FI68773C - Framstaellningsfoerfarande av en slang vars insida aer foersedd med belaeggning anordning foer genomfoerande av foerfarande samt slangens anvaendning - Google Patents

Description

! 68773

Sisäpuolisen päällystepinnan käsittävän letkun valmistusmenetelmä, menetelmän soveltamiseen käytettävä laite ja letkun käyttö 5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdan to-osassa esitetyn kaltainen menetelmä letkumaisen pakkaus-päällyksen valmistamiseksi sekä patenttivaatimusten 10 ja 12 johdanto-osissa esitetyn kaltaiset laitteet menetelmän suorittamiseksi. Tämä tekniikan taso on tunnettu DE-kuu-10 lutusjulkaisusta 1 492 708.

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetut pro-sessituotteet toimivat pakkauspäällyksenä, erityisesti paistin- ja keitinmakkaran keinotekoisena makkarankuorena.

DE-kuulutusjulkaisun 1 492 708 mukaan päällystys-15 nestettä sisältävä letku käännetään, jolloin syntyy letku-silmukka, johdetaan päällystysnesteen pinnan yläpuolella pystysuunnassa litistystelojen välisen raon läpi ja pidetään litteässä tilassa vaakasuoran kuivakanavan aikaansaamiseen saakka. Litistystelat eivät sovellu päällystys-20 nesteen annosteluun. Myöskään niiden raon leveys ei säädy sisäpuolen päällysteen vaaditusta paksuudesta riippuen päällystysnesteen annostelemiseksi. Kun letku poistuu li-tistystelaparin raosta, ei ole puhallettu auki eikä sitä johdeta ylöspäin. Letku pysyy litteässä tilassa lähes sii-25 hen saakka, kun se kuumennetaan kuumennuskammiossa. Lisäksi tässä ei käytetä sisäpuolen päällystämiseksi valmiiksi tehtyä selluloosahydraattiletkua, vaan viskoosista saos-tamalla valmistettua ja vielä kuivaamatonta geeliletkua.

Oleellinen ero keksintöön nähden on siinä, että si-30 säpuolen päällystyksessä ei käytetä tekoainedispersioita, vaan vesiliuosta.

Englantilaisessa patentissa n:o 1 201 830 esitellään menetelmä, jolla letkun muotoiset selluloosahydraa-tista valmistetut pakkauspäällykset päällystetään sisä-35 puolelta vesipitoisella muovidispersiolla. Tällöin sellu-loosahydraattiletku ohjataan jatkuvana toimintona vaakasuunnassa pystysuoran puristustelaparin puristusraon läpi 2 68773 ja käännetään sitten kääntörullan avulla pystysuuntaan. Puristustelaparin telaraosta ulos tulevassa letkussa on tietty määrä vesipitoista muovidispersiota päällystysnes-teenä. Pystysuunnassa liikkuvaan letkuun kohdistetaan läm-5 pökäsittely siinä olevan päällystysnesteen pinnan yläpuolella.

Saksalaisessa patenttihakemuksessa DE-OS 2 801 038 esitellään taas sellainen letkun sisäpinnan päällystysme-netelmä, jossa muovista tai tiiviistä kudoksesta valmis-10 tettu letku ohjataan jatkuvana toimintona pystysuoraan puristustelaparin puristusraon läpi letkun siirtyessä tällöin telapariin litteänä vinosuunnassa alhaalta ylöspäin. Ennen letkun siirtymistä telaparin ns. annostusrakoon se on litteänä telaparin alemman telan ympärillä. Annostus-15 raon jälkeen letku on myös litteässä muodossa, mutta nyt ylemmässä telassa. Ylemmän telan jälkeen letku liikkuu vinosuunnassa alhaalta ylöspäin.

Päällystysneste on tietyssä osassa letkua, ts. letkun liikesuuntaan katsottuna puristustelaparin edessä.

20 US-patentissa n:o 2 901 358 esitetyssä menetelmäs sä, joka koskee samoin selluloosahydraattiletkujen päällystämistä sisäpuolelta vesipitoisella muoviliuoksella, letku siirtyy ensin vaakasuunnassa ja menee osittain vaakasuoran puristustelaparin toisen telan ympäri telojen 25 muodostaman raon kautta sekä liikkuu sen jälkeen pystysuunnassa alhaalta ylöspäin. Telaparin puristusraon yläpuolella olevassa letkun osassa on tällöin tietty määrä päällystysnestettä. Letkun sisäpuolelle muodostetun pääl-lystekerroksen kuivattamiseen tarvittava lämpökäsittely 30 tapahtuu letkun litteäksi puristamisen jälkeen.

Tällaisten tunnettujen menetelmien ja laitteiden haitoista mainittakoon vielä, että letkun sisäpuolelle saatu pinnoite on paksuudeltaan suhteellisen epätasainen, erityisesti kun pinnoitteen paksuus on suhteellisen suuri. 35 Em. menetelmien yhteisenä epäkohtana on, että pääl lystettäessä tällaisia selluloosahydraattiletkuja sisäpuolelta muovidispersiolla, jossa on paljon vettä, veden kostuttamat letkut pyrkivät käsittelyyn liittyvän kuiva-tusvaiheen aikana kutistumaan liikaa. Toisena epäkohtana voidaan vielä mainita, että käytettäessä vesipitoisia muo-vidispersioita, joissa on suhteellisen vähän dispergoitua 3 68773 muovia, dispersiokerros virtaa viskoosiudestaan johtuen vapaasti letkun sisäpinnassa. Tällöin letkuun lämmön avulla muodostunut kalvo jää epätasaiseksi, ja se vesimäärä, joka tarvitaan kalvon muodostamiseen letkuun lämmön avulla ja 3 joka siirtyy diffuusion kautta letkun seinämän läpi ulos, on suuri dispersion dispergoidun muovin osuuteen nähden.

Nämä jo tunnetut menetelmät ovat siis energian käytön kannalta epäedullisia ja aiheuttavat lisäksi epätasaisen kalvon muodostumisen letkun sisäpintaan.

10 Vaakasuoralla telaparilla tarkoitetaan seuraavassa selotuksessa sellaista telaparia, jossa siihen kuuluvien teloja yhdensuuntaisten akselien kautta syntyy yhteinen pystytaso. Vaakasuoralla telaraolla tarkoitetaan taas sitä rakoa, jonka em. telaparin yhdensuuntaisten talojen 15 toisiinsa nähden vastakkaiset pinnat rajaavat.

Nyt selostettavan keksinnön mukaisella menetelmällä pyritään saamaan aikaan tasainen ja yhtenäinen pintakerros selluloosahydraattiletkun sisäpuolelle käyttämällä tällöin päällystysnesteenä vesipitoista, po. ker-20 roksen muodostamiseen sopivaa kemiallista ainetta sisältävää nestettä. Keksinnön mukainen menetelmä on kehitetty energian kulutukseen nähden edulliseksi ja mahdollistaa päällystysnesteen tarkan annostuksen. Lisäksi letkun sisäpinnan päällystäminen tapahtuu käytännöllisesti 25 katsoen ilman nestevirtausta. Keksinnöllä pyritään nimenomaan kehittämään sellainen menetelmä, jolla synteettisestä polymeraatista saadaan kauttaaltaan yhtä vahva ja yhtenäinen kalvo selluloosahydraattiletkun sisäpuolelle käyttämällä päällystysnesteenä vesipitoista muovidis-30 persiota.

