FI72037B - Stol - Google Patents

Description

ΓΒ1 mi KUULUTUSJULKAISU ΊΟητΊ B (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT f/LOOf C (45) Patentti myönnetty p-t?-t !: c 1,3 04 ΟΟΠ7 (51) Kv.lk//lnt.CI.« A 47 C 7/44 SUOMI—-FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 793759 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 30-11 -79 CFh ' ' (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 30-11-79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 05.06.80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - ,, i 2 «6

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften pubiicerad 3 ‘ (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 04.12.78 11-07-79 USA(US) 966123, 056790 Toteennäytetty-Styrkt (71) Center for Design Research and Development N.V., John B. Gorsiraweg 6,

Curacao, Alankomaiden Anti 11it-Nederländska Anti 11erna(NL) (72) Emilio Ambasz, New York, New York, USA(US) (74) Antti Impola (54) Tuoli - Stol

Keksinnön kohteena on simpukkamainen tuoli, jossa on istuin ja selkänoja, joka on muotoiltu yleisesti tasaisen paksusta materiaalista, eikä siinä ole mitään kehysosia ja on sovitettu nostettavaksi alustalle .

Melkein kaikki konttoreissa ja toimistoissa toimivat henkilöt kuluttavat enemmän kuin puolet hereilläoloajastaan istuen. ergonomis-tit ja lääkärit ovat todenneet, että huonot istuma-asennot myötävaikuttavat merkityksellisesti selkäsairausongeImi in, ja että työntekijään, joka tuntikaupalla kallistuu eteenpäin pöydän ääressä, kohdituu selkälihaksiin ja muihin kudoksiin vaikuttavia huomattavia rasituksia. Näiden rasitusten lieventäminen vaatii selkälihasten usein tapahtuvaa rentouttamista, mikä parhaiten tehdään nojaamalla aika ajoittain taaksepäin rentoutuneeseen eli nojaavaan asentoon. Rentoutuneessa asennossa lihasrasitukset pienenevät minimiinsä. Ergonimistien havainnot ovat itse asiassa osoittaneet, että istuva henkilö tavallisesti muuttaa asentoaan joka kahdeksas ... kymmenes minuutti.

Useimpien laitos- ja toimistotuolien kiinteä muoto sopeutuu huonosti istuvan henkilön anatomisenseIän tukemiseksi oikealla tavalla muuta kuin yhdessä ainoassa asennossa (jos siinäkään). Tällainen tuoli on tavallisesti suunniteltu tukemaan anatomista selkää, kun henkilö istuu pystyssä. Henkilön nojautuessa taaksepäin rentoutuneeseen 2 72037 asentoon liukuu hän tavallisesti eteenpäin istuimella ja puristaa selkänsä tuolin selkänojaan, mutta hänen keskiselkänsä (alapuolisten rin-tanikamien ja lannenikamien alueella) on suurin piirtein vailla mitään tukea tällaisessa rentoutuneessa asennossa, mikä kohdistaa selkään toisenlaisen rasituksen kuin pystyssä istumisen aiheuttama rasitus, mutta tässäkin tapauksessa kuitenkin rasittaa selkää. Tämän rasituksen merkityksellinen vähentäminen vaatii anatomisen keskiselän tukemista rentoutuneessa asennossa, koska ainoastaan tällaisen tuen avulla voidaan tehokkaasti lieventää pystyssä istumisen aiheuttamaa rasitusta nojaamalla aika ajoittain taaksepäin.

Tämän keksinnön keksijä on aikaisemmin merkityksellisellä tavalla parantanut laitos- ja toimistotuolien mukavuutta asentamalla tuolin istuin kannattimien varaan siten, että tämä istuin pääsee liikkumaan eteenpäin ja taaksepäin, ja asentamalla selkänoja kannattimien varaan siten, että tämä selkänoja kallistuu taaksepäin joustavasti pidätetystä suhteellisen pystystä asennosta. Tällaiset US-patenteissa no 5,982,785 ja 4,084,850 selitetyllä tavalla parannetut tuolit muuttavat automattisesti muotoaan siten, että ne sopeutuvat mihinkä tahansa istuma-asentoon pystyn istumisen ja melko paljon taaksepäin nojaavan ja rentoutuneen asennon välillä ja täten mukavasti tukevat istuvaa henkilöä laajalla istuma-asentojen alueella. Eräitä patentissa no 4,084,850 erikoisesti selitettyjä ja näytettyjä tuoleja markkinoidaan tavaramerkkinimellä "Vertebra", ja nämä tuolit ovat saavuttaneet laajaa käyttöä. Tässä patentissa selitetty teleskooppiperiaate istuimen asentamiseksi on osoittautunut tehokkaaksi ja suhteellisen halvaksi keinoksi asentaa istuin yksinkertaisen putkikehyksen varaan.

Eräässä sangen suosittua tyyppiä olevassa laitostuolissa, jota on markkinoitu monenlaisina eri muotoina, käytetään yksikappaleista istuinta ja selkänojaa, joka on tehty lasikuitulujitetusta muovista, vanerista, metallista tai suuren iskulujuuden omaavasta muovista, ja joka on sovitettu jalkojen, jalustan tai palkin varaan (saranoitu istuin). Tämäntyyppinen istuin on halpa, kohtuullisen kestävä (hyvälaatuisina suoritusmuotoina) ja melko mukava siinä istuma-asennossa, jota varten tämä tuoli suunniteltiin. Se on kuitenkin selvästi epämukava muissa istuma-asennoissa, koska tuolin kova pinta ja kiinteä muoto eivät mahdollista tämäntyyppisessä tuolissa istuvan henkilön mukavaa tukemista, esim. taaksepäin nojautuneessa asennossa. Koska ihmiset eivät väsymättä voi istua samassa asennossa pitkiä aikoja, ja selkään kohdistuvien rasitusten lieventäminen vaatii seL än hyvää tukemista } 72037 rentoutuneessa taaksepäin nojaavassa asennossa, kuten .'edellä .selitettiin, aiheuttavat melkein kaikki laitostuo1it, joita tavallisesti käytetään luentosaleissa, neuvotteluhuoneissa ja koulujen luokkahuoneissa, muutamia esimerkkejä mainiten, sitä enemmän väsymystä ja vähentynyttä valpautta ja tarkkaavaisuutta, mitä kauemmin ihmiset istuvat tällaisissa tuoleissa.

