FI118889B - Pitkittäiskuljetin särmäintä varten - Google Patents

Description

118889

Pitkittäiskuljetin särmäintä varten - Längstransportör för ett kantverk

Keksintö koskee pitkittäiskuljetinta puusta sahatun lauta-aihion syöttämiseksi aihion 5 pituussuunnassa särmäyssahaan, pitkittäiskuljettimen käsittäessä: kiinteän runkorakenteen; alapuolisen kuljetinketjun, jolla on yläpinta, joka soveltuu kontaktiin lauta-aihioiden ulkopinnan kanssa; ja yläpuolisen vastinkuljettimen, jossa on liikkuvat elimet, joiden ulkopinta soveltuu kontaktiin lauta-aihioiden ulkopinnan kanssa, sekä jousto-voimaelimet, jotka sallivat liikkuvien elimien jouston poispäin mainitun kuljetinketjun 10 yläpinnasta ja samalla tuottavat puristusvoiman mainitun kuljetinketjun yläpintaa kohti.

Kun puutukista tehdään lankkuja, lautoja, rimoja tai vastaavia, aluksi tukki yleensä oikaistaan eli siihen sahataan ainakin kaksi, mutta tavallisesti neljä, tasomaista ja parit-tain yhdensuuntaista ulkopintaa, jotka sahauksen saannon vuoksi eivät normaalisti 15 kuitenkaan kohtaa toisiaan, vaan tukkiin jää pyöreähköä pinta-osuutta. Näiden ulkopintojen ohjaamina tukista sitten sahataan esimerkiksi lauta-aihioita tai lankkuaihioita, joissa on tai saattaa olla ns. vajaasärmää. "Vajaasärmä" ("wane edge") tarkoittaa sitä, että sahatun lauta-aihion reunat eivät ole koko korkeudeltaan kohtisuorassa aihion yläpinnan ja alapinnan tasoja vastaan. Jos lauta-aihiot sahattaisiin puutukista suo-20 raan, ilman edellä mainittujen tasomaisten ulkopintojen muodostamista, olisi jokaisessa lauta-aihiossa vajaasärmä. Seuraavana työstövaiheessa on siten lankkuaihioiden tai lauta-aihioiden särmäys särmäimessä ("edger") tai särmäyssahassa lauta-aihion ("cant"), jossa laudan tai lankun reunat oikaistaan ja suoristetaan poistamalla aihion vajaasärmät. Tässä tekstissä käytetään jäljempänä käsitettä "lauta-aihio" kuvaamaan ... 25 puutukista sahattua viimeistelemätöntä lankkua, lautaa tai rimaa, koska useimmiten *·* : poikkimitat ovat ainoat näitä toisistaan erottava tekijä. Joka tapauksessa lauta-aihioon • · :.*·· kohdistetaan pituussuuntaisia lisäsahausoperaatioita. Tällaisen lauta-aihion ohjaami- : sessa lisäsahaukseen on ongelmia, koska aihiot eivät vajaasärmästä johtuen kenties .*··! ole tasalevyisiä eivätkä reunat edes suoria.

‘"I* 30 • · · *·|·* Patenttijulkaisu US 5,785,102 koskee tällaista särmäintä, mutta siinä on varsinaisesti kuvattu pitkän lauta-aihion asemointilaite, jolla lauta-aihioita siirretään poikkisuunnas-sa niille määriteltyyn asemaan aihioita särmäimeen syötettäessä. Kuvattu laite käsit-. .·, tää yleisesti: runkorakenteen; kuljetinmoduulin lauta-aihioiden siirtämiseksi poikki- .*.*.*' 35 suunnassa oleellisesti suoraa reittiä; tälle reitille sijoitetun skannausmoduulin lauta- aihion morfologian optiseksi skannaamiseksi ja morfologiadatan saamiseksi; skan-• nausmoduuliin linkitetyn tietokonemoduulin morfologiadatan analysoimiseksi ja lauta- .···.* aihiolle edullisen pituussuuntaisen syöttölinjan laskemiseksi; sekä näiden perään sijoi- T tetun asemointimekanismin lauta-aihion asemoimiseksi yhtymään sille määritellyn *:**: 40 syöttölinjan kanssa. Erityisesti asemointimekanismi käsittää joukon liikutettavia tar- ·*.*. raimia, joilla lauta-aihiot jäljestetään oikeaan linjaan, minkä jälkeen asemoidut lauta- aihiot siirretään pituussuunnassaan pitkittäiskuljettimella särmäyslaitteeseen. Maini- 2 118889 tussa julkaisussa tämä pitkittäiskuljetin on tavanomaista tyyppiä, joka koostuu kiinteää ketju-uraa pitkin liikkuvasta alapuolisesta kaksoisketjusta, jonka päällä lauta-aihiot ovat, ja yläpuolisista syöttörullista, jotka painavat lauta-aihioita kaksoisketjua vasten niin, että kaksoisketjun ja lautojen välille syntyy luja kitkakontakti.

