FI73971C - 2-halogenacetanilidfoereningar samt herbicidkompositioner innehaollande desamma. - Google Patents

Description

1 73971 2-halogeeniasetanilidiyhdisteitä ja niitä sisältäviä herbisidikoostumuksia

Keksintö koskee 2-halogeeniasetanilidiyhdistei-5 tä ja niitä sisältäviä herbisidikoostumuksia.

Alan kirjallisuudessa on kuvattu erilaisia, 2-halogeeniasetanilideja, joiden anilidi-typpiatomi tai anilidirengas voi olla substituoimaton tai substituoi-tu erilaisilla substituenteilla, kuten alkyyli-, alkok-13 si-, alkoksialkyyli-, halogeeni-radikaaleilla.

Keksinnön mukaisiin yhdisteisiin nähden, joissa on alkoksimetyyli-radikaali anilidi-typessä, alkoksi-radikaali toisessa orto-asemassa ja spesifinen alkyyli-radikaali toisessa orto-asemassa, läheisintä tunnettua 15 tekniikkaa edustavat US-patentit 3 442 945 ja 3 547 620.

Läheisimmät yhdisteet mainituissa patenteissa ovat 2'-tert-butyyli-2-kloori-N-metoksimetyyli-6'-metoksiasetani-lidi ja sen bromi-analogi (esimerkit 18 ja 34 US-paten-tissa 3 547 620 ja esimerkit 18 ja 36 US-patentissa 20 3 442 945).

US-patenteissa 4 070 389 ja 4 152 137 on esitetty yleinen kaava, johon sisältyvät edellä mainituissa US-patenteissa 3 442 945 ja 3 547 620 kuvatut yhdisteet. Ainoassa spesifisesti kuvatussa yhdisteessä, jossa on 25 alkyyliradikaali toisessa orto-asemassa ja alkoksiradi- kaali toisessa orto-asemassa, on kuitenkin alkoksietyy-li-radikaali anilidi-typpiatomissa; tämän tyyppisiä yhdisteitä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Vähemmän relevanttia tunnettua tekniikkaa edustavat BE-30 patentti 810 763 ja DE-hakemusjulkaisu 2 402 983. Niissä esitetyt yhdisteet ovat saman tyyppisiä yhdisteitä kuin mitä on kuvattu edellä mainituissa US-patenteissa 4 070 389 ja 4 152 137 ja niille on ominaista alkoksi-alkyyli-radikaali, jossa on kaksi tai useampia hiili-35 atomeja anilidi-typpiatomin ja alkoksiryhmän happiato min välillä. Läheisimpiä mainitussa BE-patentissa 2 73971 810 763 ja DE-hakemusjulkaisussa 2402 983 kuvattuja yhdisteitä ovat ne, joissa on etoksietyyli-radikaali ani-lidi-typpiatomissa, metoksi- tai etoksi-radikaali toisessa orto-asemassa ja metyyli- tai etyyli-radikaali 5 toisessa orto-asemassa (yhdistenumerot 7, 13 ja 18 BE-patentissa810763). On myös kuvattu näiden yhdisteiden muita vähemmän relevantteja homologeja, esim. yhdisteet 6,9, 16 ja 17, joissa on metoksietyyli- tai metoksi-propyyli-radikaali substituentteina typpiatomissa ja 10 metoksi- tai etoksi-radikaali toisessa orto-asemassa ja metyyli-radikaali toisessa orto-asemassa.

Edellä mainitussa US-patentissa 3 442 945 on esitetty joitakin herbisidiarvoja koskien sellaisia edellä mainittuja yhdisteitä, joilla on kaikkein lähei-15 sin kemiallinen konfiguraatio verrattuna keksinnön mukaisiin yhdisteisiin, ja muissa patenteissa on esitetty joitain arvoja koskien muita homologisia ja analogisia yhdisteitä, jotka ovat vähemmän läheisiä kemialliselta rakenteeltaan, esim. mainitut yhdisteet 6 ja 20 9 edellä mainitussa belgialaisessa patentissa 810 763 .

Vaikkakin tämä kaikkein läheisin tunnettu tekniikka kuvaa herbisidistä aktiviteettia erilaisiin rikkaruohoihin nähden, niin siinä ei ole esitetty mitään arvoja yhdisteille, jotka lisäksi ja/tai samanaikaisesti kontr 25 rolloivat vaikeasti tuhottavia monivuotisia rikkaruohoja, juolavehnää (Agrophron repens) ja keltapähkinäsa-raa (Cyperusesculentus) ja yksivuotisten rikkaruohojen laajaa ryhmää mukaanluettuna sellaisia vaikeasti tuhottavia yksivuotisia leveälehtisiä rikkaruohoja kuin 30 Sida Spinos'a, Sesbania exaltat'a, Datura stramonium'ia jne ja yksivuotisia rikkaruohoja, kuten durraa (Sorghum halepence), Sorghum bicolor'ia, aleksanteriruohoa (Brachiaria plant aginea), Panicum sukuun kuuluvia rikkaruohoja (Teksas-, syys- ja valkoinen proso-hirssi), 35 punariisiä (Oryza Sativa) ja syyhyruohoa (Rotthoellia exaltata), samalla kun ne myös kontrolloivat muita haital- 3 73971 lisiä monivuotisia ja yksivuotisia rikkaruohoja, esim. katkeraa tatarta-CPolygonum sp.), jauhosavikkaa (Chenopodicom album) (Amaranthus retroflexus), panta-heinää (Setaria), verihirssiä (Digitaria sanguinalis) 5 ja kananhirssiä revonhäntää (Enhinochloa crus-galli).

Herbisidien hyvin käyttökelpoinen ja haluttu ominaisuus on kyky ylläpitää rikkaruohokontrollia pitkän ajanjakson aikana, jolloin mitä pitempi se on niin sitä parempi kunkin satokauden aikana. Useilla 10 tunnetuilla herbisideilla rikkaruohokontrolli kestää vain 2 tai 3 viikkoa tai eräissä erinomaisissa tapauk-sisa ehkä aina 4-5 viikkoa ennen kuin ne menettävät tehokkaat fytotoksiset ominaisuutensa. Näin ollen useimpien tunnettujen herbisidien yhtenä haittana on 15 niiden suhteellisen lyhyt kestoaika maaperässä.

Eräiden tunnettujen herbisidien toisena haittana, mikä jossain määrin liittyy niiden kestoaikaan maaperässä normaaleissa sääolosuhteissa, on niiden rikkaruohokontrollin menetys voimakkaan sadekuuron 20 aikana, mikä tekee useat herbisidit tehottomiksi.

Vielä useittein tunnettujen herbisidien haittana on niiden käytön rajoittuminen tietynlaiseen maaperään, so. vaikkakin tietyt herbisidit ovat tehokkaita maaperässä, joka sisältää pieniä määriä orgaanisia 25 aineita, ne ovat tehottomia muussa maaperässä, joka sisältää paljon orgaanista ainetta, tai päinvastoin. Sen vuoksi on edullista että herbisidiä voidaan käyttää kaiken tyyppisessä maaperässä vaihdellen kevyestä orgaanisesta maaperästä voimakkaaseen saveen ja 30 humuspitoiseen maaperään.

Edelleen on useiden tunnettujen herbisidien haittana niiden rajoittuminen tietynlaiseen käyttötapaan, so. joko pintalevitykseen ennen orastamista tai sekoittamiseen maaperän kanssa. On erittäin halut-35 tua että herbisidiä voidaan käyttää missä levitys- muodossa tahansa, joko pintalevityksellä tai sekoittamalla maaperän kanssa.

“ 73971

Ja lopuksi tiettyjen herbisidien haittana on välttämättömyys soveltaa ja ylläpitää erikoisia käsittelymenetelmiä johtuen niiden myrkyllisestä luonteesta. Siten on edullista jos herbisidiä voidaan kä-5 sitellä turvallisesti.

Näin ollen esillä olevan keksinnön tarkoituksena oli aikaansaada ryhmä herbisidisiä yhdisteitä, joilla ei ole tunnettujen herbisidien edellä mainittuja haittoja ja joilla on joukko etuja, joita yksit-10 täisillä herbisidiryhmillä aikaisemmin ei ole ollut.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada herbi-sidejä, jotka kontrolloivat vaikeasti tuhottavia monivuotisia ja yksivuotisia rikkaruohoja, kuten juola-vehnää, keltapähkinäsaraa, durraa, Sida spinos'a, 15 S.esbania exaltat'a, Sorghun bicolor'ia aleksanderi- ruohoa, panicum sukuun kuuluvia ruohoja, punariisiä ja syyhyruohoa samoin kuin lisäksi laajaa joukkoa muita vahingollisia rikkaruohoja, esim. katkeraa tatarta, jauhosavikoita, savikkaa, hulluruohoa, pantaheiniä, 20 kananhirssiä ja verihirssiä, ja jotka myös pystyvät paremmin vaikuttamaan vastustuskykyisiin rikkaruohoihin kuten villakkoon, samettilehteen (Abutilon theopharasti), päivänsineen (Ipomoea sp.) ja säppi-ruohoon (Xanthium pensylvanicum), jolloin ne yllä- 25 pitävät varmuutta sadossa koskien lukuisia hyötykas veja, kuten soijapapua, puuvillaa, maapähkinää, rapsia ja/tai pensaspapua.

Keksinnön tarkoituksena oli edelleen aikaansaada herbisidistä vaikutusta maaperään jopa 18 viikon 30 ajanjaksoksi.

Lisäksi keksinnön tarkoituksena oli aikaansaada herbisideja, jotka kestävät erittäin kosteiden olosuhteiden, esim. voimakkaiden sateiden aiheuttamaa maaperän huuhtoutumista ja laimentumista.

35 Keksinnön tarkoituksena oli myös aikaansaada herbisideja, jotka ovat tehokkaita erilaisissa maape- 5 73971 rissä, esim. kevyessä orgaanisessa maaperässä, raskaassa savessa ja humuspitoisessa maaperässä. Keksinnön mukaisten herbisidien etuna on mm. niiden levitystapa, so. pintakäsittely ennen orastusta ja sekoitta- 5 minen maaperän kanssa.

Keksinnön mukaisten herbisidien etuna on myös se, että ne ovat turvallisia eivätkä vaadi mitään erikoiskäsittelyä .

Keksintö koskee herbisidisesti aktiivisia yhdis-10 teitä näitä yhdisteitä aktiivisina aineosina sisältäviä herbisidikoostumuksia.

On havaittu, että 2-haloasetanilidien määrätyllä ryhmällä, jolle on tunnusomaista spesifiset hydro-karbyylioksimetyyli-radikaalit anilidi-typpiatomissa, 15 spesifiset alkoksi-radikaalit toisessa orto-asemassa ja vety tai metyyli- tai etyyli-radikaali toisessa orto-asemassa, on yllättäen parantuneet ja erinomaiset herbisidiset ominaisuudet verrattuna tunnettuihin herbisideihin mukaanluettuina tunnetun tekniikan 20 kaikkein läheisimmät homologiset yhdisteet.

Keksinnön mukaisten herbisidikoostumuksien tärkein ominaisuus on niiden kyky kontrolloida rikkaruohojen laajaa aluetta, mukaanluettuna tunnetuilla herbisideilla kontrolloitavat rikkaruohot ja lisäksi 25 joukko rikkkaruohoja, joita erikseen ja/'tai yhdessä ei ole tähän saakka voitu kontrolloida tunnettujen herbisidien yhdellä luokalla, samalla kun ylläpidetään sadon varmuutta mitä tulee yhteen tai useampaan hyötykasviin mukaanluettuna erikoisesti soijapapu, puu-30 villa, maapähkinä, rapsi ja taittopapu muiden ohella. Kun tunnetut herbisidit ovat käyttökelpoisia kontrolloitaessa erilaisia rikkaruohoja mukaanluettuna eräissä tapauksissa tietyt vastuskykyiset rikkaruohot, keksinnön mukaisten herbisidien on todettu pystyvän kont-35 rolloimaan tai voimakkaasti vähentämään suurta joukkoa vastustuskykyisiä monivuotisia ja yksivuotisia rikkaruo- 6 73971 hoja, kuten monivuotista juolavehnää ja keltapähkinä-saraa, yksivuotisia levelälehtisiä rikkaruohoja kuten sida spinosa'a, Sesbania exaltata'a, hulluruohoa (Datura stramonium), katkeraa tatarta, jauhoasavikkaa, 5 savikkaa ja yksivuotisia ruohoja kuten durraa (Sorghum bicolo;, aleksanteriruohoa, johnsonruohoa, Teksashirs-siä, valkoista proso-hirssiä (Panicum texanum), puna-riisiä, syyhyruohoa, ja muita vahingollisia rikkaruo-ja kuten syyshirssiä, pantaheinää (Setaria), kanan-10 hirssiä ja verihirssiä. Rikkaruohokannan parantunut vähentyminen on myös aikaansaatu vastustuskykyisten rikkaruohojen kuten villakon, samettilehden, päivän-sinen ja sappiruohon yhteydessä.

Keksinnön mukaisilla yhdisteillä on kaava 15 0 cich2c^ ^ch2or 2o r2— jossa R on etyyli, n-propyyli, isopropyyli, isobutyy-25 li, sek-butyyli, syklopropyylimetyyli, allyyli tai propargyyli; R^ on metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli ja R2 on vety, metyyli tai etyyli; sillä edellytyksellä, että kun R2 on vety, niin R^ on etyyli ja R on allyyli; kun R2 on etyyli, niin R1 on me-30 tyyli ja R on isopropyyli; kun R^ on metyyli, niin R on etyyli, isopropyyli, isobutyyli, sek-butyyli- tai syklopropyylimetyyli; kun R-^ on etyyli, niin R on sek-butyyli, allyyli tai propargyyli; kun R^ on n-propyyli niin R on etyyli, ja kun R^ on isopropyyli niin 35 R on etyyli tai n-propyyli.

7 73971

Edullinen keksinnön mukainen yhdiste on 2’-me-toksi-6'-metyyli-N-(isopropoksimetyyli)-2-kloori-asetanilidi.

Muita keksinnön mukaisia yhdisteitä ovat seu- 5 raavat: 2’-metoksi-61-metyyli-N-(etoksimetyyli)-2-kloori-asetanilidi, 2-netoksi-D *-metyyli-N-(l-sek-butoksi-metyyli)-2-klooriasetanilidi, 10 2’-etoksi-6'-metyyli-N-(allyylioksimetyyli)-2-kloori- asetanilidi, 2’-etoksi-6’-metyyli-N-(propargyylioksimetyyli)-2-klocriasetanilidi, 2'-etoksi-N-(allyylioksimetyyli)-2-kloori-asetanili-15 di, 2 f-metoksi-6'-etyyli-N-(isopropoksi-metyyli)-2-kloo-riasetanilidi, 2'-etoksi-61-metyyli-N-(1-metyylipropoksi-metyyli)- 2-klooriasetanilidi, 20 2'-n-propoksi-6'-metyyli-N-(etoksimetyyli)-2-kloori- asetanilidi, 2'-isopropoksi-6'-metyyli-N-(etoksimetyyli)-2-kloori-asetanilidi ja 2'-isopropoksi-6’-metyyli-N-(n-propoksimetyyli)-2-25 klooriasetanilidi.

Keksintö koskee myös herbisidikoostumuksia, jotka aktiivisena aineosana sisältävät yhtä tai useampaa kaavan I mukaista 2-halogeeniasetanilidiyhdistet-tä.

30 Keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa eri tavoilla. Esimerkiksi näitä yhdisteitä voidaan valmistaa atsometiini-menetelmällä, joka on kuvattu edellä mainituissa US-patenteissa 3 442 945 ja 3 547 620. Atsometiini-menetelmän mukaan sopivan primäärisen ani-35 liinin annetaan reagoida formaldehydin kanssa vastaa van metyleenianiliinin (sustituoitu fenyyliatsometiini) 8 73971 muodostamiseksi, jonka annetaan sen jälkeen reagoida haloasetyloimisaineen kuten klooriasetyylikloridin tai klooriasetyylianhydridin kanssa, ja saadun yhdisteen annetaan reagoida sopivan alkoholin kanssa vastaavan 5 N-alkoksimetyyli-2-klooriasetanilidin saamiseksi lop putuotteena .

Toinen myöhemmin yksityiskohtaisesti kuvattu menetelmä käsittää sopivan N-metyleeni-eetteri-2-haloasetanilidin trans-esteröimisen halutun alkoho-10 Iin kanssa vastaavan trans-eetteröidyn N-hydrokarbyy-limetyyli-2-haloasetanilidin saamiseksi.

Vielä eräässä menetelmässä keksinnön mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi sopivan sekundäärisen 2-haloasetanilidin anioni N-alkyloidaan alkyloimis-15 aineella emäksisissä olosuhteissa. N-alkyloimismene- telmä on kuvattu yksityiskohtaisesti esimerkeissä 11-14.

Esimerkki 1 Tämä esimerkki kuvaa yhden edullisen yhdis-20 teen 2'-metoksi-6'-metyyli-N-(isopropoksimetyyli)- 2-klooriasetanilidin valmistusta.

2’-metoksi-6’-metyyli-N-(metoksimetyyli)-2-klooriasetanilidia (0,025 moolia) 100-150 mlrssa isopropanolia, joka sisälsi noin 0,02 moolia metaani-25 sulfonihappoa, kuumennettiin paluujähdyttäen Soxhlet- uuttolaitteessa, joka sisälsi aktivoituja 3A moleku-laarisia seuloja (25 g) vapautuneen metanolin absor-boimiseksi. Reaktiota seurattiin glc:n avulla. Reaktion päätyttyä ylimäärä alkoholia poistettiin tyh-30 jössä ja jäännös otettiin eetteriin tai kloroformiin.

