FI67801C - Saett och anordning foer att hantera vankantade braedor - Google Patents

Description

luÄ^l rBl KUULUTUSjULKAISU . „ Q

J&f&TA LJ ^Ί1' UTLÄGGNINGSSKRIFT O/oUl C <45* .Jdclst " ^ (51) Kv.ik.Vint.CI.* B 27 B 25/0¾ SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Pitentansökning 771069 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 05· 04.77 (23) Alkupäivä—Giltighetsdag yy (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 08.10.77

Patentti· ja rekisterihallitus Nähtäväksi panon ja kuul.julkaisun pvm. —

Patent* och registerstyrelsen ' ' Ansokan utiagd och utl.skriften publicerad 28.02.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 07.04.76

Ruotsi-Sverige(SE) 7604057”5 (71) Saab-Scania Aktiebolag, S-581 88 Linköping, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Folke Sören Meinrad Sigfridsson, Huskvarna, Karl Sigvard Jansson,

Tyresö, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Leitzinger Oy (54) Tapa ja laite vajaareunaisten lautojen käsittelemiseksi -Sätt och anordning för att hantera vankantade brädor

Seuraavan keksinnön kohteena on tapa ja laite vajaasärmäisten lautojen käsittelemiseksi särmääjän syöttöasemalla, jossa laudat sahataan pituussuunnassa siten, että saadaan poikkileikkaukseltaan suorakulmaisia lautoja, joissa on kaksi suoraa sivua ja kaksi keskenään yhdensuuntaista reunapintaa, jotka leikkaavat sivut kohdissa, jotka on määritelty vajaasärmäisessä laudassa suoritetun asemamäärittelyn avulla.

Suomalaisesta patenttihakemuksesta 750 996 on tunnettua lautojen siirtäminen yksitellen poikkisuunnassa särmääjää ennen olevaan syöttöase-maan, jossa jokainen lauta Ilkkuvien elimien avulla saatetaan vaakatasossa ottamaan särmääjää vasten suunnattu sijainti, joka riippuu mittausasemalla suoritetusta niiden sahauslinojen sijainnin määrittämisestä, jotka toteutetaan särmääjässä, minkä jälkeen lauta syötetään pituussuunnassa särmääjää vastaan alasivuunsa vaikuttavan rullakuljettimen vetovoiman vaikutuksesta paininrullien vastavoiman vaikuttaessa yläsi-vuun paininrullien ollessa korkeussuunnassa siirreltäviä suhteessa rul-lakuljettimeen ja pitäessä lautaa tartunnassa sen rullia vastaan. Tunnettua menetelmää sovelletaan koneellisen mittauksen yhteydessä, joka suoritetaan mainitulla mittausasemalla ja jonka tavoitteena on optimoida täysisärmäisten lautojen saanti vajaasärmäisistä laudoista.

λ 67801 (η osoittautunut, ettei ole mahdollista käyttää hyväksi sitä suurta tarkkuutta, jolla ajatellut sahaleikkuitten paikat voidaan määritellä, tällaisessa mittauskoneessa muutoin kuin, että on käytettävissä äärimmäisen tarkat syöttölaitteet, Ensisijaisesti siis nämä laitteet ratkaisevat, kuinka hyvin suoritettu optimointi onnistuu käytännössä.

Tunnetun laitteen heikkous on siinä, että särmääjän syöttäjässä suoritettu suuntaus voi muuttua ulkoisten voimien vaikutuksesta, jotka vaikuttavat lautaan rullakuljetuksen aikana. Voi esimerkiksi sattua, että siirmäajä leiketessaan lautaa aiheuttaa sivutta.isvoimia, jotka aiheuttavat viistoonvetoa, mistä seuraa, että sahanleikkuu tapahtuu vajaassa särmässä sen sijaan, että se tapahtuisi sen sisäpuolella. Suuntaus voi myös vaarantua tai muuttua, jos laudan yläsivu ei ole yhdensuuntainen . la sivun kanssa. Vastaanpitävä voima keskittyy tällöin pitkin laudan /ista reunaa ja koska rullakuljettimeliä puuttuu mahdollisuus ohjata '.au taa sivusuunnassa, voi tämä jo silloin, kun sen etupää kohtaa sahanterät särmääjässä, olla väärin suunnattu. Myös muut seikat, kuten kierous, vääryys jne. voivat aiheuttaa, että sahanterät eivät seuraa laskettuja sahauslinjoja. Jo vinoonvetäytyminen tai sivuuntyärtyminen muutaman millimetrin verran suhteessa ajateltuun asemaan voi aiheuttaa, laudan hylkäämisen, pätkimisen tai uudelleen sahaamisen poikki leikkaukselta an kapeammaksi.

aiheellinen toivomus tästä syystä on käytettäväksi kerrotun tyyppisessä särmää jän syöttäjässä aikaansaada menetelmä ja laite, joka. mahdollisti''. että ajateltujen sahauslinjojen paikan määrittelyn suurta tarkkuutta voitaisiin käyttää paremmin hyväksi kuin tähän saakka jäljessä seuraavansa särmän leikkuussa. Erikoisen merkittävä tässä yhteydessä, on yril--Tää huolehtia siitä, että niitä ulkoisia voimia, jotka syött öli1kke e n sikana voivat vaarantaa koneessa suoritetun suuntauksen, vastustetaan tehokkaasti.