5

Yleisesti käytetyillä pitkittäiskuljettimilla, jotka koostuvat alapuolisesta kuljetinketjusta ja joukosta yläpuolisia joustettuja paininrullia, on ongelmana se, että lauta-aihiot saattavat liikahtaa jossakin kuljetusradan kohdassa sivusuunnassa eli lauta-aihion pituutta vastaan poikittaisessa suunnassa joko kokonaan tai osittain. Seurauksena on, että 10 särmäin ei sitten poista vajaasärmää kokonaan aihion toisesta reunasta ja poistaa aihion vastakkaisesta reunasta täysimittaista osuutta turhaan. Tämä taas nostaa hävikkiä ja aiheuttaa, tarkastusten ja mahdollisen uusintasahauksen muodossa muitakin lisäkustannuksia. Toinen ongelma näiden paininrullien käytössä on tarve nostaa jokaista rullaa juuri ennen kuin liikkuvan lauta-aihion pää tulee rullan kohdalle, koska muu-15 toin laudan pää törmää rullaan ja saattaa kokonaan pysähtyä, ja sitten nopeasti painaa alas, jotta se ehtisi puristaa lauta-aihiota kuljetin ketjua vasten ennen kuin lauta on mennyt ohi. Tällainen ohjaus vaatii massiivista ja laajalle ulottuvaa ohjaustekniikkaa, mikä taas lisää vikaherkkyyttä ja kustannuksia.

20 Keksinnön tavoitteena saada aikaan sellainen pitkittäiskuljetin puusta sahatun lauta-aihion syöttämiseksi aihion pituussuunnassa särmäyssahaan tai muuhun vastaavaan viimeistelysahaan, joka lauta-aihioiden suoritetun asemoinnin jälkeen mahdollisimman tehokkaasti estää kyseisten aihioiden ei-tarkoitetun siirtymisen tai liikahtamisen tässä kuljettimessa niiden pituutta vastaan poikittaisessa suunnassa'. Keksinnön toisena ta-...( 25 voitteena on saada aikaan tällainen pitkittäiskuljetin, jossa ei tarvittaisi erillistä säh- *;* * köistä tai vastaavaa ohjausjärjestelmää säätämään kuljettimen eri kohtia lauta-aihion \*·: etenemisen mukaan.

• 4 « ·

• « I

.···. Edellä kuvatut ongelmat saadaan eliminoitua ja edellä määritellyt tavoitteet saadaan 30 toteutettua keksinnön mukaisella laitteella, jolle on tunnusomaista se, mitä on määri- • · · * *”·* telty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

• · • ·

• »I

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamal- . .*. la.

• · · ::: 35 * ·

Fig. 1 esittää yleisesti keksinnön mukaisen pitkittäiskuljettimen edullista toteutusmuo- : toa ulkoapäin aksonometrisessä kuvannossa.

··· · »·· ♦ · T Fig. 2A - 2B esittävät esimerkinomaisesti vajaasärmäistä lauta-aihiota, jollaisia kek- *:**: 40 sinnön mukaisella pitkittäiskuljettimella tyypillisesti kuljetetaan, ensinnäkin päältäpäin kuvioiden 2A ja 3A suunnasta I nähtynä ja toiseksi poikittaisleikkauksena kuvion 2B tasoa II—II pitkin.

5 3 118889

Fig. 3A - 3C esittävät kuvion 1 pitkittäiskuljettimen etuosaa kolmessa eri toimintatilassa kun lauta-aihio tulee kuljettimeen ja on menossa sen läpi, sivultapäin kuvion 1 suunnasta III nähtynä.

Fig. 4A - 4B esittävät keksinnön mukaiseen pitkittäiskuljettimeen kuuluvan painimen kahta toteutusmuotoa kontaktissa kahden erityyppisen itseohjautuvan hammaskiila-hihnan kanssa, poikkileikkauksina kuvion 3B tasoa IV-IV pitkin.

10 Fig. 5 esittää keksinnön mukaisessa pitkittäiskuljettimessa käytettävän erään itseohjautuvan hammaskiilahihnatyypin käyttötelaa sen päällä oleva hihna osittain auki-leikattuna, aksonometrisessä kuvannossa.

