FI69894B

FI69894B - Skiva av isolermaterial isynnerhet mineralfibrer

Info

Publication number: FI69894B
Application number: FI823208A
Authority: FI
Inventors: Manfred Ing Grad Pankatz
Original assignee: Rockwool Mineralwolle
Priority date: 1981-09-17
Filing date: 1982-09-16
Publication date: 1985-12-31
Also published as: US4937999A; FI69894C; NO823139L; FI823208A0; DK362582A; FI823208L; DK152854C; DK152854B; DE3203624C2; EP0075187A1; EP0075187B1; NO164494C; EP0075187B2; NO164494B; DE3203624A1; US4879157A

Description

69894

Eristysaineesta, erityisesti mineraalikuiduista koostuva levy

Keksinnön kohteena on eristysaineista,erityises-5 ti mineraalikuiduista koostuva levy, joka on tarkoitettu rakennusten lämmön- ja ääneneristykseen ja kannatin-palkkien varaan asetettavaksi, erityisesti kattopiiru-jen väliin pantavaksi. Myös solumuovit tulevat kysymykseen keksinnön mukaista tarkoitusta varten. Käsite, levy 10 on ymmärrettävä yleisesti, t.s. keksintöä voidaan käyttää myös muiden mineraalikuiduista tai solumuoveista koostuvien tuotteiden yhteydessä, joita tuotetaan ratoina tai rullina t.m.s.

Eristysainelevyjen käyttöalue äänen- ja lämmön-15 eristykseen on hyvin laaja. Eristysaineina käytetään mie luiten mineraalikuituja ja mineraalikuiduista vuorivillaa sen erinomaisten ominaisuuksien vuoksi. Edullisesti mine-raalikuitulevyjä käytetään rakennuksissa, rakenteissa tai rakennusosissa ja tällöin ne asetetaan kannatinpalkeille, 20 ennenkaikkea kannattimien, palkkien, kattopiirujen y.m.s.

väliin. Tähän asti mineraalikuitulevyt on pidetty paikoillaan "passiivisesti", t.s. ne täytyi kiinnittää tai ankkuroida erityisaineilla esim. liimaamalla. Rakennusten katto-alueiden eristämiseen käytetään tavallisesti erityisraken-25 teitä, joissa mineraalikuitulevyt pysyvät painovoiman avul la. Usein mineraalikuitulevyt on laminoitu alumiini- tai muovifoliolla, jonka reunat molemmin puolin ulottuvat varsinaisen mineraalikuitulevyn yli ja ovat vahvistetut, niin että nämä mineraalikuitulevyt kiinnitetään folioreunoistaan 30 liittimillä t.m.s.

Mineraalikuitu-ääneneristysaineen tai mineraali-kuitulämmöneristysaineen paikoilleen asentamisessa on käytännössä huomattavia vaikeuksia, mikä johtuu monista eri syistä. Valmistukseen liittyvistä syistä mineraalikui-35 tuja valmistetaan ja tuodaan markkinoille vain tiettyinä leveyksinä, ja mineraalikuitulevyt valmistetaan enimmäk- 69894 2 seen vain esim. 62,5 cm levyisenä yhtenä vakioleveyte-nä. Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, etteivät rakennuspalkit, esim. kattopiirut ole tasaisten välien päässä toisistaan. Kattopiirujen osalta kattorakenteen 5 yksittäisten kattopiirujen välinen sisäläpimitta vaih- telee esim. 52 cm:n ja 80 cm:n välillä.

Käytettäessä eristysainetta, joka koostuu vaahtomuoveista, on tosin mahdollista hiukan helpommin puristaa pehmeätä vaahtomateriaalia enemmän tai vä-10 hemmän voimakkaasti kokoon ja kattopiirujen väliin, jossa enemmän tai vähemmän voimakas puristusvaikutus pitää sen paikallaan, varsinkin kun tämä vaahtomateri-aali on hyvin kevyttä. Ihmisille ja rakennusaineille palon sattuessa aiheutuvan suuren vaaran vuoksi, pyrkii 15 rakennustarkastus, palotorjunta ja palovakuutuslaitos siihen, että energiaongelmien vuoksi lisää merkitystä saanutta rakennusten lämmöneristystä ei ratkaistaisi muovin käyttöön perustuvilla vaahtomateriaaleilla, vaan mineraalikuituihin perustuvilla eristysaineilla.

