FI69333C - Foerfarande foer framstaellning av formade produkter - Google Patents

Foerfarande foer framstaellning av formade produkter Download PDF

Info

Publication number
FI69333C
FI69333C FI791560A FI791560A FI69333C FI 69333 C FI69333 C FI 69333C FI 791560 A FI791560 A FI 791560A FI 791560 A FI791560 A FI 791560A FI 69333 C FI69333 C FI 69333C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
fibers
water
starch
fiber
cellulose
Prior art date
Application number
FI791560A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI69333B (fi
FI791560A (fi
Inventor
Stein Gaosland
Original Assignee
Stein Gaosland
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Stein Gaosland filed Critical Stein Gaosland
Publication of FI791560A publication Critical patent/FI791560A/fi
Publication of FI69333B publication Critical patent/FI69333B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI69333C publication Critical patent/FI69333C/fi

Links

Classifications

    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21J—FIBREBOARD; MANUFACTURE OF ARTICLES FROM CELLULOSIC FIBROUS SUSPENSIONS OR FROM PAPIER-MACHE
    • D21J3/00—Manufacture of articles by pressing wet fibre pulp, or papier-mâché, between moulds
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C48/00—Extrusion moulding, i.e. expressing the moulding material through a die or nozzle which imparts the desired form; Apparatus therefor
    • B29C48/022—Extrusion moulding, i.e. expressing the moulding material through a die or nozzle which imparts the desired form; Apparatus therefor characterised by the choice of material
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C70/00—Shaping composites, i.e. plastics material comprising reinforcements, fillers or preformed parts, e.g. inserts
    • B29C70/04—Shaping composites, i.e. plastics material comprising reinforcements, fillers or preformed parts, e.g. inserts comprising reinforcements only, e.g. self-reinforcing plastics
    • B29C70/28—Shaping operations therefor
    • B29C70/40—Shaping or impregnating by compression not applied
    • B29C70/50—Shaping or impregnating by compression not applied for producing articles of indefinite length, e.g. prepregs, sheet moulding compounds [SMC] or cross moulding compounds [XMC]
    • B29C70/504—Shaping or impregnating by compression not applied for producing articles of indefinite length, e.g. prepregs, sheet moulding compounds [SMC] or cross moulding compounds [XMC] using rollers or pressure bands
    • B29C70/508—Shaping or impregnating by compression not applied for producing articles of indefinite length, e.g. prepregs, sheet moulding compounds [SMC] or cross moulding compounds [XMC] using rollers or pressure bands and first forming a mat composed of short fibres
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B26/00—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing only organic binders, e.g. polymer or resin concrete
    • C04B26/02—Macromolecular compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B28/00—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements
    • C04B28/02—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements containing hydraulic cements other than calcium sulfates
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B30/00—Compositions for artificial stone, not containing binders
    • C04B30/02—Compositions for artificial stone, not containing binders containing fibrous materials
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L1/00—Compositions of cellulose, modified cellulose or cellulose derivatives
    • C08L1/02—Cellulose; Modified cellulose
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L97/00—Compositions of lignin-containing materials
    • C08L97/02—Lignocellulosic material, e.g. wood, straw or bagasse
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L5/00—Solid fuels
    • C10L5/02—Solid fuels such as briquettes consisting mainly of carbonaceous materials of mineral or non-mineral origin
    • C10L5/06—Methods of shaping, e.g. pelletizing or briquetting
    • C10L5/10—Methods of shaping, e.g. pelletizing or briquetting with the aid of binders, e.g. pretreated binders
    • C10L5/14—Methods of shaping, e.g. pelletizing or briquetting with the aid of binders, e.g. pretreated binders with organic binders
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
    • D21C9/00—After-treatment of cellulose pulp, e.g. of wood pulp, or cotton linters ; Treatment of dilute or dewatered pulp or process improvement taking place after obtaining the raw cellulosic material and not provided for elsewhere
    • D21C9/001—Modification of pulp properties
    • D21C9/002—Modification of pulp properties by chemical means; preparation of dewatered pulp, e.g. in sheet or bulk form, containing special additives
    • D21C9/005—Modification of pulp properties by chemical means; preparation of dewatered pulp, e.g. in sheet or bulk form, containing special additives organic compounds
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21H—PULP COMPOSITIONS; PREPARATION THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASSES D21C OR D21D; IMPREGNATING OR COATING OF PAPER; TREATMENT OF FINISHED PAPER NOT COVERED BY CLASS B31 OR SUBCLASS D21G; PAPER NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D21H17/00—Non-fibrous material added to the pulp, characterised by its constitution; Paper-impregnating material characterised by its constitution
    • D21H17/20—Macromolecular organic compounds
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21H—PULP COMPOSITIONS; PREPARATION THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASSES D21C OR D21D; IMPREGNATING OR COATING OF PAPER; TREATMENT OF FINISHED PAPER NOT COVERED BY CLASS B31 OR SUBCLASS D21G; PAPER NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D21H23/00—Processes or apparatus for adding material to the pulp or to the paper
    • D21H23/02—Processes or apparatus for adding material to the pulp or to the paper characterised by the manner in which substances are added
    • D21H23/22—Addition to the formed paper
    • D21H23/24—Addition to the formed paper during paper manufacture
    • D21H23/26—Addition to the formed paper during paper manufacture by selecting point of addition or moisture content of the paper
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B27—WORKING OR PRESERVING WOOD OR SIMILAR MATERIAL; NAILING OR STAPLING MACHINES IN GENERAL
    • B27N—MANUFACTURE BY DRY PROCESSES OF ARTICLES, WITH OR WITHOUT ORGANIC BINDING AGENTS, MADE FROM PARTICLES OR FIBRES CONSISTING OF WOOD OR OTHER LIGNOCELLULOSIC OR LIKE ORGANIC MATERIAL
    • B27N3/00—Manufacture of substantially flat articles, e.g. boards, from particles or fibres
    • B27N3/08—Moulding or pressing
    • B27N3/28—Moulding or pressing characterised by using extrusion presses
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C48/00—Extrusion moulding, i.e. expressing the moulding material through a die or nozzle which imparts the desired form; Apparatus therefor
    • B29C48/03—Extrusion moulding, i.e. expressing the moulding material through a die or nozzle which imparts the desired form; Apparatus therefor characterised by the shape of the extruded material at extrusion
    • B29C48/07—Flat, e.g. panels
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C48/00—Extrusion moulding, i.e. expressing the moulding material through a die or nozzle which imparts the desired form; Apparatus therefor
    • B29C48/03—Extrusion moulding, i.e. expressing the moulding material through a die or nozzle which imparts the desired form; Apparatus therefor characterised by the shape of the extruded material at extrusion
    • B29C48/09—Articles with cross-sections having partially or fully enclosed cavities, e.g. pipes or channels
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29K—INDEXING SCHEME ASSOCIATED WITH SUBCLASSES B29B, B29C OR B29D, RELATING TO MOULDING MATERIALS OR TO MATERIALS FOR MOULDS, REINFORCEMENTS, FILLERS OR PREFORMED PARTS, e.g. INSERTS
    • B29K2105/00—Condition, form or state of moulded material or of the material to be shaped
    • B29K2105/06—Condition, form or state of moulded material or of the material to be shaped containing reinforcements, fillers or inserts
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L1/00—Compositions of cellulose, modified cellulose or cellulose derivatives
    • C08L1/08—Cellulose derivatives
    • C08L1/26—Cellulose ethers
    • C08L1/28—Alkyl ethers
    • C08L1/286—Alkyl ethers substituted with acid radicals, e.g. carboxymethyl cellulose [CMC]
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L29/00—Compositions of homopolymers or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon-to-carbon double bond, and at least one being terminated by an alcohol, ether, aldehydo, ketonic, acetal or ketal radical; Compositions of hydrolysed polymers of esters of unsaturated alcohols with saturated carboxylic acids; Compositions of derivatives of such polymers
    • C08L29/02—Homopolymers or copolymers of unsaturated alcohols
    • C08L29/04—Polyvinyl alcohol; Partially hydrolysed homopolymers or copolymers of esters of unsaturated alcohols with saturated carboxylic acids
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L3/00—Compositions of starch, amylose or amylopectin or of their derivatives or degradation products
    • C08L3/02—Starch; Degradation products thereof, e.g. dextrin
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L3/00—Compositions of starch, amylose or amylopectin or of their derivatives or degradation products
    • C08L3/04—Starch derivatives, e.g. crosslinked derivatives
    • C08L3/10—Oxidised starch
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L33/00—Compositions of homopolymers or copolymers of compounds having one or more unsaturated aliphatic radicals, each having only one carbon-to-carbon double bond, and only one being terminated by only one carboxyl radical, or of salts, anhydrides, esters, amides, imides or nitriles thereof; Compositions of derivatives of such polymers
    • C08L33/24—Homopolymers or copolymers of amides or imides
    • C08L33/26—Homopolymers or copolymers of acrylamide or methacrylamide
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L5/00—Compositions of polysaccharides or of their derivatives not provided for in groups C08L1/00 or C08L3/00
    • C08L5/04—Alginic acid; Derivatives thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L5/00—Compositions of polysaccharides or of their derivatives not provided for in groups C08L1/00 or C08L3/00
    • C08L5/14—Hemicellulose; Derivatives thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L89/00—Compositions of proteins; Compositions of derivatives thereof
    • C08L89/005—Casein

