FI68120C - Aongfaella med fritt flytande flottoer - Google Patents

Description

L ΓΒ, K U U L υ Τ U S J U L Κ AI S υ . _ Λ Β (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6 812 0 c (45) V.”:, L' " 1;::5 (51) Kv.lk.‘/lnt.C!.* F 16 T 1/3o SUOMI — FINLAND (2O Patenttihakemus — Patentansöknlng 80U399 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag gg q2 gg (23) Alkupäivä — Giltighetsdag gg Q2 gg (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig l8.08.80

Patentti- ja rekisterihallitus /44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. -

Patent- och registerstyrelsen Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad -9.03.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 17-02.79, 18.0^.79» 27.04.79 Japani-Japan(JP) 54-17724, 54-48438, 54-52799 (70 TLV Co., Ltd., 10-8, Shinwa Bldg., Akasaka 2-chome, Minato-ku, Tokyo, Japan i-Japan(JP) (72) Katsuji Fujiware, Hyogo, Osamu Miyata, Hyogo, Tadashi Oike, Hyogo,

Japan i-Japan(JP) (74) Berggren Oy Ab (54) Vapaasti kelluvalla uimurilla varustettu höyryloukku - Ängfälla med fritt flytande flottör Tämän keksinnön kohteena on höyryloukku, jossa on vapaasti kelluva uimuri ja joka käsittää rungon, jossa on venttiilikammio, venttiilikammion pohjaan kääntyvä kanava lauhteen ja höyryn syöttöä varten venttiilikammioon ja poistokanava lauhteen poistoa varten, venttiilikammioon ulottuvan venttiili-istukan, joka sijaitsee venttiilikammion yläosassa ja venttiäliaukon ympärillä, joka toimii poistoaukon alkuna, sekä pohjastaan avoimen, ainakin osaksi pallomaisen uimurin, joka muodostuu pallomaisesta kuoriosasta ja siihen rajoittuvasta suu-kappaleesta pyöreän tuloaukon muodostamiseksi ja painopisteen siirtämiseksi tuloaukkoa kohti, ja joka uimuri on sovitettu vapaasti mainittuun kammioon toimimaan yhdessä mainitun vent-tiiliaukon kanssa ja sulkemaan mainitun aukon ulkopintansa avulla, Tällaisessa höyryloukussa, joka on tunnettu japanilaisesta mallisuojasta 1 283 246 (mallijulkaisu n:o SHOWA 53-32364), uimuri muodostuu puolipallon muotoisesta kuoresta, johon on lisätty lieriömäinen vaippa, jonka vapaa päätyreuna on varustettu suukappaleella. Tässä tunnetussa laitteessa käytetään uimuria, jossa on suhteellisen pitkä lieriömäinen vaippa, joka estää uimurin kallistumisen. Käytön aikana uimurin keinuessa 2 681 20 lauhteen pinnalla nostovoiman vaikutusviiva nimittäin siirtyy uimurin ylöspäin liikkuvan osan suuntaan: mitä kauemmaksi painopiste siirtyy uimurin vapaan pinnan suuntaan, sitä vähemmän uimuri pyrkii kallistumaan.

Lisäksi on otettava huomioon, että tällainen uimuri käytön aikana liikkuu venttiiliaukon suuntaan tuloaukosta poistokanavaan virtaa-van nesteen vaikutuksesta. Tämän liikkeen aikana uimuri koskettaa ensin venttiili-istukan alareunaa ja pyrkii sen jälkeen sulkemaan venttiiliaukon kallistumalla tämän kosketuspisteen ympäri. Suhteellisen pitkän, tarpeellisen vaippapinnan takia uimurin alareuna koskettaa tällöin venttiilikammion seinää, minkä johdosta uimuria estetään vierimästä edelleen venttiiliaukon yli, toisin sanoen venttiiliaukkoa ei voida sulkea. Tämän seurauksena uimuriin tulo-kanavan läpi virtaava höyry virtaa uimurin tuloaukkoa (avointa pintaa) pitkin ja ulos venttiiliaukon kautta, jota ei voida sulkea.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan yllä mainittua tyyppiä oleva höyryloukku, joka on käytössä luotettava, kulumista kestävä sekä venttiilielimen että -istukan suhteen, rakenteeltaan yksinkertainen, kooltaan pieni ja valmistukseltaan huokea.

