FI72531B

FI72531B - Pigmentdispersioner, vilka innehaoller oxalkylerade novolack som dispergeringsmedel, och deras anvaendning.

Info

Publication number: FI72531B
Application number: FI800103A
Authority: FI
Inventors: Erwin Dietz; Max Grossmann; Michael Maikowski
Original assignee: Hoechst Ag
Priority date: 1979-01-16
Filing date: 1980-01-14
Publication date: 1987-02-27
Also published as: EP0013909B1; FI72531C; DK15880A; BR8000263A; FI800103A; MX152862A; DK154227B; DE3064857D1; AU535063B2; CA1147486A; AU5461180A; DK154227C; US4369270A; EP0013909A1; JPS5594967A; DE2901462A1; JPH0127106B2

Description

fTSSFTl r , KUULUTUSJULKAISU r79r7i ·|ΪΓ8 (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT ίΖ.ϋΟ\ • (45) 1 ’ 1 -. I *3 CC 13C7 (51) Kv.lk.4/lnt.CI/ C 09 D 17/00, C 09 B 67/20 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 800103 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 14.01 . 8 0

(H) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 14.01 . 8 P

(41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 17.07.80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.- 2y 02 8y

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 16.01.79

Saksan 1i i ttotasava1ta-Förbundsrepubl i ken Tyskland(DE) P 2301462.8 (71) Hoechst Aktiengesel1schaft, Frankfurt/Main ,

Saksan 1iittotasava1ta-Förbundsrepub 1iken Tyskland(DE) (72) Erwin Dietz, Kelkheim, Max Grossmann, Frankfurt am Main,

Michael Maikowski, Frankfurt am Main, Saksan 1 iittotasava1ta-Förbundsrepubl i ken Tyskland(DE) (74) Oy Koister Ab (54) Pigmenttidispersioita, jotka sisältävät oksalkyloituja novolakkoja dispergointiaineina, ja niiden käyttö - Pigmentdispersioner, vilka innehäller oxalkylerade novolack som dispergeringsmedel, och deras användn i ng

Keksinnön kohteena on pigmenttidispersioita, jotka sisältävät aromaattisista hydroksiyhdisteistä ja alkanaaleista muodostuviin oksalkyloituihin novolakkoihin perustuvia dispergointiaineita sekä vettä ja/tai vedenpidätysaineita ja mahdollisesti tavanomaisia lisäaineita. Nämä dispersiot soveltuvat luonnon ja synteettisten, etupäässä vettä sisältävien järjestelmien pigmentointiin.

Keksinnön mukaisille pigmenttidispersioille on tunnusomaista, että ne sisältävät a) pigmenttejä, b) oksalkyloituja novolakkoja, joissa on 2-100 moolia alky-leenioksidia yhtä reaktiokykyistä aromaattista hydroksiryhmää kohti, jolloin oksalkyyliketjujen terminaaliset hydroksiryhmät voivat olla kokonaan tai osittain modifoituja muodostaen puolieste-reitä, estereitä, eettereitä tai uretaaneja ja jolloin novolakko-jen komponentit ovat yleisten kaavojen 2 72531

OH O

Ί t 2 q "

R -Ar-Rz ja R -C-H

I J

X

mukaisia aromaattisia hydroksiyhdisteitä ja alkanaaleja, joissa kaavoissa Ar merkitsee bentseenin tai naftaleenin aromaattista 12.3 järjestelmää, R , R ja R merkitsevät toisistaan riippumatta vetyatomia tai alkyyli-, alkenyyli-, aralkyyli- tai sykloalkyyli-ryhmää, joissa voi olla korkeintaan 30 hiiliatomia ja jotka voivat olla ryhmien -0-, -S-, -NR4-, -CO-, -C00- tai -C0NR4- tai aryleenin katkaisemia ja jotka voivat olla substituoituja halogeenilla tai hydroksi- tai karboksiryhmillä, X on vety, halogeeni, -OR4, -COR4, -C00R4 tai -CQNR4R^, jolloin R4 ja R^ toisistaan riippumatta merkitsevät vetyatomia tai lyhytketjuista, korkeintaan 6 hiiliatomia sisältävää alkyyliryhmää, c) virtsa-ainetta ja/tai yhdisteitä, jotka sisältävät 2-4 alifaattista ryhmää, joissa on 10-30 hiiliatomia, ja d) vettä ja/tai vedenpidätysaineina happoamideja, moniarvoisia alkoholeja, niiden eettereitä tai mainittujen aineiden seoksia.

Sopivia epäorgaanisia pigmenttejä ovat esim. valko- ja väripigmentit, kuten rautaoksidit, kromioksidit, sinkkisulfidit, kadmiumsulfidit tai - selenidit, titaanidioksidipigmentit, nikkeli- tai kromititaanikeltainen, kromaattipigmentit, koboltin ja alumiinin seosoksidit, edelleen noki ja pigmenttitäyteaineet. Sopivina orgaanisina pigmentteinä on mainittava esim. atso- ja at-sometiinipigmentit, ftaalosyaniini, kinakridoni, flavantroni-, an-tantroni- ja pyrantroniperustaiset pigmentit, peryleenitetrakar-boksyylihapon, naftaliinitetrakarboksyylihapon, tioindigon, diksat-siinin ja tetrakloori-isoindolinonin johdannaiset sekä lakkapig-mentit. Voidaan käyttää esim. epäorgaanisten ja orgaanisten pigmenttien seoksia, esim. lyijykromaattipigmenttejä orgaanisten keltaisten tai punaisten pigmenttien kanssa.

Aromaattisten hydroksiyhdisteiden sopivia edustajia ovat esim. fenoli ja alkyyli- tai dialkyylifenolit kuten kresolit, etyy-lifenolit, propyylifenolit, butyylifenolit, ja edullisesti fenolit, joissa on pitkähköjä alkyylitähteitä, kuten esim. heksyylife-nolit, oktyylifenolit, nonyylifenolit, dinonyylifenolit sekä dode-

II

3 72531 kyylifenolit. Kloorifenolit, salisyylihappo, hydroksiasetofeno-ni, p-dimetyyliaminofenoli, p-asetamidofenoli, 4,4'-dihydroksi-difenyyli, 4,4'-dihydroksidifenyylimetaani, hydrokinoni, resorsi-noli ja brentskatekinoli sekä näistä esim. alkyylihalogenidien ja alkyylisulfaattien kanssa tapahtuvalla reaktiolla saatavat eetterit, erityisesti alemmat alkyylieetterit, samoinkuin ^-naftoli, ,f>-naf-toli, alkyylinaftolit ja vastaavat tetrahydronaftolit tulevat kysymykseen .

Esimerkkeinä kondensaatissa käytettävistä alkanaaleista on mainittava formaldehydi tai formaldehydiä vapauttavat yhdisteet, kuten paraformaldehydi, trioksaani, tetraoksimetyleeni tai heksa-metyleenitetramiini, asetaldehydi sekä paraldehydi, propionaldehy-di, butyyrialdehydi, valeraldehydi, önantaldehydi sekä korkeammat, suoraketjuiset sekä haaroittuneet aldehydit kuten lauriinialdehydi, palmitiinialdehydi, steariinialdehydi sekä oksosynteesistä peräisin olevat aldehydit, kuten i-nonanaali, i-tridekanaali ja i-heksa-dekanaali. Sekä aromaattisia hydroksiyhdisteitä että myös alkanaa-leja voidaan käyttää kondensaatiossa yksinään tai myös seoksena muiden, yhdisteluokkansa edustajien kanssa. Kondensaatio tapahtuu sinänsä tunnetulla tavalla 20-180°C:ssa edullisesti 5-150°C:ssa käyttämällä molaarista ylimäärää hydroksiyhdistettä jonkin happa-men katalysaattorin läsnäollessa. Näin saatuja kondensaatiotuottei-' ta sanotaan novolakoiksi. Aromaattisia hydroksiyhdisteitä sekä alkanaaleja käytetään kondensaatioreaktiossa edullisesti moolisuh-teessa 12:11-2:1. Reaktiossa muodostuva vesi poistetaan tislaamalla ensiksi normaalissa paineessa ja tämän jälkeen alennetussa paineessa, kunnes lopputuotteen vesipitoisuus on <0,5 paino-%. Edullisilla kondensaatiotuotteilla on keskimääräinen molekyylipaino 400-5000 : ja ne sisältävät kutakin kahta aromaattista rengasjärjestelmää koh- : ti vähintäin yhden alkyylitähteen, jossa on enemmän kuin 5 hiili- atomia.

