FI66720C - Stoetdaempande djurfaella - Google Patents

Description

66720

Iskua vaimentava eläinpyydys Tämä keksintö koskee yleisesti pyydyksiä eläimiä varten, ja keksintö liittyy erityisesti eläinpyydykseen, 5 joka on suunniteltu minimoimaan eläimelle aiheutuvia kärsimyksiä tai vammoja. Tarkemmin määriteltynä keksintö liittyy eläinpyydyksen suunnitteluun, joka on iskua vaimentava, jotta minimoitaisiin eläimen vahingoittuminen, vaikka tämä hyppisi tai syöksähtelisi vapauttaakseen itsensä pyydykses-10 tä. Pyydyksen rakenne on myös sellainen, että sallitaan sellaisten eläinten pakeneminen, jotka ovat suurempia kuin ne, joille pyydys on tarkoitettu.

Esimerkkinä tällaisestä tunnetusta eläinpyydyksestä mainittakoon US-patenttijulkaisussa nro 3 060 623, J.R.

15 Aldrich, esitetty "Eläinpyydys".

Aldrichin laite käsittää kaksi vartta, joiden välissä on kierukkajousi, joka pyrkii taivuttamaan niitä erilleen, ja joissa on välineet varsista toisen ei-laukeavassa päässä pyydyksen vipua varten, jossa toisiinsa kytketyt 20 osat, jotka pidättävät jousivarsista toista alaspäin ensimmäistä vartta vasten, kunnes pyydyksen vipu on painettu alas kohtaan, jossa varret on irrotettu toisistaan ja toinen varsi lennähtää ylöspäin toisen suhteen. Juoksusilmukan tapainen köysi on sijoitettu ynpäröimään pyydyksen yleistä 25 sijaintia, ja köysi viedään sitten mukaan sieppausosan yli ylöspäin napsahtavan varren ei-laukeavaan päähän, jolloin köyden toinen pää on ankkuroitu jollakin tavalla, esim. puuhun. Kun eläin painaa alaspäin pyydyksen vipua, kaksi vartta irrotetaan toisistaan ja ne joustavat erilleen.

30 Näin tapahtuessa köysi nykäistään yhtäkkiä tiukaksi, ja juoksusilmukka kiristyy eläimen jalan ympärille.

Samalla kun em. pyydyksen perusrakenne on yksinkertainen ja luotettava eläimen saamiseksi loukkuun aiheuttamatta tarpeetonta vahinkoa, se ei kuitenkaan käsitä laittei-35 ta eläimen suojaamiseksi vahingoittumiselta sen jälkeen, kun se on saatu ansaan. Eläimen väkivaltaiset yritykset va- 66720 pautumiseksi syöksähtelemällä pois pyydyksestä voivat aiheuttaa fyysistä vaurioitumista eläimen ansaan joutuneessa osassa. Myöskään Aldrichin pyydys ei ole suunniteltu vapauttamaan sellaiset eläimet, jotka ovat suurempia, kuin on tar-5 koitettu pyydystettäväksi.

Tämän mukaisesti tämän keksinnön erään näkökohdan tarkoituksena on muodostaa samanlainen eläinpyydys rakenteeltaan kuin em. Aldrichin pyydys, mutta jolla on iskua vaimentava kyky, jotta suojeltaisiin eläintä vahingoilta 10 sen pyydykseen joutumisen jälkeen.