20 Mutta mineraalikuituihin perustuvien eristysaineiden käyttöä varten, on tähän mennessä, kuten edellä on esitetty, ollut käytettävissä vain verrattain vaikeasti käsiteltäviä kiinnitysjärjestelmiä.

Tunnetun tekniikan mukaisesti mineraalikuitu-25 levyjä tuotetaan siten, että mineraalikuiduista koostuva täyteainekerros sideaineita, esim. fenolihartseja karkaisemalla liimataan levyksi. Näin valmistettu mineraali-kuitulevy on poikittaissuunnassa verrattain jäykkä, niin että sitä käsin tuskin voi puristaa kokoon, eikä 30 missään tapauksessa silloin, kun mineraalikuitulevy on niin paksu, että se yleensäkin voi tulla kysymykseen lämmöneristystä varten. Kun tällainen mineraalikuitulevy halutaan liittää kattopiirujen väliin, joiden sisäläpimitta vaihtelee, sitä ei voida tehdä vain 35 yksinkertaisesti kokoon puristamalla ainakaan silloin, 3 69894 kun välimatkan erot, kuten tavallista, nousevat enemmän kuin 1 cm:iin tai 2 cm:iin. Mineraali-kuitulevyt on tällöin vastaavasti leikattava, mikä ei merkitse ainoastaan huomattavaa työn- ja ajahuk-5 kaa, vaan myöskin materiaalinhukkaa. Mutta myös nämä sovitetut ja leikatut mineraalikuitulevyt täytyy sitten pitää paikoillaan erityisillä kiinnittimillä.

Keksinnön tehtävänä on sitävastoin luoda sellainen ääntä ja/tai lämpöä eristävä eristyslevy, jota 10 voidaan käsitellä ja asentaa mahdollisimman yksinker taisesti, niin että myös ei-ammattimies voi suorittaa työstön ilman suurta vaivannäköä ja ilman erityisiä työkaluja ja teknillisiä toimenpiteitä, kuten esim. etukäteen leikkaamalla tapahtuvaa piirun leveyden mu-15 kaan sovittamista y.m.s. Keksinnön tehtävänä on myös kokonaan tasoittaa rak^nnuspalkkien väliset suuret leveyserot.Edelleen on saavutettava sellainen etu, että mineraalikuitulevy itsetoimivasti puristusvaiku-tuksen ansiosta pysyy paikoillaan, mikäli niin halu-20 taan. Keksinnön tarkoituksena on myöskin luoda sellai nen levy, jota myös jälkeenpäin voidaan käyttää jo olemassa olevien rakennusten, esim. vanhojen rakennusten eristämiseen esim. työntämällä levyt sisään katto-piirujen väliin tarvitsematta irroittaa yhtään katto-25 tiiltä tai vain irroittamalla yksittäisiä kattotiili- rivejä katolta, tai työntämällä ne seinä- ja kattorakenteiden onttoihin tiloihin.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti alussa selitettyjen levyjen perusteella siten, että levyssä on 30 yksi tai useampia vinottain levyn yli sovitettuja ja levyn läpi ulottuvia leikkauksia sillä tavoin, että näin muodostuneet levyn osat asennettaessa ovat liikuteltavissa toisiaan vasten.

Alivaatimusten avulla saadaan keksinnön edulli-35 siä suoritusmuotoja.

4 69894

Yhteen kuuluvista, yhden kokonaisuuden muodostavista kiilamaisista levynosista on se etu, että ne tosin voidaan viedä yksitellen niille tarkoitettuun tilaan, esim. kattopiirujen väliin, mutta että niitä 5 sen jälkeen kevyesti painamalla tai lyömällä voidaan siten työntää toisiaan vasten, että ne kiilautuvat palkkeihin, esim. kattopiiruihin sekä toisiinsa. On osoittautunut käytännössä, että samalla tietynlevyi-sellä levyllä voidaan kattaa suuria leveyseroja esim.

