FI67934C - Tryckbegraensningsventil - Google Patents

Description

Tl ......KUULUTUSJ ULK AISU

B ^11 UTLÄGG Nl NGSSKRIFT 679 3 4 C (45) Patani ti cy":v.oU;· 13 10 1333 f£g^£7$J Patent aeddolat (51) Kv.lk.*/int.ci.* F 16 K 17/06 PIN LAND (21) Patenttihakemus — Patentansdkning 772873 (22) Hakemispäivä — Ansökntngsdag 29.09*77 (F») (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 29.09.77 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 30.05.78

Patentti- ja rekisterihallitus /44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skrlfcen publlcerad 28.02.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 29.11.76

Saksan L i i ttotasava)ta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 265**077.2 (71) Siemens Aktiengesel1schaft, Ber1in/Munchen, DE; Wittelsbacherplatz 2, D-8000 Miinchen 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Siegfried Schonwald, Bad Neustadt/Saale, Eberhard Breyer, Bad Neustadt/ Saale, Hans-Georg Trojahn, Saal/Saale, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubl iken Tyskland(DE) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Paineenrajoitusventtii1i - TryckbegrMnsningsventi1

Keksinnön kohteena on paineenrajoitusventtiili, jossa on tankomaiseen ohjauselimeen yhdistetty venttiililautanen, joka painetaan vastatukeen rajoittuvan kierukkajousen voiman avulla läpivir-tausaukkoa vasten, ja jossa vastuki on tuettu siihen epäkeskisesti tarttuvan säätöruuvin avulla ja ohjauselin kulkee kierukka-jousen sekä vastatuen aukon läpi ja on viety siirrettävästi runkoon kiinnitetyn kiinnityselimen poraukseen.

Tällainen paineenrajoitusventtiili on tunnettu FR-patentti-juikaisusta 1 596 326. On havaittu, että tällaisissa paineenrajoi-tusventtiileissä venttiililautasella on volyymivirtauksen äkillisesti muuttuessa taipumuksena värähdellä. Tällaiset värähtelyt on vaimennettava sopivalla tavalla venttiilivahinkojen välttämiseksi.

US-patenttijulkaisusta 2 564 815 tunnetaan kuulaventtiili, jossa ohjaustanko on painettu kierukkajousen avulla venttiiliaukon sulkevaa kuulaa vasten. Ohjaustanko on puolestaan viety Kahteen akselin suunnassa toistensa suhteen siirrettyyn poraukseen. Lisä-ruuvin avulla, joka painautuu sivuttain kierukkajousta vasten ja 67934 kohdistaa siihen niin ollen poikittaisvoimaa, painetaan ohjaustanko molempien porauksien toista sivuseinämää vastaan, jolloin se hankaa porauksessa. Tämä hankaus vaimentaa syntyviä värähtelyjä.

Tällaisella rakenteella on erilaisia haittoja. Koska lisä-ruuvin puristusvoima siirtyy kierukkajousen välityksellä ohjaustankoon, ohjaustanko voi venttiilin värähdellessä suorittaa poi-kittavärähtelyjä, jolloin se ei enää ajoittain rajoitu porausten sivuseinään eikä haluttua kitkaa siis enää muodostu. Lisäksi on lisäruuvin kierukkajouseen kohdistamaa poikittaisvoimaa kulloinkin säädettävä erikseen venttiilin käynnistyspainetta vastaavasti. Tämä merkitsee sitä, että kun venttiilin käynnistyspainetta muutetaan jousivastatukea asettelemalla, on lisäjousen tuottamaa poikittaisvoimaa vastaavasti muutettava. Tällaisen erityinen asettelu on venttiilin käyttäjän kannalta hyvin hankalaa, joten täyttä vaimennusvaikutusta ei aivan varmasti pystytä saavuttamaan.

FI-patenttijulkaisusta 55 081 tunnetussa varoventtiilissä on varsinaiseen venttiililautaseen tehty putkimainen ohjausosa, joka on sovitettu liukuvasti vastaavaan ulkoputkeen. Putkimaiseen ohjausosaan on pantu jousilautanen, joka nojaa venttiililautaseen liitetyn karan pyöristettyyn päähän. Venttiililautasen ja ulkoputkeen ruuvatun sulkukuvun väliin on sovitettu venttiililautasen venttiilinistukkaa vasten puristava painejousi.

Tällaisella rakenteella on monia haittoja. Karan pyöristettyyn päähän nojaavan jousilautasen avulla estetään se, että painejousen ollessa mahdollisesti hieman vinossa venttiililauta-selle siirtyy poikittaisvoimia, jotka voivat aiheuttaa vastaavan vinoutumisen ja siten venttiililautaseen yhdistetyn ohjausputken kallistuminen ulkoputken kanssa.

