FI64908C - Foerfarande och anordning foer foerflyttning av en stock ellerett block till en saogmatningslinje - Google Patents

Description

ras^l ΓβΙ m,KUULUTUSJULKAISU sAnr\Q

(11) UTLÄGCNI NGSSKRIFT 64 90 8 iwj)® c (45) ’ 2 1231 ^ ' (51) K».ik.3/i«.ci. 3 B 27 B 29/00 SUOMI—FINLAND Pi) Pttanttlhikamut — P*tantan«6knlog 801571 (22) Hkk*mt*ptlvt — Anieknlnfidag 15 · 05 · 80 (23) Alkuptlvt—Giklfhettdaf 15.05 · Ö0 (41) Tulkit |ulklMkil — Bllvlt offwitllj l6.11.8l

Patentti· ja rekisterihallitus ............

_ · (44) Nkhtlviktlpanoo jt kuuLJulkalsun pvm. — .

Patent· och registerstyrelsen ' Aiweton utUfd och uti^kriftM pubDcend 31-10.83 (32)(33)(31) Pyydetty etuolkm»—B«|lrd prlorlut (71) A. Ahlström Osakeyhtiö, 29600 Noormarkku, Suomi-Finland(FI) (72) Jorma Aarne Kullervo Tuomaala, Karhula, Martti Kukila, Kymi, Suomi-Finland(FI) (5h) Menetelmä ja laite tukin tai pelkän siirtämiseksi sahauksen syöttö-linjalle - Förfarande och anordning för förflyttning av en stock eller ett block till en sägmatningslinje

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää ja laitetta tukin, pelkän tai vastaavan kappaleen siirtämiseksi sahaus- tai pelkkauslinjalle.

Sahaustekniikan suurimpia ongelmia on suunnata tukki syöttö-5 linjalle ja kuljettaa eli syöttää se pelkkahakkurin, sahan tai niiden yhdistelmän läpi niin, että sahaustulos olisi paras mahdollinen. Tehtävä on kaksiosainen. Tukki on ensin suunnattava syöttölinjalle, tai tarkemmin määriteltynä syöttötasoon, joka on syöttölinjan kautta kulkeva sahauksen suuntainen taso. 10 Toiseksi on pidettävä huolta siitä, että tukki pysyy syötön aikana suuntauksen määräämässä asennossa syöttötason suhteen.

Sahakoneet ja pelkkahakkurit sijoitetaan yleensä siten, että niiden tukista tai pelkästä leikkaamien osien työstöpinnat ovat samansuuntaiset ja pystysuorassa. Koneet sijoitetaan 15 siten, että niiden leikkaamista kappaleista saadaan maksimimäärä haluntunlaista sahatavaraa. Koneet sijoitetaan peräkkäin niin, että tukin kulkiessa niiden läpi se voi ja sen pitää pysyä samassa asennossa terien välissä kulkevan pystytason 2 64908 suhteen. Tätä pystytasoa kutsutaan syöttötasoksi. Tavallisesti se määritellään sijoittumaan symmetrisesti sahakoneiden terien väliin. Kun tukki suunnataan sahausta varten, se suunnataan syöttötason suhteen.

5 Jotta sahakoneet kykenisivät leikkaamaan tukin läpi alapinnasta yläpintaan saakka, tukin on oltava sahakoneiden suhteen oikealla korkeudella, jota kutsuttakoon syöttökorkeudeksi. Kun tukki on oikein suunnattu syöttötasoon ja lisäksi oikealla syöttökorkeudella, sen voidaan sanoa olevan syöttölinjalla.

10 Kun tukki syötetään sahakoneiden läpi, tämä tarkoittaa tukin kuljetusta siten, että se pysyy syöttötason suhteen vakioase-massa ja kaikkien sahakoneiden suhteen oikealla syöttökorkeudella, toisin sanoen syöttölinjalla.

Tukki on sijoitettava syöttötasoon sellaiseen asemaan, että se 15 prosessin aikana on terien ulottuvilla eikä törmää mihinkään esteisiin. Tämä tukin sijoitukselle sopivin alue nimitetään tässä prosessikäytäväksi. Tukin liike prosessikäytävässä syöt-tötasossa ei häiritse prosessia, mutta tukin liikkuminen syöt-tötasoa vasten kohtisuoraan, ja myös tukin kiertyminen pituus-20 akselinsa ympäri on erittäin vahingollista sahaustarkkuudelle ja terien kestävyydelle.

Paras tulos saavutetaan silloin, kun tukin syöttää kiskoilla kulkeva syöttövaunu, johon tukki on lujasti kiinnitetty.

