FI66605C - Framstaellningsfoerfarande foer 5-merkapto-1,2,3-triazoler - Google Patents

Description

ΙΟΚΠ Μ M1.KUULUTUSjULKAISU sss^r W| Μ utlAooninosskiupt 6 6605 (51) MJu/hta.3 c 07 o 249/04 SUOMI—FINLAND Φ) *'»«**»-—*·»-**·*· 801473 (22) 07.05.80 *p ' (23) AllwHN·—C«ti|fw*e 07.05.80 (41) TAtHktaM-aMtdhMli 22.11.80

Fitutl i> r>lrifrlh«Wf» (41) M h>d»Mni»- ry—· 31.07.84

Ntn och K|h<trHywl—> 7 Γ uintiin mhjf ir*i iiilitirtflm iitlnnl (32X33X31) *n*«*r »rlcrtMt 21.05.79

Saksan Li ittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2920939.0 (71) Sobering AktiengeselIschaft, Berlin/Bergkamen, 0E; Möilerstrasse 170-178, Berlin, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskiand(DE) (72) Hans-Rudolf Kröger, Berlin, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (74) Oy Koister Ab (54) 5-merkapto-l,2,3"triatsolien valmistusmenetelmä - Framställnings-förfarande för 5”merkapto-1,2,3-trlazo1er

Keksintö käsittelee uutta menetelmää 5-markapto-l,2,3-triatsolien valmistamiseksi, jotka ovat merkityksellisiä lähtöaineina kasviensuojeluaineiden sekä lääkeaineiden valmistuksessa.

Yksi 5-markapto-l,2,3-triatsolien valmistusmenetelmä on jo tunnettu (J. Goerdeler ja G. Gnad, Chem. Ber. 99, 1618, (1966)). Tällä menetelmällä on kuitenkin se suuri haitta, että lähtöaineena käytetään 5-amino-l,2,3-tiadiatsolia, aineluokkaa, joka ei ole helposti saatavissa eikä lisäksi ole aivan vaaraton.

Eräässä toisessa menetelmässä 5-merkapto-l,2,3-triatsolien valmistamiseksi (DE-hakemusjulkaisu 27 09 122) käytetään raaka-aineena 1-bentsyyli-l,2,3-triatsolia. Tällä menetelmällä on se haittapuoli, että siinä käytettyjä reagensseja voidaan osittain käsitellä vain erilaisin varotoimenpitein.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on menetelmän kehittäminen, joka mahdollistaa 5-merkapto-l,2,3-triatsolien ongelmattoman valmistuksen vain muutamassa vaiheessa suurella saannolla ja soveltuu tämän aineluokan tekniseen valmistukseen eristämättä mahdollisesti turvallisuusteknisesti arveluttavia välivaiheita.

2 66605

Keksinnön kohteena on menetelmä yleisen kaavan (I) mukaisten 5-merkapto-l,2-3-triatsolien valmistamiseksi HS - C-C - R„ loi

H

jossa kaavassa on vety tai metyyli.

Menetelmälle on tunnusomaista, että yleisen kaavan (II) mukaisen 1,2,3-tiadatsoli-5-karbohydroksaamihappojohdannaisen,

N-C - R

I 1 1 (II)

N Jc - C - NH - OH

\ / n 0 jossa merkitsee samaa kuin edellä, inerttiin orgaaniseen liuotti-meen liuotettuna happoa sitovan aineen läsnäollessa 0-50°C:n lämpötilassa annetaan reagoida kaavan (III) mukaisen p-tolueenisulfoni-happokloridin CHf—^ ^~802 " C1 (III) ja fenolin kanssa yleisen kaavan (VI) mukaiseksi 1,2,3-tiadiatsol- 5-yyli-karbamiinihappoesteriksi, ΓΤRl /τλ (vn N JC - NH - C - 0 -X C) > ^ s vry jossa R1 merkitsee samaa kuin edellä, tämän annetaan reagoida näin saadussa reaktioseoksessa 50-120 C:n lämpötilassa happo- tai emäs-katalysoidussa reaktiossa yleisen kaavan (VII) mukaiseksi 5-amino- 1,2,3-triatsoliksi, 3 66605 N-C - R, I I <vii> - NH2 jossa merkitsee samaa kuin edellä, ja tämän annetaan toisiintua näin saadussa reaktioseoksessa 50-120°C:n lämpötilassa emäksen läsnäollessa, minkä jälkeen reaktiotuote eristetään sinänsä tunnetulla tavalla.