Liuos pestiin 5 %:sella natriumkarbonaattiliuoksella, kuivattiin (MgSO^) ja haihdutettiin. Tuote puhdistettiin kuulaputkitislauksella. Saatiin 55 %; vaalean meripihkanväristä ainetta, sp. 40-41°C.

9 73971

Anal: Laskettu yhdisteelle ^-j^H^ClNO^ ( %) : C, 58,84; H, 7,05; N, 4,90; Cl, 12,41.

Löydetty: C, 58,55; H, 7,08; N, 4,89; Cl, 21,45. 5 Tämä tuote identifioitiin siten kuin on kuvattu tämän esimerkin johdannossa.

Esimerkit 2-9

Seuraamalla olennaisesti samoja menetelmiä, reaktiokomponenttien määriä ja yleisiä olosuhteita, 10 jotka on kuvattu esimerkissä, 1, mutta käyttämällä muuta sopivaa alkoholia trans-eetteröimisen aikaansaamiseksi, valmistettiin muita N-hydrokarbyylioksine-tyyli-2-haloasetanilideja, jotka yhdisteet on identifioitu taulukossa I.

10 73971 t> OVOMfv OO^fCD 00 rf Tl· 03 <T> (N 04 CO ft 04 04 (1) ^Γ^ιΗΟ fl> Π VO ΓΗ 00 VO VO ^ rH Γ**· O Cv VO *3« CM CO Ό 00 T3 * — +· +* ^ ^ * **·-·* «* ^ r «· ·. «.

>, r* vo m ro σ» r* >♦ ft ovo^h o ««h θΓ^η·Η ovr^^rH

2 »n h m -h vo ft vo h vo 3 in h 2 ^ "5 ΰ °θΓ',η o r* o h nnitw τ ft vo o o o o· m tj "s* vo .H o ιΗΊτνοοο int^f'd σ\ ft σν γνγ'ίτπ ft vo αο • r-l "5 " -*'“*· -····- - - ·> - m m * m « _ _ «, co μ: r-' vo tn co o o· h· ft ovo^ch ovo^t h oi^tth

^>Win H vo r—IVO ft VO HVO r-l VO H

To ^ 0)

H H

oxzu uxzu uxzu ϋκζυ UK2U υκζα Λ r* λ σν Λ ο ω ° »-ι οο ο η ιηο ο η m o id ** *-ι ·“ ro ·» <ή·^ Ο · ^ S rl Ο ή O HO ΗΟ 2 ηι ro co ro ιη £ 2 o o o o o c 2 5 2 2 2 2 § u o U u o <j .fq ® n o co rr γί

d ^ J-l f'» <N rH (N OJ

•h rt a tn s k s a ft & H h' S 2 2 10

«§JS ϋΗ UH oH uH UH UH

/—S

•H

I ft 1 2 l >, oi .

I II ^ >v I II

•H ·Η I 4-> I ft I -μ I, -M ft rv ft rH «Η ϋ) ·Η Η ·Η φ I ft 0) ftft S >ι C0 10 ft Soft rl E -ft ·Η CO CO Soft

>> I >,X iti >> >>O Soft Tti ft M Iti So S J

ΐϊΐ «&ti f «ti Ssx £8.ti «fti

Ftiti *28 SJ’g S-S'ä «88 F Sm - ft ·Η - ftft I CO Γ0 I H SI S ftft - ft ft m ιο >, C co ft S*; -,Μ-μ - So 4-1 I ft Λ; cd co c ij i £ r3 i ft i to o 4) ia S m co ft i ι ω μ .H -μ 4-1 ·Η >->OJ I ·Η CO I 00 CO I Sm ft O 4-1 • H COCJd) CO £ I ft r—I (ti ft fj (ti ft £ I CO -μ ψ -0 x e ω Ä4-j^ ω soft en ra ft en 4-; ^ . μί 3 co ft o ·2 ra oajftft λ Sfi μ< ©« k -s $ ’ 2 td o λ ti £ t J21 § f 3 ft 8 3 g 8 3f%% | S t ?£8 rc!& y3$ rciB-d ϊ'3% - φ ft - ι m ri - il -il - i cj g - i ft

ovjw^ cm 2 S ti N S M cm 2 cn n2 e ui nZX

•h O cm co =)- lo co c~~ ω c ω 11 73971 >> £j VO P* VO O H VO H rl (N P- VO 00 00 rf VO (v · * * * f>

:01 0»<JH Ovr»^*H

►jo n LO h 2 o p o h oo Pn 4_i IDf^prOV rl ry VO 00 •H QJ r ^ w ^ O VO rf H O P Ί> rl K 8 » H «5 n Ή *J] T3

S

| s j s υ s a ΰ uaau ! <

O

λ:

"fO

•n ^ w -V in rl C_) bO ry r. >1 M O B rl O '£? ts__ n

’O

y »^ rl 3 £1 SCO 00 o o •ö 3 ö

•H 5 S S

t§5 S 3 W O o

•H

r—I

& i -μ s Φ. ti 3 3 ? ? »H CO *H /—n

j>)3 *H rl »H

►O O Tl £►> r—I

μ -μ · μ >> >ο·η

a gn -P !>,TJ

S g ·Η 0) +J «H

to '>> -μ to '2

w 3(¾¾ 3 j? -U

S I g.g ä as ni m

" CO f ·- ·Η iH

CM^fM CNJ w M

•H

μ § · •J g 00 73971 12

Esimerkki 10 Tämä esimerkki kuvaa N-(metoksimetyyli)-tert-anilidi-lähtöaineiden valmistusta, joita käytetään esimerkeissä 1-9 kuvattujen lopputuotteiden valmis-5 tamiseksi.

N-metyleeni-eetteri-substituoitu-2-kloori- asetanilidilähtöaineet, joita käytetään esimerkeis- · sä 1-9, valmistettiin alkyloimalla sopiva sekundäärinen 2-haloasetanilidi edellä kuvatulla n-alkyloi- 10 mismenetelmällä.

Tämä menetelmä kuvataan tässä esimerkissä lukuunottamatta esimerkissä 1 kuvatun lähtöaineen valmistusta.

2'-metoksi-6'-metyyli-2-klooriasetanili-15 di (0,025 moolia), bromimetyylimetyylieette- ri (0,05 moolia) ja bentsyylitrietyyliammoniumbromi-di (2 g) liuotettiin metyleenikloridiin (70 ml).

Sen jälkeen lisättiin annoksittain natriumhydroksi-diliuosta (HO ml; 50 %) samalla sekoittaen ja pitä-20 mällä lämpötila jäähdyttäen 20-25°C:ssa. Lisäyksen päätyttyä seosta sekoitettiin vielä 1,5 tuntia. Sen jälkeen lisättiin vettä (100 ml) samalla jäähdyttäen ja kerrokset erotettiin. Metyleenikloridikerros pestiin kahdesti 30 ml:11a kyllästettyä natriumkloridi-25 liuosta, kuivattiin O^^SO^) ja haihdutettiin. Jälel-le jäänyt tuote kiteytettiin tai tislattiin tyhjössä, jolloin saatiin keltaista nestettä,kp. 1H0°C paineessa 1,2 mm Hg.

Anal. Laskettu yhdisteelle (Ο-^ϋ^βΟΙΝΟ^ (%): 30 C, 55,92; H, 6,26; N, 5 , H H ; Löydetty: C, 56,15; H, 6,33; N, 5,36.

Tuote identifioitiin 2’-metoksi-6'-metyyli-N-(metoksi-metyyli)-2-klooriasetanilidiksi.

Vastaavasti valmistettiin esimerkkien 2-9 mu-35 kaiset N-metyleeni-eetteri-substituoitu-2-kloori- asetanilidi-lähtöaineet alkyloimalla vastaava sekundäärinen anilidi bromimetyyli-metyylieetterillä vas- 13 73971 taavasti; analogisia kloorimetyyli- ja jodimetyyli-me-tyylieettereitä voidaan myös käyttää.

Tässä esimerkissä käytetty sekundäärinen ani-lidi-lähtöaine tertiäärisen N-metoksimetyyli-yhdis-5 teen valmistamiseksi valmistettiin klooriasetyloi- malla vastaava primäärinen amiini seuraavasti: 2-metoksi-6-metyyliar.iliinia (0,03 moolia) me-tyleenikloridissa (30 ml) sekoitettiin voimakkaasti 10 %:sen natriumhydroksidiliuoksen (0,05 moolia) 1C kanssa samalla kun lisättiin klooriasetyyliklori- din (0,033 moolia) liuosta metyleenikloridissa (20 mi), jolloin lämpötila pidettiin 15-25°C:ssa ulkoisesti jäähdyttäen. Reaktioseosta sekoitettiin vielä 30 minuuttia lisäyksen päätyttyä, kerrokset erotettiin 15 ja metyleenikloridikerros pestiin vedellä, kuivattiin ja haihdutettiin tyhjössä. Tuote kiteytettiin sopivasta liuottimesta, jolloin saatiin valkoisia neulasia, sp. 130-131°C.

Anal. Laskettu yhdisteelle C^qH^CII1^ (%): 20 C, 56,21; H, 5,66; N, 6,56; Cl, 16,59 Löydetty: C, 56,16; H, 5,66 N, 6,57; Cl, 16,55. Tuote identifioitiin 2'-metoksi-6’-metyyli-2-kloori-asetanilidiksi.

Esimerkeissä 2-9 lähtöaineena käytetyt sekun-25 dääriset anilidit valmistettiin vastaavalla tavalla.

Edellä mainittujen sekundääristen anilidien valmistamiseksi käytetyt primääriset amiinit voidaan valmistaa sinänsä tunnetulla tavalla, esim. katalyyt-tisesti pelkistämällä vastaava substituoitu nitro-30 bentseeni etanolissa käyttäen platinaoksidikata- lyyttiä.

Kuten edellä on esitetty niin keksinnön mukaiset tuotteet voidaan myös valmistaa suoraan sekundäärisestä anilidista käyttämällä mainittua N-alkyloimis-35 menetelmää, tarvitsematta ensinnä valmistaa N-hydrokar- “ 73971 byylioksimetyyli-välituotetta (kuten on kuvattu esimerkissä 10), joka sitten trans-esteröidään lopulliseksi tuotteeksi esimerkissä 1 kuvatulla tavalla. Esimerkit 11-14 kuvaavat keksinnön mukaisten yhdisteiden 5 valmistusta mainitulla N-alkyloimismenetelmällä.

Esimerkki 11 2 T-n-propoksi-6'-metyyli-2-klooriasetanili-dia (4,35 g), kloorimetyyli-etyylieetteriä (3,4 g) ja bentsyylitrietyyliammoniumkloridia (1,5 g) sekoi-10 tettiin 250 mlrssa metyleenikloridia ja jäähdytettiin.

Seokseen lisättiin 50 ml 50 %:sta NaOHrta 15°C:ssa ja sekoitettiin 2 tuntia ja sen jälkeen lisättiin 100 ml vettä. Kerrokset erotettiin, pestiin vedellä, kuivattiin MgSO^llä ja haihdutettiin. Tuote puhdistettiin 15 kuulaputkitislauksella, jolloin saatiin 4,8 g (289 % saanto) kirkasta nestettä, kp. 130°C paineessa 0,07 mm

Hg.

Anal. Laskettu yhdisteelle C^gH22ClN0g (%): C, 60,10; H, 7,40; Cl, 11,83 20 Löydetty: C, 59,95; H, 7,39; Cl, 11,79.

Tuote identifioitiin 2’-N-propoksi-6T-metyyli-N-(etoksimetyyli)-2-klooriasetanilidiksi.

Esimerkki 12 2'-isopropoksi-6'-metyyli-2-klooriasetanili-25 dia, 5,55 g, 4,4 g kloorimetyyli-etyylieetteriä, 2,5 g bentsyylitrietyyliammoniumkloridia sekoitetiin 250 mlrssa metyleenikloridia ja jäähdytettiin 0°C:seen. Seokseen lisättiin 50 ml 50 % NaOHrta yhdellä kertaa samalla kun lämpötila pidettiin alle 15°C. Seosta sekoitet-30 tiin 2 tuntia, jäähdytettiin ja lisättiin 100 ml vettä. Kerrokset erotettiin, pestiin vedellä, kuivattiin MgSO^rllä ja haihdutettiin, jolloin saatiin 4,7 g (69 % saanto) tuotetta keltaisena öljynä.

Anal. Laskettu yhdisteelle ^15^22^1^03 (%): 35 C, 60,10; H, 7,40; N, 4,67; Cl, 11,83; Löydetty: C, 60,10; H, 7,40; N, 4,64; Cl, 11,73.

is 73971

Tuote identifioitiin 2f-isopropoksi-6’-metyyli-N-(etoks imetyyli)-2-klooriasetanilidiksi.

Esimerkki 13

Seuraamalla olennaisesti esimerkeissä 11 5 ja 12 kuvattua menetelmää, mutta käyttämällä kloori- metyyli-propyylieetteriä alkyloimisaineena saatiin 5,0 g (88 % saanto) keltaista öljyä.

Anal. Laskettu yhdisteelle C-^gE^ ^CINO^ (%): C, 6,24; H, 7,71; N, 4,46; Cl, 11,30.

10 Löydetty: C, 61,18; H, 7,76; N, 4,43; Cl, 11,31.

Tuote identifioitiin 2'-isopropoksi-5-metyyli-N-(n-propoksimetyyli)-2-klooriasetanilidiksi.

Esimerkki 14

Seuraamalla esimerkeissä 11-13 kuvattua mene-15 telmää, mutta käyttämällä sopivaa sek-anilidia ja halometyyli-allyylieetteriä saatiin keltainen öljy, kp. 134°C/0,08 mm Hg (kuulaputki).

Anal. Laskettu yhdisteelle C^H^gClNOg (%): C, 59,26; H, 6,39; N, 6,94; Cl, 12,49.

20 Löydetty: C, 59,20; H, 6,41; N, 6,95; Cl, 12,52.

Tuote identifioitiin 2’-etoksi-N-(allyylioksimetyyli)- 2-klooriasetanilidiksi.

Keksinnön mukaisilla herbisideilla on todettu olevan odottamattoman hyvät ominaisuudet ennen orasta-25 mistä käytettävinä herbisideinä, erityisesti selektiivisesti kontrolloitaessa vaikeasti tuhottavia monivuotisia ja yksivuotisia rikkaruohoja, kuten monivuotista juolavehnää ja keltapähkinäsaraa, yksivuotisia leveä-lehtisiä rikkaruohoja kuten sida spinosa’a, Sesbania 30 exaltata’a, hulluruohoa (Datura stramonium), katkeraa tatarta, jauhosavikkaa, savikkaa ja yksivuotisia ruohoja kuten durraa (Sorghum bicoloa), aleksanteri-ruohoa, johnsonruohoa, Teksas-hirssiä, valkoista proso-hirssiä (Panicum texanum), punariisiä, syyhy-35 ruohoa, pantaheinää (Setaria), kananhirssiä ja isoa verihirssiä. Rikkaruohokannan parantunut vähentyminen 16 73971 on myös aikaansaatu vastustuskykyisten rikkaruohojen kuten villakon, samettilehden, päivänsinen ja säppi-ruohon yhteydessä.

Edellä mainittujen rikkaruohojen selektiivinen 5 kontrolli ja parantunut tuhoaminen käytettäessä keksinnön mukaisia herbisidejä on todettu erilaisten hyötykasvien sadossa mukaanluettuna soijapapu, puuvilla, maapähkinä, rapsi ja taittopavut (pensaspavut). Selektiivisyys on osoitettu kokeissa sokerijuurikkai-10 den, maissin, sokerimaissin, vehnän, ohran ja durran satojen yhteydessä; kuitenkin nämä hyötykasvit sietävät tavallisesti vähemmän keksinnön mukaisia herbisi-deja kuin aikaisemmin mainitut hyötykasvit. On ymmärrettävää tällä alalla etteivät kaikki edellä mainitut 15 rikkaruohot ole selektiivisesti kontrolloitavissa kaikilla keksinnön mukaisilla yhdisteillä ilmaston, maa-perälajin, kosteuden ja/tai herbisidin käyttötavan kaikissa olosuhteissa.

Keksinnön mukaisten yhdisteiden odottamat-20 tornien hyvien ominaisuuksien kuvaamiseksi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suoritettiin vertailukokeilta kasvihuoneessa ja kentällä käyttäen: (1) tunnettuja yhdisteitä, jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan kaikkein läheisempiä verrattuna keksinnön 25 mukaisiin yhdisteisiin, (2) muita tunnettuja homologeja, joilla on erinomaiset herbisidaaliset ominaisuudet, ja (3) kaupallisia herbisidaalisia yhdisteitä, jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan verrattavissa keksinnön mukaisiin yhdisteisiin. Kaikki yhdisteet ver-30 tailukokeissa on määritelty substituoiduiksi fenyyli-N-alkoksialkyyli-2-haloasetanilideiksi. Taulukoissa esitetyt tunnetut vertailuyhdisteet identifioidaan seuraavasti: 17 73971 A. 21-metoksi-6 *-tert-butyyli-N-(metoksimetyyli- 2-klooriasetanilidi; (esimerkki 18 US-paten- teissa 3,442,945 ja 3,547,620).