Keksinnön mukaisen tuolin valmistus on suhteellisen halpaa, se on erittäin kestävä ja sopeutumiskykyine n jalkojen, jalustan tai palkin muotoon nähden, jota voidaan käyttää yhdessä istuimen ja selkänojan käsittävän perusyksikön kanssa, ja se on erittäin mukava istuma-asentojen suurella alueella suhteellisen pystyn ja velton taaksepäin nojautuneen rentoutuneen asennon välillä, mikä mukavuus on erittäin tärkeä tekijä. Keksintö tunnetaan niistä ominaisuuksista, jotka on määritelty patenttivaatimuksissa. Tuolissa on yhdysrakenteinen istuin ja alaselkänoja, erillinen yläselkänoja ja vähintään yksi joustavasti niveltyvä nivelliitos, joka yhdistää y1äse1känojan alaselkänojaan siten, että yläselkänoja pääsee kallistumaan joustavasti pidätetystä suhteellisen pystystä asennosta taaksepäin. Tuolissa voi myös olla toinen istuinkomponen11i , joka on sijoitettu yhdysrakenteisen istuin- ja alaselkänojän istuinosaan eteenpäin ja taaksepäin liukuvaksi. Vaakasuora akseli, jonka ympäri yläselkänoja kallistuu, sijaitsee istuimesta korkeudella, joka suunnilleen vastaa tuolissa istuvan täysikasvuisen ihmisen anatomisen selän keskustaa. Yläsel-känojan alareuna on sopivasti alaspäin ja poikittaissuunnassa kuperas-ti kaareva, ja alaselkänojän yläreuna on kaareva siten, että se so-vittuu yläselkänojän alareunaan lyhyen välin päässä tästä. Tämän muotoilun ansiosta yläselkänojan korkeus keskustassa ja lähellä tätä keskustaa seuraa yleisesti täysikasvuisen ihmisen selän anatomista keskiosaa (suunnilleen vyötäröltä lapaluihin asti). Yläselkänojan nivel-akselin sijainti jonkin verran yläselkänojan keskiosan alareunan yläpuolella saattaa yläselkänojan alaosan liikkumaan eteenpäin, kun yläselkänoja kallistuu taaksepäin, mikä täten paremmin tukee nojaamaan asettuvan henkilön selkää ja myötävaikuttaa tuolin selkänojaan tämän nivelakselin ylä- ja alapuolella vaikuttavien voimien tasapainottumiseen. Istuin ja alaselkänoja ja yläselkänoja on sopivasti sekä pituus-että poikittaissuunnassa muotoiltu vastaamaan yleisesti täysikasvuisen henkilön niiden osien anatomisia muotoja, joita tuoli tukee (kaikki tässä käytetyt viitteet täysikasvuisiin henkilöihin on tarkoitettu laajoissa puitteissa luettaviksi, koska mikään ei tietenkään estä valmistamasta näitä tuoleja nuoria ihmisiä ja lapsia varten, joi- 4 72037 loin tuolien mitat tietenkin pienennetään näille soveltuviksi).

YMysrakenteinen istuin ja alaselkänoja ja yläselkänoja voidaan valmistaa teräksestä tai jostain muusta metallista tai puusta, esim. muotoillusta vanerista, mutta parhaiten nämä valmistetaan jäykästä suuren iskulujuuden omaavasta polymeraattimateriaalista, esim. polypropvleenistä, "ABS’’-muovista, (joka on akrylonitriilin, butadi-eenin ja styreenin sekapolymeraattia) tai lasikuitulujitetusta muovista. Kustannussyistä yleensä ei käytetä mitään kannatuskehystä, mutta tarpeen vaatiessa voidaan istuin- ja selkänojarakenteeseen sisällyttää jäykistys- tai lujituselementtejä. Istuin- ja selkänojaosien kulloinkin käytettävän rakenteen voi tämän alan ammattimies määrätä, varsinkin kehittämällä edellä selitettyä tyyppiä olevista yksikappa-leisista laitostuoleista.

Yläselkänojän yhdistämiseksi alaselkänojaan voidaan käyttää erilaisia joustavia nivelistöjä, esim. sellaisia, jotka on selitetty U£-patenteissa no 4,084,850 ja 4,157,205. Tällaisessa joustavassa ni-velistössä on sopivasti ylänivel ja alanivei, jotka on yhdistetty tappien, niittien tai senkaltaisten avulla nivelliikkeen mandollistami-seksi, ja jotka on sovitettu vastaaviin alaselkänojassa ja yläselkä-nojassa oleviin istukkoihin, jolloin jonkinlainen jousijärjestelmä joustavasti painaa nivelet suhteellisen pystyyn asentoon ja vasteet määräävät yläselkänojän pystyn asennon ja täysin taaksepäin kallistuneen asennon äärirajat. Nivelistöjen eräät edulliset suoritusmuodot selitetään seuraavassa oheisten piirustusten perusteella. Vaikka on täysin mahdollista käyttää yhtä ainoaa nivelistöä, joka sijaitsee tuolin selkänojan keskustassa, käytetään kuitenkin parhaiten kahta sivusuunnassa välin päässä toisistaan sijaitsevaa nivelistöä. Selkänojan kummallakin puolella sijaitseva nivelistö tulee tavallisesti οι emä an paras ratkaisu sekä ergonometrisistä, mekaanisista että esteettisistä syistä. Istukka-aukkojen reunat tulevat tavallisesti olemaan pystysuunnassa välin päässä toisistaan, ja tässä tapauksessa voidaan istukoiden väliin kiinnitettyä joustavaa venyvää letkua käyttää nivelistöjen muuten näkyvien osien peittämiseksi ja suojaamiseksi.

Keksinnön mukaisen tuolin edellä selitetyn muotoilun ansiosta tulee yläselkänoja normaalisti pysytetyksi suhteellisen pystyssä asennossa siten, että sen mukavasti tukee tuolissa pystyasennossa istuvan henkilön keskiselkää. Tällaisessa pystyasennossa istuin tietenkin kannattaa henkilön lanteita ja takamusta, ja yhdysrakenteisen istuin- ja selkänojan alaselkänoja tukee istujan alaselkää. Kim kallistutaan

II

5 72037 taaksepäin mutta kuitenkaan heittäytymättä hiukan nojaavaan rentoutuneeseen asentoon tuolin yläselkänoja automaattisesti siirtyy taaksepäin kaltevaan asentoon istujan keskiselän tukemiseksi mukavalla tavalla. Henkilön painuessa veltosti kokoon hän luonnollisesti tietämättään liukuu eteenpäin istuimella, niin että selkä tulee työntämään tuolin yläselkänojän taaksepäin kaltevaan asentoon. Tavanomaisten laitostuolien vastakohtana, joissa on kiinteät selkänojat, jotka tukevat ainoastaan pitkin yläreunaansa sellaisen henkilön anatomista selkää, joka asettuu jopa vain vähän rentoutuneeseen kokoonpainuneeseen tai kaltevaan tai kaarevaan asentoon, tulee keksinnön mukainen tuoli mukavasti tukemaan anatomisen selän keskustan valtaosaa suhteellisen laajalla istuma-asentojen alueella, aina pystystä asennosta suhteellisesti paljon nojaavaan tai kaarevaan asentoon.

Keksinnön mukaisessa tuolissa voi myös olla toinen istuin,joka on sovitettu yhdysrakenteisen istuin- ja alaselkänojan istuinosaan tässä eteenpäin ja taaksepäin liukuvaksi. Vasteet rajoittavat tämän toisen istuimen eteenpäin ja taaksepäin suunnattuja liikkeitä, ja jousi pysyttää sopivasti tämän toisen istuimen sen takimmaisessa ääriasennossa. Ihteistoimivat pitkittäisjohteet pakottavat toisen istuimen liikkumaan pitkin pituusakselia ja pysyttävät toisen istuimen painautuneena yksikkö rakenteisen istuin- ja alaselkänojan istuinosaan.

