FI73285B - Foerbindning av en balk med en annan byggnadsdel. - Google Patents

Description

RSiFl mi (ill KUULUTUSJULKAISU 779 o r [B] (Tl) UTLAGGNINGSSKRIFT ίΟΔΟΟ •jftä c ρ·:·'·>':: -ty '4Ö' ;-.* 1 λ (51) Kv.lk.Vlnt.CI4 E Oi* B 1/58

SUOMI-FINLAND

(Fl) (21) Patenttihakemus-Patentansökning 792705 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 3 0.08.79

Patentti-ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giitighetsdag 30.08.79

Patent- och registerstyrelsen (41) Tullut julkiseksi - Biivit offentiig 01.03.80 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm - 29 05 87

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad y ‘ 3 * ' (86) Kv. hakemus - Int. ansökan (32) (33) (31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet 3 1.08.78

Saksan 1i i ttotasava1ta-Förbundsrepubli ken Tyskland(DE) P 2838053.2 (71) Streif oHG, uber Linz/Rhein, Vettelschloss, Saksan 1 1' i ttotasava I ta-Förbundsrepubl iken Tyskland(DE) (72) Gerhard Meickl, Ockenfels, Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7^) Forssen S Salomaa Oy (5^) Palkin liitos toiseen rakennusosaan - Förbindning av en balk med en annan byggnadsdel

Keksinnön kohteena on rakenneosien liitos yhteenliitettäviä runkorakenteita varten yhtenäisissä ja sekarakennsutavoissa pystysuorasti olevien levyjen avulla.

Runkorakenteessa on vaakasuorat palkit, jotka tulevat eri suunnista, liitettävä yhdessä tasossa tukeen. Nimenomaan puurakenteessa on voimat tavanomaisessa ristikko-, poikkipuu- tai sidepuurakennetavoissa usein johdettava välillisesti tukiin, jolloin tuotetaan lisärasituksia rakenneosiin, vain koska tilasta johtuvista syistä ei rakenteellisesti voida siirtää voimia tukiin suoraan. Puurakennus on valittu esimerkkinä kaikista rakennustavoista suurten vaikeuksien esittämiseksi etenkin esivalmistetuista yksiköistä muodostuvissa runkorakenteissa.

Yleensä liitoksista johtuen tarvitaan useampiosaisia poikkileikkauksia, jotka ___________—— ττ 2 73285 aiheuttavat liitos- ja tiivistysongelmia koko rakennuksessa. Puiden kutistuminen ja paisuminen saa aikaan muodonmuutoksia, jotka vaikuttavat ei-toivotusti mittapitävyyteen ja siten asettavat rakennukselle samoin vaikeasti täytettäviä tiivistysvaatimuksia.

Eri suunnassa olevat palkistot voidaan järjestää vain päällekkäin, jolloin haittana on, että ongelmia esiintyy rakentamisen yhteydessä.

Klassisessa puurakennuksessa liitettiin poikkipuut tapeilla tukien tappi-reikiin ja varmistettiin puunauloilla vetolujasti. Liitoksessa esiintyvän heikennyksen johdosta tarvittiin epätaloudellisen suuria puupoikkileikkauksia.

Tämän päivän liitoselementit on asennettava rakennustyömaalla ja ne ovat näin asennusvalmiita. Tämän lisäksi on palkkien poikkileikkaukset valittava vain siitä syystä suuremmiksi, jotta liitäntäelementit voidaan sijoittaa kuormituksen siirtopisteeseen. Tämä johtaa samoin epätaloudellisiin ratkaisuihin, koska on kulutettava enemmän puuta kuin varsinaisesti on tarpeellista kuormituksesta johtuen. Tämä koskee samassa määrin palkin kiinnitystä, kosketuksen ollessa poikittainen kuitusyihin nähden.

