FI70671B - Foerfarande foer framstaellning av en mot denaturering bestaendig proteinloesning - Google Patents

Foerfarande foer framstaellning av en mot denaturering bestaendig proteinloesning Download PDF

Info

Publication number
FI70671B
FI70671B FI801361A FI801361A FI70671B FI 70671 B FI70671 B FI 70671B FI 801361 A FI801361 A FI 801361A FI 801361 A FI801361 A FI 801361A FI 70671 B FI70671 B FI 70671B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
solution
insulin
proteins
aqueous
formula
Prior art date
Application number
FI801361A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI801361A (fi
FI70671C (fi
Inventor
Horst Thurow
Original Assignee
Hoechst Ag
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from DE2917535A external-priority patent/DE2917535C2/de
Priority claimed from DE19792952119 external-priority patent/DE2952119A1/de
Application filed by Hoechst Ag filed Critical Hoechst Ag
Publication of FI801361A publication Critical patent/FI801361A/fi
Publication of FI70671B publication Critical patent/FI70671B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI70671C publication Critical patent/FI70671C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07KPEPTIDES
    • C07K14/00Peptides having more than 20 amino acids; Gastrins; Somatostatins; Melanotropins; Derivatives thereof
    • C07K14/435Peptides having more than 20 amino acids; Gastrins; Somatostatins; Melanotropins; Derivatives thereof from animals; from humans
    • C07K14/575Hormones
    • C07K14/62Insulins
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K47/00Medicinal preparations characterised by the non-active ingredients used, e.g. carriers or inert additives; Targeting or modifying agents chemically bound to the active ingredient
    • A61K47/06Organic compounds, e.g. natural or synthetic hydrocarbons, polyolefins, mineral oil, petrolatum or ozokerite
    • A61K47/08Organic compounds, e.g. natural or synthetic hydrocarbons, polyolefins, mineral oil, petrolatum or ozokerite containing oxygen, e.g. ethers, acetals, ketones, quinones, aldehydes, peroxides
    • A61K47/10Alcohols; Phenols; Salts thereof, e.g. glycerol; Polyethylene glycols [PEG]; Poloxamers; PEG/POE alkyl ethers
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K38/00Medicinal preparations containing peptides

