FI70870C - Foerfarande foer styrande av vinsch samt vinsch foer utfoerande av foerfarandet - Google Patents

Description

70870

Menetelmä vinssin ohjaamiseksi sekä vinssi menetelmän toteuttamiseksi - Förfarande för styrande av vinsch samt vinsch för utförande av förfarandet

Keksintö kohdistuu menetelmään vinssin ohjaamiseksi, joka on kytkettävissä käyttöyhteyteen vetolaitteiston kanssa, vastaavasti irtikytkettävissä vetolaitteistosta, ja joka vinssi käsittää työköyttä sisäänkelaavan, vastaavasti työköyttä ulosluovuttavan työköysikelan, ja jossa ohjaus suoritetaan vinssiin sisäänkelautuvalla, vastaavasti uloskelattavalla ohjausköydellä. Keksinnön kohteena on myös edellämainitun-lainen vinssi menetelmän toteuttamiseksi. Tässä patenttihakemuksessa käytetään hakemuksen mukaisesta vinssilaitteesta esimerkkinä metsätöissä puutavaran korjuuseen käytettävää vinssilaitetta.

Ennestään tunnetuille, sellaisille vinsseille, joihin kuuluu työköysi ja ohjausköysi tai -naru vinssin toiminnan ohjaamiseksi, on ominaista, että ohjausköyttä täytyy kiristää tai vetää ulospäin itse vinssistä, silloin kun vinssin halutaan vetävän työköyttä sisäänsä. Nämä tällä hetkellä tunnetut vinssit voidaan toimintaperiaatteensa perusteella jakaa kahteen ryhmään: 1. Yksinkertaisella kitkakytkimellä varustettu vinssi. Työ-köysikela pääsee pyörimään vapaasti, jos ohjausköyttä ei ole kiristetty. Tällaisen vinssin kytkemiseksi vetämään tarvitaan ohjausköyden kiristys niin, että työköysikelan ja vinssin voimanlähteen välinen kitkakytkin kytkeytyy, jonka jälkeen vinssi vetää työköyttä sisäänsä, kunnes työköyden aiheuttama vastavoima voittaa kitkakytkimen välittämän voiman. Vinssin ohjausmenetelmälle on tunnusomaista, ettei työ-köyden liike tai siihen kohdistuva kuormitus aiheuta mitään haluttua takaisinkytkentää vinssin ohjauselimen toimintaan. Tällainen vinssi toimii siis on/ei periaatteella eli vins-saus käynnistyy ohjausköyttä kiristettäessä ja pysähtyy ohjausköyttä löysättäessä. Jos vinssin vetovoimaa halutaan 2 70870 säätää, on se tehtävä kitkakytkimen puristusvoimaa eli oh-jausköyden kireyttä säännöstelemällä. Oleellinen seikka tässä tunnetussa vinssityypissä on se, että ohjausköysi liikkuu vinssauksen aloittamiseksi ja sen aikana vain vähän (esim. 0,5 m) ja senkin eri suuntaan kuin työköysi, eli kun työköyden halutaan kelautuvan vinssiin, on ohjausköyttä vedettävä vinssistä poispäin ja päinvastoin.

Edellä kuvatusta vinssistä käy hyvänä esimerkkinä FI-kuulutusjulkaisun No. 50405 mukainen vinssi.

Suomalaisen patentin No. 59378 mukaisella periaatteella toimiva vinssi, jonka toimintaan vaikuttaa paitsi ohjausköyden kireys myös sen liike. Tällainen vinssi omaa tiettyjä, patentissa 59378 kerrottuja etuja edellä selostettuun yksinkertaisempaan vinssiin verrattuna mm. työköysikelan kierty-miskulma on tarkemmin hallittavissa. Se soveltuu sellaisenaan esim. metsätraktrorin kuormaamiseen, jossa vinssausmat-kat ovat lyhyitä, mutta pitkillä vinssausmatkoilla tulee samoja ongelmia kuin edellä mainitulla vinssilläkin.

Ohjausköysi saadaan tässä vinssissä liikkumaan niin paljon kuin halutaan, mutta se liikkuu eri suuntaan kuin työköysi eli kun ohjausköyttä vedetään vinssistä ulos, vetää vinssi työköyttä sisäänsä ja päinvastoin. Työköysi ja ohjausköysi ovat molemmat tai ainakin toinen aina vinssin ulkopuolella.