Tukin suuntaus tapahtuu tukkivaunussa tukin kiinnityskohtia 25 siirtämällä. Kehyssahauksessa tulos on hyvä, sillä hitaan syöttönopeuden (n. 10 - 20 m/min) ansiosta suuntaus voidaan suorittaa vaunussa prosessissa olevan tukin takana n. 5 sekunnin aikana ja sitten ajaa samalla edellinen tukki kiinni. Näin tukkivälit saadaan hyvin lyhyiksi. Pyörö- ja vannesahalinjoil-30 la suuren syöttönopeuden (40-70 m/min) vuoksi tähän ei aika riitä, vaan tukkivälit kasvavat jopa useiden metrien pituisiksi. Suuren syöttönopeuden hyöty menee näin täysin hukkaan.

Suurilla syöttönopeuksilla on käytössä menetelmä, jonka mukaan suuntaus suoritetaan syöttöön lähtevän tukin rinnalla syöttö- f! 3 64908 jän suuntaisena, mutta siitä riittävästi sivussa sijaitsevan suuntauslinjän suhteen. Menetelmä on kuvattu ruotsalaisessa kuulutusjulkaisussa nro 322895. Sille on tunnusomaista se, että syötettävän tukin poistuttua tieltä erilliset siirtolait-5 teet siirtävät suunnatun tukin suuntauslinjalta tarkalla yhdensuuntaisvakiosiirrolla syöttölinjalle ja luovuttavat sen erilliselle syöttölaitteistolle, joka selityksen mukaan on lautojen syötössä hihnakuljetin. Koska siirto on nopea, saadaan tällä menetelmällä tukkiväli todella kohtuulliseksi suu-10 rellakin syöttönopeudella ja silti suuntaukselle jää riittävästi aikaa. Menetelmässä on kuitenkin epävarmoja kohtia. Suunnattu tukki on kiinnitettävä siirtolaitteeseen todella lujasti niin, että asento ei muutu. Nopean siirtoliikkeen kiihtyvyysvoimat rasittavat kiinnitystä. Siirtoliikkeen jäl-15 keen tartunta on vielä vaihdettava siirto- ja syöttölaitteiden välillä. Tänä aikana tukki ei ole vielä aloittanut syöttölii-kettä, joten sen kiihdyttämiseen tarvitaan vielä voimaa ja aikaa tukin ollessa syöttölinjalla. Käytännössä juuri kiinnitys syöttölaitteeseen pyrkii epäonnistumaan ja tukin asento 20 muuttuu.

Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä lähtee samasta periaatteesta kuin mainittu ruotsalainen menetelmä. Tukki suunnataan edellisen tukin syötön aikana prosessikäytävän ulkopuolella erillisessä suuntauslaitteistossa. Suuntaus-25 laitteistossa tukki suunnataan kuitenkin jo valmiiksi syöttö-tasoon .

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että tukin tai pelkän ollessa syöttötason suhteen suunnattuna, syötön suuntaisella radalla liikkuvan tukkivaunun tartunta-30 laite saatetaan tartuntakosketukseen tukin tai pelkän kanssa sen asentoa muuttamatta, jonka jälkeen tukki tai pelkkä tartuntalaitteen avulla siirretään syöttötasossa syöttö-korkeudelle ja syötetään sahaus- tai pelkkauskonetta kohti.

Keksinnön mukaiselle laitteelle menetelmän toteuttamiseksi on 35 tunnusomaista se, että tartuntalaitteeseen kuuluu tukin tai 4 64908 pelkän vastakkaisille puolille sovitettavat leuat, jotka liikkuvat tukkiin tai pelkkään nähden poikittain toimisylinte-rin tai -sylintereiden avulla siten, että leukojen aseman toisiinsa nähden määrää vain sylinteri/sylinterit, kunnes leuko-5 jen kosketus tukkiin tai pelkkään pysäyttää ne, ja että tartuntalaitteiden leukojen puristuspinnat muodostavat tukki-vaunuun sovitettuun vasteeseen päin avautuvan kulman toistensa kanssa.

Koska tukki suunnataan jo valmiiksi syöttötasoon jo suuntaus-10 laitteistossa, siirto prosessikäytävään ei ole tarkkuudeltaan niin vaativa kuin ruotsalaisen menetelmän vakiosiirto. Erillistä siirtolaitteistoa ei tarvita, vaan syötön suuntaisilla kiskoilla liikkuvat tukkivaunut suorittavat tukin siirron sahausIinj alle.

15 Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuviot 1 ja 2 havainnollistavat keksinnön mukaista menetelmää, kuvio 3 esittää laitetta keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi perspektiivikuvana, 20 kuvio 4 esittää kuviossa 3 esitettyä laitetta nuolen Y suunnassa katsottuna ja kuviot 5 ja 6 havainnollistavat keksinnön mukaisen menetelmän vaihtoehtoista toteuttamismuotoa.