Tähän päästään 1. patenttivaatimuksessa esitetyllä menetelmällä ja sen soveltamiseen käytettävillä, patenttivaatimuksissa 10 ja 12 mainituilla laitteilla. Muissa patenttivaatimuksissa käsitellään keksinnön mukaisen menetel-35 män ja siihen liittyvien laitteiden vaihtoehtoja.

Keksinnön edellyttämässä menetelmässä letku ohjataan annostuslaitteen annostusrakoon siten, ettei siihen pääse muodostumaan poimuja. Sama koskee myös letkun ohjaamista raon läpi.

4 68773

Keksinnön soveltaminen tapahtuu edullisesti sellaisten laitteiden avulla, jotka estävät sen, ettei tuki-ilman paine letkun sisällä pysty puristamaan päällystysnes-tettä letkusilmukassa annostuslaitteen edessä letkun kulku-5 suuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan, ts. perusmateriaalin varastorullaan päin.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä letku liikkuu eteenpäin jatkuvasti tasaisella nopeudella. Tämä voi tapahtua esim. siten, että letku ohjataan sen kuivaus- ja jäähdytysvaihoen 10 jälkeen, siis ennen sen kelaamista rullalle, jatkuvana toimintona pyörivillä teloilla varustetun moottorikäyttöisen puristustelaparin puristusraon läpi.

Letkun edullisena liikenopeutena on 8-60 m/min, mieluimmin kuitenkin 20-40 m/min.

15 Menetelmässä käytetään sellaista vesipitoista muo- vidispersiota, jossa on dispersioaineen määrään nähden suhteellisen paljon dispergoitua muovia. Tällaisena muovidis-persiona, jossa on sen kokonaispainoon nähden siis paljon dispergoitua muovia, käytetään vähintään 15 painoprosenttia 20 dispergoitua muovia sisältävää dispersiota. Erittäin edullisia ovat sellaiset vesipitoiset muovidispersiot, joissa dis-pergoidun muovin osuus on n. 20-60 paino-%, mieluimmin kuitenkin 30-40 paino-%, dispersion kokonaispainosta.

Sopivia muovidispersioita ovat nimenomaan sellaiset, 25 jiden dispergoitu, termoplastinen muovi pystyy muodostamaan, kun ao. dispersioaine on käsitelty riittävällä lämmöllä ja sulanut, sellaisia kalvoja, jotka eivät käytännöllisesti katsoen päästä lainkaan lävitseen vettä eikä vesihöyryä. Nimenomaan suositellaan sellaisia vesipitoisia muovidispersi-30 oita, joissa on dispergoituna muovina sekapolymeereja, joissa on pääosalta sekapolymeroitua vinyylideenikloridia, ts. vähintään 75 paino-%. Erittäin sopivia tähän tarkoitukseen ovat sellaiset, em. paino-% edellytyksen täyttävät vesipitoiset muovidispersiota, joissa on saksalaisessa patentti-35 hakemuksessa DE-AS 2 512 995 ja patentissa DE-PS 2 512 994 mainittuja sekapolymeereja dispergoituna muoviosana. Nämä muovimateriaalit ja muovidispersio eivät kuitenkaan kuulu tähän keksintöön.

5 68773

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävän ja mieluimmin kuituvahvisteisen selluloosahydraatti-letkun paisunta-arvo on 120-140 %.

Letkun seinämävahvuus on esim. n. 30-300 ^um, 5 mieluimmin kuitenkin 80-120 ^um.

Kuituvahvisteisellä selluloosahydraattiletkulia tarkoitetaan sellaista letkua, jonka seinämässä on kuiturata. Tällainen kuiturata ei kuitenkaan estä veden diffuusiota letkun seinämän läpi.

10 Suositettavassa kuituvahvisteisessa selluloosa- hydraattiletkussa on vettä mieluimmin 8-12 paino-% letkun kokonaispainosta sekä 18-24 paino-%, mieluimmin kuitenkin 22 paino%, selluloosahydraatin pehmentämiseen sopivaa kemiallista ainetta, esim. glyserolia 15 (glyseriiniä) , glykolia tai polyglykolia.

Paino-%:eihin liittyvät luvut viittaavat tällöin aina kuituvahvisteisen selluloosahydraattiletkun kokonaispainoon.

Edellä esitelty, mieluimmin kuituvahvisteinen 20 sekä kemiallista pehmennysainetta ja vettä sisältävä selluloosahydraattiletku ei kuitenkaan kuulu tämän keksinnön suojapiiriin.

Selluloosahydraattiletkulla tarkoitetaan tässä selostuksessa ja oheisissa patenttivaatimuksissa sel-25 laista vielä kuivaamatonta letkua, joka on valmistettu geelitilassa olevasta selluloosahydraatista ja jossa on selluloosahydraatin pehmentämiseen tarvittava em. määrä sopivaa kemiallista ainetta. Lisäksi selluloosahydraattiletku tarkoittaa jo kuivattua letkua, jossa 30 on em. määrä vettä ja pehmennysainetta sekä pinnassa vettä ja vesihöyryä läpäisevä tartuntakerros tietystä kemiallisesta aineesta, esim. veteen liukenematon, lämpökarkaisulla muodostettu reaktiotuote (polyamiini-polyamidia sisältävä epikloorihydriini). Po. kerroksen 2 35 vahvuus vastaa pintayksikön painoltaan esim. 30-100 mg/m .

6 68773

Em. tartuntakerroksen avulla keksinnön mukaista menetelmää sovellettaessa saadaan sellainen tuote, jossa muovikalvo on lujasti kiinni letkussa.

Geelitilassa olevaa selluloosahydraattiletkua 5 sekä kemiallista ainetta käsittävällä tartuntakerrok-sella varustettua selluloosahydraattiletkua nimitetään tässä selostuksessa ja patenttivaatimuksissa perus-letkuksi, jota käytetään keksinnön mukaista menetelmää sovellettaessa. Perusletkut ovat aina kuituvah-10 visteisia.

Perusletkuna käytetään esim. sellaista kuitu-vahvisteista selluloosahydraattiletkua, jonka paisun-ta-arvo on 120-140 %, esim. n. 130 %, vesipitoisuus 8-12 paino-%, esim. 10 paino%, ja pehmentimenä käytetyn 15 glyserolin osuus 18-24 paino-%, esim. 22 paino-%.

Tällaisen perusletkun sisäpuolella on veden ja vesihöyryn läpäisevä, ohut kemiallista ainetta oleva tartuntakerros, esim. sellainen kerros, jonka vahvuus 2 on 30-100 mg/m (veteen liukenematon reaktiotuote, 20 esim. epikloorihydriini ja polyamiini-polyamidi).

Keksinnön mukaisessa menetelmässä muovikalvo- päällyste, joka tehdään käsiteltävän tuotteen (letkun) sisäpuolelle, vastaa vahvuudeltaan sellaista pinta- 2 yksikköä, jossa on 8-20 g muovia letkun m kohden, 2 25 mieluimmin kuitenkin 10-15 g/m .

Kalvo on fysikaalisesti homogeeninen, kauttaaltaan yhtä vahva ja yhtenäinen.

Seuraavassa selostetaan esimerkkinä keksinnön mukaisen menetelmän soveltamista, jolloin käytetään 30 tähän tarkoitettua laitetta. Sitä selostetaan myös lähemmin.

Perusletkun halkaisija on esim. 90 mm ja leveys 143 mm, kun letku on puristettu litteäksi.

Pyörivään, kiinteästi laakeroituun letkumate-35 riaalin varastorullaan on kelattu litteänä esim. 350 m tällaista letkua.