Molemmilla edellämainituilla vinsseillä on ongelmana se, että juontomatkan ollessa pitkä, joutuu käyttäjä käsittelemään pitkää ohjausköyttä käsissään ja lähestyessään tukin kanssa vinssiä, on ohjausköyttä "lapettava" koko ajan käsin eli pidettävä se kireällä. Jos juontomatka on esim. 40 metriä ja ohjausnarun pituus sama, on käyttäjällä juonnettu-aan tukin vinssin luokse, käsissään vyyhdettynä 40 metriä ohjausköyttä. Käytännössä ohjausköyden pituus rajoittuukin 3 70870 edellämainitusta syystä noin kymmeneen metriin, mutta siitä on seurauksena uusi ongelma. Jos ohjausköyden pituus on pienempi kuin juontomatka, joutuu käyttäjä viemään juontosakset ensin tukkiin kiinni ja sen jälkeen palaamaan ohjausköyden luokse ja aloittamaan juontamisen. Käytännössä käy usein kuitenkin niin, että työköyden kiristyessä juontosakset luiskahtavat irti ja käyttäjä joutuu palaamaan uudestaan tukin luokse, kiinnittämään juontosakset, siirtymään ohjaus-köyden luokse jne.

Näiden vaikeuksien poistamiseksi juontamisessa käytetäänkin nykyään jonkin verran apuna ns. "reppuradiota" eli laitetta, jota vinssin käyttäjä kantaa selässään, ja joka kelaa ylimääräisen ohjausköyden jousen voimalla sisäänsä. Reppuradio on täynnä ohjausköyttä silloin kun käyttäjä on vinssin vieressä, mutta tyhjenee vinssistä poispäin mentäessä, kunnes tullaan sen toiminnan äärirajalle, jonka jälkeen se ei voi enää ohjausköyttä luovuttaa. Reppuradiosta on apua mutta seuraavia puutteita ja hankaluuksia jää vielä jäljelle:

Reppuradioon mahtuu vain n. 30-40 metriä ohjausköyttä, ja jos juonnettava tukki on kauempana, on käyttäjän riisuttava reppuradio selästään ja vietyään juontosakset tukkiin kiinni palattava reppuradion luokse aloittaakseen juontamisen. Käytettäessä vinssiä esim. harvennusleimikoiden puunkorjuu-seen ovat juontomatkat usein reppuradion toimintamatkaa pitemmät.

Lähestyttäessä tukin kanssa vinssiä, on ohjausköyttä "lapettava" koko ajan käsin eli pidettävä se kireällä.

Käytettäessä vinssiä jyrkillä rinteillä voi käyttäjän kaatuminen juonnon aikana aiheuttaa vaaratilanteen, koska ohjaus-köyden löystyminen vapauttaa kitkakytkimen ja tukki voi syöksyä rinnettä alas vinssin käyttäjän päälle. Muutamissa 4 70870 maissa (esim. Länsi-Saksa) turvallisuusmääräykset vaativatkin, että ohjausköyden löystyessä vinssauksen aloituksen jälkeen, on työköysikelan lukittauduttava liikkumattomaksi.

Brittiläisestä patentista 805, 725 tunnetaan vinssilaitera-kenne, jonka toiminnan ohjaus perustuu vinssiä käyttävän sähkömoottorin pyörimissuunnan muuttamiseen työköyttä sisäänke-lattaessa, vast, ulosvedettäessä. Työköyden ylikelautumisen estämiseksi köyden ulosvetovaiheessa on vinssi varustettu uloskelaussuuntaisella vapaakytkimellä sekä kitkajarrulla, jolloin köysi on vedettävissä ulos vain tämän kitkajarrun voimaa vastaan. Moottorin toiminnan ohjauksessa tarvittavan kaapelin käsittelyn helpottamiseksi, on kyseisen vinssin eräässä toteutusmuodossa vinssiin liitetty kelausrumpu myös ohjauskaapelia varten. Työköysirumpu sekä ohjauskaapelirumpu pyörivät samaan suuntaan ja kelaavat köyttä, vast, kaapelia samaan suuntaan. Ohjauskaapelin ylikiristymisen estämiseksi on ohjauskaapelirumpu varustettu kitkakytkimellä. Kyseisessä vinssissä työköysi sekä ohjauskaapeli ovat siis kelattavissa ulos, vast, sisään samaan suuntaan ja oleellisesti samalla nopeudella. Ko. patentissa on vinssin toiminta ohjattu kuitenkin sähköisesti käyttömoottorin ohjauksella eikä työköysikelan ja ohjausköysikelan yhteistoiminnalla, kuten mekaanisissa vinsseissä, joihin hakemuksen mukainen keksintö kohdistuu .

