FI74150C - Instrument foer maetning av hematokritvaerdet hos blod. - Google Patents

Description

1 74150

Koje veren hematokriittiarvon mittaamiseksi

Keksintö koskee kojetta veren hematokriittiarvon mittaamiseksi, joka koje käsittää alaosan ja yläosan, jotka ovat 5 liikuteltavissa erilleen, ja kaksi elektrodia, joiden mit-tauspinnat on järjestetty vaakatasoon ja joilla veren johtavuus on määriteltävissä.

Edellä mainittua tyyppiä oleva koje on tunnettu esimerkiksi julkaisusta DD-PS 78.307. Tässä mittauslaittees-10 sa on elektrodit järjestetty siten, että kentän voimaviivat kulkevat kohtisuoraan veren saostunissuunnan suhteen. Tämä on periaatteellisesti haitallista, koska impedanssiarvo riippuu saostunisasteesta ja mittausvirhe tulee sitä suuremmaksi mitä suurempi saostumisosa on. Ennen kaikkea tä-15 mä on haitallista patologisilla verillä, joissa aggregaatio-osa on kohonnut.

Saostumisvaikutuksen vääristämän mitatun suureen yksinkertaista korjausta ei voida suorittaa sellaisessa kojeessa, koska tapahtuman kompleksisuus ei tätä salli.

20 lisäksi ei mittauskanmiossa olevia elektrodeja voida puhdistaa täydellisesti yläpinnoistaan, joten elektrodipin-toihin muodostuu erityisesti fihrinogeenia olevia proteiini-kerroksia, jotka vääristävät voimakkaasti impedanssiarvoa : ja siten mittausarvoa.

: 25 Tässä kojeessa tulee lisäksi vai kelattavana seikkana vielä huono käsiteItävyys. Ilittauskapillaarin paikalleen-panosta mittauskiinnittimien väliin syntyy mittausarvovää-ristymiä mittauskapillaarista tapahtuvan osittaisen verenhukan johdosta, minkä takia mitattu impedanssiarvo ilmasul-30 keumien johdosta voimakkaasti kohoaa. Ulosvirranneesta verestä mittauslaite likaantuu ja voi tulla uusia virhelähteitä.

Iläärittelemättönän täyttötilavuuden johdosta muodostuu lisäksi mittausarvon voimakas riippuvuus kulloisesta-35 kin täyttötilavuudesta, koska kentän voimaviivojen tiheys veressä vaihtelee riippuen täyttötilavuudesta.

Julkaisusta DE-AS 1.229.760 on samoin tunnettu hemato-kriittiarvon määrittämiseen tarkoitettu koje, jossa jälleen 2 74150 elektrodilaite tuottaa kenttävoimaviivat, jotka kulkevat kohtisuoraan saostumissuunnan suhteen, joten siinä syntyvät jo edellä mainitut mittausvaikeudet.

Elektrodien pintojen puhdistus on samoin vaikeaa, niin 5 että muodostuu samanlaisia likaantumisongelmia.

Lähemmin perustuu mittausarvo impedanssin Lineaariseen riippuvuuteen henatokriittiarvosta, mitä ei tosiasiassa kuitenkaan ole olemassa. Sikäli perustuvat mittausarvomuutok-set väärään olettamukseen.

10 Lopuksi ei mittauslämpötilaa voida puuttuvan termos- taattiohj.auksen johdosta pitää vakiona, joten mycs tässä voi esiintyä mittausongelmia.

Julkaisusta DS-OS 2,105.285 on tunnettu eräs muu heraa -tokriittiarvon mittaamiseen tarkoitettu koje, jossa kentän 15 voimaviivat kulkevat samoin kohtisuoraan saostumissuunnan suhteen, niin että jälleen esiintyy edellä mainittuja mit-tausvaikeuksia. Sen lisäksi tarvitaan mittaamiseen huomattavia määriä verta. Lisäksi ovat elektrodit kiinteän sijoituksensa johdosta huonosti puhdistettavissa, joten edel-20 lä mainitut huomautukset pätevät taas.