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Ceramic Engineering (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Structural Engineering (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Polymers & Plastics (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Geochemistry & Mineralogy (AREA)
  • Geology (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • General Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Environmental & Geological Engineering (AREA)
  • Composite Materials (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • Paper (AREA)
  • Dry Formation Of Fiberboard And The Like (AREA)
  • Compositions Of Macromolecular Compounds (AREA)

Description

. ro. <44 KUULUTUSJULKAISU , Λ 7 - - ^ UTLÄGG NIN GSSKRIFT 69 333 C (45) Patentti myönnetty
Patent uoJ.’alat 10 01 10CG ' (51) Ky.lk.*/lnt.CI.* D 21 J 1/00 SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 791560 (22) HakemlspäivS — Ansökningsdag 16.05*79 (F») (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 16.0 5.79 (41) Tullut Julkiseksi — Blivit offentlig 26.11.79
Patentti- ja rekisterihallitus NShtäväksipanon Ja kuul.julkalsun pvm.—
Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skrlften publlcerad 30.09.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prlorltet 25.05*78
Ruotsi-Sverige(SE) 7805693-1* (71)(72) Stein Gäsland, Dreyersvej 29, 2960 Rungsted Kyst, Tanska-Danmark(DK) (7^) Harry V. Norden (5^) Muotoiltujen tuotteiden valmistusmenetelmä - Förfarande for fram- ställning av formade produkter ______
Kyseessä oleva keksintö kuuluu muotoiltujen tuotteiden valmistusmenetelmiin, erityisesti muotoiltujen puukuitutuotteiden valmistusmenetelmiin, joissa tuotteet valmistetaan kuitujen vesisuspensioista.
Tavanomaisten puukuitutuotteiden tuotantomenetelmät kuten - ohuimmassa muodossaan "paperi" - keskipaksussa välimuodossaan "kartonki" ja - paksuimmassa muodossaan "lastulevy" käsittävät lähinnä selluloosan, hiokemassan tai lastujen dispergoinnin veteen hyvin alhaisissa konsentraatioissa. Jotta saataisiin niin tasainen kuitujen jakauma, että niistä voidaan valmistaa laadultaan tyydyttävää paperia ja kartonkia, tulee kuitujen flokkautumista välttää. Tämä edellyttää, että kuidut on dispergoitava veteen painosuhteessa 200:1.
Vesi poistetaan - kuivaamalla viirakankaalla - seuraavaksi puristamalla - ja lopuksi lämpökuivatuksella
Samalla periaatteella on paperia ja kartonkia tuotettu pian 180 vuotta.
Suurien vesimäärien käsittely ja ympäristöongelmat, jotka liittyvät sen 2 69333 osan vedenpoistoon, jota ei voida kierrättää takaisin prosessiin, ovat tehneet paperiteollisuudesta suuria raskaita yksiköitä, joiden on pystyttävä käyttämään vähintään n. 80% tuotantokapas i teet istaan - vuorokauden ja vuoden aikana - pystyäkseen saamaan korkoa suurille investoinneille.
Syy puukuitujen suureen käyttökelpoisuuteen on niiden "synnynnäinen" kyky muodostaa kemiallisia yhdisteitä - n.k. vetysiltoja - keskenään, kun kuivattaessa kuiva-ainepitoisuus lähenee n. 70%:a. Siten lopputuote on mekaanisesti kestävää. Tätä kestävyyttä voidaan vielä parantaa lisäämällä sopivia sideaineita. Sideaineiden käyttö tulee sitä ajankohtaisemmaksi, mitä enemmän siirrytään käyttämään palautuskuituja, sillä tällöin lujuusominaisuudet heikkenevät tuorekuituihin verrattuna. Sideaineet voidaan lisätä tasaisesti massaan, ennen kuin kuitumatto muodostuu, tai sideaineen lisäys voi tapahtua seuraavassa pintakäsittelyssä. Molemmilla menetelmillä on rajoituksensa - Massalisäyksessä sideaine lisätään prosessiin hetkellä jolloin kuitujen laimennus on suurin. Silloin on käytettävä kalliita ioni aktiivisia sideaineita, jotta sideaineet tarttuisivat kuituihin eivätkä katoaisi veden mukana. Muutkaan lisäaineet eivät anna parhaita mahdollisia tuloksia - mikä johtuu osaksi huonosta retentiosta, osaksi suuresta laimennuksesta.
- Pintakäsittelymenetelmät ovat tehokkaita paranneltaessa tuotteiden pintaominaisuuksia, mutta eivät paranneltaessa sisäisiä lujuusominaisuuksia. Tavallisemmassa menetelmässä paranneltaessa lujuusominaisuuksia paperi kulkee liimapuristimen läpi. Liimapuristimen jälkeen se kuivataan lämpökäsittelyllä n. 95 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Liimapuristimella voidaan . käsitellä vain kevyitä, viskositeetiltaan alhaisia nesteitä, minkä vuoksi sideaineen viskositeettia on alennettava, jolloin sidoslujuus myös alenee. Sitä paitsi ei voida päästä korkeampaan kuin n. 13 %:n konsentraatioon sillä seurauksel- i la, että arkki kostuu niin paljon, että onn-qiaa kuluttava vedenpoisto läinpökui vaarnal la on vielä kerran suoritettava.
Ennen ensimmäistä kuivatusta on vesimäärä tavallisesti 7.000 1/tonnia tuotettua paperia, ja 1 iimapuristuksessa on n. s00 ' ; j 69333 tonnia kohti, joten pois höyrystettävän veden kokonaismäärä tulee olemaan 2i kertaa kuiva-ainemäärä.
Näiden rajoitusten seurauksena ovat sideainemäärät, jotka ylittävät arvon 1/20 suhteessa kuituaineeseen, harvinaisia.
Tunnetut ehdotukset suurten vesimäärien ongelman ratkaisuksi ovat: Konsentraation pieni korotus 1. Vaahdonmuodostusta käyttäen voidaan vesimäärä laskea n.
100-kertaiseksi kuitumäärään verrattuna.
2. Ruotsalaiset patentit 355615, 366787, 362458 ja 385029 kuvaavat n.k. korkeassa konsistenssissa tapahtuvaa arkinmuodostusta, jonka avulla on mahdollista laskea suhde vesi/kuitu arvoon 25. Korkeampi konsistenssi antaa epätasaisen kuitujakautuman.
Täysin kuiva arkinmuodostus
Seiluloosakuitujen täysin kuivaa arkinmuodostusta esiintyy, kun valmistetaan n.k. "non-woven":a. Katso esim. US patentti 3575749. Samalla ei kuitenkaan voida hyödyntää selluloosan synnynnäistä kykyä muodostaa vetysil-toja. Tämän seurauksena on lisättävä suuria nestemääriä synteettisiä sideaineita kuten styreenibutadieenia - tai akryyli latekseja.
Teollisessa mittakaavassa ei ole toteutettu prosesseja kahden äärivaihtoehdon väliltä: äärimmäisen alhainen konsentraatio ja täysin kuiva tuotanto.
Käsiteltävässä keksinnössä on kuitenkin ratkaistu yllä mainitut ongelmat, jotka koskevat suurta vesimäärää ja rajoituksia lisäaineiden määrässä, uudella tavalla ja saatu aikaan menetelmä muotoiltujen tuotteiden valmistamiseksi lähtien kuitujen vesisuspensioista. Tämä menetelmä tunnetaan siitä, että mahdollisen vedenpoiston jälkeen ja ennen muotoilua lisätään yksi tai useampia hydrokolloideja suspensioon, jotta vesi sitoutuisi täydellisesti. Vesimäärä muotoilun yhteydessä on noin kaksi kertaa kuiva-ainemäärä, mikä on huomattava parannus verrattuna ? 00 kortaiseen määrään valmistettaessa tavanomaisesti paperia ja kartonkia.
Keksinnön mukaan voidaan parhaiten käyttää selluloosa-, hioke- tai lastu- 4 69333 kuituja, synteettisiä kuituja esim. polyesteriä, polyamidia tai akryylia sekä mineraalikuituja esim. asbestia
