FI70045C - Metod anordning och naeringsmedium foer att paovisa bakteremi - Google Patents

Description

I 1 -- KUULUTUSJULKAISU n n n a r [B3 (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 700 4 5 C (jr\ Patentti uiyoiU'CLty

Patent , cMcl-it 12 CO 108G

^ ^ ^ (51) Kv.lk.4/lnt.CI.4 C 12 Q 1/00, C 12 Μ 1 /18 SUOMI — FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansftkning 801 1 66 (22) Hakemispäivä— Ansöknlngsdag 1 1.04.80 (FI) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 1 1 . θ4,8θ (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offentlig 29.1 2.80

Patentti· ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon |a kuul.julkaiiun pvm.— 31 .01 .86

Patent- och registerstyrelsen ' ’ Ansökan utlagd och utl.skrlften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prlorltet 28.06.79

Saksan demokraattinen tasavalta-Demokratiska republiken Tyskland(DD) WP 213960 Toteennäytetty-Styrkt (71) VEB Pharmaglaswerk Neuhaus, Sonneberger Strasse 73, 6420 Neuhaus am Rennweg, Saksan demokraattinen tasavalta-Demokratiska republiken Tyskland(DD) (72) Manfred Kunze, Suhl , Martin Schambach, Neuhaus am Rennweg,

Werner Köhler, Jena, Klaus Muller, Neuhaus am Rennweg,

Axel Stelzner, Jena, Hannelore Schleef, Jena,

Saksan demokraattinen tasavalta-Demokratiska republiken Tyskland(DD) (74) Keijo Heinonen Ky (54) Menetelmä, laite ja ravintoväliaine bakteeriverisyyden osoittamiseksi - ------------ Metod, anordning och näringsmedium för att pävisa bakteremi __________

Keksintö koskee menetelmää, laitetta ja elatusainetta, joiden avulla todetaan bakteeriverisyys ottamalla verinäyte ja viljelemällä sitä niin, että syntyperältään epäselvät kuumetilat voidaan tunnistaa ja tunnettujen bakteerien aiheuttamia sairauksia voidaan seurata ja hoitaa ,

Keksinnönmukainen menetelmä, laite ja elatusalusta soveltuvat sekä verinäytteen ottamiseen ihmiseltä että veren sisältämien mikro-organismien viljelyyn mikrobia log is-kliin isi1lä koemenetelmillä.

Bakteeriverisyydgn toteamiseen on tarjolla useita menetelmiä ja laitteita, jotka kuitenkin eroavat toisistaan enemmän tai vähemmän yksittäisten toimintavaiheiden tai niiden yhdistelmien ja vastaavien erilaisten rakenneosien suhteen.

Esitemateriaalin perusteella tunnetaan verinäytteidenviljelymenetelmä ^acutainer , j0^a koostuu oleellisilta osin seuraavista vaiheista bakteeriverisyyttä tutkittaessa:

Verinäytteen otto-

Verinäytteenottolaitteen avulla otetaan liitosputken (DE-OS 2332133), - 2 - 700 A 5 steriilin ruiskun tai verinäytteenottopakkauksen kautta verinäyte potilaan laskimosta. Verinäyte johdetaan välittömästi nestemäisellä e latus 1iuokse1la täytettyyn steriiliin vi1je 1yastiaan, joka voi olla tilavuudeltaan vaihteleva lasiputki, -pullo tai -astia, joka suljetaan kumitulpalla tai meta 1 li kannel la . Nämä tunnetut v i 1 je lya stiat on suljettu steriileillä tulpilla, ja elleivät tulpat ole steriilejä, ne pitää puhdistaa huolellisesti desinfiointiaineella ennen näytteenottoa. Viljelyastia saadaan liitosputken pidikkeeseen työntämällä liitetyksi verinäytteenotto-osaan. Laskimoonpistämisen jälkeen painetaan pidikkeellä viljelyastian tulpan läpi niin, että alipaine imee veren laskimosta. Veren välityksellä tapahtuu mikrobien istutus nestemäiseen elatusalustaan heti. Jos tarvitaan lisää verinäytteitä, täytetään pe-rättäisesti useampia vi 1 jelyastioita, jotka sisältävät erilaisia ela-tusliuoksia.