Keksinnön tehtävänä on kehittää edelleen alussa kuvatunlaista paineenrajoitusventtiiliä siten, että vastatukea aseteltaessa vaimennusvaikutus säilyy täysin ilman lisäsäätötoimenpi-teitä.

Keksinnön mukaisesti tämä tehtävä ratkaistaan siten, että vastatuki ja ohjauselin on kallistettu toisiaan kohti kitkaisesti. Vastatuen ja ohjauselimen tällaisen kallistuksen ansiosta näiden molempien rakenneosien välille syntyy poikittaisvoimia, jotka venttiililautasen liikkuessa johtavat vastaavaan kitkaan vastatuen ja

II

3 67934 ohjauselimen välillä, mikä vaimentaa venttiililautasen liikettä. Vastatukea aseteltaessa myös nämä poikittaisosat muuttuvat, koska ne ovat verrannolliset kierukkajousen jännitykseen, niin että vai-mennusvaikutus aina säilyy mahdollisimman hyvänä.

Vastatuen ja ohjauselimen välinen kallistus saadaan yksinkertaisella tavalla myös aikaan siten, että kierukkajousen kosketuskohta venttiililautaseen on sovitettu epäkeskisesti.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin piirustuksessa esitetyn suoritusesimerkin avulla.

Paineenrajoitusventtiilin runko muodostuu ensimmäisestä runko-osasta 1 ja toisesta runko-osasta 2. Molemmat runko-osat voidaan työntää toistensa sisään ja niitä pitää koossa ruuvipinne 3. Ensimmäiseen runko-osaan 1 on muodostettu tuloliitäntä 4 ja toiseen runko-osaan 2 poistoliitäntä. Tuloliitäntään 4 on sovitettu siihen kiinnitystuilla 6 yhdistetty lieriömäinen välikappale 7. Välikappaleen 7 sovitelman ansiosta muodostuu tuloliitännän 4 seinämän ja välikappaleen 7 välille rengasmainen läpivirtausaukko 8. Rengasmaisen läpivirtausaukon 8 peittää venttiililautanen 9, joka on varustettu kimmoisasta aineesta tehdyllä tiivistysrenkaalla 10. Venttiililautanen 9 on yhdistetty ohjauselimenä toimivaan karaan 11. Kara 11 on toisesta päästään kiinnitetty välikappaleen 7 vastaavaan poraukseen 12. Toisella päällään kara 11 ulottuu kiinni-tyselimellä 14 poistoliitäntään 5 yhdistetyn ohjauselimen 15 poraukseen 13. Karan 11 päälle on lisäksi pistetty siirettävästi vastatuki 16. Vastatuen 16 ja venttiililautasen 9 väliin on sovitettu kierukkajousi 17. Kiinnityselimen 14 läpi kierretty säätö-ruuvi 18 tarttuu vastatuen 16 epäkeskisesti sovitettuun syvennykseen 19.

Vastatukea 16 tuetaan säätöruuvin 18 avulla. Koska säätö-ruuvi 18 tarttuu vastatuen 16 epäkeskisesti sovitettuun syvennykseen 19, kallistuu vastatuki 16 karaan 11 nähden. Venttiiliä käynnistettäessä venttiililautanen 9 ja niin ollen myös kara 11 nousevat ylös. Koska vastatuki 16 on kallistunut karaan 11 nähden, syntyy kitkavoimia, jotka vaimentavat venttiililautasen 9 värähtelyjä.

Rengasmaisen läpivirtausaukon 8 ansiosta saadaan kaksi-istukkainen venttiili. Venttiililautasen 9 noustessa ylös, muodostuu rengasmaisen läpivirtausaukon 8 sekä sisä- että ulkoreunaan 67934 rako, jonka läpi väliaine voi virrata. Määrätyn tilavuusvirran läpipäästäminen edellyttää siten kaksi-istukkaisessa venttiilissä pienempää venttiilin nousua kuin yksi-istukkaisessa venttiilissä. Tämä parantaa myös huomattavasti venttiililautasen värähtelyjen vaimennusta. Keksinnön mukaisessa paineenrajoitusventtii-lissä eivät likahiukkaset, joita voi kertyä venttiiliin, voi vaikuttaa venttiililautasen värähtelyjen vaimennukseen.

Runko-osien 1 ja 2 liitokseen voidaan esitetyn pinteen lisäksi myös käyttää irrotettavaa joustoliitosta. Molempien runko-osien 1 ja 2 helposti irrotettavan liitoksen ansiosta nämä osat voidaan irrottaa toisistaan, jolloin venttiili voidaan helposti puhdistaa. Tuloliitännässä 4 ja poistoliitännässä 5 on samat mitat, niin että paineenrajoitusventtiili voidaan liittää esim. kompressorin sekä imu- että painepuolelle.

Il