Keksinnön mukaan hydrokolloidina on sopivinta käyttää tärkkelystä, tärkke-lysderivaattaa, dekstriiniä. polyvinyylialkoholia, seiluloosaderivaattaa kuten karboksimetyyliselluloosaa ja hydroksietyyli seiluloosaa, eläinpro-proteiinia kuten kaseiinia, kasvisproteiinia kuten esim. soijaa, kasvilii-maa kuten guar gumia ja johanneksenleipäsiemenjauhetta, alginaattia, synteettisiä hydrokolloideja kuten esim. polyakryyliamidi a tai jauhoja viljoista kuten vehnä, kaura, ruis, ohra, jne. tai juurikasviksista kuten esim. peruna tai tapioka.
Keksintö on erityisen edullinen niissä kuitu- ja koiloidikonsentraatiois-sa, jotka ilmenevät kuvien 7-16 käyristä.
Hydrokolloidi voidaan lisätä kuivana, veteen liuotettuna tai dispergoituna veteen tai muuhun liuokseen.
Keksinnön mukaan voidaan muotoilu suorittaa eri lämpötiloissa ja jopa korkeassa paineessa. Muotoiluvaiheessa voidaan myös suorittaa paisunta vapauttamalla kaasua tai vesihöyryä
Keksinnön mukaan on sopivaa suorittaa muotoilu suulakepuristamalla tai ruiskupuristamal1 a käyttämällä samantyyppisiä koneita kuin muoviteollisuus käyttää, päällystämällä samantyyppisillä koneilla, joita käytetään muoviteollisuudessa, paperi- ja kartonkiteol1isuudessa sekä rakennuslevyteol1i-suudessa kuten esim. kipsilevyteol1isuudessa, tai valssaamalla, puristamalla ja vetämällä vastaavilla koneilla, joita käytetään metalliteollisuudessa.
Kuitususpensio, joka saadaan hydrokolloidin lisäyksen jälkeen, muodostuu kuidun, veden ja kolloidin homogeenisesta plastisesta, kiinteästä tahnasta. Tällä tahnalla on täysin erilaiset ominaisuudet kuin niillä kuitusus-pensioilla, joita normaalisti käytetään kuitutuotteiden valmistuksessa.
Jos tällaista tavanomaisesti valmistettua kuitususpensiota käytetään suu-1 akepuristukseen, ruiskupuristukseen, valssaukseen tai puristukseen tapahtuu varsinaiset) muotoiluprosessin asemasta vedenpoisto, ja kun kyseessä on suu 1akepuristus tai ruiskupuristus . kuivunut kuitu tukkii suuttimet. Tavanomaisten kui tususpens ini >ΐ».·η vetäminen on täysin mahdotonta, koska suspensioilla ei ole minkäänlaisia sisäisiä koheesiovoimia.
5 69333
Onneksi kolloidi on sekä - prosessin apuaine, joka muotoilussa sitoo vettä ja estää kuituja flokkautumasta toisiinsa - toiminnallinen lopputuotteen apuaine, joka toimii sideaineena ja siten lisää mekaanista kestävyyttä.
Veden sitomiseen tarvitaan enemmän hydrokol1 oi di a, kuin mitä on tapana käyttää tavanomaisten menetelmien yhteydessä. Kuten kokeista selviää on sopiva koiloidimäärä arviolta 1/3 kuitumäärästä. Keksintö on siten eliminoinut ne 1isäainemäärärajoitukset, jotka alussa mainittiin.
Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin kuviin 1-16. Kuvat havainnollistavat esimerkkejä, sillä keksintöä voidaan varmasti soveltaa monissa eri laitteistovaihtoehdoissa, samoin kuin eri yhdistelmät kuitujen ja kolloidien välillä ovat lukemattomat.
Kuva 1. osoittaa kuinka kuitu 1 voidaan liuottaa veteen kuiduttimessa 2, jossa on tehokas sekoitin 3. Sekoittaminen erottaa yksityiset kuidut toisistaan. Liuotus voidaan jakaa tai täydentää tunnetuilla vaiheilla kuten hajoittaminen, deinking kuidutus ja jauhatus. Saatu suspensio siirretään suodattimelle 4 konsentroi nti a varten, myös tunnetulla tavalla. Vedenli-säystä 5 prosessiin voidaan parhaiten käyttää puhdistamaan kuituja suodattimena, ennen kuin kuitu mahdollisesti konsentroituu lisää purustimes-sa 6. Suodattimessa erottuva vesi 7 voidaan kuljettaa uudelleen kuidutti-meen, mahdollisesti puhdistuksen jälkeen. Epäpuhtaudet, jotka tulevat kuidun mukana, voidaan poistaa tunnetuilla liuotusprosesseilla itse kuiduttimessa tai matkalla suodattimeen. Sen jälkeen, kun vesi on poistettu haluttuun konsentraatiotasoon, lisätään hydrokolloi di 8, joka sekoitetaan vaivaamalla 9, jonka jälkeen tahna on valmista muotoilua varten. Muotoilu suoritetaan erityisessä laitteessa tai mahdollisesti suulakepuristamalla suoraan vaivaamislaitteesta. Muotoilussa voidaan asettaa haluttu lämpötila 10.
Kuvassa 2. esitetään muotoilu suulakepuristimella 1. Suulakepuristimessa asetetaan haluttu lämpötila lämmittämällä tai jäähdyttämällä. Korkea lämpötila mahdollistaa, kuten jäljempänä osoitetaan, korkeammat konsentrao-tiot. Ensin suoritetaan kuivaus säteilyllä tai konvektiolla 2, minkä jäi - ke^n suulakepuristettu kuvio asetetaan höyryllä lämmitettyihin muotti laa- 69333 tikoihin. Kiertävien muotti1aatikoiden yläpuolella sijaitsevaa kupua, joka ottaa talteen lämmön vapautuvasta höyrystä, ei ole piirretty kuvaan. Kun muotti laatikot eroavat toisistaan 3, jaetaan valmistuslinja halutun kokoisiin osiin, ja kun kuivausvaihe on valmis irrotetaan kappale esimerkiksi paineilmalla 4. Ennen kuin uusi tahna asetetaan muotti laatikoihin voidaan, nämä puhdistaa ja preparoida muulla tavoin. Kuvassa 2. esitetään kuvion suulakepuristus, mutta itse asiassa siihen voidaan myös käyttää leveää, litteää suulakepuristimen suukappaletta tasaisten arkkien muodostamista varten, jotka kuivataan ja jälkikäsitellään samalla tavoin kuin kartonki.
Kuvassa 3. esitetään jaksottainen suulakepuristus muottikappaleeseen, tai kuten tätä toimenpidettä kutsutaan muoviteollisuudessa - "ruiskupuristus". Muotti kappaleen ylin osa on tiukasti kiinnitetty suulakepuristimen suukappaleeseen 1, ja alinta osaa 2 käytetään myös materaalin siirtoon kuivatusosastoon 3. Kuivatusosaston yllä olevaa kupua vapautuneen höyryn talteenottamiseksi ei ole piirretty kuvaan. Materiaali irrotetaan kuivaus-laitteesta esim. paineilmalla 4. Kuivauksen aikana materiaali on kutistunut, minkä vuoksi se puristetaan oikeaan kokoon.
Sekoittamalla lisäaineita, jotka vapauttavat kaasua - useimmiten vetyä, hiilidioksidia tai typpeä - tai suulakepuristamalla tahnaa korkeammassa lämpötilassa kuin 100® C ja ilmanpaineessa siten, että vesihöyryä vapautuu nopeammin kuin tavallisessa kuivatuksessa, voidaan saada huokoisia tuotteita. Laajennus voidaan myös suorittaa vaahdottamalla. Päällyspakkausta, jossa on kova ulkokuori ja pehmeä iskuavaimentava sisäpinta, voidaan tuottaa pitämällä muottikappaleen kahta eri pintaa eri lämpötiloissa. "Sandwich" rakennelmia, joissa on laajentunut ydinosa ja yhtenäiset ulkopinnat, voidaan valmistaa siten että molemmat ulkopinnat jäähdytetään muotoilun yhteydessä, kun taas ydin säilyttää lämpötilansa. Vaahtomuovi valmistuksen pääperiaatteet voidaan sivuuttaa.
Rakennuselementtejä kuten levyjä voidaan keksinnön mukaan valmistaa esim. kuvan 4. osoittamalla tavalla. Tahna 1 tulee ulostulolaatikosta 2 ja se tasoitetaan muotoi1upöydällä 4 kahden esim. paperisen peitekerroksen väliin. Tahna voidaan mahdollisesti esikuivata muotoi1upöydällä esim. säteilyn avulla. Pääkuivatus suoritetaan pitkähkössä kuivatusuunissa 5, missä hydroko 11oidi osaksi vaeltaa kohti pintaa ja muodostaa liisteriä peite-kerroksessa. Lopulta vaImistus1inja jaotellaan sopiviin kokoihin 6. Laajennusvaiheen kautta, kuten yllä esitettiin, voidaan toivottu kompromissi saavuttaa kestävyyden, lämmöneristyksen ja ääneneristyksen välillä.