Kondensaatiotuotteiden oksalkylointi voi tapahtua sinänsä tunnetulla tavalla, aikalasten katalysaattorien läsnäollessa, läm-: Potiloissa 100-210°C. Edullisia yhdisteitä saadaan kondensaatiotuot teiden sekä etyleenioksidin ja/tai 1,2-propyleenioksidin välisen reaktion avulla, kuitenkin voidaan oksalkylointiin käyttää myös butyleenioksidia ja styreenioksidia. Jos liitetään useampia alky- 11 72531 leenioksideja, esim. etyleenioksidia ja propyleenioksidia, voidaan niitä käyttää hyväksi oksalkyloinnin yhteydessä joko seoksena tai vaihtamalla niitä peräkkäin kerran tai useampia kertoja. Ensimmäisessä tapauksessa syntyviä tuotteita nimitetään "seos-oksalkylaa-teiksi ja jälkimmäisessä tapauksessa syntyneitä tuotteita "möhkä-le"-oksalkylaateiksi.

Aromaattisten hydroksiyhdisteiden sekä alkanaalien, samoinkuin oksalkyloinnin lajin ja tavan valinnan avulla asiantuntija pystyy vaihtelemaan molekyylin hydrofiilisten ryhmien suhdetta hydrofobisiin ryhmiin sekä sovittamaan nämä sekä dispergoituvaan pigmenttiin että myös käyttöväliaineeseen. Korvaamalla novolakassa pienemmät alkyylitähteet suuremmilla voidaan kohottaa esim. oksalky-loidun novolakan hydrofobisuutta; lisäämällä etyleenioksidipitoi-suutta hydrofiilisuus nousee. Jos etyleenioksidi korvataan propy-lenioksidilla, jolloin oksalkyloimisaste jää samaksi, niin yhdisteen hydrofiilisuus vähenee. Eräs lisämahdollisuus vaikuttaa oksal-kyloitujen novolakkojen hydrofiilisuuteen tai hydrofobisuuteen perustuu siihen, että modifioidaan polyoksialkyleenketjujen terminaalisia hydroksiryhmiä. Hydrofiilisuutta voidaan esim. kohottaa muodostamalla puoliesteri moniemäksisten, epäorgaanisten happojen ja niiden johdannaisten kanssa, kuten esim. rikkihapon, kloorisulfoni-hapon, amidosulfonihapon, fosforihapon sekä fosforioksikloridin tai fosforipentoksidin kanssa. Vastaavasti voidaan hydrofobisuutta kohottaa esim. antamalla terminaalisten hydroksiryhmien reagoida estereiksi, eettereiksi tai uretaanijohdannaisiksi.

Usein on edullista käyttää pigmenttidispersioissa samalla kertaa kahta tai useampaa oksalkyloitua novolakkaa, jotka poikkeavat novolakkakomponenttien, alkyleenioksidiketjujen tai molempien-kin suhteen. Tällöin tulevat kysymykseen sekä vesiliukoiset kuin myös veteen liukenemattomat yhdisteet. Sopivat oksalkylointiasteet ovat 2-100, edullisesti 3-30 moolia alkyleenioksidia novolakkaa reagoivaa OH-ryhmää kohti.

Yhdisteinä, joissa on vähintään kaksi, edullisesti 2-5, erityisesti 2 tai 3 pitkäketjuista alifaattista tähdettä, jotka sisältävät hiiliatomeja enemmän kuin 9 ja edullisesti 30:een asti, erityisesti 24:ään saakka ja ovat sidotut toisiinsa esteri- ja/tai happoamidisidoksilla, ja joita seuraavassa nimitetään "alkyyliyh-disteiksi", tulevat edullisesti kysymykseen, yksinään tai seoksina:

II

5 72531 a) pitkäketjuisten happojen ja pitkäketjuisten alkoholien tai amiinien väliset reaktiotuotteet, b) moniarvoisten alkoholien, moniarvoisten amiinien tai aminoalkoholien sekä pitkäketjuisten happojen väliset reaktiuotteet, c) moniemäksisten happojen sekä pitkäketjuisten alkoholien tai amiinien väliset reaktiotuotteet, d) aminohappojen tai hydroksikarboksyylihappojen sekä pitkä-ketjuisten happojen ja pitkäketjuisten amiinien tai alkoholien väliset reaktiotuotteet, e) virtsa-aine- tai uretaanijohdannaiset, joita voidaan saada pitkäketjuisten isosyanaattien ja pitkäketjuisten amiinien tai alkoholien välisen reaktion avulla, ja f) virtsa-aine tai uretaanijohdannaiset, joita voidaan saada moniarvoisten isosyanaattien sekä pitkäketjuisten amiinien tai alkoholien välisen reaktion avulla.

Pitkäketjuisina happoina, joissa on enemmän kuin 9 C-atomia, on mainittava esim. kapriinihappo, lauriinihappo, myristiinihappo, palmitiinihappo, steariinihappo, arakiinihappo, beheenihappo, mon-taanahappo, öljyhappo, erukahappo, linolihappo, linoleenihappo, ri-sinolihappo, okso-synteesistä peräisin olevat hapot samoinkuin hap-; poseokset, jollaisia voidaan saada luonnon raaka-aineista esim., kookosöljystä, palmuydinöljystä, pellavaöljystä, soijaöljystä, au-ringokukkaöljystä, safloröljystä, rypsiöljystä, puuvillaöljystä, mäntyöljystä, risiiniöljystä tai eläinrasvoista ja -öljyistä, kuten talista, valaanrasvaöljystä jne. Pitkäketjuisina alkoholeina tai amiineina, joissa on enemmän kuin 9 hiiliatomia, tulevat kysymykseen esim. tässä esitettyjen karboksyylihappojen johdannaiset, moniarvoisina alkoholeina glykolit, kuten esim. etyleeni-, dietyleeni-, propyleeni-, butyleeni- sekä heksyleeniglykoli, glyseroli, trimety-lolipropaani, pentaerytriitoli sekä sorbiitoli, moniarvoisina amiineina etyleenidiamiini, propyleenidiamiini, heksametyleenidiamiini, dietyleenitriamiini, trietyleenitetra-amiini, piperatsiini sekä diaminosykloheksaani sekä pitkäketjuisia alkyylitähteitä sisältävinä diamiineina esim. lauryylipropyleenidiamiini, stearyylipropy-leenidiamiini sekä talirasvapropyleenidiamiini; aminoalkoholeina etanoliamiini , dietanoliamiini, trietanoliamiini sekä alkanoli-amiinit, joissa on pitkäketjuisia alkyyli- tai alkenyylitähteitä, 72531 kuten esim. N,N-di-(hydroksietyyli)-lauryyliamiini, -stearyyliamii-ni, -oleyyliamiini sekä -kookosrasva-amiini.

Moniemäksinä happoina mainittakoon tässä esim. oksaalihappo, malonihappo, meripihkahappo, adipiinihappo, korkkihappo, sebasii-nihappo, maleiinihappo, fumaarihappo, sitruunahappo, fosforihappo, fosfonihappo ja amino- tai hydroksikarboksyylihappoina glysiini, alaniini, sarkosiini, f-aminokapronihappo, glykolihappo, maitohappo, omenahappo sekä viinihappo.

Sopivia, pitkäketjuisia isosyanaatteja voidaan valmistaa esim. yllämainituista, pitkäketjuisista amiineista; tässä mainittakoon vain dodekyyli-, heksadekyyli- sekä oktadekyyli-isosyanaatti. Sopivia di-isosyanaatteja voidaan valmistaa vastaavalla tavalla yllämainituista diamiineista. Tärkeinä edustajina mainittakoon hek-sametyleeni-di-isosyanaatti sekä isoforonidi-isosyanaatti samoinkuin di-idiosyanaateista valmistettavat suurimolekyyliset polyisosyanaatit.

Vedenpidätysaineina tulevat olennaisesti kysymykseen moniarvoiset alkoholit, glykolieetterit ja happoamidit, kuten esim. etyleeniglykoli, dietyleeniglykoli, trietyleeniglykoli, pienimolekyyliset polyetyleeniglykolit, propyleeniglykolit, dipropyleeni-glykolit, pienimolekyyliset polypropyleeniglykolit, butyleenigly-kolit, heksyleeniglykolit, glyseroli, diglyseroli, pentaerytriitoli, sorbitoli, etyyli- ja butyylidiglykoli sekä formamidi.