Kuvioissa 1 ja 2 tarkoittaa viitenumero 1 suuntauslaitteistoa, 25 jossa tukkia suunnataan syöttötasoon. Syötön suuntaisilla kiskoilla 2 liikkuvat tukkivaunut 3 ja 4 kiinnittyvät tukkiin 5 tämän asentoa muuttamatta tartuntalaitteilla 6. Edellinen tukki 7 on prosessikäytävässä syöttöketjun tai -rullaston tms 8 varassa jatkamassa etenemistään. Sen syöttötasossa pysyvyy-30 den takaavat mm. telat 9, jotka ohjaavat tukkia hakkurin 10 työstämistä pinnoista. Tukkivaunujen tartuntaitteet 6 on yh- 5 64908 distetty vaunuihin nivelistöllä, joka ohjaa tartuntalaitteiden ja niihin kiinnittyneen tukin liikkeen syöttötasossa pysyväksi.

Kuva 1 esittää tilannetta, jolloin tartunta on suoritettu ja 5 edellisen tukin 7 jälkipää on vapauttanut prosessikäytävän uudelle tukille 5. Tukkivaunut aloittavat tukin 5 siirron syöttötasossa prosessikäytävään. Samanaikaisesti tukin syöttö voi alkaa. Tukin 5 on oltava kokonaan prosessikäytäväs-sä ennen kuin sen alkupää tavoittaa ensimmäisen työkoneen, 10 kuvassa hakkurin.

Kuvassa 2 tukki 5 ja sitä syöttävät tukkivaunut ovat edenneet niin pitkälle, että etumaisen tukkivaunun 3 liikevara on loppunut. Silloin tukkivaunu 3 päästää tukin irti laskeutumaan syöttöketjulle 8. Tukki on kuitenkin jo telojen 9 välissä oh-15 jauksessa hakkurin koneistamien pintojen varassa. Poikittais-liikettä syöttötason suhteen ei pääse tapahtumaan. Tukkivaunu 3 voi jäädä odottamaan sitä, että tukkivaunu 4 suorittaisi syöttöliikkeensä loppuun, mutta tavallisesti tukit ovat niin pitkiä, että tukkivaunu 3 ajaa takaisin tukkivaunu 4:n lähei-20 syyteen, tarttuu uudelleen tukkiin ja jatkaa sen syöttöä. Tukkivaunu 4 lähtee välittömästi takaisin seuraavan tukin 11 takapään kohdalle. Kun tukkivaunun 3 syöttömatka on uudelleen loppunut se irroittautuu tukista ja palaa kuvaa 1 vastaavaan alkuasemaan. Tällöin tukki 5 on jo niin pitkällä prosessi-25 käytävässä, että siellä olevat ohjauslaitteet kykenevät pitämään sen tukevasti syöttötasossa.

Heti kun tukki 5 on tullut prosessikäytävään, uusi tukki 11 voidaan ottaa suunnattavaksi. Kun tukin 5 loppupää on ehtinyt pois tieltä, tukkivaunut, jotka ovat kuvan 1 mukaisesti 30 sijoittuneet, voivat suorittaa tartunnan, edellyttäen että suuntaus on valmis.

Kuva 3 esittää tartuntalaitetta. Siinä on kaksi leukaa 12, jotka liikkuvat johteessa 13. Leukoja siirtää sylinteri 14, joka kiinnittyy leukoihin. Sylinteri saa aikaan leukojen 6 64908 välille liikkeen ja voiman, mutta tukkivaunun nivelistöllä ohjautuvan ja syöttötasossa pysyvän tartuntalaitteen rungon 15 suhteen leuat ovat täysin vapaat johteensa suunnassa. Kun sylinteri avaa leuat, rajoittimet 16 määräävät leukojen liike-5 varan ja auki-aseman.

Suuntauslaite 1 kannattaa tukkia sen alapuolelta kahdesta pisteestä. Tartuntalaite laskeutuu tukin päälle tallan 17 varaan. Silloin tallan kosketusvoima suuntautuu tukin kannatuspistei-den väliin. Kun kannatuspisteet on lukittu paikalleen, tukki 10 on puristuksessa kolmelta eri suunnalta ja täysin liikkumaton. Sylinteri 14 voi vetää leukoja 12 tukkia vasten. Kun toinen leuoista tavoittaa tukin, se pysähtyy, ja vastakkainen leuka jatkaa lähestymistään. Tässä vaiheessa tukkiin ei kohdistu leuoista poikittaista voimaa. Kun toinenkin leuka tavoittaa 15 tukin, leukojen puristus alkaa. Koska voima vaikuttaa vain leukojen välillä, molempien puristusvoima on sama, eikä poi-kittaisresultanttia muodostu. Leukojen puristuspintojen 18 vinon suunnan vuoksi tukki puristuu voimakkaasti tallaa vasten. Näin se on jälleen kolmen pisteen varaan kiristettynä ja 20 siirto prosessikäytävään voi alkaa.

