FI67312B - Fogsvetsningsanordning foer oeverlappsfog - Google Patents

Description

I55r^l [B] KUULUTUS1ULKAISU r n ι λ r, lBJ pi) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6731 2 ^ T ^ (51) 1mxL /tatCU3 B 23 K 11/06 SUOMI—FINLAND pi) 760709 (22) HtkemhfUv» —An*ekninf»d«I 17.03.76 ' ' (23) ΑΗηιρβΙνλ—GllclfK«tsd*g 17.03.76 (41) Tutkit (ulklMksi — Whrtt affancJlg 20 09 76

PttaftttI- ja rekl«teHh>llltu« (44) NihtMkrif»no« ]» kuuLjufluUMn - Pätene* och regietentyralMn 7 AmMcm uttajd odi utljkhftan pubUcarad 30.11.04 (32)(33)(31) Pjn^«*tjr «MoikMi*—B«t*rd prlorfcat 19.03*75 21.07.75 Sveitsi-Schweiz(CH) 3483/75, 9488/75 (71) Paul Opprecht, im hinteren Bernold, 8962 Bergdietikon , Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Paul Opprecht, Bergdietikon, Martin Kaul, Bellikon, Sveitsi-Schweiz(CH) (74) Le i tz i nger Oy (54) Limisauman saumahitsauslaite - Fogsvetsningsanordning för överlappsfog

Keksinnön kohteena on laite limisauman kiinnihitsaamiseksi hitsaamalla rullatun metallilevyn kaksi limittäin menevää reunaa vastakkain, johon laitteeseen kuuluu hitsausasema, jossa on vastakkain olevat rullat, kaksi vastakkaista litteää jatkuvasti uusiutuvaa lankaelektrodia rullien välissä, jolloin rullat on asennettu kulmaan limiliitoksen pitkittäiskeskitasoon nähden sellaisessa suunnassa, että rullat pyrkivät siirtämään reunoja sivuusuunnassa sisäänpäin, rullien eteen järjestetty Z-kisko, jonka sivuilla on vastakkain olevat reunojen ohjausurat, jotka vähitellen lähestyvät toisiaan mentäessä kohti Z-kiskon ulostulopäätä.

Sellaiset laitteet ovat tunnettuja, joissa peltien saumahitsaami-seksi ne täytyy limittyen johtaa kahden elektrodin väliin, jolloin hitsattavien peltien reunojen limityskohde on kapeampi kuin elektrodien hitsauspinnan leveys. Nämä menetelmät soveltuvat ilman vieraan aineen päällystettä olevien rautapeltien puristushitsaukseen. Jos sitä vastoin täytyy hitsata päällystettyjä, esimerkiksi sinkittyjä tai tinattuja peltejä, tämä menetelmä soveltuu hyvin huonosti, koska päällystemetalli siirtyy hitsauksen vaikutuksesta elektrodien pinnalle ja siten tekee kosketuspinnat epäpuhtaiksi, mikä tekee välttämättömäksi elektrodien jatkuvan kunnossapidon. Lisäksi nämä menetelmät 2 6731 2 soveltuvat ainoastaan huonosti ohuiden peltien hitsaukseen, joiden paksuus on esimerkiksi 0,15 - 0,5 mm, koska elektrodien hitsauspin-noissa syntyy lyhyen ajan kuluttua peltien reunoja vastaavia laskeutumia, jotka johtavat hitsausta varten hukkaan meneviin sivuvirkoihin niin, että muodostuu epätasainen hitsauksen laatu ja siten käyttökelvottomia liitoksia.

Lisäksi sellaiset menetelmät ovat tunnettuja, joissa peltien hitsaa-miseksi reunat johdetaan paljon limittyen lankaelektrodien väliin, jolloin hitsattavien peltien reunojen limityskohta on leveämpi kuin elektrodien hitsauspintojen leveys. Tämä menetelmä soveltuu päällystettyjen peltien hitsaamiseen. Sitä vastoin siinä esiintyvät seuraa-vat epäkohdat.