Description

ΓΒ1 (11)KUULUTUSJULKAISU
' UTLÄGGN,NGSSKRIFT /1 C (45) Patentti myönnetty
Patent raP’clat CG 10 10CG
(51) Kv.lk.*/lnt.CI.* A 61 K 37/02, 37/26, C 07 K 1/02, ΊΜ (21) Patenttihakemus — Patentansökning 801361 (22) Hakemlsplivi — Ansöknlngidag 28.0*1.80 (23) Alkupilvi —Glltlghetsdag 28.0*».80 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offentllg 3 1 . 1 0.80
Patentti- ja rekisterihallitus Njhtivikilpanon |a kuut.julkaisun pvm.— _/· n, nr
Patent- oeh registerstyrelsen v ' Ansttkan utlagd och utl.skriften publlcerad ^o.uo.öo (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prioritet 3 0.0 A. 79, 22.12.79 Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepub-liken Tyskland(DE) P 2917535.7 P 2952119.5 (71) Hoechst Aktiengesel1schaft, 6230 Frankfurt/Main 80, Saksan liittotasa- valta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Horst Thurow, Kelkheim (Taunus), Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Menetelmä denaturoitumista kestävän vesipitoisen proteiini1iuoksen valmistamiseksi - Förfarande för framstäl Ining av en mot denaturering beständig proteinlösning
Keksinnön kohteena on menetelmä proteiinivesiliuoksen valmistamiseksi, joka kestää rajapinnoilla tapahtuvaa proteiinin denaturoitumista, menetelmä kestovaikutteisen insuliinivalmisteen valmistamiseksi sekä tällaisen liuoksen käyttö hydrofobisten pintojen käsittelemiseksi, jotka denaturoivat proteiiniliuoksia. Lisäksi keksinnön kohteena on tällaisen liuoksen käyttö puhdistettaessa proteiineja kromatografoimalla tai ultrasuodattamalla sekä puhdistettaessa insuliinia kromatografoimalla tai kiteyttämällä.
On tunnettua, että liuenneet proteiinit adsorboituvat hydrofobisissa rajapinnoissa, joihin kuuluu myös vesiliuoksen ja ilman välinen rajapinta (C.W.N. Cumper ja A.E. Alexander, Trans. Faraday Soc. 46 (1950) 235). Proteiinit ovat amfofiilisiä aineita, so. niissä on sekä hydrofiilisiä että hydrofobisia alueita. Hydrofobiset alueet muodostavat kosketuskohdan hydrofobisiin rajapintoihin.
2 70671
Seurauksena proteiinien adsorptiosta rajapintoihin on havaittavissa erilaisia sekundaarireaktoita, joita yleensä kutsutaan yhteisnimellä "denaturointi”. Adsorboituneiden proteiinimolekyylien muoto muuttuu (tertiääri- ja/tai sekundaarirakenteen muuttuminen). Lisäksi voi tapahtua adsorboituneiden proteiinimolekyylien aggre-goitumista liukoisiksi tai liukenemattomiksi polymeerimuodoiksi.
Niinpä monilla proteiineilla tunnetaan pinta-aggregoitumista, mikä ilmenee esim. liuoksen samentumisena tai proteiinien biologisena inaktivoitumisena, kun vesiliuoksia sekoitetaan tai ravistellaan (A.F. Henson, I.R. Mitchell, P.R. Mussellwhite, J. Colloid Interface Sei. 32 (1970) 162). Tämä pinta-adsorptio ja -aggregoituminen on erityisen haitallista proteiiniliuosten siirtämiseen tarkoitetuissa laitteissa, esim. lääkkeiden automaattisissa annostelulaitteissa. Joissakin tapauksissa tapahtuu myös adsorboituneiden pro- t teiinien ja liuenneiden aineiden välisiä kemiallisia reaktioita (F. MacRitchie, J. Macromol. Sei., Chem., 4 (1970) 1169).
Erityisesti tämä koskee nauta-, sika- ja ihmisinsuliinia tai niiden des-Bl-fenyylialaniinijohdannaisia. Sinkkipätoisuuden ollessa jopa 0,8 % insuliinin painosta nämä liukenevat kirkkaina vesiväliaineisiin, joiden pH on alle 4,3 ja yli 6,5. Mainitut insuliinit muodostavat vesiliuoksissa aggregaatteja, jolloin liuos muodostuu tasapainotilassa olevista monomeerisistä, dimeerisistä, tetrameerisistä, heksameerisistä ja oiigomeerisistä insuliinimole-kyyleistä. On tunnettua, että insuliini absorboituu voimakkaasti hydrofobisiin pintoihin, joihin kuuluu myös liuoksen ja ilman välinen rajapinta (Weisenfeld et ai., Diabetes 17 (1968) 766 ja Browne et ai., Eur. J. Biochem. 33 (1973) 233). Omat kokeet ovat osoittaneet, että absorboitunut insuliini voi denaturoitua pinnassa. Lämpötila ja liuoksen liike vaikuttavat tähän tapahtumaan. Denaturoitunut tuote desorboituu jälleen polymeerisenä aggregaattina, joka liuoksen ollessa riittävän konsentroitu muodostaa sakan tai tiksotrooppisen geelin. Denaturoitunut insuliini on biologisesti tehoton ja tukkii siirtoletkuja esim. jatkuvatoimisessa tai ohjatusti toimivassa insuliini-infuusiopumpussa, jollaista käytetään keinotekoisissa beeta-soluissa.
Lisäksi denaturoitu insuliini voi johtaa immunologisiin tor-juntareaktioihin. On olemassa tutkimuksia, joiden mukaan insulii- 3 70671 nin fysikaalinen olomuoto on syynä insuliinin vasta-aineiden syntymiseen (Kumar et ai., Horm. Metab. Res. 6 (1974) 175). Lisäksi on tunnettua, että ihmiselle annettaessa jopa ihmisinsuliini johtaa immunolgisiin reaktioihin (A. Teuscher et ai., Diabetologia 13 (1977) 435).
Tekniikan tason mukaisesti valmistetut terapeuttisesti käytettävät insuliinivesiliuokset voivat sisältää tehoaineen eli nauta- tai sikainsuliinin tai näiden insuliinien des-B1-fenyyliala-niinijohdannaisen ohella jopa 0,8 % liuennutta sinkkiä insuliinin painosta, ainetta isotonian säätämiseksi kuten natriumkloridia, glyseriiniä tai glukoosia, säilöntäainetta kuten fenolia, kresolia tai p-hydroksibentsoehappometyyliesteriä ja suolaa pH-arvon pusku-roimiseksi kuten natriumfosfaattia, -asetaattia tai -sitraattia. Lisäksi voidaan lisätä kestovaikutusapuaineita kuten protamiinia tai surfeenia hidastetun insuliinivaikutuksen saavuttamiseksi tai liuokset on sekoitettu insuliinin kiteisiin tai amorfisiin kesto-vaikutusmuotoihin. Voitiin todeta, että kaikissa näissä valmisteissa liuennut insuliini denaturoituu rajapinnoissa.
Omat kokeet ovat osoittaneet, että denaturoitumisnopeus kasvaa liuosten lämpötilan, liikkeen ja pH-arvon mukaan. Samalla tavoin ihmisinsuliini denaturoitui vesiliuoksissa. Insuliinin aggre-goitumistasapainoja vesiliuoksissa monomeerisen molekyylin suuntaan siirtävät lisäaineet, kuten guanidiini, urea, pyrdiini tai mono-meeriset puhdistusaineet, nopeuttavat denaturoitumista. Aineet, jotka siirtävät tasapainoja päinvastaiseen suuntaan, kuten sinkki ja muut kaksiarvoiset metaili-ionit, hidastavat denaturoitumista. Mutta kaikkien edullisten olosuhteiden yhdistäminenkään ei pysty estämään insuliinin denaturoitumista. Tämä denaturoituminen, joskin hitaampana, oli havaittavissa myös varastoitaessa liuoksia lepotilassa.
Hydrofobisten rajapintojen erikoismuoto muodostuu jäädytettäessä vesiliuoksia esim. jäädytyskuivattaessa proteiineja. Näissäkin rajapinnoissa tapahtuu proteiinien kuvattua denaturoitumista (U.B. Hansson, Acta Chem. Scand. 22 (1968) 483) .
Denaturointiprosessi voi antaa proteiineille immunogeenisiä ominaisuuksia (so. kyvyn indusoida immunologisia torjuntareaktioi-ta elimistössä) tai voimistaa jo olemassa olevia immunogeenisiä ominaisuuksia. Lisäksi biologiset ominaisuudet kuten entsymaattinen, 4 70671 serologinen tai hormonaalinen teho voivat muuttua tai hävitä.
