FI67485C - Skida - Google Patents

Description

I- ~:~l KUULUTUSjULKAlSU . n . n r W C11) utlAggnincsskrift 674 8 5 C (45) Patent ccddclat (51) KvJk?/fc*.a.3 A 63 C 7/06 SUOMI—FINLAND pj) 792093 (22) Htkemh^ll»·—03.07.79 ' " (23) AMnafMvt—GlklglMtadag 03.07.79 (41) Tttttuc JufldMksl — BttvK affaml| 21.01.80

Patentti ja rekifteHhalUtu» (44) Nl)«Mfc4|Mnoft J· kuuL|u<kaiMn pvm. - -. ,, ratene· och regtsteretyrelwn ' AmMcm uttafd och uti.*kr#wn pobUcarad . iz.öh (32)(33)(31) «oioikMa —Safird prtoricot 20.07.78 30.11.78 Itävalta-Österrike(AT) A 5280/78, A 8556/78 (71) Fischer Gesellschaft m.b.H., Griesgasse 10-11, A-A910 Ried im Innkreis,

Itäva1ta-Österr ike(AT) (72) Adolf Staufer, Ried im Innkreis, ItävaIta-Österrike(AT) (7A) Leitzi nger Oy (5A) Suksi - Skida

Keksinnön kohteena on suksi, jolla on liukupinta, joka on varustettu liukumis-pito-ominaisuuksien aikaansaamiseksi ainakin osalla pinta-alastaan lukuisilla sahahammasmaisilla porraskorok-keilla, jolloin porrasreunat on järjestetty suoraviivaisesti ja olennaisesti kohtisuoraan suksen pituusakseliin nähden, suksen leveydelle on järjestetty kulloinkin useampia porraskorokkeita ja kaksi pituusuuntaisen välimatkan päässä peräkkäin seuraavaa poikittaisriviä on siirretty toisiinsa nähden poikittaissuunnassa sopivimmin syvennyksen leveyden puolikkaan verran. On tunnettua varustaa suksien, varsinkin hiihtosuksien liukupohja lipsumisen estämiseksi tai vaikeuttamiseksi porrasmaisilla profiloinneilla, joiden kylki kohoaa verraten tasaisesti suksen kärkeä kohti, samalla kun suksen takapään puoleinen kylki on jyrkkä, sopivimmin liukupintaan nähden kohtisuora. Tämä hammasmainen pitkittäispro- 2 67485 fiili painuu kuormitettaessa lumeen ja muodostaa hammastuksen, jolla on olennaisesti pienempi liukuvastus eteenpäin kuin taaksepäin. Tehoa täytyy pitää parhaana, kun profilointi voi siirtää riittävän tangentiaalisen voiman taaksepäin potkua varten diago-naaliporrastuksessa ja jää saavuttamaan eteenpäin mahdollisimman suuren liukuvuuden. Tällaisten profilointien teho riippuu suuresti ladun laadusta, ja tavallisesti ne antavat nousuapua kovilla, jäätyneillä laduilla, kun taas pehmeillä laduilla on todettu huono liukumiskyky. Tietyissä määrissä voidaan vaikuttaa tehoon profiloidun pinnan suuruusmuutoksella, mutta suuri merkitys on myös profiloinnin muodolla ja valmistuksella.

Profiloinnin yksinkertaisempana muotona ovat hammasmaiset, poikittain kulkevat, suorareunaiset portaat, joiden leveys on likimain yhtä suuri kuin niiden syvyys. Koska tällaisilla portailla on pyrkimys aiheuttaa kolinaa, terotetaan ne usein tai tehdään ristikkäin. Myös käyristetyllä reunalla aikaansaadaan suurempi rauhallisuus hiihdettäessä. Lisäksi on tunnettua otsajyrsimien välityksellä, joiden akseli on kalteva muutaman kaariasteen verran pinnan normaaliin nähden, jyrsiä puolikuun muotoisia syvennyksiä liukupohjapäällysteeseen tai näin valmistetulla meistolevyllä meistää tämän kuvion negatiivi. Erityisesti tällaisten yskittäisten portaiden, joiden läpimitta on ainoastaan murto-osa suksen leveydestä, rivittäisessä sovituksessa esiintyy kalansuomumaisia tai kattotiilimäisiä kuvioita, varsinkin kun peräkkäiset rivit on siirretty toisiinsa nähden (AT-patentti-julkaisu 291.062). Tällaisissa sovellutusmuodoissa esiintyy mm. se epäkohta, että portaiden reunojen teräväkulmaisesti kulkevat syvennykset pyrkivät jäätymään, minkä johdosta pitoteho pienenee.