B. 2'-metoksi-6'-Pert-butyyli-N-(metoksimetyy-5 li)-2-bromiasetanilidi; (esimerkki 34 US-patentis- sa 3,547,620 ja esimerkki 3b US-patentissa 3,442, 945).

C. 2 ' , 6 '-dietyyli-N-(metoksimetyyli)-2-kloori-asetanilidi; (esimerkki 5 US-patentissa 3,547,620 ja 3,442, 945,tällä yhdisteellä on yleisnimi 10 "alachlcr" ja se on aktiivinen ainesosa kaupallisessa £ herbisidissä LASSO , registeröity tavaramerkki,

Monsanto Company).

D. 2'-metyyli-6'-etyyli-N-(etoksimetyyli)-2-klooriasetanilidi; (esimerkki 53 US-patentissa 3,547, 15 620; yleisnimi "acetochlor").

E. 2 ' ,6'-dimetyyli-N-(isopropoksimetyyli)-2-klooriasetanilidi; (esimerkki 31 US-patentissa 3,547, 620 ja esimerkki 33 US-patentissa 3,442, 945).

F. 2'-metoksi-6'-metyyli-N-(metoksietyyli)-2-20 klooriasetanilidi; (yhdiste No. 6 belgialaisessa patentissa 810,763).

G. 2'-metoksi-6'-metyyli-N-(etoksietyyli)-2-klooriasetanilidi; (yhdiste No. 7 belgialaisessa patentissa No. 810,763).

25 H. 2'-metoksi-6'-metyyli-N-(l-metoksiprop-2- yyli)-2-klooriasetanilidi; (yhdiste No. 9 belgialaisessa patentissa 810,763) ja I. 2'-metyyli-6'-etyyli-N-(l-metoksiprop-2-yyli)-2-klooriasetanilidi; (US-patentti No. 3,937,730; 30 yleisnimi "metolachlor"; tämä yhdiste on aktiivinen

R

ainesosa kaupallisessa herbisidissä "Dual , registeröity tavaramerkki, Ciba-Geigy Corporation).

Ennen orastamista käytetyissä herbisidaali-sissa kokeissa keksinnön mukaisia yhdisteitä vertail-35 tiin tunnettujen yhdisteiden A-I kanssa mitä tulee ie 73971 erilaisten monivuotisten ja yksivuotisten rikkaruohojen kontrolliin, erikoisesti vaikeasti tuhottaviin lajeihin, jotka laajalle levinneinä aiheuttavat vahinkoa sellaisissa tärkeissä hyötykasveissa kuin soi-5 japapu, puuvilla, maapähkinä, rapsi ja pensaspapu. Tulokset esitetään seuraavassa.

Koskien taulukoissa esitettyjä arvoja on her-bisidin käyttömäärää merkitty arvoilla "GR-^g" ja "GRgg”; nämä arvot on ilmoitettu kilogrammoina 10 hehtaaria kohti. GR^g ilmoittaa suurimman määrän herbisidiä, joka tarvitaan aikaansaamaan 15 %:in tai pienemmän sadon vahingoittumisen, ja GRgg tarkoittaa pienintä määrää, mikä tarvitaan rikkaruohojen 8 5 %: in eston saavuttamiseksi. GR-^g- ja 15 GRgg-arvoja käytetään mahdollisen kaupallisen tehokkuuden mittana, jolloin on kuitenkin ymmärrettävä että sopivilla kaupallisilla herbisideilla voi olla suurempi tai pienempi kasvia vahingoittava vaikutus kohtuullisissa rajoissa.

20 Mittana kemikaalin tehokkuudelle selektiivi senä herbisidinä on "selektiivisyyskerroin" ("SF"), joka ilmoitetaan herbis ideille annetun hyötykasvin ja annettujen rikkaruohojen yhteydessä. Selektiivisyys*· kerroin on sadon varmuuten mitta ja se ilmoitetaan 25 suhteena GR^g/GRgg, so. sadon GR^g-arvo jaettuna rikkaruohon GRgg-arvolla, jolloin molemmat arvot on ilmoitettu naula/eekkeri. Seuraavissa taulukoissa selektiivisyyskertoimet on esitetty suluissa; symboli "NS" merkitsee "ei-selektiivisyyttä"; marginaali 30 tai ei-määrätty selektiivisyys on osoitettu viivalla (-) ja tyhjä tila osoittaa että kysymyksessä oleva kasvilaji ei ole ollut erikoisessa kokeessa, että arvoa ei jostain syystä ole saatu tai että se oli vähemmän merkityksellinen verrattuna muihin saatuihin arvoi-35 hin, esim. tietyt lyhyen ajan havainnot jätettiin 19 73971 pois pitkien aikahavaintojen eduksi tai pitkän ajan havainnot jätettiin pois, koska lyhyen ajan havainnot osoittivat selvästi tiettyä herbisidaalista aktiviteettia.

5 Koska sadon sietokyky ja rikkaruohokontrolli ovat keskenään suhteessa toisiinsa, on tarkoituksenmukaista kuvata tätä suhdetta selektiivisyyskertoi-men avulla. Yleensä on haluttua että sadon sietoky-kyarvot ovat suuria, koska usein käytetään suuria vä-10 kevyyksiä herbisidiä syystä tai toisesta. Toisaalta on haluttua että rikkiruohon kontrollimäärät ovat pieniä, toisin sanoen niillä on suuri yksikköaktiviteet-ti sekä taloudellisista että mahdollisesti ekologisista syistä. Kuitenkin pienet herbisidimäärät 15 voivat olla riittämättömiä tiettyjen rikkaruohojen kontrolloimiseksi ja tällöin tarvitaan suurempaa määrää. Siten parhaimmat herbisidit ovat sellaisia, jotka kontrolloivat mahdollisimman suurta lukumäärää rikkaruohoja mahdollisimman pienellä määrällä herbi-20 sidiä ja aikaansaavat sadon varmuuden,so. sadon sietokyvyn mahdollisimman suuren asteen. Näin ollen käytetään "selektiivisyyskertoimia” (määritelty edellä) ilmoittamaan suhdetta sadon varmuuden ja rikkaruoho-kontrollin välillä. Viittaus taulukossa esitettyihin 25 selektiivisyyskertoimiin osoittaa että mitä suurempi on lukuarvo sitä suurempi on herbisidin selektiivisyys rikkaruohokontrollia varten ilmoitetun hyötykasvin yhteydessä.

Kokeet ennen orastusta (’'preemergence tests") 30 käsittävät sekä kokeet kasvihuoneessa että kenttäkokeessa. Kasvihuonekokeessa herbisidi levitetään joko pintalevityksenä siementen tai kasvuitiöiden istutuksen jälkeen tai yhdistetään maahan ja levitetään pintakerrokseksi koesiementen päälle esi-siemennetyissä 35 koesäiliöissä. Kenttäkokeissa herbisidi yhdistetään JO 73971 maahan ennen istutusta, so. herbisidi levitetään maan pintaan, sen jälkeen sekoitetaan sen jälkeen sen kanssa ja sitten istutetaan hyötykasvin siemenet.

Kasvihuoneessa käytetty pintalevitysmenetelmä 5 toteutetaan seuraavasti: säiliöt, esim. alumiinipan-nut kooltaan tavallisesti 24, 13 cm x 13, 34 cm x 6,99 cm tai muoviastiat kooltaan 9,53 cm x 9,53 cm x 7,62 cm, joissa on juoksureiät pohjassa, täytetään Ray-hiesusavimaalla ja sen jälkeen tiivistetään 10 korkeuteen 1,27 cm laskettuna astioiden yläreunasta. Sen jälkeen astiat siemennetään tutkittavilla kasvilajeilla, sen jälkeen peitetään 12,7 mm:n kerroksella koemaata. Sitten herbisidi levitetään maan pintaan nauhasuihkuttimella määrässä 187 1/ha, 2,11 15 kg/cm; muita suihkutuslaitteita, esim. DeVilbis-suihkutinta voidaan myös käyttää. Jokainen säiliö saa 0,64 cm vettä pintasuihkutuksena ja sen jälkeen astiat pannaan kasvihuonepenkkeihin myöhemmin tapahtuvaa kastelua varten tarvittaessa. Vaihtoehtoi-20 sessa menetelmässä pintakastelu voidaan jättää pois.

Herbisidaalisten vaikutusten havainnot tehdään 3 viikkoa käsittelyn jälkeen.

Herbisidikäsittely sekoittamalla maan kanssa suoritetaan kasvihuonekokeissa seuraavasti: 25 Hyvälaatuista pintamaata pannaan alumiinipan- nuihin ja tiivistetään syvyyteen 9,5-12,7 mm laskettuna pannun yläreunasta. Maan pintaan pannaan erilaisten kasvilajien siemeniä tai kasvuitiöitä. Maa, joka tarvitaan pannujen täyttämiseksi siementämiseen tai kas-30 vuitiöiden lisäämisen jälkeen, punnitaan pannuun. Maa ja tietty määrä aktiivista ainesosaa liuottimessa tai kostuvana jauhesuspensiona sekoitetaan hyvin ja käytetään preparoitujen pannujen peittämiseksi. Käsittelyn jälkeen pannuille annetaan pintaan kastelu ve-35 dellä, joka vastaa 0,64 cm:n sadetta, sen jälkeen 2i 73971 kastellaan tarvittaessa riittävän kosteuden saamiseksi itämistä ja kasvua varten. Vaihtoehtoisessa menetelmässä pintakastelu voidaan jättää pois. Havaintoja tehdään noin 3 viikkoa siemennyksen ja käsitte-5 lyn jälkeen.

Ensimmäisessä koesarjassa herbisidaalinen aktiviteetti ennen orastusta esitetään taulukossa II ja siinä verrataan keksinnön mukaisten yhdisteiden suhteellista tehokkuutta verrattuna relevantteihin 10 tunnettuihin yhdisteisiin keltapähkinäsaraa ja juola- vehnää vastaan soijapapu-, puuvilla- ja maissivil-j elyssä.

22 73971 /—s

✓—N /*S ^ PV LO PV /*> PV /*S :/*N /—S

y-N pv pv m ^ C/3C0 WW CO WC0WWWC/3 £Q £Q ww ^ £Q S 2 2 2 2 S 2 2 2 2 S 2 32 S )ζ 2 cm H H H £2 mp ^ vp vp vp vp w sp s»/ ^ v»/ v»p sp sp #|>^ w sp 'w' S»y v-y w sp ^ v-/ 59 IN W N> (DW OD f- tr» Γ" CO 00 ,~j c^ co m t^ m j cnicn σ> cxi cn oo ^-cni co cn ο o rH o cn h

Lj r~f CM O O Γ-*'· CO CM CM O rs rs rs rs rs rs rs rs rs rs rs rs r> rs

rs rs rs rs rs rs rs rs rs CD ^D CD ^D rH »H pH ^D CD C5 CD CD CD O

^ O O O O O O OO O VV V V V v V V V V V V V

/-N

o rs PN p-\

p l pv CM /-N/-N LO pv lD

Jjl/\ 00 LO PV ^ ζ/} rs pv PV

n vp sp pv ^v rs CM Γ*-· 32 rH CO rH t—t CO

^ pH CO vp rH vp '»z np vp s—y \p

*Γ) VP SP V

5 -=*· ·=η o* rv ^ d cm cm uo co H en Hocod-oo\,^o* y rs rs CM J- CM CO CncDCDCDCM^V^ C ^ ’ CM CM rs rs rs rs rs rs rs rs rs ·* » *->

Λ ^ ° OO O CMCSJiHrHOOCO

lDv.

i—Iti)

CX X

C Π v/

W /“V PS PS PN PN /—S

pv pv LO pv p-s 00 00 lO pv lO UD

P <V CO OO r~s •''V PN 00 CO 2 rs/~\ ζ/) rs /~S rs _. Λ. PV pv d ACo 2;^; d-OJ rH CM rH wvp HO ^ H CO H H w D ω

g | £2 VP V—' W VP NP VP Vp po vp N-P NP xp xp \p Np NP

1_, .5. *3" CO (O (N 00CN (D CD i—1 r—li—I LO COJ COfflj^rI

H .J I—I CM in rl COl—I roro CN CNCN OO CNiH (DO) CN CN “1 ^ C- CO

’ 1 0Γ #n r rs rs rs r> rs rs rs rs in rs rs r· rs r. r rs r ** * rs rs n vy oooohhhooooooocmcmhhooOCoo y UJ v v v f—{ 3

H

£ so

fv CO CO Γν CD CO Λ, O CO

7> LOOOLOH CMCMCOCD^XrH

y r» rs c* r> r* ex r* r* * ' r* ^ I—I CN o o oooooOo p M r~x I ,2 LD ~N.

co hO

CX Μ 05 χ-- 5 K> :s -d ^ »73 CNCDLncNcx-j-LnuDoo t-'· ο

E3 »> CD J- Cxi rH CO Cxi J- CO H H CN

%p CM rs rs rs rs rs IN rs rs rs rs rs

O O O OO O H rH O OO

rH CN 00 4> C C Ö +-> .5 .5 .5 53 cn cn ω

^<CQUOWfMCD2MUWW

23 7 3 9 71

/"N /“N /-N /—S ✓-N r-*V /-N ^ /*-> /-> /-> CD H

, GO C/3 0000 W W 00 GO COCO CO OO CO CO coco * * •ri 33 23 22 22 32 22 32 32 ΛΗ

VJ V-/ S_X S—/ S-X V >w/ \*/ %«✓ V_^ W W \_/ S^r S·»* |“H rH

•H a-CM COOO ID CO LO CO oo co oooo CM i—t Cl 00

JS O CM CM CM CM CM rH rH i-lrH CM CM rH rH M CM U) (O

^-1 rv rv r n rv r> rv rv rv rv rv #\ r> rv rv rv rv

OO OO OO OO OO OO O O OO LOUO

VV VV VV VV VV VV VV

A /S /-\

r-v O O /"v /-n «r-s O A

Juo rv rv lO CD O O Λ CD

rH rv O O rv r> rs rs CM *s

r-ICOr—Ir-äCDiHCOCNiHOO

»H S^ S-/ v s^/ S»/ v*_/ s»/ w W

> joooococmcolocdo 0 POCOLOJHH'COCMCO.rt-

Ph «HHHHHfHHHHir.riH

H ''M rH CM CM rH O rH O CM i—f rd rd 1 3 VTM.

O rHbd £ Di 3 g 09 rs r-% -T-s (.£> r-^v •H /'“s /^S O O A A /-S «r-s, A A /—s /^s A /-s /—n /—s rv (—j fO 5 Olo a rv O O O UD in CO ocn LO lO OO LO *

*H) rv rv CN CM rv rv rs rv rvr> rv r> rvrv rvrv rH rH

w Γ0 fOJ HH 0DO3 HOO OH M(N AH

Q-C 's-' ' 'w' W 'w' Xw/ %_✓ v^/ I—\ rH s—/ V*/ s—' /\ fö 'W' ^

M ·Γ~) OO COCO i—!CM OO COCO CO CO LO (O

H «H OOCOCOOCMO^CDLOLOCOCOCSJCNJ-LOCOCD

Q rvrv rvrv rvrv rv ^ r> r> rvrv rv rs rvr> rs r*

0 'CO 1-HHCOCOCMOOOOOlOLOOOOOlOlO

^ /\ /\

rH

:rd

S

(H Csl 00 03 CO CM CM rH O0 O

O CMCMCMUOrH^rHCMcO

Pj #>#ΗΛ#Ηβ>Λ*Η#ΝΗ> ►o ooooooooo o

M A

P 5 CO M.

co bO

K X ö

O u C

to

;S

5-=|-COcOCMCMCOCMCNICO '3 CO CM CM CM CO LO 1—I CM CO

Ify rvrsrvrvrvrs rvrsrv 3000 0 00 0 00 CM oo j- ^•tOCOCMOOOrHrH3 φ ^ ^ ^ .

•Η^ωωσι ωωωω’ω 'duwwuuwwww 2Ί 73971

Taulukossa II esitetyt arvot osoittavat että yleensä keksinnön mukaiset yhdisteet ovat luokkana merkittävästi aktiivisempia, so. niillä on suurempi yksikköaktiviteetti sekä keltapähkinäsaraa että 5 juolavehnää vastaan ja niillä on suurempi satovarmuus koskien soijapapua ja puuvillaa kuin vertailuyhdis-teillä.

Erikoisesti mitä tulee keltapähkinäsaran kontrolliin on todettava että jokainen tutkittu kek-10 sinnön mukainen yhdiste oli huomattavasti aktiivisempi keltapähkinäsaraa vastaan kuin yhdisteet A ja B, jotka ovat rakenteeltaan läheisimpiä vertailuyhdis-teitä, ja kuin yhdiste H, joka vaikkakaan se ei ole niin läheinen kuin A ja B niin sen voidaan katsoa 15 olevan monessa suhteessa läheisempi keksinnön mukaisiin yhdisteisiin nähden kuin yhdisteet C, D, E ja I. Erikoisesti on todettava, että esimerkin 1 mukainen yhdiste, jonka GRgg-arvo on 0,1 kg/ha, oli suunnilleen kaksi kertaa niin aktiivinen kuin kaikkein aktiivisin 20 vertailuyhdiste E (GRgg-arvo = 0,17), ja sen sadon varmuuskerroin oli 3-kertaa niin suuri kuin yhdisteellä E soijapavussa ja sama varmuus puuvillassa. Myös on todettava että esimerkkien 2 ja 12 mukaisilla keksinnön mukaisilla yhdisteillä oli myös yhtä suuri 25 ja vastaavasti suurempi yksikköaktiviteetti kuin yhdisteellä E keltapähkinäsaraa vastaan. Lisäksi vaikkakin yhdisteellä F ja G oli erittäin suuri yksikkö-aktiviteetti niin kumpikaan yhdiste ei ollut selektiivinen keltapähkinäsaraa vastaan soijapavussa eikä 30 yhdiste F selektiivinen puuvillassa. Vaikkakin yhdiste G selektiivisesti kontrolloi pähkinäsaraa puuvillassa, niin sen varmuusaste oli pienempi kuin kaikilla keksinnön mukaisilla yhdisteillä lukuunottamatta esimerkin 2 mukaista yhdistettä ja huomattavasti 35 pienempi kuin esimerkkien 5, 6 ja 13 mukaisilla yhdis- 25 73971 teillä. Esimerkkien 9 ja 14 mukaisten yhdisteiden selektiivisyyskertoimet pähkinäsaraa vastaan soija-pavussa olivat erikoisen hyviä.