Tavanomaisina lisäaineina mainittakoon esim. säilöntäaineet, vaahtoa vähentävät aineet, saostumista estävät aineet, viskositeetin säätäjät, jauhatuksen apuaineet sekä pigmentin kostutusta edistävät aineet.

Pigmenttidispersioiden valmistus tapahtuu sinänsä tunnetulla tavalla käytetyn pigmentin raekovuuden mukaisesti esim. sahanterä-sekoittajalla (dissolver), roottori-staattorimyllyillä, kuulamyllyillä, hiekka- tai helmimyllyillä, sekoittimissa tai valssimyl-lyissä.

Pigmenttidispersioissa voi pigmenttipitoisuus olla 80 pai-no-%:iin saakka. Pienten pigmenttikonsentraatioiden suhteen ei ole olemassa mitään teknisesti ehdonalaisia rajoja. Edulliset pigment-tipitoisuudet ovat 5-80 paino-%.

Oksalkyloitujen novolakkojen pitoisuus pigmenttidispersiois-sa voi vaihdella laajoissa rajoissa, esim. 0,1-40 paino-% välillä; edulliset pitoisuudet ovat 1-25 paino-%.

li 7 72531

Virtsa-aineen ja/tai alkyyliyhdisteiden pitoisuus voi olla 0,2-40 paino-%, edullisesti 0,5:n ja 30:n paino-%:n välillä, jolloin virtsa-ainepitoisuus on 0-30 paino-%, edullisesti 0-25 paino-%, alkyyliyhdisteen pitoisuus 0-10, edullisesti 0-5 paino-%.

Veden ja/tai vedenpidätysaineen pitoisuus sekä apuaineiden pitoisuus voi olla 5-90 paino-%, edullisesti 10-70 paino-%.

Tunnettuja ovat oksalkyloidut kondensaatiotuotteet, jotka ovat peräisin alkyyliryhmiä sisältävistä aromaattisista hydroksi-yhdisteistä ja formaldehydistä. Niiden tärkein käyttöalue lienee maaöljy-vesi-emulsioiden krakkaus, kuitenkin mainitaan jo US-pa-tenttijulkaisussa 2 454 541, että ne soveltuvat myös pigmenttien dispergointiaineiksi. Nyt on hämmästyttävästi käynyt ilmi, että näillä sekä näiden kondensaatiotuotteilla, joissa kondensaatio novola-koiksi suoritettin sivuketjuja sisältävien alkanaalien kanssa formaldehydin sijasta, voitiin valmistaa saostumisen suhteen hyvin kestäviä pigmenttidispersioita, jotka säilyvät stabiileina myös sekoitettaessa niitä väliaineisiin, jotka sisältävät saostumista voimakkaasti edistäviä aineita, kuten esim. metyyli- tai metyyli-! hydroksietyyliselluloosaa.

Täten keksinnön kohteena on myös pigmenttidispersioiden, jotka sisältävät pigmenttejä, aromaattisista hydroksiyhdisteistä ja alkanaaleista valmistettuja oksalkyloituja novolakkoja sekä vettä ja/tai vedenpidätysaineita ja mahdollisesti muita apuaineita, käyt-: tö vettä sisältävien, selluloosaeetteripitoisten järjestelmien pig- mentointiin. Sellaiset dispersiot soveltuvat edelleen sekoitettaviksi yleisemmin käyttökelpoisten keksinnön mukaisten dispersioiden kanssa, jotka sisältävät virtsa-ainettaja/tai alkyyliyhdisteitä, koska tällöin ei tule mukaan mitään järjestelmälle vieraita ja mahdollisesti yhteensopimattomia apuaineita.

Mutta selluloosaeetteripitoisten, vettä sisältävien järjes-: telmien parantuneen kestävyyden suomaa etua voidaan käyttää vain : rajoitetusti, koska edellä mainittuja kondensaatiotuotteita sisäl- : tävien nestemäisten pigmenttidispersioiden viskositeetti nousee huomattavasti usein jo huoneenlämpötilassa tai korkeammassa lämpötilassa, esim. 50°C:ssa suoritetun pitemmän varastoinnin jälkeen, niin että dispersiot muuttuvat voidemaisiksi tai tahnamaisiksi ja jakaantuvat käyttöväliaineeseen vain huonosti tai eivät jakaan- 72531 nu juuri ollenkaan. Keksinnön mukaisesti voidaan tämä mainittujen dispersioiden haitta poistaa lisäämällä virtsa-ainetta ja/tai alkyyliyhdisteitä.

Monissa tapauksissa on edullista, että dispersioihin sisältyy sekä virtsa-ainetta että alkyyliyhdisteitä. Monissa tapauksissa nämä lisäaineet eivät paranna ainoastaan dispersioiden Teologisia ominaisuuksia, vaan parantavat usein myös niiden värinvoimakkuutta ja kestävyyttä saostumista vastaan ja vähentävät vaahdonmuodostu-mista.

Keksinnön mukaisia pigmenttidispersioita voidaan niiden hyvän saostumis- ja varastointikestävyytensä, niiden hyvän tuottoisuuden (värinvoimakkuuden) sekä täten saavutettavien värisävyjen loiston vuoksi käyttää menestyksellä hyvin yleisesti sekä luonnon että synteettisten aineiden pigmentointiin, jolloin pigmen-tointi suoritetaan edullisesti vettä sisältävässä väliaineessa.

Ne soveltuvat esim. hyvin painoväreihin sekä siveltäviin väreihin, jotka ovat homo- tai seospolymeraattipohjaisia, jolloin polymeraa-tit ovat muodostuneet akryylintriilistä, akryylihaposta ja metak-ryylihaposta sekä niiden estereistä, butadieenistä, styreenistä, vinyyliasetaatista ja vinyylipropionaatista tai saippuoiduista alkydihartseista ja hartsi- tai öljyemulsioista. Sitäpaitsi ne soveltuvat painovärien sekä väriaineliuosten valmistukseen paperia, tekstiileitä tai nahkaa varten samoin kuin kehruuliuosten pigmentointiin. Tärkeä käyttöalue ovat myös siveltävät värit, jotka sisältävät luonnon sideaineita kuten tärkkelystä, dekstrii-niä ja kasvi- tai eläinkunnasta peräisin olevia liimoja tai myös selluloosajohdannaisia, kuten esim. metyyliselluloosaa, metyyli-hydroksietyyliselluloosaa, hydroksimetyyliselluloosaa, hydroksi-etyyliselluloosaa tai karboksimetyyliselluloosaa.

Keksinnön mukaisten pigmenttidispersioiden hyvän koaguloi-tumiskestävyyden havainnollistamiseksi, kuvataan esimerkeissä "koedispersioksi" nimitetyssä, akryylihartsipohjaisessa sideväris-sä suoritettuja värjäyksiä. Sideväri sisältää 200 paino-osaa ru-tiilipigmenttiä, 240 paino-osaa pigmenttitäyteaineita (pääasiassa dolomiittia), 400 paino-osaa sideväreille tavanomaisia akryyli-hartsidispersioita sekä voimakkaasti saostavana aineena 3,3 paino-osaa metyylihydroksietyyliselluloosaa, jolla 2 %:isena vesi- il 72531 liuoksena 20°C:ssa on keskimääräinen viskositeetti 4 Pa.s. Jäljelle jäävät 156,7 paino-osaa muodostuvat vedestä sekä tavanomaisista stabiloimisaineista.

Saostumisen suhteen huonosti stabiloidut pigmenttidispersiot saostuvat, jos ne sekoitetaan käsin koedispersioon. Koedispersion suhteellisen vähäisen viskositeetin vuoksi onnistutaan tällöin ainoastaan voimakkaan mekaanisen sekoituksen avulla saamaan aikaan osasten uudelleen dispergointiin tarvittavat leikkausvoimat. Mutta useissa tapauksissa uudelleendispergointi koedispersioon ei ole juuri ollenkaan tai se on mahdollista vain tietyissä olosuhteissa, joita ei voi käytännössä toteuttaa. Jos pigmenttidispersio saostuu sitä koedispersioon sekoitettaessa, sen sisältämän pigmentin väritehoa ei voidan hyödyntää kokonaisuudessaan. Esim. taidepaino-paperille suoritetun sivelyn jälkeen, maalin viskositeetti kohoaa pohjassa tapahtuvan haihtumisen tai nesteen poistumisen vuoksi. Sen vuoksi onnistuu ainakin osittain saostuneen pigmentin uudelleen dis-pergointi sivelemällä siveltimellä tai hankaamalla sormella kevyes-: ti kuivunutta maalikalvoa. Hangatut pinnat ovat tällöin voimakkaam- : min värjätyt kuin läheiset, käsittelemättömät pinnat. Tämä "rub-out- : testi" on yksinkertainen, mutta hyvä tarkistusmenetelmä pigmentti- • dispersioiden saostumiskestävyyden arvioimiseksi.

