FI71041C - Matararrangemang foer en antenn - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU

«$81? B 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT / > U 4 1 «g\§ C (45) P'.. t:.. ; t i .-P ,. o l ty (51) K».lk.4/lnt.CI/ H 01 Q 15/24 SUOMI —FINLAND (21) Pttenttlhukemus — Puentansftkning 780062 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 09.01.78 (N) (23) Alkupäivä — Glltlghetsdag 09.01 .78 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offuntlig 13.07.78

Patentti· ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkalsun pvm. — 18.07.86

Patent* och registerstyrelsen ' ' Anjökin utlagd och utl.skrlften publicured (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prloritet 12.01.77 Hollanti-Hoi land(NL) 7700230 (71) N.V. Philips' Gloeilampenfabrieken, Eindhoven, Hollanti-Hoi land(NL) (72) Jan Wigbolt Edens, Eindhoven,

Theodorus Henricus Anthonius Marie VIek, Eindhoven,

Wilhelmus Hermanus Christianus Withoos, Eindhoven, Hoi 1 anti-Hoi land(NL) (74) Oy Kolster Ab (54) Syöttöjärjestelmä antennia varten - Matararrangemang för en antenn Tämän keksinnön kohteena on syöttöjärjestelmä antennia varten, joka järjestelmä käsittää syöttöaukon, tähän aukkoon kytketyn suorakulmaisen aaltoputkijärjestelmän ja polarisaatio-muuntimen vastaanotettujen signaalien polarisaation muuntamiseksi haluttuun polarisaatioon, jossa syöttöaukossa on suorakulmainen poikkileikkaus ja joka on osa suorakulmaista aalto-putkijärjestelmää, joka polarisaatiomuunnin käsittää useista tukiainekerroksista muodostetun levyn, joissa kerroksissa kussakin on johdinkuvio ja joka levy muodostaa tasossaan suurtaajuisille sähkökentille yhteen suuntaan pääasiassa induktiivisen kuormituksen ja tähän suuntaan nähden kohtisuorassa pääasiassa kapasitiivisen kuormituksen tämän levyn ollessa järjestetty lähtöikkunan eteen kohtisuoraan aaltoputken pikittäisakselin jatketta vastaan.

Tällaista syöttöjärjestelmää käytetään mm. satelliitti-tietoliikennejärjestelmien vastaanottoantenneissa, esim. väli- 2 71041 tettäessä yli 12 GHz kantotaajuuden omaavia TV-signaale-ja.

Näissä järjestelmissä esiintyy se ongelma, että toisiaan lähellä olevien satelliittien säteilykeilat peittävät osittain toisiaan maan pinnalla. Kunkin satelliitin signaalien vastaanottaminen erikseen on tehty mahdolliseksi valitsemalla toisiaan lähellä olevien satelliittien signaaleille erilaiset polarisaatiot.

Kiertopolarisaatiota käytetään mieluiten, koska siinä (toisin kuin tasopolarisaatiossa) vastaanotto ei ole herkkä antennin maantieteelliselle sijainnille satelliittiin tai lähettimeen nähden.

Tällaisten signaalien vastaanotossa käytetty syöttöjär-jestelmä on esitetty BBC:n tutkimusosaston tekniikkajaoksen raportissa n:o 21 elokuulta 1976. Tässä syöttöjärjestelmässä on polarisaatiomuunnin, jossa on useita reaktiivisia elementtejä sisältävä ja toisesta päästään pyöreään syöttöaukkoon kytketty pyöreä aaltoputki. Tämä muunnin muuntaa vastaanotetut kiertopo-larisoidut aallot tasopolarisoiduiksi aalloiksi, pystypolari-soiduiksi kiertopolarisoitujen aaltojen yhtä kiertosuuntaa vastaten ja vaakapolarisoiduiksi niiden toista kiertosuuntaa vastaten.

Toisiaan vastaan kohtisuorassa olevat tasopolarisoidut aallot tuodaan syöttölaitteeseen kytketyn kohtisuoratyyppisen liitäntälaitteen kautta suorakulmaisiin aaltoputkiin jatkokäsittelyä varten.