Tuoleissa, joissa on liikkuva toinen istuin, tulee tämä istuin automaattisesti liikkumaan vasteiden sallimissa rajoissa asentoon, joka sopeutuu tuolissa istuvan henkilön istuma-asentoon, pystyssä tai rentoutuneessa asennossa istuin tulee aina pysymään takimmaisessa asennossaan, kun taas henkilön nojautuessa taaksepäin istuin siirtyy e-teenpäin välin, joka määräytyy istuma-asennon kaltevuudesta. Samalla yläselkänoja tulee niveltymään alaselkänojan suhteen edellä selitettynä tavalla. Liikkuva toinen istuin lisää tuolin mukavuutta noja-asennoissa kannattamalla henkilön lanteita jonkin verran enemmän kuin kiinteällä istuimella varustetut tuolit. Niveltyvää yläselkänojaa pidetään kuitenkin tässä selitettyjen parannettujen laitostuolien tärkeimpänä ominaisuutena.

Keksinnön mukaisten tuolien tärkein etu on tietenkin huomattavasti suurempi mukavuus koko istuma-asentoalueella, mikä saadaan syntymään selkänojan vaihtelevan muodon ansiosta. Tämä tunnusmerkki on tietenkin sellaisenaan tunnettu esim. sihteeristötuoleista, autonis-tuimista, rautatievaunujen ja lentokoneiden istuimista, erilaisista nojatuoleista, kun taas keksijän keksintöihin perustuvat laitos- ja 72037 toimistotuolit on selitetty molemmissa edellä mainituissa patenteissa. Tämä keksintö luo kuitenkin mainitun sinänsä tunnetun tunnusmerkin erittäin pienin kustannuksin, koska tullaan toimeen ilman kehystä ja käytetään suhteellisen yksinkertaisia nivelistöjä, Jotka voidaan valmistaa massatuotantona suhteellisen taloudellisesti.

Keksinnön eräät esimerkkeinä esitetyt suoritusmuodot selitetään seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten perusteella.

Kuviot 1...4 esittävät edestä, sivulta, ylhäältä Ja alhaalta katsottuna keksinnön erästä suoritusesimerkkiä.

Kuvio 5 esittää sivulta katsottuna kuvion 1 mukaisen tuolin selkänojaa, Josta osa on poistettu siten, että nähdään eräs sopiva nivelistö yläselkänojan yhdistämiseksi alaselkänojaan.

Kuvio 6 näyttää kuvion 5 mukaisella tavalla yläselkänojaa taaksepäin kallistuneena.

Kuvio 7 esittää takaa katsottuna osakuviona keksinnön mukaista selkänojaa, Josta eräs osa on poistettu kuvioiden 5 Ja 6 näyttämän nivelistön paljastamiseksi.

Kuvio 8 esittää kuvion 7 viivan 8-8 nuolien suunnassa päältäpäin tehtyä osapoikkileikkausta.

Kuvio 9 esittää sivulta katsottuna poikkileikkausta, Joka on tehty Juusi tuolin selkänojan lähimmän sivun sisäpuolelta, Ja Joka näyttää erästä toista nivelistömuotoa pystyasennossa olevana.

Kuvio 10 näyttää kuvion 9 mukaisella tavalla nivelistöä, kun yläselkänoja on taaksepäin kalteva.

Kuvio 11 esittää takaa katsottuna osapoikkileikkauksena kuvioiden 9 Ja 10 näyttämää nivelistöä.

Kuvio 12 esittää kuvion 11 viivan 12-12 kohdalta päältä katsottua osapoikkileikkausta.

Kuvio 13 esittää sivulta katsottuna osapoikkileikkauksena erästä toista nivelistöä pystyasennossa olevana.

Kuvio 14 esittää samaa kuin kuvio 13, mutta yläselkänojan ollessa taaksepäin kallistuneena.

Kuvio 15 esittää kuvion 13 viivan 15-15 kohdalta tehtyä kuvioiden 13 Ja 14 mukaista takaa katsottua nivelistön poikkileikkausta.

Kuvio 16 esittää kuvion 15 viivan 16-16 kohdalta tehtyä päältä katsottua osapoikkileikkausta.

Kuvio 17 esittää sivulta katsottuna osapoikkileikkauksena tuolia, Jossa on toisenlainen nivelistö, Joka on näytetty pystyasennossa sijaitsevana.

Il 7 72037

Kuvio 18 on samanlainen kuin kuvio 17, mutta näyttää yläselkä-nojaa taaksepäin kaltevassa asennossa.

Kuvio 19 esittää kuvion 18 viivan 19-19 kohdalta tehtyä takaa katsottua osapoikkileikkausta.

Kuvio 20 esittää kuvion 19 viivan 20-20 kohdalte tehtyä päältä katsottua osapoikkileikkausta.

Kuvio 21 esittää sivulta katsottua poikkileikkausta, joka on tehty kuvioiden 1...4 näyttämän tuolin istuimen keskeltä, paitsi että tässä tuolissa on toinen pituussuunnassa liikkuva istuin, joka on näytetty etumaisessa ääriasennossa olevana.

Kuvio 22 esittää kuvion 21 näyttämää istuinta sivulta katsottuna poikkileikkauksena ja näyttää liikkuvaa toista istuinta takimmaisessa ääriasennossa olevana.

Kuvio 23 esittää kuvion 22 viivan 23-23 kohdalta tehtynä osa-poikkileikkauksena kuvioiden 21 ja 22 näyttämää istuinta.

Kuvio 24 esittää kuvion 22 viivan 24-24 kohdalta tehtyä osa-poikkileikkausta.

Kuvio 25 esittää kuvion 21 mukaisen istuimen keskiosaa päältä katsottuna osakuviona, jolloin istuin on etumaisessa ääriasennossa ja eräät osat on poistettu asennus- ja ohjausmekanismin näyttämiseksi.

Kuvio 26 esittää poikkileikkausta, joka on tehty juuri kuvioiden 21 ja 22 mukaisen liikkuvan toisen istuimen päärungon alapuolelta, ja näyttää liikkuvaa istuinta takimmaisessa ääriasennossa olevana.

Kuvio 27 esittää kuvioiden 1...4 näyttämän tuolin kaltaisen tuolin pituussuuntaisen keskitason kohdalta tehtyä sivulta katsottua poikkileikkausta, mutta tässä tuolissa on liikkuva toinen istuin, joka on rakenteeltaan ja asennukseltaan hiukan toisenlainen kuin kuvioiden 21...26 näyttämässä tapauksessa, jolloin istuin tässä kuviossa 27 on etumaisessa ääriasennossaan.

Kuvio 28 on kuvion 27 kaltainen sivulta katsottu poikkileikkaus, joka näyttää istuinta sen takimmaisessa ääriasennossa olevana.

Kuvio 29 esittää kuvion 28 viivan 29-29 kohdalta nuolien suunnassa tehtynä osapoikkileikkausena kuvioiden 27 ja 28 näyttämää istuinta.

Kuvio 30 esittää kuvion 28 viivan 30-30 kohdalta tehtyä osa-poikkileikkausta .

Kuvio 31 esittää kuvioiden 27 ja 28 näyttämän istuinrakenteen päältä katsottua osakuviota, josta eräät osat on poistettu toisen istuimen asennus- ja ohjausmekanismin näyttämiseksi.