- Viljely:

Viljelyastia irroitetaan liitosputken pidäkkeestä, veri ja nestemäinen elatusliuos sekoitetaan hyvin toisiinsa ja sen jälkeen viljelyas-tiaa inkuboidaan 35 - 37°C:ssa siirrostamista varten. Jos halutaan aerobiset olosuhteet, kytketään ilmastus, ja kasvua seurataan tietyin aikavälein ja mahdollisena kasvu liuoksen samanemisena ja sen jälkeen tehdään siirrostus kiinteälle elatusalustalle. Kun vi1jelyastian ela-tusliuoksesta otetaan steriilillä ruiskulla steriilin kanyylin kautta näyte, joudutaan tulppa puhkaisemaan. Siirrostus tapahtuu yhdellä tai useammalle kiinteälle elatusalustalle, jotka ovat erityisillä levyillä tai petrimaljoissa ja sisältävät agaria ja erilaisia ravinteita. Siir-rostettuja agariviljelmiä inkuboidaan edelleen. V iljelyastiasta tapahtuva siirrostaminen tehdään 3., 6. ja 10. päivänä verinäytteen ottamisesta. Eri organismien tarkempi mikrobiologinen tutkimus on mahdollinen vasta, kun siirrosteviljelmissä havaitaan kasvupesäkkeenmuodos-tus ta.

Tässä tunnetussa menetelmässä on haitallista se, että toimenpiteet verinäytteen ottamisesta siirrosteviljelmien inkubointiin asti vaativat useita välineitä, joiden vuoksi kontaminaatiolta välttymistä on vaikea taata.

Tässä verinäytteiden sisältämien npikrobien viljelymenetelmässä käytetään tunnettuja lasisia viljelyastioita, jotka on täytetty nestemäisellä elatusliuoksella ja varustettu kumi- tai metallitulpilla.

70045 Nämä viljelyastiat pitää puhkaista tai avata joka kerta, kun verinäyte halutaan viedä astiaan viljelyä varten tai nestemäisestä viljelmästä ottaa näyte siirrostusta varten tai viljelytilaan johtaa kaasumaista rav i nnet ta.

Kontaminoitumisvaara on olemassa kaikissa näissä käsittelyvaiheissa ja varsinkin siirrosteviljelmiä valmistettaessa, kun viljelyastia joudutaan avaamaan tai puhkaisemaan ja toimimaan ruiskuja ja kanyylejä apuvälineinä käyttäen.

Vielä eräs tämän tunnetun menetelmän haittapuoli on siinä, että heikosti kasvavat bakteeripesäkkeet on vaikea havaita nestemäisestä ela-tusliuoksesta tai kiinteästä agarista.

Edelleen tunnetaan esitteiden perusteella kaksivaiheinen veren sisältämien mikrobien viljelymenetelmä, ns. Gibco-Bio-Cult-järjestelmä, jossa on useita elatusalustoita, erityinen varmuussu1jin ja seinä, joka erottaa toisistaan nestemäisen ja kiinteän kasvualustan. Näistä vi1jelyastioista ei tarvitse suorittaa siirrostusta tietyin aikavälein ja tätä tarkoitusta varten avata astiaa. Nestemäinen elatusliuos, johon veri on sekoitettu, voidaan astiaa kallistamalla juoksuttaa toiseen kammioon ja samalla huuhdella väliseinällä sijaitseva kiinteä agar niin, että siihen tarttuu mahdollisia liuoksen sisältämiä mikrobeja, ja sen jälkeen kasvatus 1iuos voidaan kaataa takaisin sille tarkoitettuun tilaan.