Pitkittäiskuljettimella siis syötetään puusta sahattuja lauta-aihioita 9 aihioiden pituuden 15 L1 suunnassa särmäyssahaan 30, jossa lauta-aihioista poistetaan vajaasärmät 29 eli lauta-aihion yläpintaa 31Y ja alapintaan 31a nähden vinot ja aihion pituussuunnassa usein ei-tasalevyiset reunaosuudet 29 yhdensuuntaisia leikkauslinjoja 32 pitkin, kuten kuvioiden 2A ja 2B perusteella on ymmärrettävissä. Tässä käytetään pitkittäiskuljettimeen 1 tulevasta puutavarasta, riippumatta sen poikkimitoista W2 ja S, nimitystä lau-20 ta-aihio 9. Lauta-aihion pituus L1 on kuitenkin aina moninkertainen verrattuna sen leveyteen W2 ja paksuuteen S. Ennen tätä pitkittäiskuljetinta 1 on lauta-aihio mitattu ja analysoitu sekä järjestetty sellaiseen asentoon, että lasketut leikkauslinjat ovat oikeilla paikoilla pitkittäiskuljettimen jälkeisen särmäyssahan 30 suhteen. Nämä mittaus- ja analysointijärjestelyt, samoin kuin lauta-aihioiden asetteluvälineet, jotka ovat ennen ... 25 särmäyssahalle lauta-aihiota 9 vievää pitkittäiskuljetinta 1, voivat olla mitä tahansa si- *·* * nänsä tunnettua tai uutta tarkoitukseen sopivaa tyyppiä, joten niitä ei tässä selosteta • · yksityiskohtaisesti. Pitkittäiskuljetin käsittää ensinnäkin alapuolisen kuljetinketjun 33, : jolla on yläpinta 3y, joka soveltuu kontaktiin lauta-aihioiden ulkopinnan kanssa. Ala- .···. puolinen kuljetinketju 33 kiertää kuvioissa ei-esitettyjen telojen kautta siten, että se • · *" 30 muodostaa silmukan ja silmukan ylähaara muodostaa tasossa olevan yläpinnan 3Y, jota vasten lauta-aihion 9 alapinta 31a asettuu kuljetuksen ajaksi. Alapuolinen kuljetin-ketju 33 voi olla mitä tahansa tunnettua tai uutta tarkoitukseen sopivaa tyyppiä, joten sitä ei tässä selosteta yksityiskohtaisesti. Toiseksi pitkittäiskuljetin käsittää yläpuolisen . .·. vastinkuljettimen 10 ("counter conveyor"), jossa on liikkuvat elimet, joiden ulkopinta V.‘.' 35 soveltuu kontaktiin lauta-aihioiden ulkopinnan kanssa, tässä tapauksessa siis lauta- ’·;·* aihioiden yläpinnan 31Y kanssa, sekä joustovoimaelimet 11, jotka sallivat näiden liik- • ;*; kuvien elimien jouston poispäin kuljetinketjun 33 yläpinnasta 3Y, mutta kykenevät tuot- .·*·! tamaan puristusvoiman Fp mainitun kuljetinketjun yläpintaa kohti. Lauta-aihiot 9 tuo- • · "* daan alapuolisen kuljetinketjun 33 ja yläpuolisen vastinkuljettimen 10 väliin, joista ala- ·:**: 40 puolinen kuljetinketju ei jousta pystysuunnassa H1=H2, kun taas yläpuolinen vastin- kuljetin 10 joustaa pystysuunnassa H1=H2 ja saa aikaan puristusvoiman Fp, jolla lauta-aihiolta 9 puristetaan kuljetinketju 33 vasten. Mainittu pystysuunta on kohtisuorassa , 118889 4 kuljetussuuntaa M vastaan ja yhdensuuntainen lauta-aihion paksuuden S kanssa. Pit-kittäiskuljetin 1 käsittää kiinteän runkorakenteen 41, jossa vähintään yläpuolinen vas-tinkuljetin 10 on kiinni, mutta jossa yleensä myös alapuolinen kuljetinketju 33 on kiinni.