Tämän keksinnön tarkoituksena on edellä mainittujen epäkohtien välttäminen ja sellaisen vinssiohjausmenetelmän ja vinssin aikaansaaminen, jolla työskentely helpottuu, nopeutuu ja muuttuu turvallisemmaksi ja miellyttävämmäksi. Edellä esitettyjen vaikutusten aikaansaamiseksi on menetelmälle ja vinssille pääasiassa tunnusomaista patenttivaatimuksissa 1 ja 4 esitetyt seikat.

Keksinnön mukaista vinssiä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin mitenkään rajoittamatta

II

5 70870 keksinnön mukaista vinssiä oheisten piirustusten mukaiseen rakenteeseen, koska keksinnön mukainen vinssi voidaan toteuttaa monella tavalla. Oheisten piirustusten avulla selostetaan keksinnön mukaisen vinssin yhden toteutusmuodon rakenne ja toiminta yksityiskohtaisesti.

Kuvio 1 esittää erästä vinssin ajateltavissa olevaa käyttötilannetta.

Kuvio 2 esittää osittain leikattuna sivukuvantona kek-sinnönmukaista vinssiä.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisessa vinssissä olevaa nykäisylukkoa.

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisessa vinssissä olevaa löysälukkoa.

Kuvio 5 on keksinnön mukaisen vinssin aksonometrinen kuva .

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen vinssin kiilaelintä.

Kuvio 1 esittää työskentelytilannetta sen jälkeen kun käyttäjä 46 on vetänyt työköyden 9 ja ohjausköyden 15, traktoriin 47 kiinnitetystä vinssistä ulos ja edelleen vinssattavan tukin 49 luo. Käyttäjä 46 on kiinnittänyt työvaijerin 9 tukkiin 49 ja on valmiina aloittamaan vinssauksen.

Seuraavassa selostetaan keksinnön ajatuksen paremmin ymmärtämiseksi ensin keksinnön kohteena olevan menetelmän toteuttamiseksi keksitty eräs vinssirakenne, sekä tämän jälkeen keksinnönmukaista menetelmää tämän rakenteen avulla.

Vinssin yksityiskohtainen rakenne ilmenee piirustuksen kuvioista 2 ja 5, joissa samoja osia on merkitty samoilla viitenumeroilla. Vinssi muodostuu rungosta 1, voimansyöttöakse-lista 2, joka pyörii vinssillä työskenneltäessä nuolen 3 6 70870 suuntaan. Akselille on esitetyssä toteutusmuodossa asennettu ketjupyörä 4, jonka hammastetun kehän kautta käyttövoima siirretään käyttövoimapyörälle 6 ketjun 5 välityksellä. Käyttövoimapyörä 6 on laakeroitu rungon 1 varassa olevalle kiinteälle akselille 7 laakerilla 8. Välittömästi käyttövoi-mapyörän 6 viereen samalle akselille 7 on laakeroitu työköy-sikela 10, samoin vapaasti akselilla 7 pyöriväksi. Edelleen työköysikelan 10 viereen on akselille 7 laakeroitu vapaasti pyöriväksi ohjausköysikela 14. Sekä työköysikela 10 että oh-jausköysikela 14 ovat laakeroidut akselille 7 akselin pituussuunnassa liukuviksi. Tätä aksilaalisuuntaista liikettä rajoittaa vinssin toisessa päässä paininlaakeri 8, jonka varassa käyttövoimapyörä 6 pyörii akselilla, ja toisessa päässä samoin paininlaakeri 17, jonka välityksellä ohjaus-köysikela 14 on vierintäkosketuksessa vinssin runkoon 1. Työköysi 9 sekä ohjausköysi 15 ovat kelatut keloilleen samansuuntaisesti .

Vinssiin sisältyy toiminnan kannalta oleellisina eliminä vielä pyörähdyskiila 18, joka on sijoitettu akselille 7 köy-sikelojen 10 ja 14 väliin. Tämän pyörähdyskiilan tarkoituksena on aikaansaada kelojen 10 ja 14 keskinäinen aksiaalinen erkaneminen akselin 7 suunassa keloja tietyihin vastakkaisiin suuntiin toistensa suhteen kierrettäessä, sekä vastaavasti sallia tämän aksilaalisen etäisyyden pieneminen salliminen keloja mainittuihin suuntiin nähden vastakkaisiin suuntiin keskenään erisuuntaisesti kierrettäessä. Kelojen keskinäisen aksiaaliliikkeen tarkoituksena on aikaansaada keloille käyttövoiman antavan kitkakytkimen 12 kytkeytyminen, vastaavasti avautuminen.