Tämän kaksivaiheisen viljelyjärjestelmän haittapuolena on se, että astian rakenteesta johtuvan suhteellisen suuren tilavuuden vuoksi ei ole mahdollista muodostaa suoraa yhteyttä laskimon ja verinäytteen-ottovälineen ja viljelyastian välille. Verinäytteen ottaminen laskimosta ja vieminen vi1jelyastiaan tapahtuu pääasiassa ruiskujen avulla, ja vain pienten tilavuuksien ollessa kyseessä kanyyleihin liitettyjen letkujen tms. avulla.

Vaikka tämän kaksivaiheisen veren sisältämien mikrobien viljelymenetelmän ansiosta pesäkkeet kasvavat nopeammin agarilla, on erillisen verinäytteen oton vuoksi olemassa suuri kontaminaatioriski. Lisäksi on myös tässä viljelymenetelmässä optinen pesäkkeenmuodostuksen toteaminen inkuboinnin aikana vaikeata ja tästä syystä on myös heikkokas-vuisten viljelmien mikrobiologinen tutkiminen hankalaa. Näin ollen - '4 · ..../ 70045 tiettyjen veren sisältämien mikrobien ollessa kyseessä pitää kiinteä agarfaasi huuhdella tietyin aikavälein uudestaan elatusliuosveriseok-se1 la.

Julkaisuissa DE-OS 2221096 ja DE-DS 2332133 on selostettu verinäytteen-ottovälineitä ja kanyylejä.

Mainitun verinäytteenottojärjestelmän mukainen verinäytteenottolaite sisältää kanyylin kiinnittimineen, jossa kanyylin sisäpuolella olevaa päätä ympäröi ilmanpoistoventtii1i. Kanyylin venttiili voidaan siirtää asennosta, joka sallii ilman pääsyn kapeasta läpäisyaukosta, mahdollistaen näytteenoton sellaiseen asentoon, joka estää ilman tai veren kulun aukon läpi.

Kiinnitin sisältää putkimaisen pääosan ja osan, jossa on sisällä kar-tiopinta. Putkimainen osa työnnetään evakuoituun vi1je 1yastiaan, jossa on läpäistävä tulppa. Kartiopintainen sulkija tukkii aukon sen jälkeen kun kanyylin pää on puhkaissut vi1jelyast ia n tulpan.

Verinäytteenottojärjestelmä ja veren sisältämien mikrobien viljelyjärjestelmä kytketään toisiinsa tunnetulla tavalla tämän kiinnittimen avulla.

Julkaisun OE-OS 2332133 mukainen kanyyliyksikkö sisältää samoin etuosan, joka viedään laskimoon, ja takaosan, joka viedään v i 1 j el ya st iaa n .

Tämä kanyyliyksikkö on varustettu su 1kuventtiili 1lä, joka estää nesteen virtauksen keräysastiasta potilaan verenkiertoon, sekä laitteella, josta verenvirtaus voidaan nähdä.

Kanyylissä on samoin mielellään muodoltaan putkimainen viljelyastiaan työnnettäväksi sopiva kiinnitin. Laskimoonpistämisen jälkeen yhdistetään verinäytteenottojärjestelmä ja viljelyastia toisiinsa kiinnittimen avulla. Edellä mainittujen tavoin piilee myös tässä löysässä liitännässä koko systeemin kontaminoitumisvaara, ja tämän lisäksi käsillä tarvitsee jatkuvasti olla monimutkaisia tarvikkeita.

Julkaisussa DE-PS 1110357 selostetaan vakuumiampu1leja, joihin voidaan ottaa steriilisti veri- ja nestenäytteitä, ja joiden suljetussa yläpuolessa on kanyylin sisältävä alakautta paikoilleen työnnetty tulppa, ja 70045 jotka on alapäästä sulatettu umpeen suurvakuumissa.