Monimutkaisen rakenteensa vuoksi tämä syöttöjärjestelmä ei ole sovelias kapeille kaistanleveyksille, esim. satelliittien kautta tapahtuvan joukkotietoliikenteen yksittäisiin vastaan-ottoantenneihin, joissa tarvitaan vain yhden signaalin taikka useista signaaleista valitun yhden signaalin vastaanottoa.

US-patenttijulkaisu 3 754 271 ja FR-patenttijulkaisu 1 572 468 esittävät valittavan, mutta kiinteän ennalta määrätyn aaltoputkijärjestelmän aseman toisesta toiseen ja US-pa-tenttijulkaisut 3 988 732, 3 938 157 ja GB-patenttijulkaisu 1 416 343 esittävät sen seikan, että polarisaatiolaitetta voidaan pyörittää suhteessa aaltoputkijärjestelmän määrättyyn kiinteään asemaan.

3 71041 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan hyvin yksinkertainen, joukkotuotantoon sopiva syöttöjärjestelmä, jossa toinen taso- ja toinen kiertopolarisaatiokomponentti tukahdutetaan samalla, kun toisen taso- tai kiertopolarisaatio-komponentin vastaanotto tehdään optimaaliseksi.

Keksinnön mukaiselle säteilijälle on siis tunnusomaista se, että aaltoputkijärjestelmä on jaettu kahteen osaan tämän aaltoputkijärjestelmän TE^-tilan sähkökentän suuntaisella pitkittäissymetriatasolla, että levy on sovitettu siten, että se voi pyöriä aaltoputken pitkittäisakselin ympäri, että järjestelmä on varustettu kotelolla ja että suorakulmainen aaltoputkijär jestelmä on sovitettu aaltoputken pitkittäisakselin ympärille siten, että se pääsee pyörimään koteloon nähden.

Tässä on huomattava, että IEEE:n julkaisun Transactions on Antenna and Propagation toukokuun 1973 s. 376-378 julkaistusta artikkelista "Meander-line Polariser" tunnetaan sinänsä polarisaatiomuunnin, joka koostuu useista tukiainekerroksista, joista jokaisessa on johdinkuvio, joka aiheuttaa levyn tasossa vaikuttavalle suurtaajuiselle sähkökentälle tietyssä suunnassa lähinnä induktiivisen kuormituksen ja tälle suunnalle kohtisuorassa suunnassa lähinnä kapasitiivisen kuormituksen.

Edullisen suoritusmuodon mukaan kotelo käsittää sylin-terimäisen laitteen, johon aaltoputkijärjestelmä on sovitettu pyörivästi, että muunnin käsittää pitimen levyä varten, joka on tuettu pyörivästi laitteen ympärille, että säteilijä käsittää koteloon kiinnitetyn moottorin, joka on kytketty suoraan yhteen aaltoputkijärjestelmän ja muuntimen muodostaman ryhmän komponenteista tämän komponentin liikuttamiseksi kauko-ohjauk-sella mihin tahansa haluttuun asentoon kotelon suhteen, että käytetään kytkinlaitetta toisen komponentin saamiseksi kuljettamaan toista komponenttia tietyn kulman verran halutun kulman säätämiseksi kahden komponentin asemien välille.

Keksintöä ja sen mukanaan tuomia etuja selostetaan seuraa-vassa yksityiskohtaisesti kuvioiden esittämien suoritusmuotojen avulla. Eri kuvioiden vastaavat komponentit on merkitty samoilla viitenumeroilla.

Kuvio 1 esittää antennia, jonka muodostaa heijastin ja syöttöjärj estelmä, 71041 kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen syöttöjärjestelmän osapystypoikkileikkausta, kuvio 3 esittää kuvion 2 syöttöjärjestelmän osittain aal-toputkeksi rakennetun vastaanottolaitteen poikkileikkausta, kuvio 4 esittää kuvion 2 syöttöjärjestelmän osaa edestäpäin, kuviossa 5 on kuvion 2 linjalta A-A otettua poikkileikkausta, kuviot 6a-6d esittävät kaaviomaisesti kuvion 2 syöttöjär-jestelmän muutamia säätöasentoja kuvion 5 poikkileikkauksen perusteella, ja kuvio 7 esittää kuvion 2 syöttöjärjestelmän kauko-ohjauk-seen käytetyn ohjauspiirin piirikaaviota.

