FI67488C - Anordning foer behandling av vatten - Google Patents

Description

I55F1 M ^KW^WTUSjULKAlSU ,ΊΛ«ο ffiÄ lJ 1 1 UTLAGGN I NGSSKRIFT O / 400 (51) K^/tatO.3 B 01 D 21/00, C 02 F 1/40 SUOMI—FINLAND (*) rMN«k^-rtaMMriMl 772800 (21) 22.09.77 (23) ΑΜηρβΜ—GHttgliätsdag 22.09.77 (41) ThNm HklMiai — BthrK offantHg 30.03.78

Muutti· ja rekisterihallitut riiimiiHp.......I· imiimm ,_____

Patent· och registerstyralsan ' * A—«mi th^doeh tijkrst— ffaWcarat 31.12.84 (32)(33)(31) r»*** ·«*«.-**« prtorfcst 29.09.76 29.09.76 Ruotsi-Sverige(SE) 7610792-9, 7610793-7 (71)(72) Karl Ragnar Dunkers, Hästskovägen 7, S-183 50 Täby,

Ruotsi-Sverige(SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Vedenkäsittelylaite - Anordning för behandling av vatten

Esillä oleva keksintö kohdistuu laitteeseen aineiden erottamiseksi saastuneesta vedestä järjestelmällä, jossa on vinosti järjestetyt lamellit, jotka on yhdistetty saastuneen veden syötön ja puhdistetun veden poiston laitteisiin siten, että syötetty vesi virtaa määrättyjen lamellien välisten rakojen välistä ensin ensimmäisessä vaakasuorassa suunnassa, ja jossa on avonainen kammio, jossa veden virtaussuuntaa käännetään, jonka jälkeen vesi virtaa loppujen rakojen läpi laitteissa vastakkaisessa toisessa vaakasuorassa suunnassa puhdistetun veden pois-johtamiseksi, jolloin laskeutuvat aineet, kuten hiekka ja liete putoavat alas raoissa, ja kelluvat aineet nousevat ylös raoissa.

Esillä olevan keksinnön mukainen laite on valmistettu sinänsä tunnetun lamellitekniikan soveltamisen avulla, so. se sisältää joukon lamelleja, joiden välissä on pienet tilat veden virtausta varten veteen sisältyvien lika-ainesosien noustessa tai laskeutuessa vedessä tullakseen tällä tavoin erotetuksi vedestä. Keksinnön mukainen laite on muodostettu kuitenkin siten, että se saa aikaan halutun erottamisen tehokkaammalla ja edullisemmalla tavalla.

Saostuneiden kiinteiden ainesten erottamista lamellitekniikkaa käyttämällä on sevellettu viime vuosina jatkuvasti kasvavassa määrässä 2 67488 sekä juoma- että jätevesikäsittelyn yhteydessä. Lamellitekniikalle luonteenomaista on ennen kaikkea suuri erotuspinta rakennustilavuus-yksikköä kohden, valvotut hydrauliset olosuhteet lamellien alueella ja suhteellisen alhaiset laitoskustannukset. Markkinoilla saatavissa olevat lamellikonstruktiot on pääasiassa suunniteltu pelkästään yksinkertaista erottamista, so. yhden lietevaiheen sisältävää erottamista varten. Useissa tapauksissa, esim. tulvaveden, ylivuoto-veden ja tiettyjen teollisuuden jätevesien yhteydessä voi tulovirtaus kuitenkin sisältää huomattavia määriä öljyä, vaahtoa ja hiekkaa. Yksinkertaista erottamista varten suunnitelluissa lamelliyksiköissä jäävät öljy ja vaahto tällaisissa tapauksissa lamellien välissä olevaan rajoitettuun tilaan. Vaahto muodostuu tällöin jalkapallon kokoisiksi kappaleiksi, joita on erittäin vaikea poistaa ja jotka voivat täydellisesti tukkia lamellien väliset tilat. Tietyt tunnetut lamellirakenteet on todella varustettu laitteilla vaahdon poistamiseksi, mutta koska niihin sisältyvien lamellien muoto pakottaa vaahdon asettumaan juuri lamellien väliseen tilaan, ovat näiden rakenteiden sekä toiminta että käyttömahdollisuudet suuresti rajoitetut.