8 72037

Kuvio 32 esittää päältä katsottuna osapoikkileikkauksena kuvioiden 27·..31 mukaisen istuimen asennus- ja ohjausmekanismia. Tämä kuvio on samanlainen kuin kuvio 31» paitsi että se näyttää liikkuvaa toista istuinta takimmaisessa ääriasennossa olevana.

Kuvio 33 esittää sivulta katsottua poikkileikkausta, joka on tehty juuri tuolin selkänoja lähisivun sisäpuolelta ja näyttää erästä toista nivelistöä yläselkänojän ollessa pystyasennossa.

Kuvio 34- on kuvion 33 kaltainen kuvio, paitsi että yläselkäno ja on taaksepäin kallistuneena.

Kuvio 35 esittää takaa katsottua osapoikkileikkausta, joka on tehty kuvioiden 33 ja 3^ näyttämän tuolin selkänojan vasemman sivun takaa.

Kuvio 36 esittää kuvion 35 viivan 36-36 kohdalta tehtyä päältä katsottua osapoikkileikkausta.

Kuvio 37 esittää sivulta katsottuna kuvioiden 33··*36 näyttämää nivelistöä (eräät osat on leikattu pois).

Kuvioiden 1...4- näyttämässä tuolissa on yhdysrakenteinen istuin-ja alaselkänojayksikkö 10 ja erillinen yläselkänoja 12, jotka molemmat on poikittais- ja pituussuunnassa muotoiltu siten, että ne mukavasti kannattavat ja tukevat tuolissa istuvan täyskasvuisen henkilön takamusta ja selkää, (kuten edellä jo mainittiin, ei sanonnalla "täyskasvui-nen" millään tavoin estetä valmistamasta nuorien tai lasten mittojen mukaisia tuoleja.) Molemmat komponentit 10 ja 12 on muotoiltu sopivasti ruiskupuristamalla jäykästä suuren iskulujuuden omaavasta muovista, esim. polypropyleeni st ä tai ,'ABS"-sekapolymeraatista. Yläselkänoja 12 on yhdistetty istuin- ja alaselkäyksikön 10 alaselkänojan osaan 14-kahdella sopivalla joustavalla nivelistöllä, jotka sijaitsevat tuolin kummallakin sivulla suljettuina palkeidenkaltaisiin taipuisiin venyviin hylsyihin 16. Seuraavassa selitetään kuvioiden perusteella nive-listön useat edulliset suoritusmuodot. Kuvion 4- mukaan on istuimen alasivussa sarja jäykistysripoja 14- ja neljä pientä ulkonemaa 20 tappeja varten, joiden avulla tuoliin voidaan kiinnittää useita erityyppisiä jalkoja tai sopivia ulokkeita tuolin käyttämiseksi jalustan tai palkin yhteydessä. Kuvioiden 1...4- näyttämät jalat 21 on esitetty pelkkänä esimerkkinä, eivätkä nämä jalat kuulu keksinnön piiriin. Jalat on tehtyteräsputkesta, joka on taivutettu näytettyyn muotoon pi-noamisen mahdollistamiseksi.

Yläselkänojan 12 ja alaselkänojan osan 14- välinen vaakasuora poikittainen nivelakseli sijaitsee suunnilleen palkeiden 16 keskustan kohdalla, mikä sijainti suunnilleen vastaa tuolissa istuvan täys-

II

9 72037 kasvuisen henkilön anatomisen keskiselän keskialuetta. Yläselkänojan 12 alareuna on kuperasti kaareva poikittaissuunnassa (edestäpäin tai takaapäin katsottuna), niin että yläselkänojan keskiosa saa korkeuden, Joka yleisesti sopeutuu täyskasvuisen henkilön keskiselän pääosaan suunnilleen noin vyötäröstä lapaluihin. Täten yläselkänoja Λ2 tukee hyvin tuolissa istuvan henkilön selkää. AlaselkänoJan yläreuna on kaareva siten, että se sopeutuu yläselkänojan alareunaan, Jolloin väliin Jää ainoastaan suhteellisen pieni yleensä tassleveä tila yläselkänojan 12 Ja alaselkänojan 14 viereisten reunojen väliin. Yläselkänojan keskiosan alareunan Ja yläselkänojan nivelakselin suhteelliset sijainnit myötävaikuttavat yläselkänoJaan kohdistuvien voimien tasspai-noittamiseen nivelakselin molemmin puolin Ja varmistavat, että yläsel-känojan kallistuessa taaksepäin kuvion 2 näyttämällä tavalla siirtyy alareuna eteenpäin tukemaan tuolissa rentoutuneesti istuvan henkilön selän alaosaa.

Istuin- Ja alaselkänojayksikön 10 Ja yläselkänojan 12 seinämät ovat yleensä tasapaksut, mutta niiden paksuutta voidaan suurentaa kohdissa, Joissa tarvitaan lisälujuutta. Tarpeen vaatiessa voidaan lisätä JäykistysripoJa tai -laippoja. Osia 10 Ja 12 ympäröi kehälaippa, Joka Jossain määrin on esteettinen tunnusmerkki, mutta Joka myös myötävaikuttaa tuolin lujuuteen Ja Jäykkyyteen.

Seuraavassa selitetään piirustusten perusteella neljä erimuotoista nivelistöä. Joka tapauksessa nämä nivelistöt on konstruoitu sovittuinaan alaselkänojan Ja yläselkänojan kummassakin sivussa oleviin vastaaviin istukkoihin 22 Ja 24. Istukat avautuvat toisiaan kohti Ja ovat yleisesti samaa kokoa Ja muotoa siten, että niissä on etu-seinämä 26, Jonka ripasarjojen reunat muodostavat (täten säästetään muovia Ja pysytetään muoviseinämät tasapaksuina paremman Ja nopeamman ruiskupuristamisen mahdollistamiseksi Ja paremmin viimeistellyn ääriviivan saamiseksi siten, että samalla saadaan sopivanmuotoinen etusivu Ja laaka takapinta). Näissä istukoissa on edelleen takaseinämä 28, Joka kallistuu aukosta poispäin kohti etuseinämää, sivuseinämät 30 Ja 52 Ja yläseinämä 54, tai alaselkänojassa olevista istukoista kyseenollen pohjaseinämä.

Jokaisessa kuvioiden 5··*20 Ja 53··*37 näyttämässä neljässä nivelistössä on ylä- Ja alapuoliset yleisesti putkimaiset nivelet, Jotka ovat yleisesti samanlaiset sikäli, että kummassakin on etuseinämä, sivuseinämät Ja takaseinämä (tai osittaisentakaseinämän muodostavat laipat), Jotka painautuvat istukoiden vastaaviin etu-, sivu- Ja takaseinämiin. Samanlaisuuksista huolimatta on eri nivelistöissä yk- 10 72037 sityiskohtien eroavaisuuksia» joten nämä on merkitty eri viitenumeroin. Edellä esitetty yleisselitys pätee kaikille näille eri suoritusmuodoille, eikä tätä selitystä enää toisteta. Nivelet ovat myös samanlaiset sikäli, että ne on tehty leikkaamalla aihioita suhteellisen paksusta teräksestä ja taivuttamalla nämä aihiot yleisesti putkimaiseen tai kotelomaiseen muotoon. Jokainen nivel on lukittu paikalleen istukassa liimaamalla, lukituskorvien tai sopivien kiinnittimien avulla.