Lisäksi on tunnettua, että proteiinien adsorptio rajapinnoissa, jotka muodostuvat vesiliuoksen ja nestemäisen hydrofobisen faasin väliin, voidaan estää siten, että tähän systeemiin lisätään monomeerisiä pinta-aktiivisia aineita kuten alkyylialkoholeja (R. Cecil ja C.F. Louis, Biochem, J 117 (1970) 147). Nämä aineet puolestaan absorboituvat palautuvasti hydrofobisiin rajapintoihin ja syrjäyttävät siten proteiinit. Tämän menetelmän haittana on, että vesiliuoksessa on pinta-aktiivisten aineiden käyttökonsentraation oltava lähellä kyllästymisarvoa, koska vain näin varmistetaan rajapinnan optimikuormitus. Monissa tapauksissa rajapinnan koko ei ole vakio, vaan vaihtelee (esim. liuoksen ja ilman rajapinta pro-teiiniliuoksia sekoitettaessa tai ravisteltaessa), jolloin vesi-liuoksen on vuoroin luovutettava uudelleen ja vastaanotettava näiden pinta-aktiivisten aineiden molekyylejä, so. liuoksessa on oltava puskurivaranto. Koska käyttökonsentraation on oltava lähellä kyllästymisrajaa tämä on vain rajallisesti mahdollista.
Tämän menetelmän lisähaittana on, että mainitut monomeeri-set pinta-aktiiviset aineet eivät adsorboidu vain hydrofobisiin rajapintoihin, vaan myös liuenneiden proteiinien hydrofobisiin alueisiin. Näissä ne denaturoivat liuenneita proteiineja. Monissa tapauksissa tämä denaturointi on palautumaton ja juuri tämä halutaan estää.
Monomeeristen pinta-aktiivisten aineiden hydrofobisiin rajapintoihin ja myös liuenneiden proteiinien hydrofobisiin alueisiin sitoutumisen voimakkuus riippuu aineiden hydrofobisuudesta, so. alkyyliketjujen pituudesta. Mitä pitempi alkyyliketju on sitä voimakkaampi on sitoutuminen. Ristiriita, joka vallitsee rajapintojen mahdollisimman täydellisen pinta-aktiivisilla aineilla kuormittamisen (saavutettavissa aineiden suurella hydrofobisuudella tai suurella käyttökonsentraatiolla) ja liuenneiden proteiinien hydrofobisiin alueisiin kohdistuvan mahdollisimman pienen sitoutumisen välillä tuntui ratkaisemattomalta.
Lisäksi DE-hakemusjulkaisusta 26 20 483 tunnetaan insuliini-vesiliuos, joka ei geeliydy ja jossa ei tapahdu erottumista varastoinnin aikana, kun liuokseen lisätään ennen varastointia 0,1-20 paino-% jonkin korkeamman alkoholin polyoksietyleenieetteriä.
5 70671 Näiden polyoksietyleenieettereiden, joiden molekyyliketjuis-sa etyleeniyksiköt ja happiatomit vuorottelevät, ei todettu mitenkään suojaavan proteiinivesiliuoksia denaturoinnilta. Kyseisillä etyleeniyksiköillä ei ilmeisesti ole sellaiseen suojavaikutukseen tarvittavia hydrofobisia ominaisuuksia, koska ne sijaitsevat molekyyliket jussa siten, että ne eivät pääse vuorovaikutukseen hydrofobisten rajapintojen tai hydrofobisiin alueisiin liuenneiden proteiinien kanssa.
DE-hakemusjulkaisusta 26 41 819 tunnetaan lisäksi farmaseuttinen peräpuikkovalmiste, joka sisältää (1) insuliinia, (2) perä-puikkoperusmassaa ja (3) vähintään yhtä absorptiota nopeuttavaa ainetta ja muiden muassa ionitonta pinta-aktiivista poly(etyleeni-oksidipropyleenioksidia), jonka määrä on 0,001-0,5-kertaa perä-puikkoperusmassan määrä. Tämän julkaisun antamien tietojen perusteella ei ollut mahdollista valmistaa stabiilia proteiinivesiliuos-ta, joka kestää rajapinnoilla tapahtuvaa proteiinien denaturoitumista .
Nyt on havaittu, että ketjumaisen perusrakenteen omaavat polymeeriset aineet, joiden rakenteissa on vuorotellen heikosti hydrofobisia ja heikosti hydrofiilisiä alueita, muuttavat rajapintoja siten, että proteiinien adsorptio näihin rajapintoihin ja siten mainitut sekundaarireaktiot kuten rajapinta-aggregoituminen estyvät tehokkaasti.
Keksinnön mukaiselle menetelmälle stabiilin proteiinivesi-liuoksen valmistamiseksi, joka kestää rajapinnoilla tapahtuvaa proteiinien denaturoitumista, on tunnusomaista, että proteiinive-siliuokseen lisätään pinta-aktiivista homopolymeraattia, sekapoly-meraattia tai möhkälepolymeraattia, jolla on kaava (I) V - Xn - R3 (I) jossa Xn on ketju, joka sisältää halutussa järjestyksessä n jäsentä, joilla on kaava (II) tai (III) »1 R« R-i I1 I1 I1 -CH - CH - O - - CH - O - (II) (III) 6 70671 ja n on 2-80, edullisesti 8-45, on H, -CH^ tai -C^H^, jolloin ryhmät R^ voivat olla samoja tai erilaisia ja vähintään puolessa ketjun jäsenistä X on -CH^ tai C2H,-, Y on -O- tai -NH- ja R2 ja R^ ovat toisistaan riippumatta H tai orgaaninen ryhmä.
Eräs keksinnön suoritusmuoto käsittää insuliinivesiliuoksen valmistuksen, jolloin liuokseen mahdollisesti lisätään insuliini-liuoksissa tavanomaisia lisäaineita isotonian, säilyvyyden ja/tai kestovaikutuksen säätämiseksi.
Keksinnön mukainen menetelmä proteiinivesiliuosten stabiloi-miseksi soveltuu yleensä peptideille ja polypeptideille, jotka adsorboituvat liuoksesta hydrofobiselle rajapinnalle. Tällaisista peptideistä ja polypeptideistä voidaan mainita entsyymit, kuten urikaasi, lysotsyymi, streptokinaasi, myoglobiini, neuraminidaasi; peptidihormonit, kuten sekretiini, glukagoni, kalsitoniini, gast-riini, ACTH, bradykiniini, kolekystokiniini, kasvuhormoni, ery-tropoietiini, kilpirauhasta stimuloivat hormonit, tymosiini, hypo-talamusta säätelevät tekijät, relaksiini; sekä proteiinit, joilla on muita tehtäviä, kuten albumiini, erilaiset immunoglobuliinit, fibroblasti-interferoni, leukosyytti-interferoni ja ihmisestä peräisin oleva immuuni-indusoitu interferoni.
Erityisen edullisia ovat kaavan (I) mukaiset yhdisteet, joissa R2 ja R^ merkitsevät vetyä. Vähemmin edullisia ovat kaavan (I) mukaiset yhdisteet, joissa R^ on 1-20 hiiliatomia sisältävä alkyy-li, 2-20 hiiliatomia sisältävä karboksyylialkyyli tai 1-10 alkyyli-hiiliatomia sisältävä alkyylifenyyli. Edullisissa yhdisteissä R2 on samoin 1-20 hiiliatomia sisältävä karboksialkyyli tai 1-10 al-kyylihiiliatomia sisältävä alkyylifenyyli.
Esimerkkejä ryhmistä R2 ja R^ ovat metyyli, etoksi, propoksi, butoksi tai ryhmät, jotka ovat peräisin lauryylialkoholista tai myristyylialkoholista, karboksialkyyliryhmät, jotka ovat peräisin etikkahaposta, propionihaposta, voihaposta, palmitiinihaposta tai steariinihaposta, nonyylifenoksi, oleyyliamino taistearyyliamino.
R2 tai R^ voidaan myös johtaa moniarvoisesta alkoholista kuten glyseriinistä tai pentaerytriitistä tai moniarvoisesta karb-oksyylihaposta kuten sitruunahaposta tai moniarvoisesta amiinista kuten etyleenidiamiinista. Monifuktionaalinen ryhmä R2 tai R^ voi olla sitoutunut kahteen tai useampaan yllä kuvattuun polyalkoksi-ketjuun, jolloin muodostuu haarautuneita tuotteita.
7 70671
Keksinnössä käytettävien pinta-aktiivisten aineiden valmistus tapahtuu tunnettuun tapaan lisäämällä kontrolloidusti alkyleeni-oksideja alkyleenidiglykoleihin (tai moniarvoisiin alkoholeihin tai amiineihin kuten pentaerytriittiin tai etyleenidiamiiniin, jolloin saadaan haarautuneita tuotteita). Päätehydroksyylifunktiot voidaan mahdollisesti esteröidä tai eetteröidä. Yleisohje sopivan möhkälepolymeraatin valmistamiseksi on esitetty esimerkissä 1a.
Keksinnössä käytettäville pinta-aktiivisille aineille on ominaista, että vesipitoisessa väliaineessa jo 2-20C ppm:n pitoisuus on tehokas. Voidaan olettaa, että nämä aineet sijoittuvat rajapintaan siten, että niiden hydrofobiset ryhmät tunkeutuvat hydrofobiseen faasiin ja niitä lomittavat hydrofiiliset ryhmät vesifaasiin. Koska yksittäisten hydrofobisten ryhmien hydrofobisuus on suhteellisen heikko, näiden yksittäisten hydrofobisten ryhmien sitoutuminen muihin hydrofobisiin rakenteisiin kuten liuenneiden proteiinien hydrofobisiin alueisiin lienee myös niin heikko, että se keksinnön mukaisia pitoisuuksia käytettäessä voidaan jättää huomiotta. Vasta kaikkien yksittäisten hydrofobisten ryhmien sidosten summa saa suuressa hydrofobisessa pinnassa (rajapinta, johon verrattuna liuenneiden proteiinien hydrofobiset alueet ovat hyvin pieniä) aikaan sen, että nämä aineet peittävät rajapinnat pienilläkin käyttöpi-toisuuksilla optimaalisesti.