10 kahden kattopiirun välisissä sisäläpimitoissa.

Keksinnön edut ovat oleellisesti seuraavat. Levyjä voidaan valmistaa tavanomaisissa tuotantolaitoksissa, t.s. ei tarvita mitään investointeja jo olemassa olevaan tehtaaseen uusia laiterakenteita varten, 15 mihin useimmiten myös liittyy tietty valmistusriski.

Siten valmistuskustannukset voidaan laskea yksinkertaisesti. Verrattain suuret erot palkkien, erityisesti kattopiirujen välisissä etäisyyksissä voidaan kattaa. Asentaminen on tunnettuun tekniikan tasoon verrattuna 20 oleellisesti yksinkertaistettua, ja sen voivat ei-ammat- timiehet suorittaa, ja levyt sopivat myös esim. jo valmiiksi rakennettujen kattokerrosten jälkeenpäin tapahtuvaan eristämiseen tarvitsematta poistaa koko kattoa.

25 Piirustuksessa on esitetty kaaviokuvina suori tusmuotoja keksinnöstä, jolloin

Kuvio 1 esittää vaakaprojektiota levystä, jossa on diagonaalinen leikkaus,

Kuvio 2 sivukuvaa kuviosta 1, 30 Kuvio 3 vaakaprojektiota kuviosta 1

Kuvio 4 kuvaa kuvion 1 mukaisesta levystä, joka on asetettu kahden kattopiirun väliin,

Kuvio 5 kuvion 4 mukaista kuvaa, jolloin katto-piirujen väli kuitenkin on suurempi, 35 Kuvio 6 kuvion 4 mukaista kuvaa, jolloin katto- 5 69894 piirujen väli kuitenkin on pienempi,

Kuvio 7 kuvion 4 mukaista kuvaa, jolloin katto-piirut ovat vinossa toisiinsa nähden, niin että kahden kattopiirun välinen välimatka vaihtelee, 5 Kuvio 8 kuvaa levystä, jossa on vino leikkaus ja puolisuunnikkaan muotoiset levyn osat,

Kuvio 9 sivukuvaa kuviosta 8,

Kuvio 10 vaakaprojektiota kuviosta 8,

Kuvio 11 kuvion 8 mukaista kuvaa, jolloin levy 10 on asetettu kattopiirujen väliin,

Kuvio 12 kuvion 11 mukaista kuvaa, jolloin kat-topiirujen etäisyys toisistaan kuitenkin on suurempi, Kuvio 13 suurennettua leikkausta kuviosta 12 pilkkuviivoilla kuviossa 12 osoitetun linjan mukaisesti, 15 Kuvio 14 kuvion 11 mukaista kuvaa, jolloin kattopiirujen välimatka toisistaan on pienempi,

Kuvio 15 kuvaa toisesta levystä, jossa on diago-naalinen leikkaus,

Kuvio 16 vaakaprojektiota kuviosta 15, 20 Kuviot 17 ja 18 kuvia toisin leikatuista le vyistä,

Kuvio 19 osittaista pystysuoraa leikkausta erään rakennuksen kattokerroksesta,

Kuvio 20 perspektiivikuvaa levyn eräästä toises-25 ta muodosta,

Kuvio 21 päätykuvaa kuvion 20 mukaisesta levystä, joka on sijoitettu kahden kattopalkin väliin ja on katteen päällä,

Kuviot 22 ja 23 perspektiivikuvia muista levy-30 muodoista.