Tämän keksinnön tehtävä on aikaansaada suksi, jolla voidaan välttää tämä epäkohta ja aikaansaada selvä parannus pitoon ja liukukykyyn kaikissa lumiolosuhteissa. Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen tunnusmerkin mukaisesti.

3 67485

Keksinnön muita yksityiskohtia selitetään lähemmin, viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa on esitetty profiileiden kuvioiden muodostukseen ja valmistukseen käytettyjen laitteiden sovellutusesimerkkejä ja joissa:

Kuvio 1 esittää päältä nähtynä yhden syvennyksen sovellutusmuotoa.

Kuvio 2 esittää kuviosta 1 pitkin viivaa II-II otettua leikkausta.

Kuvio 3 esittää kuviosta 1 pitkin viivaa III-III otettua leikkausta.

Kuvio 4 esittää suksen liukupinnassa olevan profiloinnin erästä sovelltusmuotoa.

Kuvio 5 esittää kuviosta 4 pitkin viivaa v-V otettua leikkausta.

Kuvio 6 esittää profiloinnin poikittaisprofiilia, joka profilointi on valmistettu kuvioiden 4 ja 5 mukaisella korko-meistillä.

Kuviot 7 ja 8 esittävät edelleen kuvion 4 mukaisen profiloinnin muita sovellutusmuotoja.

Kuvio 9 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen rakenteen mukaista leikkuurullaa.

Kuvio 10 esittää yksinkertaistettuna kuvion 4 mukaista kuviointia.

Kuvio 11 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisilla välineillä varustettua laitetta suken liukupinnan työstämiseksi.

4 67485

Kuvio 12 esittää sivulta nähtynä laitteen toista sovellutusmuotoa.

Kuvio 13 esittää päältä nähtynä kuvion 12 mukaisen laitteen teräsovi-tusta kuvion 10 mukaisen yksinkertaistetun kuvioinnin valmistamiseksi .

Kuvio 14 esittää sivulta nähtynä kuvion 12 mukaisen laitteen muutettua sovellutusmuotoa.

Viitenumerolla 1 on merkitty yksittäistä, profilointiin kuuluvaa syvennystä, jonka muoto ja profiili riippuu leikkuutyökalun muodosta, sen yksittäisten terien kulmavälistä, leikkuutyökalun ohi johdetun pinnan syöttönopeudesta ja peräkkäin seuraavien syvennysrivien limitys-määrästä .

Leikkuutyökalun säde R on sovitettu siten, että halutulla leikkuule-veydellä b saavutetaan haluttu porrassyvyys t. Esimerkiksi kun leveys b on 20 mm ja haluttu syvyys t 0,3 mm, tarvittava leikkaussäde on 166,7 mm. Syvennyksen 1 pituus voidaan sovittaa syvyyden t mukaan muuttamalla leikkuukulmaa alkuperäiseen pintaan nähden. Esimerkiksi leikkauksen vaippaviivan ollessa suora aikaansaadaan pituudeksi 10 mm ja syvyydeksi t 0,3 mm, leikkuukulman ollessa 1,7°.

Leikkauksen vaippaviiva, joka kuviossa 3 muodostaa syvennyksen nousevan kaltevan pinnan, joka on tehty suoraviivaiseksi, kuviossa 1 on hyberpeli. Jos leikkuutyökalu syvennyksen pituussuunnassa hiotaan sopivalla tavalla kuperaksi, syntyy pituussuunnassa kovera kalteva pinta 2 ja leikkuuviiva lähenee ympyrän kaaren muotoa. Jos leikkuu-työkalu hiotaan koveraksi, syntyy siis kaltevan pinnan 2 sen pituussuunnassa kupera muoto ia voidaan aikaansaada kolmiomaiset leikkaus-kuviot.