Tarkemmin määriteltynä keksintö kohdistuu eläinpyy-dykseen, jossa on osa, joka kiinnittyy eläimeen, kun tämä laukaisee pyydyksen, jolloin mainittu osa voidaan kiinnittää maaston suhteen. Keksinnölle on tunnusomaista, että pyy-15 dykseen on muodostettu iskua vaimentava laite, jonka välityksellä mainittu osa voidaan kiinnittää maastoon suhteen, jolloin laite käsittää: a) joustoelimen, joka on asetettu mainitun osan ja iskua vaimentavan laitteen välisen liitoksen ja sen paikan 20 väliin, jossa iskua vaimentava laite on kiinnitettynä maaston suhteen, jonka johdosta, jos ansaan joutunut eläin syöksähtäisi pois pyydyksen luota, joustoelin pidentyy ja samalla vaimentaa ainakin jonkin verran syntyvää iskua, niin että eläimen vahingoittuminen minimoidaan, ja 25 b) joustamattoman elimen, joka on kiinnitetty mai nitun liitoksen ja paikan väliin, jolloin joustamaton elin rajoittaa joustoelimen pidentymistä sillä tavoin, että viimeksi mainittu ei ylitä elastisuusrajaansa pidentymisen aikana, jolloin joustamattoman elimen pituus vastaa joustoeli-30 men vaimentaman iskuenergian määrää.

Muut keksinnön tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksista 2...4.

Keksinnön kolme sovellutusmuotoa on kuvattu oheisessa piirustuksessa, jossa samat numeroinnit merkitsevät sa-35 moja osia eri kuvioissa, joissa kuvio 1 on perspektiivikuva keksinnön mukaisesta eläinpyydyksestä, 66720 kuvio 2 on leikkauskuva kuviossa 1 esitetyn eläinpyy-dyksen iskua vaimentavasta osasta katsottuna kuvioon 1 viivalla 2-2 merkittyä tasoa pitkin, kuvio 3 esittää eläinpyydyksen iskua vaimentavan 5 osan toista sovellutusmuotoa samanlaisena kuvana kuin kuvio 2, kuvio 4 on leikkauskuva esittäen pyydyksen laukeamista, ja kuvio 5 esittää eläinpyydyksen iskua vaimentavan 10 osan kolmatta sovellutusmuotoa samanlaisena kuvana kuin kuviot 2 ja 3.

Ensiksi selostetaan kuviosta 1, joka esittää eläin-pyydystä 10, joka käsittää runkoelimen 12, laukaisuvarren 14, joka on niveltyvästi asennettu runkoelimen 12 toiseen 15 päähän 15 ja jossa on laite 17 toisessa päässä köyden mu-kaanviemiseksi.

Vielä yksityiskohtaisemmin selostettuna laukaisuvar-si 14 on suhteellisen ohuen metallilangan muodossa, jonka pää on kohdassa 15 on taivutettu L-muotoon ja viety sopi-20 vien samalla linjalla olevien reikien läpi, jotka ovat kannattimen 21 vastakkaisissa seinissä 20, joka on hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty runkoelimen 12 vasemmanpuoleiseen päähän, kuten nähdään kuviosta 1. Vääntöjousi 23 ympäröin "L":n jalkaa, ja jousen toinen pää 27 tukeutuu alas-25 päin kannatinta 21 vasten ja toinen pää 28 on taivutettu laukaisuvarren 14 alle ja puristaa ylöspäin sitä vasten.

Täten runkoelin 12 ja laukaisuvarsi 14 ovat siten, että niitä pyritään pitämään jatkuvasti erillään toisistaan, ja koska runkoelin 12 on tarkoitettu olemaan tasaisesti maa-30 ta vasten, tämä tarkoittaa, että laukaisuvartta 14 puristetaan jatkuvasti ylöspäin vastapäivään kääntyvään liikkeeseen, kuten nähdään etualalta kuviosta 1. Täten laukaisuvarsi 14 on asennettuna kääntöliikettä varten olennaisesti pystysuorassa tasossa ensimmäisen asennon (kuvion 1 asento), jossa 35 se on olennaisesti vaakasuorassa runkoelimen 12 suuntaisena, ja toisen asennon (esitetty kokoviivoin kuviossa 4) välillä, jossa laukaisuvarsi 14 ulottuu kulmassa ylöspäin, jolloin kulma riippuu vääntöjousen 23 voimakkuudesta.