Mainittiin jo, että pigmenttidispersioilla, joilla ei ole keksinnön mukaista koostumusta, vaan ne sisältävät yksinomaan oks-alkyloitujen novolakkoja, viskositeetti voi varastoitaessa nousta aina tahanamaiseen konsistenssiin saakka. Se voi ilmetä jo pian valmistuksen jälkeen, mutta monissa tapauksissa vasta päivien, viikkojen tai jopa kuukausien kuluttua. Suoritettaessa varastointi korotetussa lämpötilassa, esim. 50°C:ssa, ei ole odotettavissa alun pitäenkään samanlaisia tuloksia, mutta tällöin saadaan yleensä jo lyhyessä ajassa käsitys tutkittujen dispersioiden käyttökelpoisuudesta käytännössä. Varastointiaika lyhenee edelleen, kun dispersiota sekoitetaan suljetussa astiassa 65°C:ssa, oletettavasti koska tällöin mekaanisen sekoituksen avulla joudutetaan muutoksia, joiden nopeutta diffusiotapahtumat säätelevät dispersion pelkän varastoinnin yhteydessä. Kun seuraavissa esimerkeissä mainitaan lämpösäily-tys (lämpövarastointi), niin dispersiota sekoitetaan 65°C:n vesi- 10 72531 hauteessa 2 tunnin ajan käyttäen voimakasta magneettisekoittajaa. Joidenkin vertailudispersioiden ollessa kysymyksessä dispersio ei enää muutamien minuuttien kuluttua ollut liikutettavissa.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä rajoittamatta sitä. Kaikki määrää koskevat lukemat merkitsevät paino-osia.

Esimerkki 1

Kaksoiskaukalosekoittimessa sekoitetaan 400 osaa C.I. punaista pigmenttiä 146 (väri-indeksi No 12485) 80 osan kanssa adduk-tia, jossa on 88 moolia etyleenioksidia ja tämän jälkeen 20 moolia propyleenioksidia 1 moolissa kondensaatiotuotetta, jonka 7 moolia nonyylifenolla ja 6 moolia formaldehydiä muodostavat, 20 osan kanssa N-oleyylioleamidia 50 osan kanssa virtsa-ainetta 75 osan kanssa etyleeniglykolia ja 75 osan kanssa glyserolia, sekoitetaan 90 minuutin ajan ja tämän jälkeen laimennetaan 298 osalla vettä, johon on liuotettu 2 osaa säilöntäainetta.

Näin valmistettu pigmenttidispersio pysyy juoksevana myös lämpösäilytyksen yhteydessä. Se voidaan helposti käsin sekoittaa koedispersioon, ja se antaa väriltään voimakkaita peitekerroksia ja virheettömät tulokset rub-out-kokeessa.

Esimerkki la

Kun esimerkissä 1 80 osaa möhkäle-oksalkylaattia, joka muodostuu 88 moolista etyleenioksidia ja 20 moolista propyleenioksidia, korvataan 80 osalla seosoksalkylaattia, joka käsittää 80 moolia etyleenioksidia ja 25 moolia propyleenioksidia 1 moolissa samaa kon-densaatiotuotetta, joka käsittää 7 moolia nonyylifenolia ja 6 moolia formaldehydiä, niin saadaan pigmenttidispersio, jolla on yhtä hyvä lämpövarastointikestävyys ja joka, koedispersioon sekoitettuna, tuottaa samoin väriltään voimakkaita peitekerroksia, joilla saadaan hyvät tulokset rub-out-testissä.

Esimerkki Ib

Kun esimerkissä 1 20 osaa N-oleyyli-oleamidia sekä 50 osaa virtsa-ainetta korvataan 35 osalla etyleeniglykolia ja 35 osalla glyserolia, niin saadaan pigmenttidispersio, joka koedispersioon sekoitettuna tosin antaa väriltään voimakkaita peitekerroksia, joilla on virheetön rub-out-testi, mutta joka lämpösäilytyksen tl 72531 11 yhteydessä jo 10 minuutin kuluttua, muuttuu tahnamaiseksi.

Esimerkki le

Kun esimerkissä 1 20 osaa N-oleyylioleamidia korvataan 10 osalla etyleeniglykolia sekä 10 osalla glyserolia, niin saadaan pigmenttidispersio, joka koedispersioon sekoitettuna antaa väriltään voimakkaita peitekerroksia, joilla on hyvä rub-out-testi, mutta joka lämpösäilytyksen yhteydessä 25 minuutin kuluttua muuttuu tahnamaiseksi.

Esimerkki Id

Kun esimerkissä 1 50 osaa virtsa-ainetta korvataan 25 osalla etyleeniglykolia ja 25 osalla glyserolia, niin saadaan pigmenttidispersio, joka koedispersioon sekoitettuna antaa väriltään voimakkaita peitekerroksia, joiden rub-out-testi on hyvä, mutta joka lämpösäilytyksen yhteydessä 15 minuutin kuluttua muuttuu tahnamaiseks i.

Esimerkki 2

Kaksoiskaukalosekoittimessa sekoitetaan 250 osaa C.I. violettiväristä pigmenttiä 23 (väri-indeksi no 51319) 80 osan kanssa adduktia, jossa on 105 moolia etyleenioksidia * 1 moolissa kondensaataotuotetta, joka on muodostunut 7 moolista : nonyylifenolia ja 6 moolista formaldehydiä, : 60 osan kanssa adduktia, jossa on 42 moolia propyleenioksidia yhdessä moolissa kondensaatiotuotetta, joka on muodostunut 7 moolista nonyylifenolia sekä 6 moolista formaldehydiä, 20 osan kanssa trioleyylifosfaattia, 50 osan kanssa virtsa-ainetta 18 osan kanssa etyleeniglykolia ja 18 osan kanssa glyserolia, sekoitetaan 2 tunnin ajan ja laimenne-: taan sitten : 102 osalla etyleeniglykolia, 102 osalla glyserolia ja 298 osalla vettä, johon on liuotettu 2 osaa säilöntäainetta. Herkkäliikkeinen pigmenttidispersio säilyy myös lämpösäilytyksen yhteydessä juoksevana, se voidaan sekoittaa helposti keodispersioo.n ja antaa väriltään voimakkaita peitekerroksia, joiden rub-out-testi on virheetön.

12 72531

Esimerkki 2a

Kun esimerkissä 2 20 osaa trioleyylifosfaattia ja 50 osaa virtsa-ainetta korvataan 35 osalla etyleeniglykolia ja 35 osalla glyserolia, niin saadaan juokseva pigmenttidispersio, joka läm-pösäilytyksen yhteydessä muuttuu voidemaiseksi, kuitenkin se tulee jäähdytyksen jälkeen, sekoitettaessa, vähintään kaadettavaksi. Pigmenttidispersio saostuu sekoitettaessa koedispersioon ja se antaa väriltään heikkoja, kiillottomia peitekerroksia, joiden rub-out-testi on huono.

Esimerkki 2b

Kun esimerkissä 2 50 osaa virtsa-ainetta korvataan 25 osalla etyleeniglykolia sekä 25 osalla glyserolia, niin saadaan pigmenttidispersio, joka lämpösäilytyksen yhteydessä käyttäytyy kuten esimerkin 2a mukainen pigmenttidispersio, mutta joka koedis-persiossa antaa lähes yhtä hyviä tuloksia kuin esimerkin 2 mukainen pigmenttidispersio.

Esimerkki 2c

Kun esimerkissä 2 20 osaa trioleyylifosfaattia korvataan 10 osalla etyleeniglykolia ja 10 osalla glyserolia, niin näin saatu pigmenttidispersio käyttäytyy lämpösäilytyksen yhteydessä esimerkkien 2a ja 2b pigmenttidispersioiden tavoin. Mutta se antaa, koedispersioon sekoitettuna, väriltään yhtä kestäviä peitekerroksia ja yhtä hyviä rub-out-testejä kuin esimerkissä 2.