Mitä tulee juolavehnän kontrolliin niin esi-5 merkin 2 mukainen yhdiste oli melkein kolme kertaa aktiivisempi kuin kaikkein aktiivisin vertailuyhdis-te D samanaikaisesti kuin sen satovarmuus oli yhtä hyvä soijapavussa. Esimerkin 3 mukaisella yhdisteellä oli myös suurempi yksikköaktiviteetti juolavehnää 10 vastaan ja 3-kertainen varmuus soijapavussa kuin yhdisteellä E. Edelleen on todettava että jokaisella keksinnön mukaiselle yhdisteellä tutkittuna juolavehnää vastaan oli huomattavasti parempi yksikköaktiviteetti kuin yhdisteillä A ja B, jotka ovat kaikkein 15 läheisimpiä vertailuyhdisteitä. Vaikkakin yhdisteen H yksikköaktiviteetti juolavehnää vastaan oli hiukan suurempi kuin esimerkkien 9 ja 14 mukaisilla yhdisteillä, niin viimeksimainittujen yhdisteiden selektiivisyyskertoimet juolavehnää vastaan soijapavussa olivat 20 noin 2-kertaa suurempia kuin yhdisteellä H, joka on seuraavaksi läheisin vertailuyhdiste. Lisäksi yhdisteet A, B, F ja G eivät olleet selektiivisiä juolavehnää vastaan soijapavussa.

Edelleen voidaan taulukon II arvosta todeta 25 että kaikista tutkituista yhdisteistä esimerkkien 5, 6, 9 ja 14 mukaisilla yhdisteillä oli huomattavasti parhaimmat varmuuskertoimet soijapavussa sekä keltapäh-kinäsaraa että juolavehnää vastaan. Esimerkkien 5, 6 ja 13 yhdisteillä oli paljon suuremmat varmuuskertoi-30 met puuvillassa keltasaraa vastaan. Edelleen on todettava että esimerkkien 5, 6, 9, 13 ja 14 mukaisten yhdisteiden erinomaisiin satovarmuuskertoimiin liittyy erittäin alhaiset GRg^-arvot osoittaen suurta yksik-köaktiviteettiä keltapähkinäsaraa ja juolavehnää vas-35 taan. Näissä kokeissa useimmat keksinnön mukaiset yhdisteet olivat ei-selektiivisiä maississa samoin ?6 73971 kuin kaikki vertailuyhdisteet kolmea lukuunottamatta. Kuitenkin esimerkin 14 mukaisella yhdisteellä oli huomattavasti parempi selektiivisyys sekä juola-vehnään että keltapähkinäsaraan nähden maississa.

5 Muissa vertailukokeissa tutkittiin vertailu- yhdisteiden C ja D ja esimerkin 1 mukaisen yhdisteen herbisidaalisia aktiviteetteja ennen orastumista erilaisia yksivuotisia leveälehtisiä rikkaruohoja vastaan käyttömäärässä 3,36 kg/ha. Huomioita tehtiin 6-7 viik-10 koa käsittelyn jälkeen (WAT) ja määrättiin rikkaruohojen kontrolli-prosentti; näiden kokeiden arvot on esitetty taulukossa III.

Taulukko III

Yksivuotisen leveälehtisen rikkaruohon kontrolli 15 Ennen orastusta 6-7 WAT__

Rikkaruoho _Yhdiste_

Esimerkki 1 C D

Sida spinosa 93 35 73

Sesbania exaltata 100 0 59 20 Sarikka 83 62 88

Katkera tatar 88 64 76

Jauhosavikka 75 61 81

Villakko 72 53 43

Hulluruoho 98 68 98 25 Taulukon III arvoista ilmenee että esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä oli huomattavasti parempi aktiviteetti kuin yhdisteellä C jokaista yksivuotista leveälehtistä rikkaruohoa vastaan. Samoin esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä oli huomattavasti parempi ak-30 tiviteetti verrattuna yhdisteeseen D Sida spinosa'a, Sesbania exaltata'a, katkera tatarta ja villakkoa vastaan, samalla kun sillä oli yhtä suuri aktiviteetti hulluruohoa vastaan ja jonkin verran pienempi yksikköaktiviteetti savikkaa ja jauhosavikkaa vastaan.

27 7 3 9 71

Seuraavissa vertailukokeissa suoritettiin kenttäkokeita esimerkin 1 mukaisen yhdisteen ja vertailu-yhdisteiden C, D, E ja I herbisidaalisten aktiviteettien ja sato-selektiivisyyksien määräämiseksi ennen 5 orastusta kananhirssiä, Sida spinosa'a ja Sesbania exaltata'a vastaan soijapavussa. Nämä kokeet suoritettiin erillisissä savimaa (Sharkey)-astioissa, jotka sisälsivät 2,0 % orgaanista ainetta ja jotka käsiteltiin erilaisilla väkevyyksillä kutakin herbisidiä 10 käytettynä emulsoituvana väkevöitteenä määrässä 280,5 kg/ha. Huomioita tehtiin 4 ja 7 viikkoa käsittelyn jälkeen. Kokeet toistettiin 3-kertaa ja koearvot osoittivat, että 7 viikon kuluttua ainoa yhdiste, joka selektiivisesti kontrolloi Sesbania exaltata'a, 15 oli esimerkin 1 mukainen yhdiste; sellainen kontrolli (GRg,-) saavutettiin vain määrällä 1,6 kg/ha, kun taas yhdisteiden C, E ja I GRgg-arvo oli 5,6 kg/ha ja yhdisteen D yhteydessä 5,0 kg/ha. GR15~arvo soija-pavussa oli 3,9 kg/ha osoittaen 2,0 kertaista var-20 muuskertointa esimerkin 1 mukaiselle yhdisteelle.

Siten tarvitaan noin 3-kertaa niin paljon vertailu-yhdisteitä samaan GRgg-arvon saavuttamiseksi kuin esimerkin 1 mukaisen yhdisteen yhteydessä, mutta tällöinkin ilman selektiivisyyttä soijapavussa.

25 Yhdisteet C ja D olivat ei-selektiivisiä sida spinosa'a vastaan soijapavussa aikana 7 WAT. Yhdistettä I tarvittiin 4,2 kg/ha ja yhdistettä E tarvittiin 2,8 kg/ha GRgg-arvon saavuttamiseksi ja selek-tiivisyyskertoimien 1,1 kertainen ja 1,5 kertainen 30 vastaavasti saavuttamiseksi. Sen sijaan esimerkin 1 mukainen yhdiste saavutti GRgg-arvon määrällä ainoastaan 0,8 kg/ha ja sen selektiivisyyskertoin oli 4,7 kertainen soijapavussa.

Yhdisteet C, D ja E olivat ei-selektiivisiä 35 kananhirssiä vastaan soijapavussa aikana 7 WAT. Yhdis- 28 73971 teellä I ja esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä olivat olennaisesti yhtä suuret varmuuskertoimet, so. 1,5 kertainen ja 1,4 kertainen vastaavasti.

Siten edellä mainitut kenttäkokeet osoittavat 5 että lukuunottamatta vertailukontrollia kananhirssiä vastaan yhdisteellä I, esimerkin 1 mukainen yhdiste oli huomattavasti parempi kuin vertailuyhdisteet C, D, E ja I kontrolloitaessa selektiivisesti kaikkea kolmea yksivuotista rikkaruohoa soijapavussa 7 viik- 10 koa käsittelyn jälkeen.

Seuraavissa kokeissa, joissa määrättiin suh teellinen herbisidaalinen aktiviteetti ja selektii-visyys vielä pitempänä aikana, samoja herbisidejä mitä käytettiin edellä esitetyissä kokeissa, käytet-15 tiin uudelleen kenttäkokeissa, ja tällä kertaa erillisissä hiesusavimaa-astioissa, jotka sisälsivät 3,0 - 3,5 % orgaanista ainetta. Rinnakkaisissa kokeissa vastaavien herbisidien emulsoituvia väkevöitteitä levitettiin pinnalle ja sekoitettiin maahan ennen 20 istutusta kontrollia varten, edelleen määrässä 280,5 kg/ha, joka sisälsi herbisidiä aktiivisenä ainesosana sopivana väkevyytenä. Näissä kokeissa herbisidejä vertailtiin monivuotista rikkaruohoa juolavehnää vastaan sekä yksivuotisia leveälehtisiä rikkaruohoja 25 villakkoa, savikkaa ja katkeraa tatarta vastaan soijapavussa. Näissä kokeissa suoritettiin kastelu vastaten voimakasta sadetta määrältään 4,45 cm viidentenä päivänä käsittelyn jälkeen ("DAT") ja 2,29 cm, 1,52 cm, 1,27 cm ja 1,27 cm satetta seuraavina päivinä. Koearvot 30 on esitetty taulukossa IV.

« 73971 5 ai > a G ~ >0

(D !—> OON(D 05 00 0 NOCO iOO (ONi »too (M JCO

0 LO ·Η id in m =3- =3- =J- oi cm J cm oo cm ω σι o cd oo cm en cm d· , M/ I—! Q rv rv **v rv rv λ rv f\ r r r rv rv rv rv r r r cv r f—I X (n H (M ro .=3-.=1-33- n j j cm cm =)- r ω m Η n ί m cm ^ O a a A a a •o £> &

i—I CU

0 4-> U 0

+-> H

•H

tD rt)

•<n P

X 0

X CM CD (M CM CM 00 CO CM CO CD CD CM CO

cd cd -h lo co r- co r- =r =1- ^ co 00 c- r^co 4—I I'd I rv rv rv rv r r rv rv rv rv r rv rv rv

CD CO " >i£ | CM! 00 CD CD LO CO =J- =T CD LO CO =J- CO LO

3 3 A A A A A

4-1 4-1 CD 3

Tl -H

£4 CD

O Ή

> G C O

h 0 53 ,£ Q E 5 >H CM CM O CM 00 CO CO =3" ^ ai QJ '—» M CM Γ" O' CM f- .=3-00.=3-0 ίβ , iy rs rs rs rs rs rs rs rs *s ^•HdrCcn cn co co j- co c en lo 5 f ^ Λ Λ s

ffl 0 0) ^ MJ

pH 0 -μ 4-r S

Ή *3 ·η •H O ero Cm

> X CO O

•H <3 X X >,

P en o 2 4J

<S iH CO CM CM CM CM CM CMCM CM CM 0) 00 =f CMCM

rH co o~ r-^C' 0-0- e- c~ e— e— +J =3-o c^r^ •H r rs rs rs n rs rs rs rs rs »r-j rs rv rs rs

> LOCO CO CO CO CO COCO CD CO > J- LO COCO

A AA AA AA AA 0 AA

μ-3 »ti &

i—I =f =0 CM CM CM CM CMCM CM CM CM CM CM CM CM CM CO CO CM CM

O cm cm lo c~^ r— e— ω ^ e— e— e— r-~ r~- lo lo =j- co o- r-- —I rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv rv

Ό CM CM CM CO CD CO LOCDCD (D CD CD CD CD CD CM CM =3 ID CD CD

A A A A A A A A A A A A

H lo lo lo lo lo lolo rs rs rs rv r« rs rv 2 o cd σι oo co σο oo cd on co cd w co co σο co cd cd ro cd σι

rH rH

0 I .g .§ Ό CO cd ,£woqwih ωο 30 7 3 9 71 il a ifl m

H J N M CN CD CO 00 CO CO

,q oocnro LO σι > C/J «v rv rv rv rv rv rv rv rv OCOlO CN H J J J 4· 5 ti -μ s 0)

V

λ -μ _ ^ oo cn cn rO -μ rj or-a-to c- c- n UO VC ** Λ " « «n y^rö r- <o ^-lo toto +3 -P g /\ /\ * jQ £ O *n > e - o H 0) S 2

V § -μ ’cj CN st d- CM CM

2 e ,¾ ° ωο p. S

3 ·Η ·Η CO * Λ i> rv n rv i—)+jft J COlO LO lO toto 3 Jj . /\/\ * S & > s - o •5 ·η y 3 ,J 3

2 ^ OM CN CN MCN

Π c-~ c·" t~^ c-· o· o r r rv rv rv rv

tD (JO CD CO CD CO

/N /\ /\ /\ /N /\ :<Ti

JE

0) 6

CN CN CN O CN CN CN CN CN

O c^c^D' co o- > r-^ c— r Λ Λ ft Λ r «N <v rv

'j CDCDCO ΙΛ CD CO CO Φ CO

/\ S\ /\ /\/\ /\ /\ /\

H if) LO LO

S Λ »v rv

> CO CO CD 00(000 OOCOOO

0) ti

•H

2 0 M H

£ 3i 73971

Viitaten taulukon IV arvoihin todetaan ettei yksikään vertailuyhdisteistä selektiivisesti kontrolloinut mitään koerikkaruohoista soijapavussa määrissä aina 6,7 kg/ha saakka, mikä oli suurin koemää-5 rä, 6 viikon ja 9,5 viikon huomion perusteella. Kuten edellä on esitetty selektiivisyys osoitetaan selek-tiivisyyskertoimen tai GR^/GRgj.-suhteen 1,0 tai suuremman suhdearvon perusteella; mitä suurempi on arvo sitä suurempi on selektiivisyys. Sen sijaan esi- 19 merkin 1 mukaisella yhdisteellä oli selektiivinen kontrolli juolavehnää, savikkaa ja katkeraa tatarta vastaan 6,0 viikon havaintohetkellä ja kontrolli juolavehnää ja katkeraa tatarta vastaan 9,5 viikon havaintohetkellä. Esimerkin 1 mukaisen yhdisteen her- 15 bisidaalinen aktiviteetin on osoitettu olevan suuruusluokkaa 3 tai useampia kertoja suurempi kuin vertai-luyhdisteillä juolavehnää ja savikkaa vastaan (lukuunottamatta yhdistettä B) ja se on suunnilleen kaksi tai enemmän kertaa aktiivisempi kuin vertailu- 20 yhdisteet (lukuunottamatta yhdistettä D aikana 6 ja 9,5 viikkoa ja yhdistettä E aikana 9,5 viikkoa). Yksikään herbisideistä ei selektiivisesti kontrolloinut villakkoa tässä kokeessa, mutta esimerkin 1 mukainen yhdiste oli aktiivisempi tätä rikkaruohoa 25 vastaan kuin vertailuyhdisteet ajankohtana 6 viikkoa.

Koearvojen mukaan, jotka perustuivat herbisi-dien pintalevitykseen, taaskaan ei yksikään vertailu-kemikaaleista selektiivisesti kontrolloinut mitään rikkaruohoa kokeessa soijapavulla määrässä 6,7 kg/ha 30 tai vähemmän 6 viikon tai 9,5 viikon havaintoaikana lukuunottamatta yhdistettä D savikkaa vastaan 9,5 viikon havaintohetkenä. Näissä kokeissa todettiin esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä selektiivistä rikka-ruohokontrollia juolavehnää ja katkeraa tatarta vas-35 taan ajanjohtana 6 viikkoa ja savikkaa vastaan ajan kohtana 9,5 viikkoa; varmuuskerroin oli tällöin hiukan 32 7 3 9 71 suurempi kuin koeyhdisteellä D, so. 1,3 ja vastaavasti 1,1 kertainen. Nyt taas esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä oli paljon parempi herbisidaalinen aktiviteetti kuin vertailuyhdisteillä näissä kokeissa.

5 Taulukon IV arvosta ilmenee että koskien yk- sikköaktiviteettiä rikkaruohoja vastaan, soijapavun sietokykyä herbisideja vastaan, varmuustekijöitä ja herbisidin käyttötapaa, niin esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä oli olennaisesti paremmat ominaisuudet 10 herbisidina käytettynä ennen orastusta kuin vertailuyhdisteillä .

Esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä aikaansaatu pysyvä rikkaruohokontrolli voimakkaan kastelun alaisena osoitti että yhdiste ei huuhtoutunut pois 15 helposti.

