FI73972C - 2-halogenacetanilidfoereningar samt herbicidkompositioner innehaollande desamma. - Google Patents

Description

1 73972 2-halogeeniasetanilidiyhdisteitä ja niitä sisältäviä herbi-sidikoostumuksia

Keksintö koskee 2-halogeeniasetanilidiyhdisteitä ja 5 niitä sisältäviä herbisidikoostumuksia.

Alan kirjallisuudessa on kuvattu lukuisia 2-halogeeni-asetanilideja, joiden anilidityppiatomi ja/tai anilidi-rengas voi olla substituoimaton tai substituoitu erilaisilla substituenteilla, kuten alkyyli-, alkoksi-, alkoksialkyy-10 li-, haloalkyyli-, halogeeni- ym. radikaaleilla.

Keksinnön mukaisiin yhdisteisiin nähden, joissa ani-liditoppi on substituoitu hydrokarbyylioksimetyyliradikaa-lilla ja joissa on trifluorimetyyliradikaali toisessa orto-asemassa ja metyyliradikaali tai, erikoistapauksissa, etyy-15 liradikaali tai vety toisessa orto-asemassa, läheisintä tunnettua tekniikkaa edustaa BE-patentti 810 763. Kyseisessä patentissa esitetyistä yhdisteistä läheisimpiä ovat yleisesti kuvatut N-alkoksietyyli- tai alkyylisubstituoidut alkoksietyyli-2-klooriasetanilidit, joiden anilidirengas 20 voi olla substituoitu orto- ja meta-asemissa yhdellä tai useammalla radikaalilla, joka on valittu ryhmästä halogeeni, alkyyli, alkoksi ja trifluorimetyyli (-CF^). Erityisesti patentissa esitetty taulukko II käsittää yhdisteitä, jotka on substituoitu -CF^-radikaalilla toisessa orto-ase-25 massa ilman mitään substituenttia toisessa orto-asemassa (yhdisteet no. 37-48), ja yhdisteitä, joissa on -CF^-subs-tituointi meta-asemassa toisen orto-aseman ollessa substituoimaton ja toinen orto-asema on substituoitu metoksi-ra-dikaalilla (yhdisteet no. 22-25) tai klooriatomilla (yh-30 disteet no. 33-36). BE-patentissa 810 763 ei kuitenkaan ole mitään spesifisiä kuvausta tai esimerkkiä 2-halogeeni-asetanilideista, jotka on substituoitu -CF^-radikaalilla toisessa orto-asemassa ja metyyli- tai etyyli-radikaalilla toisessa orto-asemassa, kuten esillä olevassa keksinnössä.

35 Lisäksi BE-patentin 810 763 mukaisille yhdisteille on tun- 2 73972 nusomaista, että anilidityppi on substituoitu alkoksialkyy-liryhmällä, joka alkyleeniosassa on vähintään kaksi hiili-atomia typpiatomin ja alkoksiosan happiatomin välissä. Keksinnön mukaisille yhdisteille on sitä vastoin tunnusomaista, 5 että anilidityppi on substituoitu alkoksimetyyliryhmällä. BE-patentin 810 763 mukaisten yhdisteiden ja tämän keksinnön mukaisten yhdisteiden välisten erojen merkitys ilmenee jäljempänä esitetyistä vertailukokeiden tuloksista, jotka selvästi osoittavat keksinnön mukaisten yhdisteiden parem-10 muuden yksikköaktiivisuuden, selektiivisyyden, rikkaruohojen tor juntaspektrin ja sadon suhteen.

Vähemmän relevanttia tunnettua tekniikkaa edustavat US-patentit 3 966 811 ja 4 152 137, DE-hakemusjulkaisu 2 402 983, GB-patenttihakemus 2 013 188 ja ZA-patentti 15 74/0767. Vaikka näissä julkaisuissa on yleisesti kuvattu 2-halogeeniasetanilideja, jotka voivat sisältää muiden subs-tituenttien ohella -CF^-substituentin anilidirenkaassa on vain US-patentissa 3 966 811 ja ZA-patentissa 74/0767 spesifisesti kuvattu eräitä tällaisia yhdisteitä. Mainituissa 20 kahdessa patentissa ei kuitenkaan ole kuvattu orto-CF^-subs-tituoituja yhdisteitä, jotka lisäksi olisi substituoitu toisessa orto-asemassa metyyli- tai etyyliradikaalilla. Ainoat näissä patenteissa estietyt -CF^-substituoidut yhdisteet ovat meta-CF^-substituoituja yhdisteitä. Lisäksi 25 edellä mainituissa patenteissa BE 810 763, US 3 966 811 ja ZA 74/0767 ehtona on, että aniliditypen ja alkoksiosan hapen välillä on vähintään kaksi hiiliatomia, mikä on esitetty ehtona myös muissa mainituissa viitejulkaisuissa paitsi US-patentissa 4 152 137, jossa ei kuitenkaan kuvata -CF^-30 substituoituja yhdisteitä ollenkaan.

Edellä mainituista relevanteista julkaisuista ainoastaan BE-patentissa 810 763 ja ZA-patentissa 74/0767 esitetään joitakin herbisidisiin ominaisuuksiin liittyviä tietoja N-alkoksialkyyli-2-haloasetanilideista, joissa on -CF^-35 substituentti anilidirenkaassa. Nämä tiedot ovat kuitenkin 3 73972 epäselviä, epämääräisiä ja epätäydellisiä. Esimerkiksi BE-patentissa 810 763 esitetään suppeasti herbisidisiä ominaisuuksia koskevia arvoja ainoastaan yhdelle -CF^-substituoi-dulle yhdisteelle, nimittäin yhdisteelle no. 37 (joka on 5 sama yhdiste kuin esimerkissä 2), ts. 2-trifluorimetyyli-N-(2'-metoksietyyli)-2-kloori-asetanilidi. Mainitun patentin taulukossa 3 osoitetaan yhdisteen no. 37 hävittävän tai vakavasti vahingoittavan tiettyjä tunnistamattomia "Cupe-rus"-, Setaria-, Digitaria- ja Echinochloa-lajeja, samalla 10 kun vauriot rikkaruohoille Avena fatua ja tunnistamattomille Lolium-lajeille tietyissä viljalajeissa ovat vähäisiä. Kuudesta testatusta rikkaruohosta viiden spesifinen tunnistaminen puuttuu, mikä tekee yhdisteen 37 herbisidisen vaikutuksen arvioimisen mahdottomaksi.

15 Samoin ZA-patentissa 74/0767 esitetään suppeasti her- bisidisiin ominaisuuksiin liittyviä tietoja ainoastaan yhdelle -CF^-substituoidulle yhdisteelle, nimittäin yhdisteelle no. 78, ts. 2,6-dimetyyli-3-trifluorimetyyli-N-(2'-metoksietyyli) -N-2-klooriasetanilidille . Ainoa maininta yhdis-20 teen no. 78 herbisidisestä vaikutuksesta esiintyy esimerkissä 5, jossa yhdisteen no. 78 sanotaan hyvin voimakkaasti estävän neljän rikkaruoholajin kasvua. Mainitussa patentissa ei kuitenkaan ole esitetty mitään laboratorio- tai kenttä-tutkimusarvoja, jotka liittyisivät yhdisteen no. 78 vaiku-25 tukseen viljalajien suhteen eikä siitä ilmene torjuuko tämä yhdiste selektiivisesti mitä tahansa rikkaruohoa missä tahansa viljalajissa. Näin ollen yhdisteen vaikutuksen arvioiminen on mahdotonta. Vaikka edellä mainituissa relevanteissa julkaisuissa ilmenee eräiden yhdisteiden herbisi-30 diset aktiivisuudet erilaisten rikkaruohojen suhteen, niissä ei kuitenkaan esitetä mitään aktiivisuusarvoja -CFg-substituoiduille N-alkoksi-alkyyli-yhdisteille, joiden on osoitettu lisäksi ja/tai samanaikaisesti torjuvan tai estävän yhdessä tai useammassa viljalajissa vaikeasti hävi-35 tettävät monivuotiset rikkaruohot, juolavehnän, keltaisen 4 73972 ja purppuranvärisen pähkinävihvilän ja laajan joukon yksivuotisia rikkaruohoja, jotka käsittävät sellaisia vaikeasti hävitettäviä yksivuotisia ruohorikkaruohoja, kuten siemenestä ikivihreä hirssi (Sorghum halepense) "shattercane", 5 aleksanterinruoho (Brachiaria plantaginea), röyhyt (Teksa-rin ja villi "proso"-hirssi), punariisi ja syyhyruoho (Raoul-ruoho), samalla kun ne myös torjuvat tai estävät muita vahingollisia monivuotisia ja yksivuotisia rikkaruohoja, esim. syysröyhyt. Persicara hydropiper'iä, villijauhosavik-10 kaa, sianruohoa, puntarpäitä (esim. jättiläis- ja kelta-), ryömivää rikkaruohoa, piharuohoa, eräitä Ipomea-lajeja, Intian malvaa, takiaista, paisuruohoa, Sesbania-hamppua, piikikkäitä malvakasveja jne.

Rikkaruohomyrkkyjen eräs erittäin höydyllinen ja ha-15 luttu ominaisuus on kyky ylläpitää rikkaruohojen torjunta pidemmän ajan, mitä pitempi sen parempi, jokaisen satokauden aikana. Monilla tunnetuilla herbisideillä rikkaruohon torjunta on riittävä ainoastaan kahden tai kolmen viikon ajan, tai, joissakin erikoistapauksissa ehkä 4-5 viikkoa, 20 ennen kuin kemikaali menettää vaikuttavat kasvimyrkkyomi-naisuutensa. Siten tavallisimpien herbisidien yksi haitta on niiden suhteellisen lyhyt kestoikä maaperässä.

Joidenkin tunnettujen herbisidien toinen haittapuoli, joka jonkin verran liittyy kestovaikutukseen maaperässä 25 normaaleissa sääolosuhteissa, on jatkuvan rikkaruohontor-junnan eliminoituminen voimakkaassa vesisateessa, joka inak-tivoi monia herbisidejä.

Eräs lisähaitta monilla tunnetuilla herbisideillä on niiden käytön rajoittuminen eirkoismaaperätyyppeihin, ts.

30 samalla, kun jotkut rikkaruohomyrkyt ovat tehokkaita kasvu-kerroksissa, joissa on pieniä määriä orgaanista ainesta, ne ovat tehottomia muissa kasvukerroksissa, joissa on runsaasti orgaanista ainesta, tai päinvastoin. Sen tähden on edullista, että herbisidi on käyttökelpoinen kaikentyyppi-35 sissä kasvukerroksissa kuohkeasta orgaanisesta kerroksesta raskaaseen saveen ja turpeeseen.

5 73972

Vielä eräs monien tunnettujen herbisidien haitta on rajoittuminen johonkin nimenomaiseen tehokkaaseen levitystapaan, ts. pintalevitykseen ennen versoamista tai yhdistämiseen kasvukerrokseen, levitystapaan ennen ja/tai jälkeen 5 versoamisen. On erittäin toivottavaa pystyä levittämään rikkaruohomyrkky millä tahansa levitystavalla, joko pinnalle levittämällä tai yhdistämällä kasvukerrokseen.

Lopuksi on joillakin herbisideillä vielä haittana, että on omaksuttava ja ylläpidettävä erikoisia käsittely-10 tapoja niiden myrkyllisen luonteen takia. Siten on myös toivottavaa, että herbisidi on turvallinen käsitellä.

Tämän keksinnön tarkoituksena oli aikaansaada ryhmä herbisidisiä yhdisteitä, joilla ei ole edellä mainittuja haittoja ja jotka antavat joukon etuja, joita tähän asti 15 ei ole saavutettu herbisidien jollakin yksittäisellä ryhmällä.

Tämän keksinnön tavoitteena oli siten aikaansaada herbisidejä, jotka torjuvat ja/tai estävät vaikeasti hävitettäviä monivuotisia ja yksivuotisia rikkaruohoja, kuten 20 edellä kuvattiin, samalla kun taataan eri viljakasvien, erityisesti maissin ja soijapapujen sekä muiden, kuten puuvillan, maapähkinöiden, rapsin, pensaspapujen, vehnän ja/tai hirssin, sato.

Tämän keksinnön tarkoituksena oli edelleen aikaansaa-25 da kasvukerrokseen herbisidinen vaikutus jopa 12 vikon ajanjaksoiksi.

Tämän keksinnön eräänä tavoitteena oli vielä aikaansaada rikkaruohomyrkkyjä, jotka ovat kestäviä uuttumista ja laimentumista vastaan erittäin kosteiden olosuhteiden, 30 esim. rankkasateen vaikutuksesta.

Tämän keksinnön tavoitteena oli myös aikaansaada rikkaruohomyrkky jä, jotka ovat tehokkaita laajalla alueella kasvukerroksia, esim. kevyestä keskinkertaisesta orgaanisesta kasvukerroksesta raskaaseen saveen ja turpeeseen.

6 73972

Keksinnön mukaisten herbisidien eräs etu on siinä, että niitä voidaan levittää käyttäen erilaisia levitystapoja, so. pintalevitystä ennen versoamista ja kasvukerrok-seen yhdistämällä.

5 Lisäksi tämän keksinnön mukaisten herbisidien eräänä etuna on että ne ovat turvallisia eivätkä tarvitse mitään erikoiskäsittelytapoja.

Tämä keksintö koskee herbisidisesti aktiivisia yhdisteitä ja niitä sisältäviä herbisidikoostumuksia.

10 On yllättäen havaittu, että eräällä selektiivisellä ryhmällä 2-halogeeniasetanilideja, joiden antilidityppi-atomiin on liittynyt spesifinen hydrokarbyylioksimetyyli-radikaali ja jotka on substituoitu trifluorimetyyli(-CF^)-radikaalilla toisessa orto-asemassa ja joissa on metyyli-15 tai etyyliradikaali tai vetyatomi toisessa orto-asemassa, on erinomaiset herbisidiset ominaisuudet verrattuna tunnettuihin herbisideihin ja em. relevanteissa julkaisuissa kuvattuihin homologisiin yhdisteihin.