On kehitetty pellistä muodostettuja tukikenkiä, jotka kiinnitetään palkkeihin tai tukiin (DE-hakemusjulkaisu 26 22 843 ja DE-hakemusjulkaisu 26 11 236) ja jotka toimivat poikkipuiden tukina. Tämänlaatuiset tukikengät pystyvät vain rajoitetussa määrin siirtämään kuormituksia, koska liitoselementtejä rasitetaan yksileikkoisesti ja epäkeskisen kuormituksen jakautuman johdosta myös nostolla. Kirjallisuudessa tunnetaan myös raudoituksia terässidekiskojen muodossa, jotka kiinnitetään sivulta palkin päähän ja jotka liittyvät kahdella ulkonevalla haalla tukien reikiin (DE-hakemusjulkaisu 21 66 879). Tämänlaatuiset raudoitukset edellyttävät, että tuissa on metallinen poikkipinta, joka ottaa vastaan suuret puristukset haassa. Huonekalurakenteissa on samanlaatuisia raudoituksia, lähinnä vuoteissa, joiden sivuselnämät liittyvät päätysivulta ruuvattuihin, rei’itettyihin peltiraudoituksiin. Tämänlaatuisten liitosten kantavuus on kuitenkin hyvin rajoitettu, sekä hakaan tulevien puristusten johdosta että myös raudoituksia varten olevien kiinnityselementtien vähäisestä kantavuudesta johtuen. Puupalkkien liittäminen puutukiin tämän- 3 73285 laatuiselle tavalla epäonnistuu siinä, että kiinnityselementeille el tule niillä vastaanotettavaa ulosvetojännltystä.

Kaikki ulkopuolelle sijoitetut raudoitusosat eivät täytä tulenkestävyysluokan F 30 palosuojavaatirauksia.

Kehitys johti liitoslevyihin, joiden avulla voidaan liittää yhteen useita yhden tason eri suunnista tulevia tankoja. Tunnetuissa liitoslevyissä liitetyt rakennusosat liitetään sidekiskoin keskenään. Yhtämittaiset levyt on asennettava paikan päällä ja liitettävä voimaasiirtävästi. Purkaminen ja uudelleenasennus eivät ole mahdollisia tai siihen liittyy materiaalihukkaa.

Italialaisessa patenttijulkaisussa 566 424 on esitetty palkklpuskuliltos, jossa pystysuoraan päätypuoleiseen rakoon on sijoitettu levy, jossa on esiln-työntyvä hakasmainen pää. Toisen palkin rakoon on sijoitettu vaakasuorasti pultti, johon ripustetaan ensimmäisen palkin levyn hakasmutka. Tämän liitoksen kantavuus on rajoitettu pultin läpimitan ja puun esipltuuden johdosta.

Sveitsiläisessä patenttijulkaisussa 500 349 liittyy kaksi suorassa kulmassa toisiinsa nähden olevaa palkkia vastaavilla esiintyöntyvillä hakasilla toisiinsa ja tukeutuvat alla olevaan, toisiinsa hakasilla kiinnitettyyn suorakulmaiseen palkkiliitokseen. Levyjen tulee olla suhteellisen paksuja voidak-. seen siirtää keskitetysti tulevat kuormitukset keskenään ja lopulta tuki- päähän päätypuuhun tapahtuvan kosketuksen kautta, mikä aiheuttaa el-tolvottua poikkileikkauksen heikentymistä. Myös tätä liitosta el voida muodostaa siten, että liitososien kautta voidaan siirtää koko rakennusosien kantakuormltus. Molemmissa ratkaisuissa on liitos heikoin osa.

Tästä huolimatta tuotetaan vaakasuorissa, vetorasltetulssa palkeissa tuki-päähän halkaisuvoimia, joita puutuet eivät voi ottaa vastaan.

Kalkissa esitetyissä puuliltoksisea on seuraavla yhteisiä haittoja: - korkea aeennuspanos ennen asennuspaikkaa, - puuosien vahingoittumisen vaara kilnnityeelementtlen kiinnittämisessä, etenkin sauvavaarnojen yhteydessä, ________ - τ~ 4 73285 - kutistumisen johdosta esiintyy konstruktioon vaikuttavia mittamuutoksia ja puristuksia, - häiritty voiman kulku (voimavirtaus) ja lisärasituksia epäkeskisyyksien johdosta, - ongelmallinen rakenne, esim, seinäliitos, kun sivupalkit liitetään tuki-pääpalkki-tason ulkopuolella.

Runkorakennetavasta tulee vasta taloudellinen rationaalisen asennuksen avulla, jonka täytyy olla etenkin sopiva puukonstruktioihin, joissa ristikko-rakennustavassa on suorakulmaiset palkkijärjestelmät. Teollisesti valmistettuja rakennusosia varten voidaan saavutettu mittatarkkuus kuitenkin siirtää vasta silloin näistä valmistettavalle rakennusrakenteelle, kun onnistutaan valmistamaan myös liitokset mittatarkasti ja muodostamaan ne siten, että ne eivät ole palkkien ja tukien mitoituksille enää määrääviä. Keksinnön yleinen tehtävä on myös muodostaa liitos siten, että järjestelmän kantavuudelle ovat yksinään määrääviä palkkimitoitus, tukien kenttämomentti tai taipuma tai poikkileikkaukset.