Kuviossa 1 on antenni, jonka muodostavat heijastin 1 ja syöttöjärjestelmä 2. Syöttöjärjestelmällä käsitellään mm. antennin vastaanottamia, satelliittien välittämiä senttimetriaaltosig-naaleja. Syöttöjärjestelmää kannattaa heijastimen 1 polttopisteen eteen järjestetty tukitanko 3.

Syöttöjärjestelmässä 2 on mm. tankoon 3 kiinnitetty kotelo 6 sekä tähän kiinnitetty sylinterimäinen laite 5 (kuvio 2). Laitteen 5 ja tangon 3 välille on asennettu tukilaippa 7 jäykkyyden lisäämiseksi. Lisäksi syöttöjärjestelmässä 2 on vastaanottolai-te 4, joka on osittain suorakulmainen aaltoputki. Kuvio 3 esittää vastaanotinlaitteen 4 poikkileikkausta, joka vastaa kuvion 2 tasoa.

Vastaanottolaitteessa 4 on aaltoputki 8, jonka laajennettu loppuosa muodostaa syöttöaukkoon 10 päättyvän torven 9. Vastaan-ottolaite 4 on järjestetty siten, että aukon 10 keskikohta on heijastimen 1 polttopisteen kohdalla.

Kuten kuviossa 3 on esitetty, aaltoputken 8 toinen pää päättyy tilaan 11, johon voidaan järjestää liuskajohtotekniikalla toteutetut senttimetriaaltosignaalien käsittelylaitteet (ei esitetty kuviossa). Tämä senttimetriaaltolaite on kytketty suoraan aalto-putkeen 8 liuskanauha-aaltoputkimallisella anturilla, kuten hakijoiden hollantilaisessa patenttihakemuksessa 7799/75 on esitetty. Senttimetriaaltolaitteen lähtö on taas kytketty koaksiaalikaapelilla 12 (esitetty kaaviomaisesti kuviossa 2 katkoviivalla) vastaanottolaitteen 4 kotelon läpiviennin 13 kautta seuraavaan vas-taanotinlaitteeseen (ei esitetty).

Useille eri polarisaatioille sopiva ja joukkotuotannossa huokea syöttöjärjestelmä 2 saadaan aikaan kokoamalla vastaanotto- 5 71 041 laitteen 4 kotelo kahdesta puolikkaasta ja käyttämällä erikoista polarisaatiomuunninta (14,15), joka pystyy pyörimään syöttöauk-koon 10 nähden.

Koska vastaanottolaitteen kotelo muodostuu kahdesta osasta, näistä kumpikin voidaan valmistaa erittäin yksinkertaisella tavalla synteettisestä materiaalista, esim. ABS-muovista muovaus- tai ruiskupuristamalla, jonka jälkeen siihen tehdään ohut johtava päällys esim. tyhjökäsittelemällä kuparilla, hopealla tai kullalla. Kun puolikkaat asetetaan vastakkain ja kiinnitetään toisiinsa, saadaan erittäin hyvä aaltoputkijärjestelmä 8, 9, 10 yksinkertaisella ja luotettavalla tavalla.

Vastaanottolaitteen kotelon muovaus- tai ruiskupuristaminen mahdollistaa lisäksi ilman lisätoimintoja aaltoputkisuotimen toteuttamisen tunnetulla tavalla useista osista. Koska edeltävä laite koostuu kahdesta osasta, liuskajohtotekniikalla toteutettu sentti-metriaaltosignaalien käsittelyjärjestelmä voidaan asentaa hyvin yksinkertaisella tavalla.

Jakotaso (kuvion 2 taso) ei saa vaikuttaa aaltoliikkeen etenemiseen aaltoputkessa. Päin vastoin kuin BBC:n tutkimusraportissa 21/1976 esitetyssä vastaanottolaitteessa, syöttöaukko 10 on suorakulmainen, ja tämä ikkuna on kytketty suorakulmaisella torvella 9 suorakulmaiseen aaltoputkeen 8. Tällainen aaltoputkijär-jestelmä voidaan jakaa pitkittäissymmetriatasoa pitkin, joka on aaltoputken TE^-tilan sähkökentän suuntainen, koska tämä taso ei leikkaa aaltoputken seinämiin tässä tilassa syntyviä virtoja.