Molekyylimuodon, joka keksinnössä käytettävillä pinta-aktii-visilla aineilla on vesiliuoksessa, on poikettava muodosta, joka niillä on pinnassa. Vesiliuoksessa polymeeriketjun muoto on sellainen, että hydrofobiset alueet kumoavat toisensa ja hydrofiili-set alueet tunkeutuvat ulospäin vesipitoiseen ympäristöön. Tämä aikaansaa erittäin hyvän Huokoisuuden vesiväliaineisiin ja tarjolla on riittävän suuri puskurivaranto, joka rajapintojen koon jat-kuvastikin muuttuessa mahdollistavat rajapintojen optimikuormituk-sen mainituilla aineilla.
Adsorption ja denaturoinnin esto keksinnössä käytettävillä lisäaineilla on sitäkin yllättävämpää, koska kuten yllä kuvattiin monomeeristen, liukoisten pinta-aktiivisten aineiden (puhdistusaineiden) lisäys nopeuttaa proteiiniliuosten ja erityisesti insuliinin denaturoitumista.
8 70671
Keksinnön mukaiset polymeeriset pinta-aktiiviset aineet voidaan joko sekoittaa proteiinitluokseen tai niillä voidaan esi-käsitellä pintoja, jotka joutuvat kosketukseen proteiiniliuoksen kanssa.
Mainittujen polymeeristen pinta-aktiivisten aineiden lisäys proteiiniliuoksiin ei rajoitu vain hoitoon käytettäviin liuoksiin. Näitä aineita voidaan lisätä proteiiniliuoksiin myös proteiinien valmistus- ja puhdistusprosessissa estämään adsorptiota ja denatu-rointia rajapinnoissa erityisesti proteiiniliuosten geelikromato-grafiässä ja ultrasentrifugoinnissa.
Insuliinin denaturoituminen on palautuva prosessi. Käsittelemällä denaturoitunutta insuliinia helppoliukoisilla puhdistusaineilla (esim. natriumdodekyylisulfaatilla), vesipitoisilla, emäksisillä väliaineilla pH-arvossa yli 10,5 tai konsentroidulla tri-fluorietikkahapolla voidaan denaturoituneet tuotteen palauttaa alkuperäiseen tilaan. On myös mahdollista mainituissa olosuhteissa palauttaa alkuperäistilaan tavanomaisessa valmistusprosessissa saatavien insuliinien denaturoituneen insuliinin vähäinen osa ennen kuin näiden tuotteiden liuokset saatetaan kosketukseen keksinnössä käytettävien pinta-aktiivisten aineiden kanssa.
Hoitoon käytettävät insuliiniliuokset voidaan valmistaa seu-raavan yleisvalmistusohjeen mukaan.
Liuotetaan jopa 1 500 C00 kansainvälistä yksikköä (IE) nauta-, sika- tai ihmisinsuliinia. tai näiden insuliinien des-Bl-fenyyliala-niinijohdannaista, jossa voi olla jopa 0,8 paino-% sinkkiä, 400 mitään vettä ja lisätään samalla 1-n kloorivetyhappoa. Tämä liuos sekoitetaan 500 mitään liuosta, jossa on säilöntäainetta kuten fenolia, kresolia tai p-hydroksibentsoehappometyyliesteriä, ainetta isotonian säätämiseksi kuten natriumkloridia, glyseriiniä, glukoosia tai vastaavaa hiilihydraattia ja suolaa pH-arvon puskuroimisek-si kuten natriumfosfaattia, -asetaattia, -sitraattia, 5,5-dietyyli-barbitaalinatriumia tai tris-(hydroksimetyyli)-aminometaania. Lisäksi tämä liuos voi sisältää kestovaikutusapuainetta kuten surfee-nia hidastetun insuliinivaikutuksen saavuttamiseksi. pH säädetään arvoon 3,0-4,0 tai 6,8-7,5 1-n kloorivetyhapolla tai 1-n natrium-hydroksidiliuoksella. Sitten lisätään 50 ml vesiliuosta, jossa on 2-20C mg keksinnössä käytettävää pinta-aktiivista ainetta. Liuos täytetään 1,0 litraksi.
9 70671 Tällainen hoidollinen insuliiniliuos voidaan sekoittaa amorfista tai kiteistä, hitaasti vaikuttavaa insuliinia sisältävään suspensioon.
Esimerkki 1 a) Kymmenen litran lasikolviin, joka oli varustettu sekoit-timella, kuumennushauteella, palautusjäähdyttimellä ja laitteella alkyleenioksidien annostelemiseksi typpisuojassa, lisättiin 152,1 g propyleeniglykolia ja 125 g 40 %:sta kaliumhydroksidiliuosta. Vesi poistettiin tislaamalla vakuumissa. Sitten lisättiin hitaasti ja sekoittaen 120°C:ssa peräkkäin 4141 g propyleenioksidia ja 476 g etyleenioksidia. Reaktion päätyttyä kaliumhydroksidi neutraloitiin lisäämällä maitohappoa. Helposti haihtuvat komponentit poistettiin tislaamalla vakuumissa ja tuotteesta poistettiin vesi. Tuotteen keskimääräinen molekyylipaino oli 2000 Daltonia ja sen polyoksi-etyleenipitoisuus molekyylissä oli 1C paino-%.
b) Kaksi näytettä, joissa kummassakin oli 10 ml nautaseerumi-albumiinin tai ihmisalbumiinin 0,1 %:sta liuosta 0,01-m fosfaatti-puskurissa, pH 7, ja kaksi samanlaista näytettä, joihin oli lisätty stabilisaattorina 10 ppm (liuoksen painosta) möhkälepolymeraat-tia, joka muodostui polypropyleeniglykolin suorasta ketjusta, keskimääräinen molekyylipaino 1750 Daltonia, johon molemminpuolisesti oli kummallekin puolelle sekapolymeroitu 5 % polyetyleeniglykolia, ravisteltiin 37°C:ssa. Molemmissa ensimmäisissä näytteissä näkyi 7 ja vastaavasti 30 vuorokauden kuluttua voimakas, denaturoituneen proteiinin aiheuttama samennus. Molemmat stabilisaattoria sisältävät näytteet olivat vielä usean kuukauden kuluttua kirkkaita.
Esimerkki 2
Kymmeneen näytteeseen, joissa kussakin oli E. colista saadun β-galaktosidaasientsyymin 0,01 %:sta liuosta 0,01-m fosfaattipuskurissa, pH 7, ja 3 x 10®/aU/ml, lisättiin kasvavana sarjana 10 -100 mg silikoniöljyä AK 350. Suspensioita ravisteltiin 48 tuntia 5°C:ssa. Tällöin muodostui emulsio, joka ultrasentrifugoimalla (40 000 g, 30 minuuttia, 4°C) jakaantui kahdeksi faasiksi. Entsyymiaktiivisuus määritettiin vesifaasista. Osoittautui, että silikoniöl jyemulsio oli adsorboinut entsyymin 70 %:iin saakka. Kun koe toistettiin lisäten 100 ppm (liuoksen painosta) seuraavaa yhdistettä: 10 70671 CH-3 CH3-(CH2)12-CH2-0-(-CH2-CH2-0-)4-(-CH2-CH-0-)4-h voitiin havaita, että tämän pinta-aktiivisen yhdisteen läsnäollessa yhtään entsyymiaktiivisuutta ei ollut adsorboitunut silikoni-öljyyn.
Esimerkki 3
Jaettiin kahteen yhtä suureen osaan 10 ml vesisuspensiota, (R) jossa oli polystyreenihelmiä (Dow-Latex ), keskimääräinen halkaisija 0,481 /im. Toista osaa ei käsitelty ja toista osaa sekä 50 mg möhkälepolymeraattia, joka muodostui polypropyleeniglykolin suorasta ketjusta, keskimääräinen molekyylipaino 2250 Daltonia, johon molemminpuolisesti oli kummallekin puolelle sekapolymeroitu 5 % polyetyleeniglykolia, ravisteltiin kaksi vuorokautta huoneen lämpötilassa. Sitten ylimäärä poistettiin dialysoimalla vesiliuoksen suhteen, jossa oli 20 ppm tätä polymeeristä pinta-aktiivista ainetta.
Seuraavassa taulukossa mainituista proteiineista valmistettiin kustakin kaksi 3 ml:n liuosta, jossa oli merkitty konsentraa-tio pH 7-fosfaattipuskurissa. Kutakin näistä liuoksista ja vastaavasti 500 /il käsittelemätöntä ja yllä kuvatulla tavalla esikäsi-teltyä polystyreenisuspensiota ravisteltiin 5°C:ssa. Sitten jokainen näyte suodatettiin kirkkaaksi 0,2 /im suodattimen läpi. Suodos-ten proteiinipitoisuudet ilmenevät taulukosta:
Proteiini Proteiinipitoisuus liuoksissa
ABC
_mg/ml mg/ml mg/ml_
Ihmis-V^-globuliini 1,2 1,2 0,2
Muna-albumiini 0,5 0,50 0,22
Lysotsyymi 1,0 0,95 0,25
Sekretiini 1,0 1,0 0,3
Glukagoni 1,0 0,9 0,3
Insuliini____1 , 0_1,0_0,2_ A = 3 ml käytettyjä proteiiniliuoksia + 450 /il puskuria B = esikäsiteltyjen polystyreenipintojen kanssa kosketuksen jälkeen C = käsittelemättömien polystyreenipinto jen kanssa kosketuksen jälkeen 11 70671 Tämä koe toistettiin 37°C:ssa. Tällöin suodoksia lisäksi tutkittiin geelikromatografioimalla pylväässä. Osoittautui, että käsittelemättömien polystyreenihelmien kanssa kosketuksessa olleet proteiiniliuokset sisälsivät suurimolekyylisiä aggregaatteja. Esi-käsiteltyjen polystyreenihelmien kanssa kosketuksessa olleissa pro-teiiniliuoksissa ei voitu havaita tällaisia aggregaatteja.