Uuden liitoksen täytyy tämän lisäksi myös tyydyttää esivalmistetun mitta-tarkan runkorakenteen se vaatimus, että puussa väistämättömät kutistumis-muodonmuutokset eivät vaikuta etenkin poikittain kuituun nähden päätypuusta poikkipuulle tapahtuvassa liitoksessa rakenteen kantavuuteen, etenkään ne eivät aiheuta lisäpuristuksia. Liitokselle asetetaan lisäksi se vaatimus, että sillä on suuri esivalmistusaste ja se voidaan tehtaassa asentaa täydellisesti rakennusosiin, niin että rakennuspaikalla liltoselementtlen asettaminen voidaan jättää lähes pois. Rungon valmistamisen rakennuspaikalla tulee rajoittua mittatarkkojen rakennusosien yhteenliittämiseen. Rakennusosien liitos ei saa tuottaa ylimääräisiä mittapoikkeamia Järjestelmässä, jotta järjestelmässä päästään mittapitävyyden paranemiseen. Keksinnössä tulee välttää karkeat poikkeamat rakennuspaikalla ja keksinnön mukaisella osalla tulee olla ainakin sama tulenkestävyys kuin itse rakennusosilla.

Julkaisusta CH-A-500.349 tunnetussa liitoksessa, joka on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitettyä tyyppiä, tarttuvat kulloinkin kulmittain järjestetyt palkit hakasilla toisiinsa. On epäselvää, miten vaakasuorat voimat johdetaan tukiin, koska halkaisuvoimat syntyvät tukipäädyssä.

5 73285 Näiden haittojen kumoaminen johtaa seuraavaan erityiseen tehtävään:

Tulee luoda liitos, jossa palkki jakaa kuormitukset tarkoin määriteltyihin tasoihin. Poikittaisvoimia siirtävä tukipinta tulee tehdä riittäväksi ja sovituksen mukaiseksi. Kuormituksen vastaanottomahdollisuutta ei tule rajoittaa puussa olevalla kosketuspinnalla, vaan sitä tulee voida korottaa liitosele-menttien mielivaltaisella lukumäärällä. Samoin on luotava vetovoimien vastaanottamiseksi yhdessä tasossa olevia rakennusosia varten asennuspinta siten, että rakennusosassa ei synny halkaisuvetovoimia. Yhdessä tasossa olevien rakennusosien tulee lisäksi voida siirtää puristusvoimansa yhtä moitteettomasti kuin varmastikin. Tämän lisäksi tulee voida liittää tarpeen mukaan yhdessä vaakasuorassa tasossa 1,2,3 tai k palkkia, joissa on samanlaiset palkkipää-dyt, yhteen tukeen.

Keksinnölle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.

Seuraavassa selityksessä on saman toiminnan osista käytetty samoja viitemer-kintöjä. Levytyyppien tunnistamiseksi käytetään isoja kirjaimia: A kuormituksen luovuttavat levyt, B levyn A tukena toimivat levyt, ; D levy tukien puskuliitäntää ja liitoksen lukitusta varten.

Lisatoimintatunnusmerkkien merkit tarkoittavat: L sidekisko tukien vetolujaa liitosta varten, V levyn B korkeudeltaan siirretty järjestys, E tukilevyllä B on ylimääräinen pystysuora kosketuspinta levyn A hakaa varten, kyeten näin vastaanottamaan vaakasuoria puristusvoimia ja momentteja, S ylimääräinen rako tukilevyssä B ristikkäistä toisiinsa liittämistä varten, 0 rakojärjestys ylhäällä, U rakojärjestys alhaalla.

Luvut isojen kirjainten yhteydessä merkitsevät levyn tukien lukumäärää.

6 73285

Levyn A erityinen tunnusmerkki on se, että sen hakamainen jatke sopii vastaavaan levyn B loveen siten, että hakapään vaakasuora pinta 1 on poikittaisvoi-mia siirtävä kosketuspinta ja pystysuoralla asennuspinnalla 2 haan sisäsivulla voidaan siirtää vetovoimia, pystysuoralla asennuspinnalla 3 voidaan siirtää puristusvoimia. Kahden pystysuoran asennuspinnan 2 ja 3 yhdistelmän avulla myös vinon pinnan yhteydessä on vastaavalla mittapitävyydellä lovessa ja hakapäädyssä siirrettävissä jännitysmomentti. Levyt A,B ja D kiinnitetään puurakennusosiin liimalla, nauloilla, sauvavaarnoilla, pulteilla, liimatuilla ruuveilla tms. Levyjen mitat on sovitettu rasitukseen. Rasitus määrää myös runkorakennusosien mitat, niin että voidaan standardisoida levyjen poikkipintoja.