Suorakulmaista aukkoa 10 voidaan kuitenkin käyttää vain tietyntyyppisen, erikoisjärjestelyjä vaativan polarisaatiomuunti-men yhteydessä. Tämän keksinnön mukaisesti polarisaatiomuuntimes-sa 14, 15 on levy, joka koostuu esim. neljästä tukiainekerrokses-ta (polyesteri tms.), joista jokaisessa on useita painettuja johtimia 16, jotka ovat tasavälein yhdensuuntaiset, kuten kuvion 4 levyn 14 etukuvassa on esitetty. Tässä kuviossa on esitetty kokonaan kaksi mutkittelevaa johdinta 16, ja muut johtimet on esitetty ainoastaan katkoviivoilla. Yksityiskohtainen kuvaus tällaisen polarisaatiomuunt imen esimerkkimitoituksesta on esitetty artikkelissa "Meander-line Polarizer" (Leo Young, Lloyd A. Robinson, Colin A. Hackin, IEEE Transaction on Antennas and Propagation, toukokuu 1973, s. 376-378).

Tämä polarisaatiomuunnin toimii seuraavasti:

Mutkittelevat johtimet 16 muodostavat pituussuuntaansa suun- 6 71041 täiselle sähkökentälle etupäässä induktiivisen kuormituksen ja edellistä vastaan kohtisuoralle, johtimien tasossa olevalle sähkökentälle etupäässä kapasitiivisen kuormituksen. Valitsemalla johtimien polvekemitat ja keskinäiset etäisyydet sopivasti näiden kuormitusten arvot saadaan yhtäsuuriksi. Lineaarisesti polarisoidulla aallolla, jonka sähkökenttä on johtimien 16 tasossa ja 45 asteen kulmassa niihin nähden, johtimien pituussuunnan suuntainen sähkökentän komponentti kuormittuu induktiivisesti ja poikittaissuuntainen komponentti kapasitiivisesti, joten näiden komponenttien vaiheet siirtyvät yhtä suuret, mutta vastakkaiset määrät.

Käyttämällä useita peräkkäisiä, toisistaan 1/4 toimintataajuuden päässä olevia kerroksia ja annettuja polvekemittoja, saadaan aikaan 90° vaihe-ero ko. komponenttien välille, ja aaltojen heijastuminen peräkkäisissä kerroksissa eliminoituu laajalla taajuuskaistalla tapahtuvan kumoavan interferenssin ansiosta. Sähkökentän kohtisuorien komponenttien 90° vaihe-ero merkitsee, että polarisaatio on kiertopolarisaatiota. Muuntimen resiprookkisuudes-ta johtuen kiertopolarisoitu aalto muuntuu vastaavasti tasopola-risoiduksi aalloksi muuntimessa 17, 18.

Tällainen tasopolarisoitu aalto voidaan saada olennaisesti häviöttömästi lähtöaukosta 10 ja syöttää torven 9 kautta TE^-ti-lassa aaltoputkeen 8.

Kiertopolarisoidun aallon sähkökenttävektori voi pyöriä joko myötä- tai vastapäivään. Myötäpäiväisessä kiertopolarisaatios-sa vaakakomponentti on pystykomponenttia edellä, ja vastapäiväi-sessä taas päinvastoin. Tästä seuraa, että jos polarisaatiomuunnin 14, 15 muuntaa myötäpäiväisen kiertopolarisoidun aallon pystypola-risoiduksi aalloksi, niin vastapäivään kiertopolarisoitu aalto muuntuu vaakapolarisoiduksi aalloksi.

Em. tyyppien vastaanottamiseksi selektiivisesti levy 14 on asennettu keksinnön mukaisesti pitimeen 15, joka sijaitsee sylin-terimäisen laitteen 5 ympärillä ja pääsee kiertymään sen ympäri. Pyörittämällä pidintä 45° myötäpäivään kuvion 2 esittämästä asennosta oikealta katsottuna, voidaan ottaa vastaan myötäpäivään kiertopolarisoitu ja aaltoja olennaisesti häviöittä, ja aaltoputkijärjestelmä 8, 9, 10 heijastaa vastapäivään kiertopolarisoidut aallot; kun pidintä 15 kierretään 45° vastapäivään kuvion 2 esittämäs- 7 71041 tä asennosta, vastapäivään kiertopolarisoidut aallot saadaan olennaisesti häviöittä, ja myötäpäivään kiertopolarisoidut aallot heijastuvat. Kaikkia polarisaatiotyyppejä myötäpäivään kiertopolari-soidusta vastapäivään kiertopolarisoituun voidaan ottaa vastaan olennaisesti häviöittä kääntämällä pidintä 15 ko. polarisaatiota vastaavan kulman verran. Kuvion 2 esittämässä asennossa voidaan ottaa vastaan vaakapolarisoituja aaltoja olennaisesti häviöittä.