Suhteellisen suuria määriä hiekkaa sisältyy tavallisesti yhdistetyistä salaojitusjärjstelmistä tulevaan tulva- ja sadeveteen. Näissä tapauksissa hiekka voidaan luonnollisestikin erottaa erillisissä hiekkakaivoissa. Ottaen huomioon joskus esiintyvät erittäin suuret vesimäärät sateisten kausien aikana, tulisivat erilliset hiekkakaivo-järjestelyt kohtuuttoman suuriksi ja kalliiksi. Suurten virtausvaih-teluiden johdosta niitä vaivaisi myös se haitta, että matalan tulo-virtauksen aikana niistä erottuisi erittäin lietepitoista hiekkaa, kun taas tulovirtauksen ollessa korkea ne sallisivat hienompien hiekka-ainesosien kulkemisen läpi.

Lamellijärjsstelyjen yhteydessä, jotka on tarkoitettu vain yksivaiheista lietteenerotusta varten, tulee hiekka luonnollisestikin erotetuksi samanaikaisesti lietteen kanssa hiekan ja lietteen muodostamassa seoksessa. Useissa tapauksissa, ennen kaikkea tulva- ja ylivuotoveden käsittelyn yhteydessä, tämä ei ole kovinkaan edullista, sillä liete olisi sopivimmin johdettava viemärijärjestelmään kuljetettavaksi edelleen ja käsiteltäväksi lähistöllä olevassa jäteveden käsittelylaitoksessa, kun taas erotettu hiekka voidaan varastoida suoraan itse paikalle kuivattamista ja myöhempää poistoa varten kuivassa olotilassa.

67488

Markkinoilla saatavissa olevat lamellirakenteet on pääasiassa kehitetty sovellutuksia varten, joissa esiintyy suhteellisen rajoitettuja virtausvaihteluja - esim. kunnallisen ja teollisuusjäteveden kemiallisen erottamisen yhteydessä ja käytettäessä lamelliyksikköjä, joiden vierekkäiset tulo- ja poistokanavat on suunniteltu tiettyjen suhteiden mukaisesti koko lamellipinnan, virtauksen, valikoitujen pintakuormitusten, erotetun ainesosan poisottomenetelmän jne. mukaisesti. Lamellitekniikkaa käytettäessä operaatioihin, joiden yhteydessä esiintyy suuria virtausvaihteluja ja veden tulomääriä, nämä suhteet joutuvat vastaavalla tavalla epäjärjestykseen, jonka seurauksena kanavat, lamellit ja lamellien välit eivät kykene tyydyttämään näiden sovellutuksien asettamia vaatimuksia. Toiselta puolen lamellitekniikka tarjoaa yleensä yhä suuremmassa määrin edulliset laitoskustannukset kasvavia virtauksia ja virtausvaihteluita varten; tästä syystä on kaksin verroin valitettavaa, että tällaisia haittoja esiintyy nykyaikaisen lamellitekniikan yhteydessä.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan uudentyyppiset lamellijärjestelyt, joissa kuvatunlaiset haitat hiekan ja lietteen erotuksessa, vaahdon ja öljyn poistamisessa sekä lamellien välisten tilojen, johtojen ja kanavien suunnitelussa on eliminoitu. Keksinnön muut kohteet ja edut käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta.

Keksinnölle tunnusomaiset erikoispiirteet ilmenevät oheenliitetyistä vaatimuksista.

Keksinnön eräitä sovellutusmuotoja kuvataan seuraavassa oheisiin piirustuksiin viitaten.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista laitetta pystysuorana poikkileikkauksena.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen laitteen sisältämän kahden lamel-lin sivukuvaa.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen laitteen erään toisen kuviossa 4 esitetyn sovellutusmuodon linjaa III-III pitkin otettua pystysuoraa poikkileikkausta.