5 Keksinnön mukaan yläpuolisen vastinkuljettimen 10 edellä mainitut liikkuvat elimet käsittävät yläpuolisen kuljetinhihnan 34 ja vähintään kaksi käyttötelaa 5a, 5b kuljetinket-jun 33 suuntaisen välimatkan L2 päässä toisistaan, joiden käyttötelojen 5a ja 5b ympäri yläpuolinen kuljetinhihna 34 menee muodostaen kuljetinketjun suuntaisen silmukan. Tässä silmukassa eli yläpuolisessa kuljetinhihnassa 34 on alaosuus 12 alapintoi-10 neen 4A sekä yläosuus 13. Alaosuuden 12 alapinta 4A on alapuolisen kuljetinketjun 33 yläpintaa 3γ vastapäätä siten, että kun lauta-aihio ei ole kuljetinketjun yläpinnan 3Y ja kuljetinhihnan alapinnan 4A välissä on yläpinnan 3Y ja alapinnan 4A välimatka V pienempi kuin lauta-aihion paksuus S, välimatka V voi olla nolla tai lähestyä nollaa eli kontaktia, kuten kuviosta 3A on ymmärrettävissä tarkasteltaessa painimen 6d aluetta. 15 Kun lauta-aihio 9 taas on kuljetinketjun yläpinnan 3Y ja kuljetinhihnan alapinnan 4A välissä on yläpinnan 3Y ja alapinnan 4A välimatka V tietenkin sama kuin lauta-aihion paksuus S, kuten kuviosta 3C on ymmärrettävissä tarkasteltaessa painimien 6a, 6b aluetta. Välimatkaa V tarkastellaan pystysuunnassa H1. Edellä mainitut joustovoi-maelimet 11 käsittävät vähintään kolme kuljetinhihnan mainittua alaosuutta 12 vasten 20 kimmoisalla puristusvoimalla Fp painettua paininta 6a, 6b, 6c, 6d... ("press unit"), joista yksi painin 6a on kuljetussuunnassa M etummainen eli runkopalkin 40 etupäässä, ts. yläpuolisen kuljetinhihnassa 34 ja alapuolisen kuljetinketjun 33 muodostaman yhdistelmän siinä päässä, josta lauta-aihiot 9 tulevat pitkittäiskuljettimeen 1, ja joista yksi painin 6c on kuljetussuunnassa M takimmainen eli runkopalkin 40 takapäässä, ts. ylä-... 25 puolisen kuljetinhihnassa 34 ja alapuolisen kuljetinketjun 33 muodostaman yhdistel- v *' män siinä päässä, josta lauta-aihiot 9 poistuvat pitkittäiskuljettimesta 1. Edelleen ylä- i/.j puolinen vastinkuljetin 10 käsittää ainakin yhteen käyttötelaan 5a tai 5b kytketyn moot- • :*: torin 20, jolla mainittua kuljetinhihnaa 34 liikutetaan kuljetussuunnassa M, joka on yh- "··* densuuntainen kuljetinketjun ja kuljetinhihnan kanssa, tarkemmin sanottuna kuljetin- *·"* 30 ketjun ylähaaran ja kuljetinketjun alaosuuden 12 kanssa.

* * · • · · • · ·

Erityisesti keksinnön mukaan kuljetinhihna 34 on itseohjautuva hammaskiilahihna, jossa mainitun alapinnan 4A muodostava silmukan ulkopinta 14 on sileä tai karhea, ta-. .·. somainen kitkapinta, kuten on nähtävissä kuvioista 4A, 4B ja 5. Kun kuljetinhihnan 34 35 alapinnan 4A muodostava ulkopinta 14 on kuljetuksen aikana puristuneena lauta-aihi- t '···’ on yläpintaa 31Y vasten ei niiden välille pääse syntymään keskinäistä liikettä. Siten { .*. kuljetinhihnan ainakin siltä leveyden W1 osalta, joka vastaa lauta-aihion leveyttä W2, *"/ tasomainen kitkapinta on yksi väline, jolla estetään lauta-aihion 9 tahatonta, ei-halut- **"* tua liikahtamista hihnan leveyssuunnassa W1 eli kuljettimen poikkisuunnassa. Kulje- *:*·: 40 tinhihnan 34 vastakkainen puoli, eli silmukan sisäpinta 15, koostuu poikittaishammas- tuksesta 16 ja yhdestä tai useammasta pituussuuntaisesta kiilaharjanteesta 17a tai kiilaurasta 17b. Kuviosta 4A on nähtävissä hammaskiilahihna, jossa on yksi kiilaura 17b 5 118889 ka kuviosta 4B on nähtävissä hammaskiilahihna, jossa on yksi kiilaharjanne 17a, mutta on ymmärrettävä, että kiilauria ja/tai kiilaharjanteita voi olla hihnan leveyssuunnassa W1 myös useampia. Ainakin moottoriin 20 kytketty käyttöteia 5b on hammastettu tela, joissa on kuljetinhihnan 34 kiilaharjannetta/-harjanteita tai kiilauraaAuria vastaava(t) 5 kehäsuuntaiset ura(t) 27 tai harjanne/harjanteet. Tällöin moottori 20 kykenee liikuttamaan yläpuolisen kuljetinhihnan 34 alaosuutta 12 kuljetussuuntaan M ja siirtämään mukanaan lauta-aihiota 9 ja edelleen lauta-aihio alapuolisen kuljetinketjun 33 ylähaa-raa kuljetussuuntaan M samalla nopeudella. Käyttötelan tai käyttötelojen edellä mainitut kehäsuuntainen/kehäsuuntaiset ura/urat tai harjanne/harjanteet ovat myös eräs vä-10 line, jolla estetään lauta-aihion 9 tahatonta, ei-haluttua liikahtamista hihnan leveys-suunnassa W1 eli kuljettimen poikkisuunnassa.

