FI70470B - Foerfarande och ugn att elektriskt smaelta icke-metalliskt material - Google Patents

Foerfarande och ugn att elektriskt smaelta icke-metalliskt material Download PDF

Info

Publication number
FI70470B
FI70470B FI813109A FI813109A FI70470B FI 70470 B FI70470 B FI 70470B FI 813109 A FI813109 A FI 813109A FI 813109 A FI813109 A FI 813109A FI 70470 B FI70470 B FI 70470B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
crucible
furnace
substance
atmosphere
carbon
Prior art date
Application number
FI813109A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI813109L (fi
FI70470C (fi
Inventor
Patrick J Wooding
Original Assignee
Wooding Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Wooding Corp filed Critical Wooding Corp
Publication of FI813109L publication Critical patent/FI813109L/fi
Publication of FI70470B publication Critical patent/FI70470B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI70470C publication Critical patent/FI70470C/fi

Links

Classifications

    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27BFURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS IN GENERAL; OPEN SINTERING OR LIKE APPARATUS
    • F27B3/00Hearth-type furnaces, e.g. of reverberatory type; Tank furnaces
    • F27B3/06Hearth-type furnaces, e.g. of reverberatory type; Tank furnaces with movable working chambers or hearths, e.g. tiltable, oscillating or describing a composed movement
    • F27B3/065Hearth-type furnaces, e.g. of reverberatory type; Tank furnaces with movable working chambers or hearths, e.g. tiltable, oscillating or describing a composed movement tiltable
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C03GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03BMANUFACTURE, SHAPING, OR SUPPLEMENTARY PROCESSES
    • C03B3/00Charging the melting furnaces
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C03GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03BMANUFACTURE, SHAPING, OR SUPPLEMENTARY PROCESSES
    • C03B37/00Manufacture or treatment of flakes, fibres, or filaments from softened glass, minerals, or slags
    • C03B37/08Bushings, e.g. construction, bushing reinforcement means; Spinnerettes; Nozzles; Nozzle plates
    • C03B37/085Feeding devices therefor
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C03GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03BMANUFACTURE, SHAPING, OR SUPPLEMENTARY PROCESSES
    • C03B37/00Manufacture or treatment of flakes, fibres, or filaments from softened glass, minerals, or slags
    • C03B37/08Bushings, e.g. construction, bushing reinforcement means; Spinnerettes; Nozzles; Nozzle plates
    • C03B37/09Bushings, e.g. construction, bushing reinforcement means; Spinnerettes; Nozzles; Nozzle plates electrically heated
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C03GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03BMANUFACTURE, SHAPING, OR SUPPLEMENTARY PROCESSES
    • C03B5/00Melting in furnaces; Furnaces so far as specially adapted for glass manufacture
    • C03B5/02Melting in furnaces; Furnaces so far as specially adapted for glass manufacture in electric furnaces, e.g. by dielectric heating
    • C03B5/027Melting in furnaces; Furnaces so far as specially adapted for glass manufacture in electric furnaces, e.g. by dielectric heating by passing an electric current between electrodes immersed in the glass bath, i.e. by direct resistance heating
    • C03B5/0272Pot furnaces
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C03GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03BMANUFACTURE, SHAPING, OR SUPPLEMENTARY PROCESSES
    • C03B5/00Melting in furnaces; Furnaces so far as specially adapted for glass manufacture
    • C03B5/02Melting in furnaces; Furnaces so far as specially adapted for glass manufacture in electric furnaces, e.g. by dielectric heating
    • C03B5/033Melting in furnaces; Furnaces so far as specially adapted for glass manufacture in electric furnaces, e.g. by dielectric heating by using resistance heaters above or in the glass bath, i.e. by indirect resistance heating
    • C03B5/0334Pot furnaces; Core furnaces
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C03GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03BMANUFACTURE, SHAPING, OR SUPPLEMENTARY PROCESSES
    • C03B5/00Melting in furnaces; Furnaces so far as specially adapted for glass manufacture
    • C03B5/06Melting in furnaces; Furnaces so far as specially adapted for glass manufacture in pot furnaces
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C03GLASS; MINERAL OR SLAG WOOL
    • C03BMANUFACTURE, SHAPING, OR SUPPLEMENTARY PROCESSES
    • C03B5/00Melting in furnaces; Furnaces so far as specially adapted for glass manufacture
    • C03B5/16Special features of the melting process; Auxiliary means specially adapted for glass-melting furnaces
    • C03B5/42Details of construction of furnace walls, e.g. to prevent corrosion; Use of materials for furnace walls
    • C03B5/43Use of materials for furnace walls, e.g. fire-bricks
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C22METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22BPRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B9/00General processes of refining or remelting of metals; Apparatus for electroslag or arc remelting of metals
    • C22B9/16Remelting metals
    • C22B9/18Electroslag remelting
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27BFURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS IN GENERAL; OPEN SINTERING OR LIKE APPARATUS
    • F27B11/00Bell-type furnaces
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27BFURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS IN GENERAL; OPEN SINTERING OR LIKE APPARATUS
    • F27B3/00Hearth-type furnaces, e.g. of reverberatory type; Tank furnaces
    • F27B3/08Hearth-type furnaces, e.g. of reverberatory type; Tank furnaces heated electrically, with or without any other source of heat
    • F27B3/085Arc furnaces
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27BFURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS IN GENERAL; OPEN SINTERING OR LIKE APPARATUS
    • F27B3/00Hearth-type furnaces, e.g. of reverberatory type; Tank furnaces
    • F27B3/10Details, accessories, or equipment peculiar to hearth-type furnaces
    • F27B3/12Working chambers or casings; Supports therefor
    • F27B3/14Arrangements of linings
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27BFURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS IN GENERAL; OPEN SINTERING OR LIKE APPARATUS
    • F27B3/00Hearth-type furnaces, e.g. of reverberatory type; Tank furnaces
    • F27B3/10Details, accessories, or equipment peculiar to hearth-type furnaces
    • F27B3/18Arrangements of devices for charging
    • F27B3/183Charging of arc furnaces vertically through the roof, e.g. in three points
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27DDETAILS OR ACCESSORIES OF FURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS, IN SO FAR AS THEY ARE OF KINDS OCCURRING IN MORE THAN ONE KIND OF FURNACE
    • F27D1/00Casings; Linings; Walls; Roofs
    • F27D1/18Door frames; Doors, lids, removable covers
    • F27D1/1808Removable covers
    • F27D1/1816Removable covers specially adapted for arc furnaces
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27DDETAILS OR ACCESSORIES OF FURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS, IN SO FAR AS THEY ARE OF KINDS OCCURRING IN MORE THAN ONE KIND OF FURNACE
    • F27D3/00Charging; Discharging; Manipulation of charge
    • F27D2003/0034Means for moving, conveying, transporting the charge in the furnace or in the charging facilities
    • F27D2003/0065Lifts, e.g. containing the bucket elevators
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27DDETAILS OR ACCESSORIES OF FURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS, IN SO FAR AS THEY ARE OF KINDS OCCURRING IN MORE THAN ONE KIND OF FURNACE
    • F27D3/00Charging; Discharging; Manipulation of charge
    • F27D2003/0085Movement of the container or support of the charge in the furnace or in the charging facilities
    • F27D2003/0089Rotation about a horizontal or slightly inclined axis
    • F27D2003/009Oscillations about a horizontal axis; Rocking
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27DDETAILS OR ACCESSORIES OF FURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS, IN SO FAR AS THEY ARE OF KINDS OCCURRING IN MORE THAN ONE KIND OF FURNACE
    • F27D7/00Forming, maintaining, or circulating atmospheres in heating chambers
    • F27D7/06Forming or maintaining special atmospheres or vacuum within heating chambers
    • F27D2007/066Vacuum
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27DDETAILS OR ACCESSORIES OF FURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS, IN SO FAR AS THEY ARE OF KINDS OCCURRING IN MORE THAN ONE KIND OF FURNACE
    • F27D99/00Subject matter not provided for in other groups of this subclass
    • F27D99/0073Seals
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02PCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P40/00Technologies relating to the processing of minerals
    • Y02P40/50Glass production, e.g. reusing waste heat during processing or shaping
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02PCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P40/00Technologies relating to the processing of minerals
    • Y02P40/50Glass production, e.g. reusing waste heat during processing or shaping
    • Y02P40/57Improving the yield, e-g- reduction of reject rates