Esimerkki 3 680 osaa kromioksidivihreää sekoitetaan vähitellen seokseen, joka muodostuu 30 osasta adduktia, jossa on 30 moolia etyleenioksidia novolakassa, joka käsittää 2 moolia P-kresolia sekä 1 moolia i-tridekanaalia, 30 osasta adduktia, jossa on 31 moolia etyleenioksidia 2 moolia i-oktyylifenolia sekä 1 moolin i-tridekanaalia sisältävässä novolakassa, 20 osasta adduktia, jossa on 30 moolia etyleenioksidia 3 moolia nonyylifenolia sekä 2 moolia formaldehydiä sisältävässä novolakassa, 5 osasta pellavansiemenöljyä, 30 osasta virtsa-ainetta, 30 osasta glyserolia, 72531 13 30 osasta heksyleeniglykolia, 30 osasta butyylidiglykolia, 109 osasta vettä 1 osasta säilöntäainetta ja 5 osasta pellavansiemenöljyrasvahappoja ja sekoitetaan sekoit-time 11a (dissolverissa) , kunnes hiukkaskoko on <2 yun.

Näin saatu, hyvin herkkäliikkeinen pigmenttidispersio voidaan helposti siirtää koedispersioon. Peitekerroksissa ei ilmene saostumista, ja niillä on hyvä värin kestävyys.

Esimerkki 4

Esimerkin 3 mukaisesti valmistetaan pigmenttidispersio, joka sisältää seuraavia aineosia.

700 osaa kromioksicivihreää 20 osaa möhkäle-kopolymeraattia, jossa nonyylifenolin (9 moolia) ja formaldehydin (8 moolia) muodostamaan kondensaatiotuotteeseen oli liittynyt toisensa jälkeen 18 moolia etyleenioksidia, 18 moolia propyleenioksidia ja vielä 18 moolia etyleenioksidia, 50 osaa adduktia, joka sisälsi 10 moolia etyleenioksidia 1 moolissa nonyylifenolia, * 5 osaa N-oleyylioleamidia, 70 osaa dietyleeniglykolia, 80 osaa propyleeniglykolia, : 69 osaa vettä, 1 osan säilöntäainetta ja 5 osaa öljyhappoa.

Dispersiolla on erittäin hyvät Teologiset ominaisuudet, joihin myöskään lämpÖsäilytys ei vaikuta negatiivisesti. Täten pigmentoitujen koedispersioiden peitekerroksilla on hyvä värin kestäyyys, sekä niiden rub-out-testit ovat virheettömiä.

Esimerkki 4a (vertailu)

Kun esimerkissä 4· 20 osaa möhkäle-kopolymeraatt ia korvataan : 20 osalla adduktia, jossa 10 moolia etyleenioksidia on yhdessä moolissa nonyylifenolia, niin saadaan ei kaadettavissa oleva pigmenttidispersio, jolla on voidemainen konsistenssi.

14 72531

Esimerkki 5 550 osaa C.I. keltaisen pigmentin 83 (väri-indeksi no 21108) peittävää muunnosta sekoitetaan 1 tunnin ajan kaksoiskauka-losekoittimessa, kun samalla lisätään 40 osaa adduktia, jossa on 90 moolia etyleenioksidia nonyylife-nolin (3 moolia) ja formaldehydin (2 moolia) muodostamassa novolakassa, 20 osaa adduktia, jossa on 15 moolia etyleenioksidia seos-novo-lakassa, joka käsittää 1,5 moolia p-kresolia, 1,5 moolia no- nyylifenolia ja 2 moolia formaldehydiä, 5 osaa adduktia, jossa on 2 moolia oleyyliamiinia 1 moolissa heksametyleenidi-isosyanaattia, 35 osaa virtsa-ainetta, 60 osaa formamidia, 60 osaa dietyleeniglykolia ja 90 osaa vettä.

Sen jälkeen kun taikinamassa on edelleen laimennettu 140 osalla vettä, saadaan hyvin herkkäliikkeinen pigmenttidispersio, jossa lämpösäilytyksen jälkeen ilmenee vain vähäistä sakeutumista. Pigmenttidispersio voidaan erityisen hyvin sekoittaa koeväliai-neeseen. Hyvä peittokyky on värjäyksille ominaista, eikä rub-out-testissä ole havaittavissa vähäisimpiäkään saostumisilmiöitä.

Esimerkki 6

Sekoittajalla (sahanteräsekoittajalla) sekoitetaan 400 osaa C.I. sinistä pigmenttiä 15:1 (väri-indeksi no 74160) seokseen, jossa on 120 osaa adduktia, joka sisältää 90 moolia etyleenioksidia 1 moolissa kondensaatiotuotetta, joka on muodostunut 3 moolista nonyylifenolia ja 2 moolista formaldehydiä, 50 osaa virtsa-ainetta, 20 osaa trioleyylifosfaattia, 160 osaa etyleeniglykolia ja 200 osaa vettä, jauhetaan 2 tunnin ajan helmimyllyssä ja laimennetaan sitten 48 osalla vettä, johon on liuotettu 2 osaa säilöntäainetta.

Pigmer.ttidispersio pysyy lämpökäsittelyssä virheettömänä, se voidaan helposti sekoittaa koedispersioon ja antaa värin suhteen kestäviä peitekerroksia rub-out-testin ollessa virheetön.

Il 72531 15

Esimerkki 6a (vertailu)

Kun esimerkissä 5 120 osaa adduktia, jonka muodostavat 90 moolia etyleenioksidia 1 moolissa kondensaatiotuotetta, joka on saatu 3 moolista nonyyiifenolla sekä 2 moolista formaldehydiä, korvataan 120 osalla adduktia, jossa on 30 moolia etyleeri-oksidia 1 moolissa nonyylifenolia, niin saadaan pigmenttidispersio, joka koedispersioon sekoitettaessa saostuu ja antaa siksi väriltään heikkoja, kiillottomia peitekerroksia, joiden rub-out-testi on huono.

Esimerkki 7 700 osaa rautaoksidipunaista lisätään annoksittain seokseen, joka sisältää 60 osaa adduktia, jossa on 105 moolia etyleenioksidia nonyylifeno-lin (7 moolia) ja formaldehydin (6 moolia) muodostamassa kondensaat ioliuotteessä, 20 osaa o-fosforihapon ja vaha-alkoholin (2 moolia) muodostamaa esteriä, 20 osaa virtsa-ainetta, 100 osaa etyleeniglykolia, 1 osan säilöntäainetta ja 79 osaa vettä ja dispergoidaan sekoittajalla, kunnes hiukkaskoko on O yUm. Sen jälkeen kun on laimennettu edelleen 20 osalla vettä, saadaan hyvin herkkäliikkeinen dispersio, jossa myöskään lämpösäilytyksen jälkeen ei ilmene sakeutumista.

Tällä tavalla saatu dispersio voidaan helposti sekoittaa koedispersioon, ja sillä saadaan värin suhteen kestävät peite-kerrokset samoinkuin virheetön rub-out-test ' Esimerkki 7a : Kun esimerkissä 7 20 osaa virtsa-ainetta korvataan 20 osalla o-fosforihapon ja 2 vaha-alkoholimoolin muodostamaa esteriä, niin saadaan tasainen, vielä kaadettava pigmenttidispersio.

Esimerkki 7b

Kun esimerkissä 7 20 osaa o-fosforihapon ja 2 vaha-alkoholimoolin muodostamaa esteriä korvataan 20 osalla virtsa-ainetta, niin saadaan kaadettava pigmenttidispersio. Rub-out-testissä saostumisilmiöt tulevat näkyviin.

16 72531

Esimerkki 7c

Kun esimerkissä 7 20 osaa o-fosforihapon ja 2 vaha-alkoholin moolin muodostamaa esteriä ja 20 osaa virtsa-ainetta korvataan 20 osalla etyleeniglykolia ja lisätään 20 osaa vettä, niin saadaan kaadettava pigmenttidispersio, jota ei voida sekoittaa niin yksinkertaisesti koeväliaineeseen kuin esimerkin 7 mukaista dispersiota. Rub-out-testissä selvät saostumisilmiöt tulevat näkyviin .