Kuvioiden 5--.8 näyttämä joustava nivelistä $δ on hyvin samanlainen kuin edellä mainitussa US-patentissa no 4,157,203 selitetty ja näytetty rakenne. Nivelistössä on ylänivel 38 ja alanivel 40, jotka molemmat ovat samanlaiset, paitsi että alanivelen sivuseinämien yläreunat on taivutettu sisäänpäin siten, että ne limittyvästä sovittu-vat ylänivelen sivuseinämien alareunoihin (kuvio 7)· Akseli 42 yhdistää niveltyvästi nämä molemmat nivelet toisiinsa ja tämän akselin varassa on jousen vastelevy 44, jonka haarat ulottuvat ylöspäin ylänive-leeseen ja alaspäinalaniveleeseen. Suhteellisen jäykkää elastomeeria, esim. neopreeniä tai polyuretaania olevat puristusjouset 46 on kohtuullisen esijännityksen alaisina saatettu painautumaan vastelevyyn 4 kummankin haaran ja vastaavan nivelen 38 tai 40 etuseinämän väliin. Jouset 46 painautuvat vastelevyyn ja pitävät yläselkänojän 12 joustavasti pystyasennossa alaselkänojaan nähden painautumalla nivelten etuseinämiin. Jokainen jousi 46 on kiinnitetty vastelevyyn ulkonemilla 47, jotka pakkosovituksin on sijoitettu vastelevyn vastaaviin aukkoihin. Pysty ääriasento on aikaansaatu jokaisen nivelen takana olevien laippojen ja ulkonemien 47 päiden välisen kosketuksen avulla, jolloin nämä ulkonemat pistävät esiin vastelevyn takapuolelta ja pehmentävät ja hiljentävät kosketusta pystyssä ääriasennossa.

Kun tuolissa istuva henkilö nojautuu taaksepäin riittävällä voimalla nivelistöjousien 46 esijännitysvoiman voittamiseksi, nämä jouset myötävät ja päästävät yläselkänojän 12 kallistumaan taaksepäin suhteessa alaselkänojaan 10. Takimmainen ääriasento on varmistettu siten, että jousen vastelevy 44 painautuu laippojen 50 vapaisiin päihin, jotka laipat on osittain leikattu ja sitten taivutettu taaksepäin nivelten etuseinämistä. Yläselkänojaan kohdistuvan taaksepäin työntävän voiman päättyessä jouset 44 palauttavat yläselkänojän pystyasentoon.

Kuten edellä jo mainittiin, on ylä- ja alaselkänojissa olevien istukoiden aukkojen väliset tilat, joissa nivelistöjen eräät osat ovat näkyvissä, täytetty putkimaisilla palkeidenkaltaisilla taipuisilla venyvillä peitteillä eli hylsyillä 16, jotka poikkileikkaukseltaan on

II

11 72037 muotoiltu sovittuinaan istukoiden kehän poikkileikkausprofiiliin (kuvio 8). Nämä putkimaiset hylsyt 16 on poimutettu, kuten parhaiten nähdään kuvion 7 suurennetussa mittakaavassa näyttämästä yksityiskohdasta. Nämä hylsyt on tehty joustavasta taipuisasta polymeraattimateriaa-lista, esim. Vinyylinitriilistä tai neopreenistä.

Kuvioiden 9».»12 näyttämissä nivelistöissä on ylänivel 50 ja alanivel 52, jotka on liitetty yhteen niiteillä 5^, jolloin on käytetty välikappaletta niittien estämiseksi lukitsemasta näitä molempia o-sia siten, että ne eivät pääse niveltymään. Näissä nivelissä on toisiinsa sopeutuvat sisäänpäin ulottuvat laipat 56 ja 58» jotka on taivutettu sisäänpäin etuseinämistä kohdassa, jossa nivelet kohtaavat toisensa. Elastomeerijouset 60, joiden kummassakin päässä on tukena aluslaatat, on sijoitettu laippojen 56 ja 58 toisistaan poispäin olevien pintojen väliin, jolloin yläjousessa 60 on pultin kanta 62 ja alajousessa on mutteri 64. Tämä pultti menee laipoissa olevien aukkojen läpi ja pysyttää täten jouset paikallaan. Jouset ovat kohtuullisen esijännityksen alaiset, mikä painaa laippoja 56 ja 58 toisiaan kohti ja täten myötävästi jännittävät yläselkänojän 12 pystyasentoon mukavaa tukea varten. Kun yläselkänojaan kohdistuva taaksepäin suunnattu voima voittaa jousien esijännitysvoiman, puristuvat nämä jouset kokoon ja päästävät yläselkänojän kallistumaan taaksepäin (kuvio 10). Yläselkänojaan kohdistuvan taaksepäin suunnatun voiman päättyessä jouset jälleen painavat laipat yhteen. Yläselkänojän eteenpäin suunnattua liikettä alaselkänojaan nähden (toisin sanoen yläselkänojän pystyä asentoa) rajoittaa laippojen 56 ja 58 lähipintojen painautuminen toisiinsa. Yläselkänojän kallistumista taaksepäin on rajoittamassa jou-siyhdistelmän ylä- ja alalaattojen joutuminen kosketukseen molempien nivelten etuseinämien kanssa (kuvio 10).

Kuvioiden 5··»8 ja kuvioiden 9··*12 mukaisilla suoritusmuodoilla on yhteinen periaate, nimittäin puristusvoimien molempien jousiele-menttien välinen automaattinen tasapainoittuminen. Täten kuvioiden 5...8 mukaisen suoritusmuodon vastalevy 44 automaattisesti asettuu kummankin nivelen akseleiden suhteen kaltevaksi määrän, joka jousivoimien tasapainoittamiseksi on noin puolet niveltymiskulmasta. Tämä suhde pätee myös kuvioiden 9··-12 ja kuvioiden 33·.-57 näyttämille suoritusmuodoille.

Kuvioiden 13··.16 näyttämässä nivelistössä on ylänivel 70 ja alanivel 72, jotka on yhdistetty akselilla 74, joka menee näiden nivelten sivuseinämien limittyvissä osissa olevien reikien läpi. Yläselkäno jaa pitää normaalisti pystyasennossa kohtuullisesti esijännitetty 12 72037 hiirenloukuntyyppinen vääntöjousi 76, joka on kierretty akselille 74-sovitetun muovihylsyn 78 ympärille, ja jossa on haarat 80 ja 82, jotka ulkonevat ja painautuvat nivelten 70 ja 72 etuseinämiin. Yläselkänojän pystyasento määräytyy alanivelen 72 toisen sivuseinämän yläreunasta taivutettu korva 84 painautuessa yleisesti U-muotoiseen elastomeeri-tyynyyn, joka on kiinnitetty yläniveleen pienien ulkonemien 88 a-vulla, jotka on pakkosovitettu ylänivelen seinämissä oleviin vastaaviin aukkoihin (kuvio 16). Tyyny 86 vaimentaa nimensä mukaisesti ja absorboi yläselkänojän jompaankumpaan ääriasentoon tapahtuvien äkki-liikkeiden kehittämän energian. Takimmaisena äärivasteena on korva 90, joka on taivutettu alanivelen 72 toisen sivuseinämän yläreunasta ja Ryypyn 86 etuosa (kuvion 14 katkoviivat). Tämän suoritusmuodon toiminta ei kaipaa mitään selitystä.