Edelleen keksinnön mukaan joustovoimaelimien 11 edellä mainitut painimet 6a, 6b, 6c... käsittävät alapuolisen liukupinnan 8, jota vasten kuljetinhihnan 34 silmukan sisä-15 pinta 15 soveltuu liukumaan ja jossa on välimatkan L2 suuntainen/suuntaiset eli kulje-tussuuntaiset M ja kuljetinhihnan kiilaharjannetta/-harjanteita tai kiilauraa/-uria vastaavat ura(t) 28a tai harjanne/harjanteet 28b, kuten kuvioista 4A ja 4B on nähtävissä. Painimien edellä mainitut kehäsuuntainen/kehäsuuntaiset ura/urat tai harjanne/harjanteet ovat edelleen eräs väline, jolla estetään lauta-aihion 9 tahatonta, ei-haluttua liikahta-20 mistä hihnan leveyssuunnassa W1 eli kuljettimen poikkisuunnassa. Joustovoimaeli-met 11 käsittävät myös kunkin painimen 6a, 6b, 6c... etupäässä ja takapäässä, kuljetinhihnan kuljetussuunnassa M tarkasteltuna, painimen ja runkopalkin väliset etuoh-jaimet 21 ja takaohjaimet 22. Etuohjaimissa 21 ja takaohjaimissa 22 on pystysuuntaiset H1=H2 ensimmäiset laakeripinnat 24a, jotka ovat välimatkan L2 suuntaisia, sekä 25 runkopalkissa 40 ensimmäiset vastinlaakeripinnat 24b, jotka ovat myös välimatkan L2 v ·’ suuntaisia eli kuljetussuunnassa M. Pystysuuntaiset laakeripinnat 24a ja 24b sallivat :*·.: painimien liikkeen pystysuunnassa 1-11=1-12, mutta estävät tehokkaasti liikkeen kulje- : .·. tussuuntaa M vastaan poikittaisessa suunnassa eli leveyksien W1, W2 suunnassa, kuvioista 4A ja 4B on selkeästi ymmärrettävissä. Painimien ja runkopalkin keskinäiset ***** 30 laakeripinnat 24a ja 24b ovat vielä eräs väline, jolla estetään lauta-aihion 9 tahatonta, ei-haluttua liikahtamista hihnan leveyssuunnassa W1 eli kuljettimen poikkisuunnassa. Etuohjaimissa 21 ja takaohjaimissa 22 on myös pystysuuntaiset toiset laakeripinnat 23a ja runkopalkissa 40 toiset vastinlaakeripinnat 23b, molemmat välimatkaa L2 vastaan kohtisuorassa suunnassa. Näillä estetään painimien 6a, 6b, 6c, 6d... siirtyminen *;;;* 35 kuljetussuunnassa M sen suuntaisista kitkavoimista huolimatta.

• · « ··· : .·. Keksinnön mukaisessa pitkittäiskuljettimessa 1 on erityinen runkopalkki 40, joka on kiinnitetty jäljempänä selostettavalla tavalla kiinteään runkorakenteeseen 41. Runko-*··♦* palkki 40 on pitkänomainen jäykkä palkkirakenne, jonka pituus ulottuu alapuolisen kul- ·;··· 40 jetinketjun 33 ja tietenkin myös yläpuolisen kuljetinhihnan 34 liikesuunnassa M. Kulje- tinhihnan 34 vähintään kaksi käyttötelaa 5a, 5b on laakeroitu tähän runkopalkkiin vä-* * limatkan L2 päähän toisistaan, eli runkopalkin etupäähän ja runkopalkin takapäähän.

β 118889

Jos rakenteessa on useampia käyttöteloja, kuten neljä käyttötelaa 5a, 5b, 5c, 5d, ovat uloimmat niistä, eli esimerkiksi ensimmäinen ylempi käyttötela 5a ja toinen alempi käyttötela 5b, laakeroitu runkopalkkiin välimatkan L2 päähän toisistaan. Muutkin käyt-tötelat ovat laakeroituina runkopalkkiin, mutta hieman pienemmän välimatkan päähän 5 toisistaan. Kuitenkin huomautetaan, ettei yläpuolisen kuljetinhihnan 34 alaosuuden 12 sillä mitalla, jolla on edellä selostettuja painimia 6a, 6b, 6c, 6d..., ole käyttöteloja, vaan ne ovat edullisesti runkopalkin päiden alueilla. Siten esimerkiksi ensimmäinen ylempi käyttötela 5a ja ensimmäinen alempi käyttötela 5c ovat runkopalkin 40 etupään alueella, ja toinen ylempi käyttötela 5d ja toinen alempi käyttötela 5b ovat runkopalkin 40 ta-10 kapään alueella. Etupäähän ja takapäähän ovat suhteessa kuljetussuuntaan, lauta-aihiot tuodaan etupäästä ja poistuvat takapäästä. Alaosuudella 12 kuljetinhihnaa siis suurimmalta osaltaan ohjataan vain painimien avulla.