Kyseinen kitkakytkin 12 on sijoitettu käyttövoimapyörän 6 ja työköysikelan 10 väliin, edullisesti kelapäädyn 11 sekä vastaavasti käyttövoimapyörän 6 kehän läheisyyteen täyden ke-lausvoiman siirron varmistamiseksi kohtuullisilla kitkavoimilla.

Il 70870

Pyörähdyskiilaelimellä 18 keloja 10 ja 14 toisistaan aksiaa-lisuunnassa erilleen pakotettaessa tukeutuu ohjausköysikela 10 vastelaakeriin 17, jolloin työköysikela 10 siirtyy akselilla 7 kohti käyttövoimapyörää. Tällöin kitkakytkin 12 lukkiutuu ja käyttövoima siirtyy käyttövoimapyörästä 6 työköy-sikelalle 10 sekä edelleen pyörähdyskiilaelimen 18 välityksellä ohjausköysikelalle 14. Käyttövoimapyörä 6, työköysikela 10 sekä ohjausköysikela 14 muodostavat tällöin kiinteän yksikön, joka pyörii akselilla 7 käyttövoimapyörän saamalla pyörimisnopeudella.

Edelläkuvattua osaa vinssin rakenteesta voidaan pitää oleellisesti tunnettuna tekniikkana. Keksinnön kannalta on sensijaan oleellista, miten pyörähdyskiilaelin 18 saadaan toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja miten ohjausköydestä 15 välitetyillä toimintakäskyillä päästään pyörähdyskiilaelimen 18 tarkoitettuun toimintaan.

Keksinnönmukaisessa rakenteessa tähän tavoitteeseen on päästy sijoittamalla työköysikelan 10 ja ohjausköyskelan väliin esijännityksen alainen elin, kuten spiraalijousi 25, jolle on annettu sellainen esikiristys, että se pyrkii kiertämään keloja 10 ja 14 toistensa suhteen suuntaan, joka aikaansaa pyörähdyskiilaelimen 18 akselinsuuntaisen laajenemisen. Jou-sielimen esikiristys on valittava sellaiseksi, että se aikaansaa pyörähdyskiilaelimelle 18 niin suuren aksiaalisen laajeneman, että kitkakytkin 12 lukkituuu luistamattomaksi, jolloin työköysikela 10 pystyy vastaanottamaan käyttövoima-pyörän 6 välittämän täyden vinssausvoiman. Kyseinen rakenne tekee mahdolliseksi sekä työköyden 9 että ohjausköyden ke-laamisen keloilleen samansuuntaisesti, jolloin köydet 9 ja 15 kelautuvat ulos vinssistä sekä vastaavasti vinssiin samansuuntaisesti. Mikäli kelojen halkaisijat sovitetaan vielä köysipaksuuksiin sopivasti, kelautuvat köydet myös keskimääräisesti samalla nopeudella keloilleen. Kyseinen työköyden 8 70870 ja ohjausköyden kelausjärjestely ei ole ollut hakemuksen kohteena olevissa mekaanisella ohjauksella varustetuissa vinseissä mahdollista ennen kyseessäolevaa keksintöä.

Edelläesitetty tilanne muodostaa vinssin täysikapasiteetti-sen sisäänkelaustilanteen. Mikäli sisäänkelausnopeutta eli vinssausnopeutta halutaan hidastaa tai vinssaus tilapäisesti pysäyttää, on työköysikelaa 10 sekä ohjausköysikelaa 14 saatava kierretyiksi toistensa suhteen siten, että kitkakytkin 12 luistaa tai aukeaa kokonaan voimansiirtoyhteydestä käyt-tövoimapyörän 6 kanssa. Tämä aikaansaadaan keksinnönmukai-sessa vinssissä siten, että vinssauksen aikana jarrutetaan ohjausköyden 15 sisäänkelautumista, jolloin aikaansaadaan voima, joka pyrkii kiertämään keloja 10 ja 14 toistensa suhteen jousielimen 25 voimaa vastaan. Tällöin pyörähdyskiilae-lin suppenee akselinsa suunnassa ja kelat 10 ja 14 pääsevät lähestymään toisiaan ja kitkakytkin 12 pääsee luistamaan tai avautuu, riippuen köyteen 15 kohdistetusta vastustavasta voimasta. Tämä aikaansaa erittäin käyttökelpoisen mahdollisuuden vinssin käyttäjälle ohjata vinssauksen kulkua.