Kuvioiden 17...20 näyttämässä nivelistöjen neljännessä suoritusmuodossa on ylänivel 100 ja alanivel 102, jotka on nivelletty yhteen akselilla 104, ja jotka normaalisti pysyvät pystyasennossa (kuvio 17) vetojousen 106 vaikutuksesta, joka kohtuullisen jännityksen alaisena on sovitettu nivelien 100 ja 102 etuseinämistä taivutettujen korvien 108 ja 110 väliin. Vasteiden sovitus (alanivelen 102 toisen sivuseinämän yläreunassa olevat korvat) ovat samat kuin kuvioiden 13...16 näyttämän suoritusmuodon yhteydessä selitetyt, eivätkä kaivanne mitään lisäselitystä. Yläselkänojaan 12 kohdistuva taaksepäin suunnattu riittävän suuri voima jousen 106 esijännitysvoiman voittamiseksi pakottaa yläselkänojän niveltymään taaksepäin akselin 104 ympäri ja täten suurentamaan jousen 106 jännitystä. Jouseen varastoitunut energia palauttaa yläselkänojän 12 pystyasentoon, kun henkilö jälleen asettuu pystyasentoon.

Kuviot 21...26 esittävät edellä selitetyn suoritusmuodon mukaisen tuolin istuinta, jossa tuolissa on yhteinen istuin- ja alaselkäno-jayksikkö ja tämän yhteyteen sijoitettu taaksepäin kallistuva yläselkä-noja. Tätä tuolia on kuitenkin muunnettu lisäämällä siihen toinen istuin 120, joka sijoittuu istuin- ja alaselkänojayksikön 10 istuinosaan 122, ja joka on asennettu ja ohjattu istuinosassa 122 siten, että se pääsee liikkumaan kuvion 22 näyttämän takimmaisen ääriasennon ja kuvion 21 näyttämän etumaisen eli ulostyöntyneen ääriasennon välillä. Kuvioiden 21...26 mukaisessa suoritusmuodossa on kapea pitkänomainen kouru 124 valettu istuin- ja alaselkänojayksikön 10 istuinosaan 122. Tässä liikkuvassa istuimessa 120 on pysty pituussuunnassa ulottuva ripa 126, jonka alareuna menee kourun 124 alaseinämän etuosassa olevan 15 720 37 raon 128 läpi. Rivan 126 alareunassa olevan poikkileikkaukseltaan ν'-muotoisen paatsan 1J0 ylöspäin suunnatut olakkeet pitävät liikkuvan istuimen 120 paikallaan istuin- Ja alaselkänoJayksikön 10 istuinosassa. Paatsan 130 alaspäin suunnatun osan kiilamaisen muodon ansiosta ripa 126 kuitenkin pääsee menemään pakkovoiman vaikutuksesta loven 128 läpi, Jolloin paatsa Ja loven seinämät keskenään muuttavat muotoaan tämän liikkeen yhteydessä. Toisesta päästään ripaan 126 Ja toisesta päästään kourun 124 takaosassa olevaan pidätyskoukkuun 134 kiinnitetty vetojousi 132 vetää normaalisti liikkuvan istuimen 120 kuvioiden 22 Ja 26 näyttämään takimmaiseen ääriasentoon, mutta päästää tämän liikkuvan istuimen 120 automaattisesti liukumaan eteenpäin, kun tuolissa istuva henkilö työntää takamustaan eteenpäin noJaavaan asentoon (kuviot 21 Ja 25). Toisen istuimen 120 eteenpäin suunnattu liike pysähtyy, kun rivan 126 etureuna Ja loven 128 etureuna Joutuvat kosketukseen keskenään (kuvio 21), kun taas taaksepäin suunnattu liike pysähtyy rivan 126 takareunan painautuessa loven 128 takareunaan. Sivalla Ja raolla on täten kolme tehtävää, nimittäin liikkuvan istuimen 120 eteenpäin Ja taaksepäin suunnatun liikkeen rajoittaminen, istuimen ohjaaminen pitkin pituussuuntaista akselia Ja toisen istuimen pitäminen alaspainettuna istuin- Ja alaselkänoJayksikön istuinosassa.

Kuviot 27...32 esittävät liikkuvan istuimen erästä toista suoritusmuotoa. Liikkuvassa istuimessa 140 on muotoiltu muovialusta 142, ohut pehmennyskerros 144 Ja istuintyyny 146, Joka on taivutettu muovi-alustan 142 kehäreunojen ympäri Ja kiinnitetty paikalleen sinkilöillä tai liimaamalla (tuolin yläselkänoja voidaan myös pehmustaa Ja varustaa tyynyllä). Liikkuvan istuimen alustaan 142 on valettu kaksi sivusuunnassa välin päässä toisistaan olevaa Johdetta, Jotka kumpikin on muodostettu yleisesti L-muotoisesta laipasta 148, Joka ulkonee a-lustan 142 pohjasta (kuvio 29 )· Sarja pitkittäisripoja 150 ulkonee myös alustan 142 pohjasta Ja painautuu istuin- Ja alaselkänoJayksikön 10 istuinosan 152 yläpintaan. Lovi 154 ulottuu eteenpäin ripojen 148 rajoittamasta Johteesta, Johon tämä lovi avautuu, Ja rajana on kehä-laippa 152.

Istuinosan 152 yläpintaan erikoismuttereilla 160 Ja ruuveilla 162 kiinnitetty pidätyslevy 158 pitää liikkuvan istuimen 140 painautuneena istuin- Ja alaselkänoJayksikön 10 istuinosaan 152 Ja ohjaa tämän istuimen 140 pituussuuntaista liikettä laippojen 164 avulla, Jotka ulkonevat pidätyslevyn kummaltakin sivulta laippojen 148 pituussuuntaisten sisäänpäin ulottuvien osien ylitse pitkin liikkuvan istuimen 140 alasivua. Loven 154 etupään Ja pidätyslevyn 158 väliin 14 72037 yhdistetty vetojousi 166 vetää istuimen takimmaiseen ääriasentoon (kuviot 26, 28 .ja 32). Tuolissa istuvan henkilön heittäytyessä taaksepäin ja alaspäin rentoutuneeseen asentoon liukuu liikkuva istuin automaattisesti eteenpäin istuinosan 152 varassa (kuviot 27 ja 31). Liikkuvan istuimen eteenpäin ja taaksepäin suunnattua liikettä rajoittaa johdelaippojen 148 päiden ja pidätyslevyn 158 päiden joutuminen kosketukseen keskenään.

Peitelevy 168, joka niittaamalla on kiinnitetty istuimeen sen jälkeen, kun jousi 166 ja pidätyslevy 158 on sovitettu paikalleen, peittää liikkuvan istuimen 140 keskellä olevan aukon. Tämän peitele-vyn tultua asetetuksi paikalleen lisätään pehmuste ja tyyny, minkä jälkeen liikkuva istuin sijoitetaan istuinosaan 152 paikalleen asettamalla ja asettamalla pidätyslevy ruuvinreikien kohdalle ja kiertämällä ruuvit paikalleen. Tuolien huomioonotettava tunnusmerkki, jota edellä selitetty yhteenliittämismenetelmä selvittää, on tuolin varsin yksinkertainen kokoamismahdollisuus, mikä myötävaikuttaa keksinnön mukaisten tuolien suhteellisen alhaiseen hintaan.