Keksinnön mukaisten herbisidikoostumusten tärkein 20 ominaisuus on niiden kyky torjua laajalti erilaisia rikkaruohoja, myös sellaisia, jotka ovat torjuttavissa tavallisilla rikkaruohomyrkyillä, ja lisäksi suurta joukkoa rikkaruohoja, joihin tunnetut herbisidit eivät vaikuta, samalla kun ne takaavat eri viljalajien, erityisesti maissin ja 25 soijapapujen, mutta myös muiden, kuten puuvillan, maapähkinöiden, rapsin, hirssin, vehnän ja taittopapujen hyvän sadon. Mainitut tunnetut herbisidit ovat käyttökelpoisia erilaisten rikkaruohojen eräissä tapauksissa myös määrättyjen resistenttien/rikkaruohojen torjuntaan, mutta keksinnön 30 mukaisten ainutlaatuisten rikkaruohomyrkkyjen on havaittu pystyvän torjumaan tai voimakkaasti estämään suurta joukkoa resitenttejä monivuotisia ja yksivuotisia rikkaruohoja, kuten monivuotista juolavehnää, keltaista ja purppuraa pähki-nävihvilää, yksivuotisia leveälehtisiä rikkaruohoja, kuten 35 piikikkäitä malvakasveja, Sesbania-hamppua, Persicara hydro- 7 73972 piper'iä, villijauhosavikkaa, sianruohoa ja yksivuotisia rikkaruohoja, kuten siemenistä kasvava ikivihreä hirssi, "shattercane", aleksanterinruoho, Teksasin röyhy, villi "proso"-hirssi, punariisi, syyhyruoho (Raoul-ruoho), ja 5 muita vahingollisia rikkaruohoja, kuten syysröyhyä, puntar-päitä, piharuohoa, ryömivää rikkaruohoa jne. Rikkaruohosten vähentymistä on saavutettu myös kestävissä rikkaruohoissa, kuten Ambrosia-sukuisissa rikkaruohoissa, Intian malvassa, Ipomea-lajeissa, takiaisessa, paisuruohossa jne.

10 Keksinnön mukaisten 2-nalogeeniasetanilidien kaava on 0

CICH^C^ CHo0R

15 2 \ / 2

N

R1-TqY CF3 U) 20 jossa R on C^g-alkyyli tai alkoksialkyyli tai alkenyyli tai alkynyyli, joissa on enintään 5 hiiliatomia, ja R^ on 25 vety, metyyli tai etyyli, sillä edellytyksellä että kun R^ on vety, niin R on isopropyyli, ja kun R^ on etyyli, niin R on etyyli, n-propyyli tai isopropyyli.

Edullisia tämän keksinnön mukaisia yhdisteitä ovat ne, joissa R^ edellä esitetyssä kaavassa on metyyli tai 30 etyyli ja R on Cj^-alkyyliradikaali. Yksittäisiä edullisia tämän keksinnön mukaisia yhdisteitä ovat seuraavat: N-(etoksimetyyli)-2'-trifluorimetyyli-6'-etyyli-2-klooriasetanilidi.

N-(n-propoksimetyyli)-2'-trifluorimetyyli-6'-metyyli-35 2-klooriasetanilidi.

8 73972 N-(isopropoksimetyyli)-21-trifluorimetyyli-6'-metyyli- 2-klooriasetanilidi.

N-(isobutoksimetyyli)-2'-trifluorimetyyli-6'-metyyli- 2-klooriasetanilidi.

5 N-(etoksimetyyli)-2·-trifluorimetyyli-61-etyyli-2- klooriasetanilidi.

N-(n-propoksimetyyli)-2'-trifluorimetyyli-6'-etyyli- 2-klooriasetanilidi.

N-(isopropoksimetyyli)-2'-trifluorimetyyli-6'-etyvli-10 2-klooriasetanilidi.

Keksintö koskee myös herbisidikoostumuksia, jotka aktiivisena aineosana sisältävät yhtä tai useampaa kaavan I mukaista 2-halogeeniasetanilidiyhdistettä.

Tämän keksinnön mukaisia uusia yhdisteitä voidaan val-15 mistaa N-alkyloimalla sopivan sekundäärisen 2-halogeeniaset-anilidin ainioni alkylointiaineella emäksisissä olosuhteissa, esim. kuten on kuvattu esimerkissä 1. N-alkylointimene-telmän muunnos käsittää N-alkylointiprosessissa lähtöaineina käytettävien eettereiden in situ valmistuksen ja se on 20 kuvattu esimerkissä 2.

Esimerkki 1 Tämä esimerkki kuvaa N-(etoksimetyyli)-2'-trifluorimetyyli-6 '-metyyli-2-klocriastanilidin valmistusta.

2'-trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidia, 25 4,02 g (0,016 mol), kloorimetyylietyylieetteriä, 3,02 g (0,032 mol) ja bentsyylitrietyyliammoniumbromidia, 2,0 g, (faasinsiirtokatalyytti) sekoitettiin 75 ml:ssa metyleeni-kloridia 500 ml:n pyöreäpohjaisessa pullossa, joka oli varustettu mekaanisella sekoittimella ja lämpömittarilla.

30 Natriumhydroksidia (50-%:ista), 15 ml, lisättiin kaikki yhdellä kerralla voimakkaasti sekoittaen, jolloin lämpötila nousi 26°C:seen. Noin viiden minuutin kuluttua lisät- 9 73972 tiin jäitä ja vettä, kerrokset erotettiin ja orgaaninen kerros pestiin 2,5-%:isella natriumkloridilla, kuivattiin, suodatettiin ja erotettiin. Tumraanvärinen jäännös tislattiin kuulaputkella ja kerättiin 3,4 g keltaista öljy-5 jaetta, joka kiehui 110-115°C:ssa 0,1 mm:ssä. Tämä jae koottiin sykloheksaaniin ja puhdistettiin HPLCrlla käyttäen 20 % etyyliasetaattia sykloheksaanissa. Huippujakeen edelleen tislaaminen kuulaputkella antoi 3,2 g (65 %:n saalis) väritöntä öljyä, kp. 100-110°C 0,1 mmHg:ssä; seisomisen 10 jälkeen kiteytyi valkoinen kiinteä aine, sp. 41-43°C.

Analyysi Ci3H]_5ClF3N02 :

Laskettu: C 50,41 H 4,88 N 4,52 Löydetty: C 50,02 H 4,81 N 4,38 Esimerkki 2 15 Tämä esimerkki kuvaa erään parannetun vaihtoehtoisen menetelmän käyttöä, jolla tämän keksinnön yhdisteitä voidaan valmistaa. Tämän esimerkin menetelmän ominaispiirteenä on alkyloimisaineen muodostaminen in situ mikä antaa tehokkaamman, taloudellisemman ja yksinkertaisemman työs-20 kentelytavan.

Etyleeniglykolimonometyylieetterin, 7,3 g (0,096 mol) ja paraformaldehydin, 1,44 g (0,048 mol), lietettä 100 mltssa metyleenikloridiliuotinta jäähdytettiin jäävesihauteella ja lisättiin 5,9 g (0,048 mol) asetyylibromidia. N. 45 mi-25 nuutin sekoittamisen jälkeen lisättiin 4,03 g (0,016 mol) 21-trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-kloori-asetanilidia ja 2,0 g bentsyylitrietyyliammoniumkloridia. Lisättiin 50 ml 50-%:ista NaOH kaikki yhdellä kerralla. Kaasukromatografia näytti täydellista reaktiota n. viiden minuutin kuluttua.

30 Seokseen lisättiin jäitä ja vettä faasin erottumisen aikaansaamiseksi ja orgaaninen faasi erotettiin sitten, kuivattiin, suodatettiin ja saatettiin erotukseen. Jäännös tyhjötis-lattiin lyhyellä tislauslaitteella antamaan 4,2 g (77 %:n saalis) kirkasta, väritöntä öljyä, kp. 150-160°C 0,05 mmHg:ssä. 35 Analyysi C^^H^^CIF^NO^:Ile (%)

Laskettu: C 49,49 H 5,04 N 4,12 Löydetty: C 49,33 H 5,04 N 4,08 10 73972

Tuote tunnistettiin N-(2-metoksietoksimetyyli)-2'-trifluorimetyyli-61-metyyli-2-klooriasetanilidiksi.

Jos N-alkylointiprosessin annetaan kehittää liian korkeita tai liian alhaisia lämpötiloja, saattaa kehittyä 5 erilaisia epäpuhtauksia, esim. sek.-anilidia, vastaavaa imidaattia, Of-alkoksiamidia tai diketopiperatsiineja. Tällaiset epäpuhtaudet poistetaan pesemällä orgaaninen kerros laimealla vesipitoisella suola- tai happoliuoksella, esim. 2-3-%:isella NaCl tai 5-%:isella HC1.

10 Esimerkit 3-13

Seuraten pääasiallisesti samoja menettelytapoja, reagoivien aineiden määriä ja yleisiä reaktio-olosuhteita, jotka kuvattiin esimerkissä 1 tai 2, mutta korvaamalla sopiva lähtö-sek.-anilidi ja alkyloimisaine lopputuotteen 15 saamiseksi, valmistettiin muita edellä esitetyn kaavan mukaisia yhdisteitä; nämä yhdisteet on esitetty taulukossa I.

il 73972 is

-P

0 fN(Tiv.D o mo crro rsi r-. h h •«»ro cm co n· m s m p m co ·*τ cxOf-HCN so cm cm O'.oo as^f^ n u> p n h , . *.«.«. - ^ rv ·. ·. — * *- m j 0^f«f rH LO TJ* H in rf ιη in q· rr, ΓΟιη«=ΐΓΟιη** m m m m ,¾. m in

Id 3 poo oi ^ mm ternin *ι· r·» in r~- m h· h 'f co m mmm en cm ro m ^ η ·μ·^·γ^ m· nm m· Μη

+5 » K k K s *..... «. ·* v „ M lOrl m ID H

01 o h h h in m· fHtn^r ro in -d· cc *d* «d· Λ- 7 _S Τ' Τ' * 7 m in m m -m* m m ^ romped in m

H

0 C

• H

1 u ffi * u ~ u ~ ^ κ ?: us?: uresu^ < υ υ α

° O O C) CO

rP O O O O _ o

Or— o CM _ CM rl· CO CM

OK)1 Hin .H H '*”v rH S CO -e* ^ K io i ,—i ! h I h -ro 7·ιη 71¾ •g O*· O «· O- O·- H ,k° 1 ° [5*^5 OO <H O I—(O CO O :0 ro o” CO o H — rH— rH — rH— rH — rH —

<N CM CM CM

M O O O O -Γ* rT1 rT1

o Ϊ2 25 SS 53 o O O

H fl rH ΓΟ Γ0 (*}'** JZ £h 3 O U Cp h Cp f1’1 ,"' 3 a CO rH rH rH Cp Cp Cp

r—1 ·Η Qj f \ r \ r o rH rH rH

3 .¾ rt m r- ^ a, O U U

g h ^ „h h m ^ co 2 2 ft CÖ ~ H K 5G rr rr rr^

gcörO vr ιΠ 25 E E

W ΑΪ «H rH rH rH CM in UT

O O (J CJ *~l H rH

W U CJ u

• H Ή ·Η * rl *H

1¾ Ό Od 03 E

| ·Η I ·Η ·Η *H ·Η I ·Η

• rl H -rl Xi I H H H ·Η H

p I -H p Ή Ή *rl *H I -H H *H

0 ·πα OH p g .G -HP op p l< d p -H Ocd led P cd P ·Ρ

H O-P H β P -P ·Η -P o-p H -P

ft PO ftp HO Sh O PO ft O

• H HM ·Η-Ρ ft M OM HM ·ΗΜ

Sh ftp Sh O H Cd peti ft Cd Sh cd -p ·Η ·Η ·Η -PM Sh ·Η H Ή ·Η -H -P ·Η 1 H p p IP -P Sh ftp PP lp

-•H -PO --rl IO -HO -PO -O

CU H IO CUP -O PO IO CU O

Ι·Η CU H IO CU H -PH -H IH

r- ö ΙΛ! r-θ' I -* I Λ CU ,¾ M

O ·Η p | -H H - · I - I II -Hl

4-3 Η-p ·Η CU H Λ ·Η CU CUCU CU HCU

Mi f>> Φ HI S I HI II *H I γ*5 I

•H PO M S'H S"H t»»*rl H H ·Η S ·Η

•P -PP Pj H -PH Pj i—I -Hi—I f>j ·—I H H

-G O ·Η -PS ί >j -PS H S S S OS

s a p o s Spj os ss -ps as •HO ä-P ·Η -P a-P S -P O-P -H-p

MO ·ΗΟ MO ·ΗΟ -PO ao MO

λ h mb ^a Ma o s -h a -¾ a

o m λι οι λιι ai M I OI

ftl O- ft- O- ·Η- Λί- -p- o cu ft uo o vo -pin muo ouo p io

Pl OI pl P T -M I -pl -OI

ft-rl p ·Η ft ·Η O Ή Ο ·Η Ρ ·Η I Ή OH ft Η OH OH -ΡΗ Η Η -Μ Η

MS I S MS MS OS IS OS

H S G S ·Η S -HS B pj öS mS

—-43 H-H-P —'-P '-r-P ·—' H-3 —' -P -P

Id) IO IO IO IO IO IO

Ea sa sa sa s a sa sa S t" co σι •h o (Ό h m m

M p W G

i 12 73 9 72 >>

M

M

ο h ^ ωπο (Nivoin ^ τ3 h rn ry h m w ο ο η (μ οι y h· νο m ry οο >> ...... . .. . .. ν ν ^ μ ** γ- μ • η ί5 <ν ^ <Ν ^ rr vr Ui ry rH m ry. ^ - - - -_*- „ Μ m tn tn m ηη^ nu1^ r—I cd

3 ES

-pf^oin otooo ΠΜ03 ^fom ^ m rvi Γ" m ιηπη vo o o σι oj n TT' l° ^t~-tn oi „ ...... _ . *.1. L f°1X1 rH mvoh

I S*00 ™V ^tnV

1^ U) lf")

V

«/~t cd -¾ o x m: o tn s o tn s; o tr; tn 0:^2: o tn tn

r—I

< u o U 3 o P O :C tn tn tn r~\ ..

o ^ m _ ^ m--. -^,

O M H >> Uin ι—I (N -H >5 H H

tr* I H ό 00 IO M t-d IO

•gtn·. H O». ΓΟν :cörH O v ft S Pj 2 :o tn o m o >:o oo

Pm r~~^ »“"* »“* ^ »w* cd o •N fN <N ΓΜ <N _ n* tj O o O O O 2 •o C 2 Z 2 ?2 ?2 z ^ § m tO m m fn 3 Cu Cu Cu fc, Cm Cu M Ή ,-H Ή r-t rH »“* r“* S M § M ·“* (N r-t ^ r-<

3 S 3 s CE EC k K CC

H t£ kJ· \Q xf ^

3 ^(MrUruM rH

^ U <-> O U CJ O

•H

•H M ·Η I «H

Ό O ti ·Η T) ·Η M ·Η I ·Η 3 Μ M M Ό Η I ti Μ Η Η (—I O H M I M Μ Ή Μ ·Η Μ Η 3 ·Η Η ·Η γΗ Μ Η 0 3 ·Η 3 Η Ο Μ Μ Μ Ο Μ 3 3 Mce m3 C 0 3 3 3 HM MM ·ΗΜ Ira 33 η3 M O I α> M Ο M M Η Μ Μ Μ

I Η Μ -M MCD Μ CL) tw D MO

M3 CM3 13 Ο Μ Μ Μ Μ Μ •ΜΗ I Μ -Μ 3 3 M3 M3 1 M r~. M m Μ Η M M ·Η I *Η ~ Ο ·ΗΟ ΙΟ Μ Μ ΙΜ -Μ .mo ho ^ ο ·ηο -ο mo O I H S Η ·Η Η MO mo ΙΟ Μ -—» A! in AS ha: μη ιη —. Η Μ . M I ΜΙ >ι I I Μ c-. α! ·Η χ •h- nm o m Sm - ι ·η ι hi Ό . in ι θι mi mm nm in m μ !>>m m ·η ο ·η ιι s ι in ι S-i.mh wh a Η ^-Ή !>>·Ρ Μ ·Η :αιϊ>5 λ!>ϊ ή s ·ηη μη οη

0 S ot»s m!>j Hiv o>j 0 S

••hm -HM X M f*. >> a ϊ>> -H >5

ωω H <L> ΟΦ i>>M -HM MM

•ΛίΒ >» S «Hg MO) MO Aio

OI tvl Hl OI Ail OI

•H- hu·· f>>- a- O- Pc

H VO M VO ^>VO ·Η VO P.VO O VO

>,1 31 SI Ml OI Ml

. 1>>·Η pfH 3 ·Η Ai ·Η M -H MH

H rl O H OH OH MH OH

M^>> M ί>> I i>> W S

3 Aj M H H r*> O H 3 Ci H Ci

v^+5 r—M —' M '— M '-'M s—^ M

IO IO IO IO IO IO

S3 a S-, Ö KB KB KB KB

! B ! -n 'f ΙΠ|

H o i o M ni ^ H

'! - j 7 13 739 72

Edellä esitetyissä esimerkeissä tämän keksinnön yhdisteiden valmistukseen käytettyjä sekundäärisiä anilidi-lähtöaineita valmistetaan sopivasti tavanomaisesti kloori-asetyloimalla sopiva primäärinen amiini, kuten seuraavassa 5 esimerkissä 16 on esimerkillä osoitettu.