Nämä vakuumiampullit ovat vain veri näytteenottoa varten, ja sisään-imetty veri pitää erikseen siirtää viljelyvälineeseen. Viljelyyn tarvitaan ravinteita, joilla saadaan aikaan edulliset kasvuolosuhteet. Veressä olevat korpuskulaariset ja ei-korpuskulaariset vasta-aineet voivat tuhota tai inaktivoida suuren määrän bakteereita. Kun halutaan suorittaa veritutkirnuksia viljelemällä veren sisältämiä bakteereita, on käytettävissä useita aineita, jotka estävät näiden vasta-aine id en toimintaa. Niinpä tunnetaan eräs polyanetoli sulfonaatti, joka on erittäin hyvä tähän tarkoitukseen. Sillä on samanaikaisesti hyytymistäes-täviä ominaisuuksia. Tunnetut aineet eivät sovi kaksivaiheisiin viljelyjärjestelmiin, sillä niiden a ntibakteris idiset ominaisuudet ovat liian heikot eivätkä ne pysty tekemään inkuboinnissa syntyviä bakteeri-pesäkkeitä näkyviksi.

Nyt käsillä olevan keksinnön tarkoituksena on ollut kehittää bakteeri-verisyyden tutkimiseen soveltuva menetelmä, laite ja elatusaine, jossa ennestään tunnettujen menetelmien, laitteiden ja elätusaine id en haitat on voitu välttää, jossa kontaminaatiovaara on oleellisesti entistä pienempi, jossa verinäytteenotto ja bakteeriviljelmien siirrostus voidaan tehdä entistä yksinkertaisemmin, ja jossa vältytään käyttämästä tähänastisia monimutkaisia verinäytteenotto- ja viljelylaitteita.

Tämän keksinnön tarkoituksena on ollut kehittää bakteeriverisyyden tutkimismenetelmä, jossa se aika ja matka, jota tarvitaan veren kulkuun laskimosta nestemäiseen ja kiinteään elatusaineeseen, on saatu oleellisesti entistä lyhemmiksi, ja laite, jota käytettäessä veri-näytteenottoon ja näytteen sisältämien bakteerien viljelyyn tarvittavat toimenpiteet ja tarvikkeet ovat mahdollisimman vähälukuiset ja tarkoituksenmukaiset, ja luoda sellainen elatusalusta, että siinä kehittyy verinäytteenoton ja -tutkimuksen aikana hyytymistä estäviä ja veren suhteen antibakterisidisiä ominaisuuksia, ja tämän keksinnön toteutustapa sisältääkin bakteeriverisyyden toteamismenetelmän, jossa veri verinäytteenottolaitteen kautta imetään vi1jelyastiaan, jossa on vakuumi ja/tai erityistä kaasua ja nestemäistä elatusainetta, johon verinäyte sekoitetaan, ja keksinnössä on oleellista se, että imetty veri tartuttaa samanaikaisesti nestemäisen elatusaineen ja tähän sekoittuneena myös kiinteän elatusaineen. Kun viljelyastiaa tämän jälkeen pidetään tietyssä lämpötilassa tietyssä vinoasennossa, ilmestyy kumpaankin elatusalustaan ba kt eeri pesä kke i tä, jotka tulevat näkyviksi - : -:, - ,έ ' ;· ,:, . : 70045 e latuS3ine id en sisältämän indikaattoriväriaineen ansiosta.

Keksinnönmukainen bakteeriverisyyden tutkimisiäite koostuu verinäyt-teenotto- ja veren bakteerien vi1je 1ylai11eesta, jossa viljelyastia on ampulli, jossa on renkaanmuotoinen kapenema, joka jakaa ampullin kahteen osaan tarvittavassa kiinteän ja nestemäisen elatusaineen tilavuussuhteessa, mielellään suhteessa 1:3.

Edelleen keksinnönmukaisen laitteen vi1jelyastiassa sijaitsevat nestemäinen ja kiinteä elatusaine perättäisesti ja ovat kosketuksissa toisiinsa viljelyastian ollessa Q - 135° välisessä kulmassa ja kiinteän elatusalustan tilavuus ja asema määräytyy renkaanmuotoisen kapeneman mukaan.