Pinnan keksinnön mukaisen profiloinnin muodostaa se, että siirtämällä leikkuutyökalun asemia pinnan pituus- ja poikkisuunnassa määrätyillä askelväleillä poikkisuunnassa, pituussuunnassa sekä kahden peräkkäisen poikkirivin siirrolla sopivimmin puolet arvosta D^, Yksittäiset syvennykset sijoitetaan vastatusten leikkaukseen nähden siten, että ne muodostavat erittäin tylppäkulmaiset leikkausviivat. Profilointia selitetään lähemmin seuraavassa viitaten kuvioihin 4-8.

5 67485

Kuvio 4 esittää profilointia, joka aikaansaadaan seuraavilla arvoilla: Leikkaussäde R: 201,6 mm o

Leikkauskulma: 1,7

Leikkausleveys b: 22 mm

Leikkauspituus 1: 10 mm

Leikkaussyvyys t: 0,3 mm

Leikkaus laajuus poikittain D^: 20 mm

Leikkauslaajuus pitkittäin D : 5 mm 1j

Peikittaissiirtymä V^: 10 mm {sDq/^)

Leikkuutyökalun vaippaviiva: suora Tällöin käy selville T-muotoiset siirtymäviivat, jolloin alkuperäinen pinta katoaa täysin ja profiloinnin muodostavat täydellisesti yksittäiset syvennykset. Kuitenkin on myöskin mahdollista käyttöarvoja sopivasti muuttamalla aikaansaada profilointi, jossa myöskin alkuperäisen pinnan jäännökset pysyvät näkyvissä. Keksinnön mukaisen profiloinnin vaikutuksesta muodostuvat poikkisuunnassa yksittäiset sahanhammas-maiset, porrasmaiset kaltevat pinnat, jotka Doikkiprofiileissa kohoavat tasaisena käyränä suurimpaan korkeuteensa ja viettävät siten jälleen laakeasti. Kuvio 5 esittää kuviosta 4 pitkin viivaa V-V otettua leikkausta. Huomataan selvästi, että portaat on erotettu toisistaan laakealla ympyrän muotoisella laskeumalla. Yksittäisten porrasmaisten kaltevien pintojen leikkausviivat ovat laakeita siten, ottä niihin ei voi tarttua lunta eikä jäätä. Päinvastoin yksittäisten syvennysten leikkaamiseen nähden portaat kohovat pöhjapinnasta.

Kuvio 6 esittää erään profiloinnin poikkiprofiilia, joka profilointi on valmistettu korkomeistämällä korkomeistillä kuvioiden 4 ja 5 mukaan. Vaikka tässä profilointi esittää negatiivia, erotetaan portaat toisistaan samanlaisilla laakeilla, erittäin tylppäkulmaisesti leikatuilla syvennyksillä. Tällöin eroavaisuutena kuvioon 5 nähden portaat kohoavat kuperana kaarena suurimpaan korkeuteensa.

Kuvio 7 esittää profilointia, joka on muodostettu muuten samoilla arvoilla kuin kuviossa 4. käyttäen leikkuutyökalun vähän kuperaa vaippa-viivaa. Tällöin yksittäisen laskeuman leikkausviiva ei ole hyberpeli, vaan likimain ympyrän kaari. Näin leikkausviivat eivät kulje yhdensuuntaisesti pituusakselin kanssa, vaan päällekkäin niin, että esiintyy yhdessä kruunun muotoinen kuviointi. Kuvio 8 esittää profilointia, joka on muodostettu samoilla arvoilla kuin kuvion 4 mukainen profiloin- 6 67485 ti, käyttäen kuitenkin leikkuutyökalun vähän koveraa vaippaviivaa. Tällöin yksittäisen syvennyksen leikkausviiva tasopinnan kanssa ei ole hyberpeli, vaan likipitäen kolmiomainen. Tämän johdosta leikkausviivat eivtä kulje yhdensuuntaisesti pituusakselin kanssa,; kuten kuvion 4 mukaisessa profiloinnissa, vaan kulmassa toisiinsa nähden niin, että esiintyy kuvion 7 mukaiseen kruunukuvioon nähden vastakkainen kuvio.

