FI66904B

FI66904B - Viskos flytande tvaolkomposition

Info

Publication number: FI66904B
Application number: FI810452A
Authority: FI
Inventors: Noboru Matsuda
Original assignee: Duskin Franchise Co
Priority date: 1980-12-26
Filing date: 1981-02-13
Publication date: 1984-08-31
Also published as: SE442517B; GB2090277B; FI66904C; DK157561B; GB2090277A; NO152796B; CA1143238A; US4312771A; IT1141969B; CH648591A5; FR2497226B1; IT8119715A0; FR2497226A1; NO810507L; SE8100850L; JPS57109900A; JPS5910760B2; DE3105280A1; FI810452L; DK64681A

Description

66904

Viskoosi nestemäinen saippuaseos - Viskos flytande tvälkompositiön Tämä keksintö koskee nestemäistä saippuaseosta ja tarkemmin viskoosia nestemäistä saippuaseosta, jota pidetään jakelulaitteessa käymälöissä ja käytetään käsien-pesuun.

Yleisesti vaaditaan nestemäiseltä saippualta, jota pidetään jakelulaitteessa käymälöissä tai vastaavissa ja käytetään käsienpesuun, että sillä on tietty viskositeetti, esimerkiksi 500-2500 cP. Nestemäinen saippua, jolla on näin korkea viskositeetti on pehmeän kermamaisen aineen muodossa ja tällaisena käyttökelpoinen, koska tällainen saippua ei valu sormien välistä kun sitä otetaan käsiin. Lisäksi, tällaista nestemäistä saippuaa voidaan poistaa jakelulaitteesta käteen sitä läikyttämättä.

Tunnetuissa tämäntyyppisissä viskooseissa saippuaseok-sissa, viskositeetti asetetaan tietylle tasolle lisäämällä viskositeettia nostavaa ainetta kuten polyety-leeniglykolimonostearaattia vesipitoiseen saippua-liuokseen. Tällaisissa nestemäissä saippuoissa lisätään siis viskositeetin nostavaa ainetta, jolla ei ole suoranaista yhteyttä pesuvaikutukseen ja alhaisissa lämpötiloissa nousee tällaisen nestemäisen saippuan viskositeetti huomattavasti. Lisäksi viskositeettia nostava aine hajaantuu ajan mittaan varastoitaessa hydrolysoitumalla tai vastaavalla tavalla, joka johtaa siihen, että viskositeettia nostava vaikutus asteittain menetetään. Niinpä voidaan sanoa, että tunnetuilla nestemäisillä saippuaseoksilla on vielä joitakin huonoja puolia.

2 66904

Nyt on havaittu, että kun tiettyä määrää kaliumoleaat-tisaippuaa sisältävän tietyn saippuapohjan kanssa yhdistetään ennalta määrättyjä määriä rasvahappo-monoeta-noliamidia ja tietty moniarvoinen alkoholi, jopa lisäämättä erityistä viskositeettia nostavaa ainetta, saadaan nestemäinen saippuaseos, jolla on sellainen viskositeetti-lämpötila korrelaatio, että viskositeetti on korkeimmillaan huoneenlämpötilassa tai tätä lämpötilaa lähellä olevissa lämpötiloissa. Havaittiin myös, että tällainen nestemäinen saippuaseos osoitti olevansa erinomaisen stabiili alhaisissa lämpötiloissa eikä saippuaseoksen viskositeetti muuttunut merkittävästi ajan myötä.

Esillä olevan keksinnön ensisijaisena tarkoituksena on tämän vuoksi saada aikaan nestemäinen saippuaseos, jolla on uudenlainen viskositeetti-lämpötila korrelaatio siten, että viskositeetti on korkeimmillaan huoneenlämpötilassa tai tätä lämpötilaa lähellä olevissa lämpötiloissa.

Keksinnön eräs toinen tarkoitus on saada aikaan nestemäinen saippuaseos, jolla viskositeettia nostava vaikutus saadaan aikaan käyttämällä vain sellaisia aineita, jotka ovat tehokkaita pesuvaikutukseltaan, lisäämättä erityistä viskositeettia nostavaa ainetta.

Vielä eräs toinen keksinnön tarkoitus on saada aikaan nestemäinen saippuaseos, jolla on erinomainen stabiliteetti alhaisissa lämpötiloissa ja jolla viskositeetti ei merkittävästi muutu ajan myötä.