Renkaanmuotoisen kapeneman ulkopinnassa on kiinteä murtorengas, joka tekee mahdolliseksi vi1je 1yastia n osien erottamisen toisistaan siististi ilman murtumia ja siruja. Renkaanmuotoisen kapeneman muodostaman läpiku1kuaukon halkaisija on mielellään noin 6-10 mm, sillä kiinteän agarfaasin määrä ja asema määräytyvät kapeneman poikkileikkauksen säteen alkukohdan muKaan.

Keksinnönmukaisen laitteen viljelyastia on lisäksi liitetty verinäyt-teenottolaitteeseen elastisella liittimellä, joka mielellään on läpinäkyvää pehmeää muovia, jonka ansiosta verinäytteenottolaitteen ja vi1jelyastian akselit ovat kulmassa ja vapaasti liikuteltavissa toistensa suhteen, ja samalla muodostuu suljettu yksikkö.

Keksinnönmukaisen verinäytteenottolaitteen injektiokanyylin putken alapää ulottuu vi1jelyastian teräväkärkisen yläpään ympärille niin, että lasikärki voidaan sen avulla rikkoa ennen verinäytteenottoa.

Lisäksi on vi1jelyastiän rikottavan kärjen, elastisen 1iitoskappaleen ja verinäytteenottolaitteen ympärillä suojaava peitekappale.

Bakteeriverisyyden toteamiseen tarkoitettu elatusaine koostuu nestemäisestä ja kiinteästä osasta, jotka sisältävät antibakteris id is ia aineita, verenhyytymistä estäviä aineita sekä pH:sta riippuvaisen indi-kaattorisysteemin, ja elatusaineen nestemäisen osan tulisi mielellään sisältää indometasiinia ja karrageeniä (Indomethazin, Carrageenan).

Keksinnönmukaisen mentelmän ja laitteen edut ovat siinä, että yhdis- .7 '> f’: :·.

...... 70045 tämällä tähän asti erilliset toimenpiteet yhteen verinäytteenotto ja vi1jelykombinaatioon on tutkimuksen kvalitatiivinen taso parantunut kontaminaatiovaaran vähenemisen myötä.

Lisäksi tullaan toimeen entistä pienemmällä verimäärällä, josta voidaan myös siirrostaa jatkovi1jelmiä, sillä keksinnönmukaisessa menetelmässä käytetään tehokkaita elatusaineita, jotka sisältävät antibak-terisidisia lisäaineita, ja kiinteitä elatusaineita, jotka sisältävät indikaattoriväriaineita. Elatusaineen koostumus lisääineineen tekee siis mahdolliseksi sen, että voidaan viljellä hyvin vähäistä bakteeri-määrää eli käyttää pientä verinäytettä ja näin pitää vi1jelyast iän molemmat osat tilavuudeltaan optimaalisen kokoisina tunnettuihin vilje-lyastioihin verrattuna. Koska sekä nestemäinen että kiinteä elatusaine tartutetaan samanaikaisesti ja bakteerikasvu voidaan havaita optisesti, on saavutettu huomattava menetelmän yksinkertaistuminen ja bakteriologisten työvaiheiden poisjääminen.

Sitäpaitsi suora verinäytteen vienti kaksiosaiseen viljelyastiaan, nopea kummankin elatusaineen tartutus verinäytteenoton jälkeen ja bakteerivi1jelmien inkubointi kaksiosaisessa viljelyastiässä ilman toistuvia täyttövaiheita ja kontaminaatiovaaraa takaavat nopean ja varman diagnoosin.

Nestemäisen ja kiinteä elatusaineen yhdistelmä keksinnönmukaisessa vi1jelyast iässä tekee mahdolliseksi sen, että astiaa voidaan pitää vinossa ja tiettyjen bakteeripesäkkeiden kasvun kiihdyttämiseksi välillä kallistaa niin, että kiinteä agarpinta huuhtoutuu nesteellä.