Kuviot 1-3 havainnollistavat kaavioina keksin nön mukaisen levyn 1 erästä suoritusmuotoa, joka levy leikkausviivan 4 mukaisesti leikatun diagonaalisen leik-kausen ansiosta koostuu kahdesta kolmiomaisesta levyn-35 osasta 2, 3. Levyn molemmat levynosat kuuluvat siis yhteen ja muodostavat yhden kokonaisuuden. Kuvion 4 6 69894 mukaisesti tämä levy 1 on asetettu kahden kannatinpal-kin, esitetyssä suoritusesimerkissä kahden kattopiirun 5, 6 väliin. Tässä tapauksessa levyn leveys vastaa oleellisilta osin molemman kattopiirun välistä sisälä-5 pimittää, niin että molemmat levyn osat on puristettu painamalla kattopiirujen väliin. Käytännössä menetellään levyjä asennettaessa siten, että ensin asetetaan alin levy paikoilleen, että asennus siis suoritetaan levy levyltä alhaalta ylöspäin. Tällöin vain osaksi 10 esitetty levynosa 8 työnnetään tarkoituksenmukaisesti ensimmäisenä kattopiirujen väliin, sen jälkeen työnnetään levyn osa 7 ylhäältä päin ja painetaan sitä niin pitkälle alaspäin, että syntyy puristusvaikutus toisaalta levyn osien ja toisaalta kattopiirujen välille. 15 Tämän jälkeen seuraa vastaavasti levynosan 3 ja sen jälkeen levynosan 2 asennus.

Mikäli kattopiirujen 5, 6 väli kuvion 5 mukaisesti käytännössä esiintyvällä toleranssialueella on suurempi kuin kuvion 4 tapauksessa, niin jokaisen le-20 vyn levynosat asennetaan paikoilleen perätysten kuten kuviossa 4 on kuvattu, mutta sen jälkeen ne työnnetään painamalla tai lyömällä niitä yläpintaan, niin että jälleen aikaansaadaan puristusvaikutus. Pituussuuntaisen työntämisen ansiosta pilkkuviivoin osoitetut kolmi-25 kulmaiset kärkiosat 11, 12, ulkonevat alkuperäisen mi tan jatkeina pituuden 9 verran, käytännössä nämä osat kuitenkin tulevat osittain kokoonpuristetuiksi ja osaksi viereisen levyn peräänantava materiaali ottaa ne vastaan, niin että täten syntyy jopa parempi puristus-30 vaikutus.

Jos, kuten kuvion 6 tapauksessa, kattopiirujen 5, 6 väli toisistaan on pienempi kuin kuvion 4 tapauksessa, niin syntyisi alkuperäismitan perusteella yhteen työnnettäessä yhteen kuuluvia levynosia 2,3 tai 7,8, 35 poikittain ulkonevia kärkiosia 13,14, jotka kuitenkin 7 69894 samoin puristuvat kokoon ja parantavat puristusvaiku-tusta. Kuviossa 7 on havainnollistettu tapaus, jossa kattopiirut ovat vinottain toisiinsa nähden, niin että sisäläpimitta 15 suurenee ylöspäin ja sisäläpimitta 5 16 pienenee alaspäin. Myös tällöin on helppoa työntää jokaisen levyn yhtä kokonaisuutta varten yhteenkuuluvat levynosat sillä tavoin toisiaan vasten, kuten kuvioiden 5 ja 6 yhteydessä on selitetty, että jokaisessa tapauksessa tapahtuu kiinnipuristautuminen.

10 Kuviot 8-10 havainnollistavat toista suoritus muotoa eräästä levystä 17, jossa yläpuolelta alapuolelle ulottuva leikkaus 20 on sovitettu siten, että levynosat 18,19 ovat puolisuunnikkaan muotoisia. Myös tässä tapauksessa levynosat vaikuttavat yhteen puristettaessa 15 kiilantavoin ja ne voidaan kuvion 11 mukaisesti yhteen työntämällä kiinnittää toisiinsa ja kattopiiruihin 5,6.

Kuviot 12 ja 13 havainnollistavat jälleen tapausta, jossa kattopiiruilla 5, 6 on suurempi sisäläpimitta kuin kuvion 11 mukaisessa esimerkissä. Kun levyn-20 osia 18, 19 työnnetään toisiaan vasten, kunnes kiinnitys- asento on saavutettu, työntyy pieniä puolisuunnikkaan muotoisia osia 21, 22 kunkin viereisen levyn 18, 19 tahi 23, 24 materiaalin sisään. Mineraalikuitu- eli vuorivillalevyt eivät tosin ole, kuten alussa on seli-25 tetty, koko leveydeltään niin paljon kokoon puristetta vissa, että käytännössä kulloinkin kahden kattopiirun sisäläpimitässä esiintyvä toleranssialue voitaisiin jättää vaille huomiota, kuitenkin pienet ulkonevat osat 21, 22 voidaan vaikeuksitta puristaa kokoon, jolloin 30 viereisen levyn materiaali myös jonkin verran antaa periksi, niin että tosiasiallinen kosketuspinta ei vastaa pilkkuviivoin esitettyä linjaa 25, vaan pikemminkin täysiviivoin vedettyä linjaa 26.