Esimerkki 16 Tämä esimerkki kuvaa sekundäärisen anilidi-lähtöai-neen valmistusta, jota ainetta käytetään tämän esimerkin yhdistelajin, ts. esimerkin 13 yhdisteen valmistamiseksi.

10 6,0 g (0,03174 mol) 2-trifluorimetyyli-6-etyyliani- liinia liuotettiin 75 ml:aan tolueenia ja 3,77 g (0,033 mol) klooriasetyylikloridia lisättiin varovaisesti. Syntynyt liete kuumennettiin palautuslämpötilaan ja pidettiin siinä neljä tuntia. Sen jälkeen seos laimennettiin yhtä suurella 15 tilavuusmäärällä heksaania ja seoksen annettiin seistä. Tuote kiteytyi ja saatu kiinteä aine suodatettiin ja ilmakui-vattiin antamaan 5,8 g (69 %:n saalis); suodoksesta saatiin erottamalla vielä 2,7 g valkoista kiinteää ainetta, sp. 121-124°C (suljettu putki).

20 Analyysi C^H^CIF^O:lie (%)

Laskettu: C 49,73 H 4,17 N 5,27 Löydetty: C 49,36 H 4,09 N 5,33 Tuote tunnistettiin 2'-trifluorimetyyli-6'-etyyli- 2-klooriasetanilidiksi.

25 Primäärisiä amiineja, joita käytettiin sekundääris ten anilidien valmistukseen haloasetyloimalla, kuten edellä kuvattiin, tunnetaan kirjallisuudesta; ks. esim. edellä mainittu US-patentti nro 3 966 811 ja GB-patenttinakemus nro 2 013 188.

30 Kuten edellä mainittiin, on tämän keksinnön yhdis teiden havaittu olevan tehokkaita rikkaruohomyrkkyinä, erityisesti ennen versoamista käytettävinä herbisideinä, vaikkakin myös versoamisen jälkeinen aktiivisuus on osoitettu. Testit ennen versoamista, joihin tässä viitattiin, käsittä- 35 vät sekä kasvihuone- että peltotestejä. Kasvihuonetesteissä rikkaruohomyrkky levitetään joko pintalevityksenä siementen tai kasvavien juurivesojen istuttamisen jälkeen tai yhdis- 14 73972 tämällä johonkin määrään kasvukerrosta levitettäväksi pei-tekerrokseksi testisimeneten päälle esikylvettyihin testi-säiliöihin. Peltotesteissä herbisidi voidaan levittää yhdistämällä ennen istuttamista kasvukerrokseen ("P.P.I."), ts.

5 herbisidi levitetään kasvukerroksen pinnalle, yhdistetään siihen sitten sekoitusvälineillä, mitä seuraa viljan siementen kylvö, tai herbisidi voidaan levittää pinnalle ("S.A.", pintalevitys) sen jälkeen, kun viljan siemen on kylvetty.

10 Pintalevitys-("S.A.")-testimenetelmä, jota käytetään kasvihuoneessa, toteutetaan seuraavasti: säiliöitä, esim. alumiinikaukaloita, mitoiltaan tyypillisesti 24,13 cm x 13,34 cm x 6,99 cm tai muoviruukkuja 9,53 cm x 9,53 cm x 7,62 cm, joiden pohjassa on laskureikiä, täytetään reunan 15 tasalle Ray-hiesusavimaapeltomullalla ja tiivistetään sitten 1,27 cm:n tasolle ruukkujen yläreunasta. Ruukkuihin kylvetään sitten testattavia kasvilajeja, peitetään 1,27 cm:n kerroksella testimultaa. Rikkaruohomyrkky levitetään sitten kasvukerroksen pinnalle, esim. kaistasuihkuttimella, 20 20 gallonaa/eekkeri, 30 psi (187 1/ha, 2,11 kg/cm2). Jo kainen ruukku saa 0,64 cm vettä pinnan päälliseksi kasteluksi ja ruukut pannaan sitten kasvihuonepenkkeihin myöhempää alakastelua varten tarpeen mukaan. Vaihtoehtoisena menettelytapana yläpään kastelu voidaan jättää pois. Havain-25 not herbisidisistä vaikutuksista tehdään n. kolmen viikon kuluttua käsittelystä.

Herbisidi-käsittely yhdistämällä kasvukerrokseen ("S.I."), jota käytetään kasvihuonetesteissä, on seuraava:

Hyvälaatuista pintamultaa pannaan alumiinikaukaloihin 30 ja tiivistetään 3/8 - 1/2 tuuman syvyyteen kaukalon yläreunasta. Mullan päälle pannaan joukko eri kasvilajien siemeniä tai kasvullisia juurivesoja. Multa, joka tarvitaan kau-kaloiden täyttämiseen yläreunan tasolle kylvämisen tai kasvullisten juurivesojen lisäämisen jälkeen, punnitaan kauka-35 loon. Multa ja tunnettu määrä vaikuttavaa aineosaa levitettynä liuottimeen tai kostuvana jauhesuspensiona sekoitetaan perusteellisesti ja käytetään peittämään valmistetut kauka- is 739 72 lot. Käsittelyjen jälkeen kaukaloille tehdään alustava yläpään kastelu vedellä, joka vastaa 0,54 cm sadetta, sitten kastellaan alapään kasteluna tarpeen mukaan antamaan riittävä kosteus itämistä ja kasvua varten. Vaihtoehtoisena 5 menettelytapana yläpään kastelu voidaan jättää pois. Havaintoja tehdään n. 2-3 viikon kuluttua kylvöstä ja käsittelystä.

Taulukoihin II ja III on koottu tulokset testeistä, jotka tehtiin tämän keksinnön yhdisteiden herbisidisen ak-10 tiivisuuden määrittämiseksi ennen versoamista; näissä testeissä herbisidit levitettiin kasvukerrokseen yhdistämällä ja pelkästään alapään kastelua käyttäen. Herbisidinen arvostelu tehtiin kiinteän asteikon avulla, joka perustui jokaisen kasvilajin vaurioitumisprosenttiin. Arvostelut määri-15 tellään seuraavasti:

Torjunta-% Arvostelu 0-24 0 25-49 1 50-74 2 20 75-100 3 määrittämätön 5

Kasvilajit, joita käytetään yhdessä testisarjassa ja joille tiedot on esitetty taulukossa II, on merkitty kirjaimella seuraavan luettelon mukaisesti: 25 A Kanadan ohdake B takiainen C Intian malva D eräs Pomea-laji E villijauhosavikka F Persicara hydropiper G keltainen pähkinävihvilä H juolavehnä I ikivihreä hirssi J pehmeä Bromus-ruoho 30 K piharuoho 35 m 73972

Taulukko II Ennen orastusta

Yhdiste esi- Kasvilajit

merkistä nro kg/h ABCDEFGHIJK

5 1 11,2 53333333333 5.6 52233333333 2 11,2 21132233333 5.6 32132302233 3 11,2 31233333233 10 5,6 20233233133 4 11,2 53233333333 5.6 52123333333 5 11,2 53233333333 5.6 50033333133 15 6 11,2 52133333333 5.6 52013333333 7 11,2 31223023133 5.6 10113013133 8 11,2 32023333333 20 5,6 31033333233 9 11,2 22233333333 5.6 32122333133 10 11,2 32133333333 5.6 31123333033 25 11 11,2 31133333033 5.6 31123313133 12 11,2 32023333033 5.6 31021233333 13 11,2 32233333333 30 5,6 32233333233

Yhdisteitä testattiin lisäksi käyttäen edellä esitettyä menettelytapaa seuraavilla kasvilajeilla: L soijapapu R Sesbania-hamppu M sokerijuurikas E villijauhosavikka 35 n vehnä F Persicara hydropiper 0 riisi C Intian malva P hirssi J pehmeä Bromus-ruoho 17 73972 B takiainen S röyhy Spp.

Q villi tatar K piharuoho D eräs Ipomea-laji T ryömivä rikkaruoho

Tulokset on koottu taulukkoon III.

5 Taulukko III

Ennen orastusta

Yhdiste

esim. nro kg/h LMNOPBQDREFCJSKT

1 5,6 1233303333323333 10 1,12 0112301223203333 0,28 0102101033302333 0,056 0000000011100223 0,0112 0000000001100122 2 5,6 1323312333303335 15 1,12 0323201312203335 0,28 0201100111003335 0,56 0100000000001135 0,0112 0000000000000015 3 5,6 0333313333313333 20 1,12 0113310313003333 0,28 0002200003001333 0,056 0001000002300333 0,0112 0000000001000333 0,0056 0000000003000101 25 4 5,6 2333323333313333 1.12 1323313233313333 0,28 0122101013302333 0,056 0111221021100223 0,0112 0100000001000333 30 5 5,6 123331333 3 313333 1.12 0223303032203333 0,28 0213322323303333 0,056 0101212013102333 0,0112 0100011003101233 35 ie 73972

Taulukko III (jatkoa)

Ennen orastusta

Yhdiste esim.

5 nro kg/h LMNOPBQDREFCJSKT

6 5,6 1333323333313333 1.12 0103313313303333 0,28 0202222133303333 0,056 0201212223102333 10 0,0112 0201022223101133 7 5,6 0322302223003333 1.12 0100101002000233 0,28 0000001200000223 0,056 0101000003200023 15 8 5,6 2333323333313333 1.12 1233303013303333 0,28 0121202021102333 0,056 00111 0 0001101333 0,0112 1000010010001023 20 9 5,6 2233323332313333 1.12 1233113122203333 0,28 1223201121103333 0,056 -0 000000002102333 0,0112 0000000000000033 25 10 5,6 3333323333303333 1.12 1233303 3 22303333 0,28 0222201023203333 0,056 0101000010000333 0,0112 0000000000000123 30 11 5,6 0333313333313335 1.12 0313111212203335 0,28 0212100011103335 0,056 0100000050001235 0,0112 0100000000000135 35 19 73972

Taulukko III (jatkoa)

Ennen orastusta

Yhdiste esim.

5 nro kg/h LMNOPBQDREFCJSKT

12 5,6 1223312202103333 1.12 1212302212203333 0,28 0101001001001232 0,056 0500005000000020 10 13 5,6 2333323333323333 1.12 1233302232303333 0,28 2233101031303333 0,056 0111001000002333 0,0112 0000000015500022 15 Tämän keksinnön rikkaruohomyrkyillä on havaittu olevan odottamattoman erinomaiset ominaisuudet ennen versoa-mista käytettävinä herbisideinä, aivan erityisesti vaikeasti hävitettävien monivuotisten ja yksivuotisten rikkaruo-20 hojen selektiivisessä torjunnassa, jollaisia monivuotisia rikkaruohoja ovat juolavehnä, keltainen ja purppuranvärinen pähkinävihvilä; yksivuotiset leveälehtiset rikkaruohot, kuten piikikäs malva-kasvi, Sesbania-hamppu, Persicara hydropiper, villijauhosavikka, sianruoho ja yksivuotiset 25 ruohot, kuten "shattercane", aleksanterinruoho, ikivihreä hirssi, Teksasin röyhy, villi "proso"-hirssi, punariisi, syyhyruoho (Raoul-ruoho, Rottboellia exaltata), puntarpäät, (esim. viher-, kelta- ja jättiläis-)piharuoho, ja laaja ryömivä rikkaruoho. Rikkaruohoston vähentymiseen on päästy 30 muilla kestävillä lajeilla, kuten Ambrosia-sukuisilla rikkaruohoilla, Intian malvalla, eräällä Ipomea-lajilla, takiaisella, paisuruoholla jne.

Edellä mainittujen rikkaruohojen selektiivinen torjunta ja lisääntynyt tukahduttaminen keksinnön herbisideillä 35 on havaittu joukolla eri viljalajeja, joista erityisen mielenkiinnon kohteena ovat maissi ja soijapavut, mutta myös muilla, kuten puuvillalla, maapähkinöillä, rapsilla, taitto- 2° 73972 pavuilla (pensaspavuilla), vehnällä ja hirssillä; nämä kaksi viimeksi mainittua viljalajia sietävät kuitenkin tavallisesti huonommin keksinnön herbisidejä kuin muut nimetyt viljalajit; tällaista alentunutta sietävyyttä voidaan paran-5 taa käyttämällä suoja-aineita, ts. herbisidien vastamyrkkyjä.

Tässä selityksessä ja seuraavissa taulukoissa mainitaan herbisidin levitysmäärät, joilla on symbolit "GR15" ja "GRg,-"; nämä määrät on annettu kilogrammoina hehtaaria kohti (kg/ha) ja ovat muutettavissa nauloiksi eekkeriä koh-10 ti (lbs/A) jakamalla kg/ha-määrä 1,12:11a. GR^g määrittelee maksimimäärän herbisidiä, joka tarvitaan antamaan 15 %:n tai pienempi vaurio viljakasville, ja GRgg määrittelee minimimäärän, joka tarvitaan rikkaruohojen 85-%:iseen torjuntaan pääsemiseen. GR^g- ja GRgg-määriä käytetään potentiaa-15 lisen kaupallisen suorituskyvyn mittana, jolloin on tietenkin ymmärrettävä, että sopivat kaupalliset herbisidit voivat antaa suurempia tai pienempiä kasvivaurioita kohtuullisissa rajoissa.