Myös US-patenttijulkaisussa 3.922.598 on kuvattu hema-tokriittimittauskoje, jossa joko kentän voimaviivat kulkevat taas kohtisuoraan saostumissuunnan suhteen tai mycs erään toisen suoritusmuodon mukaan pä.ällekkäin yhdensu.un-25 taisesti järjestetyt elektrodit täytyy upottaa vereen. Yii-meksimainituilla elektrodeilla ei kuitenkaan voida määrätä, upotus s jrvyyttä ja siten veren tiheyttä, joka lisääntyy pohjaa. kohti suostumisen johdosta.

Lisäksi en näiden elektrodien mittaustilavuus liian 30 suuri ja täydellinen puhdistus vain vaikeasti mahdollista., joten taas edellä selitetyt virhelähteet voivat esiintyä.

Keksinnön tehtävänä on siksi aikaansaada edellä mainittua tyyppiä oleva koje, jossa saostuminen ei sancttava.sti vaikuta mittausarvoon.

35 Keksinnön tehtävänä on lisäksi aikaansaada koje, joka on helposti kä.siteltävä ja erittäin helppo puhdistaa..

Tehtävä on ratkaistu siten, että ainakin yksi elektrodi on I: 3 74150 järjestetty alaosan yläsivun tasoon ja toinen elektrodi yläosan alasivun tasoon.

Elektrodien järjestämisellä keksinnön mukaisessa kojeessa on kentän voimaviivat suunnattu saostumisen suuntaan.

5 Useat koesarjat sekä terveillä että patologisilla, siis voimakkaasti kasautuneilla tai saostuneilla verille, ovat osoittaneet, että tässä valitulla elektrodien sijoituksella saostumisen vailcutus mittausarvoon on lähes olematon eikä siksi aikaansaa mitään mittaustuloksen vääristymää.

10 Sen johdosta, että elektrodit on järjestetty alasivun ja yläsivun tasoihin, on lisäksi taattu, että mittauskammio voidaan täydellisesti ja yksinkertaisesti puhdistaa, niin että elektrodien epäpuhtaudesta johtuva mittausvirhe mini-mo idaan.

15 lisäksi riittävät jo hyvin pienet verimäärät henato- kriittiarvon määrittämiseen suurella tarkkuudella. Tällöin on verikokeen täyttö, esim. määrältään 70-200 f/1, hyvin yksinkertaista. ITämä määrät, jotka vastaavat 1-5 veritippaa, voidaan ottaa potilaan kehosta halutusta kohdasta.

20 Heti tapahtuvalla optisella tarkistuksella on havaitta vissa, sisältääkö veri ilmakuplia käyttövaiheessa ta.paistuvan pohjaelektrodin kostuttamisen jälkeen, mikä johtaa hyvin korkeaan hematokriittiarvoon. Sikäli on näillä korkeilla ; mittausarvoilla toistettava mittaus.

25 Hyvin lyhyen mittausajan takia ei enää ole ts.rpeellis- ta myöskään mikään veren lisäkäsittely, kuten sekoittaminen lcoagulointia estäviin aineisiin, joten välittömästi tipahtamisen jälkeen veritippa voidaan johtaa mittauslaitteen elektrodin päälle.

50 On ainoastaan otettava huomioon, että pidetään sisällä minimitäyttömäärä, jolloin järjestämällä elektrodit kokoon-käännettävään kammioon taataan vakio tilavuus elektrodien välillä. Jos nämä ehdot on täytetty ja molemmat elektrodi-pinnat kostutettu, niin todettiin kokeellisesti mittausar- 35 von riippumattomuus täyttömäärästä.

Hittaustapahtuma void.aan sitten aloittaa, kun on aikaansaatu sähköinen yhteys molempien elektrodien välillä veripisaran yli.