Kun kattopiirujen 5, 6 välinen sisäläpimitta 35 kuvion 14 mukaisesti on pienempi kuin kuvion 11 tapauk- 8 69894 sessa, voidaan levynosia 18,19 samalla tavoin perätysten ylhäältä käsin työntää kokoon niin paljon kuin mahdollista, kunnes saavutetaan hyvä puristugvaikutus, niin että materiaali leikkausviivan 20 molemmin puolin 5 sijaitsevalla alueella, kuten pilkkuviivoitetuilla linjoilla 27 liioitellun suurennettuna on havainnollisesti osoitettu, sekä mahdollisesti reunojen alueella puristuu molempia kattopiiruja kohti. Tämä on mahdollista, koska levyn osat voidaan työntää kiil^maisesti 10 toisiaan vasten. Jos kattopiiruilla on erityisen pieni sisäläpimitta ja elleivät levynosat tule työnnetyiksi niin kauas toistensa luo, että molempien yhteenkuuluvien levynosien perusviivat tulevat samalle korkeudelle, saattaa joissakin tapauksissa pieniä koloja jäädä 15 puolisuunnikkaan muotoisten levynosien pienien pääty- pintojen eteen, jotka reiät kuitenkin vaikeuksitta voidaan täyttää irrallisella mineraalivillalla.

Leveyksien ollessa suurempia ja erityisesti täytettäessä jälkeenpäin onttoja tiloja rakennusten sei-20 nissä, joissa on välipalkit, saattaa olla edullista leikata levy 36 kuvion 17 mukaisesti useampaan kuin kahteen levynosaan, esim, levynosiin 37-40, jolloin tarkoituksenmukaisesti ensiksi työnnetään molemmat levynosat 37 ja 38 ja sen jälkeen levynosat 39 ja 40 ont-25 toon tilaan. Kuvio 18 esittää havainnollisesti erään levyn 41 toisenlaista jakoa neljään puolisuunnikkaan muotoiseen levynosaan 42-45. Tässä tapauksessa on tarkoituksenmukaista työntää ensiksi levynosat 43 ja 44 ja sen jälkeen levyn osat 42 ja 45 onttoon tilaan ja 30 puristaa niitä yhteen, kunnes pito puristusvaikutuksen ansiosta on saavutettu.

Kaikki edellä selitetyt levyt voidaan kuvioiden 15 ja 16 mukaisesti mahdollisesti verhota yhdeltä tai molemmilta puolin tai yltympäri alumiini- tai muovi-35 tai paperikalvolla. Ympäryksellä tarkoitetaan levyn 9 69894 etu- ja takapuolta sekä molempia palkkeja, esim. kat-topiiruja vasten painautuvia sivupintoja, levyn ylemmän ja alemman päätypuolen jäädessä avoimeksi kuvion 15 mukaisesti. Jotta vinottain tahi diagonaalisesti 5 leikatut leikkauspinnat voitaisiin tehdä kevyemmin toisiaan vasten liikuteltaviksi, voidaan myös nämä molemminpuoliset, keskenään kosketuksessa olevat pinnat laminoida vastaavalla kalvolla.