69333
Kuvassa 5 on esitetty esimerkki keksinnön mukaan valmistetun tahnan 2 päällystämisestä. Näin voidaan yhdistää kuitutuotteita esim. muovikalvon 1. kanssa. Esikäsittelyn jälkeen tasoitetaan tahna 3 ja kuivataan 4.
Keksinnön mukaan muodostettu materiaali, kun se vielä on kostea ja siten muotoiltavissa, voidaan panna muotteihin, joissa valmistetaan esim. lautasia.
Esineet, jotka on valmistettu keksinnön mukaan, voidaan myös yhdistää muiden materiaalien kanssa muotoilun jälkeen, esim. painamalla koristekalvo tai koristepainatus, ja tämän päälle voidaan sitten lisätä kirkas lakka, jonka pohjana on esim. akryyli, PVC tai polyuretaani. Keksinnön mukaan valmistetun laatikon voi päällystää koristepaperilla tai vuorata vedenkes-vällä materiaali1 la.
Kuten mainittu tarvitaan veden sitomiseksi suurempi koi loi di lisäys, kuin mitä normaalisti käytetään lujuusominaisuuksia parantamaan paperin ja kartongin tuotannossa. Tätä suurta sideaineiden määrää voidaan pitää käsiteltävän keksinnön haittapuolena, koska yleensä katsotaan, että kaikki lisäaineet aiheuttavat lisäkustannuksia prosessiin. Tässä tapauksessa näin ei kuitenkaan ole, mikä selittyy yksinkertaisesti sillä, että tavallisin kolloidi - tärkkelys - maksaa suunnilleen saman verran kuin selluloosa. Jos tämän takia korvataan selluloosa tärkkelyksen ja halvemman, heikomman kuidun sekoituksella niin raaka-ainekustannukset tonnia kohden tulevat hai- -vemmiksi ja tärkkelys tasoittaa alentuneita lujuusominaisuuksia. Ainoa paperi- tai kartonkityyppi, jota jäykkyydeltään ja kovuudeltaan voidaan verrata kyseisen keksinnön mukaisesti valmistettuihin tuotteisiin on n.k. "hylkykartonki", jonka valmistuksen ensimmäisessä vaiheessa tehdään paperia joka seuraavassa vaiheessa liimataan yhteen useiksi kerroksisksi. Sileät koearkit, joiden neliömetripaino oli 4 00-1200 g/m1; valmistettiin keksinnön mukaisesti ja verrattiin jäykkyysmittauksella markkinoilla olevaan hylkykartonkiin. Osoittautui, että ainoastaan kalleimmat 1iimakartonki-laadut pystyivät saavuttamaan samat jäykkyysominaisuudet - samoilla ne-1iömetripainoi11 a - kuin kyseinen keksintö käytettäessä raaka-aineena sa-nomalehtipaperipalautuskuitua ja kolloidina tärkkelystä. Tällainen jäykkä liimattu kartonki täytyy valmistaa voiinapaperipitoisista massoista, jotka maksavat, n. 14 (H) mk/torin i, kun taas keksinnön mukaan valmist amal la saadaan yhtä jäykkää kartonkia esim. suulakepuristamalla tahnaa, joo»; a koostumus on 23 % sanomalohtipaperijätettä 200 mk/tonni ja H % tärkkelystä (katso kuva 11) l .200 mk/tonni tai siis keskimääräiseltä raaka-ainekustannuksel- 69333 taan 460 mk/tonni. Ko. keksinnön avulla voidaan alentaa raaka-ainekustan-nuksia n. 1/3 normaalista tavanomaisiin menetelmiin verrattuna ja säilyttää jäykkyysominaisuudet.
Aaltopahvi on edullinen ja jäykkä pakkausmuoto, jonka Albert l. Jones keksi v. 1871, US patentti 122023. Pahvin jäykkyyttä suhteessa käytettyyn ma-teriaalimäärään on parannettu tekemällä keskus ontoksi ja pinnat tiiviiksi. Tärkein laatuominaisuus on täysien aaltopahvi laatikoiden suuri latoa-miskorkeus, joka saavutetaan antamalla laatikon seinissä olevien poimujen kulkea pystysuoraan, ja että tässä aaltokerroksessa käytetään jäykkää paperia n.k. flutingia. Peruspaperin valmistuksen yhteydessä - sisempi fluting ja uloimmat linerit - ei kuitenkaan ole ollut mahdollista toteuttaa tätä lujuusominaisuuksien suuntautumista. Paperin tuotannossa on mahdollista kohdistaa kuidut koneiden pituussuuntaan, mutta ei poikittain. Aaltopahvi-tehtaissa käsitellään peruspaperia kokonaisina linjoina ja ja poi-mutukset tulevat epäonneksi sekä flutingin että linerin jäykimpien osien poikki. Asiaa pahentaa huomattavasti se, että aaltopahvitehtaat poimut-taessaan pilaavat osan siitä jäykkyydestä, minkä paperitehtaat ovat saaneet flutingiin.
Nämä haitat eliminoituvat mikäli k.o. keksintöä käytetään aaltopahvituo-tannossa esim. kuten kuvassa 6 on kaavailtu: - Kuidut linereissa 2 ovat kohdistuneet samaan suuntaan kuin poimutukset - Fluting puristetaan tahnan muodossa keksinnön mukaisesti leveästä suulakepuristimen suukappaleesta 1, jossa aaltomainen kuvio, minkä yhteydessä kuidut voidaan kohdistaa pitkin poi-mutusta.
- Jäykkyyden antavaa flutingia ei taiteta muotoilun jälkeen.
Ennen kuin molemmat linerit 2 ovat kiinnitetty, voidaan suorittaa esikui-vatus säteilyllä 3. Pääkuivatus tehdään pitkässä kuivatusminissa samalla tavalla kuin tavanomaisessa aaltopahvituotannossa 4. Tavanomaisessa tuotannossa kulkevat poimutukset poikittain, kun taas ko. keksinnössä ne voidaan panna pitkittäin, mikä näkyy poikkileikkauksessa 5. Jos kmvatusuuni tehdään kaltevaksi, voidaan vapautunut höyry poistaa luonnollisella kon-vekt i o 11 a 6. i 69333
Kuivatuksessa vaeltaa keskikerroksessa oleva kolloidi ulospäin kohti line-reita ja liimaa nämä kaksi kerrosta yhteen niin, ettei liimaa tarvitse lisätä. Toinen tärkeä parannus on mahdollisuus korkeampaan märkäjäykkyys-ominaisuuteen hartsiniisäyksessä siten, että tärkkelyspitoisuus keskikerroksessa on korkeampi kuin tavanomaisesti. Lopuksi ei pidä unohtaa taloudellisuutta. Kuten yllä mainittiin ovat kuitutuotteiden raaka-ainekustan-nukset ko. keksinnön mukaan n. 460 mk/tonni. Vertauksena esitettiin, että aaltopahvitehtaat ostavat nykyään paperiraaka-aineensa noin 2.000 mk:11a/ tonni.
Aaltopahvin tuotanto voidaan luonnollisesti esittää monella muulla tavalla kuin kuva 6 esittää. Keksinnön mukaan voidaan esimerkiksi valmistaa linerit leveitä, litteitä suulakepuristimen suukappaleita käyttäen.
Sideaineen korkean pitoisuuden vuoksi on ko. keksintö erityisen mielenkiintoinen niiden tuotteiden tuotannon kannalta, joissa jäykkä, kova puumainen ominaisuus nostaa lopullisten tuotteiden markkinointiarvoa, kuten esim. askin tai kartongin muotoisina pakkauksina. Keksintö on myös erityisen mielenkiintoinen silloin, kun halutaan valmistaa onttoja esineitä, koska tavanomaisin menetelmin, joissa täytyy lähteä sileästä arkista, on valmistus vaikeaa. Raaka-ainepuolella keksintö on erityisen mielenkiintoinen vanhojen sanomalehtien uudelleenkäytön osalta. Tämä palautekuitu ei ole - alhaisten lujuusominaisuuksien ja kuivumisnopeutensa perusteella -houkutteleva muihin uudelleenkäyttömenetelmiin nähden - ja on siksi halpa. Kuten myöhemmin osoitetaan, sanomalehti jätepaperissa tarvitaan veden-sitomiseksi vähemmän kolloidia kuin pitkissä kuiduissa.
Niissä tapauksissa, joissa ei haluta jäykkää ja kovaa tuotetta vaan sen sijaan pehmeämpiä ja sitkeämpiä lopputuotteita, voidaan hydrokolloi di yhdistää synteettisen sideaineen, kuten esim. styreeni-butadieeni-, akryyli-tai vinyyliasetaattilateksin kanssa.