Tätä tarkoitusta varten keksinnön mukainen höyryloukku on tunnettu siitä, että uimuri muodostuu enemmän kuin puolipallomaisesta kuorisosasta ja sen sisään asennetusta suukappaleesta tuloaukon muodostamiseksi ja uimurin painopisteen siirtämiseksi tuloaukkoa kohti.

Tämän rakenteen ansiosta nostovoiman vaikutusviiva sijaitsee keksinnön mukaisessa uimurissa aina pallon keskipisteen läpi menevällä pystysuoralla viivalla riippumatta uimurin asennosta.

Koska painopiste siirtyy tuloaukkoa kohti suukappaleen painon vaikutuksesta, uimuri kelluu lauhteen pinnalla tuloaukko alaspäin suunnattuna ja pyrkii palautumaan normaaliasentoon, jossa tulo-aukko on alaspäin, jos uimuria kallistetaan. Itse asiassa uimuri ei ole taipuvainen kallistumaan. Uimuri kohoaa ja koskettaa ensin venttiili-istukan pohjareunaa, jonka suhteen hetkellisenä keskipisteenä uimuri pyörii vierien tällöin venttii- 3 681 20 li-istukan pinnalla juuttumatta tuloputken ja venttiilikammion sisäpinnan väliin ja saaden täten aikaan venttiiliaukon täydellisen sulkemisen ulkopinnallaan. Kun aukko avataan, uimuri vapautuu istukalta ja vajoaa alas, jolloin yllä kuvattu tapahtumasarja on päinvastainen. Koska venttiilin ulkopinta ei liu'u vaan vierii venttiili-istukan pinnalla, venttiili-istukan ja venttiilielimen pintojen kuluminen on hyvin vähäistä, eikä venttiili-istukan reuna milloinkaan tartu uimuriin. Lisäksi venttiilin kulutuskestävyys on erinomainen, koska sillä on suuri kosketuspinta venttiili-istukan kanssa. Venttiilin koske-tuspiste muuttuu jatkuvasti käytön aikana. Tämän ansiosta keksinnön mukaisella höyryloukulla on pitkä käyttöikää ja luotettava toiminta. Oleellisesti puolipallomainen uimuri tarvitsee käyttöään varten vain vähän tilaa, ja niin ollen tilavuudeltaan pieni venttiilikammio antaa tulokseksi huokean, pienikokoisen ja kevyen höyryloukun.

Keksinnön lisäsuoritusmuodon mukaisesti venttiilikammion pohjassa on kalteva pohjalevy, jonka varaan uimuri on tuettu alimmassa asennossaan.

Koska uimuri kohotessaan pyrkii palautumaan "normaaliin" pystysuoraan asentoonsa, mutta uimuri kohoaa nopeammin kuin tämä asento palautuu, uimuri koskettaa venttiili-istukkaa kaltevassa asennossa. Vieriessään edelleen venttiili-istukalla, kunnes venttiiliaukko on täysin suljettu, uimuri asettuu lopulta asentoon, jossa tuloaukko on likimain vaakasuora.

Keksinnön mukaisessa höyryloukussa voi lisäksi olla alavirtaan venttiiliaukosta toinen aukko, jolla on sama tai pienempi poikkileikkauspinta kuin venttiiliaukolla. Näin saavutetaan sellainen paine-eron pieneneminen venttiiliaukon yli, että uimuri ei tule liikaa vedetyksi venttiiliaukon suuntaan nousu-liikkeensä aikana.

