulfidi heksametyyli-syklotrisiltiaani etyylitrietoksisilaanin polysulfidi di-metyylipropyylietoksisilaanin monosulfidi

Keksinnön mukaisia pintainvälisiä aineita voidaan käyttää joko puhtaassa muodossa tai esisekoitettuna absorboivaan alustaan sellaisissa suhteissa, että on mahdollista saada helposti käsiteltävää ainetta pulverin tai granuloiden muodossa. Tavallisesti tarvitaan ainakin 30 osaa piidioksidia 70 osaa kohti vaikuttavaa ainetta.

Keksinnön mukaiset täyteaineet tai vahvistavat aineet voivat koostua epäorgaanisesta täyteaineesta, joko luonnontuotteesta tai synteettisestä. Kyseessä oleva keksintö koskee aivan erikoisesti seostettuja piidioksideja.

Näitä voidaan saada erityyppisillä menetelmillä. Erään ensimmäiseen tyyppiin kuuluvan menetelmän mukaan lisätään happamaksi tekevää ainetta kuten karboksyylihappoanhyd-ridiä tai epäorgaanista happoa silikaatin vesiliuokseen, pysäytetään opalesoinnin ilmestyessä ja odotetaan kypsymisen aika ennen kuin uudelleen tehdään happameksi väliaine, kuten esimerkiksi menetelmissä, jotka on selostettu FR 2 208 950:ssa tai US 3 503 797:ssa.

Eräässä toisen tyyppisessä suoritetaan ensimmäinen keskeyttäminen hapolla opalesoitumispisteen jälkeen, opale-soitumisen ja geeliytymisen välillä kuten FR 2 159 580:ssa.

Lopuksi voidaan myös jättää keskeyttäminen pois ja lisätä simultaanisesti alkalista silikaattiliuosta ja happoliuos-ta silikaattiliuokseen kuten esimerkiksi FR 1 352 354:ssa.

8 74477

On tietenkin olemassa useita varianttimahdollisuuksia näille menetelmille, joiden avulla voidaan kontrolloida piidioksidien fysikaalisia ominaisuuksia ja edellä oleva esitys ei ole lainkaan rajoittava piidioksidityypin käyttämisen suhteen kyseessä olevan keksinnön piirissä.

Keksinnön mukaisia piidioksideja voidaan käyttää yksinään tai muiden täyteaineiden kanssa. Erikoisesti voidaan käyttää f ormulaatte ja, joissa 100 paino-osaa kohti kautsua, ja nimenomaan luonnon kautsua kohti, on 10 - 60 osaa hiili-mustaa ja 1 - 10 % piidioksidista keksinnön mukaista lisäainetta .

Polymeeriaineet ovat erityisesti luonnon kautsua tai synteettistä kautsua, mutta ne voivat olla myös synteettisiä polymeerejä, kuten polyamideja ja polyestereitä.

Esimerkit

Seuraavissa esimerkeissä käytetyt aineet ovat: silaani: gammamerkaptopropyyli-trimetoksisilaania, jota myy kaupallisesti Union Carbide nimityksellä A 189.

Aine n:o 1 2 litran vetoiseen nelikaulakolviin, joka on varustettu mekaanisella sekoittajalla, lämpömittarilla, bromiputkella ja Dean Stark-laitteella, panostetaan peräkkäin 356 g steariinihappoa (1,25 mol), 125 ml ksyleeniä. Seosta kuumennetaan pystyjäähdyttäen, sen jälkeen lisätään 189 g tetraetyleenipenta-amiinia (1 mol) liuotettuna 126 ml:aan ksyleeniä bromiputken avulla, 45 min kuluessa. Reaktiovesi tislataan ja erotetaan Dean Stark'in avulla sitä mukaa kuin sitä muodostuu. Kun kaikki vesi on poistettu, jatketaan paluujäähdytystä 1 tunnin ajan, sen jälkeen jäähdytetään 100°C:een. Seos suodatetaan Clarcelin päältä ja ksyleeni haihdutetaan 140°C:ssa 3000 Pa paineessa. Saadaan ainetta, joka on kylmässä kiteistä, ja joka on pää- 9 74477 asiassa alkyyliamidia ja myös alkyyli-imidatsoliinia (rakenne määrätty infrapuna- ja nukleomagneettisen reso-nanssispektrin avulla). Elementaarianalyysi ilmaisee:

Teoreettisesti (%) Saatu (%)

Kokonaistyyppi 13,4 12,4

Happoindeksi 0 7 mg KOH/g

Aine n:o 2

Tetraetyleenipenta-amiinin kondensoiminen linolihapon kanssa

Reaktoriin panostetaan 200 ml ksyleeniä ja 302,4 g tetra-etyleenipenta-amiinia (1,6 mol). Seosta sekoitetaan ja kuumennetaan kiehumispisteeseen saakka.Sitten lisätään 1 tunnin aikana liuos, joka sisältää 200 ml ksyleeniä ja 559 g linolihappoa (2 mol). Reaktion aikana muodostunut vesi poistetaan atseotrooppisen tislauksen avulla. Kun lisäys on loppunut, tislataan ksyleeni vähennetyssä paineessa erilleen (13500 Pa). Saatu aine suodatetaan Clarcelin päältä ja analysoidaan. Infrapunaspektrografiän avulla analysoiden saadaan selville, että seos muodostuu amideista ja imidatsoliineista. Kemiallinen analyysi on seu-raava: Jäännöshapon indeksi: 35,8 mg KOH/g Typpiprosentti teoreettinen: 15,49 % mitattu: 12,80 %

Aine n:o 3 (vertauluaine FR 2 472 000 mukaan) 2 litran vetoiseen kolmikaulakolviin, joka on varustettu mekaanisella sekoittajalla, bromiputkella, lämpömittarilla ja tislauspäällä, jota seuraa jäähdyttäjä ja esiastia, kaadetaan 665 g tetrapropyleeni -meripihkahappoanhydridiä (2,5 mol) ja kuumennetaan 130°C:een.