Esimerkki 7d (vertailu)

Kun esimerkissä 7, 50 osaa adduktia, jonka muodostavat 105 moolia etyleenioksidia 7 nonyylifenoli-moolin ja 6 formaldehydi-moolin muodostamassa kondensaatiotuotteessa, korvataan 60 osalla adduktia, jossa on 15 moolia etyleenioksidia 1 moolissa nonyyli-fenolia, niin saadaan dispersio, jolla on selvästi huonommat Teologiset ominaisuudet kuin esimerkin 7 mukaisella pigmenttidis-pers iolla.

Esimerkki 7e (vertailu)

Kun esimerkissä 7c, 60 osaa adduktia, jossa on 105 moolia etyleenioksidia kondensaatiotuotteessa, joka sisältää 7 moolia nonyylifenolia ja 6 moolia formaldehydia, korvataan 60 osalla adduktia, jossa on 15 moolia etyleenioksidia 1 moolissa nonyylifenolia, niin saadaan ei-juokseva tahna, joka voidaan vain hyvin vaikeasti sekoittaa koeväliaineeseen. Sitäpaitsi rub-out-kokeet osoittavat voimakkaita saostumisilmiöitä.

Esimerkki 8 500 osaa (C.I. oranssinväristä pigmenttiä 5 (väri-indeksi no. 12075) sekoitetaan kaksoiskaukalosekoittimessa 35 osan kanssa adduktia, jossa on 46,5 moolia etyleenioksidia seos novolakassa, jonka 1,5 moolia p-kresolia, 1,5 moolia nonyylifenolia ja 2 moolia formaldehydiä muodostavat, 60 osan kanssa adduktia, jossa on 45 moolia etyleenioksidia novolakassa, jonka 3 moolia nonyylifenolia ja 2 moolia formaldehydiä muodostavat, 5 osan kanssa adduktia, jonka muodostaa 2 moolia oktadekyyli-isosyanaattia 1 moolissa talirasvapropyleenidiamiinia, 11 72531 17 7C osan kanssa virtsa-ainetta ja 95 osan kanssa etyleeniglykolia, ja sekoitetaan 1 tunnin ajan.

Tämän jälkeen taikinamassa laimennetaan lisäämällä siihen 35 osaa etyleeniglykolia, 198 osaa vettä ja 2 osaa säilöntäainetta, jolloin muodostuu hyvin herkkäliikkeinen piementtidispersio, joka kestää lämpösäilytyksen sakeutumis-ilmiöiden esiintymättä. Nämä pigmenttidispersiot sitäpaitsi jakaantuvat helposti koedispersioon, niillä on kestävät, puhtaat ja loistavat värisävyt ja niiden rub-out-test on virheetön.

Esimerkki 9

Sekoittajan avulla (sahanteräsekoittaja) sekoitetaan 500 osaa C.I.vihreää pigmenttiä 7 (väri-indeksi no 74260) 100 osan kanssa adduktia, jonka muodostavat 105 moolia etyleeni-oksidia, 1 moolissa novolakkaa, joka on valmistettu 7 moolista nonyylifenolia ja 6 moolista formaldehydiä, 10 osan kanssa glyserolidistearaattia, 180 osan kanssa etyleeniglykolia ja 120 osan kanssa vettä, jauhetaan helmimyllyssä 2 tunnin ajan ja ' laimennetaan sitten : 88 osalla vettä, johon on liuotettu 2 osaa säilöntäainetta.

: Pigmenttidispersio pysyy lämpösäilytyksen yhteydessä virheettömänä, se voidaan sekoittaa helposti koedispersioon, ja sillä saadaan värin suhteen kestäviä, peitekerroksia, joiden rub-out-test on virheetön.

Esimerkki 9a (vertailu)

Kun esimerkissä 9, 100 osaa adduktia, jonka muodostavat 105 moolia etyleenioksidia 1 moolissa novolakkaa, joka on valmistettu 7 moolista nonyylifenolia sekä 6 moolista formaldehydiä, korvataan 100 osalla adduktia, jossa on 15 moolia etyleenioksidia 1 moolissa nonyylifenolia, niin saadaan pigmenttidispersio, joka koedispersioon sekoitettaessa saostuu, ja jolla sentähden saadaan värin suhteen erittäin heikkoja peitekerroksia, joiden rub-ou+:-test on hyvin huono.

72531 18

Esimerkki 10

Kaksoiskaukalosekoittimeen pannaan 30 osaa adduktia, jossa on 224 moolia etyleenioksidia 1 moolissa novolakkaa, joka on valmistettu 9 moolista nonyylifenolia sekä 8 moolista formaldehydiä, 30 osaa möhkäle-kopolymeraattia, joka saatiin liittämällä 42 moolia propyleenioksidia ja tämän jälkeen 104 moolia etyleenioksidia 1 mooliin novolakkaa, joka on valmistettu 7 moolista nonyylifeno-lia ja 6 moolista formaldehydiä, 40 osaa natrium-dodekyylibentseenisulfonaattia, 10 osaa trioleyylifosfaattia, 15 osaa virtsa-ainetta sekä 20 osaa vettä ja lisätään annoksittain 150 osaa 2,9-dimetyylikinakridoni-pigmenttiä. Yhden tunnin pituisen sekoituksen jälkeen taikinamassa ohennetaan lisäämällä 105 osaa virtsa-ainetta ja 2 osaa säilöntäainetta, liuotettuna 300 osaan etyleeniglykolia ja 298 osaa vettä, hyvin herkkäliukoiseksi, vähän tiksotrooppiseksi pigmenttidispersioksi, joka lämpösäilytyksen jälkeen on myös hyvin herkkäliikkeinen. Tämä pigmenttidispersio jakaantuu helposti koedispersioon, ja sillä saadaan väriltään kestäviä, puhtaita ja loistavia peitekerroksia, joissa ei rub-out-testin yhteydessä havaita mitään saostumisilmiöitä.

Esimerkki 11

Esimerkin 7 mukaisesti valmistetaan pigmenttidispersio, jolla on seuraava koostumus: 770 osaa kromioksidivihreää, 10 osaa möhkäle-kopolymeraattia, joka valmistettiin liittämällä 12 moolia etyleenioksidia ja 6 moolia propyleenioksidia 1 mooliin kondensaatiotuotetta, joka saatiin 3 moolista nonyylifenolia ja 2 moolista formaldehydiä, 40 osaa adduktia, joka sisälsi 30 moolia etyleenioksidia 1 moolissa kondensaatiotuotetta, joka oli saatu 3 moolista nonyyli-fenolia ja 2 moolista formaldehydiä, 5 osaa kondensaatiotuotetta, joka oli saatu 1 moolista etyleeni-diamiinia sekä 2 moolista öljyhappoa, ii 72531 19 20 osaa virtsa-ainetta, 20 osaa etyleeniglykolia, 20 osaa dietyleeniglykolia, 20 osaa trietyleeniglykolia, 89 osaa vettä, 1 osa säilöntäainetta ja 5 osaa öljyhappoa.

Kun tämä hyvin herkkäliikkeinen pigmenttidispersio sekoitetaan koedispersioon ja levitetään taidepainopaperille, saadaan voimakkaita värisävyjä, joissa ei rub-out-testin yhteydessä ole nähtävissä minkäänlaisia saostumisilmiöitä. Lämpösäilytys ei vaikuta hyviin reologisiin ominaisuuksiin.

Esimerkki 12

Pigmenttidispersio, jolla on yhtä hyvät ominaisuudet kuin esimerkin 11 mukaisella dispersiolla, saadaan seuraavan koostu-; muksen avulla: • 770 osaa kromioksidivihreää, : 10 osaa möhkäle-kopolymeraattia, joka valmistettiin liittämällä 18 moolia propyleenioksidia ja vielä 18 moolia etyleenioksidia 1 mooliin kondensaatiotuotettä, joka saatiin 9 moolista no-nyylifenolia sekä 8 moolista formaldehydiä, 40 osaa adduktia, joka sisälsi 224 moolia etyleenioksidia 1 moolissa kondensaatiotuotetta, joka oli saatu 9 moolista nonyyli-fenolia ja 8 moolista formaldehydiä, 5 osaa N-oleyylioleamidia : 30 osaa virtsa-ainetta, 30 osaa propyleeniglykolia, 30 osaa dipropyleeniglykolia, 79 osaa vettä, 1 osa säilöntäainetta ja .* 5 osaa öljyhappoa.