Keksinnön selityksessä kuvataan nyt esimerkin vuoksi joitakin höyryloukun suoritusmuotoja viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 68120 kuvio 1 esittää kaaviollisesti tekniikan tason mukaista höyry loukkua, jossa on vapaasti kelluva uimuri, joka muodostuu puolipallon muotoisesta kuoresta ja siihen hitsatusta lieriömäisestä vaipasta, kuvio 2 esittää kaaviollisesti kuviossa 1 esitetyn uimurin toimintaa, kuvio 3 esittää pituusleikkauksena keksinnön mukaisella vapaasti kelluvalla uimurilla varustettua höyryloukkua suljetussa asennossa, kuvio 4 on kuvion 3 mukainen kuva, joka esittää keksinnön mukaista höyryloukkua avatussa asennossa, kuvio 5 on poikkileikkauskuva kuvion 3 viivaa V-V pitkin, kuvio 6 esittää kaaviollisesti nostovoiman, painovoiman ja keksinnön mukaiseen uimuriin kohdistetun nestepaineen välistä suhdetta, kuvio 7 havainnollistaa keksinnön mukaisen, venttiilikammioon sovitetun uimurin toimintaa, kuvio 8 esittää suurennetussa mittakaavassa keksinnön mukaisen höyryloukun yksityiskohtaa, ja kuvio 9 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen uimurin kel-lumisominaisuuksia.

Kuvio 1 esittää uimurin 1 kaltevassa asennossa sen kelluessa lauhteen pinnalla. Uimuri 1 muodostuu puolipallon muotoisesta kuoresta 1 ja siihen hitsatusta vaipasta 3. Suukappale 5 on kiinnitetty vaipan alaosaan uimurin painopisteen 6 siirtämiseksi tuloaukkoa 4 kohti. Uimurin 1 kallistuessa nostovoiman 7 vaikutusviiva siirtyy suuntaan, johon vaippa ulottuu. Kuten kuviosta 1 näkyy, jos nostovoima 7 siirtyy painovoiman 8 toi-mintaviivan yli, syntyy kuvion 1 nuolen 9 osoittama vastapäi-väinen momentti, joka saa uimurin 1 kallistumaan. Mitä kauemmaksi painopiste 6 siirtyy tulosuukappaleen 4 suuntaan, sitä vähemmän uimuri 1 kallistuu. Uimurissa 1, joka muodostuu puolipallon muotoisesta kuoresta ja lieriömäisestä vaipasta, on sen tähden oltava pitkä vaippa 3 uimurin kaatumisen estämiseksi.

Tarkkailtaessa uimurin toimintaa venttiilikammiossa havaitaan, että pohja-asennostaan (jota kuviossa 2 osoittaa ohut viiva I) uimuri 1 alkaa kellua höyryn virratessa siihen virtauskanavan 10 kautta ja kertyessä uimuriin.

68120 Tällä hetkellä uimuri ei kuitenkaan liiku pystysuunnassa, vaan nuolen 12 osoittaman viivan mukaisesti aukkoa 11 kohti seurauksena aukkoa 11 kohti suuntautuvasta nestevirrasta.

Uimuri koskettaa ensin venttiili-istukan pohjareunaa uimurin yhden pisteen sijaitessa pallomaisen pinnan 13 kärjen .lähellä (uimurin asentoa tässä vaiheessa osoittaa ohut viiva II) ja pyrkii sen jälkeen vierimään venttiili-istukan pinnalla joutuen aukon 11 täysin suljettuun asentoon. Seurauksena tästä uimuri joutuu asentoon, jota osoittavat ehjät viivat III ja jossa uimurin 14 pohjareuna on puristunut venttiilikammion 15 sisäseinää vasten ja venttiili-istukan pinta estää uimurin vierin-nän jatkumisen, niin ettei aukko 11 voi tulla täysin suljetuksi. Tämän johdosta u.imuriin 1 tulokanavan 10 kautta vir-taava höyry virtaa uimurin tuloaukkoa pitkin ja ulos aukon 11 kautta, jota ei voida sulkea.