Keksintö, jonka ensimmäinen tavoite on tässä suhteessa aikaansaada parempi laudankäsittely, lähtee tässä siitä, että tarkka sisäänsyöttölii-ke, joka ei muutu ulkoisten voimien vaikutuksesta, voidaan aikaansaada, jos vetävän voiman annetaan vaikuttaa pitkin suoraa linjaa tai pitkin kapeata, suoraviivaista aluetta, joka kulkee laudan toista sivua pitkin ja jolla on syöttöaseman tarkoin määrittämä sijainti. Samanaikaisesti edellytetään vastaanpitävän voiman vaikuttavan siten, että lauta estetään työntymästä sivusuunnassa tai kiertymästä suhteessa tähän linjaan 67801 tai alueeseen syöttämisen aikana. Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen lähempi sisältö selviää sen primäärisistä tuntomerkeistä patenttivaatimuksissa 1 ja 5.

Se suoraviivainen tartunta, joka keksinnölle tunnusomaisena piirteenä aikaansaadaan toista laudansivua vasten jo syötön alkuvaiheessa ja joka sitten jatkuu keskeytyksettä svöttöliikkeen aikana, aikaansaa, että jokainen lauta pakko-ohjataan ja kuljetetaan periaatteessa samalla tavoin kuin kiskoihin sidottuja kulkuneuvoja: lauta laudan perään pakotetaan eteenpäin linjaa pitkin, jonka suunta maaliin nähden - särmääjän terät -- on lopullisesti annettu. Ulkoisten voimienkaan vaikutuksesta eivät laudat voi poiketa ohjauslinjalta tai muuttaa asemaansa sen suhteen.

Tällä tavoin tulee eliminoitua aiemmin tunnetun tyyppisen särmääjä-syöttäjän haitallinen lautojen viistoon vetäytyminen, mikä vuorostaan reunasahauksessa antaa tarkkuuden, joka lähestyy sitä, mikä voidaan saavuttaa hienolla sahauslinjojen optimaalisten sijaintien automaattisessa määrittelyssä.

Suuresta merkityksestä särmääjän syöttäjän kapasiteettia ajatellen on, ettei ketjun tai käyttöelimen tarvitse keskeyttää syöttöliikettään, kun tartunta lautaan on aikaansaatava. Elin voidaan sen sijaan pitää jatkuvassa liikkeessä silloin, kun särmäystä suoritetaan särmääjässä ja sitä tarvitsee vain ohjailla korkeussuunnassa ei-aktiivisen aseman välillä tullakseen kosketukseen laudan kanssa ja saattaakseen tämän liikkeelle, Aikaa tai voimaa ei näin muodoin tarvitse hukata käyttöelimen kiihdyttämiseen ja läpivirtausta voidaan vastaavassa määrin nopeuttaa.

Niitä etuja, jotka saavutetaan keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen avulla, ei ainoastaan voida käyttää hyväksi automaattisen mittaus--ja laskentaprosessin yhteydessä vaan myös sellaisissa sovellutuksissa, joissa laudat arvioidaan silmämääräisessä tarkastuksessa, mikä on pohjana suuntaukselle syöttöasemalla.

Keksintöä selostetaan lähemmin seuraavassa viittaamalla lähemmin oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuva 1 on perspektiivikuva, joka esittää keksinnön mukaisesti järjestettyä särmääjän syöttöasemaa; 4 67801

Kuvat 2-6 esittävät työskentelytapaa särmääjän syöttöasemalla.

Piirustuksessa tarkoittaa 1 yleisesti särmääjän syöttölaitetta, joka muodostaa syöttöaseman, mikä sisältyy konejärjestelmään vajaasärmäis-ten lautojen sahaamiseksi. Järjestelmän muut pääosat ovat, kuten kuva 1 kaaviollisesti esittää, poikittaiskuljetin 2 ja särmääjä 3.

Poikittaiskuljettimessa voi olla joukko yhdensuuntaisina kulkevia ketjuja 4, joiden päälle poikittain laudat sijoitetaan yksitellen siten, että ne kääntävät kapean sivun ja vajaareunat ylöspäin, jolloin laudat ennen poikittain kuljetusta sopivasti työnnetään päittäin siten, että kaikkien lautojen toiset päät tulevat kulkemaan pitkin määrättyä rataa, jonka kuvassa 1 voidaan olettaa olevan jonkun uloinna oikella olevan ketjun ulkopuolella.