Sitten lisätään 30 min aikana 189 g tetraetyleenipenta-amiinia (2 mol). Seos kuumennetaan 160°C:een paineessa 1° 74477 3350 Pa. Kun kaikki reaktion aikana muodostunut vesi on tislattu (3 h), seos jäähdytetään.

Typen analyysi on seuraava: teoriassa 14 % mitattuna 13,8 %

Aine n;o 4

Tetraetyleenipenta-amiinin kondensoiminen öljyhapon kanssa Reaktoriin panostetaan 250 ml ksyleeniä ja 706,5 g öljy-happoa (2,5 mol). Seosta sekoitetaan ja kuumennetaan kiehumispisteeseen saakka. Sitten lisätään 1 tunnin aikana liuos, joka sisältää 378 g tetraetyleenipenta-amiinia (2 mol) ja 250 ml ksyleeniä. Reaktion aikana muodostunut vesi poistetaan atseotrooppisen tislauksen avulla. Kun lisääminen on loppunut, ksyleeni tislataan pois vähennetyssä paineessa (p=13500 Pa). Saatu aine suodatetaan Clarcelin läpi ja analysoidaan.

Typpiprosentti teoriassa: 15,42 % mitattuna: 12,73 %

Aine n:o 5

Tetraetyleenipenta-amiinin kondensoiminen linoleenihapon kanssa

Reaktoriin panostetaan 250 ml ksyleeniä ja 378 g tetraetyleenipenta-amiinia (2 mol). Seosta sekoitetaan ja kuumennetaan kiehumispisteeseen. Sitten lisätään 1 tunnin aikana liuos, joka sisältää 250 ml ksyleeniä ja 695,5 g linoleenihappoa (2,5 mol). Reaktion aikana muodostunut vesi poistetaan atseotrooppisen tislauksen avulla. Kun lisäys on lopetettu, ksyleeni haihdutetaan vähennetyssä paineessa (17200 Pa). Saatu aine suodatetaan Clarcelin päältä ja analysoidaan sitten.

Kuten edellisissä esimerkeissä voidaan havaita infapuna-spektrograafisesti, että seos muodostuu amideista ja imi-datsoliineista.

11 74477

Kemiallinen analyysi on seuraava: Jäännöshapon indeksi: 5,5 mg KOH/g Typpiprosentti teoreettisesti: 15»56 % mitattuna: 12,80%

Aine n:o 6

Tetraetyleenipenta-amiinin kondensoiminen lauriinihapon kanssa

Reaktoriin panostetaan 300 ml ksyleeniä ja 453,6 g tetra-etyleenipenta-amiinia (2,4 mol). Seosta sekoitetaan ja kuumennetaan kiehumispisteeseen. Sitten lisätään 2 tunnin aikana liuos, joka sisältää 250 ml ksyleeniä ja 601 g lau-riinihappoa (3 mol). Reaktion aikana muodostunut vesi poistetaan atseotrooppisen tislauksen avulla. Kun lisäys on loppunut, ksyleeni tislataan vähennetyssä paineessa (13500 Pa) ja saatu aine suodatetaan Clarcelin läpi ja analysoidaan. Kuten edellisissä esimerkeissä, havaitaan infrapuna-spektrograafisen analyysin avulla, että seos muodostuu amideista ja imidatsoliineista.

Kemiallinen analyysi on seuraava: Jäännöshapon indeksi: 9,4 mg KOH/g

Typpiprosentti teoreettisesti: 18,835 % mitattuna: 15,90 %

Aine n:o 7 2 litran vetoiseen nelikaulakolviin, joka on varustettu mekaanisella sekoittajalla, lämpömittarilla ja bromiput-kella ja Dean Stark-laitteella, lisätään peräkkäin 900 g öljyhappoa (3,2 mol) ja 350 g ksyleeniä. Seosta sekoitetaan ja kuumennetaan kiehumispisteeseen. Sitten lisätään 1 tunnin kuluessa 350 g dietyleenitriamiinia (3,3 mol), sen jälkeen nostetaan lämpötilaa. 145°C:sta alkaen poistuu reaktiossa muodostunut vesi. Pidetään seoksen lämpötilaa 168°C:ssa 3 tunnin ajan, sen jälkeen poistetaan liuotin. Reagoimaton amiini ja ksyleeni otetaan täten talteen 12 74477 (uutetun amiinin määrä: 69 g, vettä poistettu: 116 g). Typpiprosentti: 6,1 %

Piidioksidi: - polttohäviö < 12,5 - pH (5 g/100 cm3) 5 - pinta BET m3/g 175 - pieninten hiukkasten läpimitta 20^um - pinta CTAB m3/g 175

Pinta CTAB (ulkopinta) ketyyli-trimetyyliammoniumbromidin adsorption perusteella pH-arvolla 9 määrätään menetelmän avulla, jonka on esittänyt JAY, JANSEN et G.RAUS, Rubber Chemistry and Technology £4 (1971), sivut 1287-1296.