Keksinnön mukaisesti (kuviot 3-9) kuvioissa 3-5 esitetty höyry-loukku 20 käsittää rungon 21 ja kannen 23, joka on kiinnitetty runkoon esittämättä jätetyillä pulteilla, jolloin kannen ja rungon väliin on sijoitettu tiiviste 22. Tuloaukko 24 on varustettu kierteellä putken vastaanottamiseksi, joka kuljettaa höyryä sisältävässä laitteessa muodostunutta lauhdetta höyry-loukkuun. Höyryloukku käsittää venttiilikammion 25, jolla on soikea poikkileikkausmuoto, kuten kuvio 5 esittää. Tuloaukko 24 on yhdistetty venttiilikammioon 25 alaspäin suunnatulla kanavalla 26, joka muodostuu ulkopuolelta kammion seinästä, vaakasuoralla kanavalla 27, joka sijaitsee venttiilikammion 25 pohjaseinän alapuolella, ja tuloputkella 28, joka on kierretty venttiilikammion 25 pohjaan. Tuloputki 28 on yhteydessä venttiilikammioon 25 poistoaukkojen 50 kautta, jotka sijaitsevat tuloputken 28 yläpään lähellä. Vaakasuoran kanavan 27 avoimeen päähän on kierretty tulppa 27, jolloin tarpeen vaatiessa käytetään tiivistettä 29, Lieriömäinen suodatin 31 on sovitettu vaakasuoraan kanavaan 27, jolloin suodattimen toinen pää toimii yhdessä tulpan 30 sisäpään kupumaisen osan kanssa. Venttiilikammiossa 25 sijaitsee pohjastaan avoin uimuri 32.

Uimuri 32 muodostuu ohuesta, pallomaisesta metallikuoriosasta 33 ja suukappaleesta 34. Pallomainen kuoriosa voidaan valmistaa hitsaamalla yhteen kaksi puolipallon muotoista kuorta 6 681 20 kahdesta avoimesta päästään ja sen jälkeen hiomalla, kunnes saadaan pallomainen ulkopinta, sekä leikkaamalla sitten pois sektori, niin että saadaan tuloaukko, johon suukappale 34 kiinnitetään. Suukappale 34 on rengasmainen muodoltaan ja hitsattu pallomaisen kuoriosan 33 tuloaukkoon. Suukappale on riittävän painava siirtääkseen painopisteen pallomaisen kuoriosan 33 keskipisteestä tuloaukkoa 35 kohti, niin että uimuri kelluu vedessä tuloaukko 35 alaspäin suunnattuna. Lisäksi se on riittävän luja estääkseen pallomaisen kuoriosan 33 muodonmuutoksen.

Venttiili-istukka 37 on kierretty kannen 23 sisäpuolelle, jolloin tiiviste 36 on sijoitettu väliin. Venttiili-istukassa 37 on suutinkammio 38, joka on yhteydessä poistoaukkoon 40 kannessa 23 ja rungossa 21 olevan poistokanavan 39 kautta. Poistoaukko 40 on kierteitetty, jotta siihen voidaan kiertää poistoputki. Jotta estettäisiin suutinkammion 38 kautta poistuvan poistosuihkun aiheuttama kuluminen, on kulutusta kestävä seinäosa 41 (kuvio 4) sovitettu poistokanavan 39 osan kohdalle, joka sijaitsee venttiili-istukan kierteitettyä reikää vastapäätä. Venttiiliaukko 42 on muodostettu rengasmaiseen venttiili-istukkaan 43 venttiilikammiota 25 päin olevalle suutinkammion 38 sivulle. Suutinkammion 38 poistokanavan 39 sivulla on tulp-paelin 45, jossa on aukko 44. Aukko 44 on pyöreä muodoltaan, ja sillä on säde, joka voi olla yhtä suuri tai pienempi kuin venttiiliaukon 42 säde. Suutinkammion 38 akseli kallistuu n.