Seuraavissa vertailukokeissa esimerkin 1 mukaista yhdistettä ja vertailuyhdisteitä D ja E tutkittiin niiden selektiivisen kontrollin suhteen Sida spinosa’a ja verihirssiä vastaan puuvillassa 20 käyttäen sekä pintalevitystä että herbisidin sekoitta mista maahan ennen istutusta; keltapähkinäsara otettiin mukaan viimeksimainittuun käyttötapaan. Maa näissä kokeissa oli hiesusavimaata, jossa oli 1,7 % orgaanista ainetta. Havinnot tehtiin 2, 6 ja 9 viikon 25 kuluttua käsittelyn jälkeen. Koe toistettiin kolme- kertaa ja pintalevityskokeista saadut arvot osoittavat että esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä oli yli kaksinkertainen yksikköaktiviteetti Sida spinosa'a vastaan verrattuna yhdisteisiin D ja E 6 viikon kuluttua 30 ja 1,5 kertaa suurempi kuin niiden aktiviteetit 9 viikon kuluttua. Yhdiste D oli ei-selektiivinen Sida spinosa'a vastaan puuvillassa 6 ja 9 viikon kuluttua. Yhdisteen E selektiivisyyskertoimet 6 ja 9 viikon kuluttua olivat vastaavasti 1,1 ja 1,2 verrattuna 35 esimerkin 1 mukaisen yhdisteen arvoihin 3,3 ja 1,8. Vaik- 33 73971 kakin jokaisen tutkitun yhdisteen yksikköaktiviteetit olivat vertailtavia verihirssiä vastaan 6 viikon kuluttua, niin esimerkin 1 mukainen yhdiste oli aktiivisempi kuin yhdiste E 9 viikon kuluttua ja selektii-5 visempi (so. S.F.-arvo >4,0) kuin yhdiste D, jonka S.F.-arvo oli 2,8.

Kokeissa, joissa herbisidi levitettiin maahan ennen istutusta, 9 viikon kuluttua esimerkin 1 mukaisen yhdisteen yksikköaktiviteetti oli suurempi kuin 10 kaksinkertainen verrattuna vertailuyhdisteisiin kel- tapähkinäsaraa vastaan, vähän pienempi kuin 2-kertainen verrattuna vertailuyhdisteisiin verihirssiä vastaan ja suurempi kuin 1 1/3 kertainen verrattuna vertailuyhdisteisiin sida spinosa*a vastaan. Tässä 15 kenttäkokeessa esimerkin 1 mukainen yhdiste kontrolloi selektiivisesti keltapähkinäsaraa puuvillassa aina 6 viikkoon saakka käsittelyn jälkeen, mutta vertailuyhdisteet eivät osoittaneet mitään selektiivi-syyttä vieläpä 2 viikon havaintohetkellä. Vaikkakaan 20 yksikään koekemikaaleista ei selektiivisesti kontrol loinut sida spinosa'a tässä kokeessa, niin selektii-visyyden raja-alue oli paljon lähempänä esimerkin 1 mukaista yhdistettä kuin muita yhdisteitä. Esimerkin 1 mukainen yhdiste ja yhdiste E kontrolloivat veri-25 hirssiä 2 viikon kuluttua, mutta olivat ei-selektii-visiä sen jälkeen; yhdiste D ei ollut selektiivinen verihirssiä vastaan yhdenkään havaintopäivän aikana.

Siten edellä mainituista kenttäkokeista puuvillalla voidaan johtaa selvät päätelmät että esimerkin 1 30 mukainen yhdiste oli huomattavasti aktiivisempi kuin vertailuyhdisteet rikkaruohoja keltapähkinäsaraa ja sida spinosa'a vastaan samalla kun tämä aktiviteetti säilyi pitemmän aikaa, ja että esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä oli paremmat selektiivisyyskertoi-35 met näihin rikkaruohoihin nähden. Lisäksi esimerkin 1 su 73971 mukaisella yhdisteellä oli parempi yksikköaktiviteet-ti verrattuna yhdisteeseen E ja parempi selektiivi-syys verrattuna yhdisteeseen D verihirssiä vastaan puuvillassa 9 viikon kuluttua.

5 Edelleen suoritettiin vertailukokeita esimer kin 1 mukaisen yhdisteen ja yhdisteiden D ja E välillä niiden suhteellisen herbisidaalisen aktiviteetin ja kestoajan määräämiseksi monivuotisia rikkaruohoja keltapähkinäsaraa ja juolavehnää vastaan. Yhdisteet 10 D ja E ovat tunnettuja 2-haloasetanilidien tehokkaimpia selektiivisiä herbisidejä ja niitä voidaan pitää sopivina vertailustandardeina muille herbisideille pähkinäsaraa ja juolavehnää ja muita rikkaruohoja vastaan. Näissä kokeissa, joiden käsittely toistet-15 tiin 2-kertaa, istutettiin 25 keltapähkinäsaran juurimukulaa ja 25 juolavehnän juurakkopaloja. Herbi-sidit yhdistettiin maan pintakerrokseen riittävässä määrässä, jotta voitiin määrätä GR^g-arvo, so. pienin määrä mikä tarvitaan rikkaruohojen 50 %:n kontrol-20 Iin saavuttamiseksi; 11,2 kg/ha oli maksimäärä ja 1,4 kg/ha oli pienin määrä, mikä käytettiin. Havainnot tehtiin 3,6, 12 ja 18 viikon aikana. Jokaisen havainnon jälkeen poistettiin maan pintakerros, vanhat juurimukulat ja juurakkopalat poistettiin ja suori-25 tettiin istutus uudelleen ja pantiin kasvihuoneeseen seuraavaa käsittelyä varten. Koetulokset on esitetty taulukossa V; "WAT" tarkoittaa "viikkoja käsittelyn jälkeen".

35 73971

Taulukko V

Kestoaika maaperässä GR50

Kg/ha 5 Yhdiste Keltapähkinä-

_ sara_ Juolavehnä WAT

Esimerkki 1 <1,4 <1,4 3 <1,4 <1,4 6 1.4 1,4 12 10 8,4 11,2 18 D <1,4 <1,4 3 1,12 <1,4 6 5,9 5,6 12 >11,2 >11,2 18 15 E <1,4 <1,4 3 1.4 1,7 6 7,8 11,2 12 >11,2 >11,2 18 20 Koskien keltapähkinäsaran arvoja taulukossa V ne osoittavat että 3 viikkoa käsittelyn jälkeen kunkin yhdisteen GR^Q-arvo oli alle 1,4 kg/ha, ja että tiettyjä eroavaisuuksia esiintyi 6 viikon kuluttua.

12 viikon kuluttua voitiin todeta suurimmat eroavai-25 suudet keltapähkinäsaran kontrollissa. Niinpä tarvittiin ainoastaan 1,4 kg/ha esimerkin 1 mukaista yhdistettä kontrolloimaan 50 % rikkaruohoa, kun taas tarvittiin 5,9 kg/ha yhdistettä B ja 7,8 kg/ha yhdistettä E saavuttamaan keltapähkinäsaran saman kontrol-30 liasteen. Myöskin 18 viikon kuluttua tarvittiin ainoastaan 8,4 kg/ha esimerkin 1 mukaista yhdistettä kontrolloimaan 50 % pähkinäsaraa, kun taas vastaavaa määrää yhdisteillä D ja E oli keskimäärin noin 11,2 kg/ha (suurin käytetty määrä).

35 Vastaavasti taulukossa V esitetyt juolavehnä- 36 73971 arvot osoittavat että 6 viikon kuluttua esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä ja yhdisteellä D oli jonkin verran parempi aktiviteetti verrattuna yhdisteeseen E. Kuitenkin 12 viikon kuluttua esimerkin 1 mukaisella 5 yhdisteellä oli selvästi parempi teho, koska sitä tarvittiin ainoastaan 1,4 kg/ha saavuttamaan juolaveh-nän sama kontrolli kuin käytettäessä 5,6 kg/ha yhdistettä D ja 11,2 kg/ha yhdistettä E. Esimerkin 1 mukaisen yhdisteen parempi herbisidaalinen aktivi-10 teetti ilmeni myös 18 viikon kuluttua.

Herbisidin tärkeä etu on sen kyky toimia erilaisissa maaperissä. Taulukossa VI on esitetty arvoja, jotka osoittavat että esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä on herbisidaalista vaikutusta keltapäh-15 kinäsaraa vastaan puuvillassa ja soijapavussa erilaisissa maaperälajeissa, joiden orgaaniset aineet ja savipitoisuudet vaihtelevat. Käsittelyssä herbisidi sekoitettiin maahan ja siemenet istutettiin 0,05 cm:n syvyydelle ja annettiin 0,6 cm:n pintakastelu. Ha-20 vainnot tehtiin 18 päivän käsittelyn jälkeen.

37 73971 & Ό • π to lo cd LO oo H lo en LO en cx> d-

O Γ. Λ #» Λ #S

en o o o o o o - LO (0 r-H ,c m

Ph I—I

O bO rH

r2 Ή w > ro lo Ovilo cd

3 | O- CT) J- rH en LO

“> I r. ei ci r\ r\ n j O O O (HO o :r3 *£ : LO^ 'S, co hO ro j K X +j rö cm im cm (moi c-~

CD-H^rHG OJ O i—( OJOI CM

CL) ro r\ r\ r. r\ r\ r> PCUn o o o o o o

M

O 8 ,2 > cd o o o oo

Pc fÖdP »s|n ry r ry 3 co en i i~h ro t~~ h H . ro ro co (0 ^ ro -μ o\° C/3 •H (0 b +* 2 +-1 rO 1) hOC ooen roo oo μ »H ri n ry r n r\

0¾ i—I CM (M -3" CO CD

d d rg en S a)

•H ·Η ·Η rO I rO

•m > (0 x: md M

m - m m βω s

hJ cd S r ·η <V V

•h ω > »d ·η d > h m id x; ω rö H en (U ω ·Η = = H > (0 r U _ (0

D : 0) Ö Ä MO

>> PO g ω S <s ·Η tassi |> 5

Kcoocn^cSiOP-, t r = r e en =

0) I—I

-μ en · •H β V.

A en

>H M

38 7 3 9 71

Taulukossa VI esitetyt arvot osoittavat että maan laatu ja sen orgaanisen aineen pitoisuus eivät millään lailla vaikuttaneet esimerkin 1 mukaiseen yhdisteeseen, joka selektiivisesti kontrolloi keltapähkinä-5 saraa sekä puuvillassa että soijapavussa maaperässä, jossa oli 1,0-6,8 % orgaanista ainetta ja 1,8-9,6 % savea. Selektiivisyyskertoimet olivat suurimmat Sarpy-savimaassa.

Lisäkokeita suoritettiin esimerkin 1 mukaisen 10 yhdisteen herbisidaalisen vaikutuksen määräämiseksi maaperässä, joka sisälsi suuren määrän orgaanista ainetta. Koe toistettiin 3-kertaa ja esimerkin 1 mukaisen yhdisteen aktiviteetti määrättiin savikkaa ja jauhosavikkaa vastaan soijapapuviljelyssä, joka 15 oli istutettu humuspitoiseen maaperään. Yhdisteitä C, D, E ja I tutkittiin myös vertailukokeiden vuoksi. Nämä kokeet suoritettiin sekä ennen itstutusta suoritettuna käsittelynä että pintalevityksinä humuspitoiseen maaperään, joka sisälsi 23 % orgaa-20 nista ainetta. Näissä kokeissa sekä käsittelyssä ennen istutusta että pintalevityskäsittelyssä (istutuksen jälkeen) esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä oli suurin yksikköaktiviteetti jauhosavikkaa vastaan ä viikon kuluttua ja käsittelyssä ennen istu-25 tusta suurin selektiivisyyskerroin soijapavussa, so. >2,7 verrattuna arvoon 1,1 yhdisteillä C ja D; yhdisteet E ja I olivat ei-selektiivisiä 4 viikon kuluttua. Kaikki yhdisteet olivat ei-selektiivisiä jauhosavikkaa vastaan 7 viikon kuluttua kummassakin 30 herbisidikäsittelyssä; yhdiste E oli hiukan aktiivi sempi kuin esimerkin 1 mukainen yhdiste 7 viikon kuluttua molemmissa herbisidikäsittelyissä. Savikkaa vastaan yhdisteellä D oli suurin yksikköaktiviteetti ja selektiivisyyskerroin (1,9) 7 viikon kuluttua 35 kummassakin herbisidikäsittelyssä; pintalevityksessä 39 7 3 9 71 yhdisteen D selektiivisyyskerroin oli melkein kaksi kertaa niin suuri kuin esimerkin 1 mukaisen yhdisteen ja yhdisteen E vastaavat arvot; muut yhdisteet eivät kontrolloineet selektiivisesti savikkaa 7 viikon ku-5 luttua kummassakaan herbisidikäsittelyssä. Esimerkin 1 mukainen yhdiste (S.F:2,0) ja yhdisteet C ja E (S.F: 1,0) kukin selektiivisesti kontrolloi savikkaa M- viikon kuluttua herbisidikäsittelyssä ennen istutusta.

10 Edellä mainitut kokeet osoittavat että ver rattuna vertailuyhdisteisiin saavutetaan esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä humuspitoisessa maaperässä jauhosavikoiden paras selektiivisyyskontrolli soija-pavussa käytettäessä käsittelyä ennen istutusta; tällä 15 yhdisteellä oli kaikkein suurin yksikköaktiviteetti ja selektiivisyyskerroin H viikon kuluttua kokeessa. Lisäksi esimerkin 1 mukainen yhdiste selektiivisesti kontrolloi savikkaa noin 7 viikkoon saakka pintale-vityskäsittelyssä ja aina 4 viikkoon saakka käsitte-20 lyssä ennen istutusta. Yhdisteellä D oli savikan paras kontrolli 7 viikon kuluttua molemmissa käsittelyissä. Esimerkin 1 mukaisen yhdisteen ja yhdisteen D suhteellista tehoa pitäisi edelleen vertailla näiden yhdisteiden suhteellisen tehoon maaperässä, 25 jossa on vähemmän orgaanista ainetta, esim. 3,0-3,5 %, jolloin esimerkin 1 mukainen yhdiste osoittaa parempaa yksikköaktiviteettiä ja kestoaikaa maaperässä yhdistettynä selektiivisyyteen soijapavussa, sekä pintalevityskäsittelyssä että käsittelyssä ennen 30 istutusta kuten ilmenee taulukosta IV.

Edellä esitetty kuvaus osoittaa keksinnön mukaisten yhdisteiden erinomaista herbisidaalista tehoa kontrolloitaessa monivuotisia rikkaruohoja ja yksivuotisia leveälehtisiä rikkaruohoja soijapavussa 35 ja puuvillassa. Lisäksi on myös osoitettu että esim. kokeissa koskien kananhirssiä ja verihirssiä keksin- '40 7 3 9 71 nön mukaisilla yhdisteillä on myös erinomainen her-bisidaalinen aktiviteetti yksivuotisia kapealehtisiä rikkaruohoja kuten ruohoja vastaan. Itse asiassa kuten myöhemmin osoitetaan koskien tiettyjä yksivuo-5 tisia ruohoja, keksinnön mukaiset yhdisteet ovat selvästi parempia verrattuna useimpiin tunnettuihin herbisidaalisesti vaikuttaviin ja/tai kaupallisesti saataviin 2-haloasetanilideihin. Kuten koetuloksista ilmenee niin esiintyy tapauksia, joissa tunnetuille la 2-haloasetanilideilla on parempi herbisidaalinen teho kuin keksinnön mukaisilla yhdisteillä mitä tulee spesifisiin yksivuotisiin rikkaruohoihin vertailtavissa olosuhteissa. Kuitenkin vertailukokeista ilmenee myös selvästi että keksinnön.mukaiset yhdisteet 15 ovat kokonaisuudessaan yhtä hyviä ja usein parempia, toisinaan huomattavasti parempia kuin parhaimmat 2-haloasetanilidit selektiivisinä herbisideina kontrolloitaessa yksivuotisia ja monivuotisia kapealehtisiä rikkaruohoja soijapavussa, puuvillassa, 20 maapähkinässä ja muissa hyötykasveissa.

Eräässä kasvihuoneen kokeessa suoritettuna ennen orastusta vertailtiin esimerkkien 1 ja 11 mukaisia yhdisteitä yhdisteiden C ja I (molemmat kaupallisia 2-haloasetanilideja) kanssa niiden suhteel-25 lisen herbisidaalisen tehon määräämiseksi yksivuoti sia kapealehtisiä rikkaruohoja kuten ruohoja vastaan soijapavussa. Tässä kokeessa herbisidit sekoitettiin maaperään ennen siementen .istuttamista ja havainnot tehtiin 17 päivän kuluttua käsittelyn jälkeen; koearvot 30 on esitetty taulukossa VII ja ne edustavat keskiarvoja kahdesta kokeesta.