Kyseessä olevan keksinnön merkityksen esille saamista varten on suoritettu kokeita kautsuseoksella ja käytetty Banbury-sekoitinlaitetta, joka on 1 litran vetoinen, sen jälkeen toistettu sylinterisekoitinlaitteessa.

On tehty seuraavat kokeet:

Mekaaniset, staattiset ja dynaamiset kokeet 1) Monsanto-reometri (ASTM D 2084)

Seoksen reologiset ominaisuudet on mitattu vulkanoinnin aikana.

- minimiverkkoutumisaste (Cm):vulkanoimattoman seoksen ("raa'an" seoksen) kiinteys koelämpötilassa maksimiverkkoutumisaste (CM):seoksen kiinteys verkkou-tumisen jälkeen verkkoutumisaste: CM - Cm on suhteessa verkkoutumis-asteeseen - kypsymisaika: aika,joka tarvitaan verkkoutumisen alkamiseen koelämpötilassa indeksi: on suhteessa vulkanoitumisnopeuteen (optimi- aika - kypsymisaika) optimiaika: X = — Cm^—9— + Cm 100

Verkkoutumisaste X Y minuutteja = optimiaika (ordinaatta) (abskissa) 13 74477 Näitä ominaisuuksia on selostettu erityisesti Encyclopedia of Polymer Science and Technology, osa 12, sivu 265 (Inter-science Publishers - John Wiley & Sons, Inc.).

2) Staattiset ominaisuudet

Ovat niitä, jotka mitataan normien mukaan: a) ASTM D 412-51 T Murtolujuus Pa Venyminen %

Moduli Pa

b) ASTM D 2240-75 Kovuus Shore A

C) NF T 47-126

Housujen repeytyminen kg/cm d) DIN 53516

Kuluminen (kestävyys 1') 3) Dynaamiset ominaisuudet ASTM D 623-67 Goodrich-fleksometri Tämän laitteen avulla vulkanisaatti joutuu vaihteleviin deformaatioihin ja voidaan määrätä sen väsymiskestävyys.

a) Staattinen puristus (CS %): taipuma jatkuvan kuormituksen alla.

b) Pysyvä deformaatio (DP %): jäännösdeformaatioprosent- ti kokeen jälkeen.

c) Dynaaminen puristus (CD %): deformaatio Ireissa kokeen aikana.

CDO: dynaaminen puristus kokeen alussa SDF: dynaaminen puristus kokeen lopussa ACD = CDF - CDO dynaamisen puristuksen kehittyminen, mikä on suhteessa väsymyskestävyyteen.

d) ΔΤ pohjalla: ΔΤ koeputken pinnan lämpötilan (sen pohjalla) ja huoneen lämpötilan välillä.

e) ΔΤ sisällä: ΔΤ koeputken sisäosan ja kammion lämpötilan välillä.

14 74477 f) Kokeen olosuhteet:

kuormitus 10,890 kg, taipuminen 22,2 %, taajuus 21,4 kammion lämpötila 50°C

Tässä esimerkissä tehdään joukko kokeita käyttämällä seu-raavaa formulaattia:

Esimerkki 1

Suoritetaan joukko kokeita, joissa käytetään seuraavaa formulaattia paino-osissa: butadieeni-styreeni-kopolymeerejä (SBR 1500) 100 aromaattista öljyä (DUTREX V10) 20 sinkkioksidia 4,00 steaarihappoa 1,50 N-isopropyyli-N-fenyyli-N'-fertyyli-p-fenyleeni-diamidia (hapettumista ehkäisevää ainetta IPPD) 1,50 N-dimetyyli 1-3 butyyli-N'-fenyyli-p-fenyleeni-diamiinia (hapettumista ehkäisevää ainetta 6PPD) 1,50 piidioksidia 60,00 polyetyleeniglykolia (PEG 4000) 2,40 N-sykloheksyyli-2-bentsotiätsoli —sulfenamidia (Vulcafor CBS) 3,60 rikkiä 2,80

Kokeiden mukaista lisäainetta ilmoitettuna % reissä piidioksidista .

Työskentelytapa:

Banbury - SBR

Piidioksidi (90 %) + ZnO + hapettumista ehkäisevä aine + steaarihappo + PEG

öljy + piidioksidi (10 %) + lisäaine (jos sitä käytetään)

Sekoituksen loppu 120°C

Kalanteroiminen avoimella sekoitinlaitteella Avoin sekoitinlaite:

Seos + rikki + reaktiota nopeuttava aine Sekoitus is 74477

Sekoituksen lopettaminen Vetäminen levyiksi

Tulokset

Ne ovat koottuina taulukoissa I - III Havaitaan:

Taulukossa I (Monsanto-reometri), että keksinnön mukainen aine joko yksinään tai yhdessä silaanin kanssa aktivoi vulkanointia ja alentaa seoksen viskositeettiä.