45°:n kulmassa pystysuoraa vastaan. Lisäksi venttiiliaukkoa 42 vastapäätä olevalla kannen 23 sisäpinnalla on venttiilin tuki-istukka 47, jossa on lieriömäinen pinta, jonka akseli osuu yhteen suutinkammion 38 akselin kanssa ja jonka säde on yhtä suuri kuin pallomaisen kuoriosan 33 säde.

Tämän ansiosta tuki-istukka voidaan viimeistää samalla tavoin kuin venttiili-istukan 37 kierteitetty reikä. Kun uimurin 32 pallomaisen kuoriosan 33 ulompi pallomainen pinta 48 koskettaa venttiili-istukkaa 43 ja sulkee venttiiliaukon 42, tuki-istukka 47 auttaa uimuria 32 asettumaan oikeaan asentoon venttiili-aukon 42 sulkemiseksi kokonaan.

Uimurin 32 yläosassa on pieni ilmareikä 49. Tuloputki 28 ulottuu uimuriin 32 sen tuloaukon 35 läpi ja on varustettu 7 681 20 säteittäisesti sovitetuilla poistoaukoilla 50 (kuviot 3-5) yläpäänsä lähellä. Suukappaleen 34 sisempi pohjareuna on pyöristetty ja viimeistetty sileäksi, niin että se voi liukua tuloputken 28 päällä, jos uimuri 32 sattuisi kallistumaan ja koskettamaan tuloputkea 28. Tuloputki 28 on kierretty venttii-likammion 25 pohjaseinään siten, että kalteva pohjalevy 52 on kiinnitetty tuloputken 28 reunan 51 ja venttiilikammion pohja-seinän väliin. Kalteva pohjalevy 32 kokonaisuudessaan muodostuu soikeasta levystä 53, jossa on syvennys 54 yhteistoimintaa varten tuloputken 28 reunan 51 kanssa ja toisessa päässä syvennys 56 yhteistoimintaa varten venttiilikammion sivuseinän pohjapäässä olevan ulokkeen 55 kanssa. Kuten kavioissa 3 ja 4 esitetään, kalteva pohjalevy 52 on asennettu siten, että levy 53 on suunnattu ylöspäin venttiiliaukon 42 sivulla ja alaspäin toisella sivulla, niin että uimuri levätessään kaltevalla poh-jalevyllä 52 sijaitsee kaltevassa asennossa sen yläosan sijaitessa poispäin venttiiliaukosta 42.

Edellä kuvatun höyryloukun toiminta on seuraava:

Kuvio 3 esittää höyryloukkua suljetussa asennossa, jossa uimuri 32 kelluu venttiilikammiossa 25 olevassa lauhteessa ja uimurin pallomainen pinta 48 on kosketuksessa venttiili-istukkaan ja sulkee venttiiliaukon 42 kokonaan. Tällä hetkellä uimurin 32 pallomaista ulkopintaa 48 ohjaa uimui'in tuki-istukka 47, jolla on lieriömäinen pinta, jonka akseli osuu yhteen venttiiliaukon 42 akselin kanssa ja jonka säde on yhtä suuri kuin uimurin 32 säde.

Tuloaukkoon 24 joutuva höyry virtaa alaspäin suunnatun kanavan 26, vaakasuoran kanavan 27 ja tuloputken 28 kautta ja joutuu uimuriin 32 poistoaukkojen 50 kautta. Höyry saa uimurin 32 asettumaan kelluvaan asentoon ja suljetussa asennossa pallomaisen pinnan 48 puristumaan venttiiliaukkoa 42 vasten, niin kauan kuin sisään virtaava höyry kompensoi höyrymäärän vähenemisen uimurissa 32 lauhtumisen ja ilmareiän 49 läpi tapahtuvan vuodon johdosta. Koska höyry nousee tuloputken 28 kautta ja virtaa ulos höyrykehään uimurin 32 sisällä, veden korkeuden B häiriintyminen estetään (kuvio 3) ja uimuri 32 pysyy paikallaan .