Vielä eräs ohjetekijä jonkin kemikaalin tehokkuudel-20 le selektiivisenä herbisidinä on "selektiivisyystekijä" («SF") jollekin herbisidille annetuilla viljalajeilla ja rikkaruohoilla. Selektiivisyystekijä on viljan turvallisuuden ja rikkaruohon vahingoittumisen suhteellisen määrän mitta ja ilmaistaan GR^g/GRgg-suhteena, ts. GR^g-määrä 25 viljalajille jaettuna GRgg-määrällä rikkaruoholle, molemmat määrät kg/hareissä. Seuraavissa taulukoissa selektiivisyys-tekijät on esitetty suluissa GRgg-määrän jälkeen kullekin rikkaruoholle; symboli "NS" tarkoittaa "ei-selektiivistä". Raja- ja määrittämätön selektiivisyys on osoitettu viival-30 la (-).

Koska viljan sietokyky ja rikkaruohon torjunta ovat keskinäisessä suhteessa, on tämän suhteen lyhyt pohdiskelu selektiivisyystekijöiden kannalta tarkoituksenmukainen. Yleensä on toivottavaa, että viljan turvallisuustekijät, 35 ts. herbisidin sietoarvot ovat suuria, koska usein halutaan suurempia herbisidi-pitoisuuksia syystä tai toisesta. Kääntäen on toivottavaa, että rikkaruohomyrkyn määrät ovat pie- 2i 73972 niä, ts. herbisidillä on suuri yksikköaktiivisuus, taloudellisista ja mahdollisesti akologisista syistä. Jonkin herbisidin pienet levitysmäärät saattavat kuitenkin olla riittämättömiä tiettyjen rikkaruohojen torjumiseksi ja tar-5 vitaan suurempaa määrää. Siten ovat parhaita herbisidejä ne, jotka torjuvat suurimman joukon rikkaruohoista pienimmällä määrällä herbisidiä ja antavat viljalle suurimmat turvallisuusasteet, ts. sietokyvyn viljalle. Niin muodoin selektiivisyystekijöitä (määritelty edellä) käytetään mää-10 rittämään suhdetta viljan turvallisuuden ja rikkaruohon torjunnan välillä. Viitaten selektiivisyystekijoihin, jotka on lueteltu taulukoissa, tarkoitetaan niillä, että mitä suurempi lukuarvo on, sitä suurempi on herbisidin selektii-visyys rikkaruohojen torjuntaan annetulla viljalajilla.

15 Tämän keksinnön yhdisteiden yllättävän erinomaisten ominaisuuksien kuvaamiseksi sekä absoluuttiselta että suhteelliselta pohjalta, tehtiin vertailutestejä kasvihuoneessa tekniikan tason yhdisteillä, jotka kemialliselta rakenteeltaan ovat eniten keksinnön yhdisteiden kaltaisia. Nämä 20 alan aikaisemmat yhdisteet on nimetty seuraavasti (käyttäen Seuraa nimistöä kuin keksinnön yhdisteille) : A. N-(metoksietyyli)-2’-trifluorimetyyli-2-kloori-asetanilidi.

B. N-(etoksietyyli)-2'-trifluorimetyyli-2-kloori-25 asetanilidi.

Taulukoissa IV ja V on esitetty herbisidiset aktii-visuusarvot ennen versomista verraten keksinnön yhdisteiden ja alan aikaisempien yhdisteiden suhteellista tehoa selektiivisinä herbisideinä kestäviä ja hankalia monivuotisia 30 rikkaruohoja juolavehnä ja keltapähkinävihvilä vastaan soijapavuilla ja vastaavasti maissilla. Tällaiset rikkruohot liittyvät yleisesti tällaisiin pääviljalajeihin, kuten maissiin ja soijapapuihin. Testiarvot taulukoissa IV ja V saatiin samanlaisissa olosuhteissa je ne edustavat toistet-35 tujen kokeiden keskiarvoa (paitsi esimerkin 13 yhdistettä, joka oli läsnä yhdessä vertailutestissä). Testimenettely oli sama kuin taulukoille II ja III selitetty, mutta muutettu 22 73972 levittämällä aluksi pintakastelu, joka vastaa 0,54 cm:n sademäärää; myöhempi kastelu suoritettiin alakasteluna.

"NS” tarkoittaa ei-selektiivistä testausrajoissa.

Taulukko IV

5 GR^5-määrä GRgg-määrä (kg/ha) (kg/ha)

Yhdiste Soijapavut Juolavehnä Keltapähkinävihvilä A >2,24 >2,39 (NS) 1,13 (1,98) B 1,96 0,61 (3,21) 0,44 (4,45) 10 Esim. 1 2,67 0,17 (15,6) 0,17 (15,6)

Esim. 3 1,68 0,27 (6,22) 0,19 (8,84)

Esim. 4 1,12 0,13 (8,62) 0,17 (6,59)

Esim. 5 1,46 0,26 (5,62) 0,26 (5,62)

Esim. 13 2,13 0,20 (10,65) 0,17 (12,53) 15

Viitaten taulukon IV lukuarvoihin, havaitaan, että jokaisella keksinnön yhdisteellä oli näyttävästi suuremmat selektiivisyystekijät (suluissa olevat arvot) sekä juola-vehnää että keltapähkivihvilää vastaan soijapavuilla kuin 20 alan aikaisemmilla yhdisteillä. Erityisesti huomataan, että yksikköaktiivisuudet (suhteellinen myrkyllisyys kasveille herbisidi-yksikköä kohti) keksinnön yhdisteillä ovat merkittävästi suuremmat juolavehnää ja keltapähkinävihvilää vastaan kuin alan aikaisempien yhdisteiden vastaavat arvot, 25 samalla sadon turvallisuus säilyttäen. Erikoisesti olisi huomattava esimerkkien 1 ja 13 yhdisteiden silmiinpistävän suuret selektiivisyystekijät.

Lisää vertailuarvoja, jotka esittävät keksinnön yhdisteiden suhteellista tehokkuutta verrattuna edellä mai-30 nittuihin alan aikaisempiin yhdisteisiin juolavehnää ja keltapähkinävihvilää vastaan maissilla on esitetty taulukossa V.

23 73972

Taulukko V

GR^-määrä GRgg-määrä (kg/ha) (kg/ha)

Yhdiste Maissi Juolavehnä Keltapähkivihvilä 5 A >2,24 >2,39 (NS) 1,13 (1,98) B 0,81 0,61 (1,33) 0,44 (1,84)

Esim. 1 0,76 0,17 (4,47) 0,17 (4,47)

Esim. 3 1,94 0,27 (7,19) 0,19 (10,2)

Esim. 4 0,75 0,13 (5,85) 0,17 (4,47) 10 Esim. 5 1,83 0,26 (7,04) 0,26 (7,04)

Esim. 13 2,24 0,20 (11,2) 0,17 (13,18)

Viitaten taulukon V arvoihin, havaitaan, että jokaisella keksinnön yhdisteellä oli näyttävästi suuremmat selek-15 tiivisyystekijät sekä juolavehnää että keltapähkinävihvilää vastaan maississa kuin tekniikan tason yhdisteillä. Jälleen havaitaan, että keksinnön yhdisteiden yksikköaktiivisuudet olivat merkittävästi suurempia juolavehnää ja keltapähkinävihvilää vastaan kuin alan aikaisemmilla yhdisteillä sa-20 maila säilyttäen sadon turvallisuus. ERityisesti havaitaan suuret selektiivisyystekijät esimerkkien 3, 5 ja 13 yhdisteille, erityisesti alan aikaisempien yhdisteiden vastaaviin arvoihin verrattuina.

Taulukoissa IV ja V esitetyistä vertailutiedoista 25 käy ilmi, että keksinnön yhdisteillä on silmiinpistävästi suurempi ja odottamattomasti parempi herbisidinen tehokkuus herbisidisesti kestäviä monivuotisia rikkaruohoja juolavehnä ja keltapähkinävihvilä vastaan kahdella pääviljalajilla, ts. soijapavuilla ja maissilla kuin yhdisteillä A ja B, 30 lähimmin sukua olevilla tekniikan tason yhdisteillä.

Lisäksi ennen versoamista saadut herbisidiset arvot muista testeistä ovat todistaneet, että tämän keksinnön mukaiset yhdisteet myös selektiivisesti torjuvat juolavehnää, keltapähkinävihvilää ja/tai muita rikkaruohoja yhdessä 35 tai useammassa hyötykasveista puuvilla, maapähkinät, pensas-pavut, vehnä, hirssi ja/tai rapsi. Esimerkiksi taulukossa VI on esitetty lukuarvoja, jotka osoittavat esimerkkien 1 24 73972 ja 3 yhdisteiden herbisidisen selektiivisyyden juolavehnää vastaan rapsilla, taittopavuilla, hirssillä ja vehnällä. Ellei toisin ole esitetty, käsittivät kasvihuonetestit taulukossa VI ja muissa seuraavissa taulukoissa herbisidi-kä-5 sittelyt kasvukerrokseen yhdistämällä ja pintakastelulla aluksi, mitä seurasi edellä kuvattu alapään kastelu.

Taulukko VI

GR^,--määrä GRgg-määrä (kg/ha) (kg/ha) 10 yhdiste Rapsi Taittopavut Hirssi Vehnä Juolavehnä esim. 1 0,86 - - 0,12 (7,2) 0,90 - - 0,12 (7,5) 0,24 - 0,12 (2,0) - 0,21 0,12 (1,8) 15 Esim. 3 1,9 - - 0,28 (6,8) 2,24 - - 0,28 (8,0) 0,84 - 0,28 (3,0) - 0,28 0,28 (1,0) 20 Esimerkin 1 yhdistettä testattiin myös pellolla sen selektiivisyyden ennen versoamista määrittämiseksi puntar-päätä (spp), piharuohoa ja valkoista "proso”-hirssiä vastaan joukossa eri hyötykasveja; lukuarvot (jotka edustavat kolmea toistettua koetta) on esitetty taulukossa VII herbi-25 sidin sekä pintalevitykselle (S.A.) että kasvukerrokseen yhdistämiselle (PPI, ts. kylvön jälkeiselle yhdistämiselle). Siemenet kylvettiin ohueen hiesusavimaakerrokseen, jonka kosteus oli keskinkertainen. Siemenet istutettiin kahden tuuman syvyyteen (5,08 cm). Ensimmäinen sade (0,51 cm) 30 sattui käsittelyn jälkeiseksi päiväksi, toinen sade (0,64 cm) kaksi päivää käsittelyn jälkeen; kokonaissademäärä 22 päivän jälkeen käsittelystä oli 4,57 cm. Havainnot tehtiin kuuden viikon kuluttua käsittelystä.

25 73972 I = • Η Ο ·Η o cn cn _ w ow m n m r> mwo m HChf-i CD CO <73 ΟΊ CN U0 <X> 00 CO <L> Ph ·Η > a = ft I o

So ro ro ro co m m (n o

•h 3 vo <7> σ> ση p· <τ> σι O

Ph in ^ h .2 cn cn m co loccoo :cO CD Οι P 03 C~~ CO 03 o 3 :cÖ ^

Ph ft

•H

CO

B< o o m ro como

K M rH

w

SrH C03 0N ro O r~ 00 £2 cn eo cn —i no *3* <D CÖ Ph ft

•H

5 CN rn (N CO

w nr* m m o>

H

m ^ rj t> ¢0 -p 0 S , .5

•4 3 · Η ο η Ο ιΓ, ΓΛ fN Γ*** (N

2 *p H(NM rin^OD

1 I £'s g 11.¾

«! ft ö O O CO CN > CO ΙΛ CD

l®·^ CN HHHtN

I CtJ

•H ft -P

ocö3 oinon mr-oo CO ·η> !> rH CN Ν' to

I *H

cd cd ,*! S o o r~ i" ocor-o Ο ·Η ·Η (N CN Ν' co Pt cn

I *H

0 tn

-pin ooom oomtN

rH *H 4—I CO

ω cd Ph B

CÖ !CÖ CC CO rN •CD 00 CO CN ^ 00 in— m h in o· in I—I cn "cd

!C0 tjO v·'*'*· ^ ·. *· H

mj ft o h (n o· Or-ttN^r I a h •H +5 S» CD ^ < Oh a> >» «J · · ft -P ft V) Pi f

to iH

P

tn

•h B

Ό) ·Η ft to P p) 26 7 3 9 7 2

Lukuarvot taulukossa VII osoittavat, että yleensä esimerkin 1 yhdiste suoriutui paremmin selektiivisenä her-bisidinä pintalevitystavalla kuin kasvukerrokseen yhdistämällä. Erityisesti pintalevitystesteissä tämä herbisidi 5 torjui selektiivisesti kolmea testirikkaruohoa yli 0,58 kg/ha:n levitysmäärissä ylläpitäen samalla sadon turvallisuuden (ts. enimmäisvauriot n. 15 %:iin asti) pelto-maissilla ja soijapavuilla 4,48 kg/ha:iin asti ja turvallisuuden sokerimaissilla, maapähkinöillä ja rapsilla suurem-10 maila määrällä kuin 2,24 kg/ha ja puuvillalla, hirssillä ja pensaspavuilla juuri alle 2,24 kg/ha:11a. PPI-testeissä esimerkin 1 yhdiste torjui selektiivisesti puntarpää-laje-ja ja piharuohoa vähemmällä kuin 1,12 kg/ha:11a ylläpitäen samalla sadon turvallisuuden peltomaissilla, maapähkinöillä 15 ja rapsilla määrillä 2,24 kg/ha asti ja hieman alle 2,24 kg/ha:11a soijapavuilla.

Muut peltotestiarvot esimerkin 1 yhdisteelle osoittivat selektiivistä torjuntaa ennen versoamista muille rikkaruohoille soijapavuilla, maissilla, puuvillalla ja/tai 20 maapähkinöillä, kuten purppuranväristä pähkinävihvilää, jättiläispuntarpäätä, keltapuntarpäätä, villijauhosavikkaa, erästä Ipomea-lajia, takiaista, Intian malvaa, Pennsylvanian Persicara hydropiperiä, piikikästä malvakasvia, paisuruo-hoa, ryömivää rikkaruohoa, kierumataraa, Teksasin röyhyä, 25 Floridan paisuruohoa ja/tai harjaksista takiaista vastaan. Alaan perehtyneille on selvää, että kaikkia nimettyjä rikkaruohoja ei voida selektiivisesti torjua kaikissa nimetyissä hyötykasveissa kaikissa ilmasto-, maaperä-, kosteus-olosuhteissa ja/tai kaikilla herbisidin levitystavoilla.