Kuvio 4 esittää osoittaista tasokuvaa kuvion 3 mukaisesta laitteesta. Kuviot 5 ja 6 esittävät osittaisleikkaukala kuvioiden 3 ja 4 mukaisesta laitteesta kuvion 4 linjoja V ja VI pitkin.

Kuvio 7 esittää kaaviomaisesti laitosta tulva- ja ylivuotoveden käsittelyä varten keksinnön mukaista laitetta käyttämällä.

4 67488

Kuvioista 1-6 voidaan nähdä, että vesi johdetaan lamellijärjestelyyn tulokanavan 1 kautta ja siitä aukkojen 2 välityksellä useiden kaltevien lamellien väliin muodostettuihin tiloihin 3. Kuljettuaan näiden tilojen läpi, joita tästä lähtien kutsutaan syöttöväleiksi, vesi kootaan kaukaloilla 5 varustettuun avoimeen kammioon 4, johon liittyy käsittelylaitteisto 6 vaahdon ja öljyn erottamista varten, jotka tulevat kokoojakanavaan 8 kaukalosta 5 johdon 7 välityksellä. Avoimessa kammiossa 4 vesivirtaus käännetään kulkemaan vastakkaiseen suuntaan välitiloja 9 kohti, joita tästä lähtien kutsutaan poistoväleiksi ja jotka sijaitsevat syöttövälien 3 vieressä.

Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti miten vuorottaiset välit toimivat syöttövä.1. einä 3 ja poistoväleinä 9. Poistovälien 9 syöttöpuolen yläpuolella on vaahtosiivilä 10, jonka tehtävänä on estää öljyn ja vaahdon pääsy sisään poistovirtauksen yhteydessä. Syöttösiivilä 11 estää suoran yhteyden tulokanavasta 1 poistoväleihin 9. Periaatteessa voidaan käyttää mielivaltaista määrää syöttövälejä jäljellejäävien välien toimiessa poistoväleinä.

Vaahdosta, öljystä ja kasaantuvista kiinteistä aineista (kuviot 1 ja 3) tuleva vesi otetaan poistovälien 9 kautta ylivuotoaukkojen 12 välityksellä säädettävillä padoilla 14 varustettuihin kaukaloihin 13, näiden patojen 14 tarkoituksena ollessa virtauksen tasaisen jakautumisen varmistaminen kaikkiin lamelliväleihin. Patojen 14 jälkeen vesi kootaan sekundäärisiin kokoojakouruihin 15, joista se menee johtojen 16 kautta keskeiseen kokoojakanavaan 17 ulosmenevää vettä varten.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti voidaan laskeutuvat kiinteät aineet erottaa yhtenä tai kahtena pohja-ainesosana. Kuvio 1 esittää lamellijärjestelyn poikkileikkauksen kahta ainesosaa varten, kun taas kuvio 3 esittää vastaavaa rakennetta ainoastaan yhden pohja-ainesosan erottamista varten.

Kuvion 1 mukaisesti raskaammat laskeutuvat kiinteät ainesosat, esim. tulvavesikäsittelyn yhteydessä hiekka, erotetaan syöttöväleis-sä 3 niiden laskeutuessa välin kaltevaa pohjaa 18 vasten ja siitä edelleen alaspäin erilliseen kokoojakammioon 19, joka on tarkoitettu raskaampia laskeutuneita ainesosia varten. Tästä kammiosta erotettu raskaampi aines pumpataan imujohdon 20 ja pumpun 21 - tavallisesti 67488 painekaasun avulla toimivan pumpun - välityksellä varastokasaan kuivattamista ja poisviemistä varten.