8 681 20

Kun lauhdetta tällä välin joutuu tuloaukkoon 24, se virtaa alaspäin suunnatun kanavan 26 läpi ja kertyy vaakasuoraan kanavaan 27, jolloin höyryn syöttö uirauriin 32 on estynyt ja uimurissa 32 oleva höyrymäärä pienenee lauhtumisen ja ilma-aukon 49 kautta tapahtuvan vuodon takia. Höyrymäärän pienetessä lauhdetta virtaa lieriömäisen suodattimen ja tuloputken 28 kautta uimuriin poistoaukkojen 50 läpi, jolloin nostovoima asteittain pienenee.

Kuten kuviossa 6 esitetään, uimuri pyrkii nostovoiman F pienetessä vajoamaan painovoiman W vaikutuksesta vierien venttiili-istukan 43 pinnalla vastapäivään pyörien.

Jos oletetaan, että uimuri 32 vajoaa vastapäivään pyöriessään pisteen C venttiili-istukan 43 pohjassa ollessa hetkellinen pyörimiskeskus, uimuri 32 alkaa avata aukkoa, kun painovoiman W ja nostovoiman F välisen eron ja pisteen C ja painovoiman vaikutusviivan välisen etäisyyden tulo muodostuu suuremmaksi kuin venttiilikammion 25 ja poistoaukon 40 välinen paine-ero ΔΡ kerrottuna venttiiliaukon poikkileikkauspinnalla S ja pisteen C ja venttiiliaukon 42 akselin välisen eron 1 tulo.

Kuvion 7 mukaisesti uimuri 32 pyörii X:llä merkitystä asennosta venttiili-istukan 43 pinnalla vastapäivään venttiili-istukan 43 pisteen C ympäri avaten osittain venttiiliaukon 42 ja asettuu Y:llä merkittyyn asentoon. Tällä hetkellä (katso myös kuvio 8) lauhdetta ' virtaa venttiili-aukon 4 2 kautta vrenttiiliaukon 4 2 ja aukon 4 4 väliseen tilaan D, minkä vaikutuksesta paine välittömästi nousee äkillisen virtauksen seurauksena ja paine-ero Δ P venttiiliaukon 42 yli pienenee nopeasti. Tästä johtuen uimuri 32 irtoaa helposti venttiili-istukasta ja vajoaa alaspäin, jolloin venttii-liaukko avautuu kokonaan.

Kuvion 7 mukaisesti uimuri 32 vajoaa Y:llä merkitystä asennosta ja saavuttaa kaltevan pohjalevyosan 52 levyn 53 tuloaukon 35 muodostavalla suutinkappaleen 34 oohjareunalla E, liukuu alaspäin kaltevaa levyä 53 pitkin ja jää viivalla Z merkittyyn asentoon yläosan ollessa erillään venttiili aukosta 42. Kuvio 4 esittää loukun täysin avattuna.

9 681 20

Tuloaukossa 24 oleva lauhde virtaa alaspäin suunnatun kanavan 26, vaakasuoran kanavan 27 ja tuloputken 28 kautta uimu-riin 32, poistuu uimurista 32 ja virtaa suukappaleen 34 pohja-reunan ja kaltevan levyn 53 välistä sekä poistuu venttiiliau-kon 42 ja poistokanavan 39 kautta poistoaukkoon. Kun lauhdetta on tällä tavoin poistunut jonkin aikaa, höyryä tulee jälleen tuloaukkoon 24, josta se virtaa kanavien 26 ja 27, tuloputken 28 ja poistoaukkojen 50 kautta ja kertyy uimuriin 32. Höyry-määrän kasvaessa uimurin 32 nostovoima todennäköisesti kasvaa, jolloin uimuri alkaa kohota kaltevasta asennostaan. Kuvio 9 esittää uimurin kaltevassa asennossa ylöspäin tapahtuvan liikkeen aikana.