Keksinnönmukaisesti on viljelyastian sisällöstä mahdollista tehdä myös jatkoviljelmiä. Kun bakteerikasvua on tapahtunut, voidaan vilje-lyastian osat erottaa toisistaan suorittamalla katkaisu renkaanmuotoi-sen kapeneman kohdalta ja tutkia kumpaakin elätusainetta tämän jälkeen erikseen. Renkaanmuotoisen kapeneman murtorenkaan ansiosta on mahdollista tehdä katkaisu sileästi ja mahdollisimman vaarattomasti.

Keksinnönmukaista menetelmää ja laitetta valaistaan seuraavassa toteu-tustapaesimerkillä. Esimerkkiä havainno11istetaan mukaan liitetyllä piirroksella.

Kuvat 1 ja 2 esittävät keksinnönmukaista toteutustapaa kaaviollise na pitkittäisleikkauksena.

.-- · e;;-:::' ; Ί .. ..

70045

Bakteeriverisyyden tutkimusmenetelmässä imetään potilaan laskimosta verinäyte tietyn rakenteen omaavalla kanyyli- tai ruiskusysteemistä muodostuneella verinäytteenottolai11ee 1 la ja näyte johdetaan lasiseen vi1jelyastiaan, jossa on vakuumi tai tiettyä kaasua, ja sekoitetaan astian sisältämään nestemäiseen elätusaineeseen. Sisäänimetty veri tartuttaa näin nestemäisen, antibakteris id is ia lisäaineita sisältävän elatusaineen ja samanaikaisesti tulee elätusaine-vesiseokse1la tartutetuksi myös vi1jelyastiässä oleva kiinteä elatusaine. Tämän jälkeen suoritetaan bakteeriviljely molemmissa elatusaineissa tietyssä lämpötilassa ja tietyssä astian vinoasennossa, riippuen tutkittavasta bakteeri laadusta . Kummassakin aineessa lisääntyvät bakteerit voidaan osoittaa lisätyllä indikaattoriväriaineella, joka mielellään on lisätty kiinteään elatusaineeseen.

Keksinnönmukainen laite koostuu verinäytteenottolaitteesta ja veren sisältämien bakteerien vi1jelyastiasta . Vi1jelyastia on kaksiosainen lasikappale, viljelyastia 1,2, joka keksinnönmukaisasti on ampulli, jossa on osa 1 ja osa 2. Viljelyastia 1,2 sisältää rengasmaisen kapeneman 3, joka jakaa astian pituuden ja tilavuuden tietyssä suhteessa, mielellään suhteessa 1 : 3.

Rengasmaisen kapeneman 3 pinnan ympärillä on kiinteä murtorengas 9, joka lasiin aiheuttamansa tietyn jännitteen ansiosta tekee mahdolliseksi vi1jelyastian 1; 2 kummankin osan erottamisen toisistaan siististi ja mahdollisimman vaarattomasti. Rengasmaisen kapeneman halkaisija riippuu kiinteän elatusaineen läpimenosta ja on noin 6-10 mm.

Nestemäinen ja kiinteä elatusaine ovat viljelyastiassa 1, 2 perättäin ja kosketuksissa toisiinsa niin, että vi1je 1yast iän 1, 2 osassa 2 kiinteä agar 10 ja osassa 1 nestemäinen elatusaine 11. Kiinteän agarin paikka ja tilavuus määräytyvät pidättävän rengasmaisen kapeneman 3 mu kaa n.

Vi1jelyast iän 1, 2 tilavuus ja siis myös koko voidaan säätää verinäytteen kokoa vastaavaksi. Koska elatusaineet sisältävät tiettyjä anti-bakteri s idis ia lisäaineita, jotka hillitsevät elimistön omia vasta-aineita, on keksinnönmukaisesti mahdollista ottaa pieni verinäyte ja sen avulla pitää astian 1, 2 tilavuus ja mittasuhteet pieninä ja kuitenkin saada pieni alkuperäinen bakteerimäärä kasvamaan ja osoittamaan näkyvää reaktiota. Edullisessa tapauksessa viljelyastia 1, 2 on ampulli.