4 74150

Keksinnön nrukaisesti edullisella 2-3 kHz taajuudella ehkäistään polarointi-ilmiöt elektrodeilla. Lisäksi tällä taajuudella otetaan huomioon plasman dielektriset ominaisuudet suurien dipolimolelcyylien karkeadispergoituneena 5; liuoksena. Tällä taajuudella ollaan nimittäin sen taajuusalueen υ1Κορ\ιοΐΘΐ1α, jolla esiintyy niin kutsuttua alfa-dispersiota. Tällä alueella näyttelevät solukalvot hallitsevaa osaa johdinelementteinä. Toisaalta on tämä taajuus alueella, jolla beeta-dispersio juuri alkaa ja plasman di- 10. elektrinen ominaisuus vaikuttaa juuri vielä mittausarvoon. Tämän taajuusarvon valinnalla saavutettiin, että sekä normaalin että patologisen plasman, jossa valkuaiskonscntraa-tio on muuttunut, impe dans s iarvo on lähes sama. Samoin painettiin tässä käytetyn taajuuden valinnalla erytrosyyttikal-15 von kapasitiivisen vastuksen vaikutus niin alas, että eryt-rosyytin keskimääräisillä korpuskulaarisi11a tilavuuksilla jopa 25 % heilahtelut eivät vääristä mittausta.

Hematokriittiarvoille 70 ;j:iin asti voitiin osoittaa, että mittausarvo on riippumaton siitä, onko tilavuusosuus 20 muodostettu harvoista suuritilavuuksisista vai useista pie-nitilavuuksisista soluista.

Häiden reunaehtojen valinnalla osmooliosuushcilahtelut fysiologisella alueella (230-300 mosmol) saavat aikaan vain noin 10 % plasmaimpedanssin heilahtelun, mikä aikaansaa 25 Kkt-arvon vääristymistä *1

On osoittautunut, että heraatokriitliarvon määritys voidaan suorittaa mahdollisimman lyhyessä ajassa, eli noin puolen minuutin kuluessa ja että tämä mittausarvo on stabiili ja toisinnettavissa. Vertailu tähän asti tunnettui-30 . hih menetelmiin on lisäksi osoittanut, että saadut mittausarvot ovat hyvin tarkkoja, eikä niissä ole systemaattisia virheitä, koska lukuunottamatta veritipan tipauttamista elektrodin päälle ja erityisesti sen täydellistä peittämistä, ei tarvitse suorittaa mitään muita toimenpiteitä.

35 Työt voivat aivan hyvin suorittaa apulaiset. Koska kaikki muut mittausparametrit on ennaltamäärätty jo tehtaalla, eli toisin sanoen sisäänrakennettuina mittausvakioina (elektrodien etäisyys, jännitcpysyvä oskillaattori, pysyvät vaetuk- 5 74150 set, ennalta-annetut kalibrointikäyrät ja vastaavat), voi sellaista laitetta käyttää jopa käytännöllisen kokemuksen saanut henkilö eikö. se ole siten suinkaan varattu lääketieteellisissä laboratorioissa suoritettavia mittauksia 5 varten.

Jopa silloin, kun on jäykistyneitä soluja, saadaan tarkka heraatokriittiarvo, niin että tästä ei ole todettavissa mitään mittauskulun häiriötä, joita esiintyy useimmissa muissa menetelmissä.

10 Erittäin merkittävää on, että veren solurakenncosien saostumisella ei ole minkäänlaista vaikutusta hematokriit-tiarvon määrittämiseen ja saatu arvo pysyy yhä vakiona myös minuuttien jälkeen.

Keksinnön muita yksityiskohtia, tunnusmerkkejä ja suo-15 ritusmuotoja lcuvataan seuraavassa selityksessä viittaamalla piirustukseen sekä suoritusesimerkeissä.

Kuvio 1 esittää kaaviollista sivukuvaa keksinnön mukaisesta kojeesta.

Kuvio 2 esittää kaaviollista etu loivaa keksinnön mukai-20 sesta kojeesta.

Kuvio 3 esittää suurennettua osakuvaa kuvioiden 1 ja 2 mukaisesta kojeesta.

Kuvio 4 esittää kaaviollista perspektiivikuvaa kuvioiden 1 ja 2 mukaisesta kojeesta.