Sen johdosta, että limityskohta on tehty laajemmaksi kuin hitsaus-pinta, peltien reunojen uloimmat osat eivät tule hitsatuiksi ja syntyy pyrkimys, että nämä limittyvät, hitsaamattomat reunat taipuvat hitsatusta pellistä poispäin. Tästä on seurauksena, että esimerkiksi käytettäessä tällaisia hitsausmenetelmiä säiliöille, nämä voidaan myöhemmin hyvin huonosti päällystää esimerkiksi muovilla tai lakalla, koska taipuneet reunat muodostavat ei-päällystettävissä olevia katko-kohtia. Tällaisia hitsattuja säiliöitä käytettäessä voi keräytyä myöskin epäpuhtauksia hitsaamattomien katkokohtien väliin ja herkällä säiliön sisällöllä tämä voi turmeltua tietyissä olosuhteissa. Tosin sellaiset välineet, esimerkiksi sauman puristusrullat ovat tunnettuja, joiden tarkoituksen on peltien reunojen myöhempi juottaminen hitsi-saumasta ulospusertuneiden metallisten päällysteiden avulla, jolloin kuitenkin täytyy suorittaa sopivia toimenpiteitä halutun vaikutuksen saavuttamiseksi.

Jos lankaelektrodeina käytetään litteitä lankaelektrodeja, niin tämä johtaa hitsaustoiminnan edistyessä hitsauspisteen sydämen epätasaiseen muodostumiseen, jonka sydämen parhaimman muodon pitäisi jatkuvasti olla elliptinen. Jos tästä syystä käytettäisiin elliptisiä lanka-elektrodeja, niin hitsauspisteen sydän kyllä tulisi tasaisemmaksi, mutta ilmenisi vaikeuksia hitsaus jännätteiden esiintymisen johdosta, koska hitsauspisteen sydän voisi liikkua limityksen sisäpuolella, minkä johdosta peltien reunat voisivat kohota epätasaisesti, mikä yksipuolisesti vahvistuneen lovivaikutuksen johdosta johtaisi suurentuneeseen särövaaraan. Koska tässä menetelmässä, käytettäessä varsinkin nauhamaisia litteitä lankaelektrodej, tapahtuisi virran kulku

II

3 6731 2 koko elektrodipintojen yli ja siten hitsattava tavara kuumenisi koko elektrodien hitsauspinnan kohdalla, muodostuisi lankaprofiilia vastaavia lovia hitsattavaan aineeseen, joiden vaikutus johtaisi esimerkiksi paartamisen kohdalla näin hitsatun pellin säröihin.

Tämän keksinnön tarkoituksena on edellä mainittujen epäkohtien poistaminen, mikä aikaansaadaan siten, että rullalle pyöristetyn levyn reunat on puristettu uriin sivuille järjestettyjen, joustavien oh-jausleukojen avulla tai lähekkäin järjestetyillä joustavilla oh-jausrullilla, jolloin urien lähestyminen on järjestetty siten, että reunojen limitys on hitsauskohdassa rullien välissä suuruusluokaltaan vähemmän kuin 6 kertaa levyreunojen paksuus ja että lanka-elektrodien leveys on suurempi kuin reunojen limitys hitsauskch-dassa.

Keksintöä selitetään esimerkkinä viitaten piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää sivulta näntynä osaa vastushitsauskoneesta koneen jalustan ja sopivilla hitsauselektrodirullilla varustetun ylemmän ja alemman hitsauspitimen osineen.

Kuvio 2 esittää hitsaussuunnassa nähtynä suuremmassa koossa hitsaus-rullia sisäänjohdettunne kehyksineen.

Kuvio 3 esittää päältä nähtynä kuvion 2 mukaisia hitsauselektrodi-rullia.

Kuvio 4 esittää kuviosta 5 pitkin viiva IV-IV otettua leikkausta Z-kiskosta siihen liitettyine kehyksineen.

Kuvio 5 esittää kuviosta 4 pitkin viivaa V-V otettua Z-kiskon leikkausta.