Esillä olevan keksinnön mukaan saadaan aikaan viskoosi nestemäinen saippuaseos, joka käsittää 100 paino-osaa seosta kohti 8-11 paino-osaa kaliumoleaattisaippuaa, ja 3,5-5,5 paino-osaa ainakin yhtä tyydytettyä C0“C^g rasva- 3 66904 happokaliumsaippuaa, jolloin mainittujen kahden saippuan kokonaismäärä on 13,5-15,5 paino-osaa, 5-7 paino-osaa rasvahappomonoetanoliamidia, 9-11 paino-osaa ainakin yhtä moniarvoista alkoholia, joka on propyleeniglykoli tai glyseroli, ja vettä, ja mahdollisesti 0,5-5 paino-osaa helmiäisainetta.

Kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen nestemäisen saippuaseoksen viskositeetti-lämpötila korrelaatiota (käyrä A) ja sellaisen nestemäisen saippua-seoksen viskositeetti-lämpötila korrelaatiota (käyrä B), johon on lisätty viskositeettia nostavaa ainetta.

Kuvio 2 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen nestemäisen saippuaseoksen viskositeetti-aika korrelaatiota (käyrä A) ja sellaisen nestemäisen saippuaseoksen viskositeetti-aika korrelaatiota (käyrä B), johon on lisätty viskositeettia nostavaa ainetta.

Esillä olevan keksinnön mukaisella nestemäisellä saip-puaseoksella on uusi ja yllättävä lämpötila-viskositeetti korrelaatio siten, että viskositeetti on korkeimmillaan huoneenlämpötilassa ja tätä lämpötilaa lähellä olevissa lämpötiloissa, erityisesti välillä 5-25°C.

Tavallisesti nesteillä ja liuoksilla on sellainen viskositeetti-lämpötila korrelaatio, että viskositeetti on korkea alhaisilla lämpötiloilla ja alhainen korkeilla lämpötiloilla. Eräillä vesipitoisilla kolloidisilla liuoksilla (sooleilla) on päinvastainen viskositeetti-lämpötila korrelaatio siten, että viskositeetti on alhainen alhaisissa lämpötiloissa ja korkea korkeissa lämpötiloissa.

Käyrä B oheisen piirustuksen kuviossa 1 esittää tunne- 4 66904 tun, viskositeettia nostavan aineen sisältävän, nestemäisen saippuaseoksen viskositeetti-lämpötila korrelaatiota. Kuten käyrästä nähdään tässä tunnetussa seoksessa viskositeetti on tyydyttävällä tasolla huoneenlämpötilassa, mutta lämpötilan laskiessa kasvaa viskositeetti huomattavasti ja nestemäisen saippuan stabiilisuus menetetään. Päinvastoin, kuten nähdään käyrästä A kuviossa 1, on esillä olevan keksinnön mukaisella nestemäisellä saippualla viskositeettihuippu huoneenlämpötilassa tai tätä lämpötilaa lähellä olevissa lämpötiloissa, ja kun lämpötilaa lasketaan tätä lämpötilaa lähellä olevissa lämpötiloissa, ja kun lämpötilaa lasketaan tästä huippulämpötilasta pyrkii viskositeetti pikemminkin laskemaan. Tämän vuoksi keksinnön mukaisella nestemäisellä saippualla on huoneenlämpötilassa sopiva viskositeetti sen käsittelyyn, myös alhaisissa lämpötiloissa, ja nestemäisen saippuan stabiilisuus säilyy koska viskositeetti tällöin pikemmin laskee.

Lisäksi, kun nestemäistä saippuaa otetaan käteen ja hierotaan käsillä, viskositeetti laskee ruumiinlämpötilan vaikutuksesta ja saippuan levittäminen helpottuu, joka johtaa hyvään pesuvaikutukseen.

Keksinnön mukaisella nestemäisellä saippualla on yleensä viskositeetti välillä 500-2500 cP, lämpötilassa 15°C.

Syytä siihen, miten keksinnön mukaisella nestemäisellä saippualla on saatu aikaan tämä uusi viskositeetti-lämpötila korrelaatio, ei ole täysin selvitetty. Kuitenkin uskotaan, että keksinnön mukaisella nestemäisellä saippualla, jolla on yllä mainittu erityinen kokoomus, omaa sekä liuoksen että kolloidisen liuoksen (soolin) ominaisuudet ja että liuosominaisuudet ovat määräävät lämpötilassa, joka ylittää tietyn kriittisen lämpötilan, kun taas sooliominaisuudet ovat määräävät kriittistä lämpötilaa alemmissa lämpötiloissa, ja ole- 5 66904 tetaan, että viskositeetti on korkeimmillaan tässä kriittisessä lämpötilassa.