On huomattava, että levy 14 ei ole rajoitettu kuvion 2 esittämään sylinterimuotoon. Voidaan käyttää myös muita muotoja, esim. litteää levyä. Myöskään johtimien 16 ei tarvitse olla kuvion 4 esittämää polveilevaa muotoa, vaan voidaan käyttää mitä tahansa joh-dinrakennetta joka saa aikaan yhteen suuntaan pääasiassa induktiivisen kuormituksen ja tälle suunnalle kohtisuoraan suuntaan pääasiassa kapasitiivisen kuormituksen. Näiden kuormitusten ei tarvitse olla yhtä suuria. Tällöin johtimien 16 syöttöaukon kanssa muodostama kulma on valittava siten, että 45° eroavien kiertopolari-soitujen aaltojen vastaanotto on mahdollinen ja määräytyy kuormitusten muuttujien suhteesta. Ääritapauksessa yksi näistä muuttujista voi olla nolla.

Pystypolarisoitujen aaltojen olennaisesti häviöttömän vastaanoton mahdollistamiseksi kuvion 2 syöttöjärjestelmällä 2 vas-taanottolaitteessa 4 on vielä sylinterimäinen pyörivä laite 5, jonka avulla vastaanottolaitetta 4 voidaan kääntää 90°. Tässä kään-töasennossa aaltoputkijärjestelmä 8, 9, 10 heijastaa vaakapolari-soidut aallot.

Kääntämisen helpottamiseksi vastaanottolaitteen kotelo on tehty pyöreän sylinterimäiseksi ja siinä on lisäksi olake 18 sekä ura 19, johon sijoitetaan asennettaessa lukkojousi 20, joka pitää vastaanottolaitteen 14 liitinlaitteessa 5.

Koska sekä muunnin 14, 15 että vastaanotin 4 on kiinnitetty kiertyvästi, kaiken tyyppisiä polarisoituja aaltoja voidaan ottaa vastaan olennaisesti häviöittä.

Syöttöjärjestelmässä 2 on moottori 21 kulma-asennon säätämiseksi kauko-ohjauksella vastaamaan tiettyä polarisoitua signaalia. Moottori 21, joka tässä suoritusmuodossa on portaittain säädettävä, on kytketty hammaspyörävälityksellä 22, 23 vastaanotto- 8 71041 laitteeseen 4, ja laitetta 4 voidaan liikuttaa sen avulla mihin tahansa asentoon koteloon nähden. Muuntimen 14, 15 haluttuun asentoon kääntämiseksi samalla moottorilla 21 vastaanottolaitteen 4 kotelossa on ura 24, joka kulkee 135° verran kotelon pinnassa, kuten vastaanottolaitteen poikkileikkaus esittää (kuvio 5, kuvion 2 linjan A-A mukaan). Lisäksi muuntimen pitimessä 15 on uraan 24 pistävä ra-joitinruuvi 25. Tämän ansiosta uran 24 (kuvio 5) päätyseinät 34 ja 35 kuljettavat pidintä 15 mukanaan, ja toisaalta pidin 15 pysyy akselin suunnassa paikallaan. Pitimen 15 kiertoliikettä rajoittavat syvennyksen 26 päätyseinät 34 ja 35; syvennys 26 ulottuu 135° verran pitimen 15 pinnalla ja siinä sijaitsee tukilaippa 7.

On huomattava, että pidintä 15 voidaan ohjata myös suoraan moottorilla 21, ja että vastaanotinlaitetta 4 voidaan ohjata pitimen pyörimisellä vastaavanlaisen rajoittimen avulla.