66720

Kuten voidaan nähdä kuviosta 1, laite 17 laukaisu-varren päässä köyden 19 mukaanviemiseksi käsittää sylinte-rimäisen osan 30, joka on ylöspäin kupera ja muodostaa ylöspäin avautuvan U-muotoisen satulan pohjan, jonka sivut 5 muodostuvat kahdesta laipasta 32. Laukaisuvarsi 14 on taivutettu suoraan kulmaan oikeanpuoleisesta päästään, ja se on hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty "satula"-osan 30 keskustan alle.

Eläinpyydys käsittää lisäksi kytkinvivun 35, joka on 10 tarkoitettu liikkumaan ylemmän ja alemman asennon välillä. Ylempi asento on esitetty kokoviivoin kuviossa 1 ja katkoviivoin kuviossa 4, ja tässä asennossa kytkinvipu kykenee pidättämään laukaisuvartta 14 tämän ensimmäisessä asennossa (ts. runkoelimen 12 suuntaisena) vääntöjousen vaikutusta 15 vastaan. Toinen asento on alempi, lauennut asento, joka on esitetty kokoviivoin kuviossa 4 ja jossa laukaisuvarsi 14 on päässyt irti.

Tarkemmin selostettuna kytkinvipu 35 on L-muotoinen ja siinä on pystyhaara 37 ja vaakahaara 38. Kytkinvipu ulot-20 tuu ylöspäin haaran 37 muodossa nivelkohdassa 37' mutkaan 39, ja sitten ulottuu eteenpäin mutkasta 39 haarana 38 päättyäkseen tasoelementtiin 40, joka on laajempi kuin kytkinvipu itse ja on ympyrämäinen kuvatussa sovellutus-muodossa .

25 Nivelkohta 37' haaran 37 alapäässä käsittää haaran 37 pitennyksen 41 (katso kuviota 4), joka ulkonee alaspäin sopivasti mitoitetun poikittaisen runkoelimessä 12 olevan raon läpi ja jossa on tappi 42 sopivassa aukossa, jotta pidätettäisiin haaraa 37 paikallaan runkoelimen 12 suhteen. 30 Pidennys 41 ulkonee myös jousielementin 43 vasemman puoleisen pään läpi, joka jousi pyrkii viemään kytkinvipua 35 kohti tämän yläasentoa, ts. sitä joka on esitetty kuviossa 1. Tarkemmin selostettuna jousielementti 43 on "lehtijousen" muodossa, jolloin sen vasemmanpuoleisessa 35 päässä on poikittainen rako, jonka kautta kytkinvivun 35 haaran 37 edellä mainittu pidennys 42 voi kulkea. Jousielementti 43 ulottuu ylöspäin vinossa kulmassa päättyäkseen 66720 kohtaan, joka on kytkinvivun 35 haaran 37 keskikohdassa, ja se nojaa liukuvasti haaran 38 alasivua vasten.

Kuten voidaan nähdä erityisesti kuviosta 4, manuaalisesti säädettävä siipiruuvi 45, joka on kierteillä kyt-5 kettynä runkoelimessä 12 olevaan kierteitettyyn poraukseen kohtaan, joka on oikealle tai eteenpäin kytkinvivun 35 haarasta 37, muodostaa napapisteen ylöspäin ja vinosti viettävän jousielementin 43 välikohtaan täten aiheuttaen sen, että jousielementtiä pidetään vakiona pysyvässä ylöspäin 10 suuntautuvassa puristuksessa kytkinvivun 35 haaran 38 ala-sivua vasten. Siipiruuvin 45 säätäminen säätää vuorostaan alaspäin suuntautuvan puristuksen määrää, joka vaaditaan vaikuttamaan tasoon 40 sen liikuttamiseksi alaspäin ja pyydyksen laukaisemiseksi. Täten jos pyydys olisi tarkoi-15 tettu eläimille, jotka ovat esimerkiksi pesukarhun kokoa, siipiruuvin 45 sopiva asettaminen välttäisi sen, että pyydys tulisi laukaistuksi maaoravien tai muiden pienten eläinten toimesta.