Keksinnön mukaisella nestemäisellä saippualla on yllämainitun merkillisen viskositeetti-lämpötila korrelaation lisäksi seuraava yllättävä edullinen ominaisuus.

Tunnetussa, viskositeettia nostavaa ainetta sisältävässä, nestemäisessä saippuassa, kuten nähdään kuvion 2 käyrästä B, viskositeetti laskee huomattavasti ajan myötä. Päinvastoin, keksinnön mukaisella nestemäisellä saippualla, kuten kuvion 2 käyrästä A nähdään, tällaista ajan myötä tapahtuvaa viskositeetin alenemista tuskin voidaan havaita, ja keksinnön mukaisessa nestemäisessä saippuassa voidaan haluttu viskositeettia nostava vaikutus säilyttää hyvin.

Esillä olevan keksinnön mukaan on välttämätöntä, että saippuapohjan osakomponenttina käytetään kaliumoleaat-tisaippuaa yhdessä korkeamman tyydytetyn rasvahappo-kaliumsaippuan kanssa. Jos tämä vaatimus ei ole täytetty, ei saada aikaan yllämainittuja tunnusmerkkejä omaavaa nestemäistä saippuaa. Korkeampana tyydytettynä rasva-happokaliumsaippuana voidaan käyttää esimerkiksi ka-liumstearaattisaippuaa, kaliumpalmitaattisaippuaa ja kaliumlauraattisaippuaa ja rasvahapposaippuaseoksia kuten naudantali-rasvahappokaliumsaippuaa ja kookos-rasvahappokaliumsaippuaa. Näistä kaliumsaippuoista kookosrasvahappokaliumsaippua on erityisen edullinen.

Esillä olevan keksinnön mukaan on myös tärkeää, yllämainittujen ominaisuuksien omaavan nestemäisen saippuan saamiseksi, että kaliumoleaattisaippuaa käytetään 8-11 paino-osaa laskettuna koko saippuan painosta (kaikki paino-osat perustuvat 100 paino-osaan koko 6 66904 nestemäisen saippuan painosta ellei muuten ilmoiteta) ja korkeampaa tyydytettyä rasvahappokaliumsaippuaa käytetään 3,5- 5,5 paino-osaa, ja kahden mainitun saippuan kokonaismäärän tulisi olla 13,5-15,5 paino-osaa. Nestemäinen saippua, joka sisältää yllämainittuja kaliumsaippuoita yllämainituissa määrissä ei vaikuta ihoa ärsyttävästi ja sillä on erinomaiset pesuominaisuudet.

Naudantali-kaliumsaippua sisältää noin 40-50 % oleiinihappoa. Kun siis naudantali-kaliumsaippuaa käytetään korkeampana tyydytettynä rasvahappokaliumsaippuana, sitä käytetään sellaisin määrin, että kaliumoleaattisaippuan määrä on edellä esityissä rajoissa.

Keksinnön mukainen nestemäinen saippua sisältää yllämainittujen saippuakomponenttien lisäksi 5-7 paino-osaa rasvahappo-monoetanoliamidia. Tämä ainesosa saa aikaan sen erityisen vaikutuksen, että viskositeetti kasvaa huoneenlämpötilassa tai tätä lämpötilaa lähellä olevissa lämpötiloissa. Rasva-happomonoetanoliamidina voidaan käyttää esimerkiksi tyydytetyistä tai tyydyttämättömistä rasvahapoista, joilla on 14-18 hiiliatomia, edullisesti lauriinihaposta, palmitiinihaposta, steariinihaposta ja oleiinihaposta johdettuja monoetanoli-amideja.

On tärkeää lisätä ainakin yksi moniarvoinen alkoholi, pro-pyleeniglykoli tai glyseroli, nestemäisen saippuan stabiili-suuden parantamiseksi alhaisissa lämpötiloissa. Moniarvoista alkoholia käytetään 9-11 paino-osaa. Yleensä on edullista käyttää propyleeniglykolia ja glyseriiniä painosuhteessa 7/3 - 3/7, ja erityisesti suhteessa 6/4 - 4/6.