Taulukossa II, keksinnön mukainen aine ei yksinään muuta olennaisesti vulkanisaatin tyypillisiä staattisia ominaisuuksia. Se parantaa kuitenkin selvästi repimis-lujuutta.

Käytettynä yhdessä silaanin kanssa suhteessa: 3 % ainetta n:o 1, 1 % silaania aikaansaa silmiinpistäviä parannuksia ja samanlaisia kuin käytettäessä 3 % silaania (paitsi kulumiskestävyys). Repimislujuus on lisäksi paljon parempi käytettäessä ainetta n:o 1 yhdistettynä silaanin kanssa taulukossa III, yksin käytettynä aine n:o 1 ei muuta vulkanisaatin tyypillisiä fysikaalisia ominaisuuksia. Sitä vastoin yhdessä 1 %:n kanssa silaania saadaan samanlaisia tuloksia kuin on rekisteröity käytettäessä 3 % silaania yksinään. Se aiheuttaa jopa kuumenemisen alenemisen.

Esimerkki 2

Suoritetaan joukko kokeita käyttäen formulaattia, jossa on luonnon kautsua (SMR 5 L) ja aineseos on seuraava: SMR 5 L 100,00 DUTREX V10-öljy 20,00 steaarihappo 1,50

ZnO 4,00 hapettumista ehkäisevä aine IPPD 1,50 hapettumista ehkäisevä aine 6PPD 1,50

Vulcafor CBS 1,50 piidioksidi 60,00 PEG 4000 3,00 rikki 2,80

Kokeiden mukainen lisäaine ilmoitettuna prosenteissa pii dioksidista .

ie 74477

Työskentelytapa:

Banbury

- SMR 5 L

- Piidioksidi (90 %) + ZnO + hapettumista ehkäisevä aine + steaarihappo + PEG

öljy + piidioksidi (10 %) + lisäaine, jos sitä käytetään

Sekoituksen loppu 120°C

Kalanterointi avoimessa sekoitinlaitteessa Avoin sekoitinlaite; - Sekoitus + rikki + reaktiota nopeuttava aine Sekoitus - Sekoituksen loppu Levyiksi vetäminen

Tulokset a) Monsanto-reometri 150°C (taulukko IV)

Vulkanointi nopeutuu lisäaineen kanssa, jota käytetään yksinään tai yhdessä silaanin kanssa.

b) Staattiset ominaisuudet (taulukko V) Käytettyinä yksinään molemmat lisäaineet parantavat modulia 300 % ja repimislujuutta.

Yhdessä 1 %:n kanssa silaania lisäaine saa aikaan tyypillisiä fysikaalisia ominaisuuksia, jotka ovat samanlaisia kuin ne, jotka saadaan käyttämällä 3 % silaania yksinään.

c) Dynaamiset ominaisuudet

Yksinään käytettynä aine aikaansaa parannuksia kaikissa tärkeissä dynaamisissa ominaisuuksissa: ACD, ΔΤ sisällä ja pohjalla, pysyvä deformaatio. Sisäisen kuumenemisen pieneneminen on hyvin silmiinpistävää .

17 74477 •πΗ en y, tn m cm o Φ ». * *· *· Ό r- r» to to

G

H

(ö m m tn en m cn n r-- tn + - » » -

.. (N 00 O tO

U EH f

O

o tn tn o tn t— o o r~ tn r~- » - - *

H · o tn to (N

M EH (N t— T— t—

-P

0) g 0 Φ · tn

U U

1 m r~- σι tn O <3 oo oo r-~ oo

P

G

tn G tn 0 S g m f n r U <— r- T- T-

H

o « ,_q (N <Js CM to

Do S o σι tn oo < U <-

Eh

H

ro öp öp öp otp λ: 3 Φ i#> o o n m

g G

H

G fd :0 G G G 0) •H C 0 tn <-<-*- *- λ; g φ cd G «

•H

G

:r0 -H

tn Cm H (Ö 00 # dP # # i-4 (0 'τη O H O *—

H <C

Ui

P

<D

CD T- (N Γ0 Tr 04

O

18 74477 tn !>ι (U σ> σ σ σ •Η »»·»-

Ei τ- τ- ,- τ- Α»