Tähän saakka kirjallisuudessa tuntemattomat kaavan (II) mukaiset l,2,3-tiadiatsoli-5-karbohydroksaamihapot sekä niiden suolat voidaan valmistaa seuraavien sinänsä tunnettujen menetelmien mukaan, a) saattamalla yleisen kaavan N-C - R„ II I 1 N. t - C - OR,.

\ o/ I! o b 0 mukainen 1,2,3-tiadiatsolikarboksyylihappoesteri reagoimaan kaavan H2N - OH (IX) mukaisen hydroksyyliamiinin kanssa, mahdollisesti sopivien epäorgaanisten emästen, kuten alkali- ja maa-alkalimetallien oksidien, hydroksidien tai karbonaattien ja alkoholaattien läsnäollessa mahdollisesti liuotettuna polaarisiin orgaanisiin liuottimiin tai, b) saamatta yleisen kaavan Π mukainen 1,2,3-tiadiatsoli-5-karboksyylihappokloridi reagoimaan kaavan NH2 - OH (IX) mukaisen hydroksyyliamiinin kanssa inerteissä liuottimissa happoja sitovien aineiden läsnäollessa, jolloin Rg tarkoittaa C^-Cg-alkyyli- 4 66605 ryhmää ja merkitsee samaa kuin edellä.

Keksinnön mukainen menetelmä käyttää siis helposti saatavissa olevia lähtöaineita ja mahdollistaa haluttujen lopputuotteitten teknisesti yksinkertaisen ja vaarattoman valmistuksen.

Teknisesti erittäin edullista on tällöin, ettei asyloitua karbohydroksaamihappojohdannaista eikä välituotteena muodostunutta 1.2.3- tiadiatsol-5-yyli-isosyanaattia tarvitse eristää valmistus-reaktioseoksista. Karbohydroksaamihappojohdannaisen (II) reaktio happokloridin (III) ja fenolin kanssa voidaan suorittaa suoraan yhdessä astiassa happoja sitovien aineiden läsnäollessa.

Edullista on samoin, että voidaan myös käyttää raakaa karbo-hydroksaamihappoa (II) sekä sen raakaliuosta.

Lisäetu on samoin, että voidaan edelleen käyttää raakaa (1,2,3-tiadiatsol-5-yyli)-karbamiinihappoesteriä (VI) samoin kuin sen raakaliuosta tai -suspensiota.

Erikoisen edullista on lisäksi, että reaktioon liittyvässä karbamaattihydrolyysissä ei-haluttu kaavan (VII) mukainen 5-amino- 1.2.3- tiäd^atsoli muodostuu vain in situ ja silloinkin vain liuoksessa eikä sitä eristetä erikseen, vaan se muuttuu spontaanisti emäksellä käsiteltäessä 5-merkapto-l,2,3-triatsoliksi (I).

Erikoisen yllättävää on, että karbamaattihydrolyysi voidaan suorittaa happamana tai emäksisenä, koska toisaalta kaavan (VI) mukaiset karbamaatit muodostavat epäorgaanisten emästen kanssa melko stabiileja suoloja ja toisaalta odotettavissa olevaa 5-amino- 1.2.3- tiadiatsolia (VII) pidetään happoon nähden epästabiilina.

Kaavan (II) mukaisen 1,2,3-tiadiatsoli-5-karbohydroksaamihapon, edullisesti raakatuotteen muodossa, reaktio kaavan (VI) mukaiseksi (1,2,3-tiadiatsol-5-yyli)-karbamiinihappoesteriksi kulkee asyloidun karbohydroksaamihapon kautta, jota ei yleensä tarvitse eristää, sekä 1,2,3-tiadiatsol-5-yyli-isosyanaatin kautta, jota ei myöskään yleensä tarvitse erottaa erikseen, vaan joka muodostuu vain in situ ja heti reagoi fenolin kanssa edelleen.

Reaktio suoritetaan lämpötiloissa välillä 0-50°C. Keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että hydrok-saamihapon raakaliuokseen seoksena ekvimolaarisen määrän kanssa happokloridia inertissä liuottimessa lisätään ekvimolaarinen määrä 5 66605 fenolia ja happoa sitovaa ainetta inertissä liuottimessa, hydrok-saamihappo/happokloridiseos saatetaan reagoimaan ensin happoa sitovan aineen kanssa, sitten vasta fenolin kanssa, hydoksaami-hapon ja happoa sitovan aineen seos saatetaan ensin reagoimaan happokloridin kanssa ja vasta seuraavaksi fenolin kanssa tai myös siten, että hydroksaamihapon, happoa sitovan aineen ja fenolin seokseen lisätään happohalogenidi.