7 68772

Letku vedetään ulos varastorullasta jatkuvana toimintona pituussuunnassa muodostamalla tällöin letku-silmukka, lähinnä ylhäältä alaspäin, minkä jälkeen tapahtuu suunnan vaihto esim. pyörivän kääntörullan 5 avulla muuttumattomalla nopeudella, niin että liike jatkuu esim. 20-40 m/min. nopeudella. Letkusilmukan muodostavassa letkun osassa on tietty määrä vesipitoista termoplastisen muovin dispersiota, esim. 10 1 dispersiota, jonka paino-% on 30 ja jossa dispergoi-10 dun muovin osuus on esim. 88 paino-%:n osalta sekapo-lymeroitua vinylideenikloridia, 3 paino-%:n osalta sekapolymeroitua akryylihappoa, 4 paino-%:n osalta sekapolymeroitua akryylinitriiliä ja 5 paino-%:n osalta sekapolymeroitua akryylihappometyyliesteriä.

15 Em. paino-%:it viittaavat tällöin aina dispergoidun sekapolymeraatin kokonaispainoon. Tähän liittyen valmistetaan siis em. pitoisuutta vastaava dispersio, jossa on esim. 55 paino-% dispergoitua sekapolymeraat-tia ja joka ohennetaan vedellä, niin että sille saadaan 20 keksinnön mukaisen menetelmän edellyttämä väkevyys.

Selluloosahydraattiletkun sisäpuolen (letkun pituus esim. 350 m) päällystämiseen muovikalvolla tarvittava määrä vesipitoista muovidispersiota, joka ennen po, prosessin aloittamista on syötetty letkuun, 25 on mitoitettu siten, että pystysuorassa oleva letku on sisäpuolelta osittain päällystysnesteen peitossa. Riittävän kaukana päällystysnestevaraston sisältämän koko nestemäärän em. osan pinnasta (pystysuorassa letkusilmukkaosassa) letku vedetään jatkuvana toimin-30 tona pyörivillä annostuselementeillä varustetun annos-tuslaitteen profiloidun annostusraon läpi. Annostus-elementit rajaavat annostusraon sivusuunnassa, ja ainakin yhden elementin ulkopinta on profiloitu.

Letkun vetäminen tällä tavalla profiloidun 35 annostusraon läpi liittyy myös sellaiseen keksinnön 8 68773 mukaiseen rakenteeseen, jossa em. osa letkua ohjataan annostuslaitteen annostusraon läpi siten, että letkussa olevan nesteen pinta vastaa sitä vaakatasoa, jossa annostusrako on.

5 Termi "tuki-ilmalla täytetty letku" koskee vaa kasuoran telaparin annostusraosta poistuvaa ja pystysuunnassa alhaalta ylöspäin siirtyvää letkua, jossa on sisäpuolella ohut, nestemäinen kerros vesipitoista muovidispersiota.

10 Termi "letku, jossa on tuki-ilmaa sekä ohut, nestemäinen ja vesipitoista muovidispersiota (em. väkevyys) sisältävä kerros sisäpuolella" tarkoittaa taas niitä letkun osia, jotka ovat käsittelyn aikana poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisia tai suunnil-15 leen ympyrän muotoisia.

Tuki-ilmalla täytetty letku saadaan pysymään ao. muodossa käyttämällä letkun poikkileikkausmuodon edellyttämä määrä tuki-ilmanpainetta. Poikkileikkaukseltaan pyöreissä, tuki-ilmalla täytetyissä letkuissa 20 tuki-ilma voi kohdistaa letkun sisäseinämään myös sellaisen paineen, joka pystyy jonkin verran laajentamaan letkua sen säteen suunnassa.

Jotta tuki-ilma ei puristaisi paineellaan letkun silmukkaosassa olevaa päällystysnestettä letkun 25 liikesuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan, ts. perus-letkun varastorullaan päin, on edullista, että letkun liikesuunnassa ennen letkun suunnanvaihtoa - kääntö-rullan avulla pystysuuntaan - nesteellä täytetty letku pidetään jatkuvasti litteänä. Tämä tapahtuu esim. ohjaa-30 maila se jatkuvana toimintona pyörivillä teloilla varustetun telaparin telaraon kautta, jossa nesteellä täytetty letku puristuu kokoon. Vinosti ylhäältä alaspäin liikkuvan letkun kokoon pux'istaminen voi tapahtua edullisesti myös siten, että samanaikaisesti 35 letkuun syötetään lisää päällystysnestettä, ts. letkun g 68773 sisäpuolen päällystämiseen jo käytetty neste korvataan uudella, niin että nestepinta pysyy muuttumattomana letkun pystysuorassa osassa. Tämä yhdistetty toiminto saadaan edullisesti aikaan esim. siten, 5 että letku ohjataan työpinnoiltaan profiloituina muodostettujen kuljetusnauhojen (toisiinsa liittyvä nauhapari) puristtusraon kautta saksalaisen patentin DE-PS 26 59 000 tai DE-PS 25 57 994 esittämällä tavalla.

10 Annostuslaitteen annostusraon leveys vastaa letkun kahta seinämävahvuutta.

Tuki-ilmalla täytetyn letkun sisäpuolella olevalla ohuella, nestemäisellä ja vesipitoisella muovidispersiokerroksella tarkoitetaan kerrosta, joka 15 on ohuempi kuin se kerros, joka on pystysuunnassa ohjatun letkun sisäpuolella ennen letkun siirtymistä tela-parin annostusrakoon, ja joka dispersioaineen poistuttua nestemäisestä kerroksesta ja dispergoidun aineen sulamisen jälkeen (sopivan lämmön vaikutukses-20 ta) muodostaa yhtenäisen ja kauttaaltaan yhtä vahvan kalvon, joka vastaa vahvuudeltaan lähinnä 8-20 g muovia letkun sisäpinnan neliömetriä kohden sisältävän pintayksikön painoa. Em. parametrien Virittäminen' keskenään oikealla tavalla tapahtuu yksinkertaisesti 25 muutamilla alustavilla kokeilla.

Letkun ohjaaminen jatkuvana toimintona annostuslaitteen profiloidun annostusraon läpi saa aikaan letkun liikenopeudesta ja myös siihen käytetyn vesipitoisen muovidispersion väkevyydestä riippuen disper-30 sion kerääntymisen letkuun aivan annostusraon eteen.

Annostusraosta pois siirtyvä ja tuki-ilmalla täytetty letku, jossa on ohut kerros vesipitoista muo-vidispersiota, liikkuu sitten pystysuunnassa alhaalta ylöspäin ja joutuu lämpökäsittelyyn, jonka lämpötila 35 riittää siirtämään letkussa olevan nestemäisen, ohuen kerroksen sisältämän dispersioaineen diffuusion avulla 10 68773 letkun seinämän läpi ja sulattamaan dispergoidun aineen muodostaen näin letkun sisäpuolelle yhtenäisen muo-vikalvopäällysteen.

Letkun lämpökäsittely vesipitoista dispersiota 5 olevan nestemäisen kerroksen kuivaamiseksi tuki-il- malla täytetyn letkun sisäpuolella tapahtuu esim. siten, että letku ohjataan pystysuunnassa alhaalta ylöspäin suoran kuivaustunnelin läpi, joka voi olla varustettu esim. infrapunakuumennuselementeillä. Tun-10 nelin alkupäässä letku on esim. n. 80°C lämpötilassa ja tunnelin loppupäässä vastaavasti n. 140°C lämpötilassa .