30 Selektiivisyysarvoja edellä mainittujen rikkaruohojen torjunnalla hyötykasveilla soijapavut, maissi, puuvilla ja maapähkinät, joukosta peltotestejä eri paikoilla eri maaperä-, kosteus- ym. olosuhteissa on esitetty vastaavasti yhteisesti taulukoissa VIII-XI. Taulukoissa tarkoittaa 35 "WAT" "viikkoja kasvien käsittelyn jälkeen" herbisidillä, levitettynä joko pintalevityksenä ("S.A.") tai yhdistämällä ennen istuttamista ("PPI") kasvukerrokseen; levitysmää- 2? 73972 rät jokaiselle hyötykasvi/rikkaruoho-yhdistelmälle on esitetty GRi5~ ja GRg^-määrinä (määritelty edellä); suhde GR^g/GRgg antaa selektiivisyystekijän, "S.F."; "NS” osoittaa ei-selektiivisyyttä ja viiva (-) osoittaa raja-selek-5 tiivisyyttä tai selektiivisyyttä, jota ei voida määrittää, esim. koska todelliset GR^,.- ja GRgg-määrät olivat suurempia tai alempia kuin maksimi- tai minimi-määrät, joita käytettiin osoitetussa testissä). Taulukoissa VIII-XI osoittaa tyhjä, että kasvilaji ei ollut mukana jossakin nimenomai-10 sessa testissä tai että arvoa ei saatu tai se oli vähemmän merkitsevä kuin muut esitetyt arvot, esim. joitakin 3 WAT-havaintoja on jätetty pois 6 WAT-arvojen eduksi tai 6 WAT-arvoja on jätetty pois, koska 3 WAT-arvot olivat tarkkoja. Taulukko VIII 15

Yhdiste Hyötykasvi/rik- Levitys- WAT GR.e/GRgc S.F. karuoho-yhdis- tapa telmä

Esim. 1 Soijapavut/jät- S.A. 3 20 tiläispuntarpää 5 >4,48/<l,12 (>4,0) P.P.I. 3 5 >4,48/<l,12 (>4,0) 3 >4,48/<l, 12 (>4,0)

Soijapavut/jät- 25 tiläispuntarpää S.A. 6 2,52/2,8 (NS) P.P.I. 6 1,4/<l,12 (>1,3)

Soijapavut/vil- S.A. 6 2,52/2,52 (1,0) li jauhosavikka P.P.I. 6 1,4/2,8 (NS)

Soijapavut/Penn-P.P.I. 3 4,48/2,52 (1,8) 30 sulvanian

Persicara hydropiper

Arvot taulukossa VIII osoittavat, että esimerkin 1 35 yhdiste torjui selektiivisesti jättiläis- ja keltapuntar-päitä, villijauhosavikkaa ja Pennsylvanian Persicara Hydropiperiä soijapavuilla 6-8 WAT:sta joko S.A.- tai P.P.I.-levitystavoilla.

28 7 3 9 7 2

Taulukko IX

Yhdiste Hyötykasvi/rik- Levitys- WAT GR15/GRg- S.F. karuoho-yhdis- tapa telmä 5 Esim. 1 Maissi/jätti- S.A. 6 4,48/<l,12 (4,0) läispuntarpää S.A. 6,5 >7,84/8,4 (NS) P.P.I. 6 4,76/1,96 (2,5) P.P.I. 6,5 >6,72/4,48 (1,5)

Maissi/Ipomea- S.A. 3 >4,48/>4,48 (-) 10 ruoho S.A. 6 >4,48/>4,48 (-) P.P.I. 3 4,76/>4,43 (-) P.P.I. 6 4,76/>4,48 (-)

Maissi/takiai- S.A. 3 >4,48/>4,48 (-) nen S.A. 6 >4,48/>4,48 (-) 15 P.P.I. 3 4,76/>4,48 (-) P.P.I. 4,76/>4,48 (-)

Taulukon IX lukuarvot osoittavat, että esimerkin 1 yhdiste torjui selektiivisesti jättiläispuntarpäätä mais-20 silla 6 - 6,5 WAT:sta joko S.A.- tai P.P.I.-levitystavalla: Ipomea-rikkaruohon ja takiaisen selektiivisyys jäi testi-määrillä määrittämättä, mutta näiden rikkaruohojen tukahtumista oli havaittavissa.

29 73972

Taulukko X

Yhdiste Hyötykasvi/rik- Levitys- WAT GR. c/GR.,. S.F. karuoho-yhdis- tapa telmä 5 Esim. 1 Puuvilla/purppu- S.A. 6 3,64/1,68 (2,17) ranvärinen päh- S.A. 9 3,36/2,24 (1,5) kinävihvilä P.P.I. 6 3,36/4,2 (NS)

Puuvilla/piiki- S.A. 6 3,64/3,08 (1,18) käs malvakasvi S.A. 9 3,36/4,76 (NS) 10 P.P.I. 6 3,36/4,76 (NS)

Puuvilla/paisu- S.A. 9 3,36/1,96 (1,7) ruoho

Puuvilla/ryömi- S.A. 7 1,4/<1,12 (>1,25) vä rikkaruoho P.P.I. 7 0,84/1,12 (NS) 15 (pehmeä ja kar vainen)

Puuvilla/kieru- P.P.I. 7 0,84/<l,12 (-) matara

Taulukon X lukuarvot osoittavat, että esimerkin 1 20 yhdiste torjui selektiivisesti purppuranvärisen pähkinävih-vilän ja paisuruohon 9 WAT:oon asti, piikikkään malvakasvin 6 WAT:oon asti ja ryömivän rikkaruohon 7 WAT:oon asti; kie-rumataran torjunta oli rajatapaus tai määritettäväksi mahdotonta .

25 Taulukossa XI on esitetty aktiivisuusarvoja ennen versoamista esimerkin 1 yhdisteelle kolmea kestävää yksivuotista rikkaruohoa, ts. Teksasin röyhyä, harjaksista takiaista ja Floridan paisuruohoa vastaan maapähkinöissä 12 WAT:n jaksoihin asti. Taulukon XI lukuarvot edustavat kes-30 kiarvoa kolmesta toistokokeesta hiekkaisessa savimaaperässä, jossa on 1,3 % orgaanista ainetta, 79,2 % hiekkaa ja 10 % savea; herbisidin pintalevitys.

30 73972 o cm in •P I—I o\ a o o5 3 Ό u H o m •H 3 < OO CTi CTi

P co pi Ο *H

h ce fc p4 <t o o o s o

<D CM O O O

SC 1—1 <3· '-O 1-) Ή d*

CO C

·η H oo m m cd cd <C co n- oo σ\ "~3 *H pi P Λ cd td ffi -P ^

H

X

cm o m oo

J§ Ö rM si in fM

d I oi s H r- cn co 3 o m Λ <. <Z> yo <X>

Eh -P Λί >, CO <L· :0 _ w * * * 8 2 « !1 2 o o o

•H

M H

< C0 Ο Ο ΓΜ

Pi *-* 5 o 0"

gg o- in r-H rH

itrt * S w

.Ϊ s <f « CO

S M CM CO <t Ä '— CM CO <f d>

•P

03 r-4 •H ^ -c a X ·Η in w 3i 73972

Taulukon XI lukuarvot osoittavat, että esimerkin 1 yhdiste torjui selektiivisesti Teksasin röyhyn maapähkinöissä kahdeksaan viikkoon asti ja antoi suuren torjunta-asteen vielä 12 WAT:ssa n. 4,48 kg/ha:lla; harjaksisen ta-5 kiaisen selektiivinen torjunta saavutettiin 3,36 kg/ha:lla kahdeksaksi viikoksi ja täydellinen torjunta pysyi yllä 12 WAT:n 4,48 kg/ha:lla ja Floridan paisuruohon selektiivinen torjunta saavutettiin vähemmällä kuin 2,24 kg/ha:lla 8 WAT:ssa ja 4,48 kg/ha:lla saavutettiin 95 %:n torjunta 10 12 WATrssa.

Muissa kasvihuonetesteissä tämän keksinnön mukaiset yhdisteet ovat selektiivisesti torjuneet joukon yksivuotisia ja monivuotisia rikkaruohoja erilaisissa hyötykasveissa. Lisävalaistuksena mainittakoon, että esimerkin 1 yhdis-15 te torjui selektiivisesti purppuranvärisen pähkinävihvilän sekä maissilla että soijapavuilla, jolloin vastaavat hyöty-kasvi/rikkaruoho GR^/GRg^-suhteet (ilmaistuina kg/ha:ssa) olivat 0,67/0,25 (S.F. = 2,7) maissilla ja 1,12/0,25 (S.F. = 4,5) soijapavuilla. Esimerkin 11 yhdiste on selek-20 tiivisesti torjunut keltaisen pähkinävihvilän ja juolaveh-nän maissilla ja soijapavuilla. Vastaavat hyötykasvi/kel-tainen pähkinävihvilä GR^/GRg^-suhteet olivat >2,24/0,95 (S.F. = 2,4) maissilla; 2,24/0,5 (S.F. = 4,5) soijapavuilla ja vastaavat GR^/GRgg-suhteet sekä maissille että soi-25 japavuille juolavehnässä olivat >2,24/0,5 (S.F. = 4,5). Eräässä testissä keltapähkinävihvilää vastaan puuvillassa GRis/GRgg-suhde (kahden toiston keskiarvo) oli 1,96/0,95 (S.F. = 2,1). Samalla tavalla esimerkin 13 yhdiste torjui selektiivisesti keltapähkinävihvilän puuvillassa ja juola-30 vehnän vehnässä, jolloin GR^g/GRgg-suhteet puuvillassa olivat 0,7/0,47 (S.F. = 1,7) ja vehnässä 0,58/0,47 (S.F. = 1,2).

Eräässä useita hyötykasveja käsittävässä kasvihuone-testissä esimerkkien 1, 13, 14 ja 15 yhdisteet testattiin 35 keltapähkinävihvilää vastaan puuvillalla, soijapavuilla, maissilla ja riisillä; jokainen yhdiste oli ei-selektiivi-nen keltapähkinävihvilän suhteen riisillä. Merkittävän 32 73972

suuria selektiivisyyksiä keltapähkinävihvilälle puuvillalla, soijapavuilla ja maissilla saatiin kuitenkin jokaiselle yhdisteelle testissä; vastaavat GR^- ja GRg^-määrät näille yhdisteille on esitetty taulukossa XII; selektiivisyysteki-5 jät on esitetty sulkumerkeissä jokaisen hyötykasvin jälkeen. Taulukko XII

GR85 GR15 (kg/ha) (kg/ha)

Yhdiste Keltapäh- Puuvilla Soijapavut Maissi 2Q kinävih- vilä

Esim. 1 0,24 1,96 (8,2) 0,87 (3,6) 0,69 (2,9)

Esim. 13 0,21 2,52 (12,0) 1,96 (9,3) 2,52 (12,0)

Esim. 14 0,38 2,8 (7,4) 2,24 (5,9) 1,68 (4,4) 15 Esim. 15 0,44 2,8 (6,4) 1,96 (4,5) 1,96 (4,5)

Esimerkkien 1 ja 13-15 yhdisteitä testattiin edelleen juolavehnää vastaan vehnällä, soijapavuilla ja maissilla; jokaisen yhdisteen havaittiin olevan ei-selektiivi-20 nen vehnällä. Selektiivisyysarvot edellä mainituille yhdisteille juolavehnää vastaan soijapavuilla ja maissilla on esitetty taulukossa XIII.

Taulukko XIII

GR85 GR15 25 (kg/ha) (kg/ha)

Yhdiste Juolavehnä Soijapavut Maissi

Esim. 1 0,07 0,81 (11,6) 0,69 (9,9)

Esim. 13 0,36 1,68 (4,7) 1,68 (4,7)

Esim. 14 0,45 1,46 (3,2) 2,52 (5,6) 30 Esim. 15 0,75 1,96 (2,6) 2,24 (3,0)

Vielä eräissä herbisidisen tehokkuuden kasvihuonetes-teissä testattiin esimerkkien 1 ja 3 yhdisteitä joukkoa vastaan yksivuotisia ruohoja, jotka käsittivät kestäviä rikkaruohoja, kuten Teksasin röyhyn, siemenistä kasvavan ikivih-35 reän hirssin, "shattercane"n, aleksanterinruohon, villin "proso"-hirssin (panicum milicaeum)1 in, punariisin ja syy-hyruohon. Näiden testien tulokset on eitetty taulukossa XIV; selektiivisyystekijät on esitetty sulkeissa; viiva osoittaa raja- tai määrittämätöntä selektiivisyyttä.

33 73972 o Λ 0 —-

p (N O CM

Γ H > H I

& -H — ^ 1-1 ii. ^ to

'5 VO «3· O

” <N - H v • H ΜΠ · CO ' b ° Λ ° Λ C0 -w ---- ft r*> <«* x o o

:0 O x. O V

s_i s vo » vo

tfl O rH O r—I

V ^ s/ ^

J

/"»»

° -H N O (N

• H m W ^ ^ )2 , H O M ^ 7 ‘

rH Sh 5-1 S<H X

•H PM ·Η Ή Λ Ή > S Ä —

icä I

> ^ o> o )_. iaJ -p J3 '"x Λ

ΰ :id ^ q O VOO (NO

^ Sciäi uisHs „ I Λ eri Pi kCN κ,Η

O Lf\ V ' X t—) K ~J X

X COMOfi χ k ϋ Η·Η ^ 9 o — <! p ^ I -> ~

2 n\ 00 O n (N

(5 .p - ΓΝ V CV v ^ p O ».Xl* ·*ι~)

Ο β O Λ O A

,ΰ cO — —

CO O

-¾ xf O 00 O

'H ICÖ -H * ~ 04 * • <0 tri ^00 »xj* a ?H w o A O Λ m ä h χ-* χ"

•*-i *H *H

CO > Ä

_ N-, (N

ζ >—( O '—i '—' "m ** ** *- 1 <fl S -IH rH — ω Λ Λ Λ ^ —' Ο :0 Εη Ρ «Λ -Ρ h Ρ !fS S CN <Ν ICQ '“x 03 _l _j β (Ö ft 'T ^ I Λ «S _> .

LT\ \ -Ο Ή Ή

Η W) Ή A A

CC χ Ο ^ 0--00 03 ιΗ ΓΟ

-P

CO

•h a e T3 ·η ·η pp en w

ft M W

34 73972 ;3 λ /-s μ :3 ^ o o σι :3 C Ή * ^ * :3 x: ^ oo o oo ro £ <U m λ i . <n - a I > — — σ m 3 --- 00 i—! CN 00 00 '—I 00 K 3 O (Ί N N H N 1/1 U 3 v *.»**.*. **

\ l-D OOOOOO tT

:3 —- M 4-> :3 3 :3 >

g 3 (N TT 'tf VO *T

I dl H CN (N σ <N

lti ta » » i ·. v *.