-: ;·· ·9' -: : .·. ϊ·' > 70045 jossa on rikottava lasikärki 4, jota ympäröi elastinen 1iitoskappale 5, joka on esim. läpinäkyvästä pehmy tmu ov i sta (kuten PVC-letku tyyppi 60 S klar) tehty liitosputki, joka näin ollen yhdistää viljelyastian ja verinäytteenottolaitteen yhdeksi suljetuksi yksiköksi.

Elastisen 1iitoskappaleen 5 avulla asettuvat verinäytteenottolaitteen ja viljelyastian akselit vinosti ja mielivaltaiseen suuntaan liikkuvasti toistensa suhteen. Verinäytteenottola it teessä on injektiokanyy1i 6, jota peittää lasikupu 7, ja jonka putkimainen alapää on niin pitkä, että se ulottuu viljelyastian 1, 2 rikottavan lasikärjen 4 ympärille. Viljelyastian 1, 2 rikottavan kärjen 4, elastisen liitoskappaleen 5 ja verinäytteenottolaitteen ympärillä on peitekappale Θ.

Tila 12 on evakuoitu tai tiettyjen bakteerien viljelemistä varten täytetty tietyssä paineessa olevalla kaasulla. Laskimoonpistämistä varten poistetaan keksinnönmukaisesta laitteesta peitekappale 3 ja lasikupu 7 sahataan ja murretaan irti niin, että steriili kanyyli 6 vapautuu käyttöön. Kun kanyyli 6 on pistetty laskimoon, liikutetaan vi1jelyastiaa verinäytteenottolaitteen akselin ympäri niin, että lasikärki 4 särky.. Vakuumin vapautumisesta aiheutuu kanyyliin 6 alipaine, jonka vaikutuksesta tietty verimäärä imeytyy ja kulkeutuu v i 1 je lya st iaan 1, 2.

Samanaikaisesti kun tietty verimääräimeytyy sisään, tapahtuu nestemäisen elatusaineen 11 tartuttaminen ja tällä seoksella myös kiinteän agarfaasin 10 tartuttaminen.

Kun injektiokanyyli 6 on otettu pois laskimosta ja suljettu steriilillä, mielellään muovisella tulpalla, alkaa koko viljelmän inkubointi, eli elatusaine itä 10 ja 11 pidetään tietyssä vinoasennossa lämpötilassa, joka on mielellään välillä 35 - 37°C.

Viljelyastian 1, 2 vinoasento riippuu astian tilavuudesta ja siten myös kiinteä ja nestemäisen elatusaineen 10, 11 määrästä, sillä tarkoitus on, että nestemäinen elatusaine 11 peittää agarin 10 pinnan vain osittain.

Elatusaineita 10, 11 inkuboitaessa alkavat bakteerit lisääntyä näissä kummassakin, ja lisääntyminen voidaan havaita värinmuutoksesta, joka tapahtuu jompaan kumpaan elatusaineeseen lisätyssä indikaattoriväri-aineessa. Tarkempaa mikrobiologista tutkimusta varten erotetaan vilj=-lyastian osat 1 ja 2 toisistaan murtamalla rengasmainen kapenema 3 . Γ ;ΐ-ΰ·-: -:· · - * " 70045 murtorengasta 9 pitkin. Näin saadaan nestemäinen aine 11 erilleen bakteerejakasvavasta kiinteästä aineesta 10 niin, että näistä kummastakin voidaan tehdä bakteriologisia jatkotutkimuksia näytteitä ja siirrosteita ottamalla.

Nestemäisen elatusaineen 11 erottaminen kiinteästä agarfaasista 10 tapahtuu murtamalla viljelyastia 1, 2 sellaisessa asennossa, että agarin 10 sisältävä osa 2 on ylhäällä. Tässä yhteydessä on mahdollista laittaa astiaan 1, 2 tiettyjä kaasutäytte itä, joissa eräät bakteerikannat lisääntyvät paremmin kuin happiatmosfäärissä.