Kuvio 6 esittää kuviosta 4 pitkin viivaa VI-VI otettua leikkausta.

Kuvio 7 esittää poikkileikkausta kahdesta langan muotoisesta hit-sauselc-ktrodista sisäänjohdettuine kehyksen reunoineen.

Kuvio 8 esittää hitsaustasossa kehyksen liikesuuntaan nähden kohtisuorasta vaikuttavaa keskiöintikehää.

4 6731 2 Tämä keksintö kohdistuu puoli- ja täysautomaattisiin pituussaumahit-sauskoneisiin pellin reunojen pitkittäishitsaamiseksi, kuten tämä esimerkiksi periaatteellisesti on selitetty sveitsiläisessä patenttijulkaisussa 370 175 ja tietyt yksityiskohdat sveitsiläisessä patenttijulkaisussa 429 982.

Näin kuviosta 1 käy selville vastushitsauskoneen osa 1, jossa on alempi kiinteä elektrodin pidin 3 ja ylempi, käännettävä elektrodin pidin 5. Näiden elektrodin pitimien 3, 5 päissä on alempi hitsauselektrodirulla 7 ja ylempi hitsauselektrodirulla 9. Näiden elektrodirullien 7, 9 päälle on johdettu lankaelektrodi 11, joka on poikkileikkaukseltaan suunnilleen suorakulmainen, jolloin paksuuden ja leveyden suhde on suunnilleen 1:2,5-5, tavallisesti 1:3,3-4,5. Tällöin kyseessä on hitaauskoneessa litteäksi valssattu pyöreä vanunki.

Elektrodihitsausrullat 7 ja 9 on varustettu kiertotapei11a vastaavasti 15 ja 16, jotka on sovitettu hitsauskoneen ylemmän ja alemman elektrodin pitimen 5 ja 7 haarukkamaisiin päihin. Kummassakin hitsauselektro-dirullassa 7 ja 9 on ura 18 lankaelektrodin 11 vastaanottamiseksi.

Kuten kuviosta 2 käy selville, lankaelektrodi 11 on sopivasti rullien 7 ja 9 profiilin päällä, kulkien urassa 18.

Kuviosta 4 käy selville Z-kiskon lisäksi myöskin kehys 20 reunoineen 21 ja 22, jotka on johdettu ylempään ja alempaan kiskon uraan vastaavasti 26 ja 27 ja puristettu sivulle sovitettujen ohjausleukojen 32, 33, 34 välityksellä kiskon ylemmän uran 26 pohjaa 29 vasten ja kiskon alemman uran 27 pohjaa 30 vasten. Säädettävät jouset 36, 37, 38 nojaavat toisella päällään hitsauskoneeseen ja parittain sovitettuina painavat ohjausleukoja 32, 33 ja 34 sopivalla voimalla kehystä 20 vastaan, millä kehyksen reunojen 21 ja 22 tarkan ohjauksen ja varsinkin niiden tarkan limityksen kannalta on ratkaiseva merkitys menestyksellistä hitsausta varten. Kuten kuvioista 5 ja 6 käy selville, molemmat kiskon urat 26 ja 27 sekä urien pohjat vastaavasti 29 ja 30 eivät kulje keskenään yhdensuuntaisesti, vaan hitsauksen kulun suunnassa lähenevät toisiaan. Sen tähden urien pohjien 29 ja 30 välimatka aluksi on sellainen, että hitsattavan kehyksen 20 reunojen 21 ja 22 limitys ulostulon ja sisäänkulun kohdalla on esimerkiksi suhteessa noin 1:4-1:8 kehyksen pituuden mukaan. Tällöin määrättyä tapausta varten limityksen alkuarvo on sopivimmin 3,5 mm ja loppuarvo 0,8 mm, Z-kiskon pituudella esimerkiksi 335 mm. Tämä antaa kulman, jonka Z-kiskon tuki-

II

5 6731 2 pinnat sulkevat sisäänsä, noin 20—60", esitetyssä tapauksessa sopi-vimmin 25-30". Tämä hitsauksen kulun suunnassa pienenevä limitys tekee mahdolliseksi valmistaa hitsaus tavara hitsisaumaa pitkin käytännöllisesti katsoen muuttumattomalla limityksellä. Kuitenkin tämän varmistamiseksi täytyy hitsattaessa tapahtuvan laajentumisvaikutuksen johdosta limitystä suurentaa selitetyllä tavalla sen mukaan, mitä kauempana tämä on varsinaisesta hitsauskohdasta ennen hitsausta.