Uimurin 32 pallomaisen muodon ansiosta nostovoiman 60 vaikutus-viiva 60 sijaitsee aina pallon keskipisteen M läpi kulkevalla pystyviivalla riippumatta uimurin asennosta, vaikka painovoiman 61 vaikutusviiva siirtyy tuloaukkoa 35 kohti. Tästä aiheutuva momentti, joka suuntautuu myötäpäivään ja jota merkitään nuolella 62, pyrkii siirtämään uimuria suuntaan, jossa suu-kappale on vaakasuora, sen sijaan, että se aiheuttaisi kallis-tusliikkeen, kuten on asianlaita tekniikan tasosta tunnetussa uimurissa. Vaikka uimuri 32 pyrkii asettumaan normaaliin asentoonsa, jossa tuloaukko on vaakasuora, nousu tapahtuu nopeammin kuin liike mainittuun "normaaliin" asentoon. Tästä on seurauksena, että koskettaessaan venttiili-istukan 43 pohja-reunaa uimuri 32 on edelleen kaltevassa asennossa, kuten kuvion 7 viiva Y osoittaa. Kohotessaan nostovoiman vaikutuksesta uimuri 32 tulee vain vähän vedetyksi venttiiliaukon 42 suuntaan, mikä johtuu aukon 44 käytöstä aiheutuvasta hiljaisesta lauhdevirrasta. Kun uimuri 32 vierii venttiili-istukan 43 pinnalla ja kokonaan sulkee venttiiliaukon 42, uimuri 32 sijaitsee kuviossa 7 viivalla X merkityssä asennossa, jossa tuloaukko 35 on täysin vaakasuora ja joka on stabiili uimurin sisältämän suuren höyrymäärän ansiosta.

Keksinnön mukaiselle höyryloukulle 20, jossa on vapaasti kelluva uimuri, joka automaattisesti purkaa lauhdetta edellä kuvatulla tavalla, on ominaista, että sen toiminta on luotettava, koska uimuri 32 ei juutu kiinni venttiilikammion 25 sisäseinän ja tuloputken 28 väliin, kuluminen on mahdollisimman

Claims (2)

681 20 10 vähäistä sen ansiosta, että uimuri yksinkertaisesti vierii venttiili-istukan 43 pinnalla eikä liu'u sitä pitkin, ja että pallomaisen pinnan 48 piste, joka joutuu kosketukseen ventiili-istukan kanssa, muuttuu jokaisen liikkeen aikana, minkä lisäksi uimuri 32 ja venttiilikammio 25 ovat hyvin pieniä tehoon verrattuna.

1. Höyryloukku, jossa on vapaasti kelluva uimuri ja joka käsittää rungon (21), jossa on venttiilikammio (25), venttiilikammion (25) pohjaan päättyvä tulokanava (28) lauhteen ja höyryn syöttöä varten venttiilikammioon (25) ja poistokanava (39) lauhteen poistoa varten, venttiilikammioon (25) ulottuvan venttiili-istukan (43), joka sijaitsee venttiilikammion (25) yläosassa ja venttiiliaukon (42) ympärillä, joka toimii poistoaukon alkuna, sekä pohjastaan avoimen, ainakin osaksi pallomaisen uimurin (32), joka muodostuu pallomaisesta kuoriosasta (33) ja siihen rajoittuvasta suukappaleesta (34) pyöreän tuloaukon (35) muodostamiseksi ja painopisteen siirtämiseksi tuloaukkoa (35) kohti, ja joka uimuri (32) on sovitettu vapaasti mainittuun kammioon (25) toimimaan yhdessä mainitun venttiiliaukon (42) kanssa ja sulkemaan mainitun aukon (42) ulkopintansa avulla, tunnettu siitä, että uimuri muodostuu enemmän kuin puoli-pallomaisesta kuoriosasta (33) ja sen sisään asennetusta suu-kappaleesta (34) tuloaukon muodostamiseksi ja uimurin painopisteen siirtämiseksi tuloaukkoa kohti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen höyryloukku, tunnet-t u venttiilikammion pohjassa olevasta kaltevasta pohjalevystä (52), jonka varaan uimuri (32) on tuettu alimmassa asennossaan.