Köysien 9 ja 15 kelauduttua keloilleen, saadaan ne vedetyksi ulos kohtuullisella voimanponnistuksella molemmista köysistä vetämällä. Tällöin on köysien vedolla aikaansaatava keloille 10 ja 14 samanlainen keskinäinen siirtyminen toistensa suhteen jousielimen 25 vaikutusta vastaan kuin kelausta keskeytettäessä, eli pyörähdyskiilaelin 18 on saatava painumaan kokoon akselinsa suunnassa niin paljon, että kitkakytkin 12 pääsee avautumaan, jolloin molemmat kelat pyörivät olleelli-seti vapaasti akselilla 7 ja köysien samanaikainen ja samansuuntainen ulosvetäminen sujuu helposti. Rakenteen johdosta ei kumpaakaan köyttä voi kuitenkaan vetää ulos aivan löysänä, vaan ulosvetämisessä säilyy pieni vastustusvoima, jolloin köydet eivät pääse sekaantumaan keloillaan.

9 70870

Mikäli kuitenkin halutaan, että köydet voidaan vetää ulos keloiltaan vastustuksetta, voidaan vinssi varustaa keksinnön lisätunnusmerkin mukaisella lukolla, ns. nykäisylukolla 26, jolla kelat 10 ja 14 saadaan lukituksi keskenään asemiin, joissa ne on kierretty jousielimen 25 vaikutusta vastaan niin paljon, että kitkakytkin 12 on täysin auki. Kyseisen lukon rakenne selviää paraiten kuviosta 3, joka esittää yhtä nykäisylukon 26 toteutusmuotoa. Nykäisylukkoon 26 kuuluu työköysikelan 10 päätylevyyn 33 asennettu, tietyn muotoisella uralla 34 varustettu vastakappale 35 sekä ohjausköysike-laan 14 asennettu, kankeasti kääntyväksi tehty kieli 36, joka työntyy vastakappaleen 35 uraan 34 kierrettäessä työköy-sikelaa 10 ja ohjausköysikelaa 14 toistensa suhteen nuolipa-rin 22 ja 21 mukaan. Jos tarkastelun lähtökohdaksi otetaan tilanne, jossa nykäisylukko on vapaana, on kielen 36 ja vastakappaleen 35 toiminta seuraava:

Ohjausköysikelasta 14 ensimmäisen kerran nykäistäessä työntyy kieli 36 urassa 34 pisteeseen 37 saakka, jonka jälkeen kelojen 10 ja 14 keksinäinen kiertyminen estyy rajoittimeen 38. Nykäisyn aiheuttaneen voiman 39 lakattua vaikuttamasta ja jousen 25 kiertäessä keloja 10 ja 14 päinvastaiseen suuntaan kuin nykäisyvoiman 39 aiheuttama nuoliparin 22 ja 21 mukainen kiertymä, siirtyy kieli 36 pisteeseen 40, johon se jää ellei uutta nykäisyä ohjausköydestä 15 tule. Tällöin kitkakytkimen 12 kitkapinnat ovat erillään ja molempia, työköyttä 9 ja ohjausköyttä 15 voidaan purkaa pois keloiltaan 10 ja 14 ilman vastusta. Vinssin käyttäjä voi tällöin vetää köydet helposti vinssattavan kohteen luo, esimerkiksi tukin tai tukkinipun luo ja laskea ohjausköyden kädestään vapaasti, ilman että köysi pyrkisi kelautumaan vinssiin, kuten on asianlaita, mikäli laitteeseen ei sisälly kyseistä lukituselintä 26. Tämä helpottaa työskentelyä taakan kiinni-tysvaiheessa.

10 70870

Kun ohjausköydestä 15 nykäistään uudestaan, ei kieli 36 siirrykään, ohjaimen 41 ansiosta takaisin pisteeseen 37, vaan pisteeseen 42, jossa sen liikkeen pysäyttää rajoitin 38. Nykäisyn aiheuttaneen voiman 39 lakattua jälleen vaikuttamasta ja jousen 25 kiertäessä keloja 10 ja 14 nuoliparin 23 ja 24 mukan, pääsee kieli 36 poistumaan vastakappaleen 35 urasta 34 nuolen 43 osoittamaa reittiä pitkin eli nykäisy-lukko avautuu. Tällöin kelat 10 ja 14 kiertyvät jousen 25 vaikutuksesta keskenään asemaan, jossa kitkakytkin 12 lukkiutuu ja vinssaus alkaa.