25 Kuvio 5 esittää kytkentämallia keksinnön mukaiselle kojeelle, varustettuna vakiovirtalähteellä. '

Kuvioissa 1-4 on esitetty keksinnön mukainen koje 10 hematokriittiarvon määrittämiseksi ja itse koteloon järjestetty rekisteröintiköje 12, Koje 10 muodostuu pääasiassa 30 alaosasta 14 jä yläosasta 16, joka on muodostettu kannen muotoiseksi ja laakeroitu kääntyvästi alaosaan 14. Kuvion 3 suurennetussa osakuvassa on esitetty pistekatkovii-voin yläosan ylöskäännetty asento. Itse yläosan lukitus tapahtuu tavalliseen tapaan joko kääntämällä kansi tai ylä-35 osa 16 taaksepäin, jolloin tämä asettuu alaosaan 14 muodostettua kaltevaa pintaa. 18 vasten, tai puristamalla yläosa 16 kohdassa 20 kaltevaa pintaa 18 vasten. Kuten jo edellä on todettu, on yläosa, kääntyvä akselin 22 ympäri, joka 6 74150 kulkee alaosan 14 ja yläosan 16 läpi.

Alaosan 14 yläsivussa 24 ja yläosan 16 alasivussa 26 on kummassakin elektrodi 28 ja 30, joiden pinnat ovat kulloinkin samassa tasossa kuin yläsivu 24 ja alasivu 26.

5 Tästä on se etu, että hyvin huolellisesti suoritettavassa puhdistuksessa ylä- ja alasivun koko pinta voidaan täydellisesti puhdistaa, ilman että jää jäljelle mittaustuloksiin vaikuttavia epäpuhtauksia. Toisaalta voi kuitenkin, mikäli se näyttää tarkoituksenmukaiselta, elektrodi 28 ja 30 pis-10 tää hieman esiin, esimerkiksi 1-2 mm, tai olla upotettu pinnan alapuolelle.

Elektrodipinnan muoto ja suuruus ei ole kriitillinen. Tarkoituksenmukaisesti valitaan pyöreä elektrodinuoto, koska itse elektrodipinta on kostutettava täysin verellä, mikä 15 kulmikkailla tai särmikkäillä muodoilla ei ilman muuta ole mahdollista. Kyos elektrodien 28 ja 30 pintasuuruus on valittava siten, että saatu mittaussignaali voidaan rekisteröidä varmasti ja olennaisesti meluttomasti, mutta toisaalta kuitenkaan liian suuret verimäärät mittausta varten eivät 20 ole tarpeen. Yleensä ovat elektrodien 28 ja 30 pintasuu-ruudet alueella 10-100, erityisesti 20-50 rnm^. Erittäin tarkoituksenmukaisessa suoritusmuodossa on elektrodipinta noin 30 mm^.

Myös elektrodimateriaali on sinänsä epäkriitillinen, 25 on vain otettava huomioon, että elektrodit 28 ja 30 ovat hyvin sähköäjohtavia ja erityisesti eivät ole alttiita millekään korroosioilmiöille eivätkä suorita reaktioita veren kanssa. On osoittautunut, että tavallisesti käytettyjä jalompia elektrodimateriaaleja, kuten titaania, nikkeliä, ja-30 loterästä, kromia ja itse erittäin jaloja metalleja (platina, hopea ja Iralta), voidaan käyttää ilman vaikeuksia, kustannussyistä on jaloteräksen käyttö edullista.

, Kuten kuviosta 3 nähdään, molemmat elektrodit 28 ja 30 ovat samassa lihjassa pystysuorassa suunnassa, ne ovat siis 35 tarkasti päällekkäin, niin että elektrodien 28 ja 30 väliseen välitilaan 32 voi muodostua sylinterimM.iseksi muodostettu veripylväs, josta voidaan mitata sähköinen johtavuus. Välitilan 32 suuruus määrätään ylä- ja alaosien 14 ja 16 l, 7 74150 järjestämisellä ja erityisesti mittapalalla 34» joka palvelee väliklceenä yläsivun 24 ja alasivun 26 välillä. Tällöin ovat yläsivu 24 ja alasivu 26 suljetussa tilassa olennaisesti yhdensuuntaisesti suunnatut, mikä johtaa samoin elek-5 trodien 28 ja 30 pintojen yhdensuuntaiseen suuntaukseen.