72531 20

Esimerkki 13

Kaksoiskaukalosekoittimeen pannaan 120 osaa adduktia, joka sisältää 105 moolia etyleenioksidia 1 moolissa novolakkaa, joka on valmistettu 7 moolista nonyylifenolia ja 6 moolista formaldehydiä, 10 osaa adduktia, joka sisältää oleyyliamiiriiin liitettyä okta-dekyyli-isosyanaattia, 100 osaa virtsa-ainetta ja 130 osaa etyleeniglykolia, ja annoksittain lisätään 200 osaa pigmenttinokea, jonka spesifinen pinta-ala on BET:n 2 mukaan 320 m /g. 1 tunnin pituisen sekoitusajan kuluttua taikinamassa ohennetaan 110 osalla etyleeniglykolia, 328 osalla vettä ja 2 osalla säilöntäainetta.

Tällä tavalla saadulla pigmenttidispersiolla on hyvät Teologiset ominaisuudet, jotka huonontuvat lämpösäilytyksen yhteydessä vain mitättömän vähän. Se voidaan helposti sekoittaa koedispersioon ja sillä saadaan väriltään syviä sävyjä, joissa ei esiinny minkäänlaisia saostumisilmiöitä.

Esimerkki 13a

Kun esimerkissä 13, 10 osaa adduktia, joka on saatu liittämällä oktadekyyli-isosyanaattia oleyyliamiiniin, korvataan 10 osalla vettä, niin saadaan hyvin herkkäliikkeinen nokidispersio, jossa lämpösäilytyksen yhteydessä esiintyy vain vähäisiä sakeutumis-ilmiöitä. Sen jälkeen kun on suoritettu sekoitus koedispersioon, saadaan väriltään voimakkaita peitekerroksia, joiden rub-out-testit ovat hyvät, ja jotka ovat verrattavissa esimerkissä 13 saatuihin peitekerroksiin.

Esimerkki 13b

Kun esimerkissä 13 100 osaa virtsa-ainetta korvataan 100 osalla etyleeniglykolia, niin saadaan vähän tiksotrooppinen, herkkäliikkeinen nokidispersio, jossa lämpösäilytyksen yhteydessä esiintyy huomattavia sakeutumisilmiöitä. Täten pigmentoidun koe-dispersion peitekerrokset ovat värinvoimakkuudeltaan vähän heikompia kuin esimerkin 13 mukaiset peitekerrokset, ja rub-out-kokeissa voi nähdä heikkoja saostumisilmiöitä.

il 72531 21

Esimerkki 13c

Kun esimerkissä 13, 100 osaa virtsa-ainetta korvataan 100 osalla etyleeniglykolia sekä 10 osaa addtiktia, joka sisältää oktadekyyli-isosyanaattia liitettynä oleyyliamiiniin, korvataan 10 osalla vettä, niin saadaan herkkäliikkeinen pigmenttidispersio, jolla on voimakkaat tiksotropiailmiöt ja jossa rub-out-testin yhteydessä esiintyy selviä saostumisilmiöitä. Lämpövarastoinnin yhteydessä sitäpaitsi tulee esille huomattavia sakeutumisilmiöitä.

Esimerkki 13d (vertailu)

Kun esimerkissä 13, 120 osaa adduktia, jossa 105 moolia etyleenioksidia on liitetty 1 mooliin novolakkaa, joka on valmistettu 7 moolista nonyylifenolia sekä 6 moolista formaldehydiä, korvataan 120 osalla adduktia, jossa 15 moolia etyleenioksidia on liitetty 1 mooliin nonyylifenolia, niin saadaan pigmenttidispersio, jolla on voidemainen konsistenssi, ja joka voimakkaan sekoituksen jälkeen on juuri enää kaadettavissa. Nokidispersio jakaantuu vain heikosti koedispersioon, ja sillä saadaan väriltään heikko-*’ ja peitekerroksia, joissa rub-out-testin yhteydessä tulee esille voimakkaita saostumisilmiöitä.

Esimerkki 13e (vertailu)

Kun esimerkissä 13c, 120 osaa adduktia, jossa on 105 moolia etyleenioksidia liitettynä 1 mooliin novolakkaa, joka on valmistettu 7 moolista nonyylifenolia ja 6 moolista formaldehydiä, korvataan 120 osalla adduktia, jossa 15 moolia etyleenioksidia on liitetty 1 mooliin nonyylifenolia, niin saadaan herkkäliikkeinen nokitahna, joka vain hyvin vaikeasti jakaantuu koedisper-". sioon. Väriltään heikoissa peitekerroksissa voi rub-out-testin yhteydessä tulla näkyviin erittäin voimakkaita saostumisilmiöitä.

Esimerkki 13f

Kun esimerkissä 13, 120 osaa adduktia, jossa 105 osaa etyleenioksidia on liitetty 1 mooliin novolakkaa, joka on val-l mistettu 7 moolista nonyylifenolia sekä 6 moolista formaldehydiä, korvataan 120 osalla adduktia, jossa 91 moolia etyleenioksidia on liitetty 1 mooliin novolakkaa, joka on valmistettu 7 moolista nonyylifenolia sekä 6 moolista formaldehydiä, 70 osaa etyleeniglykolia korvataan 70 osalla virtsa-ainetta, ja 10 osaa vettä korvataan 10 osalla adduktia, jossa oktadekyyli-isosyanaatti 72531 22 on liitetty oleyyliamiiniin, niin saadaan pigmenttidispersio, jolla on yhtä hyvät väriominaisuudet ja vielä suotuisammat Teologiset ominaisuudet kuin esimerkin 13 mukaisella dispersiolla. Lämpösäi-lytyksen yhteydessä tässä nokidispersiossa ei ole havaittavissa minkäänlaisia sakeutumisilmiöitä.

Esimerkki 14

Kaksoiskaukalosekoittimessa sekoitetaan 90 minuutin ajan 400 osaa C.I. keltaista pigmenttiä 83 (väri-indeksi no. 21108) 80 osan kanssa adduktia, jossa 105 moolia etyleenioksidia on liitetty 1 mooliin kondensaatiotuotetta, joka on valmistettu 7 moolista nonyylifenolia sekä 6 moolista formaldehydiä, 50 osan kanssa virtsa-ainetta, 20 osan kanssa amidia, joka on saatu yhden oleyylisarkosiini-moolin sekä yhden oleyyliamiini-moolin välisen kondensaation ayulla, 100 osan kanssa etyleeniglykolia ja . 100 osan kanssa glyserolia, ja tämän jälkeen ohennetaan 288 osalla vettä, johon on liuotettu - 2 osaa säilöntäainetta.

Näin saatu pigmenttidispersio säilyy lämpövarastoinnin yhteydessä herkkäliikkeisenä. Se voidaan helposti käsin sekoittaa koedispersioon, ja sillä saadaan väriltään voimakkaita, loistavia peitekerroksia, joiden rub-out-testi on virheetön.

Esimerkki 14a

Kun esimerkissä 14, 50 osaa virtsa-ainetta sekä 20 osaa oleyylisarkosiinista sekä oleyyliamiinista muodostettua amidia korvataan 35 osalla etyleeniglykolia sekä 35 osalla glyserolia, niin saadaan pigmenttidispersio, joka lämpösäilytyksen yhteydessä muuttuu voidemaiseksi.

Esimerkki 14b

Kun esimerkissä 14, 20 osaa oleyylisarkosiinista ja oleyyliamiinista muodostettua amidia korvataan 10 osalla glykolia sekä 10 osalla glyserolia, niin saadaan pigmenttidispersio, joka lämpösäilytyksen yhteydessä pysyy juoksevana, ja joka tuottaa väriltään melkein yhtä voimakkaita peitekerroksia kuin esimerkin 14 mukainen pigmenttidispersio, ja joiden rub-out-testit ovat hyvät.

Il 72531 23

Esimerkki 14c

Kun esimerkissä 14, 50 osaa virtsa-ainetta korvataan 25 osalla etyleeniglykolia sekä 25 osalla glyserolia, niin saadaan pigmenttidispersio, joka lämpösäilytyksen yhteydessä säilyy juoksevana ja tuottaa väriltään lähes yhtä voimakkaita peitekerroksia, kuin esimerkin 14 mukainen pigmenttidispersio, ja joilla on hyvät rub-out-testit.