Toisen keksinnön lisätunnusmerkin mukaan voidaan vinssi varustaa työskentelyä helpottavalla ja työskentelyturvalli-suutta parantavalla lisälukkoelimellä, ns. "löysälukolla". Sen tehtävänä on tunnustella ohjausköyden kireyttä ja mikäli ohjausköyden kiristysvoima laskee alle lukon toimintakynnyk-sen, estää ohjausköysikelan pyöriminen ja siten ohjausköyden ja edelleen työköyden kelautuminen vinssiin. Käytännössä lukko toimii silloin kun vinssin käyttäjä irroittaa otteensa ohjausköydestä vinssauksen aikana. Lukko toimii myöskin silloin kun vinssin käyttäjä antaa ohjausköyttä vinssille nopeammin kuin se ehtii, pyörimisnopeutensa rajoittamana, kelata sisäänsä.

Löysälukon tehtävänä on toimia ennenkaikkea turvalaitteena sellaisessa vinssissä, joka vetää ohjausköyttä sisäänsä yhtäaikaa työvaijerin kanssa. Käyttäjän menettäessä otteensa ohjausköydestä, esim. kaatumisen seurauksena, pysäyttää löy-sälukko vinssauksen ja estää mahdollisen tapaturman syntymisen.

Toinen löysälukon tehtävä on helpottaa työskentelyä eli kun käyttäjä haluaa pysäyttää vinssauksen väliaikaisesti (esim. halutessaan siirtyä turvallisesti vinssattavan tukin ja työ- 11 70870 vaijerin toiselle puolelle) hänen tarvitsee ainoastaan löysätä ohjausnaru ja löysälukko pysäyttää vinssikoneiston (toinen vaihtoehto on luonnollisesti tiukata ohjausköyttä siten, että kitkakytkin 12 avautuu pyörähdyskiilan 18 vaikutuksesta). Löysälukko ei ainoastaan pysäytä vinssausta vaan se myöskin estää kuorman valumisen taaksepäin eli esim. sellaisessa käyttötilanteessa, jossa työvaijerin päässä oleva kuorma riippuu ilmassa, löysälukko pysäyttää vinssikoneiston, mutta kuorma ei pääse putoamaan.

Löysälukon avaaminen tapahtuu kiristämällä ohjausnarua uudelleen niin, että kiristysvoima ylittää löysälukon avaamiseksi tarvittavan voiman. Tällöin löysälukko avautuu ja sallii ohjausvaijerin ja edelleen työvaijerin jälleen kelautua vinssin sisään ellei ohjausköyden kiristysvoima jälleen laske alle löysälukon toimintarajan jne.

Löysälukon rakenne voi olla esim. kuvan 4 mukainen. Löysä-lukko 28 muodostuu ohjausköysikelassa 14 olevasta hammastuk-sesta 29, vinssin runkoon 1 laakerilla 44 laakeroidusta kei-nuvarresta 30 ja keinuvarreen päässä olevasta nokasta 31 ja ohjausköyden kääntöpyörästä 32 sekä löysälukon toimintakyn-nyksen määräävästä jousesta 45. Jos tarkastelun lähtökohdaksi otetaan tilanne, jossa edellä selostettu nykäisylukko on auki, vinssin voimansyöttöakseli pyörii, työköyden päässä on ilmassa riippuva kuorma ja ohjausköysi on käyttäjän kädessä, mutta hän ei salli sen kelautua vinssin sisälle, on löysälukon toiminta seuraava.

Käyttäjä aiheuttaa ohjausköyden voiman F^, joka yhdessä voiman ?2 kanssa kumoaa jousen 45 aiheuttaman voiman F3. Jos käyttäjä 46 irroittaa otteensa ohjausköydestä 15, häviävät pyörään 32 vaikuttavat voimat F^ ja F2 ja jousi 45 pystyy kääntämään keinuvartta 30 nuolen 50 suuntaan. Keinuvarsi 30 kääntyy kunnes sen nokka 31 on painunut jonkun hammaskehällä 12 70870 52 olevan hampaan koloon ja pysäyttänyt ohjausköysikelan 14 pyörimisen. Työköysikela 10 pyrkii tällöin taakan vetämänä pyörimään uloskelaussuuntaan, mutta tämä kelojen keskinäinen pyörimisliike avaa pyörähdyskiilaa 18, jolloin kitkakytkin 12 pureutuu uudelleen kiinni sen verran, että työköysikela 10 pysyy oleellisesti paikallaan. Vaikka vinssi tässä vaiheessa menettäisi käyttövoimansa, kiilautuvat kelat 10 ja 14 toisiaan vasten pyörähdyskiilan 18 avautuessa, ja lukittuvat keinuvarren 30 välityksellä vinssin runkoon.