Niissä tapauksissa, joissa halutaan vielä jäykempi tuote kuin käytettäessä sideaineena vain hydrokolloidia, voidaan hydrokolloidi yhdistää muiden sideaineiden, kuten esim. sementin kanssa.
Jotta estettäisiin veden imeytyminen, voidaan lisätä luonnonhartseja ja synteettisiä hartseja. Märkälujuutta parantamaan voidaan lisätä esim. ureaformaldehydihartsia, melamiiniformaldehydihartsia jne. Muita lisäaineita voivat olla täyteaineet kuten esim. kaoliini ja liitu, pigmentti 69333 kuten esim. titaanidioksidi sekä väriaineet ja paloa estävät aineet.
10
Kuivatusta voidaan helpottaa lisäämällä täyteainetta, joka tekee tahnasta huokoista tai lisäämällä aineita, jotka imevät vettä esim. poltettua kipsiä tai sementtiä.
Koe tehtiin ruiskupuristimella, malli Demag Stubbe S 55 d, tavallisesti tarkoitettu muovimateriaaleille. Koneen purustinsuukappale oli halkaisijaltaan 3 mm. Ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia puristaa tahnaa tästä suu-kappaleesta muottiin, jonka valuaukko oli 250 mm ja ainepaksuus 2 mm. Jättämällä 0,3 mm rako muotin kahden osan väliin, puristettiin kelmu, joka kuivauksen jälkeen oli paksuudeltaan 0,2 mm. Edellytyksenä ongelmattomalle ruiskupuristukselle ja kelmunsuulakepuristukselle olivat: - Täydellinen veden sitoutuminen tahnassa. Riittämätön hydro-kolloidin lisäys aiheutti kuivumista suukappaleessa, jonka kuidut tukkivat.
- Riittävä juoksevuus. Liian korkeissa konsentraatioissa voitiin huomata rajapintoja muotoilluissa materiaalissa.
Kokeissa valmistettiin sikariaskeja muistuttavia laatikoita, jotka kuivatuksen jälkeen muistuttivat enemmän puu- kuin kartonki askeja.
Jotta saataisiin määrättyä ne konsentraatiot ja kolloidit sekä suspendoitu materiaali, joita voitiin käyttää, tehtiin koko sarja kokeita.
Erilaisille kuitukonsistensei1 le mitattiin laboratoriossa vähimmäis- ja enimmäismäärä kolloidia, jossa keksintö on käyttökelpoinen. Tähän työhön valittiin kaksi kriteeriä:
Kriteeri enimmäismäärälle hydrokolloidia: Käytettiin nk. Haake konsistometriä. Tämä on termostaattisää-töinen läpi v i rt ausv i skos iinetr i , jossa on mäntä, minkä läpi on porattu 2 mm reikä. Konsistometriä käytetään muoviteollisuudessa mitattaessa lämpömuovien viskositeettia sulamisen jälkeen .
11 69333
Viskositeetti lasketaan kaavasta: , ? = —— . K s jossa i] = viskositeetti Pascal x sekuntti G = kuormitus kilopondeina t = aika sek s = mittausmatka mm K = reiän laitevakio = 2,5
Kriteeriksi valittiin 10 000 Pascal sekunttia, sillä muoviteollisuudessa tämän katsotaan olevan suhteellisen korkea, mutta kuitenkin ongelmaton.
Kriteeri vähimmäismäärälle hydroko 11 oi di a:
Samaa Haake-konsistometria käytettiin määräämään, kuinka paljon kolloidia tarvittiin homogeenisen nauhan valmistukseen ilman taipumusta kuivumiseen sen purkautuessa ulos suuttimesta. Ve-denpoistumistendenssi näkyy vapaana (kimmeltävänä) vetenä nau- ! hän pinnalla.
Näiden kahden kriteerin mukaan kuvien 7-16 kulmakäyrät piirretty. Kuitu-konsistenssi on abskissalla ja koiloidikonsentraatio ordinaatalla - molemmat koko tahnan painoprosenteissa. Loppuerotus 100 %:iin asti on vettä.
Mi nimi kriteeri antaa vasemman haaran kulmakäyristä ja maksimikriteeri oikeanpuoleisen, ja haarojen välisellä alueella on keksintö siten käyttökelpoisin.
Kuvissa 7-9 kuituraaka-aineena on sanomalehtipaperin palautekuitu ja pu-ristuslämpötilana 20*C. Kolloidit ovat koM = kylmävesi1iukoinen hapettunut maissitärkkelys,
Amijel 5, CPC:stä p = luonnon perunatärkkelys G = quar gum, Super Co 1 U Powder, General Mills:sta oM = hapettunut maissitärkkelys, Amisol 05594, CPC:stä M - luonnon maissitärkkelys CMC = karboksimetyylise)luloosa, Majol PS 6, Uddeholmista i;VA ·- polyvinyyl ialkohol i, Covol 9930, CPCrsta r ’ A A = po1yakryy1iamidi, GP 999, WR Graneista 12 69333
Kuvasta 8 nähdään esim., että kuitukonsistenssin ollessa 16 % tarvitaan kolloidina vähintään 7 % inaissitärkkelystä veden sitomiseksi. Kolloidi-määrää nostettaessa paksunee tahna siten, että 10 %:ssa se on niin paksua, että puristusmahdol1isuutta ilman erikoisen voimakasta suulakepuristinta voi daan epäi1 l a.
Luonnon maissitärkkelys ja tavallinen kylmävesi1iukoinen tärkkelys antoivat saman käyrän M. Perunatärkkelyksessä osoittautui, että tavallinen kylmävesi 1 iukoinen tyyppi täytti kriteerien vaatimukset pienemmillä lisäyksillä kuin luonnon tärkkelys ja maksimaalisen konsentraation huippu siirtyi vasemmalle. Voimakkaan vaivaamisen jälkeen palautuivat kuitenkin viskositeetti ja vesisidokset samalle tasolle kuin luonnon perunatärkkelyksessä. Vain käyrä P luonnon tärkkelykselle on piirretty kuvaan.
Kuvissa 10-12 on kuituraaka-aineena edelleen vanhat sanomalehdet, mutta suulakepuristuslämpötilaa on nostettu 85e C:en. Kolloidit ovat P = luonnon perunatärkkelys CMC = karboksimetyyliselluloosa, Majol PS 6, Uddeholmista G = guar gum, SuperCol U Powder, General M i11 s: s ta M = luonnon maissitärkkelys A = alginaatti, Protanal H, Protan & Fagertunista oM = hapetettu maissitärkkelys, Amisol 05594, CPC:stä PVA = polyvinyylialkoholi, Covol 9930, CPC:stä PAA = polyakryyliamidi, GR 999, W R Grace:sta Käyrien kärjet osoittavat, kuinka korkeissa kuitukonsistenseissa voidaan työskennellä edelleen valittujen kriteerien pohjalta. Vertaamalla maissi-tärkkelyskäyriä M kuvassa 8 ja kuvassa 11 voidaan nähdä, että puristus-lämpötilan korotus 20 ->85ÖC, aiheuttaa korotuksen maksimaalisessa kuitu-konsentraatioissa 20 -> 28 %. Koiloidikonsentraatio 85°C:ssa ja maksimimaa-linen kuitukonsentraatio ovat 6 % niin, että vesimääräksi tulee 66 % eli noin kaksi kertaa kuiva-ainepitoisuus.
Suoritettiin myös suulakepuristuksia korkeammissa lämpötiloissa kuin 85^0, joka on korkein lämpötila diagrammissa. Mutta höyrystymisen vuoksi ei ollut mahdollista käytettävissä olevilla mittauslaitteistoilla mitata kriteeri pi ste i tä nti n i m i rna.il i s i 1 le ja maks imiinaal i s i 1 le koi loidi maar i 1 le. Fräs puristuskoe suoritettiin 140°C tahnasta, joka koostui 41 X sanomalehti-massasta kuituna ja 6 % luonnon perunatärkkelyksestä kolloidina siten, et- U 69333 tä suhde vesimäärä kuivapitoisuus oli alle 1£. Energiantarve kuivatuksessa voidaan siis ko. keksinnöllä saada alhaisemmaksi kuin tavanomaisessa paperin ja kartongin valmistuksessa. Perunatärkkelys lisättiin kuitumassaan 1iuottamattomana ja hyydytettiin lämmöllä välittömästi ennen puristamista. Puristaminen 2 mm paksun suukappaleen läpi sujui ongelmitta. Kuljettuaan läpi suukappaleen aukon laajentui tahna höyryn vapautumisen aikana rihma- i maiseksi verkostoksi, jonka kuivauksen jälkeiseksi ominaispainoksi saatiin 0,2 kg/dm3 verrattuna arvoon 0,8 kg/dm normaalissa puristamisessa lämpötiloissa ai le 100* C.