Description

, 70470
Menetelmä ja uuni epämetallisen aineen sähkösulattamiseksi
Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määriteltyyn menetelmään ja patenttivaatimuksen 7 5 johdanto-osassa määriteltyyn uuniin epämetallisen aineen sulattamiseksi.
1850-luvulta lähtien mineraalivillaa on valmistettu lämpö- ja äänieristystä varten hyvin monenlaisista raaka-aineista, mukaan lukien masuunikuona kuparin, lyijyn ja 10 raudan valmistuksesta. Mineraalivillan valmistamiseksi nämä aineet sulatetaan uudelleen polttoaineella lämmitetyissä kupoliuuneissa, jotka ovat alkeellisia laitteita, joissa laadun valvonta on vähäistä, ilman saastuminen on huomattavaa ja viime vuosien käyttökustannukset ovat olleet suu-15 ret koksin, niiden pääasiallisen polttoaineen, hinnan jyrkän nousun takia.
Suurten kupoliuunien, kuten rautamasuunin reaktioiden huolelliset ja yksityiskohtaiset tutkimukset, vuosikymmenien ponnistukset sen kaikkien parametrien optimitasojen 20 määrittämiseksi ja suunnattomat koon suurennukset (useat viime aikoina tilatut yksiköt ylittävät 10 000 tonnia rautaa päivää kohti eli 6 350 kg minuuttia kohti) ovat johtaneet ennakoitavaan laatuun ja kohtuulliseen taloudellisuuteen .
25 Sitä vastoin pienet kupoliuunit (viisi tonnia tuntia kohti), joita käytetään kaikkialla maailmassa tuottamaan mineraalivillaksi kuidutettavia sulia epämetalleja, ovat pieniä ja tehottomia. Suuren mittakaavan taloudellisuutta ei ole saavutettu, koska mineraalivilla on tilaa vievää 30 eikä sitä voida kuljettaa pitkiä matkoja käyttämättä kokonaan kuljetuskustannusmarginaalia. Lisäksi "kehrääjät", joita useimmat käyttäjät käyttävät kupoliuunista purkautuvan sulan kuonavirran kuidutukseen, ovat yleensä rajoite- 2 70470 tut viiteen tonniin tuntia ja sarjaa kohti nykyisessä käytännössä ja asennetut yksi sarja uunia tai "linjaa" kohti.
Tämän seurauksena tyypillinen kupoliuuni, jota nykyään käytetään sulattamaan epämetalleja mineraalivillaa var-5 ten, on vesijäähdytteinen teräskuori, jonka halkaisija on 1,8 - 2,1 m ja korkeus 4,5 - 7,5 m. Se on luonnostaan termisesti tehoton, ilmaa saastuttava ja sen käyttökustannukset ovat suuret. Hiukkasaine-, rikki- ja rikkioksidimäärlen säätö savukaasun yläpurkauksessa kupoliuunista vaatii koh-10 tuuttoman korkeita pääoma- ja ylläpitokustannuksia ottaen huomioon, että vain viisi tonnia tuntia kohti sulatetaan.
Kupoliuunin suurin puute on sen tuotteen laadun valvonnan puute. Panoksen kunkin lisäyksen viipymäaika sulassa tilassa on hyvin lyhyt, suuruusluokaltaan muutamia sekunte-15 ja joissakin tapauksissa tai enintään muutamia minuutteja. Laskulämpötilan muutos voidaan vain tyydyttävästi saada aikaan panoksen lisäaineilla, kuten hiekalla, sulamispisteen alentamiseksi. Sulatusnopeuden lisäys voidaan saavuttaa vain suurentamalla puhallusta, jolloin viipymäaika ja 20 laskulämpötila vastaavasti muuttuvat.
Kehruujärjestelmän kyky muuttaa kupoliuunin poisteen pääosa ensiluokkaiseksi tuotteeksi on sulan virran pintajännityksen funtio, johon pintajännitykseen vuorostaan vaikuttavat lämpötila, kemia ja viskositeetti. Kupoliuunin ky-25 vyttömyys säätää näitä muuttujia johtaa huonoon keskimääräiseen hyötysuhteeseen. Joskus optimaalisia kuidutusolo-suhteita lähestyttäessä kupoli/kehrääjäyhdistelmä muuttaa paljon suuremman prosenttimäärän sulasta syötteestään ensiluokkaiseksi tuotteeksi, mikä osoittaa, että vaatimaton-30 kin tärkeimpien sulatusmuuttujien säätö parantaa merkittävästi saantoa.
Pintajännitys on kriittinen parametri kuidutusprosessissa. Kuonakalvon hajoaminen kuiduiksi on esitetty kuviossa 1. Kehruupyörä tuottaa tasaisen nestemäisen kuona-35 levyn 10, johon osuu suorissa kulmissa suurinopeuksinen ilmavirta. Kuonakalvo 10 ohjataan sivuun ja joutuu alttiiksi aerodynaamisille epävakaisuuksille, jotka kehittyvät 3 70470 aalloiksi, jotka etenevät suurenevalla taajuudella enemmän tai vähemmän tangentiaalisessa suunnassa.
Levyn etureunassa ilmavirtauksen 12 isku irrottaa sulasta aineesta puolia tai täysiä aallonpituuksia, ja ne 5 supistuvat siteiksi 14 pintajännityksen vaikutuksesta. Se mitä näille siteille 14 sen jälkeen tapahtuu, ts. muuttuvatko ne käyttökelpoiseksi kuiduksi 16 vai hylättäväksi ra-keeksi 18, riippuu suuresti lämpötila-viskositeettisuhtees-ta.
10 Koska raaka-aineita, erityisesti rautamasuunikuonia, esiintyy runsaasti (enimmäkseen) jäteaineena ja hyvälaatuinen mineraalivilla on arvokas eristyksenä, on viimeisinä 20 vuotena tehty useita yrityksiä tyydyttävämmän sulatus-menetelmän löytämiseksi. Nämä yritykset ovat yleensä perus-15 tuneet sähköuunin käyttöön panoksen vastus-, valokaari-tai induktiosulatusta varten, jolloin tarkoituksena on ollut saada kilpailukykyisellä hinnalla sula aine, jonka virtausnopeus, lämpötila ja koostumus ovat säädettyjä.