»! 73971 8 §·

Φ rd (¾ CM CM CM CM

I Λ id i—I i—t i—I i—I

LO \ ·Γ~> *> r> » «Ν

i—( bQ Ή i—I i—I i—I I—I

Pi X O /\ /\ /\

CD ^ CO

rd Ή

r-H

i—I ^ 0) rd I Q -μ >iOfl 1 -C μ; -μ -μ

>, O -M H 00 CM CM

S3 O ID 00 CM rH I—I

co · μ pi x «-

' o O O rH H

/\ • ι-j *H /—n H Dj ΙΪ μ n >

ro >Ί·μ 1-0 CM (Ml <MJ

μ μ *μ cd γ-h I—ii—I

μ 0 rd " ^ " Λ Μη CO Οι—ίι—! I—1 /\

H

M I O

> 2m = § I .h s Is P i—I «H C ·Η CD CD CD Csl

rH rHrCfoi—IlOlOlOi—I

P ·Η 0 *d r» rv rv r, 0 > ω ^ E o o o i—! ' H > /\

M

(d Id 1 -C i _ o ίο \ *h id id oo w) μ ·η ω κ ,ϋ μ μ c CD ^ -μ rd ·Η c ·μ ω rd hC Id ω o u -μ

Si Λ 5) C oo μ- co cd

αίομφ CO rH CM LO

H p DO I—I Λ ^ ^ .< Cl ft oooo μ d) E ^

ί ID μ P J- CO CO CM

COOOO 00 CM CM I—I

-0 CO ·Η * «1 ei r<

^ Xi Ο Ο Ο iH

- <D I g ω Ο Λ § cg Q pb (¾

CÄS-iru^i-cocDCM

Jp O O I—t rHOJLOi—1 0 3 C/3 fti rv r\ rv rv

-•"D O O O rH

rH

<L> H rH

P

CO

*H £j O M

Jp ^ to

1 D-l W

1,2 73971

Taulukon VII arvoista voidaan selvästi todeta seuraavassa: (1) yhdisteellä I oli pienin yksikköak-tiviteetti ja selektiivisyys kaikista yhdisteistä kutakin rikkaruohoa vastaan kokeessa ja sillä ei ollut 5 mitään selektiivisyyttä soijapavussa mitä tulee villiä proso hirssiä, punariisiä tai syyhyruohoa vastaan; (2) yhdiste C oli yhtä aktiivinen kuin esimerkkien 1 ja 11 mukaisista yhdisteistä enemmän aktiivinen "shattercanea" ja villiä proso hirsiä vastaan; (3) 10 esimerkkien 1 ja 11 mukaiset yhdisteet olivat molemmat parempia verrattuna tunnettuihin yhdisteisiin johnson-ruohoa ja syyhyruohoa vastaan; (4) esimerkin 11 mukainen yhdiste oli aktiivisempi aleksanteriruohoa vastaan ja esimerkin 1 mukainen yhdiste oli aktiivisempi 15 punahirssiä vastaan kun tunnetut yhdisteet.

Siten yhteenvetona esitettynä taulukossa VII olevien vertailuarvojen perusteella jompikumpi tai molemmat keksinnön mukaiset yhdisteet olivat herbisi-daalisesti yhtä tehokkaita kuin paras tunnettu vertai-20 luyhdiste yksivuotisia kapealehtisiä rikkaruohoja ("shattercane" ja villi proso hirssi) vastaan ja huomattavasti parempia neljää kapealehtistä rikkaruohoa (johnsonruoho, aleksanteriruoho, punariisi ja syyhy-ruoho) vastaan. Erikoisesti on pantava merkille esi-25 merkin 1 mukaisen yhdisteen erinomainen yksikköaktivi-teetti johnsonruohoa vastaan (GRgg = 0,14 kg/ha), jolloin sillä oli erinomainen selektiivisyyskerroin noin 8,0 kertainen soijapavussa verrattuna yhdisteen C selektiivisyyskertoimeen >2,0 kertainen, ja sen 30 ollessa parempi kuin tunnettujen yhdisteiden vastaava arvo. Samoin esimerkin 11 mukaisella yhdisteellä oli erinomainen yksikköaktiviteetti aleksanteriruohoa ja syyhyruohoa vastaan selektiivisyyskertointen ollessa 8,0 kertainen ja 4,0 kertainen vastaavasti soi-35 japavussa verrattuna yhdisteen C vastaaviin selektii- visyyskertoimiin 4,0 kertainen ja 1,0 kertainen vastaavasti.

43 73971

Soijapavuilla suu ’itettiin vielä toinen koe ja siihen otettiin mukaan Teksas- (Panicum texanum) ja syyshirssi-rikkaruohot yhdessä muiden edellä olevassa kokeessa mainittujen yksivuotisten ruohojen kans-5 sa. Tässä kokeessa esimerkkien 1 ja 12 mukaisia yhdisteitä vertailtiin koskien niiden herbisidaalista tehoa ennen orastusta tapahtuneen käsittelyn jälkeen tunnettuihin yhdisteisiin C, D ja I nähden. Herbisi-dit sekoitettiin maahan ja tarvittaessa suoritettiin 10 kastelu. Kokeissa käytetyn herbisidin suurin määrä oli 1,12 kg/ha, jolloin tarkat GRgg- ja GR1^-arvot yli 1,12 kg/ha voivat olla jonkin verran epämääräisiä. Huomioita tehtiin 2 viikkoa käsitellyn jälkeen. Tämän kokeen arvot on esitetty taulukossa VIII.

m 73971

H Q I

lp [g (Ö CM CM CM

LD^ '!I?S iH H H cm cm

Ή ft r f r rH r-H

fS~^ £Φ Q |Ö i—IrHrH r.o

g C ” ^ /\ /^ Λ rH H

1 2 S? 5 cd cm id j- >> Q LO O rH LO 00 ?> D r r r» r r CO M I O O -pH o o /\

I «H

fti CO 00 i—I CO ID

C CM CM CM O LO

ip *H r r r f\ r

Oh H O O O O O

V

•H

l co c- t~~ f" r-· c~ CO cp o o o o o P-j M *> r» r» rs r*

>ι·Η O O O O O

CO rC N/ V ν' ν' ν'

M

M I

> 8-h

Λ ft CO

I .H £

'S H ·Η CO CO CM <£> CN

R Π-δ LO LO rH LO rH

*73 Ή O ^ r» r* r» c*

^ >C0 o O rH O rH

-,,, il

i CT -¾ r CDJ-COC^O

' κη ^ tt LO Ή LO O LO

Λ M H Φ r r « r r 00 A! <J +J o o o o o s μ " ti ® J- J 00 00 o

SS rH i—I CM CM LO

fC (U r> r» «s *n rs CO o o o o o o

- VV

i ,Ο Q r- e-' e·" o» oo

Ό ft O O O O CM

O r r> r r r

• ? O O O O O

CO H VV

CO ·Η <ΰ co CO ra cm -oo cd j- cm 'jfl Π l—I CM LO i—ti—t w *rj λ r> r» n o

Er1 Λ rH O O O rH

/S

.. CM

0) rH H

To .

CO CO O O M

. >> ω w “5 73971

Taulukossa VIII esitettyjen analyysiarvojen perusteella voidaan nähdä että esimerkkien 1 ja 12 mukaisilla yhdisteillä oli suurimmat yksikköaktiviteetit ja selektiivisyydet kaikista yhdisteistä kokeissa syyhy-5 ruohoa ja "shattercanea" vastaan; esimerkin 12 mukaisella yhdisteellä oli suurin aktiviteetti ja selek-tiivyys syyhyruohoa vastaan ja esimerkkien 1 ja 12 mukaisilla yhdisteillä oli suurimmat aktiviteetit villiä proso hirriä vastaan yhdessä yhdisteen D kanssa 10 ja syyshirssiä vastaan aktiviteetit olivat kaikilla yhdisteillä samansuuruiset. Kuitenkin keksinnön mukaiset yhdisteet olivat enemmän selektiivisiä soijapa-puviljelyssä kuin yhdiste D villiä proso hirssiä vastaan. Sitäpaitsi esimerkin 12 mukainen yhdiste oli 15 toiseksi paras yhdiste mitä tulee aktiivisuuteen

Teksas-hirssiä ja punariisiä vastaan ja esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä yhdessä yhdisteen D kanssa oli toiseksi suurin aktiviteetti syyhyruohoa vastaan. Yhdiste D oli kaikkein aktiivisin koeyhdisteistä 20 Teksas-hirssiä, aleksanteriruohoa ja punariisiä vastaan.

Siten voidaan todeta edellä esitetystä vertailtavista koearvoista koskien herbisidaalista aktiviteettia yksivuotisten ruohojen suhteen, että keksinnön 25 mukaisilla yhdisteillä on parempi herbisidaalinen teho kuin johtavilla tunnetuilla yhdisteillä tiettyjä yksivuotisia ruohoja, esim. kananhirssiä, verihirssiä, "shattercane" ja syyhyruohoa vastaan, ja yhtä suuri tai yleensä vertailtavissa oleva herbisidaalinen teho 30 muita, esim. verihirssiä (pintakäsittely), erilaisia villihirssejä, aleksanteriruohoa ja punariisiä vastaan.

Muut kokeet kasvihuoneessa ja/tai kentällä ovat osoittaneet lisäksi keksinnön mukaisten yhdisteiden selektiivistä kontrollia muita rikkaruoholajeja vas-35 taan soijapapu-, puuvilla- ja/tai muiden satojen yh- 1,6 73971 teydessä. Esim. esimerkin 1 mukainen yhdiste on osoittautunut selektiivisesti kontrolloivan purppurapäh-kinäsaraa ja jättipantaheinää (Setaria faberi) puuvillassa ja jättipantaheinää ja samettilehteä 5 soijapapuviljelyssä. Edelleen vertailtaessa tunnettuihin relevantteihin asetanilidi-herbisideihin esimerkin 1 mukainen yhdiste on osoitanut parannettua rikkaruohoestoa sellaisia vastustuskykyisiä rikkaruohoja kuin villakkoa, päivänsineä ja sappiruohoa vas-10 taan. Muut rikkaruohot, joita vastaan keksinnön mukaiset yhdisteet ovat osoittautuneet herbisidaalises-ti aktiivisiksi, ovat kanadalainen ohdake, villihumala, hanhenkaura, kiertotatar jne. Kuten edellä on osoitettu niin keksinnön mukaiset yhdisteet on todettu 15 olevan tehokkaita herbisideja erilaisten hyötykasvien yhteydessä. Edellä esitetty kuvaus ja koearvot oli suunnattu pääasiassa rikkaruohokontrolliin soijapavun ja puuvillan yhteydessä, joiden sadoilla ja rikkaruohojen kontrollilla on suurin mielenkiinto. Lisä-20 kokeet ovat osoittaneet keksinnön mukaisten yhdisteiden käyttökelpoisuuden muiden hyötykasvien yhteydessä kuten seuraavassa kuvataan.

Eräässä kasvihuonekokeessa tutkittiin esimerkkien 11 ja 12 mukaisia yhdisteitä niiden herbisidaali-25 sen tehon määräämiseksi juolavehnää vastaan rapsissa, taittopavussa, durrassa ja vehnässä. Herbisidikäsit-tely suoritettiin ennen orastusta. Molemmat koeyhdis-teet kontrolloivat selektiivisesti juolavehnää rap sissa ja taittopavussa, jolloin esimerkin 11 mukaisen 30 yhdisteen selektiivisyyskerroin oli 3,5 kertainen molemmissa sadoissa ja esimerkin 12 mukaisen yhdisteen vastaava arvo 3,0 kertainen molemmissa sadoissa. Tässä kokeessa molemmat yhdisteet olivat ei-selektiivi-siä juolavehnää vastaan durrassa ja vehnässä.

35 Erillisissä kasvihuonekokeissa tutkittiin myös esimerkin 1 mukaisen yhdisteen herbisidaalista tehoa H7 73971 keltapähkinäsaraa ja juolavehnää vastaan rapsissa, maapähkinässä, sokerijuurikkaassa, durrassa, vehnässä ja ohrassa; herbisidi sekoitettiin maan kanssa ennen orastusta. Näissä kokeissa yhdiste D oli vertailu-5 yhdiste juolavehnää vastaan ja yhdiste E vertailuyh- diste keltapähkinäsaraa vastaan. Juolavehnän yhteydessä havainnot tehtiin 19 päivää käsittelyn jälkeen ja keltapähkinäsaran yhteydessä 18 päivää käsittelyn jälkeen; koearvot on esitetty, taulukossa 9; herbisi-10 dien selektiivisyyskertoimet on esitetty suluissa GRig-arvojen jälkeen vastaavien kasvien yhteydessä.

43 73971

/Λ /-N /'“'S /-N

LO O o o Λ rs Γ

H n cm H

V 'W S_^ w rtf r*· H oo co

U OH CJ H

jQ' Λ P rs rv O o o o o /-N /-N /—n O O o ^

rs r> rv CO

rH i—I rH

w v>/ \w»

«S

G co co co =r

,2 o o HO

(X) rv rv rv rv > O O o o /""•S /“s CO CO O r> 2 a « oo ^ ' Ha '—*· rtl co

S O OO CO H

^ H « o HO

ΓΤ3 O o Λ r, a Q V o o o

O LO V

H H M

rd M CO

co cd ^ jcj x -h H H Λ G O LO /S S~\ o 3 " » m w ·γο o h aa · ΓΊ '-Z V-Z w 3 u

H 0) 00 CO CM CM

p M CM o o o . flj Q rs rs rs rv

H CO O O O O

rs rs rs r-s

O LO O O

»> rv rs rv 00 rH C^· S-/ s^ V^z s»z

•H

CO 00 CD CO O-

O. rH O zt CO

fy r' rv rv rs

Oh O O O O

irti z-s r-s r-s ^

G O O O O

• H rs rv rs rv

,¾ CD H C~- CO

,Ε s_r s_r sr s/

ft oo oo LO

n3 cm o oo en Γϋ rs rv rv »s T. o o jjj o o

! - I

& ,3 (ti »ti OT

,V LO ^ H G zj-oo ft CM N

2 oo Mq£ oo tt) H H

•rj Ph X 3 4) " ^ H * «·.

Oft CD' —' *o > OOHOO

Q)

X

i—I )—I

<u -μ · ·

g § _ GM

d co ’co

tC M M

4 9 73971

Taulukossa IX esitetyt arvot osoittavat että esimerkin 1 mukainen yhdiste ja yhdiste D molemmat selektiivisesti kontrolloivat juolavehnää maapähkinässä, rapsissa, sokerijuurikkaassa, vehnässä ja ohrassa, 5 mutta esimerkin 1 mukaisen yhdisteen selektiivisyys-kerroin oli merkittävästi suurempi kuin yhdisteen D vastaava arvo maapähkinässä, rapsissa ja sokerijuurikkaassa, yhtä suuri vehnässä ja pienempi ohrassa. Esimerkin 1 mukainen yhdiste selektiivisesti 10 kontrolloi keltapähkinäsaraa kummassakin satokokeessa, lukuunottamatta sokerijuurikasta, kun taas yhdiste E ei selektiivisesti kontrolloinut keltapähkinäsaraa sokerijuurikkaassa, durrassa tai vehnässä.

Yhdisteiden D ja E suuri yksikköaktiviteet-15 ti on yleensä ominaista lyhytaikaiselle vaikutukselle kasvihuoneessa (2-6 viikkoa) juolavehnää ja keltapähkinäsaraa vastaan. Kuitenkin kuten edellä on esitetty niin kaikki relevantit koearvot sekä kasvihuoneessa että kentällä ovat vahvistaneet esimerkin 1 mukaisen 20 yhdisteen tasaisesti paremman yksikköaktiviteetin juolavehnää ja keltapähkinäsaraa vastaan ja sato-selektiivisyyden verrattuna yhdisteisiin D ja E erikoisesti pitempinä ajanjaksoina. Tässä yhteydessä viitataan uudelleen: (1) taulukko on IV, joka sisältää 25 vertailevat kenttäkoearvot aina 9,5-viikkoon saakka näiden yhdisteiden teholle juolavehnää ja muita rikkaruohoja vastaan soijapavussa; (kumpikin yhdisteistä D ja E ei selektiivisesti kontrolloinut juolavehnää soijapavussa vieläpä 3 viikon havaintoaikana 30 käsittelyn jälkeen; (2) edellä esitettyyn selostukseen koskien vertailevia kenttäkoearvoja näiden yhdisteiden teholle keltapähkinäsaraa ja muita rikkaruohoja vastaan puuvillassa aina 9 viikkoon asti (kumpikaan yhdisteistä D ja E ei selektiivisesti kontrolloinut so 73971 keltapähkinäsaraa puuvillassa vieläpä 2 viikon tark-kailuajalla); (3) taulukkoon V, josta ilmenee esimerkin 1 mukaisen yhdisteen ja yhdisteiden D ja E vertailevat kestoajat maaperässä keltapähkinäsaraa ja juola-5 vehnää vastaan 3,6, 12 ja 18 viikon aikana, jolloin esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä oli yksikköaktivi-teetti suurempi kuin yhdisteillä D ja E 3 viikon kuluttua (moninkertainen 12 viikon kuluttua) ja epämääräinen määrä 18 viikon jälkeen suoritetussa tarkas-10 tuksessa. On myös mainittava että esimerkin 1 mukaisen yhdisteen yhdistetty erinomainen yksikköaktiviteetti, kestoaika maaperässä ja sadon selektiivisyys verrattuna yhdisteisiin D ja E keltasaran ja juolavehnän yhteydessä on myös sovellettavissa näiden yhdisteiden 15 suhteelliseen tehoon useiden muiden rikkaruohojen yhteydessä erikoisesti johnsonruohon, hamppu sesbanian, "prickly sidän", katkeran tataren, jauhosavikkaan jne. yhteydessä.

Yhdessä moni-sato/rikkaruohokokeessa tutkittiin 20 esimerkin 1 mukaisen yhdisteen aktiviteettia kenttäkokeessa tiettyjä yksivuotisia rikkaruohoja vastaan erilaisissa sadoissa. Yhdensuuntaisissa kokeissa herbi-sidit levitettiin pintaan ja sekoitettiin ennen kasvien istutusta. Huomioita tehtiin 33 päivää käsittelyn jäl-25 keen, joka suoritettiin sekoittamalla herbisidi maahan ennen istutusta, ja 34 päivää käsittelyn jälkeen, joka suoritettiin levittämällä herbisidi maaperän pintaan. Molemmissa kokeissa esimerkin 1 mukainen yhdiste selektiivisesti kontrolloi kannanhirssiä ja vihreää 30 pantaheinää (Setaria viridis) maississa, soijapavussa, puuvillassa, pensaspavussa ja maapähkinässä; jauhosa-vikka oli myös kontrolloitavissa soijapavussa. Lisäksi käsittelyssä, jossa herbisidi sekoitettiin maahan ennen istutusta, kananhirssi ja pantaheinä olivat myös selek-35 tiivisesti kontrolloitavissa durrassa ja sokerimaississa.