ι—I TO t-l <M CN r-f rs

« -rl Λ A

O O

w δ o Λί ctp Λί ΙΛ 3 3 vo σ o o oo <h a) - - - - » i 3 > σ o ro r- h 3 «3 ro σ σ

Eh W

3 ctp -P

UI 3 •H +J

C +> o ro ro o oo tfl φ * ^ * *»

3CrHrSHfVDVOO tr>-H VO

3 O

rl 3 -H -H > 3 > > 3 3

E 3 3 Ui M CD

•H -HMM 3 .* > O. > 3 3 W CD Jh di 3 M 01 CD -H 3

>i UI CD CD ·Η Ä +J

>i 3 -Π -H xl 4J ui χ; Λ I C 3 :3 CD I U 3 3 d -H 3 X! CD Φ Ό

CD JC <D UI E -H -H

d I M 3 E d d

3 >i 1h Λ 3 O O

3 3 3 3 >H iH H

£ « X s Q d, Cu

CD rH

P

ui •h ε Τ3 ·Η

Λ UI

>η M

35 7 3 9 7 2

Taulukon XIV lukuarvot osoittavat, että esimerkin 1 yhdiste torjui selektiivisesti jokaisen yksivuotisen rikkaruohon testissä soijapavuilla. Esimerkin 3 yhdisteellä oli positiivinen selektiivinen torjunta kaikkia rikkaruohoja 5 vastaan lukuun ottamatta Teksasin röyhyä, villiä "proso" hirssiä ja syyhyruohoa, maksimitestimäärällä 1,12 kg/ha; olisi tarvittu suurempi määrä yhdisteen selektiivisyyden määrittämiseksi näitä kolmea rikkaruohoa vastaan, jotka eivät osoittaneet selektiivistä torjuntaa testimäärällä.

10 Herbisidille on selvä etu sen kyky toimia erilaisis sa maaperätyypeissä. Niin muodoin taulukossa XV on esitetty lukuarvoja, jotka esittävät esimerkin 1 yhdisteen her-bisidistä vaikutusta juolavehnää vastaan soijapavuilla joukossa erilaisia maaperätyyppejä, joiden orgaanisen ai-15 neen ja saven pitoisuus vaihtelevat. Herbisidi-käsittelyt tapahtuivat yhdistämällä kasvukerrokseen istuttaen siemenet 0,95 cm:n syvyyteen ja käyttäen 0,63 cm:n pintakaste-lua. Havaintoja tehtiin n. kolmen viikon kuluttua käsittelystä. Selektiivisyystekijät on esitetty sulkeissa.

20 Taulukon XV lukuarvot osoittavat, että esimerkin 1 yhdiste näyttää olevan melko tunteeton maaperätyypeille, joiden orgaanisen aineen pitoisuus vaihtelee, torjuen selektiivisesti juolavehnää soijapavuilla kasvukerroksissa, jotka sisältävät 1,0 - 60 % orgaanista ainesta ja joiden 25 savipitoisuus on vähintään 1,8 - nö 37 %. Lukuarvoja soijapavuilla Wabash-hiesusavimaassa oli mahdotonta määrittää tässä testissä. Myös esitetyt selektiivisyystekijät karkeassa ja Drummer-hiesusavimaassa ja Floridan turpeessa olivat minimiarvoja, koska maksimitestimäärä oli 2,24 kg/ha ja 30 herbisidi oli turvallinen pavuilla samassa määrässä 2,24 kg/ha:n yläpuolella.

Laboratoriotestejä suoritettiin tämän keksinnön mukaisten rikkaruohomyrkkyjen kestävyyden määrittämiseksi kasvukerrokseen uuttumista vastaan ja syntyneen herbisidi-35 sen vaikutuksen määrittämiseksi. Näissä testeissä esimerkkien 1 ja 4-6 yhdisteitä muokattiin asetonissa ja ruiskutettiin sitten eri väkevyyksissä punnitulle määrälle Ray- 36 73972 hiesusavea ja Drummer-hiesusavimaata ruukuissa, joiden pohjilla oli laskuaukot peittävä suodatinpaperi. Käsiteltyä multaa sisältävät ruukut saatettiin uutettaviksi sijoittamalla ne kääntölavalle, joka pyöri vesisäiliön kahden suu-5 tinkärjen alla, joka oli mitoitettu antamaan vettä määrän, joka vastaa 2,5 cm:n sademäärää vettä tunnissa. Uuttumis-nopeuksia säädettiin vaihtelemalla aikaa kääntölavalla.

Vettä syötettiin ruukuissa olevaan multaan ja annettiin perkoloitua suodatinpaperin ja laskuaukkojen läpi. Ruukku-10 jen annettiin sitten seistä kolme päivää ympäristön lämpötilassa. Ruukuissa oleva käsitelty multa poistettiin sitten, murennettiin ja pantiin pintakerrokseksi muiden ruukkujen yläpinnalle, jotka sisälsivät edellä mainittuja multakerroksia kylvettyinä piharuohon siemenillä. Ruukut pantiin 15 sitten kasvihuonepenkkeihin, kasteltiin alhaalta päin ja annettiin kasvaa 2-3 viikkoa. Silmämääräiset arvioinnit kasvunestoprosentista verrattuna vertailu-(käsittelemättömiin) ruukkuihin ja tuorepainot piharuoholle merkittiin muistiin; vertailusta saatu arvo edustaa kuutta toistoa 20 ja testiyhdisteiden arvo kolmea toistoa; testiarvot on esitetty taulukossa XVI. Rikkaruohon tuorepainoja ei mitattu testeille Drummer-hiesusavimaakasvukerroksessa.

37 7 3 9 7 2

•H

%

CO

3 co

<D

Φ I I I I I I I I I I I I | I I I

— s i i i i i i i i i i i i i i t i tao g o o c

«H

cd a5 CO CO O

Λ S co co h co h ^ K ^ k •'c O ’S <3< ro 'd* ro to< 2 cd EH tn P o CO t>

<V H

rf .H O tO r-t ΓΟ O -Η* VO ΓΜ

| ,ϋ o O (N Ό O O CN t" C\J i—I p^· CN O O O CN

>, tn ^ ^ ..

cd V o CM »—ΐ CN O O i—I ΓΟ o (S Ui o

rC

o s ti , ^ ·£ •H 5 CL ro

^ CO

3 m <v

•H

H rC

S p aa o S oooo oooo or-'-too oooo •3 § OOOO O O O O O <Ti CT» CN oooo

3 H r—{ »—I r—I i-H i—l iH i—t rH f—i J-H i—l i—I rH

HI O

3 X·

Cd l .

an o g P cd m a W ·Η

Ed

CO

3

CO

0

• H

ad 1 ooimn o o o ro to vo co o o o o to 5* ooomo o o (-- ro o en in (N o o o co CC rS i—I 1—I rH r H f—I i—1 r- co vo r- co vo r- co vd r- oo νο r- oo vo

^'3'OOJO'-1 O IN O H O (N O f—I OOJOrH O CN O H

tnO· rl in o h m o rHioo Htno h mo

Ή rH rH >—I rH

<*"*** ti iti &

,¾ "£ä «<Τ VO

•cd θ°°° (M to H CS

2---1 *- *· *- ·· 3 CN O o rs

<U H

« -5 ’ö £ H ** fi Ä S e

•H

en W

W w 38 73972

•H

ϊ ” I I I I I I I I I I I I I I I I lilt W I l I I I I I I I I I I I I I I till .¾ I I I I I I I I I I I I I I I I till 43 u -- φ

vi? I

o u

C P

•H

CÖ ft CÖ 0) CÖ Ο ·Η £< § o o h· r- m cm co m oohco No«f h o h mn ™ CM ΟΊ Ο CM m rH ΠΗ O H vr <? Ifl Φ Or-I OOrin Orl O Ο CO O (N n

•H

rH

r &

K

^ o 05 40

° S

M P

p h « «5 •r-j 43 ·Η v_^ ·Η > P cd H n C w OOOO H W ^ V OOOO OOOVO OVOrth 0 oooo co<y\cntn oooo oooo% r~- σ\ co

0 'H Hi—t rH rH i—J I—i i—! H t—I H H

1 L

Eh V>, 9

O Q

-P

to cd W cd

S

•H

£ m co'f« dunn^r o o cm I—I poor" co o no cm 3 o o cn in ocmch o o o h σιοωπ ο σι n h

W rH «H HH H

<11

•H

43

K

o r~ co vo r^ooio r- co vo co vo co h

'OS O CM O rH O CM O rH OCSOrH OCMOrH O CM O VO

® Cl K * ·> ·*«.«% »· 1 r· ·> k KKK

w rH <n o Hino rH m o Hino nmo

t—I I—I r—H r—C r—I

*"cd :cd 43 VO H VO rj<

.53 * •Z S NK “l "I

Ο ·- CM O O

o in <1) w Θ ♦H ,f-i χί Ή ;h 39 73972

• H

> α) 8 till till lilt

ω tili I I I I I I I I

<u I I I I I I I I I I I I

♦H

λ

Vi --- O)

no I

"" 3 0 v d n

•H

aj

ft eJ

(I) cd v. s

2 ro^r cn rH r- vd m n N

fi J5 ο ο ο ιο o o n· rH vo n· r- οί CO K. ♦» *v

3 OO O O O ι-H O O rH CN

w -o a

rö · H

O ft?

ft*? I

C6 £d •1-5 ft --- o ft?

H O

s S ..

o ft! > Μ ·η cd ftd ft n 3 2

H M

g α> c5 'd οοσσ o o m -r cn m o cn

I OOOOinOO\OOr-HCNlN.-H

V rlHHH rH

a?

feS. O

o P ώ m ra w s • ft t> CÖ cn 5 ο ο σ> n σι o o cn d, oocnco cn σι oh r- co cn m in •H lH P—i ft? 6 ft Φ-—* t— co co r- oo co r- co m

-dB OCNOrH O M O H O CN O rH

Cdt> ^ r- - - w—- rH in O rH in O riuio

rH rH rH

S3 _ ' icd ft? Ν' ID Ν'

Vi \ CN m rH

ice Ö0 ,- ·. r

\§l O O O

^ in fJ) *

-C CO

P 1¾ 40 7 3 9 7 2

Taulukon XVI arvot osoittavat, että tämän keksinnön yhdisteet olivat täysin kestäviä kasvukerrokseen uuttumista vastaan vaihtelevissa sademääräolosuhteissa. Erityisesti 2,24 kg/ha:n levitysmäärällä jokainen keksinnön yhdisteistä 5 torjui piharuohon 10,16 cm vastaavalla sademäärällä Ray-hiesusavimaassa ja Drummer-hiesusavimaakasvukerroksessa, lukuun ottamatta esimerkkien 1 ja 5 yhdisteitä Ray-hiesus-sa, jossa torjunta ylläpidettiin alle 5,03 cm vastaavalla sademäärällä. Myös alhaisella levitysmäärällä 0,14 kg/ha 10 esimerkkien 1, 4 ja 5 yhdisteet torjuivat piharuohon Drummer-hiesusavimaassa 5,08 cm vastaavalla sademäärällä.

Myrkkyopilliset tutkimukset esimerkin 1 yhdisteellä ovat osoittaneet yhdisteen olevan täysin turvallinen. Se on lievästi myrkyllinen (OLD,.g 2300 mg/kg; MLDj-g >5010 mg/ 15 kg) ja sillä on lievästi silmiä ärsyttävä, mutta ei ihoa ärsyttävä, vaikutus. Mitään erikoiskäsittelytoimenpiteitä normaalien varotoimenpiteiden lisäksi ei pidetä tarpeellisina.

Siten on edellä esitetyn yksityiskohtaisen selityk-20 sen perusteella selvää, että tämän keksinnön mukaisilla yhdisteillä on odottamattomasti ja silmiinpistävästi paremmat herbisidiset ominaisuudet sekä absoluuttisesti että suhteellisesti verrattuna rakenteellisesti raerkityksellisim-piin tekniikan tason yhdisteisiin. Erityisesti tämän kek-25 sinnön yhdisteet ovat osoittautuneet olevan silmiinpistävän selektiivisiä herbisidejä, varsinkin vaikeasti torjuttavien monivuotisten ja yksivuotisten ruohojen torjunnassa soijapavuilla ja maissilla, mutta myös maapähkinöillä, puuvillalla ja muilla hyötykasveilla. Erityisesti tämän kek-30 sinnön mukaiset yhdisteet torjuvat silmiinpistävästi monivuotisia rikkaruohoja, kuten juolavehnää ja pähkinävihvi-löitä sekä kestäviä yksivuotisia ruohoja, kuten Teksasin röyhyä, syyhyruohoa, villiä "proso"-hirssiä, aleksanterin-ruohoa, siemenestä kasvanutta ikivihreää hirssiä, 35 "shattercanea" ja/tai punariisiä, samalla kun ne myös torjuvat ja/tai tukahduttavat muita vähemmän kestäviä yksivuotisia ruohoja ja monivuotisia kasveja.

41 73972 Tämän keksinnön herbisidiset yhdistelmät, väkevöit-teet mukaan luettuina, jotka vaativat laimentamista ennen levitystä, sisältävät vähintään yhden aktiivisen aineosan ja apuaineen nestemäisessä tai kiinteässä muodossa. Yhdis-5 telmät valmistetaan sekoittamalla aktiivinen aineosa apuaineen kanssa, joka käsittää laimentimia, jatkoaineita, kantimia ja vakioimisaineita, antamaan yhdistelmiä hienoja-koistan hiukkasmaisten kiinteiden aineiden, rakeiden, pellettien, liuosten, dispersioiden tai emulsioiden muodossa.

10 Siten aktiivista aineosaa voidaan käyttää apuaineen, kuten hienojakoisen kiinteän aineen, orgaanista alkuperää olevan nesteen, veden, kostutusaineen, dispergoimisaineen, eraul-goimisaineen tai näiden jonkin sopivan yhdistelmän kanssa.

Tämän keksinnön yhdistelmät, erityisesti nesteet ja 15 kostuvat jauheet, sisältävät edullisesti vakioimisaineena yhden tai useampia pinta-aktiivisia aineita määrissä, jotka ovat riittäviä tekemään jonkin annetun yhdistelmän helposti veteen tai öljyyn dispergoituvaksi. Pinta-aktiivisen aineen yhdistäminen näihin yhdistelmiin parantaa suuresti niiden 20 tehokkuutta. Käsitteellä "pinta-aktiivinen aine" tarkoitetaan, että kostutusaineita, dispergoimisaineita, suspendoi-misaineita ja emulgoimisaineita on sisällytetty niihin.

Yhtä edullisesti voidaan käyttää anionisia, kationisia ja ei-ionisia aineita.