Yleisimmin käytetyille polarisaatiotyypeille tarvittavia syöttöjärjestelmän 2 säätöjä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti kuvioiden 6a - 6d avulla. Yksinkertaisuuden vuoksi näissä kuvioissa on esitetty ainoastaan vastaanottolaitteen 4 kotelon poikkileikkaus, joka vastaa kuvion 5 poikkileikkausta. Näissä kuvioissa vastaanottolaitteen 4 kotelon jakotaso on merkitty viitenumerolla 31. Lisäksi oletetaan, että tukilaippa 7 liikkuu syvennyksen 26 suhteen sen sijaan, että syvennys 26 liikkuisi laipan 7 suhteen. Tällä tavoin laipan 7 ja rajoittimen 25 toiminta voidaan yhdistää nastaan 27 (ks. kuvioita). Nasta 27 pistää uraan 24, jonka päätyseinät 32 ja 33 ohjaavat sitä kiertoliikkeen aikana, ja toisaalta sen liikettä rajoittavat syvennyksen 27 reunoja esittävät tapit 28 ja 29. Hila 30 esittää kaaviomaisesti vastaanotin-laitteen 4 kiertyessä nastan 27 ohjaaman muuntimen 14, 15 polveilevia johtimia.

Lähdettäessä syöttöjärjestelmän 2 lähtöasennosta (kuvio 6a) ja kääntämällä vastaanottolaitetta 4 puoli astetta kiertomootto-rin 21 joka askeleella saadaan vastaanotetulle signaalille optimaalinen signaalivoimakkuus senttimetriaaltolaitteistoon: vaakapola-risoinnilla antamalla kiertomoottorin askeltaa 90 askelta myötäpäivään siten, että vastaanottolaite tulee kuvion 6b esittämään asentoon, mikä vastaa kuvion 2 säätöä; pystypolarisaatiolla antamalla kiertomoottorin askeltaa 120 askelta oikealle siten, että 9 71041 vastaanottolaite tulee kuvion 6c esittämään asentoon; vastapäivä-polaripolarisaatiolla antamalla kiertomoottorin ensin askeltaa 360 askelta oikealle siten, että vastaanottolaite kääntää muunninta 45° kiertyessään 180° oikealle, ja että muunnin joutuu kuvion 6d esittämään asentoon, ja tämän jälkeen antamalla kiertomoottorin askeltaa 90 askelta vastapäivään siten, että vastaanottolaite kiertyy takaisin 45° verran ja joutuu kuvion 6d esittämään asentoon; ja myötäpäiväkiertopolarisaatiolla kuvion 6a esittämällä lähtöasen-nolla.

Kuvio 7 esittää kiertomoottorin 21 kauko-ohjauspiiriä. Piirissä on jonkin matkan päässä antennista 1, 2, 3 (kuvio 1) sijaitseva ohjauspiiri 38 sekä syöttöjärjestelmän 2 kotelossa sijaitseva piiri 39.

Piirissä 38 on pulssigeneraattori 40, joka kehittää käynnistyksen jälkeen jatkuvan pulssisarjan suoraan JA-portin 41 ensimmäiseen tuloon sekä säädettävällä maksimilaskenta-asennolla varustettuun laskuriin 42. Niin kauan kuin maksimiasentoa ei ole saavutettu, laskuri 42 lähettää korkean signaalijännitteen JA-portin 41 toiseen tuloon. Kun maksimiasento on saavutettu, laskurin 42 lähtöjännite laskee korkeasta alhaiseksi ja estää JA-portin 41. Jotta kiertomoottori 21 voisi askeltaa halutun askelmäärän, on laskurin 42 laskenta-asento ensin säädettävä halutuksi, jonka jälkeen pulssigeneraattori 40 käynnistetään. JA-portti 41 päästää läpi halutun määrän pulsseja, jotka, sen jälkeen, kun ne on vahvistettu vahvistimessa 43, tuodaan kaksiasentoisen kytkimen 44, 45 kytkimen 44 kytkinvarteen. Kytkimen 44, 45 tässä asennossa (ei esitetty) pulssit tulevat moottorin 21 ensimmäiseen magnetointikää-miin 46, mikä saa moottorin askeltamaan halutun askelmäärän myötäpäivään. Kuviossa 7 esitetyssä vaihtokytkimen 44, 45 asennossa pulssit tulevat kytkimeen 37, jota selostetään jäljempänä moottorin 21 toisen käämin kohtaan (ei esitetty), jolloin moottori 21 kääntää vastaanottolaitetta 4 vastapäivään.