Samassa mielessä vaikuttavat myöskin kuviossa 2 liioitellusti käännetyt hitsauselektrodirullat 7 ja 9, joiden akselit on käännetty normaalitasosta hitsaussuuntaan. Kääntökulma on sopivimmin suuruusluokkaa yksi aste (0,5-1,5°) hitsaussuunnan molemmin puolin, joka kulma on merkitty kuviossa 3 ja kokonaiskulma 2 Ψ.

Tällä varmistetaan se, että molemmat kehyksen reunat 21 ja 22 hitsauksen aikana puristetaan vastakkain toisiaan kohti niin, että, kuten kokeet osoittavat, peltikappaleeseen muodostuu tasaisesti peittävät kehyksen reunat 21 ja 22, joiden limitys on esimerkiksi 0,8 mm. Tämä vastaa käytännössä, kuten vastaavat hienohionnat osoittavat, puristus-hitsausta, jossa kappaleen paksuus hitsisauman kohdalla ei ole oleellisesti suurempi kuin yksinkertaisen pellin paksuus (noin + 30 %) .

Tava]lisessa limisaumahitsauksessa hitsisauman kohdalla on kaksinkertainen pellin päksuus.

Tässä mielessä on todettu edulliseksi valita kehyksen reunojen 21 ja 22 limitys hitsisauman kohdalla 3-6 kertaa pellin paksuiseksi, samalla kun lankaelektrodin 11 leveys valitaan sopivasti 2-3 kertaa limityksen levyiseksi. Tämä leveys esimerkiksi pellin paksuudella on 0,18-0,24 mm, tavallisesti noin 2 mm. Taloudellisista syistä on pyrittävä elektrodi- langan mahdollisimman pieneen leveyteen, joka on noin 2 mm esitetyissä olosuhteissa. Tällainen elektrodi lanka valmistetaan esimerkiksi pyöreäs- 2 tä langasta, jonka poikkileikkausala on 1,5 mm , samalla kun suurempia pellin paksuuksia varten, vastaten suurempia limitysleveyksiä, lanka-elektrodin leveyden täytyy olla suurempi ja siten on valittava paksumpi pyöreä lanka lähtölangaksi lankaelektrodia varten.

Jotta kiskon urien pohjien 29 ja 30 kartiomaisella muodolla varmistettaisiin vaadittu limitys, peltikehys puristetaan ohjausleuoilla 32-34 urien pohjia 29 ja 30 vastaan, jolloin puristuspaine voidaan sovittaa jännittämällä vastaavasti jousia 36, 37 ja 38 tai niitä löysäämällä olosuhteiden mukaan. Kuviossa 6 on esitetty säädettävä isku h .

6 6731 2

Ilman näitä ohjausleukoja ei voida taata kehyksen reunojen 21 ja 22 hyvää nojausta Z-kiskoa 13 vastaan. Luonnollisestikaan leukojen 32, 34 puristus ei saa olla liian korkea, koska muuten reunat 21 ja 22 voisivat vahingoittua Z-kiskoa vasten ja/tai ne aikaansaisivat kehystä poistettaessa liian suuren vastuksen. Kolmeen ohjausleukaan 32-34 liittyy hitsauspaikan korkeudella keskiöintikehys, jonka muodostavat pyörivät, paikallaan olevat, mutta säädettävät kalibrointi-valssit 40, kuten on esitetty kuvioissa 6 ja 8. Yksinkertaisten oh-jausleukojen 32-34 sijasta voi olla järjestetty myöskin joukko avattavia, joustavia keskiöintikehiä, jotka aikaansaavat pienemmän kitka-vastuksen kehykseen.