25 Edullisia kostutusaineita ovat alkyylibentseeni- ja alkyylinaftaleeni-sulfonaatit, sulfatoidut rasva-alkoholit, amiinit tai happoamidit, natriumisotionaatin pitkäketjui-set happoesterit, natriumsulfosukkinaatin esterit, sulfatoidut tai sulfonoidut rasvahappoesterit, kiviöljysulfonaatit, 30 sulfonoidut kasviöljyt, ditertiaariset asetyleeniglykolit, alkyylifenolien (erityisesti iso-oktyylifenolin ja nonyyli-fenolin) polyoksietyleeni-johdannaiset ja heksitoli-anhyd-ridien (esim. sorbitaanin) mono-korkeampien rasvahappoes-tereiden polyoksietyleeni-johdannaiset. Edullisia dispergoi-35 misaineita ovat metyyliselluloosa, polyvinyylialkoholi, natriumligniinisulfonaatit, polymeeriset alkyyli-naftalee-nisulfonaatit, natriumnaftaleenisulfonaatti ja polymetylee-ni-bisnaftaleenisulfonaatti.

42 7 3 9 7 2

Kastuvia jauheita ovat veteen dispergoituvat yhdistelmät, jotka sisältävät yhden tai useampia aktiivisia aineosia, inertin kiinteän jatkoaineen ja yhden tai useampia kostutus- ja dispergoimisaineita. Inertit kiinteät jatko-5 aineet ovat tavallisesti mineraalista alkuperää, kuten luonnon savia, piimaata ja synteettisiä mineraaleja, jotka on johdettu piidioksidista jne. Esimerkkejä tällaisista jat-koaineista ovat kaoliniitit, attapulgiitti-savi ja synteettinen magnesiumsilikaatti. Tämän keksinnön kostuvat jauhe-10 yhdistelmät sisältävät tavallisesti n. 0,5 - 60 osaa (edullisesti 5-20 osaa) aktiivista aineosaa, n. 0,25 - 25 osaa (edullisesti 1-15 osaa) kostutusainetta, n. 0,25 - 25 osaa (edullisesti 1,0 - 15 osaa) dispergoimisainetta ja 5 - n.

95 osaa (edullisesti 5-50 osaa) inerttiä kiinteää jatkoai-15 netta, jolloin kaikki osat on laskettu kokonaisyhdistelmän painosta. Tarvittaessa voidaan 0,1 - 2,0 osaa kiinteästä inertistä jatkoaineesta korvata syöpymisenestoaineella tai vaahtoamisenestoaineella tai molemmilla.

Muut valmistemuodot käsittävät pölyväkevöitteitä, 20 jotka sisältävät 0,1 - 60 paino-% aktiivista aineosaa sopivan jatkoaineen kanssa; nämä pölyt voidaan laimentaa levitystä varten pitoisuuksiin väliltä n. 0,1 - 10 paino-%.

Vesipitoisia suspensioita tai emulsioita voidaan valmistaa sekoittamalla veteenliukenemattoman aktiivisen 25 aineosan ja emulgoimisaineen vesipitoista seosta, kunnes se on yhtenäinen ja sitten homogenoida antamaan hienojakoisten osasten pysyvä emulsio. Saadulle väkevöidylle vesipitoiselle suspensiolle on ominaista sen äärimmäisen pieni osaskoko, niin että laimennettu ja suihkutettu kate on hy-30 vin tasainen. Näiden valmistemuotojen sopivat väkevyydet ovat n. 0,1 - 60 %, edullisesti 5-50 paino-% aktiivista aineosaa, jolloin ylärajan määrää aktiivisen aineosan liukoisuus liuottimeen.

Vesipitoisten suspensioidan eräässä toisessa muo-35 dossa veteen sekoittumaton herbisidi kapseloidaan muodostamaan mikrokapselien sisään suljettu faasi dispergoituna vesipitoiseen faasiin. Yhdessä suoritusmuodossa erittäin 43 73972 pieniä kapseleita muodostetaan saattamalla yhteen vesipitoinen faasi, joka sisältää ligniinisulfonaatti-emulgaattorin ja veden kanssa sekoittamattoman kemikaalin ja polymetylee-nipolyfenyyli-isosyanaattia, dispergoimalla veden kanssa 5 sekoittumaton faasi vesipitoiseen faasiin, mitä seuraa moniarvoisen amiinin lisäys. Isosyanaatti- ja amiiniyhdisteet reagoivat muodostamaan kiinteän urea-kuoriseinän veden kanssa sekoittumattoman kemikaalin osasten ympärille, muodostaen siten sen mikrokapseleita. Yleensä mikrokapseloidun aineen 10 pitoisuus on väliltä n. 480-700 g/1 kokonaisyhdistelmästä, edullisesti 480-600 g/1.

Väkevöitteet ovat tavallisesti aktiivisen aineosan liuoksia veden kanssa sekoittumattomissa tai osittain veden kanssa sekoittumattomissa liuottimissa yhdessä pinta-akti:. -15 visen aineen kanssa. Sopivia liuottimia tämän keksinnön aktiivista aineosaa varten ovat dimetyyliformamidi, dime-tyylisulfoksidi, N-metyylipyrrolidoni, hiilivedyt ja veden kanssa sekoittumattomat eetterit, esterit tai ketonit. Muita hyvin voimakkaita nesteväkevöitteitä voidaan kuitenkin 20 muodostaa liuottamalla aktiivinen aineosa liuottimeen ja laimentamalla sitten, esim. paloöljyllä, suihkutusväkevyy-teen.

Tässä esitetyt väkevöiteyhdistelmät sisältävät yleensä n. 0,1 - 95 osaa (edullisesti 5-60 osaa) aktiivista ai-25 neosaa, n. 0,25 - 50 osaa (edullisesti 1-25 osaa) pinta-aktiivista ainetta ja tarvittaessa n. 4-94 osaa liuotinta, jolloin kaikki osat on laskettu emulgoituvan öljyn kokonaispainosta.

Rakeet ovat fysikaalisesti pysyviä osasmaisia yhdis-30 telmiä, jotka sisältävät aktiivisen aineosan tarttuneena tai jakautuneena kauttaaltaan inertin, hienojakoisen osas-maisen jatkoaineen perusmatriisiin. Aktiivisen aineosan uuttumisen helpottamiseksi osasmaisesta aineesta voi jotakin pinta-aktiivista ainetta, kuten edellä lueteltuja, ol-35 ia läsnä yhdistelmässä. Luonnon savet, pyrofylliitit, il-liitti ja vermikuliitti ovat esimerkkejä käyttökelpoisista osasmaisten mineraali-jatkoaineiden luokista. Edullisia 44 7 3 9 7 2 jatkoaineita ovat huokoiset, imukykyiset, puristetut osaset, kuten puristettu ja seulottu osasmainen attapulgiitti tai kuumapaisutettu, osasmainen vermikuliitti ja hienojakoiset savet, kuten kaoliini-savet, hydratoitu attapulgiit-5 ti tai bentoniitti-savet. Nämä jatkoaineet suihkutetaan aktiiviseen aineosaan tai sekoitetaan sen kanssa muodostamaan herbisidisiä rakeita.

Tämän keksinnön rakeiset yhdistelmät voivat sisältää n. 0,1 - n. 30 osaa, edullisesti n. 3-20 paino-osaa 10 aktiivista aineosaa 100 paino-osaa kohti savea ja 0 - n.

5 paino-osaa pinta-aktiivista ainetta 100 paino-osaa kohti osasmaista savea.

Tämän keksinnön yhdistelmät voivat sisältää myös muita lisäaineita, esimerkiksi lannoitteita, muita rikka-15 ruohomyrkkyjä, muita kasvinsuojeluaineita, suoja-aineita jne., joita käytetään apuaineina tai yhdessä jonkin kanssa edellä kuvatuista apuaineista. Yhdistelmässä tämän keksinnön aktiivisten aineosien kanssa hyödyllisiä kemikaaleja ovat esimerkiksi triatsiinit, ureat, karbamaatit, asetami-20 dit, asetanilidit, urasiilit, etikkahappo tai fenoli-johdannaiset, tiolikarbamaatit, triatsolibentsoehapot, nitrii-lit, bifenyylieetterit jne., kuten:

Heterosykliset typpi/rikki-johdannaiset 2-kloori-4-etyyliamino-6-isopropyyliamino-s-triatsiini 25 2-kloori-4,6-bis(isopropyyliamino)-s-triatsiini 2- kloori-4,6-bis(etyyliamino)-s-triatsiini 3- isopropyyli-lH-2,1,3-bentsotiadiatsin-3-(3H)-oni- 2,2-dioksidi 3-amino-l,2,4-triatsoli 30 6,7-dihydrodipyrido(1,2-a:2',11-c)-pyratsidiumsuola 5-bromi-3-isopropyyli-6-metyyliurasiili 1,1'-dimetyyli-4,4'-dipyridinium Ureat N'-(4-kloorifenoksi)fenyyli)-N,N-dimetyyliurea 35 N,N-dimetyyli-N'-(3-kloori-4-metyylifenyyli)urea 3-(3,4-dikloorifenyyli)-1,1-dimetyyliurea 1,3-dimetyyli-3-(2-bentsotiatsolyyli)urea 45 7 3 9 7 2 3-(p-kloorifenyyli)-1,1-dimetyyliurea 1- butyyli-3-(3,4-dikloorifenyyli)-1-metyyliurea Karbamaatit/tiolikarbamaatit 2- klooriallyyli-dietyyliditiokarbamaatti 5 S-(4-klooribentsyyli)-N,N-dietyylitiolikarbamaatti isopropyyli-N-(3-kloorifenyyli)karbamaatti S-2,3-diklooriallyyli-N,N-di-isopropyylitiolikarba- maatti etyyli-N,N-dipropyylitiolikarbamaatti 10 S-propyyli-dipropyylitiolikarbamaatti

Asetamidit/asetanilidit/aniliinit/amidit 2- kloori-N ,N-diallyyliasetamidi N ,N-dimetyyli-2,2-difenyyliasetainidi N-<2,4-dimetyyli-5- ^(trifluorimetyyli) sulfonyyli/-15 amino}fenyyli>asetamidi N-isopropyyli-2-klooriasetanilidi 2',6'-dietyyli-N-metoksimetyyli-2-klooriasetanilidi 2'-metyyli-6'-etyyli-N-(2-metoksiprop-2-yyli)-2-klooriasetanilidi 20 «,ÄrOC-trif luori-2,6-dinitro-N ,N-dipropyyli-p-tolui- diini N-(1,1-dimetyylipropynyyli)-3,5-diklooribentsamidi Hapot/esterit/alkoholit 2,2-diklooripropionihappo 25 2-metyyli-4-kloorifenoksietikkahappo 2,4-dikloorifenoksietikkahappo metyyli-2-/4-(2,4-dikloorifenoksi)fenoksi/propionaatti 3- amino-2,5-diklooribentsoehappo 2-metoksi-3,6-diklooribentsoehappo 30 2,3,6-trikloorifenyylietikkahappo N-l-naftyyliftalamihappo natrium-5-/2-kloori-4-(trifluorimetyyli)fenoksi/-2-nitrobentsoaatti 4,6-dinitro-o-sek.-butyylifenoli 35 N-(fosfonimetyyli)glysiini ja sen C^_g-monoalkyyli- amiini ja alkalimetallisuolat sekä niiden yhdistelmät 46 7 3 9 7 2

Eetterit 2,4-dikloorifenyyli-4-nitrofenyylieetteri 2-kloori-Of, <x,Ä-trif luori-p-tolyyli-3-etoksi-4-nitro-difenyylieetteri 5 Sekalaisia 2,6-diklooribentsonitriili mononatriumhappometaaniarsonaatti dinatriummetaaniarsonaatti.

Lannoitteita, jotka ovat hyödyllisiä yhdessä aktii-10 visten aineosien kanssa, ovat esimerkiksi ammoniumnitraatti, urea, potaska ja superfosfaatti. Muita hyödyllisiä lisäaineita ovat aineet, joissa kasviorganismit juurtuvat ja kasvavat, kuten komposti, karjan lanta, humus, hiekka jne.

Edellä kuvatuntyyppisistä herbisidisistä yhdistelmis-15 tä on esitetty esimerkkejä useina valaisevina suoritusmuotoina seuraavassa.

I. Emulgoituvia väkevöitteitä

Paino-% A. Esimerkin nro 1 yhdiste 50,0 20 kalsiumdodekyylibentseenisulfonaatti/ polyoksietyleenieettereiden seos (esim. Atlox® 3437F) 4,85 kalsiumdodekyylibentseenisulfonaattu (FloMo 60H) 0,15 25 Cg-aromaattinen liuotin 45,0 100,00 B. Esimerkin nro 4 yhdiste 85,0 kalsiumdodekyylisulfonaatti/alkyyli-aryylipolyeetterialkoholiseos 4,0 30 Cg-aromaattinen hiilivetyliuotin 11,0 100,00

Ci Esimerkin nro 6 yhdiste 5,0 kalsiumdodekyylibentseenisulfonaatti/ polyoksietyleenieetterin seos 35 (esim. Atlox® 3437F) 1,0 ksyleeni 94,0 100,00 47 7 3 9 7 2 II. Nestemäiset väkevöitteet

Paino-% A. Esimerkin nro 4 yhdiste 10,0 ksyleeni 90,0 5 100,00 B. Esimerkin nro 5 yhdiste 85,0 dimetyylisulfoksidi 15,0 100,00 C. Esimerkin nro 6 yhdiste 50,0 10 N-metyylipyrrolidoni 50,0 100,00 D. Esimerkin nro 7 yhdiste 5,0 etoksyloitu risiiniöljy 20,0 rodamiini B 0,5 15 dimetyyliformamidi 74,5 100,00 III. Emulsiot A. esimerkin nro 12 yhdiste 40,0 polyoksietyleeni/polyoksipropyleeni- 20 möhkälesekapolymeeri butanolin kanssa (esim. Terfitol®XH) 4,0 vesi 56,0 100,00 B. Esimerkin nro 13 yhdiste 5,0 25 polyoksietyleeni/polyoksipropyleeni-möh- kälesekapolymeeri butanolin kanssa 3,5 vesi 91,5 100,00 IV. Kastuvat jauheet 30 A. Esimerkin nro 1 yhdiste 25,0 natriumlignosulfonaatti 3,0 natrium-N-metyyli-N-oleyyli-tauraatti 1,0 amorfinen piidioksidi (synteettinen) 71,0 100,00 35 4β 73972

Paino-% Β. Esimerkin nro 12 yhdiste 80,0 natriumdioktyylisulfosukkinaatti 1,25 kalsiumlignosulfonaatti 2,75 5 amorfinen piidioksidi (synteettinen) 16,00 100,00 C. Esimerkin nro 13 yhdiste 10,0 natriumlignosulfonaatti 3,0 natrium-N-metyyli-N-oleyyli-tauraatti 1,0 10 kaoliniitti-savi 86,0 100,00 V. Pölyt A. Esimerkin nro 7 yhdiste 2,0 ataapulgiitti 98,0 15 100,00 B. Esimerkin nro 8 yhdiste 60,0 montmorilloniitti 40,0 100,00 C. Esimerkin nro 9 yhdiste 30,0 20 bentoniitti 70,0 100,00 D. Esimerkin nro 10 yhdiste 1,0 piimää 99,0 100,00 25 VI. Rakeet A. Esimerkin nro 1 yhdiste 15,0 rakeinen attapulgiitti (seulaluku 20/40 mesh) 85,0 100,00 30 B. Esimerkin nro 6 yhdiste 30,0 piimää (20/40) 70,0 100,00 C. Esimerkin nro 12 yhdiste 0,5 bentoniitti (20/40) 99,5 35 100,00 49 7 3 9 7 2

Paino-% D. Esimerkin nro 13 yhdiste 5,0 pyrofylliitti (20/40) 95,0 100,00 5 VII. Mikrokapselit A. Esimerkin nro 1 yhdiste kapseloituna polyurea-kuoriseinän sisään 49,2 natriumlignosulfonaattu (esim. Reax 88®B) 0,9 vesi 49,9 10 100,00 B. Esimerkin nro 12 yhdiste kapseloituna polyurea-kuoriseinän sisään 10,0 kaliumlignosulfonaatti (esim. Reax®C-21) 0,5 vesi 89,5 15 100,00 C. Esimerkin nro 13 yhdiste kapseloituna polyurea-kuoriseinän sisään 80,0 lignosulfaatin magnesiumsuola (Treax, LTM®) 2,0 20 vesi 18,0 100,00

Toimittaessa tämän keksinnön mukaisesti, levitetään tehokkaita määriä keksinnön asetanilideja kasvukerrokseen, joka sisältää taimet, tai ne yhdistetään vesiväliaineeseen 25 jollakin sopivalla tavalla. Nestemäisten ja osasmaisten kiinteiden yhdistelmien levittäminen kasvukerrokseen voidaan suorittaa tavanomaisin menetelmin, esim. tehopölytti-millä, tanko- ja käsisuihkuttimilla ja sumupölyttimillä. Yhdistelmät voidaan levittää myös lentokoneista pölynä 30 tai sumuna niiden tehokkuuden ansiosta pieninä annoksina. Herbisidisten yhdistelmien levittäminen vesikasveille suoritetaan tavallisesti lisäämällä yhdistelmät vesiväliaineeseen alueella, jolloin vesikasveille torjuntaa halutaan.