Poikittaiskuljetuksen aikana ohittavat laudat yhden tai useampia asemia, joissa voi tapahtua mittausta tai määrittelyä tai mahdollisesti jotain lisätoimintoja, jotka on tehtävä ennen käsittelyä syöttöasemalla. Tällaista asemaa symbolisoi kuvassa joukko vasteita 5, jotka on järjestetty linjaan yhdensuuntaisesti ja välittömästi särmääjän syöttölaitteen 1 eteen. Mainitulla asemalla voidaan sopivasti suorittaa niiden linjojen aseman määrittely joita pitkin särmääjän terien 6 tulee jakaa lauta ja tämä määrittely voi tapahtua siten, että operatööri silmämääräisesti tarkistaa laudan yläsivun ja tällöin suuntamerkkien avulla suorittaa asemalla leikkuulinjojen sijainnin määrittelyn tarkoituksella vähentää hukkaa sahauksessa. Vaihtoehtoisesti voidaan sahauslin-jojen sijainnit optimoida jonkin automaattisen, koneellisen menetelmän avulla, esim. siten kuin lähemmin selostetaan suomalaisissa patenttihakemuksissa 408/74 ja 750 995. Tästä seuraa asettamalla lähinnä jokaisen laudanpään sisäpuolella oleva vaste 5 ennalta, että lauta, joka tulee poikittaiskuljettimelta, pysähtyy mittausasemalla siksi aikaa, kunnes mittaus tai määrittely suoritetaan, minkä jälkeen lauta vapautetaan molemmista vasteista ja voi jatkaa siirtymistään poikkisuunnassa ketjuilla, jotka kulkevat synkroonisti käytettyjen pyörien 7 ympäri.

Tärkeä vaihe laudan käsittelyssä ennen sahausta on antaa jokaiselle laudalle asennon määritystä vastaava suuntaus särmääjän suhteen. Tämä suoritetaan laudan levätessä vaakatasolla syöttöasemalla, joka esitetyssä ratkaisumallissa määräytyy kahdesta pitkänomaisesta suorasta tasosta 11 ja 12, jotka kulkevat vierekkäin ja jotka muodostavat väliinsä 67801 a s päästä päähän syöttöasemassa kulkevan raon 13, jonka leveyden tulee olla huomattavasti pienempi kuin pienimmän laudan leveyden, joka voi tulla kysymykseen, Lepotaso sijaitsee korkeussuunnassa polkittaiskul-jettimen ketjujen 4 tason alapuolella, mistä syystä lauta, joka tulee ketjupyörille 7, joita varten voi olla urat 14 lepotason 11 uloimmassa reunassa, luovutetaan lepotasolle (ks. kuva 2).

laudan suuntaus aikaansaadaan parittaan toimivien elimien avulla, jotka liikkuvat poikkisuunnassa lepotasojen yli raon 13 suuntaan ja siitä poispäin. Kuhunkin tällaiseen pariin voi sisältyä kauko-ohjattu vaste 15, joka on asennettu aukkoon 16 lepotasossa 12 ja joka on ohjattavissa hydraulisen moottorin 17 avulla, joka tarkoin ohjaa vastetta niin» että se uloimmasta asemastaan (esitetty yhtenäisellä viivalla kuvassa 2) voidaan saattaa asettumaan kaikkiin haluttuihin kohtiin raon 13 suhteen. Tunnetulla tavalla voi syöttöasemassa olla useampia sellaisia vasteita kunkin sijaitessa vastapäätä vastetta 5 mittausasemalla ja toimien Yhteistyössä tämän kanssa, jotta samat vajaareunaosat, jotka mittausasemalla ovat olleet kosketuksessa vasteisiin 5, tulevat lepäämään vasteita vasten ja vajaareunan vääryydestä ja epätasaisuudesta johtuvat suun-tausvirheet vältetään.

Mainittuihin yhdessä työskenteleviin suuntauselimien pareihin sisältyy joukko vipuvarsia 18, joita niinikään voidaan kauko-ohjata yksilöllisesti lepotason alle asennettujen sylinterien 19 avulla. Vipuvarsilla, joiden yläpäät voivat liikkua poikittaisissa urissa 20 lepotasossa 11, on ulompi asento (ks, kuva 2), jossa varret ovat kokonaan sen radan alapuolella, jota laudat seuraavat poikittaisliikkeen aikana lepotasolle. Vipuvarret tulevat liikkuessaan sisäänpäin tästä asemasta ulottumaan lepotason yläpuolelle ja synkronoimalla lautojen syöttö ja vipuvarsien liike, voidaan selvästi vaikuttaa laudan takareunaan sivutta is-voimalla PS (ks. kuva 3), joka varmistaa, että lauta siirretään porille ja pidetään paikallaan vastetta 15 vasten. Voi olla sopivaa antaa vain yhden vipuvarsiparin, esim. molempien lähinnä laudanpäitten sisäpuolella olevien varsien olla toiminnassa muiden pysyessä ääriasennoissaan.