Kuvassa 13 on kuituraaka-aineena edelleen sanomalehti jätepaperi, mutta sen sijaan, että käytettäisiin puhdasta hydrokolloidia, on käytetty tavallista vehnäjauhoa, jonka jauhatusaste on n. 78 %. Puristamiset suoritettiin kuten tavallisesti 20e C:een ja 85° C:een lämpötiloissa. Käyrät osoittavat mm. että maksimimaalinen kriteerikonsentraatio on matalampi vehnäjauhoilla kuin tärkkelyksillä.
Kuvassa 14. on kuitu sanomalehti jätepaperi a ja kolloidi luonnon perunatärkkelystä, mutta ennen kriteeripisteiden mittaamista sekoitettiin 4 % 50 %:sta styreeni-butadieeni lateksia, OL 675, Dow.sta. Tässä kuvassa erotus vesimäärän ja diagrammista saatavien pidättyvien kuitujen ja kolloidin summan välillä on 98 % vettä, kun taas kaikissa muissa diagrammeissa saadaan erotus lähes 100 % vetenä. Lämpötila oli 20°C. Vertaamalla peruna-tärkkelyskäyrää kuvassa 7, voidaan nähdä, että lateksi lisää vesiretentio-kykyä ja tekee tahnasta notkeamman, minkä takia alempi kriteeri käyrä siirtyy alaspäin ja maximaalinen kuitukonsistenssi oikealle.
Kuvassa 15 kuituraaka-aineena vanhoja valkaisemattomia voimapaperisäkkejä ja kolloidina on luonnon maissitärkkelys. Puristaminen suoritettiin kuten tavallisesti 20eC ja 85°C lämpötiloissa. Koe osoitti, että tämä kuitu -sulfaattimassa - herkemmän vedenpoistokyvyn ja myös suuremman flokkautu-mi stendenssin perusteella, vaati enemmän kolloidia kuin sanomalehtipaperi-massa, täyttääkseen minimikriteerin, jolloin "vasen kulmahaara" nousi korkeammalle. Tämä tulee esille vertaamalla käyriä M kuvissa 8 ja 11.
Kuva 16. osoittaa kriteerit suulakepuristettaessa sekoituksia, joissa kuitu on sanomalehtipaperia ja kolloidina on kaseiini. Kaseiini, jota käytettiin, oli puolalaista 30mesh inaitohappokasei ini a. Kaseiinin liuottamisen helpottamiseksi se lisättiin kuivasekoituksena, joka sisälsi 53 % kaseiinia, 1(¾ % natriumkarbonaattia (Na, CO,) ja 3ö| % kosteutta. Kuvan 16 piir- 14 69333 roksessa on natriumkarbonaatti luettu kolloidiksi.
Suulakepuristamiset Haake-konsistometrin läpi ja muu muotoilu sujuivat mukavammin näiden kahden eri käyränhaaran keskivälillä, eikä liian lähellä maksimi kuiva-ainepitoisuuden huippua. Minimikriteerin läheisyydessä ja lähellä huippua sai tahna ja lopputuote rakeisen rakenteen - hiokemassa vähemmän kuin voimamassa.
Kriteerikäyrien piirtämiseksi on kuitu- ja koiloidimäärät esitetty kuiva-ainepohjaisina. Systeemiin kuidun tai kolloidin mukana tuotu kosteus on laskettu vetenä - konsentraatiomittausten tarkkuden puitteissa. Kuitenkin oli vesimäärä muilla kolloideilla kuin tärkkelyksellä ja vehnäjauhoilla niin vähäinen, että se jätettiin pois laskelmista.
Seuraavassa annetaan joukko kokeellisia tietoja.
Kuituraaka-aine liuotettiin kuumaan veteen 2 X konsentraatiossa ja voimakkaasti sekoittaen. Näin muodostuneesta suspensiosta poistettiin vettä sii-vi Takankaan - siImukkatiheys 3/4 mm - läpi ja puristettiin käsien välissä kuiva-ainepitoisuudeksi 10 ja 35 X.
Jotta saataisiin toistettavia käyriä, osoittautui hyvin tärkeäksi käyttää aina samaa lämpötilaa - aikaa tahnojen valmistamisessa ja varastoinnissa ennen kriteeripisteiden mittausta. Käytettiin eri menetelmiä lämminvesi-ja kylmävesi1iukoisi1 le hydrokolloi de ilie.
Menetelmä lämminvesi1iukoisi1 le kolloideille:
Noin 200 g kuitususpensiota ja kuivana sekoitettua kolloidia yhdistetään siinä suhteessa, että yritetään saavuttaa haluttu kriteeri, ja viedään suljettuun lasipurkkiin ja lämpökaappiin 110°C:een 10 minuutiksi. Lämpökaapin lämpötila lasketaan ar- arvoon 95° C, missä lämpötilassa näyte saa olla 30 min. Tämän jälkeen lasipurkki avataan ja sisällön nopean sekoittamisen jälkeen mitataan viskositeetti sekä veden sitoutuminen 85° C:ssa. Loppu näytteestä saa olla vielä 60 min. suljetussa lasipurkissa - nyt (moneen lämmössä - minkä jälkeen mitataan nämä samat kaksi kriteeriä lämpötilassa 20°C. Jos koe saa seistä kauemmin kuin 60 min. huoneen lämmössä, saadaan huonompi veden Sitoutumisarvo ia korkeampi viskositeetti.
15 6 9 33 3
Maiss)tärkkelyksen, hapetetun maissitärkkelyksen, perunatärk-lyksen, vehnäjauhon, polyvinyylialkoholin, alginaatin, CMC:n ja guarin käyrät on piirretty tällaisen mittauksen jälkeen, vaikkakin viimeksimainitut kolme kolloidia ovat oikeastaan kylmä-vesi 1iukoisia, joten allamainittu menetelmä on myös käyttökelpoinen.
Menetelmä kylmävesiliukoisille kolloideille:
Kylmävesi1iukoiset kolloidit paakkuuntuvat helposti lisättäessä ϊ niitä kuitulietteeseen. Jotta vältettäisiin tästä johtuva kon-sistometrin aukon tukkeutuminen, täytyy jauhe sirotella hyvin l tasaisesti, varovasti ja pieninä annoksina kuitulietteen pin-nalle, ja heti jokaisen lisäyksen jälkeen täytyy vaivata hyvin voimakkaasti. Myös tämän menetelmän yhteydessä käytettiin n.
200 g suspensiota jokaisessa näytteessä. Viskositeetin ja ve-vedensitoutumisen mittaukset suoritettiin 20® C lämpötilassa välittömästi viimeisen koiloidiannoksen lisäyksen jälkeen.Loput näytteestä sai olla 90 min. lämpökaapissa 95° C:ssa ennen kahden kriteerin mittausta myös 85° C lämpötilassa.
Tätä menetelmää käytettiin kylmävesi1iukoiselle maissitärkke-lykselle, kylmävesi liukoiselle hapettuneelle maissitärkkelyk-selle, kylmävesi1iukoiselle perunatärkkelykselle sekä kaseiinille ja polyakryyliamidi lie. Jos menetelmää käytettäisiin CMC:11 e ja guarille, tarvittaisiin noin 1 % enemmän kolloidia kuin lämminvesiliukoisen menetelmän kanssa, todennäköisesti sillä perusteella, että kolloidit liukenisivat ilman lämmitystä epätäydellisesti.
Lopuksi esitetään joukko tahnanäytteiden kuivatuksesta saatuja kokemuksia.
Mikäli kuivatus suoritettiin 105° C lämpökaapissa siten, että 1 mm paksut tahnakakut saivat olla ja kuivata käsittelemättömällä rautapinnalla, voi ilmetä vaikeuksia sitä seuranneessa rautapinnalta irrottamisessa. Kokemukset osoittavat, että poistaminen tapahtuu helpommin lisäämällä suuren määrän kolloidia ja käyttämällä vedensitorniseksi tehokkaimpia kolloideja, eli toisin sanoen, kun työskennellään :naksimikriteeriä olevilla alueilla, kuvat 7-16.
'6 69333
Jos näytepalaset sen sijaan lämmitettiin lämpölevyllä, irrottamisongelma huomattavasti aleni, ja läpi leikattaessa kuivuneet koearkit voitiin todeta pinnalla olevan hydrokolloi di n rikastuvan sillä pinnalla, joka oli kohti lämpölevyä. Tämä vahvistaa äskettäin esiin tulleen väitteen siitä, että suuri koi loidimäärä helpottaa irrottamista. Suurempi koi loidimäärä koearkin sillä pinnalla, josta lämpö tuotiin, voidaan selittää sillä, että kolloidi kulkee veden mukana kohti lämpöä antavaa rautalevyä, jossa vesi höyrystyy, ja hydrokolloidi jää jäljelle, koska se ei pysty vaeltamaan ta-takaisin höyryn mukana.
Mikäli kuivatus suoritettiin teflonpäällysteisessä metal 1imuotissa, ei ilmennyt minkäänlaisia vaikeuksia irrottaa valmiiksi kuivuneita kuitutuotteita.