Ennen lämpökäsittelyä letku on syytä ohjata esim. 50-100 cm pituisen ilmatilan läpi, jonka lämpö-15 tila vastaa huoneilman lämpötilaa.

Po. ilmatilassa letkuun on edullista järjestää hieman värinää tärytyslaitteella, niin että ohut nestekerros saadaan tasaiseksi.

Annostuslaitteen annostusraosta poistuvassa 20 letkun osassa kulloinkin tarvittava tuki-ilma ohjataan siihen jo käsittelyn alkuvaiheessa. Letkun paine pidetään käsittelyn aikana yllä siten, -että letku puristetaan litteäksi kalvokerroksen muodostamisen jälkeen koko leveydellään kapeaa vyöhykettä pitkin, 25 esim. silloin, kun letku ohjataan telaparin puris- tusraon läpi.

Puristustelaparin telojen kehänopeus on 8-60 m/min, esim. 30 m/min.

Telojen kehänopeus määrää puolestaan letkun 30 liikenopeuden.

Kun letku on kuivattu lämpökäsittelyn avulla ja sen sisäpintaan on muodostunut kalvopäällyste, joka on jäähdytetty, niin ettei se tartu kiinni - esim. jatkuvalla kylmäilmavirralla jäähdytysilmasuihkuna - 11 68773 se kostutetaan vedellä. Letkun kostuttaminen tapahtuu ruiskuttamalla siihen vettä 8-12 paino-%, mieluimmin kuitenkin 10 paino-%, sen kokonaispainosta. Tämän jälkeen jäähdytetty letku puristetaan litteäksi puris-5 tustelaparin teloissa. Letku liikkuu tällöin eteenpäin pituussuunnassa telojen pintojen koskettaessa pyöriessään sen ulkopintoihin.

Tämän jälkeen letku kelataan pyörivälle val-mistuote rullalle, joka on varustettu ao. käyttölait-10 teella.

Termi "annostuslaite, jossa on profiloitu, vaakasuora annostusrako, jonka pyörivät elementit rajaavat ja jossa ainakin yhden elementin ulkopinta on profiloitu" tarkoittaa vaakasuoraa telaparia, jossa 15 ainakin toisen telan kehäpinta on profiloitu, jolloin telojen kehäpintojen vastakkaiset osat rajaavat yhdessä tietyn telaraon, jota nimitetään profiloiduksi annostusraoksi. Tämä termi tarkoittaa lisäksi yhtäjaksoista nauhaparia, jossa on ainakin toisessa nau-20 hassa profiloitu pinta. Nauhojen vastakkaiset ja jatkuvasti suippenevat suorat osat rajaavat yhdessä raon, jonka kapeinta kohtaa nimitetään profiloiduksi annostusraoksi.

Annostus laitteelle, joka on vaakasuora telapa-25 ri, jonka vaakasuorien akselien kautta muodostuu yhteinen vaakataso, on tunnusomaista, että molemmissa teloissa on profiloidut kehäpinnat.

Profiloidulla kehäpinnalla tarkoitetaan sellaista pintaa, joka on muodostettu erillisistä, toi-30 sistaan syvennyksillä erotetuista osapinnoista, jotka synnyttävät tietyn puristusvoiman letkun ulkopintoihin kohdistuviin telapintoihin. Osapinnat ovat siis telan ulkopinnassa olevien yhtä korkeiden ulokeosien yläpintoja. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala voi olla 35 teloissa olevien synnysten kokonaispinta-alaa tuntu vasti pienempi.

12 68773

Po. osapinnat ovat tasaisesti kaarevia. Niiden kaarevuus vastaa tällöin telan kehän kaarevuutta.

Telan syvennysten pohja on kovera ja kaareva osapintojen rakennetta vastaavalla tavalla.

5 Osapinnat ovat aina samanmuotoisia ja -kokoisia.

Syvennyksen pohjan ja siihen liittyvän uloke-osan yläpinnan välinen etäisyys määrää syvennyksen syvyyden ja muodostaa kanavan vesipitoiselle dispersiolle.

10 Ulokeosat (osapinnat) muodostavat yhdessä mieluimmin säännöllisen geometrisen rasterin.

Profiloitua telapintaa nimitetäänkin tämän vuoksi myös rasteripinnaksi.

Mikäli annostustelaparin molemmissa teloissa 15 on profiloidut pinnat (suositettava rakenne), profilointi on tällöin samanlainen molemmissa teloissa.

Rasteripinta saadaan esim. kaivertamalla telojen pintoihin tietty kuvio.

Rasteripinnassa voi olla esim. lukuisia kes-20 kenään säännöllisin välein järjestettyjä ulokeosia (ko-houtumia), joiden yläpinnat ovat kaarevia, mutta rasteripinta voi koostua myös lukuisista suorista ja pengermäisistä kohoutumista , joissa on kaarevat yläpinnat, jotka ovat keskenään yhdensuuntaisia ja ulottu-25 vat telan koko pituudelle yhdensuuntaisina telan akselin kanssa ja mieluimmin myös yhtäjaksoisena rakenteena .

Telojen pinnat voidaan profiloida myös ristikko-rasteriksi .

30 Vaakasuoran telaparin muodostavia ja annostus- raon rajaavia teloja nimitetään pyöriviksi annostus-elementeiksi, joissa on profiloidut kehäpinnat. Telaparin telat, joista ainakin toisessa on profiloitu kehä-pinta, on sijoitettu niin, että niiden akselit ovat 35 yhdensuuntaisia. Kehäpintojen, välistä rakoa nimitetään 13 68773 tällöin telaparin annostusraoksi. Keksinnön mukaisessa menetelmässä telojen ulokeosien (kohoutumien) vierekkäiset yläpinnat toimivat tällaisessa annostusraos-sayhdessä.

5 suositettavassa telaparirakenteessa pinnaltaan samanlaisiksi profiloidut telat on järjestetty toisiinsa nähden siten, että telaraon kohdalla telojen, kohoutumien vastaavat pinnat ja telojen syvennysten vastaavat suuaukot ovat vastakkain.

10 Annostustelaparin telojen ulkohalkaisija on aina sama.

Profiloidun annostusraon muodostavien telojen käyttövoimana voi olla moottoreita, joiden avulla telat pyörivät letkun siirtymisliikettä (eteenpäin) 15 vastaavaan suuntaan.

Annostustelapari on laakeroitu samaksi yksixöksi.

Annostusraon leveys, ts. telaparin telojen ulokeosien vastakkaisten pintojen välinen etäisyys, vastaa telaraon läpi kulkevan letkun kahta seinämä-20 vahvuutta.

Koska telaparin telojen pyörimissuunta ja pyörimisnopeus ovat samanlaiset, syntyy telaraossa telojen kohoutumien pintojen avulla kitkakosketus tela-raon läpi kulkevan letkun ulkopintoihin.

25 Telaraossa yhdessä toimivien telapintojen (kohoutumien pintojen) määrä, muoto ja koko määräävät yhdessä po. osapintojen välisten syvennysten määrän, muodon ja koon kanssa sen vesipitoisen muovidisper-sion määrän, joka jää telaraon kautta kulkevan letkun 30 sisäpintaan.

Suositettavassa rakenteessa telojen pintaan liittyvien syvennysten pinta-ala on telojen ulokeosien 1. kohoutumien pinta-alaa suurempi. Ulokeosien tehtävänä on siis vain letkun seinämävahvuuden ohjaaminen, 35 kun taas syvennykset on tarkoitettu letkussa olevan dispersion virtauskanaviksi. Mitä ohuempi kerrosvahvuus m 68773 halutaan saada tietyllä dispersiolla (kuiva-ainepitoisuus) ja mitä vähemmän osapintoja telassa on, sitä matalampia on syvennysten oltava. Tarvittava mitoitus saadaan selville matemaattisesti. Pienillä testiku-5 luilla pystytään helposti saamaan selville tällöin mahdollisesti tarvittavat korjaukset.