Vaihtoehtoisessa rakenteessa voi syöttöä s e ma 11a olla, kuten on esitetty pistekatkoviivoin äärimmäisenä vasemmalla kuvassa 1, ylimääräinen sarja vipuvarsia 21 sijaiten vastapäätä varsia 18 samalla puolella kuin vasteet 15 korvaten jälkimmäiset suuntaamisessa. Tällöin kytketään yhteen jokainen vipuvarsi 18 syöttösivulls tätä vastapäätä olevan lisävarren 6 67801 21 kanssa siten, että molemmat varret työskentelevät yhdessä perinä ja voivat liikkua samanaikaisesti mutta vastakkaisiin suuntiin yhden ia saman käyttösylinterin 19 vaikutuksesta. Molempien vipuvarsien välissä oleva lauta saatetaan täten keskeiseen asemaan suoraan raon 13 yläpuolelle. Tätä vaihtoehtoista suuntausmenetelmää voidaan käyttää esimerkiksi lautalaadun ollessa niin heikkoa, että tarkempi lautojen mittaukseen tai arviointiin perustuva suuntausmenetelmä ei ole perusteltua, tai jos syntyy vikaa mittaus- tai suuntausjärjestelmässä jne.

Laudan syöttämiseksi särmääjää vasten on olemassa keksinnölle tunnusomaisen piirteen mukaisesti ketjuvälitys 22, joka kulkee pitkin syöttö-asemaa pituussuunnassa ja sijaitsee molemmin puolin pystytasoa, joka jakaa raon 13 keskeltä kahtia ja jonka jatkeen oletetaan osuvan särmää-jän terien 6 keskelle. Välitys on esitetyssä rakenteessa järjestetty lepotason alle ja sen lähinnä särmääjää olevassa päässä on vetävä pyörä 23, joka vaakasuoran, runkoon laakeroidun akselin 24 välityksellä on kytketty ei esitettyyn käyttömoottoriin mukana pyörivän pyörän 25 ollessa järjestettynä rungon toiseen päähän, jossa rako 13 päättyy. Suljetussa piirissä molempien pyörien ympäri kulkee päätön siirtoketju 26, ensisijaisesti rullaketju, joka on ns. kaksoismallia ja joka tasajaolla olevissa kohdissa on varustettu pystysuunnassa ulostyöntyvillä tarttu-jilla 27 järjestettynä siten, etteivät ne estä ketjun kulkua pyörien päällä.

Jokainen terttuja muodostuu, kuten selviää kuvista 2-5, levystä 28, joka voi olla liitetty esim. hitsin avulla kahteen toisilleen vastakkain sijaitseviin ulkolenkkeihin 29 ketjussa ja levystä ulkoneva kapea koroke 30, joka mukavimmin tehdään karkaistusta teräksestä ja jossa on pitkittäissuuntaisia uria, jotta aikaansaataisiin hyvä ote laudan pintaa vasten.

Lepotasoa lähinnä oleva vetävä ketjupari - jota seuraavassa nimitetään ketjuelimeksi 26d - kulkee ohjauspalki11a 31, joka ottaa pääosan ti lasta ketjupyörien välillä ja on koottu taivutusjäykästä suorasta teräs-profiilista 32, jolla ensisijaisesti on laatikkomainen poikkileikkaus ja liukukisko 33» joka ruuviliitoksella tai vastaavalla on kiinnitetty palkin lepotasoa vastaan käännettyyn sivuun. Liukukiskolla, joka voi olla valmistettu diltriinistä tai muusta kulutusta kestävästä muovimateriaalista, jolla on vähäinen kitka, on ketjun mukaan sovitettu poikkileikkaus, joka muodostaa vaakatasossa kulkevan tason 34 ketjun rullille ja tätä vasten kulmassa kulkevat sivureunat 35, joiden tehtävänä 7 67801 on ohjata ketjun lenkkejä sivusuunnassa ja kuten mainitut rullatasot jatkuvat keskeytymättäminä ja suoraviivaisesti koko ohjauspalkin 71 pituudella. Tämän tulee olla tarkasti suunnattu siten, että korokkeet 70 tulevat liikkumaan lepotnson kanssa yhdensuuntaisessa radassa, joka seuraa yllä mainittua pystyä keskitasoa.