Keksinnön mukaiseen nestemäiseen saippuaseokseen voidaan myös lisätä tunnettuja lisäaineita tai apuaineita tunnetuissa määrissä. Stabiloimisaineena voidaan esimerkiksi lisätä 0,01-1,0 paino-osaa vesiliukoista ke-latoimisainetta kuten polyamiinikarboksyylihappo, esim. dinatriummetyleeni-diamiinitetra-asetaatti, tai 66904 7 sitruunahappo, ja 0,05-1,0 paino-osaa sienimyrkkyä tai desinfektioainetta kuten 3-metyyli-4-isopropyyli-fenolia. Lisäksi voidaan käyttää pieniä määriä väriainetta ja hajustetta. Vielä voidaan lisätä helmiäis-vaikutuksen aikaansaamiseksi nestemäiseen saippuaan 0,5-5 paino-osaa helmiäisainetta kuten polyetyleeni-glykolimonostearaattia tai korkeamman rasvahapon mag-nesiumsuolaa.

Esillä olevaa keksintöä kuvataan seuraavissa esimerkeissä tarkemmin.

Esimerkki 1

Valmistettiin nestemäinen saippua (A) seuraavan ohjeen mukaan.

Kaliumoleaattisaippuaa 10 paino-osaa

Kookosrasvahappokaliumsaippuaa 4,5 "

Kookosrasvahappoetanoliamidi 6 "

Propyleeniglykoli 5,5 "

Glyseroli 5 " 3-metyyli-4-isopropyylifenoli (sieni- 0,5 " myrkky)

Etyleeniglykolimonostearaatti 1 " (helmiäisaine) Väriaine (Rhodamine B) 0,0001 "

Hajuste (Lemongrass Oil) 0,1 "

Vettä lisättiin niin paljon, että kokonaismääräksi tuli 100 paino-osaa.

Valmistettiin vertailuksi nestemäinen saippua (B) seuraavasti.

8 66904

Kookosrasvahappokaliumsaippua 10 paino-osaa

Polyetyleeniglykolimonostearaatti 6 " (viskoosin korottaja) 3-metyyli-4-isopropyylifenoli 0,5 " (sienimyrkky)

Genapol PGM (helmiäisaine) 2,5 " Väriaine (Rhodamine B) pieni määrä

Hajuste (Lemongrass Oil) 0,1 "

Vettä lisättiin niin, että kokonaismääräksi tuli 100 paino-osaa.

Yllämainittujen nestemäisten saippuoiden (A) ja (B) viskositeetti-lämpötila korrelaatiot määritettiin, jolloin saatiin kuviossa 1 esitetyt tulokset. Näiden nestemäisten saippuoiden annettiin seistä huoneenlämpö-tilassa 12 viikon ajan, ja tämän ajanjakson aikana niiden viskositeetti määritettiin 25°C:ssa, jolloin saatiin kuviossa esitetyt tulokset.

Esimerkki 2

Valmistettiin nestemäisiä saippuoita esimerkissä 1 esitetyllä tavalla, käyttämällä taulukon 1 mukaista saip-puapohjaa, pesuapuaineita, kostutusaineita ja stabiloi-misaineita. Näille nestemäisille, saippuoille suoritettiin alla kuvatut kokeet, jolloin saatiin taulukossa 1 esitetyt tulokset.

Viskositeetti

Viskositeetti määritettiin 25°C:ssa, käyttämällä B-tyyppiä olevaa viskosimetriä, ja viskositeetti ilmaistaan cP:na.

9 66904

Stabiilisuus korkeassa lämpötilassa

Nestemäisen saippuan annettiin seistä 50°C:ssa yhden viikon ajan. Näyte, joka tämän jälkeen oli homogeeninen stabiili liuos merkittiin "(§)". Näyte, jossa kiteet olivat suurentuneet ja jossa liuos oli hieman epästabiili merkittiin "O". Näyte, jossa oli tapahtunut sakkautumista ja jossa liuos oli epästabiili merkittiin

Stabiilisuus alhaisessa lämpötilassa Nestemäisen saippuan annettiin seistä -5°C:ssa yhden viikon ajan, ja saippuan stabiilisuus määritettiin. Näyte, jossa valuvuus oli tallella ja liuos stabiili merkittiin " Näyte, jossa valuvuus oli huomatta vasti alentunut merkittiin "O". Näyte, jossa valuvuus oli täysin kadonnut merkittiin "Φ".

Varastoimiskestävyys

Nestemäisen saippuan annettiin seistä 3 kuukauden ajan, ja stabiilisuus arvioitiin samalla tavalla kuin yllä korkealämpötilastabiilisuuden yhteydessä.