Näitä tuloksia on yritetty saavuttaa kiinnittämällä kehys edeltäpäin reunojaan pitkin, mutta ei saatu ainoastaan hyvin kallista menetelmää, vaan myöskin epäsäännölliset limitykset ja laadullisesti huonommat hitsisaumat. Kun luovuttiin tällaisesta kiinnityksestä, niin aikaisemmin oli mahdollista aikaansaada limityksiä aina alle 2 mm:n, jolloin leveämpien reunojen raollaan olo täytyi pakosta ottaa huomioon. Mutta näin oli valmistettu tie tiettyjen teollisuuksien, varsinkin elintarvike- ja juomateollisuuden tulolle.

Hitsauskohdassa hitsauspaine nousee hitsausrullien ja kehyksen reunojen ensimmäisellä kosketuksella nollasta maksimiin, suuruusluok- 2 2 kaa 75 kp/mm , mikä antaa keskiarvoksi noin 50 kp/mm ja merkitsee tällaisia hitsauksia suoritettaessa aikaisemmin tavallisiin arvoihin 25 - 50 % korotusta. Tässä mielessä nousee hitsausvoima esimerkiksi arvoon 50 - 120 kp, sopivimmin 75 kp vastaavaa tapausta varten noin 50 kp limihitsauksessa. Mitatut arvot suhtautuivat esimerkiksi 55 kp : 75 kp. Nämä arvot saatiin pellin paksuuksilla 0,15 - 0,25 mm.

Ne ovat vastaavasti korkeammat suuremmilla levyn paksuuksilla. Niinpä limitys 0,4 mm:n paksuisella pellillä hitsauskohdassa on suunnilleen 1,2 mm.

Koska virrantulo elektrodien hitsauspinnoista keskittyy pääasiallisesti limityskohdalle, joka on kapeampi kuin elektrodien hitsauspinnan käytettävissä oleva leveys, tulee koko hitsattava aine limityskohdassa kiteytymään, ts. hitsauspisteen sydämet ja niitä vastaava rakenne syntyvät koko limityskohdassa. Koska elektrodilankojen reunat ulottuvat ei-limittyville pellin reuna-alueille ja siten elektrodilankojen reunoilla tulevalla virralla on pidempi siirtymistie elektrodista toiseen ja vastaavasti suuremmat läpikulkuvastukset, virran keskitys ja

II

7 6731 2 vastaavasti kuumeneminen mainituilla reunoilla on suhteellisen vähäistä, niin että elektrodien reunat hitsattavassa tavarassa jättävät jälkeensä jatkuvan ylimenon kiteytymisessä, eivätkä mitään heikentäviä lovia.

Tämän ansiosta myöskin näin hitsattuja peltejä paarrettaessa sauman aukirepeäminen tulee estetyksi ja saadaan mahdollisuus, koska enää ei synny mitään erillään olevia reunoja, muovilla tai lakalla päällystämiseen. Käyttämällä jatkuvia alituiseen uudistettavia lankaelektro-deja, tunnettu likaantuminen ja tässä tapauksessa elektrodien pinnan kuluminen ei tule miksikään pulmaksi, koska elektrodilankahan muodostaa varsinaisen elektrodien hitsauspinnan, joka sitten jatkuvasti uudistuu.

Kuten mainittu, hitsisauman muodostus tässä menetelmässä ilmoitetulla langan muotoilulla on paras mahdollinen, koska se ulottuu koko limitys-kohdalle .

Käyttämällä litteitä lankaelektrodeja ja edellä selitettyä limitystä, aikaansaadaan se, että yhdistetään luonnolliset, tunnetut, menetelmälle erityiset edut sopivasti työnkulkuun niin, että tuloksena on menetelmä, joka nyt sallii hitsata peltejä, erityisesti ohuita peltejä joko metallisilla päällysteillä varustettuna tai päällystämättöminä ilman esikäsittelyä tasopuristushitsisauman välityksellä, joten nyt on mahdollista hitsata esimerkiksi peltitölkkejä jatkuvasti ja moitteettomasti .