Esimerkki 4
Viisi näytettä, joissa kussakin oli 10 ml glukagonin 0,1 %:sta liuosta 0,05-ro tris/HCl-puskurissa, pH 8,0, ja viisi samanlaista näytettä, joihin oli lisätty 50 ppm (liuoksen painosta) seuraavaa yhdistettä: CH, CH3-(CH2)14-CH2-0-(-CH2-CH2-0-)4-(-CH2-CH-0-)4-h ravisteltiin huoneen lämpötilassa. Viidessä ensimmäisessä näytteessä näkyi neljän vuorokauden kuluttua saostuneen, denaturoituneen proteiinin aiheuttama samennus. Näytteet, joihin oli lisätty pinta-aktiivista ainetta, säilyivät useita viikkoja kirkkaina.
Esimerkki 5
Ampulleja, joissa kussakin oli 1-5 ml 0,1 %:na liuoksena pep-tidihormoneja sekretiini, kalsitoniini, glukagoni, gastriini, ad-renokortikotrooppinen hormoni (ACTH), bradykiniini, kolekystokinii-ni (CCK), gastriinia inhiboiva polypetidi (GTP), vasoaktiivinen suolipolypeptidi (VIP) ja luteiinisoiva-releasing-hormoni (LHR) 0,05-m tris/HCl-puskurissa, pH 7,5 ja samanlaisia näytteitä, joihin oli lisätty 10 ppm (liuoksen painosta) möhkälepolymeraattia, joka muodostui polypropyleeniglykolin suorasta ketjusta, keksimääräinen molekyylipaino 2000 Daltonia, johon molemminpuolisesti oli kummallekin puolelle sekapolymeroitu 5 % polyetyleeniglykolia, ravisteltiin 37°C:ssa. Näytteissä ilman stabilisaattoria näkyi muutaman vuorokauden kuluttua voimakas, denaturoituneen proteiinin aiheuttama samennus. Stabiloidut näytteet olivat useankin kuukauden kuluttua kirkkaita.
Esimerkki 6
Muna-albumiinin/ ihmisimmunoglobuliini-G:n tai valaan myoglo-biinin 0,1 %:sta liuoksista 0,01-m fosfaattipuskurissa, pH 7, ja samanlaisista liuoksista, joihin oli lisätty 0,1 % (liuoksen painosta) seuraavaa yhdistettä: 12 70671
R R
^^N-CH2-CH2-N R R
CH,
I J
R = -(CH2-CH-0)n - (-CH2-CH2-0-) -H
jolloin n ja m valittiin siten, että yllä olevan yhdisteen keskimääräiseksi molekyylipainoksi tuli 12 500 Daltonia ja sen etyleeni-oksidiosuudeksi 40 %, poistettiin aggregaatit ultrasentrifugoimal-la (esim. 100 000 g, 90 minuuttia). Ravisteltiin 37°C:ssa ampulleja, jotka sisälsivät 10 ml näitä liuoksia. Näytteissä ilman stabilisaattoria näkyi muutaman tunnin kuluttua voimakas, saostuneen, denaturoituneen proteiinin aiheuttama samennus. Näytteet, joihin oli lisätty pinta-aktiivisia aineita, säilyivät useita kuukausia kirkkaina ja analyyttisen ultrasentrifugoinnin jälkeen niissä ei ollut uusia aggregaatteja.
Esimerkki 7
Kiteytettyä nautainsuliinia (40 000 IE), jossa oli 0,5 paino-% sinkkiä, liuotettiin 200 ml:aan vettä 3 ml:n kera 1-n kloo-rivetyhappoa. Tähän liuokseen lisättiin 700 ml liuosta, jossa oli 1 g p-hydroksibentsoehappometyyliesteriä, 16 g glyseriiniä ja 1,4 g natriumasetaatti*3 H20:ta. Liuoksen pH säädettiin arvoon 6,9-7,4 1-n natriumhydroksidiliuoksella. Kun oli lisätty 5 ml lineaarisen polypropyleeniglykolin, keskimääräinen molekyylipaino 2000 Daltonia, 0,1 %:sta vesiliuosta, täytettiin vedellä 1,0 litraksi ja liuos steriilisuodatettiin.
Esimerkki 8
Naudan kiteytettyä des-B1-fenyylialaniini-insuliinia (100 000 IE), jossa oli 0,6 paino-% sinkkiä, liuotettiin 200 ml:aan vettä 3 ml:n kera 1-n kloorivetyhappoa. Tähän liuokseen lisättiin 700 ml liuosta, jossa oli 2 g fenolia, 17 g glyseriiniä ja 6,057 g tris-(hydroksimetyyli)-aminometaania, jonka pH oli säädetty arvoon 7,6 35 ml:11a 1-n kloorivetyhappoa. Liuoksen pH säädettiin arvoon 7,2-7,6. Kun oli lisätty 10 ml yhdisteen 70671 13 CH, CH3“(CH2)12-CH2-0-(-CH2-CH2-0-)4-(-CH2-CH-0-)4-h 1 %:sta vesiliuosta täytettiin vedellä 1,0 litraksi ja liuos ste-riilisuodatettiin.
Esimerkki 9
Amorfista nautainsuliinia (1 000 000 IE), jossa oli 0,8 pai-no-% sinkkiä, liuotettiin 400 ml:aan vettä 5 ml:n kera 1-n kloori-vetyhappoa. Tähän liuokseen lisättiin 500 ml liuosta, jossa oli 2.5 g fenolia, 16 g glyseriiniä ja 1,78 g Na2HP04*2 H20:ta. Liuoksen pH säädettiin arvoon 7,2-7,5. Kun oli lisätty 5 ml lineaarisen polypropyleeniglykolin, keskimääräinen molekyylipaino 1750 Daltonia, 0,1 %:sta vesiliuosta täytettiin vedellä 1,0 litraksi ja liuos steriilisuodatettiin.
Esimerkki 10
Nautainsuliinia (40 000 IE), joka möhkälepolymeraatin läsnäollessa, joka muodostui polypropyleeniglykolin suorasta ketjusta, keskimääräinen molekyylipaino 1750 Daltonia, johon molemminpuolisesti oli kummallekin puolelle sekapolymeroitu 5 % polyetyleenigly-kolia, oli puhdistettu kromatografoimalla ja joka sisälsi 0,6 paino-% sinkkiä, liuotettiin 200 ml:aan vettä 3 ml:n kera 1-n kloo-rivetyhappoa. Tähän liuokseen lisättiin 700 ml liuosta, jossa oli 2.5 g m-kresolia, 50 g glukoosia, 1,4 g natriumasetaatti·3 H20:ta ja 10 mg yllä mainittua möhkälepolymeraattia. Liuoksen pH säädettiin arvoon 6,9-7,4 1-n natriumhydroksidiliuoksella, täytettiin 1,0 litraksi ja steriilisuodatettiin.
Esimerkki 11
Kiteytettyä sikainsuliinia (40 000 IE), jossa oli 0,6 paino-% sinkkiä, liuotettiin 200 ml:aan vettä 3 ml:n kera 1-n kloorivety-happoa. Tähän liuokseen lisättiin 700 ml liuosta, jossa oli 1 g p-hydroksibentsoehappometyyliesteriä, 17 g glyseriiniä, 1,4 g natriumasetaatti· 3 H20:ta ja 10 mg lineaarista polypropyleeniglykolia, keskimääräinen molekyylipaino 1750 Daltonia. Liuoksen pH säädettiin arvoon 6,9-7,4. Täytettiin vedellä 1,0 litraksi ja liuos steriili-suodatettiin .
14 70671
Esimerkki 12
Kiteytettyä nautainsuliinia (450 000 IE), joka möhkälepoly-meraatin läsnäollessa, joka muodostui polypropyleeniglykolin suorasta ketjusta, keskimääräinen molekyylipaino 1750 Daltonia, johon molemminpuolisesti oli kummallekin puolelle sekapolymeroitu 5 % polyetyleeniglykolia, oli puhdistettu tavanomaisen kromatografia-menetelmän avulla ja joka sisälsi 0,5 paino-% sinkkiä, liuotettiin 400 ml:aan 0,03-n kloorivetyhappoa ja tähän liuokseen lisättiin liuos, jossa oli 150 mg ZnCl2:ta ja 5 mg kromatografiässä käytettyä möhkälepolymeraattia 100 ml:ssa 0,03-n kloorivetyhappoa. Liuos steriilisuodatettiin ja siihen sekoitettiin 500 ml samoin sterii-lisuodatettua liuosta, jossa oli 70 g natriumkloridia, 14 g nat-riumasetaatti·3 H20:ta, 5 mg kromatografiässä käytettyä möhkälepolymeraattia ja 10 ml 1-n natriumhydroksidivesiliuosta. Seoksen pH säädettiin arvoon 5,4 ja sekoitettiin 48 tuntia huoneenlämpö-tilassa, jolloin insuliini kiteytyi romboedreiksi. Kidesuspensioon lisättiin 10,25 litraa steriiliä liuosta, jossa oli 20 g natriumkloridia, 1,75 g natriumasetaatti·3 H20:ta, 11,25 g p-hydroksi-bentsoehappometyyliesteriä ja 102,5 mg kromatografiässä käytettyä möhkälepolymeraattia. pH säädettiin arvoon 6,9-7,3 lisäämällä tiputtaen 1-n natriumhydroksidiliuosta.
Esimerkki 13
Kiteytettyä nautainsuliinia (40 000 IE), joka oli yhdisteen CH-j CH3-(CH2)10-CH2-O-(-CH2-CH2-0-)4-(-ch2-ch-o-)4-h läsnäollessa puhdistettu tavanomaisen kromatografiamenetelmän avulla ja joka sisälsi 0,5 paino-% sinkkiä, liuotettiin 200 ml:aan vettä 3 ml:n kera 1-n kloorivetyhappoa. Tähän liuokseen lisättiin 700 ml liuosta, jossa oli 1 g p-hydroksibentsoehappometyyliesteriä, 50 g glukoosia, 0,175 g surfeenia ja 100 mg samaa ainetta kuin kromatografiässä käytetty. Liuoksen pH säädettiin arvoon 3,3-3,5 valinnaisesti 1-n kloorivetyhapolla tai 1-n natriumhydroksidiliuok-sella, täytettiin vedellä 1,0 litraksi ja steriilisuodatettiin.