Levyjen A ja B geometriselle muodostukselle ovat liitoksessa esiintyvät voimat määrääviä. Optimointi saadaan aikaan silloin, kun esimerkiksi tukipinnan 1 painopiste järjestetään levyssä B olevan liitoselementin päälle. Näin minimoidaan levyssä B olevien liitoselementtien rasitusta, kun nämä sijoitetaan niin lähelle rakennusosan reunaa kuin mahdollista.

Palkklpäätyjen muodostaminen levyn A muotoisiksi ja sen toiminnan omaavana tekee erillisen levyn kiinnittämisen tapauksesta riippuen tarpeettomaksi.

Keksinnön multa etuja ja tunnusmerkkejä selviää seuraavasta selityksestä oheisiin piirustuksiin esitettyjen viittausten avulla. Piirustuksissa nähdään:

Kuv. 1 suoritusesimerkkejä levyistä A,B ja D isometrisenä esityksenä, kuv. 2 palkin 4 liitos tukeen 5 levyjen A ja B1 avulla, jotka koskettavat toisiaan vaakasuorassa tukipinnassa 1 ja asennuspinnassa 2, palkin haarukkamaista asennusta varten, Bl:llä on levyulkonema c ja vaarna-pari 6 on sijoitettu l:n painopisteen alapuolelle aksiaalisymmetri-sesti vaarnaparin 7 kanssa, kuv. 3 kuvion 2 palkkitukiliitos isometrisenä esityksenä, varustettuna tukipää-tyyn viilletyllä uralla 10, kuv. 4 kahden palkin 4 symmetrinen liitäntä tukeen 5 levyn B2 avulla, kuv. 5 isometrinen esitys neljän erikorkuisen palkin 4 liitoksesta tuki-päätyyn 5 ristimuotoisen levyn B4 ja levyjen A avulla siten, että 7 73285 kaikki palkkien yläreunat ovat yhdessä tasossa, jolloin vasta on mahdollista suorakulmainen runkojärjeetelmä, kuv. 6 isometrinen esitys kolmihaaraisesta levystä B3, kuv. 7 pohjapiirros kolmen palkin 4 liitoksesta yhdessä tasossa tukeen 5 levyn B3 avulla, jonka haaroilla on liitoskulmato^, o^» kuv. 8 tukipää raudoituslevyn B4L avulla, joka on sijoitettu ja kiinnitetty tukipäätyyn 5 ja mahdollistaa tukijalan levyn D kanssa vetolujan tukien liitoksen ja samanaikaisen liitoksen lukituksen valmistamisen, kuv. 9 kuvion 8 tukijalka isometrisenä kuvana leveämmällä uralla 10 varustettuna, johon on sijoitettu kuormituksen jakava levy D ja ristiura 11 sekä lukituspultti 12 ja lukkonasta 13, kuv. 10 ristiliitos, jonka palkkitaso muodostaa kulman /3 tuen akselin suhteen käyttämällä levyä B4V, jonka osat on korkeudeltaan siirretty toistensa suhteen palkkitason taipuman mukaisesti, kuv. 11 yhtämittaisen tuen 5 kuva, jossa on kaksi palkkia 4, joiden pääty-sivuille on kiinnitetty levyt A, jotka liittyvät levyyn B2E, kuv. 12 isometrinen esitys levystä B4E, jossa on syvennetyt tukipinnat 1, jolloin siihen liitetyissä pystysuorissa asennuspinnoissa (3) siirretään vaakasuoria puristus- ja 2:ssa siirretään vaakasuoria vetovoimia suoraan levyyn B4E, kuv. 13 levyistä B2S0 ja B2SU muodostuvan ristilevyn asennus yhtämittaiseen tukeen isometrisenä esityksenä, • kuv. 14 ristiliitoksen kuva, jossa on tukilevy B4, jossa on lisäksi varmistus □ostoa vastaan ristilevyyn B4 liitetyn pultin 17, liitinoslen 18, jotka on muodostettu esimerkiksi ristikappaleena ristiuran uurteeseen : sopivana, ja mutterien 19 muodossa, kuv. 15 isometrinen kuva tukilevystä B4, jossa on nostovarmistus 17,18,19 palkkeja varten, valinnallisesti kuviossa 14 olevien muodossa, kuv. 16 kuva liitoksesta ulkonevaan tai yhtämittaiseen palkkiin 20 päälle-asetetun terässidekiskon 21 avulla, esimerkiksi kiinnitettynä pulteilla 22, hitsatuilla levyillä Bl, joissa on palkin ylösnostamisen varmistamiseksi pistopulttireiät 23, kuv. 17 isometrinen kuva päälleasennetusta terässidekiskosta 21 kuvion 16 mukaisesti, kuv. 18 levyjen A käyttö palkissa ja levyn Bl käyttö samansuuntaisesti kulkevassa toisessa palkissa sideliitoksen aikaansaamiseksi palkkiliitokses-sa.