Kahden nauhamaisen lankaelektrodin 41 väliin (kuv. 7), jotka johdetaan kahden vastaavan elektrodin pitimen 42, esimerkiksi elektrodirullan päälle, johdetaan kaksi hitsattavaa peltiä 43 ja 44. Peltien 43 ja 44 hitsattavat reunat johdetaan limittyen molempien lankaelektrodien 41 väliin, jolloin se kohta, jossa levyt ovat limittäin, on kapeampi kuin lankaelektrodien 41 leveys. Limityksen määrä elektrodi langan leveyteen nähden voidaan aikaansaada eri tavoin, jolloin kuitenkin li-mityskohdan joka tapauksessa täytyy olla langan leveyttä kapeampi. Sopivimmin limittyvä alue sijoitetaan lankaelektrodien keskelle, jolloin sen leveys vastaa suunnilleen langan leveyden puoliskoa.

Jos elektrodilangaksi valitaan litteä lanka, jonka leveys on noin 2 mm, niin peltien reunat työnnetään limityksellä noin 1 mm elektrodien väliin niiden keskelle niin, että viimeksi mainitut ulottuvat noin 0,5 ram reunojen yli. Tällä menetelmällä saavutetaan se, että hitsaus 8 6731 2 voidaan suorittaa limityksen koko alueella, millä estetään reunojen aukirepeytyminen. Näin ei muodostu mitään teräviä reunoja hitsisaumaan. Nämä ilmoitukset pätevät peltien paksuuksille 0,15 - 0,3 mm.

Tämä keksintö edustaa käytännössä erittäin tärkeää teknillistä edistysaskelta, koska selitetyn menetelmän ja vastaavan laitteen ansiosta on mahdollista valmistaa tölkkiteollisuudessa tölkkien runkoja, joiden sauma rakenteeltaan käytännössä tulee hyvin lähelle puskuhitsisaumaa tai tölkin runko tulee hyvin lähelle jopa saumatonta rakennetta.

Tällöin ei muodostu mitään ulkonevia, vapaita kehyksen reunoja, jotka likaantumisvaaran johdosta tekisivät nämä tölkin rungot käyttökelvottomiksi elintarviketeollisuutta varten.

Myöskin merkittävä pellin säästö on mahdollista, mikä verrattuna juotettuun tölkkiin, jonka sisäläpimitta on 52 mm, on 5 %.

Tällainen kone hitsattujen peltitölkkien valmistamiseksi toimii syöt-tönopeudella 10 - 40 m/min. käytetyn hitsausvirran taajuuden mukaan.

Tällaisen hitsauksen ansiosta saavutetaan, kuten hienohionnat osoittavat, käytännössä tasainen hitsisauma, joka hitsauskohdassa käytännössä vastaa alkuperäisen pellin rakennetta eikä kuten aikaisemmin valurakennetta niin, että vieläpä voimakkaalla paartamisella, päinvastoin kuin aikaisemmissa hitsauksissa, ei esiinny mitään säröjen muodostumista, mikä on ratkaisevan tärkeää tällaisia tölkkien runkoja tölkeiksi edelleen valmistettaessa. Näin on selitettävissä myöskin erinomaiset paartamisominaisuudet ja mahdollisuus käyttää paksumpia peltilaatuja.

Sauman suuri tuotanto ja laatu - hitsisauman lujuus on ainakin yhtä suuri kuin levyn lujuus - jotka saavutetaan selitetyllä tekniikalla, sauman edelleenkäsiteltävyys sekä peittomahdollisuus lakalla ja pul-verikerroksella tekevät menetelmän myös erittäin kiinnostavaksi elintarvike-,, juoma- ja aerosoliteollisuudelle.