Suojaava vaippa 47 peittää osittain jousielementin 20 43 ja suojaa siipiruuvia 45 lialta ja vastaavalta.

Seuraavassa selostetaan laitetta, jolla kytkinvipu 35 kykenee pitämään laukaisuvartta 14 tämän alaspäin olevassa tai "asetus"-asennossa, joka on esitetty kuviossa 1. Tämä laita käsittää aukon 52 sylinterimäisen osan 30 oi-25 keanpuoleisella sivulla laukaisuvarren 14 oikeanpuoleisessa päässä, ja ulkoneman 54, joka ulottuu vasempaan tai taaksepäin kytkinvivun 35 mutkasta 39. Ulkonema 54 on tarkoitettu kiinnittymään aukkoon 52, kun laukaisuvarsi 14 on kuviossa 1 esitetyssä alimmassa asennossa, täten pidättäen 30 laukaisuvartta 14 tässä asennossa.

Erityisesti kuvion 4 tutkimisesta käy selville, että alaspäin suuntautuva paine tasoon 40 aiheuttaa kytkin-vivun 35 kiertymisen myötäpäivään pidennyksen 42 muodostaman nivelen ympäri täten aiheuttaen kytkinvivun 35 liikku-35 misen katkoviivoin esitetystä asennosta kokoviivoin merkittyyn asentoon kuviossa 4, täten vetäen ulkoneman 54 sylinterimäisen osan 30 aukosta 52, täten päästäen laukai- 66720 suvarren 14 napsahtamaan ylöspäin vastapäivään vääntöjousen 23 vaikutuksesta.

Nyt selostetaan kuvioita 1 ja 2, jotka esittävät kuviossa 1 esitetyn pyydyksen iskua vaimentavan laitteen 5 muodostavan osan ensimmäistä sovellutusmuotoa.

Laite on yleisesti merkitty numerolla 55, ja se käsittää joustavan elimen 57 ja joustamattoman elimen 59 kahtena peruskomponenttinaan. Tarkemmin senottuna joustava elin 57 on muodostettu esitetyssä sovellutusmuodossa kielo rukkajousesta 60, jonka päissä on kiinnityssilmukat 61 ja 62. Kiinnityssilmukka 61 on yhdistetty renkaaseen 64, joka on tarkoitettu kytkettäväksi seipääseen tai paaluun 66, joka on lyöty maahan, kuten on esitetty kuviossa 1. Silmukan 62 kiinnitys on yhdistetty joustamattomaan elimeen 59 15 tavalla, joka selitetään seuraavassa.

Joustamaton elin 59 on olennaisesti pitkänomainen hiusneulan muotoinen metallikiinnike, jossa on silmukka 68 toisessa päässä ja kaksi vapaata, vierekkäistä päätä 70 toisessa päässä. Vielä tarkemmin selostettuna metallikiin-20 nikkeen, joka muodostaa joustamattoman elimen 59, voidaan nähdä kuviossa 2 olevan hiusneulan muotoon taivutetun yhden metalliosan muodossa ensimmäisen osan 72 määrittelemiseksi, missä kaksi taitettua puolikasta sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan ja olennaisesti yhdensuuntaisina, 25 täten määrittäen silmukan 68. Toinen osa 74 on ensimmäisen osan 72 vieressä, ja toisessa osassa 74 kaksi puolikasta metallipituutta ovat olennaisesti kosketuksissa keskenään. Kolmas osa 75 on toisen osan 74 vieressä, ja kolmannessa osassa 75 kaksi metallipituuden puolikasta hajaantuvat ja 30 sitten suppenevat yhteen jälleen, jotta määriteltäisiin linssimäinen aukko 76, joka muodostaa osan metallikiinnik-keestä, johon kierukkajousen 60 kiinnityssilmukka 62 on yhdistetty. Lopuksi neljäs osa on kolmannen osan 75 vieressä ja ulottuu kahteen päähän 70. Neljännessä osassa metalli-35 pituuden puolikkaat ovat jälleen kosketuksissa.