Kukin näistä yrityksistä on epäonnistunut, ei sen 20 takia, että kuonien sähkösulatus sinänsä on erityisen vaikeaa, vaan koska sen saavuttaminen säädetyllä tavalla tavanomaista sähköuunia käyttäen on osoittautunut epätaloudelliseksi .
Lähtöenergian, jota käytetään sulattamaan tonni ma-25 suunikuonaa viisi tonnia/tunti kupoliuunissa, voidaan osoittaa olevan n. 7 385 MJ. Lämpötilan, kemian ja kupoliuunin poistonopeuden säädön puutteen takia keskimäärin 45 % tästä sulasta aineesta menee hukkaan jätteinä, niin että läh-tönergia, joka tarvitaan sulattamaan tonni tuotetta, on 30 suunnilleen 13 200 MJ.
Ihanneolosuhteissa sitä vastoin kokonaislämpö, joka tarvitaan kohottamaan tonni rautamasuunikuonaa laskulämpö-tilaan, on suunnilleen 450 kWh eli 1 585 MJ. Koska nykyaikaisen lämpövoimalan hyötysuhde on parhaimmillaan 37 % ja 35 siirtähäviöt sulatuspaikalle ovat ehkä toiset 10 %, alku-energian kokonaistarve yhden kuonatonnin kohottamiseksi laskulämpötilaan on ihanneolosuhteissa 4 750 MJ. Sen 70470 4 tähden tavanomaisessa viisi tonnia/tunti sähköuunissa, jonka kokonaislämpöhyötysuhde on 70 %, tarvittava alkuenergia on 6 750 MJ sulatettua tonnia kohti. Olettaen, että lasku-lämpötilan, kemian ja nopeuden säädön parannus tavanomaisen 5 sähkösulatuksen vaikutuksesta antaa käyttökelpoisessa mine-raalivillatuotteessa lisäyksen nykyisestä 55 %:sta 65 %:iin, tämän sähkösulattimen nettoalkuenergiatarve on 10 340 MJ tuotetonnia kohti.
Yhteenvetona mineraalivillatuotetonnia kohti tarvit-10 tava lähtöenergia on noin 20 % suurempi nykyaikaisessa kupu-uunikäytössä kuin tavanomaisessa sähkösulatuksessa.
Taloudellisina termeinä ilmaistuna, kun koksitonnin hinta on $ 170 ja keskimääräinen energiakustannus Yhdysvalloissa on $ 0,028/kWh (v. 1979), tavanomaisen sähkösula-15 tuksen energiakustannusten säästöt verrattuna kupoliuunisu-latukseen ovat suunnilleen $ 10 sulatettua tonnia kohti tai $ 18 tuotetonnia kohti.
Valitettavasti näiden energiakustannussäästöjen vastapainona on tulenkestävien aineiden korkea hinta tavan-20 omaisessa sähköuunissa, koska sula kuona ja länsäoleva happi syövyttävät kaikkia tunnettuja tulenkestäviä vuoraus-järjestelmiä, jopa hiiltä ja grafiittia. Hiilipitoiset aineet hapettuvat tai palavat pois yhä nopeammin niiden lämpötilojen noustessa yli 500°C:n. Esimerkiksi teollinen gra-25 fiitti menettää 6 % painostaan hapetuksen vaikutuksesta, kun sitä pidetään 600°C:ssa ilmassa vain 2 1/2 tunnin ajan. Rautamasuunikuonan sulamispiste on koostumuksesta riippuen 1 370 - 1 540°C.
Esillä oleva keksintö poistaa tunnettujen järjestel-30 mien edellä kuvatut ongelmat. Tämä saadaan aikaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, ja sähkösulatusuunilla, jolle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkkiosassa määritellyt piirteet.
35 Tämä täysin suljettu uuni soveltuu erittäin korkea tasoiseen lämpöeristykseen mahdollistaen lämpöhyötysuhteita 5 70470 80-85 % viiden tonnin uunin kohdalla, jolloin alkuenergian tarve ja käyttökustannukset vastaavasti pienenevät.
Savukaasumäärä, jonka täysin suljettu uuni kehittää, josta ilmakehän ilma on poistettu, on pieni murto-osa siitä 5 määrästä, joka tulee kupoliuunin käytön vaatiman vastailma-virran tuhansista kuutiometreistä. Niin ollen uuden uunin savukaasun käsittely pienenee kohtuullisiin, suhteellisen halpoihin mittasuhteisiin.
Panokset syötetään atmosfäärisulun kautta sulaan 10 kylpyyn, joka vastaa suunnilleen yhtä tuotantotonnia. Tuloksena olevan 30-60 minuutin viipymäajan ansiosta, johon yhdistyy täysin säädettävä energian syöttö ja panos- ja poistonopeudet sekä säädetty atmosfääri, uuni kykenee luonnostaan säätämään hyvin tarkasti laskulämpötilaa, kemiaa 15 ja nopeutta, jolloin pintajännitys ja viskositeetti ovat ennakoitavissa ja tuotteen laatu sekä saanto vastaavasti paranevat.
Uusi uuni hyväksyy myös ja kierrättää uudelleen hylätyt rakeet ja jätteet, joita kupoliuuni ei voi käyttää hy-20 väksi, mikä mahdollistaa merkittäviä raaka-aineen ja jätteiden käsittelykustannusten säästöjä.
Edellä olevien etujen kumulatiivisena vaikutuksena ovat lähtöenergian ja käyttökustannusten huomattavat säästöt. Kun tulenkestävän vuorauksen kestoikä on kohtuullinen, 25 uunin hyötysuhde on 85 %, kehruukoneen saanto on 75 % ja rakeiden ja jätteiden uudelleenkierrätys on täydellinen, tuotetonnin vaatima lähtöenergiaa alenee kupoliuunin 13 200 MJ:sta 7 385 MJ:een, ja käyttökustannukset pienenevät enemmän kuin $ 40 tuotetonnia kohti vuoden 1979 lukuja 30 käytettäessä.
Tämän keksinnön uuni pystyy sulattamaan hyvin monenlaisia aineita, epämetalleista metalleihin, edellyttäen, että sopiva työvuoraus on valittu ja käyttämään mitä erilaisimpia sulatustapoja, mukaan lukien vaihtovirta tai tasa-35 virta, yksinkertaiset tai useat elektrodit, kaari, uppokaa-ri, vastus tai induktio.