Elatusalustan nestemäisellä ja kaasumaisella osalla on seuraavat keksinnön kannalta edulliset koostumukset:

Elatusaineen nestemäinen osa: tislattu vesi 100 g sakkaroosi 20 g haimapeptoni 20 g glukoosi 10 g lihauute 2,5 g natriumkloridi 3,0 g indometasiini 0,0028 ... 0,0035 g karrageeni 0,01 ... 0,08 g

Elatusaineen kiinteä osa: steriili ravintoagar I - 0AB7 99,5 g glukoosi 0,5 g bromikresolipurppura (indikaattori) 0,0076 g Käyttötarkoituksesta riippuen voivat yksittäisten aineosien määrät vaihdelia.

Claims (8)

11 70045

1. Bakteeriverisyyden toteamismenetelmä, Jossa veri verinäytteenottolaitteen kautta Imetään viljelyastiaan, Jossa on vakuumi Ja/tai erityistä kaasua Ja nestemäistä elatusainetta, Johon verinäyte sekoitetaan, tunnettu siitä, että veri imetään kapenemalla varustettuun ampulliin, jolloin imetty veri tartuttaa samanaikaisesti nestemäisen, bakterisidisten aineiden vastaisia lisäaineita sisältävän elatusaineen Ja tähän sekoittuneena myös kiinteän elatusaineen ja tämän jälkeen viljelyastiaa inkuboidaan, jolloin putken ylemmässä osassa oleva nestemäinen ja sen kanssa peräkkäin sovitettu, putken alaosassa oleva kiinteä elatusaine ovat kosketuksessa keskenään, inkuboinnin tapahtuessa vinossa asennossa, jolloin nestemäinen elatusaine (11) peittää kiinteän pinnan vain osittain, tietyssä lämpötilassa, edullisesti 35 - 37°C, niin että elatusaineisiin mahdollisesti ilmestyvä bakteerikasvu tulee näkyväksi lisätyn indikaattoriväriaineen ansiosta.

2. Bakteeriverisyyden tutkimiseen tarkoitettu kapenemalla varustettu laite, Joka koostuu verinäytteenottolaitteesta ja · veren sisältämien bakteerien viljelylaltteesta, tunnettu siitä, että viljelyastia (1, 2) on ampulli, jossa rengasmainen kapenema (3) Jakaa ampullin kahteen osaan tarvittavassa alaosaan sovitetun kiinteän ja yläosaan sovitetun nestemäisen elatusaineen (10, 11) tilavuus-suhteessa, mielellään suhteessa 1 : 3·

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että rengasmaisen kapeneman (3) ulkopinnassa on murtorengas (9) ja kapeneman aukon halkaisija on noin 6-10 mm. 70045 12 A. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siltä, että nestemäinen ja kiinteä elatusaine (11, 10) ovat viljelyastiassa (1, 2) perättäin ja kosketuksissa toisiinsa.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että viljelyastia (1, 2) on liitetty verinäytteenottolaitteeseen elastisella liittimellä (5), joka mielellään on läpinäkyvää pehmeää muovia, niin että näytteenottolaite ja viljelyastia muodostavat tiiviin, suljetun yksikön, jossa näytteenottolaltteen ja vilje-lyastian akselit ovat kulmassa ja vapaasti liikuteltavissa toistensa suhteen.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että injektiokanyylin (6) putken alapää on niin pitkä, että se ulottuu viljelyastian (1, 2) terävän rikottavan lasikärjen (4) ympärille.

7. Patenttivaatimusten 2-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että viljelyastian rikottavan lasikärjen (4), elastisen liitoskappaleen (5) Ja verinäytteenotto-laitteen ympärillä on peitekappale (8).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa bakteerlverisyyden toteamismenetelmässä käytettäväksi tarkoitettu elatusaine, tunnettu siitä, että se sisältää bakterisi-disten aineiden vastaisten aineiden lisäksi myös verenhyytymistä estäviä aineita sekä pH:sta riippuvaisen indi-kaattorisysteemin, ja että elatusaineen nestemäinen osa sisältää edullisesti indometasiinia Ja karrageenia. 13 70045