Liikkuvilla istuimilla varustettujen tuolien molemmissa suoritusmuodoissa (kuviot 21...32) on istuin- ja selkänojayksikön ja liikkuvan istuimen istuinosassa ja liikkuvassa istuimessa toisiinsa liukuvasti painautuvat kömpiementtipinnat, jotka ovat pituussuunnassa kaarevat. Kun näin ollen liikkuva istuin liikkuu eteenpäin, suurenee sen kaltevuus, mikä lisää tuolin mukavuutta nojautuneissa tai rentoutuneissa istuma-aSennoissa.

Kuviot 33...36 esittävät nivelistön erästä toista suoritusmuotoa, jota käytetään yläselkänojan 12 yhdistämiseksi istuin- ja ala-selkänojayksikön 10 alaselkänojän osaan 14. Tämä suoritusmuoto on hyvin samanlainen kuin edellä mainitussa US-patentissa no 4,157,203 selitetyt nivelistöt ja edellä kuvioiden 5·-.8 perusteella selitetty nivelistö, mutta näiden kuvioiden 33...38 näyttämässä nivelistössä on lisäksi joukko edullisia parannuksia. Nivelistössä on alanivei 170, joka sovittuu istuin- ja alaselkänojayksikön 10 alaselkänojän osaan 14, ja ylänivel 172, joka sovittuu yläselkänojan 12 sivussa olevaan istukkaan 124. Nämä molemmat nivelet 170 ja 172 ovat täysin samanlaiset, mikä alentaa kustannuksia vähentämällä nivelistön tarvitsemien eri osien lukumäärää. Koska nämä osat ovat samanlaiset, selitetään seuraavassa ainoastaan alanivel 170 yksityiskohtaisesti.

Tässä nivelessä 170 on U-muotoinen etuosa 174, jossa on kaksi sivuseinämäosaa 174b ja 174c. Yleisesti puoliympyrämäinen laippaosa 176a, 176b ulottuu vastaavan sivuseinämän 1?4c ja 174 b yläpäästä.

15 72037

Kumpaankin laippaan on meistetty reikä 178, joka sitten on puristettu kokoon pienen rengasmaisen laipan muodostamiseksi. Laippa 1?6b on siirretty sisäänpäin seinämän 174b leveämmästä osasta, niin että yla-ja alanivelten laipat voidaan sovittaa yhteen kuvion 35 näyttämällä tavalla siten, että reiät ovat toistensa kohdalla ja laipat limittyvät päällekkäin (kuvio 37)· Niveltappi 180 menee neljän toistensa kohdalla olevan reiän läpi ja yhdistää molemmat nivelet siten, että ne pääsevät niveltymään tapin akselin ympäri.

Nivelen etuseinämän osassa 174a on meistetty kaksiportainen laippa 181, joka ulkonee sisäänpäin ja muodostaa pidätysistukat pientä sisäjousta 182 ja suurta ulkojousta 184 varten. Fienet sisäänpäin työntyvät ulkonemat, joita ei ole esitetty piirustuksissa, on puristettu etuosan 174 kummankin sivuseinämän 174b ja 1?4c takareunan lä-heistyyteen.

Nivelessä 170 on myös takaosa 186, johon sisältyy takaseinänä 186a ja kaksi sivulaippaa 186b ja 186c, jotka ulkonevat eteenpäin nivelen alapäästä ja osittain pitkin tämän nivelen pituutta ja sovittu-vat nivelen etuosan sivuseinämien 1?4b ja 174c alapuolisten taaksepäin ulkonevien osien sisäpuolelle. Takaosan 186 kummankin sivulaipan ulkopintaan on painettu joukko syvennyksiä 188, joihin etuosan sivuseinä-missä olevat pienet ulkonemat sovittuvat. Toisiinsa sovittuvat ulkonemat ja syvennykset pitävät nivelen etu- ja takaosat 1?4 ja 186 koossa, mutta nämä osat voidaan tietenkin yhdistää niittaamalla tai käyttämällä muita kiinnittimiä tai hitsaamalla nämä osat yhteen.

Takaseinämässä 186a on kaksi pientä laippaa 190 ja 192, jotka on leikattu pitkin ylä- ja sivureunoja ja tämän jälkeen puristettu ulospäin siten, että muodostuu ylöspäin suunnatut reunat eli olakkeet, jotka sovittuvat syvennyksiin, joissa on alaspäin suunnatut olakkeet, jotka on valettu alaselkänojän osan 14 istukkaan 22.

Nivel 170 sijoitetaan istukkaan 128 pelkästään painamalla se alas siihen, jolloin istukan seinämä muuttsa joustavasti muotoaan siten, että laipat 190 ja 192 pääsevät menemään istukkaan ja lopullisesti ponnahtamaan lukitsevaan asentoon istukan vastaavissa lovissa (kuvio 35)· Nivelen sijoittamista istukkaan helpottaa pieni ulospäin ulottuva ulkonema 194, joka on puristettu etuosan kumpaankin sivuseinämään 174b ja 174c. Nämä ulkonemat 194 pitävät nivelen tukevasti paikallaan sivusuunnassa mutta jättävät sivusuuntaisen välyksen nivelen sivuseinämien ulkopintojen ja istukan sivuseinämien sisäpintojen väliin, ja tämä välys estää nivelen lukittumisen, kun se työnnetään paikalleen.

72037 16

Nivelistössä on edelleen Jousen vaste-elementti 196, Jossa on takaseinämä 196a Ja kaksi sivuseinämää 196b Ja 196c. Kummassakin si-vulaipassa on reikä kääntötappia varten, Ja Jousen vaste-elementti asennetaan kääntyvästi kääntötapin varaan. Takaseinämässä 196a on kaksiportaiset ylä- Ja alalaipat 198, Jotka ovat samanlaiset kuin nivelten etuseinämissä olevat laipat, Ja Jotka toimivat Jousien 182 Ja 184· takapäiden vasteina Ja pidättiminä.

Nivelistö kootaan siten, että molemmat JousisarJat puristetaan kokoon, Jolloin ne kehittävät Jousen vaste-elementin Ja kummankin nivelen välisen voiman. On ilman muuta selvää, että nivelistössä käytettyjen Jousien lukumäärä Ja koko riippuvat siitä Jousivoimasta, Joka halutaan yläselkänoJan pitämiseksi Joustavasti pystyasennossa. Neljällä suhteellisen pienellä Jousella on todennäköisesti kuitenkin pitempi kestoikä kuin kahdella suhteellisen suurella Jousella, Jotka kehittävät saman voiman. Yläselkänojan pystyasento aikaansaadaan ylä- Ja ala-vasteiden 200 avulla, Jotka sopivasti ovat suhteellisen kovia muovita! kumilevyjä, Jotka sopivalla tavalla on asennettu vaste-elementin 196 takaseinämän yhteyteen. Nämä levyt pehmentävät yläselkänojan palautumista pystyasentoon, kun tuolissa istuva henkilö äkkiä Jättää yläselkänojan vapaaksi Ja tämä selkänoja on taaksepäin kaltevassa a-sennossa.