Kuvioiden 4, 7 ja 8 mukaisten profilointien välinen teknillinen ero käy selville siitä, että kuormitettaessa latuun tarttuvien porras-reunojen pituus on erilainen niin, että kulloinkin peräkkäin seuraavan poikittaisrivin reunat limittyvät enennän tai vähemmän. Tällöin kuvion 7 mukaisessa profiloinnissa esiintyy pienin ja kuvion 8 mukaisessa profiloinnissa suurin limitys. Viimeksi mainitussa tapauksessa esiintyy vähentynyt hankauskitka laakean porrasreunaan siirtymän johdosta. Tällä tavalla on mahdollista ohjata potkutehoa yksinomaan leikkuutyökalun vaippaviivan kaarevuudella. Profilointi valmistetaan sillä tavalla, että ensin pinnan tulopäässä leikkuutyökalun kiertyessä ja profiloitavaa pintaa syötettäessä poikittain aallon akselin kierto-akseliin nähden nostetaan laskeumariviä syöttösuunnassa. Sitten kun profiloitavassa pinnassa poikittain sen pituussuuntaan nähden on valmistettu rivi tällaisia laskumia, siirretään pintaa pituussuunnassa, ts. kohtisuorasti valmistettuun laskeumariviin nähden laskeuman pituus vähennettynä halutun limityksen pituudella, minkä jälkeen seuraava laskeumarivi valmistetaan siirrettynä esim. puoli laskeuman leveyttä edelliseen nähden. Tätä tapahtumaa toistetaan siksi, kunnes koko DrofHoitava pinta esittää laskeumista muodostettua kuviota, jossa laskeumat ovat viettäviä pintaa kohti ja viettävät tästä vähitellen viistosti eteenpäin ts. suksen kärkeä kohti seinämään 3 saakka, joka on muodostettu ympyrän kalotin muotoiseksi.

Leikkuutyökalu voi olla tehty esimerkiksi terän, jvrsimen tai poraus-tuurnan muotoiseksi.

Keksinnön mukaisen laitteen eri sovellutusmuotojen seuraavassa selityksessä viitataan kuvion 10 mukaiseen kuvioituksen eli profiloinnin yksinkertaistettuun kuvaan, jossa vierekkäiset T-kuvioiden portaat on pidennetty niin pitkälle, että ne koskettavat ja peittävät edellisen T-kuvion haaroja. Tässä kuvioituksessa toisen ryhmän syvennysten poik-kirivit on merkitty I:llä ja tähän nähden siirrettyjen ryhmä 11:11a.

67485

Kuvion 9 mukaan laitteen muodostaa leikkuuvalssi tai -rulla 10, jossa on kaksi sarjaa teriä 11, jolloin kummankin sarjan terät on kiinnitettv vierekkäin ja tiiviisti peräkkäin rullan vaipan kehälle sektoriin a vast, 3 ja jolloin molemmat sektorit sijaitsevat diametraalisesti vastakkain- Viereisten terien sivuttainen välimatka vastaa pituussuunnassa suoralla viivalla olevien syvennysten kahden rivin välistä askelta, tässä tapauksessa kahden rivin I ja II välistä välimatkaa, ts. välimatkaa DT. Tällöin toisen sektorin terät on siirretty toisen sektorin teriin nähden ja siirron määrä tässä tapauksessa on VR eli Dq/2. Työasemassa rullan 10 kiertoakseli 30 sijaitsee työstettävän pinnan pituussuunnassa, esillä olevassa tapauksessa yhdensuuntaisesti suksen reunan kanssa.