Kuvioiden 15 ja 16 mukaisessa suoritusmuodos-10 sa on levy 28 diagonaalisen leikkauksen avulla, joka vastaa leikkausviivaa 31, leikattu kahteen levynosaan 29, 30, ja leikkaus menee myös laminointikalvon 32 läpi, joka puolestaan on vahvistettu pitkittäisreunois-taan 33, 34. Tämän suoritusmuodon mukainen levy sopii 15 erityisesti kiinnitettäväksi kattopiirujen väliin sil loin, kun näihin vielä valmiiksi rakentamattomassa kattokerroksessa päästään vapaasti käsiksi. Vaikka levy 28 puristusvaikutuksen ansiosta itse pysyy kattopiiru-jen välissä, voidaan vahvistetut reunakaiteet 33,34 20 kiinnittää kattopiiruihin liittimien t.m.s. avulla.

Laminoitu kalvo voidaan liimata liimanauhalla leikkaus-viivaa pitkin, kuten pilkkuviivoitetuilla viivoilla 35 on osoitettu. On myös suositeltavaa sijoittaa liimanauha kullekin vaakasuoralle liitokselle, siis kohtiin, jois-25 sa erilliset, toistensa päälle asetetut levyt osuvat toisiinsa.

Kuvio 19 havainnollistaa vielä erityisiä tärkeitä käyttömahdollisuuksia keksinnön mukaiselle levylle. Jos esim. rakennuksen kattokerros on jo valmiiksi 30 rakennettu, mitä kattorakenteen 47 on tarkoitus osoit taa, riittää yleensä, että vain yksi tai mahdollisesti kaksi riviä kattotiilejä poistetaan. Sen jälkeen voidaan perätysten sisään asetettuja levyjen 50, 51 ja 52 levynosia työntää nuolen 49 suuntaan ja kuten on se-35 litetty saattaa ylhäältä tulevan puristuksen avulla 10 69894 kiinnitysasentoon. Sama koskee vastaavasti levyillä 53 ja 54 suoritettua eristämistä, jolloin edellä mainitut levyt mahdollisesti kattotiilirivin 55 poiston jälkeen voidaan ylhäältä päin nuolen 56 suunnassa työn-5 tää seinän osien 57 ja 58 väliseen tilaan.

Monissa tapauksessa, erityisesti eristettäessä jälkeen päin vanhoja rakennuksia, on myös mahdollista päästä käsiksi kuviossa 19 olevan kattorakenteen 47 kolmikulmaiseen kattotilaan ja, koska kattopiirut tääl-10 lä ovat vapaasti tavoitettavissa, tästä tilasta käsin työntää keksinnön mukaiset levyt kattorakenteen 47 yläpuolella oleviin onttoihin tiloihin tarvitsematta poistaa yhtään kattotiiltä.

Edellä selitetyissä keksinnön mukaisen levyn 15 kuvioiden 1-18 mukaisissa suoritusmuodoissa leikkaukset on tehty kohtisuoraan levyjen vastakkain olevien suurten pintojen suhteen. Tämä levy sopii käytettäväksi kaikissa niissä tapauksissa, joissa palkkien välisellä puristusvaikutuksella ja siten itsekiinnittyvyydellä on 20 merkitystä. Kaikissa näissä tapauksissa on lisäksi ole massa se hyöty, että eristyksen paksuus kaikkialla pysyy samana.

Monissa tapauksessa levyjen sisällepano tapahtuu sellaisissa kohdin rakennusta, esim. katon tai lau-25 doituksen yläpuolella, niin että katto tai laudoitus kantaa levyjä. Tässä tapauksessa ei ole niin kovin tärkeätä aikaansaada edellä selitetty puristusvaikutus itsekantavuuden takaamiseksi, pikemminkin tässä tapauksessa etualalla on tarve voida vaihdella toivotun eris-30 tyksen paksuutta haluttaessa ja tietyn alueen olosuh teita vastaavasti, mikä jälleen voidaan tehdä siirtämällä kulloinkin toisiinsa kuuluvia levynosia. Näissä viimeksi mainituissa tapauksissa on tarkoituksenmukaista, tehdä leikkaukset kohtisuoriksi vastakkaisten kapei-35 den päätypintojen suhteen.

69894 11

Kuvio 20 esittää suoritusesimerkkiä sellaisesta levystä 59, joka koostuu kahdesta levynosasta 60 ja 61 , jolloin leikkaus diagonaalisia viivoja 64 ja 65 vastaten on siten tehty, että leikkaus kulkee kohtisuorana vastak-5 kaisten kapeiden päätypintojen suhteen, että päätypin- noista 62, 63 tulee kolmikulmaisia.