8 73285

Kuviossa 1 on esitetty muutamia esimerkkejä muoto-osista.

Helpompaa ymmärtämistä varten on kuvioissa 2 ja 3 esitetty levyjen asennus palkkiin 4 ja tukiin 5 yksinkertaisessa yksittäispalkin esimerkissä.

Vastaanotettavien voimien mukaisesti levy B1 vaarnataan tukipäähän siten, että vaarnapari 6 saa pienimmän mahdollisen reunaetäisyyden. Pari 7 sijoitetaan sitten tukiakselin suhteen symmetrisesti. Järjestetään vaarnalevylle B1 ulkonema c tukiyläpintaa vasten. Vastaavasti lasketaan raon syvyys palkin päätysivulla, jonne levy A on sijoitettava. Tämänlaatuisessa menettelytavassa, nimittäin siinä, että vaarnapari 6 suuruutensa mukaisesti sijoitetaan reunaa lähimpään asentoon, on sen rasitus pienin. Mutta samanaikaisesti myös levyn A rasitus, koska sen ulokemomentti on otettava vastaan vaarnapareilla 8 ja 9. Tulenkestävyyden ja suotuisamman voimankulun parantamiseksi ura 10 viilletään parhaiten tukipään keskelle. Tämä ei sulje kuitenkaan sitä pois, että myös voidaan suorittaa epäkeskisiä liitäntöjä tai akselisymmetrisiä kahdella tai useammalla levyllä.

Levyjen B1 ja A mittatarkan asennuksen jälkeen, mitä voidaan edellyttää teollisessa valmistuksessa, siirretään yhteen kootussa tilassa tukipinnan 1 poi-kittaisvoima levyltä A levylle B. Pystysuora asennusplnta 2 siirtää vaakasuoria vetovoimia, mutta samanaikaisesti saa myös aikaan yhdistämisessä mahdollisimman kiinteän palkin 4 liitännän tukeen 5 killan avulla, ilman että nostavat voimat vaikuttavat palkkiin 4, koska taipuma on sovitettu kosketuspintojen karkeuteen ja kitkakulmaan. Pinnan 2 muut olennaisesti jatkuvasti kaarevat tai murtopintamuodot ovat tarkoituksenmukaisia tapauksesta riippuen. Se, että levy B1 syvyydeltä c ulkonemansa avulla liittyy palkin uraan, johtaa siihen, että liitos on samalla myös vääntöjäykkä.

Kuviossa 4 esitetyssä kahden vastakkaisen rlstikkopalkin 4 liitännässä tukeen 5 käytetään levyä B2, jossa on symmetrinen lovi. Pystysuorat asennuspinnat 2 siirtävät vaakasuoria vetovoimia. Klilapinta varmistaa, että asennuksessa palkit 4 sijoitetaan tukiin ilman saumarakoa, mitä levyn A mlttatarkka asennus edellyttää. Sekä levy A että myös B2 on mitoitettu siten, että ne voivat ottaa vastaan ei-odotettuja jännitysmomentteja ilman vaurioita. Mutta ne voidaan tarvittaessa muodostaa ja mitoittaa siten, että levyn A haka yhdessä 9 73285 alapaarteen ja tuen välissä olevan kosketuspinnan kanssa ottaa vastaan voima-parin, siis syntyy palkin 4 jännitys tai osajännitys tukeen 5. Pystysuorien kosketuspintojen 3 yhdistelmä pystysuorien asennuspintojen 2 kanssa, kuten kuviossa 1 ja 13 esimerkissä B4E on esitetty, kykenee siirtämään myös momentteja, kun vain mittatoleranssit ovat tarpeeksi pieniä.