Reagoiviin aineisiin nähden inerteistä liuottimista tai sus-pendointlaineista mainittakoot seuraavat: alifaattiset ja aromaattiset hiilivedyt, kuten sykloheksaani, heptaani, ligroiini, bentseeni, tolueeni ja ksyleeni, eetterit, kuten dietyylieetteri, dioksaani, tetrahydrofuraani ja di-isopropyylieetteri, esterit, kuten etyyliasetaatti ja malonihappoesteri, ketonit kuten asetoni, metyyli-iso-butyyliketoni, isoforoni ja sykloheksanoni, halogenoidut hiilivedyt, kuten metyleenikloridi, kloroformi, klooribentseeni ja hiilitetra-kloridi, karboksyylihappoamidit, kpten dimetyyliformamidi, sulfoksidit, kuten dimetyylisulfoksidi.

Happoakseptoreiksi soveltuvat orgaaniset emäkset, kuten tri-etyyliamiini, N,N-dimetyylianiliini ja pyridiiniemäkset tai epäorgaaniset emäkset, kuten maa-alkali- ja alkalimetallien oksidit, hydroksidit ja karbonaatit. Nestemäisiä emäksiä kuten pyridiiniä voidaan lisätä samanaikaisesti liuottimeksi.

Suoritetun reaktion jälkeen työskennellään reaktioseoksen kanssa sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi suodattamalla epäorgaaniset suolat, jota seuraa lisätyn liuottimen poistislaaminen normaalissa tai alennetussa paineessa, saostaminen veden kanssa tai useissa tapauksissa vain haluttujen reaktiotuotteitten suodattaminen pois ja sitä seuraava epäorgaanisten suolojen peseminen vedellä.

Tällä tavalla saadaan (1,2,3-tiadiatsol-5-yyli)-karbamiini-happoestereitä erittäin puhtaassa muodossa ja lähes kvantitatiivisilla saannoilla tarvitsematta mitään lisäpuhdistusoperaatioita.

Mikäli edellä työskennellään raakaliuosten tai -suspensioitten kanssa, on hajottamiseen käytettävä liuotinta, joka myös seuraavissa vaiheissa käyttäytyy inertisti. Tällaisina ovat edullisesti käytettävissä: aromaattiset hiilivedyt, kuten bentseeni, tolueeni ja ksyleeni, eetterit, kuten tetrahydrofuraani ja dioksaani ja halogenoidut hiilivedyt, kuten kloroformi, klooribentseeni, 1,2,-dikloori-etaani ja metyleenikloridi.

6 66605 (1,-2,3-tiadiatsol- 5-yyli )-karbamii‘nihappoesterin saippuoiminen voi tapahtua sinänsä tunnetulla tavalla happokatalysoiden.

Tässä menetelmätavassa on mahdollista myös eristää 5-amino-l,2,3-tiadiatsolit.

Tätä varten kuumennetaan kaavan (VI) mukaista karbamaattia, edullisesti vesipitoisessa väliaineessa,· mahdollisesti seoksena orgaanistan liuottimien kanssa happamien· katalysaattorien läsnäollessa. Reaktio suoritetaan lämpötiloissa välillä 50-120°C. Happamina katalysaattoreina mainittakoot: rikkihappo, kloori- ja bromivetyhappo ja p-tolueenisulfonihappo. Reagoiviin aineisiin nähden inertteinä liuottimina mainittakopt: halagenoidut hiilivedyt, kuten hiilitetrakloridi, kloroformi, metyleenikloridi, 1,2-dikloori-etaani ja klooribentseeni, alifaattiset ja aromaattiset hiilivedyt, kuten petrolieetteri, pentaani, heptaani, sykloheksaani, bentseeni, tolueeni ja ksyleeni, sekä eetterit, kuten dietyylieetteri, tetra-hydrofuraani ja dioksaani. Erikoisen merkityksellistä on tertiääris-ten alkoholien karbamaattien käyttö niiden helpon happokatalysoidun saippuoituvuuden vuoksi, johon usein liittyy tertiääristen alkoholien helppo dehydratoituvuus olefiineiksi.