51 73971

Siten on ilmeistä edellä esitetystä yksityiskohtaisesta kuvauksesta, että keksinnön mukaisilla yhdisteillä on osoitettu olevan odottamattomat ja selvästi paremmat herbisidaaliset ominaisuudet sekä 5 absoluuttisesti että suhteellisesti verrattuna rakenteellisesti läheisimpiin relevantteihin yhdisteisiin, muihin tunnettuihin saman sukuisiin homologeihin ja analogeihin ja kaupallisiin 2-haloasetanilideihin. Erikoisesti keksinnön mukaisilla yhdistellä on osoitet-10 tu olevan erinomainen yksikköaktiviteetti, pitkä säilymis aika maaperässä ja sadon varmuus mitä tulee monivuotisiin ja yksivuotisiin leveälehtisiin ja kapea-lehtisiin rikkaruohoihin soijapavussa, puuvillassa, maapähkinässä, rapsissa ja taittopavussa ja muissa 15 hyötykasveissa. Lisäksi vielä erikoisemmin keksinnön mukaisilla yhdisteillä on osoitettu olevan parempi herbisidaalinen aktiviteetti monivuotista keltapähkinä-saraa ja juolavehnää vastaan; yksivuotisia leveäleh-tisiä kuten Sesbania exaltata'a, sida spinosa'a, jau-20 hosavikkaa ja katkeraa tatartaa vastaan, ja yksivuotisia kapealehtisiä rikkaruohoja kuten kananhirssiä, verihirssiä, Sorghum bicolor'ia ja syyhyruohoa vastaan. Lisäksi keksinnön mukaisten yhdisteiden on osoitettu olevan yleisesti teholtaan vertailukelpoisia parhaiten 25 relevanttien tunnettujen yhdisteiden kanssa kontrolloitaessa muita yksivuotisia ruohomaisia rikkaruohoja kuten johnsonruohoa, verihirssiä (levitys pintaan), pantaheinää, Teksas-hirssiä, syyshirssiä, villiä proso hirssiä, aleksanteriruohoa ja punariisiä vastaan 30 ja yksivuotisia leveälehtisiä rikkaruohoja kuten savikkaa ja hulluruohoa vastaan. Lisäksi keksinnön mukaisilla yhdisteillä on lisäksi todettu olevan parantunut aktiviteetti ja teho vastustuskykyisiä yksivuotisia leveälehtisiä rikkaruohoja kuten päivänsineä, 35 sappiruohoa, villakkoa ja samettilehteä vastaan.

Esimerkin 1 mukaisella yhdisteellä suoritetut 52 73971 toksikologiset tutkimukset ovat osoittaneet että yhdiste on täysin turvallinen. Se oli lievästi myrkyllinen annettaessa ravinnossa (yksinkertainen annos OLDj.q-2,600 mg/kg), lievästi myrkyllinen iholla 5 (DLDgg-5,010 mg/kg), ja ärsyttäen lievästi silmiä ja ihoa. Mitään erikoiskäsittelyä ei tarvita normaalien varovaisuustoimenpiteiden ohella.

Keksinnön mukaiset herbisidaaliset koostumukset mukaanluettuna väkevöitteet, jotka on laimennettava 10 ennen käyttöä, sisältävät ainakin yhden aktiivisen ainesosan ja lisäaineen nestemäisessä kiinteässä muodossa. Koostumukset valmistetaan sekoittamalla aktiivinen ainesosa lisäaineen kanssa, jona on laimennusaine, jatkoaineet, kantoaineet ja konditioimisaineet, koos-15 tumuksien saamiseksi hienojakoisessa kiinteässä muo dossa, rakeina, pelletteinä, liuoksina, dispersioina tai emulsioina. Siten aktiivista ainesosaa voidaan käyttää yhdessä lisäaineen kuten hienojakoisen kiinteän aineen, orgaanista alkuperää olevan nesteen, veden, 20 kostutusaineen, dispersoimisaineen, emulsoimisaineen, tai minkä tahansa näiden yhdistelmien kanssa.

Keksinnön mukaiset koostumukset erikoisesti nesteet ja kostuvat jauheet sisältävät edullisesti konditioimisaineena yhtä tai useampaa pinta-aktiivis-25 ta ainetta määrässä, joka on riittävä tekemään koostumuksen helposti dispersoituvaksi veteen tai öljyyn. Pinta-aktiivisen aineen lisääminen koostumukseen parantaa suuresti sen tehokkuutta. Pinta-aktiivisella aineella ymmärretään että kostutusainetta, dispersoi-30 misaineet, suspensoimisaineet, emulsoimisaineet kuulu vat tähän käsitteeseen. Anionista, kationisia ja ei-ionisia aineita voidaan käyttää tähän tarkoitukseen yhtä hyvin.

Edulliset kostutusaineet ovat alkyylibentseeni-35 ja alkyyli-naftaleenisulfonaatteja, sulfatoituja rasva- 53 73971 happoalkoholeja, amiineita tai happoamideita, natrium-isotionaatin pitkäketjuisia happoestereitä, natrium-sulfosukkinaatin estereitä, sulfatoituja tai sulfonoi-tuja rasvahappoestereitä, kiviöljysulfonaatteja, 5 sulfonoituja kasvisöljyjä, ditertiäärisiä asetyleeni-siä glykoleja, alkyylifenolien (erikoisesti iso-oktyy-lifenoli ja nonyylifenoli) polyoksietyleeni-johdannaisia ja heksitolianhydridien (esim. sorbitaani) korkeampien rasvahappoesterien polyoksietyleeni-10 johdannaisia. Edullisia dispersoimisaineita ovat metyyli selluloosa, polyvinyylialkoholi, natrium-lignii-nisulfonaatit, polymeeriset alkyyli-naftaleeni-sulfo-naatit, natrium-naftaleenisulfonaatti ja polymetyleeni-bisnaftaleeni-sulfonaatti.

15 Kostuvat jauheet ovat veteen dispersoituvia koostumuksia, jotka sisältävät yhden tai useamman aktiivisen ainesosan, inertin kiinteän jatkoaineen ja yhden tai useamman kostutusaineen ja dispersoimis-aineen. Inertit kiinteät jatkoaineet ovat tavallisesti 20 mineraalista alkuperää kuten luonnon savet, piimää ja synteettiset mineraalit johdettuna silikasta ja sen kaltaisesta. Esimerkkejä sellaisista jatkoaineista ovat kaoliniitit, attäpulgiitti-savi ja synteettinen magnesiumsilikaatti. Keksinnön mukaiset kostuvat jau-25 heet sisältävät tavallisesti noin 0,5 - 60 osaa (edullisesti 5-20 osaa) aktiivista ainesosaa, noin 0,25 - 25 osaa (edullisesti 1-15;'.osaa) kos'tu'tusainetta, noin 0,2 5 -25 osaa (edullisesti, 1 ,.0-15 osaa) dispersoimisainet-ta ja 5-95 osaa (e'dpllisesti 5 — 50 osaa) inertia kiin-30 teätä jatkoainetta,:.’jolloin kaikki osat on laskettu paino-osina kokonaiskoostumuks.esta. Tarvittaessa voidaan noin 0,1-2,0 osaa kiinteätä inertiä jatkoainetta korvata syövytystä estävällä aineella tai vaahdotus-ta estävällä aineella'irai molemmilla.

35 Muihin valmisteisiin kuuluvat poly-väkevöit- s·* 73971 teet, joissa on 0,1-60 paino-% aktiivista ainesosaa sopivalla jatkoaineella; nämä pölyt voidaan laimentaa käyttöä varten väkevyyksiin alueella noin 0,1-10 paino-%.

5 Vesisuspensiot tai -emulsiot voidaan valmistaa sekoittamalla veteen liukenemattoman aktiivisen ainesosan ja emulsoimisaineen vesipitoinen seos kunnes se tulee tasaiseksi ja sen jälkeen homogenoimalla erittäin hienojakoisten osien pysyvän emulsion saamiseksi.

10 Saadulle väkevöidylle vesisuspensiolle on ominaista sen erittäin pieni hiukkaskoko, niin että laimennettaessa ja suihkutettaessa peittokykyi on tasainen. Sopivat väkevöitteet näitä valmisteita sisältävät noin 0,1-60 %, edullisesti 5-50 paino-% aktiivista 15 ainetta, jolloin ylärajan määrää aktiivisen aineen liukoisuus liuottimeen.

Vesisuspensioiden toisen valmisteen valmistamiseksi veteen sekoittumaton herbisidi kapseloidaan mikrokapseloidun faasin muodostamiseksi dispersoituna 20 vesipitoiseen faasiin. Eräässä suoritusmuodossa pieniä kapseleita muodostetaan saattamalla yhteen vesipitoinen faasi, joka sisältää ligniinisulfonaatti-emulsoimisainetta ja veteen sekoittumatonta kemikaalia ja polymetyleeni-polyfenyyli-isosyanaattia, dispersoi-25 maila veteensekoittamaton faasi vesipitoiseen faasiin ja sen jälkeen lisäämällä monifunktionaalista amiinia. Isosyanaatti- ja amiini-yhdisteet reagoivat muodostaen kiinteän urea-kuoriseinän veteen sekoittumatto-man kemikaalin osasten ympärille, jolloin muodostuu 30 niiden mikrokapseleita. Yleensä mikrokapseloidun aineen väkevyys on alueella 480 - 700 g/1 laskettuna kokonaiskoostumuksesta ja se on edullisesti 480-600 g/1.

Väkevöitteet ovat tavallisesti aktiivisen ainesosan liuoksia veteen sekoittumattomassa tai osaksi 35 veteen sekoittumattomassa liuottimessa yhdessä pinta- 55 73971 aktiivisen aineen kanssa. Sopivia liuottimia keksinnön mukaisille aktiivisille ainesosille ovat dimetyyliform-amidi, dimetyylisulfoksidi, N-metyylipyrrolidoni, hiilivedyt ja veteen sekoittumattomat eetterit, es-5 terit tai ketonit. Kuitenkin voidaan valmistaa muita nesteväkevöitteitä liuottamalla aktiivinen ainesosa liuottimeen ja sen jälkeen laimentamalla esim. paloöljyllä suihkutusväkevyyteen.

Koostumukset väkevöitteenä yleensä sisältävät 10 noin 0,1-95 osaa (edullisesti 5-60 osaa) aktiivista ainesosaa, noin 0,25-50 osaa (edullisesti 1-25 osaa) pinta-aktiivista ainetta ja kuin liuotinta tarvitaan noin M--94 osaa liuotinta, kaikki osat laskettuna emulsoituvan öljyn kokonaispainosta painon mukaan.

15 Rakeet ovat fysikaalisesti pysyviä hiukkaskoos- tumuksia, jotka sisältävät aktiivisen ainesosan kiinnittyneenä tai jakaantuneena inerttiin hienojakoiseen jatkoaineeseen. Aktiivisen ainesosan huuhtomiseksi rakeista voi koostumuksessa olla läsnä pinta-aktiivis-20 ta ainetta kuten sellaisia, jotka on edellä mainittu. Luonnon savea, pyrofylliittiä, illiittiä ja vermikuliittia voidaan käyttää mineraalisina jatkoaineena. Edulliset jatkoaineet ovat huokoisia, absorboivia, esimuotoiltuja hiukkasia, kuten esimuotoiltu ja seu-25 lottu hiukkaskoossa oleva attapulgiitti tai verkko- laajennettu hiukkasmuodossa oleva vermikuliitti ja hienojakoiset savet kuten kaoliinisavet, hydrotoitu attapulgiitti tai pentoniittisavet. Nämä jatkoaineet suihkutetaan tai sekoitetaan aktiivisen ainesosan 30 kanssa herbisidaalisten rakeiden muodostamiseksi.

Keksinnön mukaiset raekoostumukset voivat sisältää noin 0,1-30 osaa, edullisesti noin 3-20 osaa aktiivista ainesosaa 100 osaa kohti savea ja 0-5 osaa pinta-aktiivista ainetta 100 osaa kohti savea, lasket-35 tuna painon mukaan.

56 73971

Keksinnön mukaiset koostumukset voivat myös sisältää muita lisäaineita, esim. lannoitteita, muita herbisiideja, muita pestisidejä, turvallisuusai-neita ja sen kaltaisia, joita käytetään lisäaineina 5 tai yhdistelmänä minkä tahansa edellä mainitun lisäaineen kanssa. Käyttökelpoisia kemikaaleja yhdistelmän aktiivisen ainesosan kanssa ovat esim. triatsii-nit, ureat, karbamaatit, asetamidit, asetaniliidit, ureasiilit, etikkahappo tai fenoli-johdannaiset, tioli-10 karbamaatit, triatsolit, bentsoehapot, nitriilit, bifenyylieetterit ja sen kaltaiset kuten:

Heterosykiiset typpi/rikki-johdannaiset 2-kloori-4-etyyliamino-6-isopropyyliamino-s-triatsiini 2- kloori-4,6-bis(isopropyyliamino)-s-triatsiini 15 2-kloori-4,6-bis(etyyliamino)-s-triatsiini 3- isopropyyli-lH-2,1,3-bentsotiadiatsin-4-(3H)-oni- 2.2- dioksidi 3-amino-l,2,4-triatsoli 6,7-dihydrodipyrido(1,2-a:2 r,1f-c)-pyratsidiinium-suola 20 5-bromi-3-isopropyyli-6-metyyliurasiili 1,1r-dimetyyli-4,4'-bipyridinium

Ureat NT-(4-kloorifenoksi)-fenyyli-N,N-dimetyyliurea N,N-dimetyyli-N’-(3-kloori-4-metyylifenyyli)-urea 25 3-(3,4-dikloorifenyyli)-l,l-dimetyyliurea 1.3- dimetyyli-3-(2-bentsotiatsolyyli)-urea 3-(p-kloorifenyyli)-l,1-dimetyyliurea l-butyyli-3-(3,4-dikloorifenyyli)-l-metyyliurea

Karbamaat it/1 i o1ikarbonaat it 30 2-klooriallyyli-dietyyliditiokarbamaatti S-(4-klooribentsyyli)N,N-dietyylitiolikarbamaatti Isopropyyli-N-(3-kloorifenyyli)-karbamaatti S-2,3-diklooriallyyli-N ,N-di-isopropyyli.tiolikarbamaatti Etyyli-N,N-dipropyylitiolkarbamaatti 3 5 S-propyyli-dipropyylitiolkarbamaatti 57 7 3 9 71

Asetamidit/asetanilidit/aniliinit/amidit 2- kloori-N,N-diallyyliasetamidi N,N-dimetyyli-2,2-difenyyliasetamidi N-(2,4-dimetyyli-5-//(trifluorimetyyli)sulfonyyli/-5 amino/fenyyli)asetamidi N-isopropyyli-2-klooriasetanilidi 2’,61-dietyyli-N-metoksimetyyli-2-klooriasetanilidi 2 f-metyyli-6’-etyyli-N-(2-metoksiprop-2-yyli)-2-klooriasetanilidi 10 o£*,£,^-tri fluori-2,6-dinitro-N,N-dipropyyli-p- toluidiini N-(1,1-dimetyylipropynyyli)-3,5-diklooribentsamidi Hapot/esterit/alkoholit 2,2-diklooriproppionihappo 15 2 -metyyli-1*-kloorif enoksi etikkahappo 2,4-dikloorifenoksietikkahappo metyyli-2-/4-(2,4-dikloorifenoksi) fenoksi/-propionaatti 3- amino-2,5-diklooribentsoehappo 20 2-metoksi-3,6-diklooriben-soehappo 2,3,6-trikloorifenyylietikkahappo N-1-naftyyliftalamiinihappo Natrium-5-/2-kloori-4-(trifluorimetyyli)-fenoksi/-2-nitrobentsoaatti 25 4,6-dinitro-o-sek-butyylifenoli N-(fosfonometyyli)-glysiini ja sen C^_g-monoalkyyliamiini- ja alkalimetallisuolat ja niiden yhdistelmät

Eetterit 30 2,4-dikloorifenyyli-4-nitrofenyyli-eetteri 2 -kloori-o£,o(,ö4"trifluori-p-tolyyli-3-etoksi- 4- nitrodifenyylieetteri 58 7 3 9 71

Sekalaiset 2,6-diklooribentsonitriili mononatriumhappo-metaaniarsonaatti dinatrium-metaaniarsonaatti 5 Aktiivisen ainesosan kanssa yhdistelmänä käy tetyt lannoiteaineet ovat esim. ammoniumnitraatti, virtsa-aine, potaska ja superfosfaatti. Muita lisäaineita ovat aineet, joissa kasvin organismit juurtuvat: ja kasvavat kuten komposti, karjalanta, humus, 10 hiekka ja sen kaltaiset.

Edellä kuvatuista herbisidaalisista valmisteista esitetään esimerkkeinä seuraavat suoritusmuodot .