Ohjauspalkki 71 on ripustettu koneenrunkoon kahdella parilla levyjousia 36, jotka lähtevät kiinnikkeistä 37 pystyillä profiilin 32 sivuilla ja jotka täältä kaikki suuntautuvat yhdensuuntaisina likimain 45° kulmassa vaakatasoa vasten kiinteisiin ripustuspisteisiin 39. Kaikissa kiinnikkeissä ja ripustuspisteissä ovat lehtijouset sijoitetut sellaisella tavalla, että joustoliike voi tapahtua vain tasoissa, jotka ovat yhdensuuntaisia pystyn keskitason kanssa. Ohjauspalkille ja sen mukana ketjuelimelle 26^r varmistetaan tällä tavoin liikkuvuus pystysuunnassa säilyttäen suuntauksen suhteessa lepotasoon ja siinä olevaan rakoon 13*

Ohjauspalkin korkeusasemaa kontrolloidaan ohjaussylinterin 39 avulla, jonka molemmat päätykappaleet ovat kytketyt profiilin 32 alasivuun tai kiinteään tukeen 40, jolloin kytkentäpisteet sijaitsevat koneen keskitasolla ja ovat siirretyt pitkittäissuunnassa niin, että ohjaussylinterin voimaauuntaus tulee kohtisuoraan lehtijousia vasten.

Ohjaussylinteri, joka sopivasti on paineilmakäyttöinen ollakseen nopealiikkeinen, työskentelee kahta kiinteätä pysäytintä vasten, joista toinen määrittää ei-aktiivisen aseman ket juelimelle, mikä asema on se, joka esitetään kuvassa 1 sekä kuvissa 2-4. Kuten selvästi näkyy jälkimmäisestä, on tällöin tarttujat 27 pystysuunnassa määrätyllä etäisyydellä lepotasöistä 11, 12, eivätkä estä laudan syöttöä tai suuntausta syöt-töasemalla. Toisessa pääteasemassa, joka saavutetaan työntämällä ohjaus palkkia 31 lepotasoa: vasten, tunkeutuvat sitä vastoin tarraajat raon 13 ja lepotason lävitse, jonka esiinsyöksyvät tarraimet leikkaavat pitkin pitkänomaista, suoraviivaista aluetta 41 (ks. kuva 6). Mikäli tällöin lepotasolla on lauta pakotetaan se tämän takia jättämään lepotasot vetovoiman vaikutuksesta, joka siirtyy ketjuelimen tarrainkorokkeosta 30. On huomattava, että ketjuelin 26^r tällöin on nostettu yläpuolelle linjan, joka sivuaa molempien ketjupyörien kehiä. Ketjuelin tulee siis syöttövaiheen aikana täysin kiristettyä ketjupyörien välissä, mikä helpottaa ohjausta, kun taas ketju ei-aktiivisessa asennossa voi olla vähemmän kiristetty ja voi alaosallaan riippua jonkin verran löysällä.

Γ 67801 3 är mää jän syöttäjään kuuluu, lopuksi järjestelmä, jonka tarkoituksena on aikaansaada lautaan sy”ttöasemalla vastaa.npitävä voima. Järjestelmään sisältyy joukko pystysuunnassa ohjattavia pain in rullia 42, joiden ripustamiseksi esimerkissä kuvassa 1 löytyy lepotason 12 ulkoreunasta ylös työntyviä tukia 43, jotka yläpäästä ovat muotoillut laakereiksi vaakasuoraa, koneen pystyä keskitasoa vastaan kohtisuoraa kääntöakselia 4-1 varten. Tämän ulommassa päässä on kytkettynä ohjauslaite 45, kun taas akselin sisäpäästä lähtee varsi 46, joka kulkee pääasiassa lepo-tason 12 suunnassa ja vuorostaan laakeroinnin välityksellä, jossa on vääntöakselin 44 kanssa yhdensuuntainen keskiö, kannattaa paininrullaa Λ 2. Tämä on raon 13 keskellä sen yläpuolella ja voidaan ohjauslaitteen avulla saada heilahtamaan pystysuunnassa le not a s oa vastaan jo siitä po ispäin.

Syöttää s e ma n poikkisuunnassa katsottuna tulee pn ininrullien 42 olla suunnatut symmetrisesti raon 13 suhteen ja rullien tehollisen pituuden tulee edelleen olla suurempi kuin raon leveyden, niin että kun rullat ylhäältäpäin painetaan lautaa ypsten syöttöasemalla laudan vläsivu saatetaan tasaisesti jakautuvan voiman Γ (ks. kuvat 4 ja 5) alaiseksi, joka vaikuttaa laudan reunojen suuntaan ja puristaa uran molemmilla sivuilla olevat laudan alasivun osat lepotasoja 11 ja 12 vasten. Chjaus-laitteen 45 voima säilyy, kun lauta suuntauksensa jälkeen nostetaan ylös lepotasoilta ketjuelirnen 26^ vaikutuksesta ja syötetään tämän toimesta särmääjään 3, jolloin paininrullat vierivät pitkin lautaa.