Esimerkki 14d (vertailu) •Kun esimerkissä 14, 80 osaa adduktia, jossa 105 moolia etyleenioksidia on liitetty 1 mooliin kondensaatiotuotetta, joka on valmistettu 7 moolista nonyylifenolia sekä 6 moolista formaldehydiä, korvataan 80 osalla adduktia, jossa 15 moolia etyleenioksidia on liitetty 1 mooliin nonyylifenolia, niin saadaan pigmenttidispersio, joka lämpösäilytyksen yhteydessä jäykistyy tahnamaiseksi, ja jolla koedispersioon suoritetun sekoituksen jäl-keen saadaan väriltään heikkoja, kiillottomia peitekerroksia. Rub-out-test ilmaisee, että pigmenttidispersio saostuu koedisper-siossa.

Esimerkki 14e

Kun esimerkissä 14, 30 osaa 80 osasta adduktia, joka on valmistettu liittämällä 105 moolia etyleenioksidia 1 mooliin novolakkaa, joka on valmistettu 7 moolista nonyylifenolia ja 6 moolista formaldehydiä, korvataan 30 osalla adduktin tri-rikkihappo-puoliesterin natriumsuolaa, jolloin adduktissa 18 moolia etyleenioksidia on liitetty yhteen mooliin novolakkaa, joka on valmistettu 3 moolista nonyylifenolia sekä 2 moolista formaldehydiä, niin .* saadaan pigmenttidispersio, joka lämpösäilytyksen yhteydessä säilyy herkkäliikkeisenä ja koedispersioon sekoitettuna tuottaa : väriltään voimakkaita peitekerroksia, joiden rub-out-testi on moitteeton.

Claims

72531 24
1. Pigmenttidispersioita, jotka sisältävät aromaattisista hydroksiyhdisteistä ja alkanaaleista muodostuviin oksalkyloitui-hin novolakkoihin perustuvia dispergointiaineita sekä vettä ja/tai vedenpidätysaineita ja mahdollisesti tavanomaisia lisäaineita, tunnettu siitä, että ne sisältävät a) pigmenttejä, b) oksalkyloituja novolakkoja, joissa on 2-100 moolia alky-leenioksidia yhtä reaktiokykyistä aromaattista hydroksiryhmää kohti, jolloin oksalkyyliketjujen terminaaliset hydroksiryhmät voivat olla kokonaan tai osittain modifioituja muodostaen puolieste-reitä, estereitä, eettereitä tai uretaaneja ja jolloin novolakkojen komponentit ovat yleisten kaavojen OH 0 1 » 9 3 » ; R -Ar-R 3a R -C-H : X mukaisia aromaattisia hydroksiyhdisteitä ja alkanaaleja, joissa kaavoissa Ar merkitsee bentseenin tai naftaleenin aromaattista 12 3 järjestelmää, R , R ja R merkitsevät toisistaan riippumatta vetyatomia taialkyyli-, alkenyyli-, aralkyyli- tai sykloalkyyli-ryhmää, joissa voi olla korkeintaan 30 hiiliatomia ja jotka voivat olla ryhmien -0-, -S-, -NR4-, -CO-, -C00- tai -C0NR4- tai ary- leenin katkaisemia ja jotka voivat olla substituoituja halogeenil- • . . 4 la tai hydroksi- tai karboksiryhmillä, X on vety, halogeeni, -OR , : -COR4, -C00R4 tai -CONR4R5, jolloin R4 ja R5 toisistaan riippumat ta merkitsevät vetyatomia tai lyhytketjuista, korkeintaan 6 hii-: liatomia sisältävää alkyyliryhmää, c) virtsa-ainetta ja/tai yhdisteitä, jotka sisältävät 2-4 : alifaattista ryhmää, joissa on 10-30 hiiliatomia, ja : d) vettä ja/tai vedenpidätysaineina happoamideja, moniar voisia alkoholeja, niiden eettereitä tai mainittujen aineiden seoksia.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukaisia pigmenttidispersioita, tunnettu siitä, että ne sisältävät novolakkana yhdisteitä, 25 725 31 joiden molekyylipaino on 400-5000, ja jotka kutakin 2 aromaattista rengasjärjestelmää kohti sisältävät vähintään yhden al-kyylitähteen, jossa on enemmän kuin 5 hiiliatomia.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaiset pigmenttidis- persiot, tunnettu siitä, että ne sisältävät novolakka-na kondensaatiotuotteita, jotka ovat muodostuneet alkyylifeno-leista ja formaldehydistä moolisuhteessa 12:11-2:1.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukaiset pigmenttidis- persiot, tunnettu siitä, että ne sisältävät oksalkyloi-tuja novolakkoja, joita on saatu etyleenioksidin ja/tai propylee-nioksidin kanssa suoritetun reaktion avulla.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukaiset pigmenttidis- persiot, tunnettu siitä, että ne sisältävät oksalkyloi-tuja novolakkoja, joiden valmistuksessa käytetään erilaisia al-kyleenioksideja yhdessä tai useammassa vaiheessa.
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaiset pigmenttidis- ; persiot, tunnettu siitä, että oksalkyloitujen novolak- kojen terminaaliset hydroksiryhmät on modifoitu kokonaan tai osittain muodostamalla puoliestereitä, estereitä, eettereitä tai uretaaneja.
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaiset pigmenttidis- *; persiot, tunnettu siitä, että ne sisältävät estereitä tai amideja, jotka ovat muodostuneet pitkäketjuisista hapoista ja pitkäketjuisista alkoholeista tai pitkäketjuisista amiineista.
8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaiset pigmenttidis-persiot, tunnettu siitä, että ne sisältävät estereitä tai I amideja, jotka ovat muodostuneet moniarvoisista alkoholeista, moniarvoisista amiineista tai aminoalkoholeista pitkäketjuisten happojen kanssa. : 9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaiset pigmenttidis- persiot, tunnettu siitä, että ne sisältävät estereitä tai amideja, jotka ovat muodostuneet moniemäksisistä epäorgaanisista tai orgaanisista hapoista sekä pitkäketjuisista alkoholeista tai pitkäketjuisista amiineista.
10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaiset pigmentti-dispersiot, tunnettu siitä, että ne sisältävät estereitä tai amideja, jotka ovat muodostuneet pitkäketjuisista hapois- 26 7 2 5 31 ta hydroksikarboksyylihappojen tai aminohappojen sekä pitkäket-juisten alkoholien tai pitkäketjuisten amiinien kanssa.
11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaiset pigmentti-dispersiot, tunnettu siitä, että ne sisältävät virtsa-aine- tai uretaanijohdannaisia, jotka on valmistettu pitkäket-juisista isosyanaateista ja pitkäketjuisista amiineista tai pitkäketjuisista alkoholeista.
12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaiset pigmentti-dispersiot, tunnettu siitä, että ne sisältävät virtsa-ainetta tai uretaanijohdannaisia, jotka on valmistettu moniarvoisista isosyanaateista ja pitkäketjuisista amiineista tai pitkäketjuisista alkoholeista.
13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukaiset pigmentti-dispersiot, tunnettu siitä, että ne sisältävät a) 5-80 paino-% pigmenttiä, b) 0,1-40 paino-% oksalkyloitua novolakkaa, e., ) 0-3 0 paino-% virtsa-ainetta 0-10 paino-% yhdisteitä, joissa on vähintään kaksi alifaattista tähdettä, jotka sisältävät enemmän kuin 9 hiili-atomia ja ovat liittyneet yhteen esteri- tai happoamidisidos-ten välityksellä, jolloin c^):n ja c2):n summa on 0,2-40 paino-%, ja d) 5-90 paino-% vettä ja/tai vedenpidätysainetta sekä mahdollisesti muita tavanomaisia apuaineita.
14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukaisten pigmentti-dispersioiden käyttö luonnon sekä synteettisten aineiden pigmen-tointiin.
15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukaisten pigmentti-dispersioiden käyttö vettä sisältävien, selluloosaeetteripitois-ten järjestelmien pigmentointiin.
16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen pigmenttidispersioiden käyttö, tunnettu siitä, että pigmentit sisältävät oksalky-loituja novolakkoja, jotka ovat muodostuneet aromaattisista hyd-roksiyhdisteistä ja alkanaaleista, sekä vettä ja/tai vedenpidätysainetta ja mahdollisesti tavanomaisia apuaineita. il 27 72531