Keksintö selvennetään vielä seuraavan toimintaselostuksen avulla, jossa vinssiin edellytetään sisältyväksi molemmat edelläselvitetyt lukot.

Oletetaan, että keksinnön mukainen vinssi on asennettu traktorin perään ja traktorin ulosottoakseli pyörii antaen vinssille sen tarvitseman käyttöenergian. Vinssin käyttäjä ottaa ohjausköyden päästä kiinni, ja jos nykäisylukko on lukittuna, hän voi vetää sitä vinssistä ulos lähes vastuksetta, mutta jos nykäisylukko ei ole lukittuna, vinssi vetää ohjausköyttä sisäänsä tietyllä voimalla, jonka käyttäjä kuitenkin pystyy helposti voittamaan. Jos käyttäjä ei halua vetää ohjausköyttä ja työköyttä tukin luo niin, että edellä kerrottu voima koko ajan vastustaa vetämistä, on hänen lukittava nykäisylukko ennen kuin hän lähteen vetämään köysiä tukin luo. Nykäisylukon lukitus tehdään ohjausköydestä terävästi nykäisemällä ja se on parasta tehdä ensimmäisenä kun köysiä lähdetään vetämään vinssistä ulos.

Nykäisylukon lukitsemisen jälkeen työköysi ja ohjausköysi voidaan vetää vinssattavan tukin luo lähes ilman vastusta. Työkäysi ja ohjausköysi purkautuvat vinssistä lähes samaan tahtiin eli käyttäjän päästyä tukin luo on molempia, sekä työköyttä että ohjausköyttä purkautunut suurinpiirten sama määrä.

Claims (9)

13 70870 Tässä vaiheessa käyttäjä voi laskea molemmat köydet irti, eikä vinssi vedä niitä puoleensa. Kiinnitettyään rauhassa työköyden tukkiin, käyttäjä ottaa ohjausköyden käteensä ja siitä terävästi nykäisten vapauttaa nykäisylukon, jolloin vinssi alkaa vetää ohjausköyttä sisäänsä voimalla, jonka käyttäjä helposti voittaa. Käyttäjän antaessa ohjausköyden kelautua vinssiin, kelaa vinssi myöskin työköyttä sisäänsä samaan tahtiin kuin oh-jausköyttäkin. Vinssi säätää itse työköyteen kohdistamansa vetovoiman sellaiseksi, että työköysi kelautuu vinssiin ohjausköyden kanssa samaan tahtiin. Käyttäjän tarvitsee ainoastaan kävellä vinssiä kohti omaan tahtiinsa ja pitää oh-jausköysi sopivalla tiukkuudella, jolloinka vinssattava tukki seuraa samaa vauhtia hänen mukanaan. Jos käyttäjä vinssauksen aikana kompastuu ja menettää otteensa ohjausköydestä, pysäyttää löysälukko vinssauksen kunnes käyttäjä, noustuaan ylös, jälleen kiristää ohjausköyttä löysälukon toimintakynnyksen yli ja vinssaus voi jatkua. Vinssattuaan tukin riittävän lähelle traktoria käyttäjä voi lopettaa vinssauksen antamalla ohjausköyden löystyä, jolloin työköysi jää kireälle tai mikä on parempi tapa, nykäistä ohjausköydestä nykäisylukko päälle, jolloinka työköysi löystyy ja tukin irroituksen jälkeen molempia köysiä voidaan vapaasti lähteä vetämään seuraavan tukin luo.