..keitetyn särmääjän syöttölaitteen toimintatapaa selostetaan tässä olettaen, että lauta, joka on arvioitu tai mitattu, tulee polkittaiskuljet-timelta 2, Tällöin ovat paininrullat 42 alkuasennossa syöttöä soman yläpuolella, käyttävä elin 26^r on sen alapuolella ei-toimivassa asennossa ja kaikki vipuvarret IB uloimmissa asemissaan. Kahden vasteen 15 oletetaan samanaikaisesti asetusmoottorinsa avulla olevan paikoiteltuna tai matkalla paikoilleen niihin asemiin, jotka on määritetty laudan arvioinnissa tai mittauksessa, jotta halutut sahauslinjat sittemmin toteutuisivat.

κυη lauta tästä syystä liukuu lepotasojen yli ja siihen takaapäin vaikuttavat sivuvoimat P vipuvarsista, kohtaa laudan etureuna molemmat vasteet. Tiputa saa tällöin lopullisen suunnatun asentonsa peittäen reen 15 (kuva 3). 3en kautta, että lepotason 12 reunaosa 47 viistettynä viettää vastakkaiseen suuntaan, estyy laudan etureunan tarttuminen siihen myös jos se sivute etuaan lepotason 11 mahdollisesti on lepotason ala puolella.

67801 o l^ininrullat siirretään nyt nopeasti alaspäin lautaa vasten, niin että se voiman vaikutuksesta pysyy suunnatussa asennossaan, kun välittömästi sen jälkeen poikki suunnassa liikkuvat elimet 15 ja 18 palaavat sivuille (kuva 4).

Lauta on nyt valmiina syöttöliikettä varten särmäimen suuntaan ja ne kaksi sahanterää siinä, joiden tulee särmätä lauta, kuin myös mahdollisesti näiden välissä olevan terän laudan halkaisemiseksi edellytetään olevan automaattisesti paikoitettuja laskettujen särmäpintojen sijainnista riippuen, kuvissa 5 ja 6 symbolisoitu leikkuulinjoilla 48, Käyt-töelin 26^r, joka jatkuvasti kulkee ohjauspalkilla 31, kuten nuoli 4Q osoittaa, siirretään nyt ylöspäin raon 13 lävitse ja saatetaan täten tarrainten 27 paikallisten kitkaotteitten avulla pitkin suoraviivaista aluetta 41 (ks. kuva 6) kosketukseen laudan kanssa, jonka alasivu tällöin irtoaa lepotasosta ja syöttöliike käynnistyy käyttövoiman vaikutuksesta. Mukana pyörivien rullien 42 vastaanpitävä voima P , jota vastaan vaikuttaa ylöspäin suunnattu normaalivoima Ρ^Γη käyttöelimestä käsin (ks. kuva 5) puristaa nyt laudan tarttujia vasten, pitää, sen vaaka-asennossa ja varmistaa laudalle myös silloin, kun sivuvoimat yrittävät kääntää sitä viistoon, tarkan suoraviivaisen syöttöliikkeen pystyä keskitasoa pitkin särmääjään, jolloin lauta tulee sahattua leikkuita 48 pitkin.

Kaikki automaattisesti kauko-ohjatut elimet särmäimen syöttölaitteessa voidaan tunnetulla tavalla tarkistaa sekvenssiohjainlaitteella, joka saa impulssinsa konejärjestelmän strategisiin pisteisiin sijoitetuista valokennoista, jotka huolehtivat siitä, että eri toiminnot tapahtuvat keskenään oikeina ajankohtina. Tällainen impulssi saadaan, kun lauta reunan leikkuussa on ehtinyt niin pitkälle, että se irtoaa elimestä 26 ja kuten kuva 1 osoittaa, poistuu svöttöasemalta 1# Tällöin palaa'/at paininrullat ja käyttcelin toimettomiin asemiinsa, niin että syottöase-ma on valmiina vastaanottamaan seuraavan laudan.

Keksintö ei ole rajoitettu tässä esitettyyn ratkaisumalliin särmää jän syöttölaitteesta tai siinä esiintyvästä työskentelytavasta, vaan näitä voidaan muunnella monella tavoin kerrotun keksinnön puitteissa. Esimerkiksi voidaan suhteellinen liike käyttfc’e I imen ja lepotason välillä 10 67801 aikaansaada siten, että jälkimmäistä lasketaan suuntausmomentin jälkeen, samanaikaisesti kun paininrullien kosketus lautaa vasten syntyy. Tällöin voi käyttöelin olla kiinteä korkeussuunnassa.

Käyttöelimenä voidaan ketjun tilalla käyttää laudan suhteen kapeata kumista tai vastaavasta valmistettua remmiä, joka antaa tarpeellisen kitkaotteen lautaa vasten.