Kuten voidaan nähdä kuvioista 1 ja 2, hiusneulan muotoinen metallikiinnike, joka muodostaa joustamattoman 66720 elimen 59, ulottuu aksiaalisesti kierukkajousen 60 onton keskustan läpi. Samaten huomataan kuvioista, että rengas 64 menee joustamattoman elimen 59 ensimmäiseen osaan 72 muodostetun silmukan 68 läpi. Täten rengas 64 on kiinni-5 tettynä sekä kierukkajouseen 60 että joustamattoman elimen muodostavaan metallikiinnikkeeseen.

Joustamattoman elimen 59 neljäs osa, ts. se, joka ulottuu oikealle osasta 75, joka on esitetty kuviossa 2, ja päättyy päihin 70, kulkee yleisesti numerolla 79 esite-10 tyssä kytkinelimessä olevan aukon läpi. Kuten kuviosta 1 nähdään, kytkinelin 79 käsittää ensimmäisen seinän 80, toisen seinän 81, johon aukko on muodostettu, kolmannen seinän 82 ja neljännen seinän 83. Seinät 80-83 on yhdistetty toisiinsa, ja jokainen vierekkäinen pari muodostaa 15 suoran kulman, niin että täydellinen kytkin 79 on olennaisesti suorakulmion muotoinen. Seiniä 80 ja 83 ei ole yhdistetty toisiinsa. Seinässä 83 on pitkänomainen rako ylöspäin sen alemmasta vapaasta reunasta, jota rakoa on merkitty kuviossa 2 numerolla 85. Raon läpi kulkee köyden tai 20 vaijerin 19 pää, ja köyden tai vaijerin 19 päähän on kiinnitetty laipoitettu niitti 87, joka on tarkoitettu päästämään köysi 19, kun siihen tuleva veto tulee riittävän suureksi. Myöskin on sijoitettu välikerengas 89 niitin 87 ja seinän 83 väliin.

25 Kuten voidaan nähdä kuvioista 1 ja 2, joustamatto man elimen 59 pituus on suurempi kuin joustavan elimen (kierukkajousi) 57 pituus, ja sen vuoksi vedon vaikuttaessa köyteen 19 kierukkajousi 60 venyy ensiksi, samalla kun silmukka 68 liukuu renkaan 64 suhteen. Kuitenkin mahdolli-30 sesti joustamaton elin 59 estää jousen 60 mahdollisen lisä-venymisen, täten muodostaen rajan joustavalle "pelille", joka köydellä 19 voi olla jännityksen alaisena. On ymmärrettävää, että jousen 60 pidentymistä rajoitetaan sellaisella tavalla, että jousi ei ylitä omaa elastisuusrajaan-35 sa.

Pyydyksen iskua vaimentavan osan toinen sovellutus-muoto on esitetty kuviossa 3, jota selostetaan seuraavassa.

8 66720

Kuviossa 3 laitteen kaikki osat ovat samat lukuun ottamatta elintä 59, joka kuviossa 3 on korvattu yksinkertaisella suljetulla silmukalla 86 köydestä, joka on juoksutettu renkaan 64 läpi toisesta päästä ja yksinkertaisen sokka-5 naulaelementin 88 läpi toisesta päästä. Sokkanaulaelement-ti 88 kulkee kytkinelimen 79 seinässä 81 olevan aukon läpi. Lukuun ottamatta joustamattoman elimen 59 korvaamista köy-sisilmukalla 86 ja sokkanaulaelementin 88 lisäystä kaikki muut kuviossa 3 esitetyt osat ovat samoja kuin kuviossa 2 10 ja niillä on samat viitenumerot. Kuviossa 3 kuitenkin kyt-kinelin 79 on esitetty kuvana, joka on suorassa kulmassa kuvion 2 suhteen, niin että seinässä 83 oleva rako 85 on näkyvissä pituussuunnassa.