1. Menetelmä käyttöyhteyteen vetolaitteiston (2, 3, 4, 5, 6) kanssa kytkettävän, vastaavasti käyttöyhteydestä vetolait-teistosta irtikytkettävän työköyttä (9) sisäänkelaavan, vas- 14 70870 taavasti ulosluovuttavan työköysikelan (10) käsittävän vinssin tai vastaavan laitteen toiminnan ohjaamiseksi vinssiin sisäänkelautuvalla, vastaavasti uloskelattavalla ohjausköy-dellä (15), tunnettu siitä, että aikaansaadaan oh-jausköydelle (15) pyrkimys vetäytyä sisään, että aikaansaadaan työköysikelan (10) sisäänkelautuminen antamalla ohjaus-köyden vetäytyä sisään työköyteen (9) nähden ja että työköy-den sisäänkelautumisnopeutta rajoitetaan, vastaavasti työ-köyden sisäänkelautuminen pysäytetään rajoittamalla ohjaus-köyden sisäänkelautumista työköyden sisäänkelautumisen suhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että työköyden (9) sisäänkelautuminen aikaansaadaan antamalla ohjausköyden (15) vetäytyä sisään tietty en-nakkomatka työköyteen nähden ja että työköyden sisäänkelautumisnopeutta rajoitetaan, vastaavasti työköyden sisäänkelautuminen pysäytetään rajoittamalla ohjausköyden sisäänkelautumista työköyden sisäänkelautumiseen nähden kyseisellä ennakkomatkalla siten että työköyden sisäänkelautuminen hidastuu suhteessa ohjausköyden jättämämatkaan, vastaavasti pysähtyy ohjausköyden jättämän tultua edellämainitun ennak-komatkan suuruiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjausköyden (15) kireyttä valvotaan (45), että kireyden alittaessa ennaltamäärätyn arvon (F3) aikaansaadaan ohjausköyden sisäänkelautumisen pysähtyminen (29, 30, 31) ja sitäkautta työköysikelan pysähtyminen tai lukkiutuminen ja että ohjausköyden ja työköyden sisäänkelautumisen uudelleenkäynnistyminen aikaansaadaan kiristämällä ohjausköyttä mainitun ennaltamäärätyn arvon ylittävästi.

4. Vinssi jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että 11 15 70870 vinssi koostuu kiinteille akselille (7) vapaastipyöriväksi asennetusta käyttövoimapyörästä (6), kuten ketjuhammaspyö-rästä, käyttövoimapyörän viereen akselille (7) vapaastipyöriväksi ja rajoitetusti aksiaalisesti liikkuvaksi asennetusta työköysikelasta (10)/ työköysikelan viereen, käyttövoima-pyörään nähden vastakkaiselle puolelle akselille (7) vapaastipyöriväksi ja aksialisesti rajoitetusti liikkuvaksi asennetusta ohjausköysikelasta (14), akselille (7) asennetuista, kelojen (10, 14) aksiaaliliikkeen rajoittavista pyörintälaa-kereista (8, 17), kelojen (10, 14) väliin akselille (7) asennetusta pyörähdyskiilaelimestä (18) sekä työköysikelan (10) ja käyttövoimapyörän (6) väliin asennetusta kitkakytkimestä (12), sekä elimistä työköysikelan (10) ja ohjausköysikelan (14) pakottamiseksi kiertymään rajoitetulla voimalla toistensa suhteen pyörähdyskiilaa (18) laajentavaan suuntaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vinssi, tunnettu siitä, että työköysikelan (10) ja ohjausköysikelan keskinäiseen kiertoliikkeeseen pakottava elin on spiraalijousi (25), jonka toinen pää on kiinnitetty työköysikelan (10) päätyyn ja vastakkainen pää vastaavasti ohjausköysikelan (14) päätyyn, ja joka jousi on esijännitetty tietyllä voimalla kelojen kiertämiseksi vastakkaisiin, pyörähdyskiilaa (18) laajentaviin suuntiin.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen vinssi, tunnettu siitä, että siinä on työköysikelan (10) ja ohjausköysikelan (14) välillä lukituselin (26) työköysikelan (10) ja ohjausköysikelan (14) lukitsemiseksi toisiinsa jousi- tai vastaavan elimen (25) jännittynyttä tilaa vastaavaan keskinäiseen kiertyneeseen asemaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen vinssi, tunnettu siitä, että lukituselin (26) on lukittavissa, vast, avatta- 70870 vissa ohjausköyteen (15) kohdistetuilla kahdella peräkkäisellä vetonykäyksellä.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 4-7 mukainen vinssi, tunnettu siitä, että siinä on elin ohjausköysi-kelan (14) lukitsemiseksi vinssin runkoon (1) ohjauskoyden (15) kiristyksen alittaessa tietyn ennaltavalitun arvon.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen vinssi, tunnettu siitä, että lukituselin koostuu ohjausköysikelaan kiinteästi kiinnitetystä hammaselimestä (29), vinssin runkoon (1) kääntyväksi kiinnitetystä vipuelimestä (30), joka toisella vapaalla päällään on sovitettu tarttumaan hammaselimen (29) hammasloveukseen sekä vastakkaisella päällään tunnustelemaan ohjauskoyden (15) kireyttä aseteltuun jousivoimaan (45) nähden, jolloin järjestely on valittu siten, että ohjausköyden kiristysvoiman alittaessa jousivoiman vipuelin lukittuu loveukseen (29) ja vastaavasti vapautuu loveuksesta ohjausköyden kiristysvoiman ylittäessä jousivoiman. 70870 Patentkrav;