Claims (11)

15 70671
1. Menetelmä vesipitoisen proteiiniliuoksen valmistamiseksi, joka kestää rajapinnoilla tapahtuvaa proteiinien denaturoitumista, tunnettu siitä, että vesipitoiseen proteiiniliuokseen lisätään pinta-aktiivista homopolymeraattia, sekapolymeraattia tai möhkälepolymeraattia, jolla on kaava (I) r2y - Xn - R3 (I) jossa Xn on ketju, joka sisältää halutussa järjestyksessä n jäsentä, joilla on kaava (II) tai (III) R. R, R. I1 I1 I1 -CH - CH - O - - CH - O - (II) (III) ja n on 2 - 80, edullisesti 8 - 45, R^ on H, -CH^ tai -C2H5, jolloin ryhmät R^ voivat olla samoja tai erilaisia ja ovat vähintään puolessa ketjun Xn jäsenistä -CH^ tai -C2H^, Y on -O- tai -NH- ja R2 ja R^ ovat toisistaan riippumatta H tai orgaaninen ryhmä.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että R2 ja R^ merkitsevät vetyä.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että R2 ja/tai R^ ovat vähintään kolmiarvoisia ja ne ovat sitoutuneet kolmen tai useamman polyalkoksiketjun -Xn kanssa haarautuneiksi tuotteiksi.
4. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesipitoisessa väliaineessa on 2 - 200 ppm pinta-aktiivista ainetta.
5. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että proteiini on insuliini ja että liuos mahdollisesti sisältää insuliiniliuoksissa tavanomaisia lisäaineita isotonian, säilyvyyden ja/tai kestovaikutuk-sen säätämiseksi.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnet- 16 70671 t u siitä, että sekoitetaan nauta-, sika- tai ihmisinsuliinin tai näiden insuliinien des-Bl-fenyylialaniinijohdannaisen liuos, joka sisältää jopa 0,8 % sinkkiä insuliinin painosta, ja kaavan (I) mukaista yhdistettä sisältävä liuos ja mahdollisesti lisätään isotonian säätöainetta kuten glyseriiniä, natriumkloridia, glukoosia tai vastaavaa hiilihydraattia, säilöntäainetta kuten fenolia, kresolia tai p-hydroksibentsoehappometyyliesteriä ja pH-arvon puskuroimisainetta kuten natriumfosfaattia, -asetaattia, -sitraattia, 5,5-dietyylibarbitaalinatriumia tai tris-(hydroksi-metyyli)-aminometaania.
7. Menetelmä kestovaikutteisen insuliinivalmisteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukaisesti valmistettuun insuliiniliuokseen lisätään hitaasti vaikuttavaa insuliinin kestovaikutuskomponenttia.
8. Menetelmä hydrofobisten pintojen käsittelemiseksi poistamaan niiden proteiineihin kohdistama adsorboiva ja denaturoiva vaikutus, tunnettu siitä, että pintoja käsitellään jollakin patenttivaatimuksissa 1-4 määritellyllä kaavan (I) mukaisen pinta-aktiivisen aineen vesiliuoksella.
9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukaisesti valmistetun liuoksen käyttö puhdistettaessa proteiineja kromatografoi-malla tai ultrasuodattamalla.
10. Patenttivaatimuksen 5 mukaisesti valmistetun liuoksen käyttö puhdistettaessa insuliinia kromatografoimalla tai kiteyttämällä.
11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukaisesti määritellyn kaavan (I) mukaisen pinta-aktiivisen aineen käyttö hydrofobisten pintojen esikäsittelemiseksi estämään proteiinien ja erityisesti insuliinin adsorptio tai denaturoituminen. 17 70671
FI801361A 1979-04-30 1980-04-28 Foerfarande foer framstaellning av en mot denaturering bestaendig proteinloesning FI70671C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DE2917535A DE2917535C2 (de) 1979-04-30 1979-04-30 Gegen Denaturierung beständige Insulinlösungen
DE2917535 1979-04-30
DE19792952119 DE2952119A1 (de) 1979-12-22 1979-12-22 Gegen denaturierung bestaendige, waessrige protein-loesungen
DE2952119 1979-12-22