Nestepinnan vedenpidätyskyky

Nestemäistä saippuaa laitettiin jakelulaitteeseen ja annettiin seistä huoneenlämpötilassa 20 päivän ajan, ja määritettiin ilman kanssa kosketuksissa olevan nestepinnan vedenpidätyskyl·^.. Näyte, jossa nestepintaan ei muodostunut kalvoa merkittiin " ® ". Näyte , jossa oli muodostunut ohut kalvo nestepintaan merkittiin "O". Näyte, jossa nestepintaan oli muodostunut suhteellisen paksu kalvo merkittiin "Φ".

J3H -arvo

Saippuanäytteiden pH-arvot mitattiin 25°C:ssa käyttämällä lasielektrodi-pH-mittaria.

10 66904

Taulukossa 1 esitetyistä tuloksista huomataan selvästi, että kun keksinnön mukaisia ainesosia käytetään keksinnön mukaisina määrinä, saadaan nestemäisiä saippuoita, joilla on esitettyjen arvosteluperusteiden kohdalta tyydyttävät ominaisuudet. Taulukossa 1 käytetty arviointi voidaan kuvata seuraavasti: (§) : erinomainen 0 : hyvä φ huono 11 66904 -H :r0 ·Η :(0

I m o oo h o m d u c D

[n I O * * * * %·»*(!) ΣίΠφίίϋ H h· vo vo vo o r—I o -H :rn -h :(ö

Dj E CU g H ati ·Η ad

I in o oo rH o m d D d D

VO I O ^ * ·» ^ k ^ g,! Jm φ ;m I rH tt oo m in o i—ι o -h :<g -h aö

Dj g Dj E

H aö ‘H aö I in o oo rH o m c y d y 0 ml o» >· - · * - - Qj aö Qj au .. 1 rH 'T h> in in o rH o -H aö -H ag

G Dj S Dj E

g -h aö -H :tö

E| vo o O OO rH O rH d D CU

9 ^ I * * ^ (JJ Ira φ Jra 4j I σν in r-~ in in o rH o -h aö -H aö

tn Dj S Dj E

^ I VO O OO rH O rH G 'S G '2 ro I CN *» «· k *. d/ ίίυ d) Jfö rH ro r* LO TT O rH O ·Η JfÖ «H Jrt}

1 Dj a Dj E

-H aö -H :d I VO O OO rH O rH G H S 3 cnI r^- * *. *r^r*CJ:(0vD:(u m vo in vo o rH o -h aö -H ag 1 Dj a Dj a 1—1 -H :(0 -H :(0

0 I vo o o o m h o h g u g M

S σν m vo m m o rH o -h ag -H ag 3 Dj a Dj a

H

•H

£ 3 g i .h a ^ h tj ii i ^ ]j } j " |ä |* ||1_h S S. H §! by 8 S 3 | li -h -S siis 1 hi li s s $ s ι & 4-* *γ| S Jg P rH^ P -H ^ ^ rH ^ dj S S ^ w *5 H ^ Ι*! rH rH d) ι!il lii!lir^il^fi ι s sl a i 6 6 904 , -H aö -η aö

O O I—I O rH CM H M

h· (N σ> * v o ·>*·* 53 aö 53 aö ή| -h o tn (N o rH o -H aö -H an H e e e e , -H :n3 -H aö

o O rH O rH C H C P

ml m σν - - o » * * 0 J] m rH rH VO in m O rH O -HOT ·ιΗ an h e s cu ε I-H aö -rH aö m o oo rHomcudu O r, ^ *>. *. ^ (0 aö 53 aö rH Tr o m m o rH o -h aö -H aö

u -H (¾ g a E

d g J o“i °. °r °. n °. * 1 I 11 | as ftg

Ui Q -H aö -H aö Q I m o oo rHoindHCd o [ o* * ·*·** * ^ ** S ra φ :ra r—i I r-π <o LO m o h o w:iä »hm

ftg Dj E

. ·ιH :tö ·Η :rö

m o mo rHomcindiH

oi o - ^ ^ *«.*- ö) aö 93 aö I rH -s* o m m o rH o -H aö -h aö a e cu s I-H :tö -h aö

m in oo rHoinducH

O r - ·.*. > - » 53 aö 33 aö rH ^ vo vo m o h o -H aö -H aö 3 aä e| flj

Ί I iH

| 1 s H ti 3 - Φ ra in

3 (0 -H

E -h i +j

E -3 d -P

•H -H -H M to

^ (Ö j- τι ΰ (8 H

E rH ^ -H ^ 8 •H -H Q -H C -P 33 (Ö rH G rH -n III Ή gil II l|Sss s |1| I 3 -h I 0 s j §