Alhaisemman virtausnopeutensa ja pienemmän pintakuormansa johdosta kevyet ainesosat laskeutuvat poistoväleihin 9 ja kulkevat välien kaltevien pohjien 22 kautta erilliseen kokoojakammioon 23 siirrettäviksi pois siitä johdon 24 ja säädettävän ylivuotoputken 25 kautta joko erilliseen kokoojakanavaan tai (kuten kuviosta 1 näkyy) samaan kanavaan 8, joka kokoaa öljyn ja vaahdon lisäkäsittelyä varten. Ylivuotoputken 25 tehtävänä on saada aikaan hydrostaattinen differen-tiaalipaine, niin että tämän pohja-ainesosan jatkuva poistaminen käy myös mahdolliseksi.

Kuvio 3 esittää poikkileikkauksena miten erotetut laskeutuvat kiinteät ainesosat kootaan ja otetaan pois vain yhden pohja-ainesosan sisältävässä järjestelmässä. Tässä tapauksessa sekä syöttö- että poistovälit sisältävät alaspäin suuntautuvat vapaat aukot 30, erotetun pohja-aineksen tullessa kootuksi kammiossa 31 ja siirretyksi pois siitä johdon 32 ja säätölaitteella 34 varustetun ylivuotoputken 33 kautta kanavaan 8 poisottoa varten. Ylivuotoputken 33 tehtävä on kuvion 1 esittämään tapaan saada aikaan hydrostaattinen differen-tiaalipaine.

Kuvio 4 esittää tasokuvaa kuvion 3 mukaisesta lamellijärjestelystä. Kuviossa 5 on nähtävissä lamellien alapuolella oleva tila 31 pohja-harjanteiden ollessa lietteen poistoputkien 32 välissä. Vaihtoehtoisesti suuremmissa laitoksissa voidaan pohja tehdä tasaiseksi lietteen kaapimista varten koneen avulla.

Kuvio 6 esittää poikkileikkausyksityiskohtaa kaukalosta 13 näyttäen, miten kaukalon alla olevalla vedellä on vapaa kulku aukkojen 2 kautta syöttöväleihin, kun taas siivilät 11 estävät veden pääsyn poistoväleihin. Kaukalon yläpuolella on päinvastainen tilanne, jossa aukot 12 sallivat käsitellyn veden pääsyn kaukaloon 13 poistoväleistä, kun taas kaukalon pystyreunat estävät veden tulon syöttöväleistä kaukaloon 13.

Esillä olevan keksinnön mukainen toiminta sisältää useita itsestään selviä etuja aikaisemmin tunnettuun lamellitekniikkaan verrattuna kaikilla sovellutusalueilla, kuten pintavettä, juomavettä ja kunnal- 6 67488 lista sekä teollisuusjätevettä käsiteltäessä. Lisäksi keksinnön mukaista lamellijärjestelyä voidaan soveltaa alueilla, esim. tulva-ja ylivuotoveden käsittelyyn, joiden yhteydessä tavanomaista lamel-litekniikkaa ei ole voitu ottaa käyttöön ilman erikoisjärjestelyjä.

Sen johdosta, että vesimassan virtaussuunta muutetaan syöttö- ja poistovälien välisessä kammiossa, öljy ja vaahto erotetaan tehokkaalla tavalla tätä tarkoitusta varten varatussa erillisessä lamelli-kammion vieressä sijaitsevassa erillisessä kammiossa vaaditun viipy-misajan jälkeen lamellien syöttöväleissä.

Eteen- ja taaksepäin lamelliyksikön kautta virtaava vesi luo myös mahdollisuuden laskeutuneen pohja-aineksen jakamiseen kevyeeseen ja rasakaampaan ainekseen. Valitsemalla lamellin kokoniaspinta-ala sopivalla tavalla syöttöväleissä poistovälien vastaavaan pintaan verrattuna ja aloittamalla laskeutumisnopeudesta eri ainesosakokoja varten, voidaan ainesosakokojen rajat molempia pohja-ainesosia varten valita suhteellisen vapaasti. Tämä jakamismahdollisuus on erittäin tärkeä useiden sovellutuksien yhteydessä, ennen kaikkea erotettaessa hiekkaa ja lietettä tulvavedestä, erilaisia kuitukokoja selluloo-sateollisuuden jätevedestä, hiekkaa/lietettä puuteollisuuden pesuvedestä jne.