Leikkuurullan 10 työtapaa voidaan havainnollistaa viitaten kuvioon 11. Pingotuspöydälle 12 pingotetaan esimerkiksi hiihtosuksi 13 siteen kohdalla voiman Q vaikutuksella ja molemmissa päissä voiman P vaikutuksella. Pingotuspöytään 12 on tehty aukko 14, jossa suksen 13 liukupinta on vapaana leikkuurullan 10 sisäänpanoa varten, joka viedään suksen liukupintaa vasten niin, että toinen teräsarja voi alkaa toimintansa liukupinnan sivureunan kohdalta. Edellyttäen, että sektorin a teräsarja alkaa rivit I vasemmalta oikealle, tulee leikatuksi poi-kittaisrivien I ensimmäinen syvennys. Koska sektorissa a on viisi terää, tulee samanaikaisesti leikatuksi viisi poikittaisriviä. Kuten kuviosta 10 käy selville päätteleminen, otetaan pois ainoastaan puolet syvennyksistä. Leikkuurullan 10 edelleen pyöriessä sektorin R terät alkavat vaikuttaa ja ne leikkaavat riviin Ia nähden pituuden VR = D^/2 verran siirrettyjen syvennysten ensimmäisen pitkittäisrivin Ha. Toi se" rivin Ib leikkaamiseksi leikkuurulla 10 täytyy kytkeä edelleen tahtiin siirtymän VR suuruusluokassa, minkä jälkeen sektorin a terät leikkaavat pitkittäsirivin Ib syvennykset. Tämä tapahtuma . toistuu siksi, kunnes leikkuurulla on työstänyt pinnan koko leveyden, minkä jälkeen suksi siirretään Dingotuslaite mukaanluettuna kantaosaan kohdistuvan voiman C vaikutuksella leikatun kuviosarjan pituuden verran pituussuunnassa A ja valmistetaan seuraava kuviosarja edellä selitetyllä tavalla. Näin leikataan kuviosarja toisensa jälkeen siksi, kunnes koko profiloitava alue eli koko suksen liukuninta on kuvioitu.

Luonnollisesti on olemassa mahdollisuus pingottaa mvöskin useita suksia vierekkäin ja työstää peräkkäin, jolloin leikkuurulla kulkee asteittain kaikkien suksien liukupintojen yli yhdessä työvaiheessa 8 67485

Seuraavassa selitetään keksinnön mukaisen laitteen sovellutusmuodcissa tapahtuvaa leikkuutyökalun syöttöä poikittain suksen liukupintaan nähden.

Kuvioiden 12 ja 13 mukaisessa laitteessa on heilahtavasti ripustetut iskuterät 15, jotka on sovitettu kahteen toisiinsa nähden siirrettyyn riviin ja joiden lukumäärä vastaa jokaisessa rivissä valmistettavien syvennysten lukumäärää. Jotta terät eivät estäisi toisiaan, ne on sovitettu sellaisin pitkittäisvälein, että siirretyt terät leikkaavat edellä siirrettyjen syvennysten lähinnä seuraavan rivin. Esillä olevassa tapauksessa, jossa kuvion 10 mukaan syvennysten yhdessä rivissä on kaksi kokonaista ja kummassakin reunassa puoli syvennystä ja lisäksi siirretyssä rivissä kolme kokonaista syvennystä, on järjestetty seitsemän terää, nimittäin yhteen riviin neljä ja toiseen riviin kolme, jolloin rivit on välin 2Dl päässä toisistaan niin, että terät leikkaavat kulloinkin syvennysten vierekkäisen riviparin I, II toisen rivin I yhdessä seuraavan riviparin siirretyn rivin kanssa.

Jokaisen leikkauksen jälkeen suksi tai ryhmä suksia, useiden vierekkäin sovitettujen suksien tapauksessa, työstetään samanaikaisesti vastaavalla lukumäärällä teriä suksen pituussuunnassa, ts. siirrettynä nuolen A suunnassa askeleen verran, tässä tapauksessa pituuden Dl verran.