CD G

Ό CD ~ 3 G :0

3 ·Η -Η ΙΓ) τ— Tji CM

en Ε > ΓΜ ττ η νο Η 3 :t0 CM V- CM τ-

G

G 3 ^ •H « 6

O G I

CD >1

-P -r-ι +j E

0) 3 >i G O

tn tn cd cd \ cn T- o lo P 3 DiG tJi <N ro n P O CD -H Ai

P K U S

G

G :G

P e tn >, i— r^- r—· oj G dP ^ ro to uo G CD -s* n -^p ro CD >

•H

-P

-P i tn G O 3 tn σ m (n G -P 3 G *· ** * tn ρ·Γ-ι(ΐι m ^ r·- H 3 3 S <-*-*-*-

G g -I

H G

H Ai f—I -H oN0 O 3 Ή G T—^-T-CTi AC > 30 ft -

Ai Ό o s ld ro uo ro D O Γ0 r- T- pi a <

H -H oP

>—I G o T- oo ro p O * ·*· ·* G o a cm ^ ro O r- a < tn

3 CD

3 M M3 O VO oo >0 vo M3 vo O Λ AC cm

G

<D :0 G dP <#> dP öp

G G <D

•H CGdPOOroro G ·Η *H

:G tn G CD

tn Ai X G O

H CD 3 -H ·· i— t— ,— r—

Pl AC E G G

H

G σ

G 00 dP dP dP dP

G <- H O ro O Τ Η rij cm -p

CD

Q) T— CM ro TS·

Ai o

AC

19 74477

H

u

+J

O) tjp tn g m oo oo 0 pj ---- tn q m cm m cm 44

CD

H

H :iö 1 rH in m o 43 · H - *. *· O EH :tö U in t- r- cm

H co O r fll r (O

H < -H r- T- t3 co o O cö

O rH

i—I

4J · (0 DE-i-nU m oo m in Λ O ro cm h cm

3 < O

3 a

CO

H

nj m C Q oo ro r— •rl U tip *· » - g t— oho O <

-P

<D

co •H in g Cu m r- r- cn nj O # * ·> * *· H (0 U 00 CM o m H C r- M >i 03

O

« C

* CD

ID -HO Γ- H VO CM

ij 4-> Q <*P ' - - ID 4-1 U o cm io ro < cö

E-I CO

10

H

C co o h σι (Ö CO » *· » * X · ÖP o o o o HU T- r- x- T- 3 > e :θ C <x> <j«> <x> <x> C (D <#> C G o o ro m H Ή

CD CO 1¾ (D

6 44 44 C O

•rl CD 3 Ή ·· r- r- r- i- (0 « g cö e :c0

CO -H

•h C σ> 1-4 (0 00

(ö r- dP dP dP dP

H

H < o ro o 1—

CO

4->

CD

44

O r- cm ro H

20 74477

•H

w m o m o o ^ o (N m r- o m Q) ^ *»*»**» «k Ό o r» σι en σ oo C ν- Η in o o o m «n in cn in o ro r~· «. «· K s s ^ + o ro uo 'd* id ro (0 ι οί En oi

U

O

o in o o mo m m o r- ro ru τ— <Jl »»»»»k • o o id ro in m HE-i r\i t— t— t— t— r—

P

-P

03 e 0 · m m m o o m

03 U

p 'S’ m ro m o 1 <3 id in id m io id 0

P

> C

h aS

01 O G omoooo ^ O S *. * «- * *·

S U OI -S' τ- Γ'- σ ID

P T- T- CM V- T- T- P P <

EH

in o in o o in S ......

U ro O cn ro id co t-~ oo f~~ oo r~

C

:0 C dP dP e» dP

e Φ «> I I

C G ro ro ro ro •H -H 01 (Ö 03

dl M M G O

C 013-Η.. | | cncnt-t- H «Edlfi (0 03

♦H ‘H

P C en

CQ CO dPdPdPdPdPdP

(0 i- rH O ro O i- O i—

H

U3

-P

03 03 Λ! in id r-~ co σι o O i- « 21 74477 tn +J>, O' t— Γ"~ Γ"' Γ~- Γ'' 1) QJ r— Γ- r— r- *— τ— Τ3 Λ ν '''·· ' G Ή τ-τ-τ-γ-τ->- G ΕΠ ιη •h c (Ο 0) ^ G G :0 Η -Η Ή g g > σ» »— ί· ^ ιπ m

Od:G r~- r·' r? cm o o

rH 33 CN r- (N CM ro CM

-G d — <u « en

H G I

-P Q) >i

4-> -r-i+J £ rö d >i G U

ta tn 0) dl \ oo *sr uo cm t- 4-i 3 ft e O' LO m us vd γ~~

m O d) -P X

K M E

G

OJ :tÖ •H g

4-) >1 ro n ro LD

4-J G # Γ- LD I I *— rö OJ t" u? m uo ra > en

H

G I to ra O G -ss< t— «3 r~~ *3· ro ,ϋ 44 d a ^ ^ - > h )-l -n Pj O'S't— *^<ooro

d d d S (N CM (N CM t“ (N

O > S Ή «

X -H dP

tD rHta f'- rO r- O r- td 30 ft *·“*-*·* D 'doS ro to vo uo o <C O ro r-

Eh S

•l-l dP

r-tta to ^ oo cm <x> r~· 3 O A -

OOS r— CM t— CM r- <M

o <- 2 <

<D

u O m ld σ oo vo r- 33 to yo vo to to vo en

G

φ :o G dP op dP dP

G G tl) d G G <#> I Irorororo ta ·η ·η :ta to ta <d w x x g o •H tl) 33 -H ·· I I CM (M t- T— .d « E <a e

H

G σι ta oo

ta r- dP dP dP dP dP dP

rH

H <! O ro O r- O t— en

4J

(1) tl) uo to r oo σ o X τ ο 22 744 77 0

tn ·η X M

αι -μ rH cd pm ϋ tn tn m 1 ci*> c~ tn vd m n» Λ * - - - - O CM tntnr^vntntn •H Q CM T- r-

P

T3 O :3 o o tn O »—l k ^ ^ O · »H tj* σ ^ co o o E-h :3 O -er r- co oo *- oo P en o T- t- T-