Jako yhteen tai kahteen pohja-ainesosaan, pinta-ainekseen ja kirkkaaseen vaiheeseen muodostaa keksinnön perusajatuksen ainesosien jakolaitteena, ja tästä syystä tämäntyyppiselle lamellijärjestelylle on annettu nimi "ainesosien jakolaite".

Menetelmä ainesosien erottamiseksi hydrostaattisen differentiaali-paineen avulla tekee mahdolliseksi ottaa jatkuvasti käyttöön erilaisia ainesosia tästä järjestelmästä. Vaihtelevien ja joskus hyvin suurien virtausten yhteydessä (esim. käsiteltäessä tulva- ja yli-vuotovettä) voi keksinnön mukainen lamellijärjestelmä toimia aivan virtauksen jakolaitteen tavoin. Tämä tekee puolestaan mahdolliseksi käyttää tulvavettä ja viivytysaltaita erotettujen pohja- ja pinta-ainesosien varastoimiseen sadeveden asemasta, kuten nykyään on tapana. Muutos tulvavesialtaiden toiminnassa yhteistoimintaa varten esillä olevan keksinnön mukaisen lamellijärjestelmän kanssa saa aikaan huomattavia säästöjä allastilavuuksien kustannuksissa.

7 67488

Ylivuoto- ja tulvaveden käsittely suoritetaan nykyisin pääasiassa varastosäiliöiden avulla tarkoituksena luoda tasoitus niille huippu-virtauksille, joita esiintyy putkijärjestelmässä sateisena kautena. Nämä varastosäiliöt on yleensä suunniteltu tasoitusaltaiksi, yli-vuotosäiliöiksi, viivytyssäiliöiksi tai sadevesisäiliöiksi. Sen jälkeen kun sade on lakannut, voidaan altaan sisältö osittain täydellisesti johtaa takaisin vedenkäsittelylaitokseen tavanomaista käsittelyä varten.

Käytännössä esiintyy kaksi erilaista järjestelmää, nimittäin erillinen ja yhdistetty putkistojärjestelmä. Ensimmäisessä tapauksessa tulva- ja jätevesi (kotitalousvesi ja vastaava) johdetaan kulkemaan erillisissä putkissa, jälkimmäinen jäteveden käsittelylaitokseen, josta puhdistettu vesi johdetaan vastaanottoaltaaseen, ja edellinen viivytysaltaaseen, josta tulvaveden muodostelma osa voidaan johtaa jäteveden käsittelylaitokseen, mutta ainakin suurta tulovirtausta varten voidaan suurin osa vedestä johtaa suoraan veden vastaanotto-altaaseen. Suuria tulovirtauksia varten jokin määrä jätevesijärjes-telmässä olevaa vettä on johdettava ylisyöksypatojen kautta jäteveden käsittelylaitoksen ohi veden vastaanottoaltaaseen.

Yhdistetyssä putkistojärjestelmässä jätevesi ja tulvavesi johdetaan yhdessä jäteveden käsittelylaitokseen. Suurempien tulovirtausten vastaanottamista varten on myös käytettävä ylisyöksypatoja, jolloin ylivuotovesi voidaan osittain johtaa suoraan veden vastaanottoaltaaseen ja osittain viivytysaltaaseen, josta osa koottua ylivuotovettä voidaan mahdollisesti johtaa jäteveden käsittelyaltaaseen.