Claims (9)

17 69333
1. Menetelmä muotoiltujen tuotteiden valmistamiseksi perustuen ve-sisekoitteisiin kuituihin tunnettu siitä, että vasta mahdollisen vedenpoiston jälkeen, vaivaamalla tai vastaavalla massan käsittelyllä lisätään yhtä tai useampia hydrokolloideja niin paljon, että jäljellä oleva vesi sitoutuu täydellisesti, minkä jälkeen muotoillaan suulakepuristramal1 a, ruiskupurista-malla, päällystämällä, valssaamalla, puristamalla tai vetämällä jne., sitten kuivataan ja karkaistaan muulla tavalla.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuituina käytetään puukuituja, esim. selluloosa-, hioke- tai 1astukuituja, tekokuituja esim. polyesteri-, polyamidi-tai akryyli kuituja sekä epäorgaanisia kuituja kuten asbesti-tai lasikuituja.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydrokolloidina käytetään esim minkä tahansa kasvin tärkkelystä, tärkkelysderivaattaa, dekstriiniä, polyvinyy- 1i ai koho!ia, seiluloosaderivaattaa kuten karboksimetyylisellu-loosaa ja hydroksietyyliselluloosaa, animaalista proteiinia kuten kaseiinia, kasvisliimaa kuten guar gumia ja johanneksenlei-päsiemenjauhetta ja kasvisproteiinia, alginaattia tai synteettisiä hydrokolloideja kuten polyakryyli1 amideja sekä viljajau-hoja kuten vehnää, kauraa, ruista jne. tai jauhoja juurikasvi ksista kuten esim. perunaa ja tapiokaa.
4. Patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytettyjen kuitujen ja kolloidien konsentraatiot ovat ne, jotka ilmenevät kuvien 7-16 käyristä.
5. Patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitulietteeseen lisätään hydrokolloidi kuivana liuotettuna veteen tai dispergoituna veteen tai muuhun nesteeseen. 1 Patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muotoiltu tuote on laajentunut kaasumuodostuksen, 18 69333 höyryn vapautumisen tai vaahtoamisen johdosta.
7. Patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muotoilu tapahtuu korkean paineen ja korkean lämmön ai ai sena.
8. Patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pehmennys aineena käytetään esim. keinotekoista sideainetta, lisävahvistuksena käytetään vahvempaa sideainetta kuten sementtiä, veden imeytymisen estämiseksi lisätään luonnon hartsia tai keinotekoista hartsia, märkälujuuden parantamiseksi lisätään märkälujuusainetta, hinnan alentamiseksi lisätään täyteainetta, ulkonäön parantamiseksi lisätään pigmenttiä tai väriainetta ja palovaaran pienentämiseksi lisätään siihen sopivaa ainetta.
9. Patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivatuksen helpottamiseksi käytetään lisäaineena esim. poltettua kipsiä tai sementtiä. 69333 19
FI791560A 1978-05-25 1979-05-16 Foerfarande foer framstaellning av formade produkter FI69333C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
SE7805693 1978-05-25
SE7805693A SE421541B (sv) 1978-05-25 1978-05-25 Forfarande vid framstellning av formade produkter