<D < -H

33 tn 3 3 (0 tn · i—i h 9-i i—i o to 'a· tn tn ro 3 0 * * - ·> C <3 Ό C~ σ ^ t— to o H Λ tn *- rr cm ro cm

ε O

O Cti -P Q o tn co cm cm r-· Q) O ^ ^ *·.».** «* tn o\p ro cm o m ·ο< H o cm cm r- ε to 3 C tn >1 Cli O Ί1 (N ^ O (Tl H OQOP ^ > U n- 1— oo fr r' cm C CO *— CM i— CM i—

O CD

Ui -H

Ui -P tn D -PO o στ tn cm oo cm P) 3 Q c*P *·« *·-«. *· D 30 ^ co σ cm co C en T- r-

Em -H

3 m pc · r—ien otocDO^tn 3 · dP ^ ^ s ^ k s >U o cm σ *— ro cm

G

:0 G öp öp äf> dP

G CD o¥> I I

CG co co co co

H -H

en 3 cd

Ai a; G o 3 CD 3 -H ·· I I CM CM t— t—

G « e 3 G

Ή 3 :3

en -H

-a e στ

PI 3 CO dP dP dP dP dP dP

3 τι—I O CO O T— o T— -r-t <2

CO

-P

cd 3 in to r-~ co σ o

Ai τ- 0 23 7 4 4 7 7

Esimerkki 3

Suoritetaan toinen sarja kokeita käyttäen luonnon kautsua ja seuraavaa aineformulaattia: SMR 5 L (NR) 100,00

Steaarihappo 1,50 DUTREX V10 20,00

Sinkkioksidi 4,00

Hapettumista ehkäisevä aine IPPD 1,50

Hapettumista ehkäisevä aine 6PPD 1,50

Reaktiota nopeuttava aine Vulcafor CBS 2,20 PEG 4000 1,60

Piidioksidi 40,00

Hiilimusta N.347 20,00

Rikki 2,50

Lisäaine (1) 2,00 (1) 5 % laskettuna piidioksidista.

Suoritustapa:

Banbury: ensimmäinen vaihe - Kautsu + hapettumista ehkäisevä aine Täyteaine (piidioksidi + hiilimusta)

Pehmentävä aine + steaarihappo + PEG 4000 + lisäaine Sekoituksen lopettaminen

Banbury: toinen vaihe Sekoitus

Reaktiota nopeuttava aine + rikki + ZnO Sekoittamisen loppu

Avoin sekoitinlaite (lämpötila 70/80°C)

Seoksen homogenointi ja vetäminen levyiksi 24 7 4 4 7 7

•H

Β : : ϊ s : : : : Λίοοιηοοοοιη

«U^rcNmoorr^cN

Ό........

C loiommiommm

H

ΓΜ= = == = = = = mommoooo + minr-T-r-nmoj EHin^^^^mmm omoomooom (Tnt- r-tn^— t— ϊ— t— tJ> • w · » » v *· > m W Εηγίτ— σ>οοσϊσ>οο O T- T- T- ,-

D

Ei

Eh m m m m W U - * ·» > H oor-ooot^mior'' h ommiDmmmmm «

O

D

co

H

< H

CO > co m m m m ·· o *.·.*.*.

U fciS Er^^iomioioioio 0 Ϊ4 U'— t— t— r-r-t—

O D

in ^

*- D

< WJ Eh

1-4 • hJ

h mm K -

Eh am,— rf m c^i rn W un-r-r^r-r^-n-r^r-'

S

0 w K

O 0

Eh

Z C

< w a) Z Clrn^mcMr— m r~

O -H

S rfl

:t0 10 •H

►j +j a)

Dr-cNro^mior^oo Λίτ-^^-r-^T-T-^ 0 25 7 4 4 7 7

G

<D

G

HZ (Nr-coiooo^rmin

Eh σιΓ^ιοΓ^ιοιοιοιο 3 Q t-T-j-r-r-T-r-T-

i-H

G

•HS

GEO <U So^-•n +J tn

3 >,^i r-oiTi^nroincM

m cu ixJVDiDin^vDLnvo

3 a G O (D Φ ffi M G

t(0

E

>1

G

<D 'tfocgo-tfoocovo >00 roeomrocDeoiorn

O ('-lOlDlOiXieDeDeO

EH -P

w m a 3

O S

D

W H

H H W

(< H 3 2 > 3 H -n SO 3 in (M lO f- VO CT» *- O M H * ' ' ^ ' ' iaS o <0 mrororjrorororo

E-lD -ΡΛ fM(N(NCNfN(NfMCN

w a ms en d 3 H < s <#> E-ι E-< E-i

<C -H

< H <*P

Ei 3(0 T-LD(NrnvoiDiDT- co o O ft *»*.*·^».*-*··* O o s ininioioininmio S m

CD

M

O LnmtNTjiinro^io

J* VCID101O10101OIO

en <1

O

·« e I PO LD <N <— VO r~

<U

G

•H

(0 :(d eo

•H

Hl

+J

CD

<D t— pqpo^inior-'oo M τ-τ-τ-τ-τ-τ-τ-r- o « 26 7 4 4 7 7 öp in o tn in in in in OCNCNOlOCOOOin Ph - Q coLnin^inmintn