Tätä varastosäiliöiden käyttöön perustuvaa tekniikkaa rajoittavat huomattavasti erittäin suuret investointikustannukset. Vaikka altaat mitoitettaisiinkin sadetta varten suhteellisen kohtuullisilla sade-arvoilla, tulee altaista suhteettoman suuria ja kalliita. Tämän lisäksi tasoitusvaikutus tulee rajoitetuksi, koska altaat täyttyvät nopeasti normaalien sateiden yhteydessä. Lisäksi ei mitään kunnollista vedenpuhdistusprosessia tapahdu näissä altaissa.

Myös muita menetelmiä on kokeiltu vaihtelevassa määrin, kuten siivilöimistä, lietteenpoistoa, desinfioimista, flotaatiota, suodatusta ja kemiallista saostusta. Vaikka tietty puhdistusvaikutus veden laadun suhteen saavutetaankin näiden menetelmien avulla, on tämä vaiku- 8 67488 tus kuitenkin rajoittunut suhteellisen alhaisiin ja pysyviin virtauksiin. Jatkuvana vaikeutena ovat suuresti vaihtelevat kuormitukset, jotka aiheutuvat sateen johdosta. Näistä syistä ei mikään näistä menetelmistä ole saavuttanut huomattavampaa menestystä. Vain viivytysaltaita käyttämällä näiden käsittelymenetelmien ohella voidaan tyydyttäviä käsittelyvaikutuksia saada aikaan myös vaihtelevien virtausten yhteydessä. Tämä voidaan kuitenkin saada aikaan vain kohtuuttoman korkeiden investointikustannusten avulla.

Esillä oleva keksintö kohdistuu mentelmään, jonka avulla on menestyksellisesti voitu vähentää huomattavasti vaadittujen varastoaltaiden tilavuuksia ylivuoto- ja tulvavettä varten samanaikaisesti kun virtauksen tasoitusvaikutuksen avulla on veden laatua voitu parantaa. Allastilavuuksien vähentämisen ansiosta menetelmä sisältää huomattavasti alhaisemmat laitoskustannukset kuin tavanomaisten tasoitus- tai viivytysaltaiden yhteydessä.

Kuvio 7 esittää jäte- ja tulvaveden käsittelyä käyttämällä keksinnön mukaista laitetta. Pääperiaatteena on jakaa sadevesi ennen vii-vytysallasta kolmeen tai useampaan aineosaan, jolloin sadevesi johdetaan sopivalla tavalla viivytysaltaan ohitse suoraan veden vas-taanottoaltaaseen. Viivytysallas on tarkoitettu sen sijaan virtauksen jakamisen yhteydessä erotettujen jäljellejääneiden aineosien, so. hiekan ja pohjalietteen sekä vaahdon ja öljyn vastaanottamista varten. Koska näiden aineosien virtaus on vain pieni osa itse sadeveden virtauksesta, on varastosäiliön tilavuuden tarve luonnollisestikin suuresti vähentynyt.

Sade-ja/tai ylivuotovesi johdetaan putken 51 kautta kaaviomaisesti esitettyyn lamellierotusyksikköön 52, joka on keksinnön mukainen ja jota on yksityiskohtaisemmin selostettu edellä ja jossa virtaus jaetaan ainakin kolmeen erilaiseen osavirtaukseen. Päävirtaus, käsittäen veden, josta on poistettu vaahto ja laskeutunut liete lamel-lien yhteydessä, kootaan kaukaloon 53 ja siirretään siitä johdon 54 kautta veden vastaanottoaltaaseen. Pohjaliete kootaan kammioon 55 lamellien alle ja siirretään siitä johdon 56 kautta varastoaltaaseen 57. Vaahto ja mahdollinen öljy kootaan kaukaloon 58 ja siirretään johdon 59 kautta samaan varastoaltaaseen 57. Aikoina, jolloin altaaseen liittyvä jäteveden käsittelylaitos on kewen kuormituksen alaisena erityisesti öisin kuivalla säällä, siirretään altaan sisältö johtoihin 60 ja pumppuun 61 lisäkäsittelyä ja vaarattomaksi tekemis tä varten.