On ymmärrettävää, että köyden 86 suljetun silmukan 15 pituus voidaan valita sellaisella tavalla, että se tekisi saman toiminnon kuin joustamaton elin 59 kuvion 2 sovellu-tusmuodossa. Toisin sanoen köyden 86 silmukka on riittävän pitkä salliakseen jousen 60 pitenemisen alkamisen köydessä 19 vallitsevan jännityksen alaisena, mutta tulee toimintaan 20 tämän pidennyksen rajoittamiseksi ennen kuin jousi 60 on saavuttanut elastisuusrajansa.

Pyydyksen iskua vaimentavan osan kolmas sovellutus-muoto on esitetty kuviossa 5, jota selostetaan seuraavassa. Kuvion 5 sovellutusmuoto on identtinen kuvion 3 sovellutus-25 muodon kanssa sillä poikkeuksella, että köyden 86' suljettu silmukka kulkee kierukkajousen 60 avoimen keskustan läpi eikä ole jousen 60 ulkopuolella ja tästä riippumaton. Muutoin kaikki kuvion 5 sovellutusmuodon osat ovat identtisiä kuvion 3 osien kanssa, ja sen vuoksi näitä muita osia 30 ei ole tarpeen käsitellä eikä kuvata yksityiskohdissaan.

Kuviossa 2 esitetyn laipoitetun niitin 87 lisäksi kytkinelimen 79 sisällä on toinen laipoitettu niitti köyden 19 vastakkaisessa päässä, mikä voidaan nähdä kohdassa 91 kuviossa 1. Viitaten kuvioon 1 käyristetty sankaelin 35 92, joka on edullisesti valmistettu metallista, on varus tettu aukolla pään 93 läheltä, jonka aukon kautta köysi 19 kulkee, ja toisella aukolla 95 toisen pään läheltä.

9 66720 Köyden 19 pää ulottuu aukon 95 veiressä olevan haarukka-järjestelyn kautta, sitten taipuu ja kulkee aukon 95 läpi. Köyden loppupäässä sijaitsee laipoitettu niitti 91.

Niitit 87 ja 91 ovat tyyppiä, jota voidaan säätää, 5 niin että ne voivat päästää vastaavan köyden 19 pään irti annetulla vedolla. Tämä on toteutettu säätämällä voimaa, jolla kukin niitti on laipoitettu. Koska tämä on tunnettua teknologiaa, sitä ei ole tarpeen tässä kuvata yksityiskohtaisesti .

10 Nyt on ymmärrettävä, että edellä kuvattu ja piirus tuksissa esitetty rakenne on sellainen, että estetään jousen 60 ylenmääräinen venyminen ja myös jousen kiristäminen, jotta tämä liikavoima tulee siirretyksi ansan muihin osiin. Erityisesti laipoitetun niitin 91 etupää voidaan säätää 15 pääsemään irti alimmalla vetovoimalla, mutta jos tämä loppuu, sitten kytkinelimessä 79 oleva niitti 87 voidaan säätää irrottamaan. Tämä järjestely lisää pyydyksen vangitsemisen valinnaisuutta.