U

O in tn in * * * U ^τ^τ^οοησιΓ' • σιοοοοοοοοΓ-Γ^Γ'· <

U

.—. O in in m in H *· ^ PS Xlom^tncNT-nam E-· »rntNCNCNCNiNmn) W En

S

O <

Ui

X

w i-4 dp in

Pm ΓΜΓ^Γοιη — σιοοΓ' ι Q........

pc; υη'ΐηιηττιη'ΐτιηιη

U

h <+ + + + + + + +

PS

Q

O

O X dP in in U h oor^ooiniDiDr^og ptj O Q oin-^m^inmin E-ι « U T-t-r-t-r-τ-τ-,-Pd «

Q D

D J

|—) j—> co < äo in h H voomoinr-iTiin

rtj O

Z Q<NfNCTlt-(TiO<n<^ M U v- i- T- r-

S

o

EH

P£] c*PO<N<NrOOlD<NcO

U.1 h cot"CTiioioior^toto

S

PH

Q O

C CU

C l m^inogi-ion-H <ϋ :fd ω H ►4 4->

CU

CU T-CNiroTrinior^oo M τ-τ-τ-τ-Γ-τ-τ-τ-

O

« 27 74477

Esimerkki 4

Suoritetaan sarja kokeita, joissa käytetään seuraavaa aine-formulaattia, jossa aineosat ovat paino-osissa:

Luonnon kautsu SMR 5 L 100,00 Öljy 15,00

Steaarihappo 1,50

Sinkkioksidi 4,00

Hapettumista ehkäisevä aine IPPD 1,50

Hapettumista ehkäisevä aine 6PPD 1,50

Vulcafor CBS 4,00

Rikki 1,00

Hiilimusta 10,00

Piidioksidi 50,00

Lisäaine n:o 1: 0-7 % vaikuttavaa ainetta Suoritustapa:

Banbury: ensimmäinen vaihe

Luonnon kautsu + hapettumista ehkäisevä aine Täyteaine + hiilimusta + piidioksidi (85 %) öljy + steaarihappo + lisäaine + piidioksidi 15 % Sekoittamisen loppu

Banbury: toinen vaihe - Sekoitus

- reaktiota nopeuttava aine + rikki + ZnO

- Sekoittamisen loppu

Avoin sekoitinlaite (lämpötila 60°C) - Toistetaan sekoittaminen Lopetus

Vetäminen levyiksi

Tulokset on koottu seuraaviin taulukoihin.

28 74477 λ; λ: χ χ α>α)α> α> η η η η Η en o m m m Μ LO ΙΟ ro ro 0) Ό G G G fi

CJ ·Η ·Η -H *H

h ε e e g 1/1 io ro

Λί M X M

0) 0) 0) 0) m m w tn

CN

W O O O IO

o + IO CN T- T- «

EH C G C G

O ·Η ·Η ·Η ·Η h ε e e e E-· H LO LO m

En

H

PJ

o Λί Λί Λί Ai D φ 0) 0) 0) en m Vi m m < o o m o

en LO LO

en o

·· Oi G G G

O ^0 · -H *H *H *H

O EH E E g E

0 o

LO « τ- t- 00 LO

i*J >-

D

wj P

J P

j <0 ro m lo LO

n Eh U ^ ^ ^ ^

PJ

En

M

S

O tn w

PJ E (N 00 O) LO

1 U oj CN CN Τ Ο

EH

2 < en lo 2 _ O S o T- r- T- S U n- r- lo lo 0) c

•H

Π3 :n3 O T— ro f" m

•H

»J

+) 0) 0) tn o t— cm y t— (n (N cm O * •29 74477 2 h m in m vo σν Q g oo vo in m

• g CM (N CM (N

<

G

Φ

C

Eh C g E

W O >i O

O -r-> 4-> \ m po oo o>

Π 3 C>i tji VO VO Ό VO

D tn d) Λί co 3 Cft

H O <D

C cc u 2

H

S

O I :«J

O £

Eh H -P >i rf CN VO PO

W X P G <*> 00 CM (N ro

CO 3 Q> VO VO VO VO

HO S >

EH X

EH x <c O I tn tf! 1-4 0 3

En o -P33 ro ** in ^ CO I< P -ro tft *>··-«

Eh 3 3 S CN OJ CN PO

52 SH CN CN (N CN

w H ·Η

Eh H

Eh 3 o (3 ·ν< m po cn <C 3 o ft * - ^ < o ro S ^ vo vo

co S

H

2 H

<] H

X 303tNT3>rr^r i3 30 ft ' ' ' ' D Or-g ^ r- ^ r- > s <

O

M r- CN O 00

O VO VO VO LD

JC

CO

O

G

•H

(3 :<tJ o t— m r-~ tn •H G)

-P

0

01 σν o T- PN

X t— CN PM PM

o 30 744 77 LT) dP (N (N (N ro « s ^ P-ι ^ >sr »» ro Q r- r- — :rd M f—t

Oi rH

E-ι :id O 1— (Τι σ r-~

W 03 O (N [— CD

a -H r- ΤΟ 0) co X E-*

W

W (0

I rH

E >H

U id m in m i—I *ro C-) * ^ X X O Γ" vo σ D H O LTI LT) (N τ- Ο h a,

O X

O EH

— O

X

Ε-ι X ^ ^ m rr WP dP v ^ Q W f" r" -s* rsi D D W r- »-

DC U

CO E~* + + + +

H

C

E dP o σ σ lti H *> * * ·* S W in σ> r·* O Q ro ro T- r- U E-·

W

CO

VH dP CD ^ T- S *»·*·»*.