Tehokkaan määrän tämän keksinnön yhdisteitä levittä-35 minen ei-toivottujen rikkaruohojen kasvupaikkaan on olennainen ja ratkaiseva tämän keksinnön käytännölle. Aktiivisen aineosan käytettävä tarkka määrä riippuu eri tekijöistä, so 73972 kuten kasvilajista ja sen kehitysvaiheesta, maaperän tyypistä ja tilasta, sademäärästä ja käytetystä nimenomaisesta asetanilidista. Selektiivisessä ennen versoamista tapahtuvassa levityksessä kasveille tai kasvukerrokseen käytetään 5 tavallisesti annosta väliltä 0,02 - n. 11,2 kg/ha, edullisesti väliltä n. 0,04 - n. 5,60 kg/ha ja sopivasti 1,12 - 5,6 kg/ha asetanilidia. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita suurempia tai pienempiä määriä. Alaan perehtynyt voi helposti määrittää tämän selityksen ja edellä esitettyjen 10 esimerkkien perusteella levitettävän optimimäärän kussakin nimenomaisessa tapauksessa.

Käsitettä "soil" (maaperä, kasvukerros, multa) käytetään laajimmassa merkityksessään käsittämään kaikki tavanomaiset "soils", kuten on määritelty Webster'in sanakirjas-15 sa New International Dictionary, 2. painos, lyhentämätön (1961). Tämä termi käsittää siten jokaisen aineksen tai väliaineen, jossa kasvillisuus voi juurtua ja kasvaa, eikä käsitä ainoastaan maaperää, vaan myös kompostin, karjan lannan, turpeen, humuksen, hiekan jne., jotka on sovitettu 20 kasvualustaksi.

Vaikka keksintöä kuvataan spesifisten muunnosten suhteen, niiden yksityiskohtia ei tule tulkita rajoituksiksi, paitsi seuraavissa patenttivaatimuksissa osoitettua ulottuvuutta.

25

Claims (29)

1. 73972 1. 2-halogeeniasetanilidiyhdiste, tunnettu siitä, että sen kaava on 5 o C1CH,C CH-OR / * jossa R on C^_^-alkyyli tai alkoksialkyyli tai alkenyyli tai alkynyyli, joissa on enintään 5 hiiliatomia, ja R1 on 15 vety, metyyli tai etyyli, sillä edellytyksellä, että kun R^ on vety, niin R on isopropyyli, ja kun R1 on etyyli, niin R on etyyli, n-propyyli tai isopropyyli.
2. 2. Förening enligt patentkravet 1, känneteck-n a d därav, att R är C2_^~alkyl.

   2 X / 2 N 'Tor joissa R on ^-alkyyli tai alkoksialkyyli tai alkenyyli tai alkynyyli, jossa on enintään 5 hiiliatomia, ja R1 on 10 vety, metyyli tai etyyli, sillä edellytyksellä, että kun Rx on vety, niin R on isopropyyli, ja kun R^ on etyyli, niin R on etyyli, n-propyyli tai isopropyyli.

   2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että R on C2_^-alkyyli.
3. 3. Förening enligt patentkravet 2, känneteck-n a d därav, att R^ är metyl. 20 4. Förening enligt patentkravet 3, känneteck- n a d därav, att den är N-(etoximetyl)-2'-trifluorimetyl-6'-metyl-2-kloracetanilid.

   3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen yhdiste, tun nettu siitä, että R^ on metyyli.
4. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on N-(etoksimetyyli)-2'-trifluori-metyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.
5. 5. Förening enligt patentkravet 3, känneteck-n a d därav, att den är N-(n-propoximetyl)-2'-trifluor- 25 metyl-61-metyl-2-kloracetanilid.

   5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen yhdiste, tun nettu siitä, että se on N-(n-propoksimetyyli)-2'-tri-fluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.
6. 6. Förening enligt patentkravet 3, känneteck-n a d därav, att den är N-(isopropoximetyl)-2'-trifluor-metyl-6'-metyl-2-kloracetanilid.

   6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on N-(isopropoksimetyyli)-2'- 30 trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.
7. 7. Förening enligt patentkravet 3, känneteck-30 n a d därav, att den är N-(isobutoximetyl)-2'-trifluor- metyl-6'-metyl-2-kloracetanilid.

   7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on N-(isobutoksimetyyli)-2'-tri-fluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.
8. 8. Förening enligt patentkravet 2, känneteck-n a d därav, att R^ är etyl.

   8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen yhdiste, t u n - 35. e t t u siitä, että R^ on etyyli. 52 73972
9. 9. Förening enligt patentkravet 8, känneteck-35 n a d därav, att den är N-(etoximetyl)-2'-trifluormetyl- 6'-etyl-2-kloracetanilid. 56 73972

   9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on N-(etoksimetyyli)-2'-trifluori-metyyli-61-etyyli-2-klooriasetanilidi.
10. 10. Förening enligt patentkravet 8, k ä n n e - t e c k n a d därav, att den är N-(n-propoximetyl)-2'-trifluormetyl-6’-etyl-2-kloracetanilid.

    10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen yhdiste, t u n -5 n e t t u siitä, että se on N-(n-propoksimetyyli)-21-tri- fluorimetyyli-6'-etyyli-2-klooriasetanilidi.
11. 11. Förening enligt patentkravet 8, känne- 5 tecknad därav, att den är N-(isopropoximetyl)-2'-trif luormetyl-6 '-etyl-2-kloracetanilid.

    11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on N-(isopropoksimetyyli)-2'-tri-fluorimetyyli-6'-etyyli-2-klooriasetanilidi.
12. 12. Förening enligt patentkravet 2, k ä n n e -tecknad därav, att är väte.

    12. Patenttivaatimuksen 2 mukainen yhdiste, tun nettu siitä, että on vety.
13. 13. Förening enligt patentkravet 12, känne-10 tecknad därav, att den är N-(isopropoximetyl)-2'- trifluormetyl-2-kloracetanilid.

    13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on N-(isopropoksimetyyli)-2'-tri-fluorimetyyli-2-klooriasetanilidi.
14. 14. Förening enligt patentkravet 1, k ä n n e -tecknad därav, att R är en C^^-alkenylradikal.

    14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tun nettu siitä, että R on C^^-alkenyyliradikaali.
15. 15. Förening enligt patentkravet 14, känne-15 tecknad därav, att den är N-(allyloximetyl)-2'- trifluormetyl-2-kloracetanilid.

    15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on N-(allyylioksimetyyli)-2'-tri-fluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.
16. 16. Förening enligt patentkravet 1, känne-tecknad därav, att R är en C^^-alkynylradikal.

    16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tun nettu siitä, että R on C^^-alkynyyliradikaali.
17. 17. Förening enligt patentkravet 16, känne- 20 tecknad därav, att den är N-(propargyloximetyl)-2'-trifluormetyl-6'-metyl-2-kloracetanilid.

    17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on N-(propargyylioksimetyyli)-2'-trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.
18. 18. Förening enligt patentkravet 1, känne-tecknad därav, att R är en alkoxialkylradikal med högst 5 kolatomer. 25 19. Förening enligt patentkravet 18, känne- tecknad därav, att den är N-(2-metoxietoximetyl)-2'-trifluormetyl-6'-metyl-2-kloracetanilid.

    18. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tun nettu siitä, että R on alkoksialkyyliradikaali, jossa on enintään 5 hiiliatomia.
19. 19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on N-(2-metoksietoksimetyyli)-2'- 30 trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.
20. 20. Herbicidkomposition innehällande som aktiv be-ständsdel 2-halogenacetanilid, kännetecknad 30 därav, att den som aktiv beständsdel innehäller en eller flera föreningar med formeln 57 7 3 9 7 2 O C1CH2C^ ^CH2OR ‘TST* där R är C^_5~alkyl eller alkoxialkyl eller alkenyl eller alkynyl med högst 5 kolatomer och är väte, metyl eller 10 etyl; förutsatt att, dä R^, är väte, är R isopropyl, och det R^ är etyl, är R etyl, n-propyl eller isopropyl.

    20. Herbisidikoostumus, joka aktiivisena aineosana sisältää 2-halogeeniasetanilidia, tunnettu siitä, että se aktiivisena aineosana sisältää yhtä tai useampaa 2-halogeeniasetanilidiyhdistettä, jonka kaava on 53 73972 o C1CH-C CH-OR
21. 21. Komposition enligt patentkravet 20, k ä n n e -t e c k n a d därav, att R i föreningen är C2_^-alkyl.

    21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että yhdisteessä R on C2_^-alkyyli.
22. 22. Komposition enligt patentkravet 21, k ä n n e -15 tecknad därav, att R^ i föreningen är metyl.

    22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen koostumus, tun nettu siitä, että yhdisteessä R^ on metyyli.
23. 23. Komposition enligt patentkravet 22, känne-tecknad därav, att föreningen är N-(etoximetyl)-2'-trifluormetyl-6'-metyl-2-kloracetanilid.

    23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että yhdiste on N-(etoksimetyyli)-2'-trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.
24. 24. Komposition enligt patentkravet 22, känne-20 tecknad därav, att föreningen är N-(n-propoximetyl)- 2'-trifluormetyl-61-metyl-2-kloracetanilid.

    24. Patenttivaatimuksen 22 mukainen koostumus, tun nettu siitä, että yhdiste on N-(n-propoksimetyyli)-2’-trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.
25. 25. Komposition enligt patentkravet 22, känne-tecknad därav, att föreningen är N-(isopropoximetyl)-21-trifluormetyl-61-metyl-2-kloracetanilid.

    25. Patenttivaatimuksen 22 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että yhdiste on N-(isopropoksimetyyli)- 25 2'-trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.
26. 26. Komposition enligt patentkravet 22, känne- tecknad därav, att föreningen är N-(isobutoximetyl)-2'-trifluormetyl-6'-metyl-2-kloracetanilid.

    26. Patenttivaatimuksen 22 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että yhdiste on N-(isobutoksimetyyli)-2'-trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.
27. 27. Komposition enligt patentkravet 21, känne -tecknad därav, att R^ är etyl.

    27. Patenttivaatimuksen 21 mukainen koostumus, t u n-30 n e t t u siitä, että R^ on etyyli.
28. 28. Komposition enligt patentkravet 27, känne- tecknad därav, att föreningen är N-(etoximetyl)-21 -trifluormetyl-6'-etyl-2-kloracetanilid.

    28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että yhdiste on N-(etoksimetyyli)-2'-tri-fluorimetyyli-6'-etyyli-2-klooriasetanilidi.

    29. Patenttivaatimuksen 27 mukainen koostumus, t u n-35 n e t t u siitä, että yhdiste on N-(n-propoksimetyyli)-2'- trifluorimetyyli-6'-etyyli-2-klooriasetanilidi. 54 7 3 9 7 2

    30. Patenttivaatimuksen 27 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että yhdiste on N-(isopropoksimetyyli)-21 -trifluorimetyyli-6'-etyyli-2-klooriasetanilidi.

    31. Patenttivaatimuksen 21 mukainen koostumus, t u n-5 n e t t u siitä, että on vety.

    32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että yhdiste on N-(isopropoksimetyyli)-2’-trifluorimetyyli-2-klooriasetanilidi.

    33. Patenttivaatimuksen 20 mukainen koostumus, t u n-10 n e t t u siitä, että yhdisteessä R on alkenyyliradikaali, jossa on enintään 5 hiiliatomia.

    34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että yhdiste on N-(allyylioksimetyyli)-2'-trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.

    35. Patenttivaatimuksen 20 mukainen koostumus , tun ne t t u siitä, että yhdisteessä R on alkynyyliradikaali, jossa on enintään 5 hiiliatomia.

    36. Patenttivaatimuksen 35 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että yhdiste on N-(propargyylioksimetyy- 20 li)-2'-trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi.

    37. Patenttivaatimuksen 20 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että yhdisteessä R on alkoksialkyyli-ra-dikaali, jossa on enintään 5 hiiliatomia.

    38. Patenttivaatimuksen 37 mukainen koostumus, t u n-25 n e t t u siitä, että yhdiste on N-(metoksietoksimetyyli)- 21-trifluorimetyyli-6'-metyyli-2-klooriasetanilidi. 55 7 3 9 7 2 1. 2-halogenacetanilidförening, känneteck-n a d därav, att den har formeln 5 9 C1CH2C ^ ^CH2OR där R är C^-alkyl eller alkoxialkyl eller alkenyl eiler alkynyl med högst 5 kolatomer, och R^ är väte, metyl eller etyl, förutsatt att, da R^, är väte, är R isopropyl, och dä 15 R^ är etyl, är R etyl, n-propyl eller isopropyl.
29. 29. Komposition enligt patentkravet 27, känne-tecknad därav, att föreningen är N-(n-propoximetyl)-35 21-trifluormetyl-6'-etyl-2-kloracetanilid.