Esimerkkinä pyydystettäessä kettuja voi olla toivot-20 tavaa, että jousi vaimentaa enintään 70 kg voiman, mikä on tyypillinen kiskaisu, jonka eläimen hyppäys aiheuttaa. Täten kiinnitysköyden pituus voidaan säätää sallimaan jousen pidentyä riittävästi vaimentamaan ainoastaan 70 kg. Kuitenkin, jos kauris tai karhu tai suuri koira joutuisi an-25 saan, silloin 70 kg voimaa vastaava maksimipidentymä (vastaten kiinnitysköyden pituutta) saavutetaan nopeasti, kun suurempi eläin hyppää, ja ylimääräinen voima (70 kg ylittävä) tulee silloin siirtymään ansan muuhun osaan. Jos niitit on säädetty oikein, etupäässä oleva niitti 91 (an-30 san kansipäässä) paukahtaa auki ja päästää eläimen vahingoittumattomana. Jos niitti 91 jää irtoamatta, ja niitti 87 kytkinelimen 79 sisällä irtoaa ensiksi, silloin köysi 19 tulee viedyksi pois eläimen mukana, mutta se putoaa pois eläimestä tämän juostessa pois.

35 Keskikokoisia eläimiä varten sopiva asetus on sel lainen, jossa etupään niitti 91 avautuu noin 140 kg voimasta, niitti 87 avautuu noin 160 kg voimasta ja kääntyvä nivel 79 itse avautuisi noin 200 kg voimasta.

10 66720

Pienempiä eläimiä varten, esimerkiksi skotlantilaista villikissaa varten (kooltaan samanlainen kuin amerikkalaiset kissat) etupään niitti 91 voitaisiin kiristää hyvin kevyesti, niin että se irrottuu suunnilleen 23-30 kg:n voi-5 masta.

Claims (4)

66720

1. Eläinpyydys, jossa on osa (19) joka kiinnittyy eläimeen, kun tämä laukaisee pyydyksen (10), jolloin mainit- 5 tu osa voidaan kiinnittää maaston suhteen, tunnettu siitä, että pyydykseen (10) on muodostettu iskua vaimentava laite (55), jonka välityksellä mainittu osa (19) voidaan kiinnittää maaston suhteen, jolloin laite käsittää: a) joustoelimen (57), joka on asetettu mainitun osan 10 (19) ja iskua vaimentavan laitteen (55) välisen liitoksen ja sen paikan (66) väliin, jossa iskua vaimentava laite (55) on kiinnitettynä maaston suhteen, jonka johdosta, jos ansaan joutunut eläin syöksähtäisi pois pyydyksen (10) luota, jous-toelin (57) pidentyy ja samalla vaimentaa ainakin jonkin ver- 15 ran syntyvää iskua, niin että eläimen vahingoittuminen minimoidaan , ja b) joustamattoman elimen (59), joka on kiinnitetty mainitun liitoksen ja paikan (66) väliin, jolloin joustamaton elin (59) rajoittaa joustoelimen (57) pidentymistä sillä ta- 20 voin, että viimeksi mainittu ei ylitä elastisuusrajaansa pidentymisen aikana, jolloin joustamattoman elimen (59) pituus vastaa joustoelimen (57) vaimentaman iskuenergian määrää.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen eläinpyydys, tunnettu siitä, että joustoelin (57) on kierukkajousi 25 (60) ja että joustamaton elin (59) on suljettu lankasilmukka.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen eläinpyydys, tunnettu siitä, että joustoelin (57) on kierukkajou-si (60) ja että joustamaton elin (59) on pitkänomainen, hiusneulan muotoinen metallikiinnike, jonka toisessa päässä 30 on silmukka (68) ja toisessa päässä kaksi vapaata, vierekkäistä päätä (70).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen elänpyydys, tunnettu siitä, että silmukka (68) on yhdistetty renkaaseen (64), joka on tarkoitettu kytkettäväksi maahan lyötyyn 35 paaluun (66), jolloin mainitut vapaat päät (70) on kiinnitetty kytkinelimeen (79), johon mainittu osa on myös yhdistetty, 12 66720 ja metallikiinnike kulkee aksiaalisesti kierukkajousen (60) läpi, kierukkajousi on yhdistetty toisesta päästä renkaaseen (64) ja toisesta päästä kytkinelimen (79) vieressä olevan metallikiinnikkeen osaan. 13 66720 Patentkxav