< Q r» r·' m m <C O r- t— T— T— a υ x

Q

dP

«r oo σ

• ^ ^ K

CO (N r- τ- ro

• CN (N CN (N

O

Φ

G

•H

id :id O t— ro r-· 03

H

w

-P

0) <u X σ\ o r- (n

O r- (N (N (N

x

Claims

31 74477 Tulosten analysointi Reometriset tulokset Kaikilla seoksilla, jotka sisältävät pintainvälistä ainetta, on taipumus kiinnittyä (T + 2) ja vulkanoitua (T.90) nopeammin, jopa nopeammin kuin itse seos. Staattiset ominaisuudet Havaitaan, että erilaiset testatut pintainväliset aineet muuttavat vain vähän sellaisia ominaisuuksia kuin murto-lujuus, moduli tai repimislujuus. Joitakin rekisteröityjä muutoksia voidaan pitää marginaalisina. Sitä vastoin paranee kulumiskestävyys systemaattisesti 10-15 %:iin. Kaikilla seoksilla, joissa on pintainvälistä ainetta, ovat dynaamiset ominaisuudet hyvin paljon parantuneet vertailuseokseen n:o 11 nähden. Pysyvä painuma kokeen jälkeen on muuttunut keskimäärin 8 %:sta 5 %:iin. Sisäinen kuumeneminen laskee silmiinpistävästi: pohjalla noin 7°C (30° - 23°C:een) ytimessä vähintään 10°C. Päätelmä Ei havaita negatiivista vaikutusta erilaisilla testatuilla pintainvälisillä aineilla. Staattiset ominaisuudet kuten murtolujuus, moduli, repi-mislujuus pysyvät ennallaan. Kulumiskestävyys paranee kaikissa tapauksissa. Dynaamiset ominaisuudet ja erikoisesti sisäinen kuumeneminen ovat aina paremmat. Pintainvälisen aineen positiivinen vaikutus on toisinaan aivan silmiinpistävä. 32 7 4 4 7 7

1. Interfacialt ti 11satsmedel som kan användas för arme-ring av polymerer och speciellt elastomerer med oorganiska fy11nadsmedel, kännetecknat av att den framställes genom att omsätta atminstone en polyamin med ätminstone en karbo-xylsyra, varvid förhällandet polyamin/karboxylsyra är under 1.

1. Pintainvälinen lisäaine, jota voidaan käyttää polymeerien ja nimenomaan elastomeerien vahvistamiseen epäorgaanisten täyteaineiden kanssa, tunnettu siitä, että se valmistetaan antamalla ainakin yhden polyamiinin reagoida ainakin yhden karboksyylihapon kanssa polyamiini/karboksyylihappo-suhteen ollessa alle 1.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lisäaine, tunnettu siitä, että karboksyylihappo on steariinihappo, öljyhappo, li-nolihappo, linoleenihappo tai risiiniöljyhappo.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lisäaine, tunnettu siitä, että karboksyylihappo on voihappo, kapronihappo, enan-tiohappo, kapryylihappo, kapriinihappo , tri dekaani happo tai palmi ti i ni happo.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen lisäaine, tunnettu siitä, että polyamiini on polyalkyleeniamiini, jonka suoraketjui set tai haarautuneet ai ky1eeniradikaalit sisältävät 2-12 hiiliatomia.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen lisäaine, tunnettu siitä, että polyamiini on polyoksa-alkyleeniamiini, jonka suoraketjui set tai haarautuneet oksa-alky1eeniradikaalit sisältävät 2-3 hiiliatomia.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen lisäaine, tunnettu siitä, että polyamiini on tertiäärinen aminoalkyy-liamiini, jonka yleinen kaava on: r-0-r'-NH N R ^ R2 33 7 4 4 7 7 jossa r esittää etyleeni- tai propyleeniradikaalia, r' esittää trimety1eeni- tai propyleeniradikaalia, esittää radikaalia -r-O-r'-NH^ tai -r'-NH^ ja R^ esittää radikaalia -r-O-r'-NH , -r'-NH^, - (^-C^-al kyyl iä tai fenyy-1 iä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen lisäaine, tunnettu siitä, että sitä käytetään puhtaassa muodossa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lisäaine, tunnettu siitä, että sitä käytetään esisekoitettuna absorboivaan alustaan .

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaisen lisäaineen käyttäminen synteettisten kautsujen valmistamiseen samanaikaisesti siTaan in kanssa, jonka kaava on: R'-Si(OR), jossa R' on orgaaninen reaktiokykyinen ryhmä, joka on liittynyt lyhyen ai kyy!iketjun avulla piiatomiin, ja OR on hydrolysoituva ai koksi ryhmä.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaisen lisäaineen ’·: käyttäminen luonnon kautsujen vahvistamiseen.

2. Til 1satsmedel enligt patentkravet 1, kännetecknat av att karboxylsyran utgöres av stearinsyra, oljesyra, linolsyra, linolensyra eller ricinolsyra.