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI801361A FI801361A (fi) 1980-10-31
FI70671B true FI70671B (fi) 1986-06-26
FI70671C FI70671C (fi) 1986-10-06

Family

ID=25778936

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI801361A FI70671C (fi) 1979-04-30 1980-04-28 Foerfarande foer framstaellning av en mot denaturering bestaendig proteinloesning

Country Status (11)

Country Link
US (1) US4885164A (fi)
EP (1) EP0018609B1 (fi)
AU (1) AU535040B2 (fi)
CA (1) CA1146069A (fi)
DE (1) DE3064888D1 (fi)
DK (1) DK160459C (fi)
EG (1) EG15017A (fi)
ES (1) ES8106407A1 (fi)
FI (1) FI70671C (fi)
GR (1) GR67209B (fi)
IL (1) IL59933A (fi)

Families Citing this family (52)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SU1011126A1 (ru) * 1981-07-14 1983-04-15 Всесоюзный научно-исследовательский и испытательный институт медицинской техники Средство дл лечени сахарного диабета
FI78616C (fi) * 1982-02-05 1989-09-11 Novo Industri As Foerfarande foer framstaellning av en foer infusionsaendamaol avsedd stabiliserad insulinloesning, som har en foerhoejd zinkhalt.
DE3380726D1 (en) * 1982-06-24 1989-11-23 Japan Chem Res Long-acting composition
US4457916A (en) * 1982-08-31 1984-07-03 Asahi Kasei Kogyo Kabushiki Kaisha Method for stabilizing Tumor Necrosis Factor and a stable aqueous solution or powder containing the same
DE3325223A1 (de) * 1983-07-13 1985-01-24 Hoechst Ag, 6230 Frankfurt Gegen denaturierung bestaendige, waessrige proteinloesungen, verfahren zu ihrer herstellung und ihre verwendung
US4839341A (en) * 1984-05-29 1989-06-13 Eli Lilly And Company Stabilized insulin formulations
CA1244347A (en) * 1984-05-29 1988-11-08 Eddie H. Massey Stabilized insulin formulations
DE3443877A1 (de) * 1984-06-09 1985-12-12 Hoechst Ag Insulinzubereitungen, verfahren zu deren herstellung und deren verwendung
ATE88352T1 (de) * 1988-02-26 1993-05-15 Genentech Inc Humanes relaxinpraeparat.
US5981485A (en) * 1997-07-14 1999-11-09 Genentech, Inc. Human growth hormone aqueous formulation
IL87055A (en) * 1988-07-08 1994-06-24 Illana Gozes Conjugates of vasoactive intestinal peptide (vip) and of fragments thereof and pharmaceutical compositions comprising them
US5447912A (en) * 1989-09-18 1995-09-05 Senetek, Plc Erection-inducing methods and compositions
US5830452A (en) * 1990-11-20 1998-11-03 Chiron Corporation Method for enhancing the anti-tumor therapeutic index of interleukin-2
DE19722950A1 (de) * 1997-05-31 1998-12-03 Huels Chemische Werke Ag Renaturierung von Eiweißstoffen
DE19726167B4 (de) 1997-06-20 2008-01-24 Sanofi-Aventis Deutschland Gmbh Insulin, Verfahren zu seiner Herstellung und es enthaltende pharmazeutische Zubereitung
DK0917879T3 (da) 1997-11-22 2002-11-04 Roche Diagnostics Gmbh Forbedret fremgangsmåde til stabilisering af proteiner
US6852694B2 (en) 2001-02-21 2005-02-08 Medtronic Minimed, Inc. Stabilized insulin formulations
DE10114178A1 (de) 2001-03-23 2002-10-10 Aventis Pharma Gmbh Zinkfreie und zinkarme Insulinzubereitungen mit verbesserter Stabilität
US6737401B2 (en) 2001-06-28 2004-05-18 Metronic Minimed, Inc. Methods of evaluating protein formulation stability and surfactant-stabilized insulin formulations derived therefrom
DE10227232A1 (de) 2002-06-18 2004-01-15 Aventis Pharma Deutschland Gmbh Saure Insulinzubereitungen mit verbesserter Stabilität
EP2077132A1 (en) 2008-01-02 2009-07-08 Boehringer Ingelheim Pharma GmbH & Co. KG Dispensing device, storage device and method for dispensing a formulation
JP6146949B2 (ja) 2008-06-20 2017-06-21 ノバルティス アーゲー 凝集が低減された免疫グロブリン
ES2650621T3 (es) 2008-10-17 2018-01-19 Sanofi-Aventis Deutschland Gmbh Combinación de una insulina y un agonista de GLP-1
US10011906B2 (en) 2009-03-31 2018-07-03 Beohringer Ingelheim International Gmbh Method for coating a surface of a component
EP3508239B1 (de) 2009-05-18 2020-12-23 Boehringer Ingelheim International GmbH Adapter, inhalationseinrichtung und zerstäuber
PE20121362A1 (es) 2009-11-13 2012-10-17 Sanofi Aventis Deutschland Composicion farmaceutica que comprende despro36exendina-4(1-39)-lys6-nh2, insulina gly(a21)-arg(b31)-arg(b32) y metionina
TWI468171B (zh) 2009-11-13 2015-01-11 Sanofi Aventis Deutschland 含glp-1激動劑及甲硫胺酸之醫藥組成物
UA107097C2 (en) 2009-11-25 2014-11-25 Бьорінгер Інгельхайм Інтернаціональ Гмбх Dispenser
US10016568B2 (en) 2009-11-25 2018-07-10 Boehringer Ingelheim International Gmbh Nebulizer
WO2011064163A1 (en) 2009-11-25 2011-06-03 Boehringer Ingelheim International Gmbh Nebulizer
WO2011121560A2 (en) 2010-03-31 2011-10-06 Universite De Geneve Stabilized antibody preparations and uses thereof
US20130017197A1 (en) 2010-03-31 2013-01-17 Universite De Geneve Stabilized antibody preparations and uses thereof
EP2585151B1 (en) 2010-06-24 2018-04-04 Boehringer Ingelheim International GmbH Nebulizer
RU2546520C2 (ru) 2010-08-30 2015-04-10 Санофи-Авентис Дойчланд Гмбх Применение ave0010 для производства лекарственного средства для лечения сахарного диабета 2 типа
WO2012130757A1 (de) 2011-04-01 2012-10-04 Boehringer Ingelheim International Gmbh Medizinisches gerät mit behälter
US9821032B2 (en) 2011-05-13 2017-11-21 Sanofi-Aventis Deutschland Gmbh Pharmaceutical combination for improving glycemic control as add-on therapy to basal insulin
US9827384B2 (en) 2011-05-23 2017-11-28 Boehringer Ingelheim International Gmbh Nebulizer
CN103917241A (zh) 2011-08-29 2014-07-09 赛诺菲-安万特德国有限公司 用于2型糖尿病患者中的血糖控制的药物组合
TWI559929B (en) 2011-09-01 2016-12-01 Sanofi Aventis Deutschland Pharmaceutical composition for use in the treatment of a neurodegenerative disease
WO2013152894A1 (de) 2012-04-13 2013-10-17 Boehringer Ingelheim International Gmbh Zerstäuber mit kodiermitteln
MX360107B (es) 2012-11-13 2018-10-23 Adocia Formulación de acción rápida de insulina que comprende un compuesto aniónico sustituido.
ES2836977T3 (es) 2013-08-09 2021-06-28 Boehringer Ingelheim Int Nebulizador
WO2015018904A1 (en) 2013-08-09 2015-02-12 Boehringer Ingelheim International Gmbh Nebulizer
US10195374B2 (en) 2014-05-07 2019-02-05 Boehringer Ingelheim International Gmbh Container, nebulizer and use
WO2015169430A1 (en) 2014-05-07 2015-11-12 Boehringer Ingelheim International Gmbh Nebulizer
KR102492824B1 (ko) 2014-05-07 2023-01-30 베링거 인겔하임 인터내셔날 게엠베하 분무기, 표시 디바이스 및 컨테이너
RS64300B1 (sr) 2014-12-12 2023-07-31 Sanofi Aventis Deutschland Formulacija fiksnog odnosa insulin glargina/liksisenatida
AR102869A1 (es) 2014-12-16 2017-03-29 Lilly Co Eli Composiciones de insulina de rápida acción
TWI748945B (zh) 2015-03-13 2021-12-11 德商賽諾菲阿凡提斯德意志有限公司 第2型糖尿病病患治療
TW201705975A (zh) 2015-03-18 2017-02-16 賽諾菲阿凡提斯德意志有限公司 第2型糖尿病病患之治療
JO3749B1 (ar) 2015-08-27 2021-01-31 Lilly Co Eli تركيبات إنسولين سريعة المفعول
US11207384B2 (en) 2017-06-01 2021-12-28 Eli Lilly And Company Rapid-acting insulin compositions