On osoittautunut, että elektrodien 28 ja 30 välinen etäisyys, eli välitilan 32 korkeus ja siten myös rnittapa-lan paksuus voi olla alueella 0,5-3 am, erityisesti 1,4- 2,2 mm. Tällä välimatka-alueella saatiin edellä määritel-10 lyllä elektrodipintamitoituksella mitta-alueen suuri levitys, jolloin hematokriittiarvon määritykseen tarvitaan korkeintaan 500 jjl olevia verimääriä.

Materiaaleina ylä- ja alasivuja 24 ja 26 varten käytettiin sähköisesti ei-johtavia materiaaleja, mikäli nämä 15 ovat kosketuksessa elektrodien 28 ja 30 kanssa., tai tavallisia metallisia materiaaleja, mikäli elektrodit 28 ja 30 on eristetty näistä pinnoista. Tavallisesti käytetään termoplastista muovimateriaalia tai tavallisia metallisia ko-telomat eriaaleja kojetta 10 varten.

20 Elektrodit 28 ja 30 on johtojen 36 ja 38 välityksellä yhdistetty rekisteröintiköjeeseen 12. Tämä rekisteröinti-koje rupeaa toimimaan, lain edullisesti pääteko skotin yläosaa 16 alaosan 14 päälle kiinnikäännettäessä suljetaan. Edullisesti on pilätekosketin 40 saatettavissa yhteyteen 25 itäsivussa 16 olevan mittapalan 34 kanssa ja voidaan sulkea tämän avulla. Esittämättömän johdon kautta on tämä pää-tekosketin 40 puolestaan yhteydessä rekisteröintiköjeeseen 12.

Elektrodeihin 28 ja 30 syötettiin vaihtovirta, jolla on esi-30 merkiksi tehollinen jännite 0,1-0,7 V, erityisesti 0,2 V (0,7 Väliä kokonaisamplitudi 2V) ja taajuus 1,8-6, erityisesti 2-3 kHz.

Valitulla taajuudella 2-3 kHz ehkäistään polarointi-ilmiöt elektrodeilla. Lisäksi tällä taajuudella otetaan 35 huomioon plasman dielektriset ominaisuudet suurien dipoli-molekyylien korkeadispergoituneena liuoksena. Täten poistetaan solukalvojen vaikutus johdinelenentteinä. Toisaalta on tämä taajuus alueella, jolla plasman dielektrinen ominai- s 74150 suus vaikuttaa juuri vielä mittausarvoon. Edullisen taajuusalueen ja edullisen jännitteen valinnalla saavutetaan, että sekä normaalin että patologisen plasman, jossa valkuaiskon-sentraatio on muuttunut, impedanssiarvo on lähes sama. 3a-5 moin painetaan edellä mainitun taajuuden valinnalla erytro-syyttikalvon kapasitiivisen vastuksen vaikutus niin alas, että erytrosyytin keskimääräisillä korpuskulaarisilla tilavuuksilla jopa 25 /j heilahtelut eivät vääristä mittausta.

I-Ikt-arvoilla 70 ^:iin asti voitiin osoittaa, että mit-10 tausarvo on riippumaton siitä, onko tilavuusosuus muodostct-tu harvoista suuritilavuuksisista vai useista, pienitilavauk-sisista soluista.

Edellä mainittu vaihtovirta kehitetään kuviossa o esitetyllä oskillaattorilla. Itse mittausjännite haaroitetaan 15 veripatsaan kautta. Mittaussignaalin seuraavan tasasuunta-uksen jälkeen sen arvo korreloidaan vastaavan hematolcriitti-arvon kanssa kiinteästi ohjelmoidun kalibrointikäyrän avulla, jonka valmistus on kuvattu seuraavassa. Saatu hene.to-kriittiarvo ilmaistaan sitten näkyvästi rekisteröintiköjees-20 sa 12 näytöllä 44, mikä on edullisesti digitaalinen.