Neljän palkin ja näiden tukeen tapahtuvan liitännän risteyspisteen isometrisestä esityksestä, vrt. kuv. 5, selviää, miten yleinen merkitys uudella liitoksella on myös erikorkuisten palkkien runkorakenteille. Tällöin ei ole mitään merkitystä, ovatko yksittäiset palkit erilaisista materiaaleista, koko-puusta, liimatusta kerrospuusta, tai palkeista, joissa on yhdistetyt poikkileikkaukset. Kaikissa tapauksissa voidaan erilaisen poikkileikkauksen omaavat palkit liittää tukeen siten, että yläpinnat ovat samassa tasossa. Pää ja si-vupalkkien yhdistäminen tukeen ei aiheuta enää ongelmia, yhtä vähän kuin suorakulmaisten tai monikulmaisten palkkiristikkojen rouodostaminenkaan. Kuormitukset johdettiin kalkista suunnista tulevilta palkeilta samoin edellytyksin.

Myös erilevyisten ja -korkuisten palkkien epätavallinen yhteenliitäntä yhdys-pisteeseen eri kulmissa ck^, °^2' 0^3» ^uten kuviossa 7 on esitetty, voidaan suorittaa tähtimuotolsella levyllä B3, vrt. kuv. 6, ongelmattomasti.

Uuden liitoksen monipuolisuus selviää vielä edelleen esimerkkeinä kuvioissa 8-13 esitetyistä liitoksista. Kuviossa 8 esitetty tukiliitos neljän palkin 4 risteyskohtaan suoritetaan levyn B4L avulla, jossa on sidekisko L. Asennettavan tukijalan uraan 10 liittyy sidekisko ja se yhdistetään pistopultilla 12 ; asennettuun, vaarnoitettuun levyyn D. Levy B4L ei tässä käyttötapauksessa ole ainoastaan palkkien 4 levyjen A tukena, vaan tämän lisäksi myös tukiliitoksen liitoselementtinä, joka liitos asetetaan korkeudeltaan syvemmälle kuin palkkien yläreuna. Tukijalkaliitos sisällytetään näin liitospisteeseen ja toimii sekä lukitusta ja varmistusta varten että myös helpottaa huomattavasti asennusta. Tukiliitosuran syvemmälle asettamiseen liittyy myös konstruktiivisia etuja. Plstopulttia varten olevaa puun esipituutta suurennetaan sidekiskoja minimoitaessa ja tukijalka varmistetaan kaikista suunnista tulevia vaakasuoria voimia vastaan.

Kuviossa 10 on levyn B4V vastakkaiset osat asetettu korkeudeltaan vuorotel- % — τ~.

10 73285 lusti. Näin syntyy levy kulma /Z akselin tuen ympäri taivutettua palkkitasoa varten.

Pienillä ^3-kulmilla ovat tarkoituksenmukaisia muut levyjen A ja B4V muodot kuin esitetyt.

Kuvio 11 esittää, että levy B2E voidaan asentaa myös yhtämittaiseen tukeen 5, jossa täytyy olla viilletty, läpikulkeva ura 10. Viilto on tehtävä riittävän pitkäksi palkkien 4 asentamista varten.

Yhtämittaisessa tuessa, jossa on neljän palkin liitäntä, joiden palkkien pinnat liitoksessa ovat toistensa myötäisesti, tukilevy, joka muodostuu kahdesta levystä B2S, joissa on yläpuolinen koverrus 14 ja vastaava alla oleva kover-rus 15, liitetään yhteen riittävän pitkässä ristiurasea 16 vasta asennettaessa ristilevyksi B4, kuten ilmenee kuviosta 17. Syvennetyllä, poikittaisvoimia siirtävällä tukipinnalla 1 varustetun levyn B4E erikoisuus kuvion 12 mukaan mahdollistaa sen, että vaakasuoria voimia voidaan siirtää palkeilta 4 tukiin 5 levyjen A ja B4E kautta, tarvittaessa voidaan siirtää myös momentteja. Tällöin ei tarvita kosketusta palkkien ja tuen välillä. Tästä syystä puun kutistuminen ei myöskään vaikuta voimansiirtoon.