Family Cites Families (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE2212695A1 (de) * 1972-03-16 1973-09-20 Hoechst Ag Verfahren zur reinigung von insulin und insulinderivaten
US4179337A (en) * 1973-07-20 1979-12-18 Davis Frank F Non-immunogenic polypeptides
GB1554157A (en) * 1975-06-13 1979-10-17 Takeda Chemical Industries Ltd Stable insulin preparation for intra nasal administration
US4153689A (en) * 1975-06-13 1979-05-08 Takeda Chemical Industries, Ltd. Stable insulin preparation for nasal administration
GB1563311A (en) * 1975-09-26 1980-03-26 Yamanouchi Pharma Co Ltd Pharmaceutical composition of insulin for rectal use
DE3325223A1 (de) * 1983-07-13 1985-01-24 Hoechst Ag, 6230 Frankfurt Gegen denaturierung bestaendige, waessrige proteinloesungen, verfahren zu ihrer herstellung und ihre verwendung
CA1244347A (en) * 1984-05-29 1988-11-08 Eddie H. Massey Stabilized insulin formulations

Also Published As

Publication number Publication date
EP0018609A1 (de) 1980-11-12
IL59933A (en) 1984-06-29
DE3064888D1 (en) 1983-10-27
ES494356A0 (es) 1981-07-16
US4885164A (en) 1989-12-05
FI801361A (fi) 1980-10-31
CA1146069A (en) 1983-05-10
AU5787780A (en) 1980-11-06
AU535040B2 (en) 1984-03-01
GR67209B (fi) 1981-06-24
FI70671C (fi) 1986-10-06
EG15017A (en) 1985-12-31
IL59933A0 (en) 1980-06-30
ES8106407A1 (es) 1981-07-16
DK185180A (da) 1980-10-31
DK160459C (da) 1991-08-26
DK160459B (da) 1991-03-18
EP0018609B1 (de) 1983-09-21

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI70671B (fi) Foerfarande foer framstaellning av en mot denaturering bestaendig proteinloesning
US4783441A (en) Aqueous protein solutions stable to denaturation
US4824938A (en) Water-soluble dry solid containing proteinaceous bioactive substance
US5456922A (en) Water dispersible and water soluble carbohydrate polymer compositions for parenteral administration of growth hormone
KR100212346B1 (ko) 인터페론 용액
FI80595B (fi) Foerfarande foer framstaellning av en vattenhaltig insulinloesning som aer fysikaliskt stabiliserad mot graensytepolymerisation.
FI78616C (fi) Foerfarande foer framstaellning av en foer infusionsaendamaol avsedd stabiliserad insulinloesning, som har en foerhoejd zinkhalt.
DE69532970T2 (de) Sprühgetrocknetes erythropoietin
KR101335765B1 (ko) 지속형 에리스로포이에틴 결합체의 액상 제제
FI80276C (fi) Mot denaturering skyddade vattenloesningar av proteiner, foerfarande foer deras framstaellning och deras anvaendning.
US5597802A (en) Method of formulating IGF-I with growth hormone
EP0603159A2 (en) Human growth hormone formulation
CZ815687A3 (cs) Nevodný prostředek na somatotropinové bázi
EP1066059B1 (en) Formulations for protection of peg-interferon alpha conjugates
EP0804223B1 (en) Hgh containing pharmaceutical compositions
RU2316348C2 (ru) Лиофилизированный препарат, содержащий иммуноцитокины
ES2378686T3 (es) Método para la determinación de poloxámeros
KR900004799B1 (ko) 안정한 감마 인터페론 제제 및 이의 제조방법
JPH0118920B2 (fi)
JP2566919B2 (ja) α−インタ−フエロンの製造方法
WO2003006053A1 (en) HUMAN INTERFERON-β FORMULATIONS
RU2077336C1 (ru) Препарат генноинженерного гамма-интерферона
KR830001815B1 (ko) 변성에 안정한 인슐린 액제의 제조방법
EP3200767A1 (en) Stable, benzyl alcohol-free aqueous solution formulations containing alpha-type interferon
RU2362581C2 (ru) Состав раствора эритропоэтина

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired

Owner name: AVENTIS PHARMA DEUTSCHLAND GMBH