Kuvio 21 esittää kuvion 20 raukaisen erään sellaisen levyn käyttöä katolla 66, joka oleellisesti voi olla vaakasuoran suuntainen, ja kahden, kuvan tason suh-10 teen kohtisuoran suuntaisen palkin 67, 68 välissä, jotka voivat olla esim. puupalkkeja. Tästä suoritusmuodosta on oleellinen hyöty, että päätykuvioltaan kolmikulmaisia levynosia 60, 61 voidaan sillä tavoin siirtää toisiaan vasten, että ne joka tapauksessa voidaan puristaa tii-15 viisti palkkeihin 67, 68 ja että yksinkertaisella taval la vältytään siltä, että mitään onttoja tiloja, rakoja tai aukkoja ei syntyisi toisaalta eristeen ja toisaalta palkkien, mahdollisesti myös katon väliin.

Kuvio 22 havainnollistaa perspektiivikuvana 20 toista suoritusmuotoa levystä, jolloin leikkaus 69 on siten sovitettu, että yksi levynosa 70 päätykuvassa on muodoltaan kolmiomainen ja toinen levynosa 71 päätykuvassa on puolisuunnikkaan muotoinen.

Toisessa, kuvion 23 mukaisessa muunnoksessa on 25 kaksi leikkausta sovitettu siten, että kaksi ulompaa levynosaa 74, 75 päätykuvassa ovat kolmion muotoisia ja niiden välillä oleva levynosa 76 on päätykuvassa puolisuunnikkaan muotoinen.

Huomautettakoon tässä nimenomaan, että edellä 30 selitettyjä levyjen suoritusmuotoja, riippuen kustakin käyttötapauksesta, myös voidaan yhdistellä keskenään.

Claims

12 69894

1. Eristysaineista, erityisesti mineraalikuiduista koostuva levy (1,17,36,41,59), joka on tarkoitettu rakennus- 5 ten lämpö- ja äänieristykseen ja kannatinpalkeille asetettavaksi, erityisesti kattopiirujen (5,6) väliin pantavaksi, tunnettu siitä, että siinä on yksi tai useampia vinottain levyn yli sovitettuja ja levyn läpi ulottuvia leikkauksia (4,20,64,69,72,73) sillä tavoin, että näin muodostu- 10 neet levynosat (2,3; 18,19; 37-40; 42-45; 60,61; 70,71; 74-76) asennettaessa ovat liikuteltavissa toisiaan vasten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levy (1,36), tunnettu siitä, että leikkauksena (4) on diagonaalileikkaus, niin, että levynosat (2,3; 37-40) päältä päin ovat kolmion 15 muotoisia.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levy (1,17,41), tunnettu siitä, että leikkauksena (4,20) on sellainen vino leikkaus, että levynosat (2,3; 18,19; 42-45) päältäpäin ovat puolisuunnikkaan muotoisia.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen levy (1,17,36,41), tunnettu siitä, että leikkaukset (4,20) ovat kohtisuorassa vastakkain oleviin suuriin pintoihin nähden.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen levy (59), tunnettu siitä, että leikkaukset (64,69,72,73) ovat 25 kohtisuorassa vastakkaisiin kapeisiin päätypintoihin nähden.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen levy, tunnet-t u siitä, että leikkaus (69) on sovitettu siten, että yksi levynosa (70) päätypinnaltaan on kolmion muotoinen ja toinen levynosa (71) päätypinnaltaan on puolisuunnikkaan muotoinen.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen levy, tunnet- t u siitä, että kaksi leikkausta (72,73) on sovitettu siten, että kaksi ulompaa levynosaa (74,75) päätypinnaltaan on kolmion muotoisia ja niiden välillä oleva levynosa (76) on päätypinnaltaan puolisuunnikkaan muotoinen.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen levy, tunnettu yksi- tai monipuolisesta muovi- tai alumiinifoliolla laiminoinnista, jolloin myös tämä folio on leikattu.