Esimerkki: 2

Haluttu päällystyskerroksen paino on 13 g/m .

Letkun seinämävahvuus on telaraossa 100 ^um ja 10 dispersion kuiva-ainepitoisuus 25 %.

Tällöin litteäksi puristettuun letkuun (100 ^um) syntyy vahvuudeltaan sellainen dispersiokalvo, joka jakautuu tasaisesti letkun sisäpintaan, kun letku puhalletaan pyöreäksi telaraon jälkeen.

15 Jos ulokeosien 1. kohoutumien pinnan osuus on lähellä nollaa, muodostuu dispersion letkussa tapahtuvaa virtausta varten 100 ^um vastaava syvennys yksipuolisessa rasteroinnissa ja taas 50 ^um vastaava syvennys molemminpuolisessa rasteroinnissa.

20 Jos ulokeosien muodostama sulku on esim. 4 %, olisi syvyyttä lisättävä 4-5 %, mitä ei kuitenkaan yleensä tarvitse huomioida. Sulkutoiminnon ollessa sen sijaan yli 10 % on vastaava korjaus tarpeellinen.

Ulokeosien (osapintojen) muodostama sulku-25 toiminto voidaan kompensoida myös niin, että kaikkien koholla olevien osien edessä olevia syvennyksiä suurennetaan niin paljon, että tässä kohdassa letkussa dispersiota virtaa enemmän juuri sellainen määrä, jonka seuraava telaraon kohdalle tuleva ulokepinta estää 30 virtaamasta po. raon läpi. Kun dispersion syöttöä ohjataan tällä tavalla kiinteästi, päällystekerros saadaan annostusvaiheen jälkeen muodostumaan letkuun nopeasti ja kauttaaltaan tasaisesti.

Syvennysten koko valitaan niin, että niiden 35 kautta letkussa virtaa täsmälleen se määrä dispersiota, 15 68773 joka tarvitaan halutun vahvuisen, vesipitoisesta muo-vidispersiosta koostuvan kerroksen muodostamiseksi letkun sisäpintaan. Dispersion väkevyys valitaan lisäksi niin, ettei dispersio ole liian juoksevaa, 5 mutta jäykkyydeltään kuitenkin vielä sellaista, että kaikki rasteripisteet peittyvät telojen pyöriessä.

Tätä voidaan edistää esim. täryttämällä.

Annostustelapari on erittäin edullista järjestää niin, että sen toinen tela voidaan vasteosan 10 avulla säätää toiseen telaan nähden siten, että tela-raon leveys vastaa tarkasti letkun kahta seinämävahvuutta ja että ainakin toinen tela voidaan säädettävän puristuksen avulla siirtää kiinni po. vasteosaan.

Suositettavan menetelmän mukaan letku ohjataan 15 telaparin profiloituun annostusrakoon niin, että se muuttuu eteenpäin liikkuessaan annostusraon alapuolella aukipuhalletusta muodosta vähitellen litteäksi. Tätä varten käytetään esim. ohjauslevyparia, jossa on kaksi yhdensuuntaista ja vastakkaista levyä. Nämä ra-20 jaavat tällöin tietyn raon, joka kapenee telaparin annostusraon suunnassa jatkuvasti. Letku ohjataan tämän ohjauslevyjen muodostaman raon kautta pystysuunnassa telaparin annostusrakoon. Letkun ulkopinnat koskettavat tällöin suippenevien ohjauslevyjen pintoihin, 25 niin että letku pysyy jatkuvasti käytännöllisesti katsoen poimuttomana ja litteänä sekä siirtyy tällaisena myös annostusrakoon.

Jotta letkuun ei ennen sen siirtymistä annostusrakoon pääsisi syntymään poimuja (letku muuttuu 30 tällöin vähitellen ilmalla täytetystä litteäksi), käytetään suulakepuristettujen muoviletkujen valmistuksessa tavanomaisia laitteita, esim. kartion muotoisesti annostusrakoon liittyviä rullaratoja, joissa on em. ohjauslevyt, kuljetusnauhat tai ohjaustelat.

35 Toinen keksinnön mukainen annostuslaiterakenne ie 68773 käsittää yhtäjaksoisen ja yhdessä toimivan nauhaparin, joka muodostaa vaakasuoran annostusraon. Ainakin nauhaparin toisessa nauhassa on profiloitu pinta. Nauhojen suorien osien vastakkaiset sivut rajaavat 5 tällöin yhdessä raon, jonka leveys muuttuu sen päiden välisellä osalla. Nauhojen vastakkaisten sivujen etäisyys määrää tällöin nauhaparin raon leveyden.

Alkuraoksi nimitetään tällöin raon ieveintä kohtaa ja loppuraoksi taas sen kapeinta kohtaa. Kapein-10 ta kohtaa nimitetään myös nauhaparin profiloiduksi annostusraoksi.

Nauhojen profiloitujen pintojen em. raon rajaavat osat ovat rakenteeltaan samanlaisia ja samalla tavalla sijoitettuja.

15 Nauhaparin muodostavat kuljetusnauhatyyppiset yhtäjaksoiset nauhat ovat symmetrisiä sekä keskenään että niiden yhteiseen pystysuoraan symmetria-akseliin nähden, niin että niiden suorat ja kulloinkin vastakkaiset osat suippenevat aina toisiinsa ja myös symmet-20 ria-akseliin nähden, jolloin nauhojen vastakkaisten pintojen välinen etäisyys muuttuu aina niin, että se on raon alkupäässä suurempi kuin letkun halkaisija ja vastaa raon loppupäässä ao. annostusraon leveyttä. Alkurako on tällöin nauhaparin muodostaman yksikön 25 alapäässä ja loppurako taas sen yläpäässä. Po. yksikkö on sijoitettu siten, että sen symmetriapitkittäisakse-li on pystysuora.

Annostusraon leveys valitaan nytkin niin, että se vastaa letkun kahta seinämävahvuutta, ts. nauhojen 30 pintojen toisiinsa liittyvät ulokeosat 1. kohoutumat puristavat annostusraon läpi jatkuvasti kulkevan letkun suunnilleen litteäksi ja annostusraosta poistuvan letkun osan sisäpuolelle muodostuu ohut neste-kerros vesipitoista muovidispersiota, jonka väkevyys 35 vastaa edellä esitettyä. Dispersio muodostaa dispersio-aineen poistumisen ja lämmön avulla tapahtuvan disper- 17 66772 goidun aineen sulamisen jälkeen muovikalvon letkun sisäpintaan. Kalvon vahvuus vastaa painoltaan sellaista pintayksikköä, jossa on 8-20 g muovia letkun sisäpinnan neliömetriä kohden.

5 Käytettäessä vaakasuoralla annostusraolla va rustettua annostuslaitetta (em. nauhaparia) alhaalta ylöspäin pystysuunnassa liikkuva letku menee pystysuorassa letkun osassa olevan päällystysnestevaraston pinnan yläpuolella nauhaparin rakoon tämän alkupäässä 10 ja siirtyy sitten sen läpi alhaalta ylöspäin pystysuunnassa siten, että letkun pitkittäisakseli vastaa nauhaparin symmetriapitkittäisakselia. Letku koskettaa annostusrakoon mennessään jatkuvasti ulkopinnoillaan vastakkaisten nauhojen pintoihin, puristuu jat-15 kuvasti kokoon ja menee sitten poimuttomana profiloidun annostusraon läpi.