Kun tuolissa istuva henkilö nojautuu tai heittäytyy taaksepäin, myötävät Jouset 182 Ja 184 Ja päästävät yläselkänojan 12 kääntymään molempien nivelistöjen kääntötappien akselin ympäri. Jousivoima tasapainottuu yläpuolisten Ja alapuolisten Jousiryhmien välillä sen ansiosta, että Jokainen nivel suorittaa suhteellista kääntöliikettä Jousen vaste-elementtiin nähden (kuvio 34) Ja molemmat Jousiryhmät myötävaikuttavat tietenkin pääasiallisesti yhtä paljon siihen kokonais-voimaan, Joka vastaa yläselkänojan taaksepäin tapahtuvaa kallistumis-liikettä. Yläselkänojan taaksepäin suunnattua kallistumista rajoittavat vasteet, Joina ovat Jousen vaste-elementin yläpuoliset Ja alapuoliset sivulaippojen 196b Ja 196c vinot etureunat Ja molempien nivelten etuseinämät 174a, Jotka vasteet painautuvat toisiinsa, kun yläselkä-noja kallistuu takimmaiseen ääriasentoonsa.

Kuten piirustusten näyttämissä muissa suoritusmuodoissakin on nivelistön molempien nivelten välinen tila peitetty Ja suojattu venyvällä palkeidenkaltaisella hylsyllä 202. Vaihtoehtoisesti voi stu-koissa olla limittyvät teleskooppimaiset pidennykset.

Il 17 72037

Keksinnön edellä selitetyt suoritusmuodot on esitetty pelkkinä esimerkkeinä, ja niitä voidaan vaihdella ja muunnella monella tavoin keksinnön hengestä ja ajatuksesta poikkeamatta, mikäli nämä vaihtelut ja muunnokset lankeavat oheisten patenttivaatimusten puitteisiin.

Claims (2)

18 72037

1. Simpukkamainen tuoli, jossa on istuin ja selkänoja, joka on muotoiltu yleisesti tasaisen paksuisesta materiaalista, eikä siinä ole mitään kehysosia ja on sovitettu nostettavaksi alustalle, tunnettu siitä, että istuimessa ja selkänojan alaosassa on yhdysrakenteinen (yksiosainen) jäykkä istuin ja alaseikä-nojaelementti (10), johon kuuluu aiaselkänojaosa (14), joka ulottuu ylös istuinosasta ja sivusuunnassa laajenee yhdessä istuinosan Kanssa, yläselkä-noja on yhdysrakenteinen (yksiosainen) jäykkä yläselkänojalemenetti (12) erillään istuimesta ja aiaselkänojaele-mentistä, yläselkänojän (12) alareuna on alaspäin kuperasti kaareva poikittain ja aiaselkänojaosan (14) yläpää on ylöspäin koverasti kaareva ja määrittää ylemmän selkänojan alareunalla puoliKuun muotoisen tilan, joustava nivelistöpan (j6-49, 50-64, 70-90, 100-110, 170-200) yhdistää yläselkänojän (14) siten, että yiäselkänoja pääsee niveltyvästi liikkumaan joustavasti pidätetyn suhteellisen pystyn asennon ja taaksepäin kallistuneen asennon välillä vaakasuoran poi-kittaisakselin ympäri, joka sijaitsee Kohtisuorassa noin puolivälissä istuimen takaosan ja ylemmän selkänojaelementin yläreunan välillä, jolloin yksi tällainen joustava nivelistä sijaitsee tuolin kummankin sivun läheisyydessä ja jolloin jokaiseen nivelistöön Kuuluu alempi nivel (40, 52, 72, 102, 174), joka on kiinnitetty Kumpaankin alasel- känojaosan (14) yläkulmaan, ylempi nivel (jö, 50, 70, 100, 171), joka on yhdistetty ylemmän selkänojan kumpaakin alakulmaan, välineet (42, 54, 74, 104, 180) nivelten yhdistämiseksi ja kääntymiseksi akselin ympäri, jousielimet (46, 50, 70, 106, 184), jotka joustavasti painavat niveliä akselin ympäri suunnassa kohti yläselkänojän suhteellisen pystyä asentoa ja vasteet (39-49, 56-58-62-64, ö4-90, *, 200, 196c) yläselkänojän pystyasennon ja taaksepäin täysin kallistuneen asennon rajoittamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tuoli, tunnettu siitä, että aiaselkänojassa ja yläselkänojassa on kummallakin sivulla toisiaan vastaavat ja toisiaan kohti avoimet istukat (22, 24), joihin vastaavien nivelistöjen komponentit sovittuvat. Il 19 PATENTKRAV 7 2 0 3 7 1. "Musseltyp" stol med säte och rygqstöd som är utformad au allmänt jämnt tjockt material omfattande inga ramdelar och är anordnad att lyftas pa ett underlag, kännetecknad d ä r a u , att sätet och det nedre partiet av ryggstödet om-fattar ett enhetligt (i ett stycket utformat), stelt sits-och nedre ryggstödselement (10), vilket innefattar ett nedre rygg-stödsparti (14), som sträcker sig uppät fran ett sitsparti och i tvärriktningen har samma utsträckning som sitspartiet, att ett övre ryggstöd är ett enhetligt (i ett stycke utformat), stelt övre ryggstödselement (12), vilket är skilt frän sits- och rygg-stödselementet (10), att den nedre kanten pä det övre ryggstöds-elementet (12) är konvext krökt i tvärriktningen och den övre änden pa det nedre ryggstödspartiet (14) är konkavt krökt i riktning uppät och bildar med den nedre kanten pä det övre ryggstödselementet ett haivmänformligt utrymme, att det övre ryggstödselementet (12) är monterat pä det nedre ryggstödspartiet (14) medelst ett par elastiska leder (36-49, 30-64, 70-90, 100-110, 170-200) för led-barhet mellan ett elastiskt päverkat, relativt upprätt läge och ett bakatvippat läge kring en tvärgäende horisontell axel, vilken är belägen vertikalt ungefär mitt emellan den bakre änden pä sitsen och den övre kanten pä det övre ryggstödselementet, att en sadan led är belägen intill vardera sidan av stolen och varje led har en nedre länk (40, 52, 72, 102, 174), som är fäst vid vart och ett av det nedre ryggstödspartiets (14) övre hörn, att en övre länk (38, 50, 70, 100, 174) är förbunden med vart och ett av det övre rygg-stödselementets nedre hörn, att medel (42, 54, 74, 104, 180) för-binder länkarna ledbart kring axeln, att fjäderorgan (46, 50, 76, 106, 184) elastiskt päverkar länkarna kring axeln i en riktning mot det relativt upprätta läget av den övre ryggstödsdelen och att stopporgan (36-49, 56-58-62-64, 84-90, 200, 196c) är anordnade att etablera det upprätta läget och det helt bakätvippade läget av det övre ryggstödselementet.

2. Stol enligt patentkravet 1, kännetecknad d ä r a v , att det nedre ryggstödselementet och det övre ryggstödselementet har komplementära hylsor (22, 24) vid vardera sidan, vilka är öppna mot varandra och inrättade att uppta länkarna hos respektive leder.