On tietenkin selvää, että luonnollisesti koje 10 ja rekisteröintikö je 12 voivat olla kahtena erillisenä kojeena.

Hematokriittiarvon mittaus suoritetaan seuraavasti:

Mittauskammio täytetään noin 200 pl:11a verta, jolloin 25 on huomioitava onnen muuta kammion kuplaton täyttö. Tällöin voidaan veri ottaa potilaalta mistä tahansa hyvin luoksepäästävästä paikasta, esimerkiksi pistää sormenpään hän. ja tipauttaa pulppuava veri alemman elektrodin 28 päälle. Seuraavaksi käännetään yläosa 16 alaosan 14 päälle ja 30 -suljetaan päätekosketin 40. Virtalähteen kytkemisen jälkeen kestää noin 15 selruntia, kunnes osoitettu jännite-pudotus pysyy vakiona. Tämä jännitepudotus määrätään ensi sijassa erytrosyytin impedanssista, eli vaihtovirtavastukses-ta, ja se korreloi hematokriittiarvon kanssa kaiihrointikäy-35 rän mukaisesti. Koska osmolaarisuus, eli elektrolyyttiva-rausyksiköt, on yksi verenkierrossa parhaiten säädettyjä suureita, voidaan sen vaikutukset käytännössä jättää huomioonottamatta. Vasta toissijaisesti näyttelevät jotakin I· 9 74150 osaa mittauksessa myös plasman lcapasitiivinen vastus, eryt-rosyytin ohminen ja lcapasitiivinen vastus. On kuitenkin osoittautunut, että nämä vaikutukset voidaan olettaa, vakioiksi ja siksi voidaan jättää huomioon ottamatta.

5 Rekisteröintiköjeeseen 12 tuleva jännitearvo on luon nollisesti riippuvainen lämpötilasta, suspensioväliaineen ionikonsentraatiosta, elektrodien etäisyydestä ja myös mittaus kammion täyttötilavuudesta, Kuten jo edellä on todettu, on elektrodien etäisyys ja täyttötilavuus, joka nääräy-10 tyy etäisyyden ja elektrodien pintojen perusteella, vakio, mikäli veri peittää täydellisesti elektrodien pinnat. Edullisessa suoritusmuodossa varmistetaan tämä täydellinen peittäminen siten, että elektrodit 50 ja 23 on -ulkomittansa vierestä ympäröity varmistusalueella, mikä periaatteellisesti 15 täytyy olla peitetty verellä, kun k; ly11 öhenki1c kun ta avua kojeen 10.

Kuten jo edellä on todettu on plasman osmolaarisuudel-la vähemmän merkitystä hematokriittiarvon määräämiseksi.

Se on arvojen noin 275 ja 500 mosmol/l välillä. Hematokrii-20 tin (Hkt) mittausvirhe, joka nousee silloin määrään Λ Hiet = ±1 tilavuus-;!, on siis tavallisella 40 tilavuus-!:n hornat o -kriittiarvolla suuruusluokaitaan noin 2,5 ,5. Häistä syistä voi siksi tyhjumittaus plasmassa lakata. Kuitenkin voidaan plasman johtavuus määrittää samassa kammiossa, kahdollices-25 ti voidaan suorittaa korjaus tai itse koje voidaan kalibroida standardilla EaCl-liuoksella.

Impedanssimittaus hematokriittiarvon määrittämiseksi on luonnollisesti lämpötilasta riippuva, jolloin jokaista lämpötilaa varten voidaan aikaansaada oma kaiihrointikäyrä. 30 Sikäli on edullista, että koje 10 voidaan säätää termostaatilla täsmämittausta varten. Eämä termostaattisuätö voi tapahtua tavalliseen tapaan, esimerkiksi kojeen 10 lämmityksellä.