Jokaisen rivin iskuterät 15 on yhdistetty suunnilleen niiden pituuden keskikohdalla yhteisellä palkilla 19, ja niiden leikkauksista 16 poispäin olevat päät on laakeroitu kenkäelimen välityksellä akselin 17 ympäri kääntyvästi, jolloin molemmat rivit on liitetty männän 20 männänvarteen 18, jota mäntää liikutetaan hydraulisessa tai pneumaattisessa sylinterissä 21. Selvyyden vuoksi kuviossa 12 on esitetty ainoastaan yhden rivin terät, samalla kun siirretyn terärivin välissä olevan terät on esitetty niiden akseleilla 17.

Kuvio 14 esittää samantapaista laitetta kuin kuvio 12 sillä erolla, että iskuterien 15 leikkuuliikettä ohjataan mallineella 22, joka painaa terät 15 vastajousien 23 voimaa vasten suksen 25 profiloitavaa pintaa 24 vasten. Terät on ohjattu runkokappaleessa 27, jossa jokaiseen terään liittyvä vastajousi 23 nojaa runkokappaleen istuinta 28 ja terän 15 laippaa 29 vasten. Runkokappaletta 27 terineen 15 käytetään samoinkuin kuvion 12 mukaista laitetta hydraulisen tai pneumaat- 67485 tisen sylinterin 21 välityksellä, kuitenkaan ei kääntöliikettä varten, vaan terien 15 edestakaista liikettä varten, jolloin samanaikaisesti ohjataan terien ylösalasliikettä riippuvaisena mallineesta 22.

Luonnollisesti keksinnön puitteissa voidaan tehdä erilaisia rakenteellisia muutoksia. Niinpä yksinkertaisuuden vuoksi puhutaan suksien tai sen tapaisten liukupinnassa olevien profiileiden leikkaaamisesta. Kuitenkin on olemassa myöskin mahdollisuus leikata meistiin negatii-viprofiilit, joilla meistetään profiloinnit kuvioitavaan pintaan.

Edelleen keksinnön puitteissa voidaan valmistaa lukuisia muita laskeu-mayhdistelmiä. Niinpä esimerkiksi voidaan valmistaa kuvioita, joissa laskeumat on sovitettu jokaisessa rivissä välin päähän toisistaan ja tällaisten kuvioiden rivit limittyvät siirretyssä järjestyksessä niin, että jokainen laskeuma peittää edellisen rivin kahden vierekkäisen laskeuman välisen välitilan.

Edelleen on mahdollinen sellainen kuvio, jossa laskeumat on järjestetty välin päähän toisistaan, kuitenkaan riveittäin ei toisiinsa nähden siirrettyinä, jolloin laskeumien väliset välitilat on peitetty pienellä laskeumalla, joka yhdistää myöskin seuraavan rivin vierekkäiset laskeumat.

Lopuksi on olemassa mahdollisuus järjestää kulloinkin kaksi riviä yhdenmukaisia laskeumia, jolloin kaksoirivit on siiretty toisiinsa nähden ja jolloin niissä kahden laskeuman pään väli voi olla yhtä suuri kuin puolet laskeuman leveydestä.

Pintojen edellä selitetyissä työstöissä kuvio leikataan välittömästi esim. suksen liukupintaan. Tässä kuvioiden muodostuksessa laskeuma syvenee suksen kärkeä kohti, jolloin mainittu seinämä 3 on tehty laskeuman suksen kärjen puoleiseen päähän. Kuitenkin on olemassa myöskin mahdollisuus leikata keksinnön mukaisen menetelmän mukaan korkomeistin pintaan kuvioinnin negatiivi, minkä jälkeen korkopainantameistillä meistetään kuvioitus suken tai muun liukuvälineen liukupintaan.

Vaikka keksintö ennen kaikkea on tarkoitettu kuvioituksen aikaansaamiseksi suksen pintaan, keksinnön puitteissa on mahdollista valmistaa vastaavanlaisia kuvioita myöskin muiden urheiluvälineiden pintaan, jotka on tarkoitettu liukumaan veden tai maan pinnalla.