Tarkoituksenmukaisesti toimitaan niin, että tert.-butyylieste-reiden liuos tai suspensio kuumennetaan p-tolueenisulfoni-, rikki-tai suolahapon läsnäollessa, jotka tuott'avat isobutyleenin lohjetessa ja dekarboksyloituen vastaavat kaavan (VII) mukaiset 5-amino-l,2,3-tiadiatsolit. Näin muodostuneet, happamassa vesipitoisessa väliaineessa liuenneessa muodossa esiintyvät 5-amino-l,2,3-tiadiatsolit saatetaan sitten reagoimaan väkevöityjen epäorgaanisten emästen, kuten alkali- ja maa-alkalimetallioksidien, hydroksidien ja karbonaattien tai myös niiden alkoholaattien, läsnäollessa kaavan (I) mukaiseksi 5-merkapto-l,2,3-triatsoliksi. Käyttämällä suurta emäs-konsentraatiota esiintyy kaavan (I) mukainen 5-merkapto-l,2,3-triat-soli vastaavana alkali- tai maa-alkalimetallisuolana, joka vapautetaan vasta käyttämällä sopivaa mineraalihappoa. Tarkoituksenmukaisesti käytetään emäksiä ja kaavan (VII)' mukaista 5-amino-l,2,3-ti-adiatsolia moolisuhteessa 2:1.

Reaktiossa käytetyt orgaaniset liuottimet voivat toimia samalla 5-merkapto-l,2,3-triatsolin uuttamisaineina. Tapahtuneen reaktion jälkeen uuttet käsitellään edelleen tunnetulla tavalla, esimerkiksi vastaavan kuivauksen jälkeen tislaamalla lisätty liuotin pois normaalissa tai alennetussa paineessa.

7 66605 . t: ‘ · V : ' \ Tällä tavalla saadaan 5-merkaptorl,2,3-triatsolia erittäin puhtaassa muodossa ja hyvin suurella saannolla. Reaktioaika voi vaihdella reaktiolämpötilan mukaan välillä 0,5 tuntia - 5 tuntia.

(1,2,3-tiadiatsol-5-yyli)-karbamiinihappoesterin saippu-ointi voi tapahtua myös emäksisestä. Tarkoituksenmukaisesti toimitaan niin, että kaavan VI mukaista lähtöainetta, edullisesti raakaliuoksen tai -suspension muodossa, kuumennetaan yhdessä alkali- tai maa-alkalimetallihydroksidien vesi- tai alkoholi-liuoksen kanssa moolisuhteessa noin 1:3 (karbamaatti: emäs). Reaktio tapahtuu lämpötiloissa välillä 0°C - 150°C, edullisesti lämpötiloissa välillä 50°C - 120°C. Reaktioaika voi vaihdella reaktiolämpötilan mukaan välillä 0,5 - 15 tuntia.

Tämän tyyppisellä raenetelmänsuorituksella.ei ole mahdollista eristää vastaavaa 5-amino-l,2,3-tiadiatsolia, vaan saadaan suoraan Dimrothreaktiotuotteen alkali- tai maa-alkalimetallisuo-lat. 5-merkapto-l,2,3-tiadiatsolit vapautetaan tästä sinänsä tunnetulla tavalla.

Esimerkki 1 · 5-merkapto-l,2,3-triatsolin valmistus

Pyöreässä 500 ml kolmikaulakolvissa, joka on varustettu sekoittimellä, lämpömittarilla ja kuivausputkella, suspendoi-daan 14,5 g (0,1 moolia) l,2,3-tiadiat'soli-5-karbohydroksaami-happoa 200 ml:aan tetrahydrofuraania ja siihen lisätään 5°C:ssa liuos, joka sisältää 19,7 g (0,1 moolia) p-tolueenisulfonihappo-kloridia 50 ml:ssa tetrahydrofuraania.

Tähän tiputetaan tunnin kuluessa seos, joka sisältää 27,8 ml (0,2 moolia) trietyyliamiinia ja 9,4 g (0,1 moolia) fenolia 75 ml:ssa tetrahydrofuraania. Sisälämpötila pidetään välillä 4°C ja 6°C. Sekoitetaan tunnin ajan 4°C:ssa ja 3 tuntia huoneen lämpötilassa, jolloin sisälämpötila nousee nopeasti 40°C:seen. Kun on seisotettu yli yön, haihdutetaan tyhjössä 40°C:ssa tyhjiin; jäännökseen lisätään 400 ml jäävettä; saadaan valkeita kiteitä, jotka suodatetaan imulla, ensin vedellä ja sitten tolueenilla pesten.