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI791560A FI791560A (fi) 1979-11-26
FI69333B FI69333B (fi) 1985-09-30
FI69333C true FI69333C (fi) 1986-01-10

Family

ID=20334941

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI791560A FI69333C (fi) 1978-05-25 1979-05-16 Foerfarande foer framstaellning av formade produkter

Country Status (6)

Country Link
DE (1) DE2920988C2 (fi)
DK (1) DK150161C (fi)
FI (1) FI69333C (fi)
FR (1) FR2469271A1 (fi)
GB (1) GB2050459B (fi)
SE (1) SE421541B (fi)

Families Citing this family (56)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE421541B (sv) * 1978-05-25 1982-01-04 Stein Gasland Forfarande vid framstellning av formade produkter
US4333863A (en) * 1981-02-12 1982-06-08 Merck & Co., Inc. Water resistant texturized wall coverings
US4443262A (en) * 1982-09-30 1984-04-17 Armstrong World Industries, Inc. Low density fibrous sheet material
JPS5982499A (ja) * 1982-09-30 1984-05-12 ア−ムストロング・ワ−ルド・インダストリ−ス・インコ−ポレ−テツド セルロ−スを主成分とする成形性組成物
GB2131046A (en) * 1982-11-24 1984-06-13 Stirling Fibre Fuels Limited Process for manufacturing a fuel briquette
BG46154A3 (en) * 1983-02-18 1989-10-16 Warner-Lambert Company Llc Method for preparing of capsules
DE3334118A1 (de) * 1983-09-21 1985-05-15 Thomas Katrineholm Öbrink Fuellmaterial, verfahren zu seiner herstellung und verwendung von derartigem fuellmaterial
NL8400921A (nl) * 1984-03-23 1985-10-16 Dsm Resins Bv Werkwijze voor het vervaardigen van vormdelen uit thermohardend materiaal met een verbeterde afwerklaag.
JPH0686548B2 (ja) * 1989-04-21 1994-11-02 工業技術院長 新規な吸水性複合素材及びその製造方法
FR2684966A1 (fr) * 1991-12-12 1993-06-18 Gomez Daniel Materiau vegetal expanse, recyclable, son procede de fabrication et son utilisation dans les domaines du calage, de la protection, de l'emballage, des revetements et des materiaux en feuille.
US5631097A (en) 1992-08-11 1997-05-20 E. Khashoggi Industries Laminate insulation barriers having a cementitious structural matrix and methods for their manufacture
US5453310A (en) 1992-08-11 1995-09-26 E. Khashoggi Industries Cementitious materials for use in packaging containers and their methods of manufacture
US5660900A (en) 1992-08-11 1997-08-26 E. Khashoggi Industries Inorganically filled, starch-bound compositions for manufacturing containers and other articles having a thermodynamically controlled cellular matrix
US5582670A (en) 1992-08-11 1996-12-10 E. Khashoggi Industries Methods for the manufacture of sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
US5580624A (en) 1992-08-11 1996-12-03 E. Khashoggi Industries Food and beverage containers made from inorganic aggregates and polysaccharide, protein, or synthetic organic binders, and the methods of manufacturing such containers
US5641584A (en) 1992-08-11 1997-06-24 E. Khashoggi Industries Highly insulative cementitious matrices and methods for their manufacture
US5508072A (en) 1992-08-11 1996-04-16 E. Khashoggi Industries Sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
US5662731A (en) 1992-08-11 1997-09-02 E. Khashoggi Industries Compositions for manufacturing fiber-reinforced, starch-bound articles having a foamed cellular matrix
US5545450A (en) 1992-08-11 1996-08-13 E. Khashoggi Industries Molded articles having an inorganically filled organic polymer matrix
US5683772A (en) 1992-08-11 1997-11-04 E. Khashoggi Industries Articles having a starch-bound cellular matrix reinforced with uniformly dispersed fibers
US5709827A (en) 1992-08-11 1998-01-20 E. Khashoggi Industries Methods for manufacturing articles having a starch-bound cellular matrix
US5830305A (en) 1992-08-11 1998-11-03 E. Khashoggi Industries, Llc Methods of molding articles having an inorganically filled organic polymer matrix
US5658603A (en) 1992-08-11 1997-08-19 E. Khashoggi Industries Systems for molding articles having an inorganically filled organic polymer matrix
US5928741A (en) 1992-08-11 1999-07-27 E. Khashoggi Industries, Llc Laminated articles of manufacture fashioned from sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
US5660903A (en) 1992-08-11 1997-08-26 E. Khashoggi Industries Sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
US5506046A (en) 1992-08-11 1996-04-09 E. Khashoggi Industries Articles of manufacture fashioned from sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
US5800647A (en) 1992-08-11 1998-09-01 E. Khashoggi Industries, Llc Methods for manufacturing articles from sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
US5810961A (en) 1993-11-19 1998-09-22 E. Khashoggi Industries, Llc Methods for manufacturing molded sheets having a high starch content
US5618341A (en) 1992-08-11 1997-04-08 E. Khashoggi Industries Methods for uniformly dispersing fibers within starch-based compositions
US5851634A (en) 1992-08-11 1998-12-22 E. Khashoggi Industries Hinges for highly inorganically filled composite materials
US5830548A (en) 1992-08-11 1998-11-03 E. Khashoggi Industries, Llc Articles of manufacture and methods for manufacturing laminate structures including inorganically filled sheets
US5716675A (en) 1992-11-25 1998-02-10 E. Khashoggi Industries Methods for treating the surface of starch-based articles with glycerin
DK169728B1 (da) 1993-02-02 1995-01-23 Stein Gaasland Fremgangsmåde til frigørelse af cellulosebaserede fibre fra hinanden i vand og støbemasse til plastisk formning af celluloseholdige fiberprodukter
GB2290741A (en) * 1994-06-28 1996-01-10 Frank Huang Disposable receptacle and method of forming the same
US5738921A (en) 1993-08-10 1998-04-14 E. Khashoggi Industries, Llc Compositions and methods for manufacturing sealable, liquid-tight containers comprising an inorganically filled matrix
US6083586A (en) 1993-11-19 2000-07-04 E. Khashoggi Industries, Llc Sheets having a starch-based binding matrix
US5736209A (en) 1993-11-19 1998-04-07 E. Kashoggi, Industries, Llc Compositions having a high ungelatinized starch content and sheets molded therefrom
US5705203A (en) 1994-02-07 1998-01-06 E. Khashoggi Industries Systems for molding articles which include a hinged starch-bound cellular matrix
US5776388A (en) 1994-02-07 1998-07-07 E. Khashoggi Industries, Llc Methods for molding articles which include a hinged starch-bound cellular matrix
US5843544A (en) 1994-02-07 1998-12-01 E. Khashoggi Industries Articles which include a hinged starch-bound cellular matrix
DE4403975A1 (de) * 1994-02-08 1995-08-10 Nadja Kuske Material für Gegenstände des täglichen Bedarfs und für Bauzwecke
ATE222533T1 (de) * 1994-10-21 2002-09-15 Khashoggi E Ind Geschäumte stärkezusammensetzungen, gegenstände und verfahren
US6479164B1 (en) 1996-02-05 2002-11-12 Biotec Biologische Naturverpackungen Gmbh & Co. Kg Method for preparing composite materials from renewable raw materials
US6168857B1 (en) 1996-04-09 2001-01-02 E. Khashoggi Industries, Llc Compositions and methods for manufacturing starch-based compositions
CN1108913C (zh) * 1996-09-27 2003-05-21 韦尔蒂斯股份有限公司 纤维增强的发泡纸状产品的制造方法及其装置
ES2190795T3 (es) * 1996-09-27 2003-08-16 Vertis Bv Procedimiento de fabricacion de productos de tipo papel espumados reforzados mediante fibras.
NL1004138C2 (nl) * 1996-09-27 1998-03-31 Vertis Bv Werkwijze en inrichting voor het vervaardigen van vezelversterkte, geschuimd papierachtige producten.
US6231970B1 (en) 2000-01-11 2001-05-15 E. Khashoggi Industries, Llc Thermoplastic starch compositions incorporating a particulate filler component
US6379446B1 (en) 2000-04-03 2002-04-30 E. Khashoggi Industries, Llc. Methods for dispersing fibers within aqueous compositions
FR2822160B1 (fr) * 2001-07-17 2003-06-13 Celta Melange lubrifiant sous forme de granules, procede de fabrication et utilisation
JP2005131790A (ja) * 2002-03-05 2005-05-26 Mikazuki Napurasu Kigyo Kumiai 生分解性繊維質成形体の製造方法
DE10224355A1 (de) * 2002-05-29 2003-12-11 Buehler Ag Bindemittel auf Stärkebasis
ES2385766T3 (es) * 2008-04-03 2012-07-31 Basf Se Formulaciones de revestimiento o aglutinación de papel y métodos para elaborar y usar las mismas
US8613834B2 (en) 2008-04-03 2013-12-24 Basf Se Paper coating or binding formulations and methods of making and using same
US20180148894A1 (en) * 2015-04-21 2018-05-31 Kemira Oyj Use of a strength composition for increasing wet dimensional stability of a moulded pulp article
NL2024533B1 (en) * 2019-12-20 2021-09-02 Huhtamaki Molded Fiber Tech Bv Method for producing a moulded pulp material for packaging unit and such packaging unit

Family Cites Families (11)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE485672C (de) * 1926-10-08 1929-11-02 Carl Leyst Kuechenmeister Verfahren zur Herstellung von Kunstholz aus Pflanzenfasern o. dgl. und Bindemitteln
FR860330A (fr) * 1938-09-22 1941-01-11 Turner & Newall Ltd Perfectionnements aux matières calorifuges
US2517799A (en) * 1947-03-01 1950-08-08 Ohio Rubber Co Process of extruding nonplastic materials
NL74868C (fi) * 1948-09-30 1954-01-15 Nl Fabriek Van Cella Producten
FR1076255A (fr) * 1952-02-29 1954-10-25 Procédé pour la fabrication de masses de bois synthétiques
FR1224900A (fr) * 1959-02-03 1960-06-28 élément de construction tel que panneau, procédé et installation pour sa fabrication
US3090699A (en) * 1960-05-12 1963-05-21 Armstrong Cork Co Sag-resistant fiberboard and method of making same
FR90379E (fi) * 1965-03-11 1968-02-14
AT319742B (de) * 1972-01-13 1975-01-10 Isovolta Verfahren zur Herstellung von Fluting
DE2333750C3 (de) * 1973-07-03 1978-04-13 Basf Farben + Fasern Ag, 2000 Hamburg Verfahren zum Herstellen beschichteter oder lackierter Formkörper
SE421541B (sv) * 1978-05-25 1982-01-04 Stein Gasland Forfarande vid framstellning av formade produkter

Also Published As

Publication number Publication date
DE2920988A1 (de) 1979-11-29
GB2050459A (en) 1981-01-07
SE421541B (sv) 1982-01-04
FI69333B (fi) 1985-09-30
DK150161B (da) 1986-12-22
DK150161C (da) 1988-08-08
DK198779A (da) 1979-11-19
FI791560A (fi) 1979-11-26
FR2469271A1 (fr) 1981-05-22
SE7805693L (sv) 1979-11-19
GB2050459B (en) 1983-06-15
DE2920988C2 (de) 1991-08-14
FR2469271B1 (fi) 1985-01-04

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI69333C (fi) Foerfarande foer framstaellning av formade produkter
US4377440A (en) Process for manufacturing of formed products
US4508595A (en) Process for manufacturing of formed products
CN108252137A (zh) 高耐破环保牛皮箱板纸的制备工艺
FI68393B (fi) Foerfarande foer framstaellning av en icke braennbar och asbestfri skivprodukt
RU2202021C2 (ru) Бумажный или картонный слоистый материал и способ его производства
FI126699B (fi) Menetelmä kartongin valmistamiseksi
CN105603827B (zh) 一种环保高阻隔食品包装纸的生产方法
CA2758983C (en) Fibrous sheet that disintegrates in water, process for manufacturing said fibrous sheet, core consisting of strips of said fibrous sheet
JP2000504058A (ja) 高度に糊化していない内容物を有する組成物
JPH11504080A (ja) ソフトクレープティシューペーパー
US11319672B2 (en) Method for production of a product comprising a first ply
FI126046B (fi) Komposiittivälituote ja menetelmä sen muodostamiseksi
CN105696395A (zh) 一种牛皮挂面箱板纸的生产工艺
CN110253966A (zh) 高强度瓦楞纸板生产工艺
CN106436477B (zh) 一种低定量防潮涂布白板纸及其制备方法
AU2016203734A1 (en) Paper sheet and a process for the manufacture thereof
CN110106630B (zh) 一种纸、纸板和纸箱及其制备工艺和系统
US3413190A (en) Process for manufacturing paperboard with high grease resistance by applying a plurality of starch coatings to a wet board
TW550326B (en) Partially impregnated lignocellulosic materials
JP2021503539A (ja) 変性澱粉、その製造方法、それを含む接着剤組成物、及び前記接着剤組成物を用いて製造された多層紙
CN100549293C (zh) 包含含季氮纤维素醚的纸
CN100510250C (zh) 一种复合原纸生产方法
FI67417C (fi) Foerfarande foer framstaellning av papper kartong eller papp som innehaoller staerkelsefibrer
CA1147076A (en) Moulding paste

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: GåSLAND, STEIN