70470 6
Keksinnön havainnollistamiseksi oheisissa piirustuksissa on esitetty eräs muoto, jota nykyään suositaan; on kuitenkin selvää, ettei keksintöä ole tarkoitus rajoittaa esitettyihin tarkkoihin sovitelmiin ja laitteistoihin.
5 Kuvio 1 esittää tapaa, jolla kuonakalvo hajotetaan kuiduiksi, kuten edellä on selitetty,
Kuvio 2 on pystyleikkauskuva atmosfäärisäätöisestä, esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti rakennetusta sähkösulatusuunijärjestelmästä, ja 10 kuvio 3 on poikkileikkauskuva kuviossa 2 esitetystä uunista.
Viitaten nyt yksityiskohtaisesti piirustuksiin, joissa samoja viitenumerolta on käytetty kaikissa kuvioissa merkitsemään samoja osia, kuviossa 2 on esitetty yleinen 15 pystyleikkauskuva esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti rakennetusta, atmosfäärisäätöisestä sähkösulatusuuni järjestelmästä, jota on merkitty yleisesti 20:na.
Järjestelmään 20 kuuluu sähkösulatusuuni 22, jonka yksityiskohtia selitetään tarkemmin viitaten kuvioon 3.
20 Uuni 22 on asennettu tukijalustalle 24 käyttämällä kieppi-tappeja 26. Useita kuormituskennoja on asennettu tukijalustan 24 alapuolelle, niin että uunin 22 ja muiden siihen liittyvien rakenteiden paino voidaan mitata. Tämä mahdollistaa tietysti uunissa olevan aineen painon määrityksen 25 vähentämällä taarapaino mitatusta kokonaispainosta.
Uunin 22 alaosassa sijaitsee laskureikä 30, jota voidaan haluttaessa käyttää mahdollistamaan uunissa olevan sulan aineen poisto siitä. Laskureiän 30 alapuolella on kouru 32, joka syöttää sulan aineen nelipyöräiseen kehruu-30 koneeseen 34. Sula aine (kuona nyt selitetyssä suoritusmuodossa) muutetaan sen jälkeen mineraalivillaeristeeksi käyttämällä tunnettuja menetelmiä, kuten yllä on kuvattu. On selvää, että jos uunissa sulatetaan muita aineita kuin kuonaa tai jos halutaan valmistaa muita tuotteita kuin mineraa- 7 70470 livillaeristettä, kouru 32 ja kehruukone 34 voidaan jättää pois ja korvata muilla halutuilla laitteilla.
Uunin 22 yläpuolella sijaitsee elektrodien ripustus-järjestelmä 36. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, 5 elektrodien ripustusjärjestelmä 36 ei vain kannata elektrodeja, joita voidaan käyttää uunissa 22 olevan aineen sulatukseen, vaan toimii myös peite-elimenä uunin 22 sisäosan eristämiseksi ulkoilmasta. Sähkövoimaa syötetään voimanlähteestä 38 elektrodeihin elektrodien ripustusjärjestel-10 mässä 36 joustavilla johdoilla 40, jotka menevät elektrodien ripustusjärjestelmän 36 sivussa olevan suljetun voima-aukon 42 läpi.
Uuniin 22 sulatusta varten syötettävä aine varastoidaan yhdessä tai useammissa suppiloissa 4. Yhä useampia 15 suppiloita 44 käytettäessä eri aineet voidaan varastoida eri suppiloihin. Kuhunkin suppiloon 44 kuuluu sen alle asennettu punnitussuppilo 46, niin että voidaan mitata tarkat määrät kutakin eri ainetta, jota halutaan syöttää uuniin.
Kun oikeat määrät haluttuja aineita sijaitsevat pun-20 nitussuppiloissa 46, sen pohjassa oleva portti 48 avataan ja aine laskeutuu ensimmäiselle kuljettimelle 50. Kuljet-timella 50 oleva aine siirretään sen jälkeen toiselle kul-jettimelle 52, joka kuljettaa aineen ylöspäin uunin 22 yläosaan .
25 Ainetta syötetään uunin 22 sisäosaan tuloaukon 54 ja siihen yhdistetyn suppilon 56 kautta. Kuitenkin kun ainetta syötetään uuniin 22 ja erityisesti kun uunia käytetään jatkuvasti pikemminkin kuin erittäin, on tärkeää estää ilmakehän kaasujen pääsy uuniin tuloaukon 54 kautta.
30 Tämä saadaan aikaan syöttösulun 58 avulla, jonka yläosassa on venttiili 60 ja pohjan vieressä venttiili 62. Venttiilin 62 ollessa suljettuna, jolloin se sulkee tulo-aukon uuniin 22, venttiili 60 avautuu ja ainetta syötetään syöttösulkuun 58. Venttiili 60 suljetaan sitten ja syöttö-35 sulon sisäosa puhdistetaan sen jälkeen inertillä kaasulla, kuten typellä. Muita inerttejä kaasuja voitaisiin myös käyttää, ja on myös mahdollista kiinnittää tyhjölähde syöttö- 8 70470 sulkuun pelkästään atmosfäärikaasujen poistamiseksi sen sisäosasta. Kun tämä on tehty, alempi venttiili 62 avautuu ja syöttösulun 58 sisällä oleva aine joutuu uuniin 22 suppilon 56 ja tuloaukon 54 kautta.
5 Uunin 22 yläosan vieressä sijaitsee myös poistoauk- ko 64. Poistoaukko 64 on yhteydessä uunin 22 sisäosaan ja on yhdistetty vaakasuoraan ulottuvaan poistokokoomaputkeen 66. Tyhjöpumppu 68 on yhdistetty kokoomaputken 66 keskipisteeseen joustavalla letkulla 70. Kokoomaputken 66 vapaan 10 pään vieressä sijaitsee säädettävä venturi 72, jota käyttää savupiippuun 76 yhdistetty puhallin 74.