Varsinkin suurikokoisia halkaisija (esim. 120 mm) letkuja käsiteltäessä on edullista käyttää, kun letkua ohjataan keksinnön mukaisen annostuslaitteen 20 annostusrakoon, em. laitteita, jotka estävät letkun poimuttumisen ja puristavat sitä jatkuvasti enemmän kokoon ennen sen siirtymistä annostusrakoon.

Yhtäjaksoisen nauhaparin yhtäjaksoisten nauhojen profiloidut pinnat ovat koko pituudeltaan ja 25 leveydeltään samanlaista geometrista rakennetta.

Termi "profiloitu" merkitsee tällöin samaa kuin edellä esitetty annostustelaparin telojen kehä-pintojen profilointikäsittely. Nauhaparin nauhat ovat mieluimmin yhtä pitkiä ja muodostavat suljetun nauha-30 rakenteen, leveys vastaa vähintään litteäksi puristetun letkun leveyttä.

Kummassakin nauhassa on kaksi suoraa ja mieluimmin yhdensuuntaista osaa, joiden sisäpinnat ovat vastakkain. Nauhoissa on myös kaksi vastakkaista puo-35 liympyrän muotoista kaarevaa osaa. Nauhojen sivupinnat ovat aina parittain samassa tasossa.

18 68773

Nauhat ovat joustavia ja ne on valmistettu sellaisesta materiaalista, joka takaa niiden muodon pysyvyyden, esim. muovista, kumista tai ohuesta metallista. Muotonsa pitävät ohjausrullat ovat mie-5 luimmin metallia tai muovia, esim. polyamidia.

Nauhoihin kuuluu pari niiden kanssa toimivia ja keskenään mieluimmin samankokoisia ohjausrullia. Nauhojen kaarevien osien sisäsivut koskettavat osittain ohjausrullien kehään. Nauhaparin ohjausrullat on 10 kiinnitetty akseleihin, jotka on laakeroitu pyöriviksi. Nauhaparin toinen akseli liittyy ao. käyttölaitteeseen esimerkiksi siten, että sen toinen pää on kiinnitetty moottoriin.

Ohjausrullien akselit ovat vaakasuoria ja kes-15 kenään yhdensuuntaisia.

Nauhat on järjestetty keskenään niin, että nauhaparin toisen nauhan ohjausrullaparin ohjausrulla muodostaa toisen nauhan ohjausrullaparin ylemmän ohjausrullan kanssa rullaparin, jolloin tämän akselin 20 kautta muodostuu yhteinen vaakasuora taso. Em. termi "ylempi" ohjausrulla viittaa nauhaparin symmetriapit-kittäisakselin ylempään päähän.

Nauhaparin yhtäjaksoiset nauhat ovat pyöriviä, ulkopinnaltaan profiloituja elementtejä, jotka rajaavat 25 annostuslaitteen profiloidun annostusraon.

Nauhojen sisäpinnoissa ja ohjausrullien kehä-pinnoissa on mieluimmin samanlainen pinta, joka on tehty siten, että ohjausrullien ja nauhojen välinen kitkakosketus tehostuu.

30 Nauhaparin nauhat pyörivät aina samalla kehäno- peudella ja vastakkaiseen suuntaan. Molempien nauhojen yläpinnan profilointi on samanlainen.

Jotta pystysuunnassa alhaalta ylöspäin liikkuvan letkun sisällä olevan päällystysnesteen pinnan ja 35 annostuslaitteen annostusraon välinen etäisyys saadaan 19 68773 pysymään vakiona letkun koko päällystyskäsittelyn ajan, on molempia em. menetelmiä sovellettaessa edullista ohjata tietyllä nestemäärällä täytetty letkun osa niin, että se ennen suoran, pystysuunnassa alhaalta 5 ylöspäin liikkuvan letkun osan muodostumista siirtyy eteenpäin ainakin yhtenä päällystysnesteellä täytettynä silmukkana. Letkusilmukassa letkun pitkittäisakseli suuntautuu vain yhteen tasoon, joka on esim. lyhyen etäisyyden päässä annostusraon vaakatason alapuolella. 10 Vaakasuoran letkusilmukan tasaisena vastaanottopintana käytetään levyä, joka on esim. hieman kaltevassa asennossa, niin että letkusilmukassa oleva neste pääsee virtaamaan annostuslaitteen suuntaan. Nesteen siirtämiseksi eteenpäin letkussa voidaan käyttää myös 15 telaparia tai kuljetusnauhoja, kuten jo aikaisemmin mainittiin. Nämä estävät lisäksi nesteen virtaamisen letkun liikesuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan.

Letkusilmukan alustalevy voidaan kiinnittää 20 esim. sopivaan runko-osaan.

Jotta jatkuvasti pitkittäisakselinsa suunnassa eteenpäin liikkuvaa letkua voidaan ohjata em. levyn päällä, on levyn yläpintaan järjestetty ainakin yksi pyörivä kääntörulla, jonka akseli on kohtisuora levyn 25 tasoon nähden. Akseli on toisesta päästään kiinnitetty levyyn.

Vaakasuoran letkusilmukan muodostamiseksi pääl-lystysnesteellä täytettyä letkua ohjataan tällöin niin, että osa sen ulkopintaa koskettaaa kääntötelan kehään, 30 joka kääntää letkun suunnan ja muodostaa em. silmukan

Keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen käytettävät laitteet käsittävät myös niiden eri osien kiinnittämiseen tarvittavat rakenteet.

Keksinnön mukaista menetelmää sovellettaessa 35 selluloosahydraattiletku ottaa sinä aikana, jolloin se on kosketuksessa ao. väkevyyden omaavaan vesipitoi- 20 68773 seen muovidispersioon, tästä kulloinkin vain sellaisen määrän vettä, ts. nestekerroksesta diffusoituu letkuun vain sellainen määrä vettä, että sen osuus on letkussa tällöin tuntuvasti pienempi kuin se vesimää-5 rä, joka vastaa letkun paisunta-arvoa.

Letkun vesipitoisuus on keksinnön mukaista menetelmää sovellettaessa 20-30 %, mieluimmin vain noin neljännes siitä vesimäärästä, joka vastaa perus-letkun paisunta-arvoa. (paisunta-arvon määrittämi-10 nen DIN 53 814 mukaan; "Färberei- und textilchemische

Untersuchungen", A. Agster, s. 450, Springer Verlag 1967, 10. painos).

Keksinnön edut aikaisempaan menetelmään verrattuna käyvät selville seuraavista vertailuista: 15 Haluttaessa valmistaa kalvopinta, jonka vah vuus vastaa pintayksikön painoltaan 10 g muovia perusletkun sisäpinnan neliömetriä kohden, on letkuun, jo ennestään tunnetun menetelmän mukaan, kun tällöin käytetään väkevyydeltään tavanomaista vesipitoista 20 muovidispersiota (esim. 6,5 paino-% dispergoitua muovia, 'pakotettava* 143,8 g vettä neliömetriä kohden lämpökäsittelyn avulla, jotta saadaan em. kaivorakenne.

2

Vastaavaa kaivorakennetta (10 g muovia/m 25 varten joudutaan paino-%:iltaan esim. 30 % muovidispersiota käytettäessä keksinnön mukaisessa menetelmässä 'pakottamaan' lämpökäsittelyn avulla letkuun 2 vain 23 ,3 g vettä/m .