I· Emulsoituvat väkevöitteet 15 4,6-dinitro-o-sek-butyylifenoli N-(fosfonometyyli)-glysiini ja sen C^_g-monoalkyyliamiini- ja alkalimetallisuolat ja niiden yhdistelmät

Paino-% 20 A. Esimerkin 1 mukainen yhdiste 50,0

kalsium-dodekyylibentseeni-sulfonaatti/polyoksietyleeni-eette-riseos (esim. Atlox® 3437F

ja Atlox 3438F) 5,0 25 Monoklooribentseeni 45,0 100,00 B. Esimerkin 12 mukainen yhdiste 85,0 kalsium-dodekyylisulfonaatti/al- kyyliaryyli-polyeetteri-alkoholi-seos 4,0 30 Cg-aromaattinen hiilivetyliuotin 11,0 100,00 C. Esimerkin 13 mukainen yhdiste 5,0 kalsium-dodekyylibentseenisulfonaatti polyoksietyleeni-eetterien seos 35 (esim. "Atlox 3437F") 1,0

Ksyleeni 94,0 100,00 59 73 971 II. Nesteväkevöitteet

Paino-% A. Esimerkin 1 mukainen yhdiste 10,0

Ksyleeni 90,0 5 100,00 B. Esimerkin 2 mukainen yhdiste 85,0

Dimetyylisulfoksidi 15,0 100,00 C. Esimerkin 3 mukainen yhdiste 50,0 10 N-metyylipyrrolidoni 50,0 100,00 D. Esimerkin 4 mukainen yhdiste 5,0

Etoksiloitu risiiniöljy 20,0 "Rhodamine B" 0,5 15 Dimetyyliformamidi 74,5 100,00 III. Emulsiot A. Esimerkin 1 mukainen yhdiste 40,0

Polyoksietyleeni/polyoksi- 20 propyleeni-blokkikopolymeeri butanolin kanssa (esim. "Tergito^ XH) 4,0

Vesi 56,0 100,00 B. Esimerkin 5 mukainen yhdiste 5,0 25 Polyoksietyleeni/polyoksi- propyleeni-blokki-kopolymeeri butanolin kanssa 3,5

Vesi 91,5 100,0 30 IV. Kostuvat jauheet Paino-% A. Esimerkin 1 mukainen yhdiste 25 q

Natriumlignosulfonaatti 3,0

Natrium-N-metyyli-N-oleyyli-tauraatti 1,0

Amorfinen silika (synteettinen) 71,0 35 100,00 73971 εο Β. Esimerkin 6 mukainen yhdiste 80,0

Natrium-dioktyylisulfosukkinaatti 1,25

Kalsiumlignosulfonaatti 2,75

Amorfinen silika (synteettinen) 16,00 5 100,00 C. Esimerkin 7 mukainen yhdiste 10,0

Natriumlignosulfonaatti 3,0

Natrium-N-metyyli-N-oleyyli-tauraatti 1,0 Kaoliniittisavi 86,0 10 100,0 v· pölyt

Paino-% A. Esimerkin 1 mukainen yhdiste 2,0

Attapulgiitti 98,0 15 100,0 B. Esimerkin 8 mukainen yhdiste 60,0

Montmorilloniitti 40,0 100,0 C. Esimerkin 9 mukainen yhdiste 30,0 20 Bentoniitti 70,0 100,00 D. Esimerkin 11 mukainen yhdiste 1,0

Piimää 99,0 100,00 25 VI. Rakeet

Paino-% A. Esimerkin 1 mukainen yhdiste 15,0

Rakeinen attapulgiitti (20/40 meshia) 85,0 100,00 3 0 B. Esimerkin 12 mukainen yhdiste 30,0

Piimää (20/40) 70,0 100,00 61 73971 C. Esimerkin 13 mukainen yhdiste 0,5

Bentoniitti (20/40) 99,5 100,0 D. Esimerkin 14 mukainen yhdiste 5,0 5 Pyrofylliitti (20/40) 95,0 100,00 VII. Mikrokapselit A. Esimerkin 1 mukainen yhdiste kapseloituna polyurea-kuoriseinän ηq sisään 49,2

Natrium-lignosulfonaatti (esim.

Reax 8^¾) 0,9

Vesi 49,9 100,00 c B. Esimerkin 12 mukainen yhdiste

Ib kapseloituna polyurea-kuoriseinän sisään 10,0

Kalium-lignosulfonaatti (esim.

Reax^C-21) 0,5

Vesi 98,5 20 100,00 C. Esimerkin 13 mukainen yhdiste kapseloituna polyurea-kuoriseinän sisään 80,0

Lignosulfaatin magnesiumsuola 2 5 (Treax® LTM) 2,0

Vesi 18,0 100,00

Työskenneltäessä keksinnön mukaisesti tehokkaat määrät keksinnön mukaisia asetanilideja levi-30 tetään maaperään, jossa on kasveja, tai yhdistetään vesipitoiseen väliaineeseen millä sopivalla tavalla tahansa. Nestemäisten tai kiinteiden koostumuksien levittäminen maaperään voidaan suorittaa sinänsä tunnetulla tavalla, esim. jauhepolyttimillä, puomi-35 ja käsiruiskuilla tai ruiskupölyttimillä. Koostumuksia 52 7 3 9 71 voidaan myös levittää lentokoneesta pölynä tai suihkuna johtuen niiden tehokkuudesta pienellä annospitoi-suudella. Herbisidaalisten koostumuksien levittäminen kasveihin suoritetaan tavallisesti lisäämällä 5 koostumukset vesipitoiseen väliaineeseen alueilla, joissa halutaan kasvien kontrollia.

Keksinnön mukaisten yhdisteiden tehokkaan määrän levittäminen ei-haluttujen rikkaruohojen kasvupaikoille on olennaista ja kriittistä esillä olevan 10 keksinnön toteuttamiseksi. Käytettävän aktiivisen ainesosan tarkka määrä riippuu erilaisista tekijöistä, kuten kasvilajeista ja niiden kehitysasteesta, maalajista ja sen tilasta, sademäärästä ja käytetystä spesifisestä asetanilidista. Selektiivisessä käsittelys-15 sä ennen orastusta käytetään tavallisesti kasveihin tai maaperään annosta noin 0,02 - 11,2 kg/ha, edullisesti noin 0,04 - 5,60 kg/ha tai sopivasti 1,12 - 5,6 kg/ha asetanilidia. Pienempiä tai suurempia määriä voidaan tarvittaessa käyttää tietyissä tapauksissa. Tämän 20 alan ammattimies voi helposti määrätä tämän selityksen perusteella käytettävä optimimäärä kussakin tapauksessa.

Tässä selostuksessa käytetty termi "maa" tai "maaperä" tarkottaa sen laajemmassa mielessä kaikkia 25 tavanomaisia maaperiä, jotka on määritelty teoksessa

Webster’s New International Dictionary, toinen painos, Unabrindged (1961). Siten tämä termi viittaa mihin tahansa aineeseen tai väliaineeseen, jossa voi tapahtua juurtumista ja kasvua ja se ei käsitä ainoastaan 30 maata vaan myöskin kompostia, karjalantamaata, liejua, humusta, hiekkaa ja sen kaltaista joka tukee kasvin kasvua.

Vaikka keksintöä on kuvattu viittaamalla erikoisiin sovellutusmuotoihin, niin niiden yksityiskoh-35 tia ei ole tarkoitettu rajoittamaan esillä olevaa keksintöä.

Claims (22)

1. 63 73971 1. 2-halogeeniasetanilidiyhdiste, tunnet-t u siitä, että sen kaava on 5 0 C1CH2C^ CH20R
2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 2’-metoksi-6’-metyy- 3. li-N-(isopropoksimetyyli)-2-klooriasetanilidi. e* 73971
3. 3. Förening enligt patentkravet 1, kanne -t e c k n a d därav, att den är 2'-metoxi-6'-metyl-N- 30 (etoximetyl)-2-kloracetanilid.

   3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 2’-metoksi-61-me-tyyli-N-(etoksimetyyli)-2-klooriasetanilidi.
4. 4. Förening enligt patentkravet 1, kanne -t e c k n a d därav, att den är 2’-metoxi-6'-metyl-N-(l-metylpropoximetyl)-2-kloracetanilid.

   4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, 5 tunnettu siitä, että se on 2'-metoksi-61-me- tyyli-N-(1-metyylipropoksimetyyli)-2-klooriasetanilidi.
5. 5. Förening enligt patentkravet 1, k ä n n e - 35 tecknad därav, att den är 2,-etoxi-6,-metyl-N- (allyloximetyl)-2-kloracetanilid. 68 73971

   5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 2'-etoksi-6'-metyy-li-N-(allyylioksimetyyli)-2-klooriasetanilidi.
6. 6. Förening enligt patentkravet 1, k ä n n e -t e c k n a d därav, att den är 2'-etoxi-6’-metyl-N- (propargyloximetyl)-2-kloracetanilid.

   6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 2'-etoksi-6'-metyy-li-N-(propargyylioksimetyyli)-2-klooriasetanilidi.
7. 7. Förening enligt patentkravet 1, k ä n n e - 5 tecknad därav, att den är 2'-etoxi-6'-metyl-N- (1-metylpropoximetyl)-2-kloracetanilid.

   7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 2'-etoksi-6'-metyy- 15 li-N-(l-metyylipropoksimetyyli)-2-klooriasetanilidi·
8. 8. Förening enligt patentkravet l,känne-tecknad därav, att den är 2'-n-propoxi-6’-metyl-N-(etoximety1)-2-kloracetanilid. 10 9. Förening enligt patentkravet 1, kanne - tecknad därav, att den är 21-isopropoxi-6’-metyl-N-(etoximetyl)-2-kloracetanilid.

   8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 2 *-n-propoksi-6'-metyyli-N-(etoksimetyyli)-2-klooriasetanilidi.
9. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, 20 tunnettu siitä, että se on 2'-isopropoksi- 61-metyyli-N-(etoksimetyyli)-2-klooriasetanilidi.
10. 10. Förening enligt patentkravet 1, kanne -tecknad därav, att den är 2!-isopropoxi-6?-metyl-

    10 R2 - väri R ar etyl, n-propyl, isopropyl, isobutyl, sck-butyl, cyklopropylmetyl, ally! elder propargyl;

    10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 2’-isopropoksi-6'-metyyli-N-(n-propoksimetyyli)-2-klooriasetanilidi.

    10 R2 (O)— 0S1 jossa R on etyyli, n-propyyli, isopropyyli, isobutyy- 15 li, sek-butyyli, syklopropyylimetyyli, allyyli tai propargyyli ; R on metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli ja R2 on vety, metyyli tai etyyli; sillä edelly- 20 tyksellä että: kun R2 on vety, niin R^ on etyyli ja R on allyyli; kun R2 on etyyli, niin R^ on metyyli ja R on isopropyyli; 25 kun R^ on metyyli, niin R on etyyli, isopro pyyli, isobutyyli, sek-butyyli tai syklopropyylimetyyli; kun R-^ on etyyli, niin R on sek-butyyli, allyyli tai propargyyli; 30 kun R^ on n-propyyli, niin R on etyyli; ja kun R^ on isopropyyli, niin R on etyyli tai n-propyyli.
11. 11. Förening enligt patentkravet 1, k ä n n e -tecknad därav, att den är 2'-etoxi-N-(allyloxi-metyl)-2-kloracetanilid.

    11. Patenttivatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 2'-etoksi-N-(allyy-1ioksimetyyli)-2-klooriasetanilidi.
12. 12. Förening enligt patentkravet 1, kanne -20 tecknad därav, att den är 21-metoxi-6'-etyl-N- (isopropoximetyl)-2-kloracetanilid.

    12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että se on 2'-metoksi-6'-etyy- 30 li-N-(isopropoksimetyyli)-2-klooriasetanilidi.
13. 13. Herbicidkomposition innehallande som aktiv beständsdel 2-halogenacetanilid, känneteck-n a d därav, att den som aktiv beständsdel innehäller 25 en eller flera 2-halogenacetanilidföreningar med formeln 0 C1CH C Oi °R N 30 0Rl 35 väri R är etyl, n-propyl, isopropyl, isobutyl, sek- butyl, cyklopropylmetyl, allyl eller propargyl; 69 73971 R är metyl, etyl, n-propyl eller isopropyl, och är väte, metyl eller etyl; förutsatt att, da R2 är väte, är R^ etyl och R är allyl; da R2 är etyl, är metyl och R är isopropyl; 5 da R^ är metyl, är R etyl, isopropyl, isobutyl, sek-butyl eller cyklopropylmetyl; da R^ är etyl, är R sek-butyl, allyl eller pro- pargyl; da R^ är n-propyl är R etyl och 10 da R-, är isopropyl, är R etyl eller n-propyl.,

    13. Herbisidikoostumus, joka aktiivisena aineosana sisältää 2-halogeeniasetanilidia, tunnet-t u siitä, että se aktiivisena aineosana sisältää yhtä tai useampaa 2-halogeeniasetanilidiyhdistettä, jon- 35 ka kaava on es 73971 O C1CH2C. CH2OR R~(oT0Rl jossa R on etyyli, n-propyyli, isopropyyli, iscbutyy-10 li, sek-butyyli, syklopropyylinetyyli, allyyli tai propargyyli; on metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli ja R2 on vety, metyyli tai etyyli; sillä edellytyk-15 sellä että: kun R2 on vety, niin R^ on etyyli ja R on allyyli; kun R2 on etyyli, niin R^ on metyyli ja R on isopropyyli; 20 kun R^ on metyyli, niin R on etyyli, isopropyy li, isobutyyli,sek-butyyli tai syklopropyylimetyyli; kun R^ on etyyli, niin R on sek-butyyli, allyyli tai propargyyli; kun R1 on n-propyyli, niin R on etyyli; ja 2 5 kun R^ on isopropyyli, niin R on etyyli tai n- propyyli.
14. 14. Komposition enligt patentkravet 13, k ä n -netecknad därav, att den innehäller 2’-metoxi-6’-metyl-N-(isopropoximetyl)-2-kloracetanilid.

    14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää 2'-metoksi-6'-metyyli-N-(isopropoksimetyyli)-2-klooriasetanilidia.
15. 15. Komposition enligt patentkravet 13, k ä n - 15 netecknad därav, att den innehäller 2'-netoxi- 6'-metyl-N-(etoximetyl)-2-kloracetanilid.

    15 N-(n-propoximetyl)-2-kloracetanilid.

    15 R är metyl, etyl, n-propyl eller isopropyl, och R2 är väte, metyl eller etyl; forutsatt att, da är väte, är R^ etyl och R är allyl; da R2 är etyl, är R^ metyl och R är isopropyl; da R-^ är metyl, är R etyl, isopropyl, isobutyl, 2. sek-butyl eller cyklopropylmetyl; da R^ är etyl, är R sek-butyl, allyl eller pro- pargyl; da R1 är n-propyl, är R etyl; och da R^ är isopropyl, är R etyl elder n-propyl. 25 2. Förening enligt patentkravet 1, kanne - t e c k n a d därav, att den är 2'-metoxi-6'-metyl-N-(isopropoximetyl)-2-kloracetanilid.

    15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää 2T-metoksi-6'-metyyli-N-(etoksimetyyli)-2-klooriasetanilidia.
16. 16. Komposition enligt patentkravet 13, k ä n -netecknad därav, att den innehäller 2’-metoxi-6 r-metyl-N-(1-metylpropoximetyl)- 2-kloracetanilid.

    16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää 2'-metoksi-6'-35 metyyli-N-(1-metyylipropoksimetyyli)-2-klooriasetanilidia. 66 7 3 9 71
17. 17. Komposition enligt patentkravet 13, k ä n - netecknad därav, att den innehäller 2'-etoxi-6 r-metyl-N-(allyloximetyl)-2-kloracetanilid.

    17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää 2'-etoksi-6'-metyyli-N-(allyylioksimetyyli)-2-klooriasetanilidia.
18. 18. Komposition enligt patentkravet 13, k ä n -netecknad därav, att den innehäller 2*-etoxi- 25 6'-metyl-N-(propargyloximetyl)-2-kloracetanilid.

    18. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koostumus, 5 tunnettu siitä, että se sisältää 2’-etoksi-6'- metyyli-N-(propargyylioksimetyyli)-2-klooriasetanilidia.
19. 19. Komposition enligt patentkravet 13, k ä n -netecknad därav, att den innehäller 2’-etoxi- 6’-metyl-N-(1-metylpropoximetyl)-2-kloracetanilid.

    19. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää 2'-etoksi-6’-metyyli-N-(1-metyylipropoksimetyyli)-2-klooriasetani- 10 lidia.
20. 20. Komposition enligt patentkravet 13, k ä n -30 netecknad därav, att den innehäller 2'-n-pro- poxi-6'-metyl-N-(etoximetyl)-2-kloracetanilid.

    20. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää 2'-n-propoksi-6 *-metyyli-N-(etoksimetyyli)-2-klooriasetanilidia.
21. 21. Komposition enligt patentkravet 13, k ä n -netecknad därav, att den innehäller 2'-isopro-poxi-6'-metyl-N-(etoximetyl)-2-kloracetanilid.

    21. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koostumus, 15 tunnettu siitä, että se sisältää 2’-isopropok- si-6 *-metyyli-N-(etoks imetyyli)-2-klooriasetanilidia.

    22. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää 2'-isopropok-si-6'-metyyli-N-(n-propoksimetyyli)-2-klooriasetani- 20 lidia.

    23. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää 2'-etoksi-N-(allyylioksimetyyli)-2-klooriasetanilidia.

    24·. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koostumus, 25 tunnettu siitä, että se sisältää 2'-metoksi-6'- etyyli-N-(isopropoksimetyyli)-2-klooriasetanilidia. 67 73971 1. 2-halogenacetanilidförening, kanne t e c k n a d därav, att den har formeln 5 0 cich2c ch2or N
22. 22. Komposition enligt patentkravet 13, k ä n - netecknad därav, att den innehäller 2'-isopro-poxi-6'-metyl-N-(n-propoximetyl)-2-kloracetanilid.