Uunin 22 käynnistyksen aikana on suotavaa pääasiassa kokonaan poistaa uunin atmosfäärissä olevat haitalliset kaasut. Tämä saadaan aikaan sulkemalla venttiili 78 poisto-15 kokoomaputken 66 vapaassa päässä ja sen jälkeen käyttämällä tyhjöpumppua 68, kunnes paine uunissa 22 on alentunut halutulle tasolle. Sen jälkeen tyhjöpumppu 68 pysäytetään ja uuni täytetään uudelleen inertillä kaasulla, kuten typellä hieman yli ilmakehän paineen. Heti kun uuni on käynnissä, 20 venttiili 78 voidaan avata ja puhaltimeen 74 syöttää energiaa. Venturi 72 säädetään sen jälkeen siten, että savukaasut voidaan poistaa uunin 22 sisäosasta, mutta hapen ja muiden haitallisten atmosfäärikaasujen ei anneta palata takaisin. Käyttämällä venturia 72, pieniä määriä lisätyppeä 25 ja joissakin olosuhteissa tyhjöpumppua 68 voidaan uunin 22 atmosfääriä tarkasti säätää.
Viitaten erityisesti kuvioon 3, voidaan nähdä, että uuni 22 on oleellisen pallomainen ja siihen kuuluu oleellisen pallomainen tulenkestävä vuoraus 80, joka kuonan sula-30 tusta varten edullisesti muodostuu hiilestä. Hiilivuorauk-sen 80 takana on tukivuoraus 82, joka edullisesti muodostuu runsaasti aluminiumoksidia sisältävästä tulenkestävästä aineesta. Tätä seuraa tulenkestävä eristys 84 ja lisäeristys-kerros 86, joka edullisesti muodostuu aineesta, kuten huo-35 koisesta aluminiumoksidista. Uunin 22 ulompi kerros, joka peittää eristyskerroksen 86, on teräskuori 88.
tl 9 70470
Sula aine kuten kuona edullisessa suoritusmuodossa on esitetty kohdassa 90 suunnilleen puoliksi täyttäen uunin 22 sisällä olevan upokkaan. Käytettyjen erittäin korkeiden lämpötilojen takia on tärkeää, ettei sula aine 90 milloin-5 kaan "näe" ainetta, joka ei kestä näitä lämpötiloja. Tästä syystä tuloaukon 54 sisäosaan kuuluu hiiliputki 92, ja samanlainen hiiliputki 94 sijaitsee poistoaukon 64 sisäpääs-sä. Hiiliputkien 92 ja 94 takana ovat vesijäähdytteiset putket 96 ja vastaavasti 98. Samoin laskureikä 30 on va-10 rustettu grafiittiputkella 100 ja useilla vesijäähdytteisillä teräselimillä 102 ja .104 grafiittiputken 100 vieressä. Tulppa 106 sulkee laskureiän 30 pään.
Uunin 22 upokasosassa on aukko sen ylimmässä osassa. Tämä aukko on suljettu monikerroksisella kansielimellä 108.
15 Kannen 108 alin kerros 110 muodostuu edullisesti hiilestä ja sillä on porrastettu poikkileikkaus 112, niin että se sopii upokkaan yläpään porrastettuun osaan 114. Kansieli-men 108 muut kerrokset grafiittikerroksen 110 päällä muodostuvat edullisesti samoista aineista, joita on kuvattu uunin 20 22 upokkaan seinien kohdalla.
Kansielimessä 108 on useita reikiä 116 ja 118. Näissä rei'issä sijaitsevat elektrodit 120 ja 122, jotka edullisesti ovat grafiittia. Koska ainakin yksi kansielimen 108 kerros on sähköä johtavaa ainetta, rengasmainen tila on 25 jätettävä kunkin elektrodin ja reiän seinän väliin, jonka läpi se menee.
Kunkin elektrodin ylin pää on yhdistetty ristikap-paleeseen, kuten ristikappaleeseen 124. Ristikappaleita vuorostaan tukevat useat palloruuvit 126, jotka, kun käyt-30 tömoottori 128 kiertää niitä, liikuttavat ristikappaletta ja niin ollen elektrodeja ylös tai alas tarpeen mukaan. Energiaa voidaan syöttää elektrodeihin 120 ja 122 joustavilla kaapeleilla, liukukoskettimilla tai jollakin muulla tunnetulla menetelmällä.
35 Vaikka kansielin 108 sulkee uunin 22 yläosan, se ei itsessään muodosta täysin ilmanpitävää tiivistystä. Tämän saa aikaan teräskuori 130, joka kokonaan ympäröi ja muodostaa ίο 70 4 7 0 elektrodien ripustusjärjestelmän 36 osan. Kuoren 130 alimpaan osaan kuuluu laippa 132, joka toimii yhdessä laipan 134 kanssa uunin 22 kuoren 88 yläpäässä. Nämä laipat ja uuni järjestelmän muut kehysosat, jotka voivat joutua alttiik-5 si liiallisille lämmöille, ovat edullisesti vesijäähdytteiset .
Kuten alalla on tunnettua, rauta (tai muut kuonan sisältämät metallit), pelkistyy kuonan sulaessa, ja koska se on raskaampaa kuin sula kuona, se kertyy uunin pohjal-10 le, kuten kohdassa 136 esitetään. Esillä olevan uunin rakenteen ansiosta koko uunia voidaan aina, kun sula metalli 136 halutaan poistaa, kallistaa useita asteita vastapäivään, kuten kuviossa 3 nähdään, kallistustappien 26 ympäri. Tässä asennossa sula metalli 136 voidaan laskea lasku-15 reiän 30 läpi ja erillisen tarkoitusta varten sovitetun laskureiän läpi.
Vaikka kuviossa 3 on esitetty kaksi elektrodia 120 ja 122, on selvää, että näin on tehty vain havainnollisuuden vuoksi. On myös mahdollista käyttää kolmea elektrodia 20 monivaihejärjestelmässä tai yhtä ainoaa elektrodia ja tällöin käyttää hiilivuorausta 80 lisäelektrodina. Lisäksi voidaan käyttää vaihtovirtaa tai tasavirtaa, ja sulatus voi tapahtua kaaren, uppokaaren tai vastuksen avulla. Edelleen esillä oleva keksintö voidaan toteuttaa käyttämällä induk-25 tiosulatusta.
Esillä oleva keksintö voidaan toteuttaa muissa erityisissä muodoissa poikkeamatta sen ajatuksesta ja oleellisista tunnusmerkeistä, ja niin ollen on keksinnön puitteita osoittavana viitattava oheisiin patenttivaatimuksiin pi-30 kemmin kuin edellä olevaan selitykseen.