Kytkin 37 kuuluu piiriin, joka varmistaa, että säteilijä siirtyy lähtöasentoon näin haluttaessa. Tämän vuoksi kytkin 37 on mikrokytkin ja on sijoitettu syöttöjärjestelmän koteloon 6, ja hammaspyörässä 37 on nasta 36, joka avaa normaalisti suljettuna olevan kytkimen 37 syöttöjärjestelmän lähtöasennossa. Kun lähdetään ίο 710 41 syöttöjärjestelmän 2 mielivaltaisesta asetuksesta ja säädetään laskuri 42 maksimilaskenta-asentoon (vähintään 360) ja säädetään edelleen vaihtokytkin 47, 45 esitettyyn asentoon, kiertomoottori kääntää vastaanottolaitetta vastapäivään, kunnes nasta 36 avaa kytkimen 37, jolloin syöttöjärjestelmä 2 joutuu pakkotoimisesta lähtö-asentoon. JA-portista 41 mahdollisesti tulevat lisäpulssit eivät pääse avoimen kytkimen 37 läpi.

On huomattava, että askeltavan moottorin sijasta voidaan käyttää jatkuvasäätöistä moottoria yhdessä aaltoputkessa 8 olevan antennin kanssa, joka on kytketty moottorin magnetointipiiriin ja säätää syöttöjärjestelmän 2 asentoa jatkuvasti siten, että saavutetaan optimaalinen kohinasuhde.

Edelleen on huomattava, että askeltavaa moottoria käytettäessä on mahdollista valita ennalta tietty esiasento, joka säädetään palautumattomasta optimaaliselle kohinasuhteelle.

Kuvion 1 esittämän antennin asemesta voidaan lisäksi käyttää kaksoisheijastinantennia, jolla polarisaatiolevy voidaan sijoittaa toisioheijastimen tai torven eteen.

Claims (2)

11 710 41 Patentt ivaat imuks e t

1. Syöttöjärjestelmä antennia varten, joka järjestelmä käsittää syöttöaukon (10), tähän aukkoon kytketyn suorakulmaisen aaltoputkijärjestelmän (8,9) ja polarisaatiomuuntimen (14,15) vastaanotettujen signaalien polarisaation muuntamiseksi haluttuun polarisaatioon, jossa syöttöaukossa on suorakulmainen poikkileikkaus ja joka on osa suorakulmaista aaltoputkijärjestelmää, joka polarisaatiomuunnin käsittää useista tukiainekerroksista muodostetun levyn (14), joissa kerroksissa kussakin on johdinkuvio ja joka levy muodostaa tasossaan suurtaajuisille sähkökentille yhteen suuntaan pääasiassa induktiivisen kuormituksen ja tähän suuntaan nähden kohtisuorassa pääasiassa kapasitiivisen kuormituksen tämän levyn ollessa järjestetty lähtöikkunan eteen kohtisuoraan aaltoputken pitkittäisakselin jatketta vastaan, tunnettu siitä, että aaltoputkijärjestelmä (8,9,10) on jaettu kahteen osaan tämän aaltoputkijärjestelmän TE^-tilan sähkökentän suuntaisella pitkittäissymmetriatasolla, että levy (14) on sovitettu siten, että se voi pyöriä aaltoputken (8) pitkittäisakselin ympäri, että järjestelmä on varustettu kotelolla (6) ja että suorakulmainen aaltoputkijärjestelmä on sovitettu aaltoputken pitkittäisakselin ympärille siten, että se pääsee pyörimään koteloon nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttöjärjestelmä, tunnettu siitä, että kotelo (6) käsittää sylinterimäisen laitteen (5), johon aaltoputkijärjestelmä (8,9,10) on sovitettu pyörivästi, että muunnin (14,15) käsittää pitimen (15) levyä (14) varten, joka on tuettu pyörivästi laitteen ympärille, että säteilijä käsittää koteloon kiinnitetyn moottorin (21), joka on kytketty suoraan yhteen aaltoputkijärjestelmän ja muuntimen muodostaman ryhmän komponenteista tämän komponentin liikuttamiseksi kauko-ohjauksella mihin tahansa haluttuun asentoon kotelon suhteen, että käytetään kytkinlaitetta (44,45) toisen komponentin saamiseksi kuljettamaan toista komponenttia tietyn kulman verran halutun kulman säätämiseksi kahden komponentin asemien välille.