Joustovoimaelimet 11 käsittävät vähintään yhden pneumaattisen tai hydraulisen sylin-15 terijäijestelyn 19 tai mekaanisen jousijäijestelyn runkopalkin 40 ja kunkin painimen 6 välissä, kuten kuvioista 3A - 3C näkyy. Edullisesti joustovoimaelimet, ts. pneumaattinen tai hydraulinen sylinterijärjestely tai jousijärjestely ovat vakion kimmoisan puristusvoiman Fp muodostavia välineitä. Tämän tyyppiset vakiovoimavälineet ovat sinänsä tunnettuja, joten niiden sisäistä rakennetta ei tässä selosteta. Sylinterijäijestelyt 19 20 tai jousijärjestelyt sijaitsevat kunkin painimen etuohjaimet 21 ja takaohjaimet 22 välissä, lähempänä takaohjainta siten, että jäijestelyn ja etuohjaimen väli on A ja järjestelyn ja takaohjaimen väli on B, jossa A > B. Mitoitus on edullisesti tällainen seuraavaksi selostetavasta syystä. Kimmoisuudella tarkoitetaan tässä sitä, että sylinterijärjestely tai jousijärjestely kykenee samanaikaisesti joustamaan poispäin ja ylläpitämään puris-25 tusvoimaa Fp. Tällainen toiminta on ainakin joissain rajoissa tyypillistä erilaisille jousi- *·* * tusratkaisuille.

• • · · • ·· e « ; Vähintään yksi kahdesta käyttötelasta tai yksi ylemmistä käyttöteloista 5a tai 5d on .**·. kytketty runkopalkkiin kiristimellä 25, esimerkiksi vaakasuuntaan toimivalla kiristimellä, 30 joka tuottaa kiristysvoiman Fk. Koska kiristysvoima jakaantuu tasan kuljetinhihnan yläosuuteen 13 ja alaosuuteen 12 synnyttää se kuljetinhihnaan 34 kireysvoiman Fk/2, jolla on pystysuora komponentti Fv - Fk/2 x sinä etummaisen painimen 6a etuohjaimen 21 kohdalla, kun kulma a on etummaisen painimen 6a takaohjaimen 22 pys-. tysuoran linjan ja alapuolisen kuljetinketjun 33 yläpinnan 3Y leikkauspisteen ja joko 35 etummaisen yhden käyttötelan 5a tai etummaisista käyttöteloista 5a, 5c alemman ***** käyttötelan 5c alasivun yhdyslinjan ja kuljetinketjun 33 yläpinnan 3γ välinen kulma.

• Kun mainittu pystysuora komponentti Fv on suurempi kuin mainitun puristusvoiman [···] voimakomponentti Ff = FpxB/(A+B) etummaisen painimen 6a etuohjaimen 21 koh- * · T dalla, mutta pienempi kuin mainittu puristusvoima Fp, saadaan tulokseksi se, että *:**: 40 etummaisen painimen 6a etureuna nousee samalla tasolle tai lähes samalle tasolle kuin etummaisen yhden käyttötelan 5a tai etummaisista käyttöteloista alemman käyttötelan 5c alasivu, mutta etummaisen painimen takareuna pysyy kontaktissa tai lähes 7 118889 kontaktissa alemman kuljetinketjun yläpinnan 3Y kanssa. Tämä tilanne on esitetty kuviossa 3A. Kun etummaisen yhden käyttötelan 5a tai etummaisista käyttöteloista alemman käyttötelan 5c alasivu on pystymitan H1 päässä kuljetinketjun yläpinnasta 3γ, joka pystymittä H1 on suurempi kuin lauta-aihion paksuus S, mahtuu lauta-aihio 9 5 hyvin tulemaan yläpuolisen kuljetinhihnan 34 ja alapuolisen kuljetinketjun 33 väliin, tarkemmin sanottuna kuljetinhihnan alapinnan 4a ja kuljetinketjun yläpinnan 3Y väliin. Tässä vaiheessa kuljetinhihna pystyy alapinnallaan 4A tarraamaan kiinni lauta-aihion 9 yläpintaan 31Y, jolloin hihna vetää lauta-aihion yläpuolisen kuljetinhihnan ja alapuolisen kuljetinketjun väliseen kitaan. Kun yläpuolinen kuljetinhihna jatkaa lauta-aihion ve-10 tämistä, nousee etummaisen painimen 6a takareuna itsestään, seuraavan painimen 6b etureuna ja takareuna itsestään jne. sitä mukaa kun lauta-aihio 9 etenee pitkittäis-kuljettimessa samalla kun painimet ylläpitävät riittävää puristusvoimaa Fp eli painavat lauta-aihiota kuljetinketjun yläpintaa 3Y vasten. Nämä myöhemmät tilanteet näkyvät kuvioista 3B ja 3C. Yläpuolisen kuljetinhihnan ansiosta lauta-aihion koko reitti on yh-15 tenäinen ja sujuva ja lisäksi kuljettimen edellä kuvatut komponentit eivät itse pääse liikkumaan lauta-aihion pituutta vastaan kohtisuorassa suunnassa eivätkä päästä lauta-aihiota liikahtamaan leveyden W2 suunnassa.