Erityisesti tuetuissa tapauksissa, kun liitäntä on varmistettava nostoa vastaan, tarvitaan ylimääräisiä varmistuksia, kuten ne on esitetty kuvioissa 14 ja 15 ristiliitosta varten. Tukilevyyn B4 on yhdistetty kierrepultti 17, joka kulkee tukipäässä olevassa urien risteyspisteessä. Tämän varmistuspultin päähän asetetaan liitinlevy, Joka ulottuu palkeista ulostyöntyvien levyjen A päiden yli. Liitinlevyn avulla esimerkiksi ristikappaleen 18 kautta ja mutteri kiinnityselementtinä levyjen päädyt A jännitetään tukipäähän kiinnitettyä ristilevyä B4 vasten. Näin on palkit varmistettu myös nostavia voimia vastaan.

Tämä varmistuksen muoto, joka pätee myös samankaltaisille ratkaisuille tai mekaanisille varmistuksille joustavien telkien tms. muodossa, omaa sen edun, että se voidaan milloin tahansa purkaa ja asentaa uudestaan, mikä määrätyissä käyttötapauksissa on edullista.

Kuviossa 16 on esitetty kahden tyyppiä A olevilla ei-esiintyöntyvillä levyil- 11 73285 lä varustetun puupalkin liitäntä yhtämittaiseen tai ulkonevaan palkkiin 20. Palkin 20 päälle käännettyyn terässidekiskoon 21, joka on kiinnitetty esimerkiksi pulteilla tms. 22 palkkiin 20, on hitsattu kiinni tukilevyt Bl, joissa on reikä 23. Havainnollistamista varten on kuviossa 17 käännetty terässide-kisko 21 esitetty kiinnityksellä 22 ja tukilevyllä Bl varustettuna isometrisesi i. Palkkien asennuksen jälkeen valmistetaan pistopultin 24 avulla liitos siten, että palkit eivät voi nousta ylös yhtäjaksoiselta palkilta 20.

Lopuksi on uudella liitoksella mahdollista palkkien päätypuoleinen liitos, kuten kuviossa 18 on esitetty. Tämänlaatuinen liitos suoritetaan silloin, kun staattisesti konstruktiivisista syistä tuntuu tarkoituksen mukaiselta muodostaa sideliitos. Tarvittaessa voidaan pistopultilla 24 tms. varmistaa riippu-palkki levyllä A tarkoituksetonta ylösnostamista vastaan.

Kaikki tähän asti tunnetut rakennusosaliitokset, nimenomaan liitoslevyt, edellyttävät, että rakennuspaikalla on vielä asennettava liitoselementtejä. Moninaisten muoto-osien avulla voidaan myös puurunkorakenteessa tehdä esi-valmisteita muunneltavasti ja optimaalisesti. Keksinnön mukaisen runkora-kennusosien liitoksen edut voidaan esittää yhteenvetona lyhyesti seuraavasti: - liitoselementtien kallispalkkaisen asennustyön siirtäminen tehtaalle, - yksinkertaistettu asennus rakennuspaikalla, : - monikulmaisten tai suorakulmaisten ristikko-modulijärjestelmien runkora- kennusosien sarjavalmistus, - kustannusten alentaminen nopeamman kokoamisen johdosta, : - samojen muoto-osien käyttö myös umpirakenteiden liitännässä, - rakennusosien ja yhteenliitetyn järjestelmän tarkka mittatarkkuus, - puukutistumisen syrjäyttäminen levyissä, joissa on puristusasennuspintoja 3, - ei vaikuteta voiman siirtoon - - korkea tulenkestävyys, - käyttö kaikkiin puuläpimittoihin, profiili- ja onteloläpimittoihin.

Keksinnön mukaisen liitoksen merkitys ulottuu pienimmän puuläpimitan käyttö-: alueista puurakenteisiin, joissa on suuri kantavuus ja jotka on mitoitettu staattisten ja konstruktiivisten näkökohtien mukaan. Se ulottuu lisäksi metalli, muovi- ja teräsbetonirakenteista muodostettuihin runkoihin. Moninais- ____ Γ" 12 „ Λ Λ r- 73285 ten muodostamistapojensa takia soveltuu keksinnön mukainen liitos parhaiten poikittaisvolmlen siirtoon, tarvittaessa yhdistettynä vaakasuorien veto- ja puristusvoimien vastaanottoon, samoin kuin taivutusmomenttien vastaanottoon.