Keksinnön mukaisen menetelmän molemmat vari-30 antit edellyttävät siis 10 g muovikalvokerroksen muodostamiseksi vain kuudennen osan siitä lämpöenergiasta, joka tarvitaan vahvuudeltaan samanlaisen kalvo-päällysteen valmistamiseksi jo käytössä olevien päällystysmenetelmien avulla.

68773 21

Koska keksinnön mukaisessa menetelmässä vesipitoisesta muovidispersiosta (nestekerroksesta) joudutaan poistamaan vain pieni määrä vettä muovikalvon muodostamiseksi letkun sisäpintaan, työnopeus on nyt 5 tuntuvasti suurempi.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä, jossa käytetään vesipitoista muovidispersiota, jossa on suuri määrä dispergoitua muovia, vältetään päällystysvir-heet seuraavasta syystä: Jos käytettävän selluloosa-10 hydraattiletkun paisunta-arvo on esim. 120 %, on täl laisen letkun jo tunnettuja menetelmiä sovellettaessa ja käytettäessä esim. 6,5 paino-%:ista vesipitoista 2 muovidispersiota otettava vastaan 143,8 g vettä/m , kun letkuun halutaan muodostaa esim. 10 g vahvuinen 15 muovipinta neliömetriä kohden, ja kuljetettava se diffuusion avulla letkun seinämän läpi.

Sen sijaan keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettäessä tällöin muovidispersiota, jossa on esim. 30 paino-% dispergoitua muovia, perusletku 20 koostuu vain vähän paisunta-arvon ollessa n. 120 %.

Koska yhtenäisen muovikalvopäällysteen muodostamiseksi letkun sisäpuolelle poistamalla dispersio-aine vesipitoisen muovidispersion muodostamasta nestekerroksesta tämän kerroksen koko vesimäärä on 25 poistettava diffuusion avulla ulospäin letkun seinämän läpi, diffuusionopeus ja dispersion nestekerrok-sen veden osuus määräävät oleellisesti sen nopeuden, jolla päällystäminen voidaan suorittaa.

Molempien keksinnön mukaisten menetelmävari-30 anttien edut ovat lyhyesti esitettyinä seuraavat: 1. Käytetään vesipitoista muovidispersiota, jossa on suuri osa dispergoitua muovia; energian käytön kannalta edullinen ratkaisu; mahdollisuus soveltaa menetelmää käyttämällä nopeutta, joka on 2 - 4 35 kertaa suurempi kuin aikaisempien menetelmien nopeus.

22 68773 2. Vesipitoinen dispersio ei pääse virtaamaan vapaasti.

3. Ohjattu annostus ja dispersiokäsittelyn tasalaatuisuus; virtausvirheitä ei synny.

5 4. Pehmittimen käsittely dispersioaltaassa vaikuttaa dispergoidun aineen suuren osuuden vuoksi vain vähän kalvopäällysteen laatuun.

5. Haluttu kerrosvahvuus on em. määrän disper-goitua muovia ja dispersioainetta sisältävää vesipi- 10 toista muovidispersiota käytettäessä ja annostuksen tapahtuessa tarkasti annostuslaitteen annostusraossa melkein riippumaton perusletkun diffuusio-ominaisuuksista.

6. Keksinnön soveltaminen on, kun tietty mää- 15 rä perusletkua on päällystettävä sisäpuolelta määrätyn vahvuisella kalvopinnalla, aikaisempiin päällys-tysmenetelmiin verrattuna pienemmän vesipitoisen dispersion kokonaistarpeen vuoksi nyt tuntuvasti helpompaa. Erittäin pitkien letkujen ollessa kyseessä 20 on keksinnön mukaista menetelmää sovellettaessa päällystysnestettä lisättävä laitteistoon tuntuvasti harvemmin kuin aikaisemmin, joten letkun leikkaamisesta aiheutuva materiaalihävikki on nyt huomattavasti pienempi.

25 7. Keksintö koskee myös laitetta, jolla voidaan samanaikaisesti siirtää päällystysnestettä ja estää nesteen virtaaminen takaisin, ts. letkun liikesuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan.

Keksinnön mukaisen menetelmän molempia muun- 30 nelmia ja niiden soveltamiseen käytettäviä laitteita selostetaan nyt esimerkkinä oheisen liirustuksen avulla.

Kuvat 1 ja 2 esittävät keksinnön kahta eri muunnelmaa. Kummassakin kuvassa menetelmän kulku ja ao.

35 laite on esitetty kaaviona ja poikkileikkauksena.

23 6 8 7 7 3

Kuviossa 1 näkyy perusletkun varastorulla 1 ja siinä oleva perusletku 2. Viitenumero 3 tarkoittaa varastorullasta 1 pituussuunnassa vedettyä letkua ja n:o vaakasuoraa letkusilmukkaa, joka on alustal-5 la 5. Alustan 5 yläpintaan on kiinnitetty pyörivä kääntörulla 6. N:o 7 viittaa siihen letkun osaan, joka liikkuu eteenpäin vinosuunnassa ylhäältä alaspäin. Telapari 8 syöttää päällystysnesteen 11 ja estää sen virtaamisen takaisin letkusilmukkaan 4. Osa 9 on kään-10 törulla ja n:o 10 viittaa alhaalta ylöspäin pystysuunnassa siirtyvään letkun osaan. Kohta 12 on pääl-lystysnesteen 11 pinta pystysuoran letkun osan sisällä n:o 13 on ohjauslevyillä 13a ja 13b varustettu ohjauslevypari, ja n:9 14 on telat 14a ja 14b käsit-15 tävä sekä annostusraon 15 muodostava vaakasuora telapari. Telojen 14a ja 14b pinnoissa on ulokkeet 16 ja syvennykset 17. Telojen akselit on merkitty viitenumeroilla 18 ja 19, n:9 20 on telaparin vaakasuora akselitaso, ja n:o 21 viittaa annostusraossa 15 ole-20 vaan letkuun. N:o 22 tarkoittaa vesipitoisesta muovi-dispersiosta muodostuvaa nestekerrosta letkussa ennen letkun siirtymistä annostusrakoon. N:o 23 esittää po. nestekerrosta letkussa tämän siirryttyä pois annos-tusraosta. N:o 24 on esim. kuumailmakuivaustunneli, 25 jonka alkupää on merkitty n:olla 25 ja loppupää n:olla 26. Tunnelin jälkeen kuivattu letku menee jäähdy-tysilmasuihkuun 27 ja edelleen vesisuihkuyksikköön 28. Siitä valmis letku siirtyy sitten puristustelapa-rin 29 väliin ja moottorikäyttöiseen varastorullaan.

30 Kuvissa 2 viitenumerot 1-12 sekä 22-30 tarkoit tavat kuvassa 1 vastaavilla numeroilla merkittyjä osia.

Muiden viitenumeroiden merkitys: 31 on yhtä-jakoisten nauhojen muodostama nauhapari, 31a on ensimmäinen yhtäjaksoinen nauha ja 31b vastaavasti toinen 35 yhtäjaksoinen nauha, 32a on ensimmäisen nauhan suora 24 68773 osa ja 32b taas toisen nauhan suora, 36a on ensimmäisen nauhan kaareva osa ja 36b toisen nauhan kaareva osa, 33a ja 33b ovat ensimmäisen nauhan ohjausrullia ja 34a ja 34b vastaavasti toisen nauhan ohjausrullia.