Runkopalkki 40 on tuettu kiinteään runkorakenteeseen 41 vipupareilla 38 tai säätö-20 ruuveilla tai säätöpulteilla 39. Jos käytetään vipupareja 38, vipuparin yksi vipu runko-palkin toisella sivulla ja toinen vipu runkopalkin toisella sivulla, ovat vipuparit sellaista tyyppiä, että niitä voidaan kääntää tai kallistaa tasossa, joka on kuljetussuuntainen M ja kohtisuorassa kuljettimien 33, 34 ylä- ja alapintoja 3Y ja 4A vastaan. Kun kääntökul-maa K suhteessa mainitun välimatkan 12 suuntaan ja kuljetussuuntaan M on asetel-... 25 tavissa, voidaan pystymittaa H1 asetella lauta-aihion paksuuteen S sopivaksi. Jos v ** käytetään säätöruuveja ja säätöpultteja 39, joita tyypillisesti myös on pareittain, yksi :,*·· ruuvi-pultti-yhdistelmä runkopalkin toisella sivulla ja toinen ruuvi-pultti-yhdistelmä • ;*; runkopalkin toisella sivulla, ovat ruuvi-pultti-yhdistelmät sellaista tyyppiä, että niiden ]*··[ tehollisen pituuden H2 avulla voidaan runkopalkin korkeussijaintia muuttaa kuljettimi- '**:* 30 en 33, 34 ylä- ja alapintoja 3Y ja 4A vastaan kohtisuorassa suunnassa, joten myös tällä voidaan pystymittaa H1 asetella lauta-aihion paksuuteen S sopivaksi.

• · • · • · ··· • t · • · * « · · • » · • * • · • · · « * • · · • * « ·· · ··· 9 9 9 9 999 9 9 • 9 99 9 9 9 9 9 9 9 9

Claims (10)

1. Pitkittäiskuljetin puusta sahatun lauta-aihion (9) syöttämiseksi aihion pituussuunnassa särmäyssahaan (30), pitkittäi sku Ij etti m en (1) käsittäessä: 5. kiinteän runkorakenteen (41); - alapuolisen kuljetinketjun (33), jolla on yläpinta (3Y), joka soveltuu kontaktiin lauta-aihioiden ulkopinnan kanssa; ja - yläpuolisen vastinkuljettimen (10), jossa on liikkuvat elimet, joiden ulkopinta soveltuu kontaktiin lauta-aihioiden ulkopinnan kanssa, sekä joustovoimaelimet (11), jotka salli- 10 vat liikkuvien elimien jouston poispäin mainitun kuljetinketjun yläpinnasta ja kykenevät tuottamaan puristusvoiman (Fp) mainitun kuljetinketjun yläpintaa kohti, tunnettu siitä, että - mainitut liikkuvat elimet käsittävät yläpuolisen kuljetinhihnan (34) ja vähintään kaksi käyttötelaa (5a, 5b) kuljetinketjun (33) suuntaisen välimatkan (L2) päässä toisistaan, 15 joiden käyttötelojen ympäri kuljetinhihna menee muodostaen kuljetinketjun suuntaisen silmukan, jossa on alaosuus (12) alapintoineen (4A) sekä yläosuus (13); että - mainitut joustovoimaelimet (11) käsittävät vähintään kolme kuljetinhihnan mainittua alaosuutta (12) vasten ja kuljetinketjun yläpintaa kohti vaikuttavalla kimmoisella puristusvoimalla (Fp) painettua paininta (6a, 6b, 6c...); ja että 20. yläpuolinen vastinkuljetin (10) lisäksi käsittää ainakin yhteen käyttötelaan (5a tai 5b) kytketyn moottorin (20), jolla mainittu kuljetinhihna (34) on liikutettavissa (M) kuljetinketjun suunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pitkittäiskuljetin, tunnettu siitä, että mainittu 25 kuljetinhihna (34) on itseohjautuva hammaskiilahihna, jossa mainitun alapinnan (4A) .·, · muodostava silmukan ulkopinta (14) on sileä tai karhea, tasomainen kitkapinta, ja sil- 4 ·· .* mukan sisäpinta (15) koostuu poikittaishammastuksesta (16) ja yhdestä tai useam- : masta pituussuuntaisesta kiilaharjanteesta (17a) tai kiilaurasta (17b); ja että ainakin moottoriin kytketty käyttötela (5b) on hammastettu tela, joissa on kuljetinhihnan (34) 30 kiilaharjannetta/-harjanteita tai kiilauraa/-uria vastaava(t) kehäsuuntaiset ura(t) (27) tai .···. harjanne/harjanteet. "···*