Kun mitataan huonelämpötilassa, niin pitäisi määrittää 35 lämpötilaltaan tasaiseksisäädetyn referenssiliuoksen impedanssi. Veren mittausarvo samassa lämpötilassa täytyy sitten korjata vastaavasti, mikä voidaan suorittaa edullisella tavalla jännitteen tasaamisella rekisteröintikö joessa 12 10 741 50 olevan potentiometrin avulla. Näillä edellytyksillä voidaan jopa luopua lämpötilasäädostä, sillä jopa heilahtelut ±3°C edellämainitulla huonelämpötilalla noin 295 °K johtavat vain virheeseen λ Hiet = i 1 tilavuus-#.

Vertailukoe

Erytrosyytti jäykistettiin 5 rnmol/1 diamidia, jolloin linlcoamismenetelmän avulla tarkistettiin Hkt-arvo 0,35 ja 0,51. Seuraavaksi määritettiin hematokriittiarvo keksinnön raukaisen, impe dans s imene t c lmän mukaisesti ja radiohemato-kriittimenetelmän avulla, siis merkityllä 14c-sakkaroosillc.. Tällöin määrite:.lyt arvot osoittivat 1:1 korrelaation viimeksimainittujen molempien mittausmenetelmien villillä, jolloin saatiin arvo noin 32,4 ja 46,0, Häihin arvoihin verrattuna oli linko ami s me net e Iinalla määritetty arvo 6-7 # (Hkt-C,"5) ja 10-11 # (Hkt=0,5l) korkeampi.

kaikkiaan on keksinnön mukaisella kojeella mahdollista mitata hematokriittiarvo alueella 0-80 tilavuus-#. Täysau-tomatisoinnilla on yksinkertainen käyttö mahdollista. Itoko-naismittausaika on alle 30 sekuntia. Lisäksi rasitetaan potilasta vähän, koska tarvitaan vain 70-200^1 verta.

Claims (12)

11 74150

1. Koje veren hematokriittiarvon mittaamiseksi, j0ka koje käsittää alaosan (.14) ja yläosan (16), jotka ovat ΐϋ_ 5 kuteltavissa erilleen, ja kaksi elektrodia (28, 30), joiden mittauspinnat on järjestetty vaakatasoon ja joilla veren johtavuus on määriteltävissä, tunnettu siitä, että ainakin yksi elektrodi (28) on järjestetty alaosan (14) yis_ sivun (24) tasoon ja toinen elektrodi (30) yläosan (16) ala-10 sivun (26) tasoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koje, tunnet-t u siitä, että alaosa (14) ja yläosa (16) on laakeroitu akselin (22) ympäri kääntyvästi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koje, tunnet-15 t u siitä, että elektrodeilla (28, 30) on olennaisen pyöreä muoto ja 10 - 100 mm2:n suuruinen pinta-ala.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen koje, tunnet-t u siitä, että pinta-ala on 20 - 50 mm2.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koje, tunnet-20 t u siitä, että elektrodit (28, 30) on järjestetty pystysuorassa suunnassa toistensa kohdalle.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koje, tunnet-t u siitä, että elektrodien (28, 30) välinen etäisyys on noin 0,5 - 3 mm. ^ 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen koje, tunnet- t u siitä, että etäisyys on noin 1,4 - 2,2 mm.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koje, tunnet- t u päätekoskettimesta (40, jolla koje (10) asetetaan mit- taustilaan. 30

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen koje, tunnet-t u siitä, että päätekosketin (40) ja mittapala (34) on järjestetty yhteistoimintaan.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koje, tunnet- t u siitä, että se on termostaattisesti säädetty. 35

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koje, tunnet- t u siitä, että elektrodeihin (28, 30) järjestetään käyttö- '2 741 50 tilassa oskillaattorin avulla vaihtojännite, jolloin etuvas-tus on kytkettävissä sarjaan ja/tai vaihtovirta 0,1 - 0,7 V syötettävissä.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen koje, tunnet-t u siitä, että taajuus 1,8-6 kHz on syötettävissä. 5 10 15 20 25 30 35 ’3 741 50