5 Ohjausrullat muodostavat tällöin vastaavat ohjausrul-laparit 33 ja 34. 35a on ensimmäisen yhtäjaksoisen nauhan profiloitu ulkopinta ja 35b vastaavasti toisen nauhan profiloitu ulkopinta, 35 on jatkuvasti kapene-va ja nauhojen ulkopintojen 35a ja 35b rajaama rako, 10 36 on po. raon alkupää ja 37 sen loppupää 1. profiloi tu annostusrako. N:9 38 viittaa yhtäjaksoisten nauhojen ulkopinnassa oleviin ulokeosiin 1. kohoutumiin ja 39 vastaavasti nauhojen ulkopinnassa oleviin syvennyksiin.

15 Kuvien yksinkertaistamiseksi niissä ei ole esitetty ohjaustelojen 33 ja 34 eikä varastorullan 30 käyttömoottoreita. Kuvissa ei myöskään näy laitteiston erillisten osien kiinnitysrakenteita.

Claims (14)

1. 25 6877 3
2. 1. Menetelmä letkumaisen, selluloosaperustaisen, sisäpuolelta pinnoitetun pakkauspäällyksen, erityisesti 5 makkarankuoren valmistamiseksi, jossa menetelmässä letkua siirretään ensin pituusakselin suunnassa ylhäältä alaspäin ja sitten alhaalta ylöspäin, jolloin syntyy letkusilmukka, jolloin letkun onteloon letkusilmukan alueella jää määrä päällystysnestettä, joka koostuu vesipitoisesta nesteestä, 10 joka sisältää pinnoitteen muodostamiseen sopivan kemiallisen aineen, jossa menetelmässä edelleen eteenpäin kulkeva, alhaalta ylöspäin syöttyvä letkunosa päällystysnesteen nes-tetason yläpuolella johdetaan pystysuunnassa raon läpi, joka on tehty sellaiseksi, että päällystysnesteen massa 15 peräytetään raossa ja että ainoastaan ohut kalvo päällys-tysnestettä muodostuu raosta ulos tulevan letkun sisäpuolelle, jolloin letkuun, joka on täytetty tukikaasulla ja puhallettu auki, kohdistetaan lämpövaikutus, jolloin sisäpuolinen pinnoite muodostuu, letku jäähdytetään, mahdol-20 lisesti kostutetaan, litistetään ja kelataan, tunnet-t u siitä, että alhaalta ylöspäin siirretty letkunosa ennen rakoa liikesuunnassa kiilamaisesti kapenevassa vyöhykkeessä muutetaan vähitellen raon leveydeltä litistettyyn muotoon, puristetaan yhteen rasterimaisissa osapinnoissa 25 raossa ja välittömästi raosta poistumisen jälkeen täytetään ja puhalletaan auki tukikaasulla ja johdetaan edelleen alhaalta ylöspäin lämpövaikutuksen alaisena, jolloin syntyy sisäpuolinen katkeamaton kalvopinnoite, jolla on säännöllinen paksuus.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että päällystysnesteenä käytetään vesipitoista muovidispersiota, jossa on vähintään 15 paino-% dispergoitua muoviainetta, dispersion kokonaispainosta laskettuna.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteensä 10-15 % letkun kokonaispinnasta puristetaan yhteen raossa. 26 6 8 7 7 3 H. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä,tunnettu siitä, että syötettäessä letkua rakoon se vähitellen muutetaan litistettyyn tilaan.
5. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetel- 5 mä,tunnettu siitä, että estetään letkusilmukassa olevan päällystysnesteen takaisinpuristuminen letkun syöt-tösuuntaa vastaan ja varastorullaan päin.
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällystysnesteen täyttämä letkusil- 10 mukan osa puristetaan yhteen, edullisesti sen vinosti ylhäältä alaspäin kulkevalla alueella, erityisesti jatkuvan osittaisen yhteenpuristamisen avulla kuljetettaessa samanaikaisesti letkusilmukan ontelossa olevaa päällystysnes-tettä annostelulaitteen suuntaan.
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että letkua syötetään eteenpäin nopeudella, joka on alueella 8-60 m/min.
8. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 2-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällystettä varten käy- 20 tetyssä vesipitoisessa muovidispersiossa on osuus disper-goitua muoviainetta alueella 15-60 paino-% dispersion kokonaispainosta laskettuna.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että annosteluraosta ulos tulevan, tuki- 25 kaasulla täytetyn letkun sisäsivulla on nestemäinen kerros vesipitoista muovidispersiota, jonka paksuus on sellainen, että siitä dispergointiaineen poistamisen ja dispergoitu-neen aineen sulattamisen jälkeen lämpövaikutuksen avulla muodostuu katkeamaton kalvopinnoite, jonka paksuus vastaa 30 pintapaino 8-20 g muoviainetta alustapinnan neliömetriä kohti.
10. 10. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, joka laite käsittää laitteen, jossa on rako, jonka läpi sisäpuoleltaan päällystysnesteellä varus- 35 tettu letku syötetään litistetyssä tilassa, sitä seuraavan, suoran kuivaustunnelin (24), kuivaustunnelin jälkeen sovite- 27 6877 3 tun litistystelaparin (29) ja lisäksi sitä seuraavan rullan (30) prosessituotteen kelaamiseksi, tunnettu siitä, että raon omaava laite muodostuu vaakasuuntaisesta telaparista (14), jossa ainakin yhden telan (14a,14b) ke-5 häpinta on profiloitu, ja telapari (14) muodostaa vaakasuuntaisen säädettävän annosteluraon (15), että kuivaus-tunneli (24), joka on sovitettu annosteluraon (15) yläpuolelle, on suunnattu ylöspäin, että litistystelapari (29) on sovitettu kuivaustunnelin (24) yläpuolelle.
11. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tun nettu siitä, että letkun syöttösuunnassa on annostelu-raon (15) eteen sovitettu laite letkun jatkuvaksi ja peräkkäiseksi litistämiseksi ja letkun poimuttumisen estämiseksi ja sen viemiseksi poimuttomasti annostelurakoon 15 (15), erityisesti ohjauslevypari (13).
12. 12. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, joka laite käsittää laitteen, jossa on rako, jonka läpi sisäpuoleltaan päällystysnesteellä varustettu letku syötetään litistetyssä tilassa, sitä seu- 20 raavan, suoran kuivaustunnelin (24), kuivaustunnelin jälkeen sovitetun litistystelaparin (29) ja lisäksi sitä seuraavan rullan (30) prosessituotteen kelaamiseksi, tunnettu siitä, että raon omaava laite muodostuu pystysuoraan sovitetusta päättömästä hihnaparista (31), jossa 25 ainakin yhden päättömän hihnan (31a,31b) ulkopuoli (35a,35b) on profiloitu, ja päätön hihnapari (31) muodostaa vaakasuuntaisen säädettävän annosteluraon (37), että kuivaus-tunneli (24), joka on sovitettu annosteluraon (37) yläpuolelle, on suunnattu ylöspäin, että litistystelapari 30 (29) on sovitettu kuivaustunnelin (24) yläpuolelle.
13. 13. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää letkun syöttö-suunnassa annosteluraon (37) eteen sovitetun laitteen, erityisesti telaparin (8), jotta estetään päällystysnes- 35 teen puristuminen takaisin letkun syöttösuuntaa vastaan, joka laite on samanaikaisesti edullisesti soveltuva pääl-lystysnesteen kuljettamiseen letkun syöttösuunnassa. 28 6 8 7 7 3
14. 14. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kuivaustun-nelin (24) jälkeen sovitettu laite (28) letkun kostuttami-seksi. 29 68773