Lankamenetelmä ansiosta on mahdollista kestotoimisesti yhdistää moitteettomasti ilman esikäsittelyä sekä mustapeltiä että valkopeltiä sekä kaksoisohennettua peltiä (doppelt reduziertes Blech). Tämän menetelmän mukaan voidaan hitsata myöskin RFS (tinavapaa teräs)-peltejä. Tarvitaan ainoastaan ennalta suoritettu harjaus.

Il 9 6731 2 Tällä hitsausmenetelmällä saavutetaan huomattavia etuja, jotka voidaan koota seuraavasti: 1. Tasopuristushitsaus, minkä ansiosta terävät pellin reunat jäävät pois.

2. Hitsattavan pellin pienemmät laatuvaatimukset.

3. Hitsisauman molemminpuoliset hitsaamattomat limitykset jäävät pois.

4. Hitsisauman peittäminen lakalla tai pulverilla helpottuu.

5. Sauman paksuus on ainoastaan noin 30 %.

6. Parannetut paartamis- ja sulkuominaisuudet sekä pienempi säröily-mahdollisuus .

7. Pellin säästö, limitys alle 1 mm.

8. Ympäristösuosiollinen valmistus, ts. lyijyn, tinan, juoksutteiden ja höyryjen täydellinen poisjäänti.

9. Taloudellinen ja siisti menetelmä, joka on toteutettavissa valko-, musta- ja TFS-pelleille.

10. Minimaaliset investointikustannukset, koska juotoksen valmistus-linjan tavalliset jälkikoneet säilytetään.

Claims (4)

6731 2 Γ 10

1. Laite limisauman kiinnihitsaamiseksi hitsaamalla rullatun metalli-levyn kaksi limittäin menevää reunaa vastakkain, johon laitteeseen kuuluu hitsausasema, jossa on vastakkain olevan rullat (7, 9), kaksi vastakkaista litteää jatkuvasti uusiutuvaa lankaelektrodia (11) rullien välissä, jolloin rullat on asennettu kulmaan 1 imi 1iitoksen pit-kittäiskeskitasoon nähden sellaisessa suunnassa, että rullat pyrkivät siirtämään reunoja (21, 22) sivusuunnassa sisäänpäin, rullien eteen järjestetty Z-kisko (13), jonka sivuilla on vastakkain olevat reunojen (21, 22) ohjausurat (26, 27), jotka vähitellen lähestyvät toisiaan mentäessä kohti Z-kiskon uiostulopäätä, tunnettu siitä, että rullalle pyöristetyn levyn (20) reunat (21, 22) on puristettu uriin (26, 27) sivuille järjestettyjen, joustavien ohjaus-leukojen (32, 33, 34) avulla tai lähekkäin järjestetyillä joustavilla ohjausrulli11a, jolloin urien (26, 27) lähestyminen on järjestetty siten, että reunojen (21, 22) limitys on hitsauskohdassa rullien (7, 9) välissä suuruusluokaltaan vähemmän kuin 6 kertaa levyreunojen paksuus ja että lankaelektrodien (11) leveys on suurempi kuin reunojen limitys hitsauskohdassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saumahitsauslaite, tunnet-t u siitä, että ohjausurien (26, 27) pohjien (29, 30) välimatka levyrullan sisääntulopäässä on kulloinkin levyrullan pituuden mukaan noin 3-8 kertaa suurempi kuin levyrullan ulostulopäässä sopivimmin 0,6 - 1,5 mm:n limityksen saavuttamiseksi ulostulopäässä noin 0,15 -0,5 mm:n levypaksuudeila levyrullan pituuteen aina noin 500 mm.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saumahitsauslaite, tunnet-t u siitä, että levyrullan rounapintojen 1 aajenemiskulma on noin 20 - 60', sopivimmin 25 - 30'.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen saumahitsauslaite, tunnet- t u siitä, että ainakin yksi kalibrointikehä, sopivimmin ruliakenä (40) on järjestetty hitsauskohdan kautta kulkevan poikittaistason alueelie. Patentkrav 6 7 31 2 11