Sylinteri 14 ei ole kuitenkaan johdelinjalla, vaan siitä etäisyydellä L, kuten kuvio 4 osoittaa. Sen leukoihin vaikuttavia voimia esittävät vektorit A. Leukojen puristusvoimat B pyrkivät kääntämään leukoja johteissaan. Johteet estävät tämän voi-25 millä C. Voimat C saavat kitkan avulla aikaan huomattavan leukojen ja samalla tukin lukittumisen tartuntalaitteeseen, sillä tämä lukitusvoima muodostuu samanaikaisesti yhtä suurena neljässä pisteessä. Sylinterin voiman ollessa 10 000 N, ja etäisyyden L ollessa 160 mm, tukin lukitusvoimaksi ja puristus-30 voimaksi saadaan eri kitkakertoimilla:

Kitkakerroin Lukitusvoima Puristusvoima

0,1 3 200 N 8 400 N

0,15 4 800 N 7 600 N

0,3 9 600 N 5 200 N

11 64908 7

Tukin puristusvoimien B vaikutussuora on myös sivussa johteiden suhteen. Tallan 17 korkeutta vaihtamalla etäisyys vaihte-lee rajoissa 150 - 250 mm tukkien läpimitta-alueella 0 100 -400 mm. Laskemalla etäisyydellä 210 mm ja lisäämällä vaikutus 5 edelliseen saadaan:

Kitkakerroin Lukitusvoima Puristusvoima

0,1 4 556 N 7 722 N

0,15 6 428 N 6 786 N

0,3 11 113 N 4 443 N

10 Keksinnön mukainen tartuntalaite kykenee siis yhdellä toimi-sylinterillä kiinnittämään suunnatun tukin sen asemaa muuttamatta tukkivaunuun niin tukevasti, että tukki voidaan tartun-talaitteen ja tukkivaunun liikeratoja myöten siirtää suuntaus-asemasta prosessikäytävään ja edelleen syöttää se sahauspro-15 sessiin. Koska kaikki liikkeet tapahtuvat sahaustasossa, tukin suuntaustarkkuus säilyy moitteettomana, vaikka liikkeiden ajoituksessa tai pituudessa esiintyisi suuriakin virheitä.

Kuvioiden 5 ja 6 esittämässä keksinnön mukaisen menetelmän vaihtoehtoisessa toteuttamismuodossa käytetään vain yhtä tuk-20 kivaunua 4 tukin 5 jälkipäässä. Tukin alkupää nostetaan esim. hydraulisylinterin käyttämän vivun 19 varressa syöttötasolle.

Claims (3)

64908 8

1. Menetelmä tukin tai pelkän siirtämiseksi sahauksen syöttö-linjalle, tunnettu siitä, että tukin tai pelkän (5) ollessa syöttötason suhteen suunnattuna, syötön suuntaisella radalla (2) liikkuvan tukkivaunun (3, 4) tartuntalaite (6) 5 saatetaan tartuntakosketukseen tukin tai pelkän (5) kanssa sen asentoa muuttamatta, jonka jälkeen tukki tai pelkkä (5) tar-tuntalaitteen (6) avulla siirretään syöttötasossa syöttökor-keudelle ja syöttetään sahaus- tai pelkkauskonetta kohti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että tukki tai pelkkä siirretään syöttökorkeudelle sen alapuolella olevasta suuntausasemasta.

3. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, joka käsittää syötön suuntaisella radalla (2) liikkuvan tukkivaunun (3, 4) tartuntalaitteineen (6), tunnettu 15 siitä, että tartuntalaitteeseen (6) kuuluu tukin tai pelkän (5) vastakkaisille puolille sovitettavat leuat (12) , jotka liikkuvat tukkiin tai pelkkään nähden poikittain toimisylinte-rin tai -sylintereiden (14) avulla siten, että leukojen aseman toisiinsa nähden määrää vain sylinteri/sylinterit, kunnes 20 leukojen kosketus tukkiin tai pelkkään pysäyttää ne, ja että tartuntalaitteiden leukojen (12) puristuspinnat (18) muodostavat tukkivaunuun sovitettuun vasteeseen (17) päin avautuvan kulman toistensa kanssa.