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pitkittäiskuljetin, tunnettu siitä, että jous- : *·· tovoimaelimien (11) mainittu painin tai mainitut painimet (6a, 6b, 6c...) käsittävät ala- 35 puolisen liukupinnan (8), jota vasten kuljetinhihnan (34) silmukan sisäpinta (15) sovel- * , tuu liukumaan ja jossa on välimatkan (L2) suuntainen/suuntaiset ja kuljetinhihnan kii- * ] laharjannetta/-harjanteita tai kiilauraa/-uria vastaava(t) ura(t) (28a) tai harjanne/har- jänteet (28b). * • · · • · *···[ 40

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen pitkittäiskuljetin, tunnettu siitä, että maini- \*·: tut joustovoimaelimet (11) käsittävät vähintään yhden pneumaattisen tai hydraulisen sylinterijärjestelyn (19) tai mekaanisen jousijärjestelyn runkorakenteen (34) ja kunkin 9 118889 painimen (6) välissä; ja että mainitut joustovoimaelimet ovat vakion puristusvoiman (Fp) muodostavia välineitä.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pitkittäiskuljetin, tunnettu siitä, 5 että se käsittää runkopalkin (40), jossa vähintään yläpuolinen vastinkuljetin (10) on kiinni; ja että mainitut joustovoimaelimet (11) käsittävät kunkin painimen etupäässä ja takapäässä, kuljetinhihnan kuljetussuunnassa (M) tarkasteltuna, painimen ja runko-palkin (40) väliset etuohjaimet (21) ja takaohjaimet (22), joissa on pystysuuntaiset ensimmäiset laakeripinnat (24a) välimatkan (L2) suunnassa ja ensimmäiset vastinlaake-10 ripinnat (24b) runkopalkissa, sekä pystysuuntaiset toiset laakeripinnat (23a) välimatkaa vastaan kohtisuorassa leveyssuunnassa (W) ja toiset vastinlaakeripinnat (23b).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen pitkittäiskuljetin, tunnettu siitä, että mainitut sylinterijärjestelyt (19) tai jousijärjestelyt sijaitsevat kunkin painimen etuohjaimen (21) 15 ja takaohjaimen (22) välissä, lähempänä takaohjainta; ja että joustovoimaelimien (11) rakenne sallii samanaikaisesti kimmoista puristusvoimaa (Fp) ylläpitäessään painimien ja yläpuolisen kuljetinhihnan jouston poispäin alapuolisesta kuljetinketjusta.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pitkittäiskuljetin, tunnettu siitä, 20 että se käsittää neljä käyttötelaa (5a, 5b, 5c, 5d), joista ensimmäinen ylempi käyttötela (5a) ja ensimmäinen alempi käyttötela (5c) ovat runkopalkin (40) etupään alueella, ja toinen ylempi käyttötela (5d) ja toinen alempi käyttötela (5b) ovat runkopalkin (40) ta-kapään alueella. :T: 25 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pitkittäiskuljetin, tunnettu siitä, .\j että vähintään yksi kahdesta käyttötelasta tai yksi ylemmistä käyttöteloista (5a tai 5d) on kytketty runkopalkkiin (40) kiristimellä (25); ja että kiristimellä on kiristysvoima (Fk), jonka yläpuoliseen kuljetinhihnaan (34) tuottaman kireysvoiman pystysuora kompo- nentti (Fv = Fk/2xsina) on suurempi kuin mainitun puristusvoiman voimakomponentti 30 (Ff " FpxB/(A+B)) etummaisen painimen (6a) etuohjaimen (21) kohdalla, mutta pie- ·***; nempi kuin mainittu puristusvoima (Fp). « · ·

8 118889

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pitkittäiskuljetin, tunnettu siitä, ϊ " että sitä runkopalkki (40) on tuettu kiinteään runkorakenteeseen (41) vipupareilla (38) 35 tai säätöruuveilla tai -pulteilla (39); ja että - mainittujen vipurakenteiden kääntökulma (K) suhteessa mainitun välimatkan [ (L2) suuntaan on aseteltavissa, tai - säätöruuvien/-pulttien tehollinen pituus (H2) pystysuunnassa on aseteltavissa, .···. jolloin runkopalkin (40) ja siten kuljetinhihnan (34) alaosuuden (12) ja alapuolisen kul- Γ*. 40 jetinketjun (33) välimatka on aseteltavissa niiden välitse siirrettävän lauta-aihion (9) *· paksuuden mukaan.

10 1 1 8889