Claims (13)

1. Menetelmä epämetallisen aineen sähkösulattami-seksi, erityisesti mineraalivillakuitujen valmistuksen 5 yhteydessä, jossa menetelmässä epämetallista ainetta asetetaan upokkaaseen (22), aine kuumennetaan sähköä käyttämällä kunnes se on sulanut, sulanut aine (90), joka myöhemmin jalostetaan mineraalivillakuiduiksi, poistetaan upokkaasta aukon (300) kautta, joka aukko sijaitsee upok- 10 kaan alaosassa, kuumentaen samalla ainetta jatkuvasti, tunnettu siitä, että käytetään hiilellä (80) vuorattua upokasta ja että upokkaan sisäpuolista atmosfääriä säädetään jatkuvasti poistamalla upokkaasta kaasuja, jotka ovat vuoraukselle (80) haitallisia.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että atmosfäärin jatkuva säätäminen sisältää upokkaan sisäpuolisen atmosfäärin korvaamisen iner-tillä kaasulla.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että upokkaassa oleva atmosfääri poistetaan ennen kuin upokas täytetään inertillä kaasulla.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aineen sähköinen kuumentaminen sisältää sen kuumentamisen ainakin yhden hiilielektro- 25 din (120) avulla, joka ulottuu upokkaan sisäosaan.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aineen sähköinen kuumentaminen sisältää sen kuumentamisen johtamalla sähkövirta sen läpi.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että atmosfäärikaasuja estetään pääsemästä upokkaan sisäpuolelle kun aine asetetaan upokkaaseen .
7. Sähkösulatusuuni käytettäväksi erityisesti mine- 35 raalivillakuitujen valmistuksen yhteydessä, joka uuni käsittää upokkaan (22), jossa on yläosa ja alaosa, välineet 12 70470 upokkaan sisäosan eristämiseksi upokkaan ulkopuolisesta atmosfääristä, joihin välineisiin kuuluu tulenkestävällä vuorauksella (110) varustettu katto (108), upokkaan yläosan peittämiseksi, sähkövälineet (120) aineen (90) sulat-5 tamiseksi upokkaassa ja laskuaukko (100), joka sijaitsee upokkaan alaosan läheisyydessä, sulaneen aineen poistamiseksi upokkaasta sähkövälineiden sulattaessa ainetta upokkaassa ja välineet (54,56,58) sulatettavan epämetallisen aineen syöttämiseksi upokkaan sisään, tunnettu 10 siitä, että upokas (22) on hiilellä (80) vuorattu ja että uunissa on välineet (66) atmosfäärin säätämiseksi upokkaassa, jotka välineet sisältävät välineet upokkaan vuoraukselle haitallisten kaasujen poistamiseksi ja että uuni sisältää välineet (60,62) atmosfäärikaasujen pääsyn estä-15 miseksi upokkaan sisäpuolelle kun ainetta syötetään upokkaaseen .
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen uuni, tunnet-t u siitä, että upokas (22) on olennaisesti pallomainen.
9. Patenttivaatuksen 7 mukainen uuni, tunnet-20 t u siitä, että sähkövälineissä on ainakin yksi elektrodi (120), joka ulottuu upokkaan (22) sisäpuolelle.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen uuni, tunnettu siitä, että elektrodi (120) muodostuu hiilestä.
11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen uuni, t u n -25 n e t t u siitä, että välineet (66) atmosfäärin säätämiseksi käsittävät välineet hapen poistamiseksi siitä.
12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen uuni, tunnettu siitä, että tulenkestävällä vuorauksella varustettu katto (108) on vuorattu hiilellä.
13 70470
FI813109A 1980-02-07 1981-10-07 Foerfarande och ugn att elektriskt smaelta icke-metalliskt material FI70470C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US11945080 1980-02-07
US06/119,450 US4389724A (en) 1977-03-01 1980-02-07 Atmosphere controlled electric melting
PCT/US1981/000129 WO1981002339A1 (en) 1980-02-07 1981-01-30 Atmosphere controlled electric melting
US8100129 1981-01-30