Vastaanpainavina eliminä voidaan paininrullien asemasta käyttää vapaa s-ti pyöriville pyörille järjestettyä hihnaa, jonka liikesuunta on yhdensuuntainen ketjuelimen kanssa ja samalla tavoin kuin on selostettu aikaisemmassa menetelmässä, ohjataan lautaa vasten ja saatetaan käyntiin tämän vaikutuksesta»

Vaihtoehtoisessa ratkaisumallissa voi syöttöaseman syöttävällä ja vas-taanpitävällä elimellä olla käänteinen sijoitus. Ketjuelimen linjaoh-jauksen hoitavat tällöin ohjauslistat, jotka käsittävät ketjulenkit sivultapäin ja alhaaltapäin ja jättävät tilaa tarttumille mutta ketjun yläsivulla tulee myös olla liukupintoja hyvän otteen takaamiseksi ket-juelimelle. Siinä vaakatasossa, jota pitkin lautojen suuntaus tapahtuu, järjestetään käänteisessä järjestelyssä vapaasti pyöriviä rullia, jotka voivat olla joko nostettavissa ylös mainitusta tasosta laudan siirtämiseksi ketjukäyttöelintä vastaan, jolloin tämä voi olla korkeussuunnassa kiinteä tai ovat asetetut kiinteisiin pisteisiin syöttöäsomalla, missä tapauksessa ketjukäyttöelin lasketaan alas lautaa vastaan.

Claims (9)

11 Patenttivaatimukset , ,-, Λ ^ „ - 67801

1. Tapa vajaareunaisten lautojen käsittelemiseksi särmääjän (3) syöt-töasemalla (1), jossa laudat sahataan pituussuunnassa siten, että saadaan lautoja, joiden suorakulmaisen poikkileikkauksen muodostavat kaksi suoraa sivua ja kaksi keskenään yhdensuuntaista reunapintaa, jotka leikkaavat sivuja kohdissa, jotka on määritelty vajaareunaiselle laudalle suoritetussa asemointimäärittelyssä, josta laudat yksitellen siirretään poikittain syöttöasemalle (1) ja tässä liikkuvien elimien (15, 18) avulla saatetaan vaakatasossa asettumaan särmäimen (3) suhteen sellaiseen suunnattuun asentoon, että sahauksessa voidaan aikaansaada määrätyt reunapinta-asemat, minkä jälkeen kukin lauta syötetään pituussuunnassa särmäintä (3) kohden syöttöelimen (30) sen toiselle sivulle kohdistaman käyttövoiman avulla vastaanpitävän voiman vaikuttaessa sen toiselle sivulle pystysuunnassa pitäen lautaa syöttöliikkeen aikana mainittua syöttöelintä (30) vasten, tunnettu siitä, että käyttövoima (P(3r) siirretään lautaan mainitun vaakatason pitkittäissuunnassa jatkuvasti kulkevasta käyttöelimestä (26dr), joka, kun lauta siirretään syöttöasemalle (1) ja saatetaan asettumaan suunnattuun asentoonsa, ohittaa laudan vapaasti pitkin pitkänomaista suoraviivaista aluetta (41) mainitulla toisella sivulla ja joka, sen jälkeen kun suunnattu asento on saavutettu, saatetaan kosketukseen laudan kanssa pitkin mainittua aluetta, ja että vastaanpitävä voima (Pm) kohdistetaan ainakin aluetta (41) vastapäätä olevalle osalle mainitun toisen sivun levedeystä, jolloin laudalle syöttövaiheessa taataan suoraviivainen,, suuntauksen särmääjää vasten säilyttävä työntöliike.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että lauta suunnataan sen maatessa lappeellaan kahdella lepotasolla (11, 12), jotka kulkevat rinnakkain syöttösuunnassa, että vastaanpitävä voima (Pm) aikaansaadaan sillä tavoin, että paininrullat (42) alkuasennostaan lepotasojen yläpuolelta siirretään alaspäin ja saatetaan kosketukseen laudan yläsivua vasten niin pian kuin lauta on tullut suunnattuun asentoonsa, minkä jälkeen paininrullat pitävät lautaa paikallaan tässä asennossa puristamalla mainitun alueen (41) molemmilla sivuilla olevat alasivun osat lepotasoja vasten ja mainitut liikkuvat elimet (15, 18) menevät sivulle tartunnasta lautaan, ja että sen jälkeen käyt-töelin (26dr) yhdensuuntaistyönnöllä alhaaltapäin tuodaan ylös lepotasojen (11, 12) välistä, niin että lauta paininrullien (42) vaikutusta 12 67801 vastaan nostetaan ylös lepotasoista ja saatetaan liikkeeseen niiden suhteen, minkä jälkeen sitten, kun lauta on viety särmääjään, painin-rullat ja käyttöelin palaavat ylöspäin ja alaspäin, niin että seuraava lauta voidaan siirtää lepotasoille.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että käyttöelin (26^r) kulkee vaakasuorassa suoraviivaisessa ohjauksessa (31), joka estää liikkeen sivusuunnassa, ja että se kuljettaa lautaa mukanaan paikoittaisella tartunnalla mainitun alueen (41) pitkittäissuunnassa erillisiin pintaelementteihin (27 kuvassa 6).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että lauta siirretään suunnattuun asentoonsa työntämällä sitä lepotasoilla (11, 12) laudan takareunaan vaikuttavien vipuvarsien (18) avulla, kunnes laudan etureuna tulee kosketukseen vasteita (15) vasten, jotka tunnetulla tavalla määräävät suunnatun asennon, ja että vipuvarret palautuvat paininrullien (42) ottaessa kosketuksen lautaan.