Claims (17)

1. Palkin (4) liitos toiseen rakennusosaan (4,5), joka liitos muodostuu palkkiin yhdensuuntaisesti sen pituussuunnan suhteen ja sen pituusakselille kään-tSlujasti kiinnitetystä, pystysuoraan järjestetystä hakalevystä (A), jossa on alaspäin avoin haka, jossa on alasivulla pääasiassa vaakasuora tukipinta (1), jolloin haan sisäpinnalla on vetovoimaa vastaanottava pystysuora kosketuspinta (2), sekä toiseen rakennusosaan järjestetystä tukilevystä (B), tunnettu siitä, että tukilevy (B) sijaitsee pystysuorasti hakalevyn (A) kanssa samassa tasossa, siinä on sovltuspinnat haan tuklplntaa ja kosketuspintoja varten ja että haassa on alapäädyssään pääasiassa vaakasuora tukipinta (1), ja edelleen toinen pystysuora kosketuspinta (3), joka ottaa vastaan puristusvoiman.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että haka tai palkin päätypinta muodostaa puristusvoimaa vastaanottavan kosketuspinnan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liitos, tunnettu siitä, että tukilevyssä (B) on sovltuspinnat useita hakalevyjä varten.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen liitos, tunnettu siitä, että hakalevyn (A) sisäsivussa ja/tai tukilevyssä (B) on kosketuspintaan liittyvä kalteva, tasainen, katkonainen tai käyrä kiristyspinta.

5. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen liitos, tunnettu siitä, että hakalevy (A) ja tukilevy (B) on sijoitettu palkin tai rakenneosan poikkileikkauksen keskikohtaan.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimusten 1-4 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kaksi tai useampi samanlainen hakalevy (A) ja tukilevy (B) on järjestetty symmetrisesti niihin liittyvien rakennosien (4;5) poikkileikkauksen keskikohtaan.

7. Jonkun edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitos puusta olevassa palkissa ja jossa hakalevy on ankkuroitu palkin koloon, tunnettu siitä, että toinen rakenneosa (5) on puusta oleva pystysuora tuki ja että tukilevy (B) on kiinnitetty tämän rakenneosan koloon. 14 73285

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen liitos, tunnettu siitä, että tuki-levy (B) on liitetty välyksettömästi tukeen symmetrisesti tai keskeissymmet-risesti pystysuoraan tukiakseliin järjestetyllä sauvanmuotoisella liitos-elementillä (6,7).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen liitos, tunnettu siitä, että tuki-levy (B) on suorakulmainen ristilevy (B^) ja että liitoselementit (6,7) kulkevat kahteen toisiinsa nähden kohtisuoraan suuntaan.

10. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen liitos, tunnettu siitä, että tukilevyn (B) kunkin tukipinnan (1) painopiste sijaitsee liitoselementin päällä, joka sijaitsee lähinnä tuen (5) pystysuoraa reunusta .

11. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen 7-10 mukainen liitos, tunnettu siitä, että tukilevyssä (B2L;B^L;B^L) on ylhäällä oleva sidekisko (L) liitäntälevyn (D) kanssa tapahtuvaa liitosta varten, joka liitäntälevy (D) on järjestetty yläpuolelle liittyvään tukeen.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen liitos, tunnettu siltä, että sidekiskon (L) ja liitäntälevyn (D) yhdistämiseksi on pistopultti (12).

13. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen 3-12 mukainen liitos, tunnettu siitä, että tukilevyn (B) tukipinnat (1) sijaitsevat eri korkeuksilla.

13 , , , 73285 Pat ent tivaat lmukset

14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 7-13 mukainen liitos, tunnettu siitä, että yhdessä toimivista tuki- ja hakalevyistä (A,B) toinen työntyy ulkonemalla (T) rakenneosan (4,5) toista levyä vastaanottavaan uraan (10).

15. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen 1-10,13 ja 14 mukainen liitos, tunnettu siitä, että tukilevyssä (B^) on ylhäällä oleva pultti (17), johon on asetettavissa liitinkiila esimerkiksi rlstlkappale (18) ja kierremutteri (19) ripustetun hakalevyn (A) alhaallapitämiseksi. 7 3285

16. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kohtisuoran ristilevyn muodostamiseksi on kaksi yksittäislevyä (B^SO.B^U), joissa kussakin on keskeisesti ylhäällä tai alhaalla sijaitseva asetuskolo (15;16) siihen kuuluvan toisen levyn vastaanottamiseksi.

17. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen 1-7 mukainen liitos, tunne t t u siltä, että metallista olevissa palkeissa palkin pääty on muodostettu vastaamaan hakalevyä (A). ____ . _ - Γ“ .... 16 Patentkrav 7 32 8 5