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI813109L FI813109L (fi) 1981-10-07
FI70470B true FI70470B (fi) 1986-03-27
FI70470C FI70470C (fi) 1986-09-19

Family

ID=22384476

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI813109A FI70470C (fi) 1980-02-07 1981-10-07 Foerfarande och ugn att elektriskt smaelta icke-metalliskt material

Country Status (22)

Country Link
US (1) US4389724A (fi)
EP (1) EP0034109B1 (fi)
JP (1) JPH0250394B2 (fi)
AT (1) AT390246B (fi)
AU (1) AU542294B2 (fi)
BR (1) BR8106488A (fi)
CA (1) CA1174261A (fi)
CH (1) CH655383A5 (fi)
DE (1) DE3134429T1 (fi)
DK (1) DK157631C (fi)
ES (1) ES499189A0 (fi)
FI (1) FI70470C (fi)
GB (1) GB2081857B (fi)
IL (1) IL62056A (fi)
MX (1) MX149036A (fi)
NL (1) NL8120038A (fi)
NO (1) NO154897C (fi)
NZ (1) NZ196189A (fi)
PL (1) PL229590A1 (fi)
SE (1) SE441742B (fi)
WO (1) WO1981002339A1 (fi)
ZA (1) ZA81767B (fi)

Families Citing this family (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4633481A (en) * 1984-10-01 1986-12-30 Ppg Industries, Inc. Induction heating vessel
IT1295056B1 (it) * 1997-09-24 1999-04-27 Enel Spa Sistema complesso di fusione e trattamento del vetro,e relativo metodo di produzione,per aziende di lavorazione del vetro artistico
US7211038B2 (en) 2001-09-25 2007-05-01 Geosafe Corporation Methods for melting of materials to be treated
CA2596261A1 (en) * 2005-01-28 2006-08-03 Geosafe Corporation Overburden material for in-container vitrification
JP5116611B2 (ja) * 2008-03-05 2013-01-09 独立行政法人産業技術総合研究所 物体を収容することが可能な容器
WO2010021196A1 (ja) * 2008-08-22 2010-02-25 独立行政法人産業技術総合研究所 物体を収容することが可能な容器
IT201800010817A1 (it) * 2018-12-05 2020-06-05 Danieli Off Mecc Recipiente per contenere ferro di riduzione diretta (dri)