9 67488 Järjestelyn seurauksena, joka sisältää lameliivälien kautta kulkevat kaksinkertaiset väylät, voidaan keksintöä käyttää lisäksi erottamiseen syöttöväleissä flotaation avulla samanaikaisesti laskeutuk-sen kanssa poistoväleissä. Tässä tapauksessa hienoksi jakautuneet ilmakuplat syötetään joko tulokanavaan 1 tai lisätään tulovirtauk-seen sopivassa kohdassa ennen veden tulemista syöttökanavaan. Ilma-kuplat kiinnittyvät lieteainekseen, joka kelluu veden pinnalla syöttövälien 3 sisällä ja joka voidaan sitten poistaa vaahtona laitteen 5 ja 6 avulla. Raskaammat ainesosat laskeutuvat samanaikaisesti syöttöväleihin, kun taas kevyet ainesosat, joita ilmakuplat eivät ole vieneet mukanaan, laskeutuvat poistoväleihin. Tämä flotaation ja laskeutuksen muodostama yhdistelmä on erityisen käyttökelpoinen puhdistettaessa vaikeasti laskeutuvia ainesosia sisältävää jätevettä.

Keksinnön mukainen lamellijärjestelmä sisältää lisäksi joukon käytännöllisiä etuja huollon ja toiminnan kannalta katsottuna. Erillisten kammioiden käytön avulla öljyn ja vaahdon poistamista varten muodostuu samalla vapaa yhteysväylä lamellien alapuolella olevaan kammioon, mikä luonnollisestikin helpottaa kaikenlaista tarkastus- ja puhdistustyötä.

Lamellijärjestelmä sallii tulo- ja poistokanavien ryhmittämisen lamellirakenteen yhdelle puolelle ja kaikkia erotettuja ainesosia varten tarkoitettujen kanavien ryhmittämisen toiselle puolelle.

Tämä saa myös aikaan hyvät tarkastusmahdollisuudet ja edesauttaa eri yksikköjen suoraviivaista asettamista lamellijärjestelyssä.

Claims (4)

10 67488

1. Laite aineiden erottamiseksi saastuneesta vedestä järjestelmällä, jossa on vinosti järjestetyt lamellit, jotka on yhdistetty saastuneen veden syötön ja puhdistetun veden poiston laitteisiin siten, että syötetty vesi virtaa määrättyjen lamellien välisten rakojen (3) välistä ensin ensimmäisessä vaakasuorassa suunnassa, ja jossa on avonainen kammio (4), jossa veden virta-ussuuntaa käännetään, jonka jälkeen vesi virtaa loppujen rakojen (9) läpi laitteissa vastakkaisessa toisessa vaakasuorassa suunnassa puhdistetun veden poisjohtamiseksi, jolloin laskeutuvat aineet, kuten hiekka ja liete putoavat alas raoissa, ja kelluvat aineet nousevat ylös raoissa, tunnettu siitä, että kammiossa (4), jossa veden virtaussuuntaa käännetään, on laite (5) kelluvien aineiden, kuten öljyn ja vaahdon, poistamiseksi, ja että rakojen (9) toisen virtaussuunnan tulopäät on suljettu vaahtosiivilän (10) avulla kelluvien aineiden pääsyn ehkäisemiseksi ylemmälle alueelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite kelluvien aineiden poistamiseksi on varustettu kaukalolla (5), joka johdon (7) kautta on yhdistetty kokoojakanavaan (8).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että rakojen (9) toisen virtaussuunnan poistopäät alemmalla alueella on suljettu siivilän (11) avulla, ja että nämä raot (9) ylemmällä alueella on varustettu ylivuotoaukoilla (12), joissa on säädettävät padot (14), joiden kautta virtaus johdetaan kokooja-kanavaan (1) .

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kelluvien aineiden erottamiseksi raoissa (3) ensimmäiselle virtaussuunnalle on järjestetty laitteet, joilla lisätään tai sekoitetaan ilmaa.