8 S 81 S ä Oi O

QJ -HEW EE .2 ΦΗΜΌβ C +J 5Γ <Ö >i rHOv-HÖn

< 31 $ f 11 f -h .H u 1 i t I

rH f§ , (Ö ra -H w -5 rH 8 9 rH rH φ -p B tn G Q)WMmfHdSe”öi»'^J-H $ s88SSrHO-PHOf:3 rt

h ^ c gAi>:MEij'öi2,3Em> E

to §1 « s 13 66904

Taulukko 1 (jatkoa)

Aineosat Koostumus n:o I! 1£ IZ li

Saippuat kaliumoleaattisaippua 10,0 10,0 10,0 8,0 kookosrasvahappokalium- saippua 4,5 4,5 4,5 5,5

Apuaineet kookosrasvahappoetanoli- amidi 6,0 6,0 6,0 5,0

Kostutusaineet propyleeniglykoli 5,0 5,0 5,0 9,0 glyseriini 5,0 5,0 5,0 2,0

Muut aineosat dinatriumetyleeni-diamiini- ‘tetra-asetaatti 0,1 0,1 0,1 0,1 polyetyleeniglykoli- monostearaatti 0 0,5 3,0 5,0 3-metyyli-4-isopropyyli- fenoli 0,5 0,5 0,5 0,5 väriaine (Rodamine B) pieni pieni pieni pieni- määrä määrä määrä määrä hajuste pieni pieni pieni pieni- määrä määrä määrä määrä 14 66904 H § # © © © 5 H § · © ® ^ s § · © © © ^ | ^| § o ©_© © 5 mi § © ·|® o :· m cm ao Q -m <d „ o Λ Ä Λ Λ m S rsl S O Φ © © <£ I Ή

•H

(0 S

Ui (0

tn S

(Ö H rH *H

f — m $ rt S B1 ~ 8 8 » $

°s i i i I

a II | §

•H H H Q -5 O

H li S f i ^ > tn tn > δ Oi 15 66904

s § ® · · · S

s § <§> o · · S

rH

E-t _ Ό (O ui

n m ω fiJ

d a

•H +J

^ f ^ -S’ a I a |

g» ^ 0) Si -H

5 § I i s

Saali

•H rH rH Q -H Q

1u Q -H -H M S4 S

11111 f I

16 66904

Tulokset viskositeetti (25°C, cP) 700 730 1100 1050 stabiilisuus korkeassa ^ ^ lämpötilassa W v-' v-'

stabiilisuus alhaisessa O O O O

lämpötilassa ^ ^ ^ ^

varastoimiskestävyys O O O O

nestepinnan vedenpidätys- λ ^ v

kyky W kJ U U

pH-arvo 9,6 9,6 9,6 9,6 4 i '

U

Claims

66904
1. Nestemäinen saippuaseos, joka on tunnettu siitä, että se käsittää 100 paino-osaa seosta kohti (I) (a) 8-11 paino-osaa kaliumoleaattisaippuaa, ja (b) 3,5-5,5 paino-osaa ainakin yhtä tyydytettyä Cg-C^g-rasva-happokaliumsaippuaa, näiden kahden saippuan kokonaismäärän ollessa 13,5-15,5 paino-osaa; (II) 5-7 paino-osaa rasvahappomonoetanoliamidia; (III) 9-11 paino-osaa ainakin yhtä moniarvoista alkoholia, joka on propyleeniglykoli tai glyseroli; ja (IV) vettä, ja mahdollisesti 0,5-5 paino-osaa helmiäis-ainetta.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nestemäinen saippua-seos, tunnettu siitä, että seoksen viskositeetti on 500-2500 cP mitattuna lämpötilassa 15°C.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen nestemäinen saippuaseos, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää pieniä määriä ainakin yhtä joistakin seuraavista aineista; sienimyrkkyä, väriainetta tai hajusteita.
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen nestemäinen saippuaseos, tunnettu siitä, että seoksen viskosteetti on korkeimmillaan huoneenlämpötilassa tai tätä lämpötilaa lähellä olevissa lämpötiloissa.
1. Flytande tvälkomposition, kännetecknad av att den innefattar per 100 viktdelar komposition (I) (a) 8-11 viktdelar kaliumoleattväl och (b) 3,5-5,5 viktdelar av minst en mättad Cg-C^g-fettsyrakaliumtväl, varvid den totala mängden av dessa tvä tvälar är 13,5— 15,5 viktdelar; (II) 5-7 viktdelar fettsyramonoetanolamid;