Family Cites Families (26)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US1963481A (en) * 1930-12-06 1934-06-19 Ajax Electrothermic Corp Furnace structure
US1965080A (en) * 1932-07-19 1934-07-03 Frank R Kemmer Apparatus for heat exchange
US2131599A (en) * 1934-08-06 1938-09-27 William C Coryell Manufacture of mineral wool
US2223047A (en) * 1936-03-09 1940-11-26 Charles F Ramseyer Method of making mineral wool
US2229770A (en) * 1936-03-09 1941-01-28 Charles F Ramseyer Electric furnace
US2274597A (en) * 1939-07-04 1942-02-24 Alloy Processes Ltd Furnace for the reduction of metals
US2541764A (en) * 1948-04-15 1951-02-13 Battelle Development Corp Electric apparatus for melting refractory metals
CH306592A (de) * 1952-10-03 1955-04-30 Loosli Hermann Verfahren und Einrichtung zum kontinuierlichen Spinnen dünner Fäden aus Kieselsäure.
DE1109837B (de) * 1956-12-18 1961-06-29 Hoerder Huettenunion Ag Vakuumofen mit elektrisch beheiztem Herdraum zum Behandeln fluessiger Metalle, vornehmlich von Eisen und Stahl
US2952723A (en) * 1957-07-10 1960-09-13 Republic Steel Corp Apparatus for controlling the atmosphere in an electric furnace
US2958719A (en) * 1958-09-18 1960-11-01 Nat Res Corp Production of metal
LU39783A1 (fi) * 1960-02-26
US3358067A (en) * 1964-11-23 1967-12-12 Northwestern Steel & Wire Comp Electric melt vessel
FR1502357A (fr) * 1965-12-02 1967-11-18 Allmanna Svenska Elek Ska Atie Procédé de fabrication de la laine de roche, de la laine de verre, du verre et de produits similaires
US3385494A (en) * 1966-09-15 1968-05-28 Strategic Material Corp Scrap melting
US3489841A (en) * 1968-02-26 1970-01-13 Dow Chemical Co Arc melting furnace and method of melting
CH486569A (de) * 1968-09-18 1970-02-28 Freudenberg Carl Fa Schmelzvorrichtung zur Herstellung von Fasern, Fäden und Faservliesen
US3821455A (en) * 1971-06-08 1974-06-28 H Greenewald Indirect arc metal melting furnace
DE2205506A1 (de) * 1972-02-05 1973-08-09 Feldmuehle Anlagen Prod Verfahren und vorrichtung zum herstellen von fasern
GB1374149A (en) * 1972-03-24 1974-11-13 British Iron Steel Research Electroslag refining apparatus
US3973076A (en) * 1973-06-07 1976-08-03 Lukens Steel Company Furnace for melting highly corrosive slag
CA1060929A (en) * 1975-04-16 1979-08-21 Robert S. Segsworth Extended arc furnace and process for melting particulate charge therin
JPS5268401A (en) * 1975-12-05 1977-06-07 Victor Co Of Japan Ltd Headphone and listening device for listening 4 channel sound signals
JPS5298605A (en) * 1976-02-13 1977-08-18 Moiseebuichi Beizerofu Semen Graduated furnace for melting highly reactive metal
US4117253A (en) * 1977-03-01 1978-09-26 Wooding Corporation High integrity atmosphere control of electroslag melting
US4202997A (en) * 1977-03-01 1980-05-13 Wooding Corporation Atmospheric control of flux pre-melting furnace

Also Published As

Publication number Publication date
DK441881A (da) 1981-10-06
AU6779981A (en) 1981-08-31
DK157631C (da) 1990-06-18
SE441742B (sv) 1985-11-04
US4389724A (en) 1983-06-21
SE8105928L (sv) 1981-10-07
NO154897C (no) 1987-01-07
AU542294B2 (en) 1985-02-14
NO813377L (no) 1981-10-06
GB2081857A (en) 1982-02-24
DK157631B (da) 1990-01-29
PL229590A1 (fi) 1981-09-18
JPH0250394B2 (fi) 1990-11-02
MX149036A (es) 1983-08-09
JPS57500525A (fi) 1982-03-25
CA1174261A (en) 1984-09-11
IL62056A (en) 1984-10-31
NO154897B (no) 1986-09-29
GB2081857B (en) 1984-03-07
ZA81767B (en) 1982-03-31
CH655383A5 (de) 1986-04-15
AT390246B (de) 1990-04-10
ES8205055A1 (es) 1982-06-01
DE3134429C2 (fi) 1992-03-26
FI813109L (fi) 1981-10-07
ES499189A0 (es) 1982-06-01
NZ196189A (en) 1984-11-09
EP0034109A1 (en) 1981-08-19
NL8120038A (nl) 1982-01-04
ATA901481A (de) 1989-09-15
WO1981002339A1 (en) 1981-08-20
DE3134429T1 (de) 1982-09-09
EP0034109B1 (en) 1985-10-09
BR8106488A (pt) 1981-12-29
FI70470C (fi) 1986-09-19

Similar Documents

Publication Publication Date Title
RU2039106C1 (ru) Способ непрерывной плавки меди
KR100470087B1 (ko) 용융철 제조 방법 및 고정식 비경사 아크 가열형 용융로
CN1224064A (zh) 用废料和加热气体的同向流动预热废钢的设备和处理系统
CA1224516A (en) Electric arc fired cupola for remelting of metal chips
EP0462713A1 (en) Method and apparatus for feeding iron-bearing materials to metallurgical furnaces
FI70470B (fi) Foerfarande och ugn att elektriskt smaelta icke-metalliskt material
RU2092599C1 (ru) Устройство для непрерывной выплавки меди
US5030274A (en) Method for recovering metallics and non-metallics from spent catalysts
US2744944A (en) Rotating electric phosphorus furnace
US2223047A (en) Method of making mineral wool
CA1211777A (en) Plasma melting furnace arrangement
CN2412018Y (zh) 密闭式炼锌炉
US4433421A (en) Controlled atmosphere melting of molten slag charge
CN218614970U (zh) 一种用于耐火材料生产的热熔装置
US3950601A (en) Electric furnace
US5374298A (en) Copper smelting process
US6833106B1 (en) Compact blast furnace installation
RU2202639C1 (ru) Способ обогащения титансодержащего сырья и устройство для его осуществления
CA1115515A (en) Cupola furnace to enable continuous smelting and refining of cement copper and method therefor
Shaw et al. Arc-Furnace Equipment and Its Operation At the Kennecott Utah Refinery
JPS58130209A (ja) 還元鉄の製鋼法
CN106705664A (zh) 连续高温熔融岩/矿棉原料的感应电炉
ITMI20071584A1 (it) Processo perfezionato per forni metallurgici e relativo apparato

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: WOODING CORPORATION