5. Laite vajaareunaisten lautojen käsittelemiseksi särmääjän (3) syöt-töasemalla, johon vajaareunaiset laudat siirretään yksitellen poikit-taissuunnassa ja jossa laitteeseen kuuluu liikkuvat suuntauselimet (15, 18) jokaisen laudan suuntaamiseksi syöttöasemassa (1) särmäimeen (3) nähden asentoon, joka särmäyksessä antaa laudalle suorakaiteenmuotoisen poikkileikkauksen, ja laitteet (30, 42) lautojen syöttämiseksi pituussuunnassa särmäinta (3) kohti, tunnettu siitä, että laudan-syöttöä varten on ensisijaisesti ketjun muotoinen käyttöelin (26^r) , joka ulottuu vaakatasoa pitkin syöttöaseman (1) päästä päähän ja on järjestetty lautoja särmättäessä suorittamaan keskeytyksetöntä suoraviivaista käyttöliikettä syöttöaseman pituussuunnassa särmääjää (3) kohti, että on järjestetty ohjauselimet mainitun vaakatason suhteen poikittain suunnatun suhteellisen liikkeen aikaansaamiseksi käyttöeli-men ja syöttöasemaan sisäänsyötetyn ja siinä suunnatun laudan välille käyttöelimen saattamiseksi kosketukseen laudan kanssa laudan toisen sivun pitkänomaista suoraviivaista vyöhykettä (41) pitkin ja että paine-elimet (42) on järjestetty vaikuttamaan laudan toista sivua vastaan pitkin ainakin mainittua vyöhykettä vastapäätä olevaa laudan leveyden osaa. i3 67801

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöasema (1) käsittää kaksi vaakatasossa olevaa lepotasoa, jotka kulkevat rinnakkain syöttösuunnassa keskinäisellä etäisyydellä, joka on huomattavasti pienempi kuin pienin laudanleveys, joka voi tulla kyseeseen, mutta suurempi kuin mainitun alueen (41) leveys, ja että vaakatason alapuolella mainitun alueen alapuolella on ketjuvaihteisto (22), johon kuuluu käyttävä pyörä (23) siinä päässä syöttöasemaa, joka on lähinnä särmääjää (3), käytetty pyörä (25) toisessa päässä ja tar-rainketju (26), joka suljettuna pystynä kieppinä kulkee pyörien ympäri ja jonka ylempi osa, joka muodostaa mainitun käyttöelimen (26<jr), ei-toimivassa asemassa sijaitsee pyörien (23, 25) ylempien kehäosien korkeudella, kun se toimivassa asemassa pidetään ylösnostettuna ja kiristettynä pyörien välisessä tilassa olevan ohjattavan elimen (31) avulla.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että käyttölaite (26<jr) on järjestetty vierimään pitkittäissuunnassa yhtenäisellä, mainitun aluen kanssa yhdensuuntaisena kulkevalla suoralla kiskolla (38), joka reunojensa (35) avulla ohjaa käyttöelintä sivusuunnassa .

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöasema (1) laudan sisäänvientiä ja suuntausta varten on varustettu lepot.asojen poikittaisiin hahloihin sijoitetuilla, aluetta (41) vasten ja siitä poispäin ohjattavilla elimillä, joista toinen elin kummassakin parissa on muotoiltu vipuvarreksi (18), joka uloimmasta asemasta voi kääntyä sisäänpäin (kuva 2) mahdollistaen laudan liikkumisen ulkoapäin lepotasolle painamalla lautaa takareunasta, kun taas toinen elin kummassakin parissa muodostuu vasteesta (15), joka vaikuttaa laudan etureunaan määräten tunnetulla tavalla suunnatun asennon, tai vaihtoehtoisesti vipuvarresta (21), joka on kytketty ensiksi mainittuun vipuvarteen (18) siten, että sitä voidaan ohjata yhdessä tämän kanssa mutta vastakkaisessa suunnassa.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että se lepotaso (12), jonka lauta saavuttaa viimeksi sitä syöttö-asemalle siirrettäessä, on aluetta (41) lähinnä olevalta osaltaan vaakatasosta alaspäin viettävä, jottei kyseinen lepotaso estä laudan siirtämistä suunnattuun asentoon silloinkaan, kun laudan etu-reuna aluetta ohitettaessa on vaakatason alapuolella. Patent krav 67801