8 66605

Saanto: 19,2 g (1,2,3-tiadiatsol-5-yyli)-karbamiinihappofenyyli-esteri

Sp.: 221°C (hajoaa)

Pyöreässä 500 ml kolmikaulakolvissa, joka on varustettu sekoittimellä, lämpömittarilla ja palautusjäähdyttimellä, kuumennetaan 19,2 g puhdistamatonta (l,2,3-tiadiatsol-5-yyli)-karbamiinihappofenyyliesteriä liuoksessa, joka sisältää 12 g (0,3 moolia) natriumhydroksidia 100 ml:ssa vettä, 1,5 tunnin ajan palautusjäähdyttäen. Sitten liuos jäähdytetään 20°C:seen ja siihen lisätään 26,4 ml väkevää suolahappoa. Kun on kyllästetty 100 g:lla natriumkloridia, uutetaan annoksittain 250 ml:11a etyyliasetaattia; etyyliasetaattiuutteet ravistellaan liuoksella, joka sisältää 20 g kaliumvetykarbonaattia 75 ml:ssa vettä. Vesifaasiin lisätään 17,6 ml väkevää suolahappoa ja se uutetaan jälleen 250 ml:11a etyyliasetaattia annoksittain.

Saadaan heikon keltaiseksi värjäytyneitä kiteitä.

Saanto: 6,8 g = 67,1 % teoreettisesta 5-merkapto-l,2,3-triatsolia Sp.: 59°C

Esimerkki 2 5-merkapto-4-metyyli-l,2,3-triatsolin valmistus

Pyöreään 500 ml koImikaulakolviin, joka on varustettu sekoittimellä, lämpömittarilla ja kuivausputkella, suspendoi-daan 15,9 g (0,1 moolia) 4-metyyli-l,2,3-tiadiatsoli-5-karbo-hydroksaamihappoa 200 ml:aan tetrahydrofuraania ja siihen lisätään 27,8 ml (0,2 moolia) trietyyliamiinia.

Tähän tiputetaan seuraavaksi 30 minuutin kuluessa liuos, joka sisältää 19,lg(0,l moolia) p-tOlueenisulfonihappokloridia 75 ml:ssa tetrahydrofuraania, jolloin sisälämpötila pidetään välillä 4°C ja 6°C. Tähän tiputetaan 10 minuutin kuluessa liuos, joka sisältää 9,4 g (0,1 moolia) fenolia 50 ml:ssa tetrahydrofu-raania, ja pidetään tällöin sisälämpötila vakiona. Sekoitetaan vielä tunnin ajan 4°C:ssa ja 3 tuntia huoneen lämpötilassa.

Seuraavaksi haihdutetaan kuiviin tyhjössä 40°C:ssa; jäännökseen lisätään 400 ml jäävettä; saadaan valkeita kiteitä, jotka suodatetaan imulla, pestään ensin vedellä ja sitten tolu-eenilla.

9 66605

Saanto: 12,7 g (4-metyyli-l,2,3-tiadiatsol-5-yyli)-karbamiini-happofenyyliesteriä Sp.: 153-155°C (hajoaa)

Pyöreässä 500 ml kolmikaulakolvissa, joka on varustettu sekoittimellä, lämpömittarilla ja palautusjäähdyttimellä, kuumennetaan 12,7 g puhdistamatonta (4-metyyli-l,2,3-tiadiatsol-5-yyli)-karbamiinihappofenyyliesteriä liuoksessa, joka sisältää 12 g (0,3 moolia) natriumhydroksidia 100 ml:ssa vettä, 1,5 tunnin ajan palautusjäähdyttäen. Sitten jäähdytetään liuos 20°C:seen ja siihen lisätään 24,4 ml väkevää suolahappoa. Kun on kyllästetty 100 g:11a natriumkloridia, uutetaan annoksittain 2 50 ml:11a etyyliasetaattia. Etyyliasetaattiuutteet ravistellaan liuoksella, joka sisältää 20 g kaliumvetykarbonaattia 75 ml:ssa vettä. Vesifaasiin lisätään 17,6 ml väkevää suolahappoa ja se uutetaan jälleen 250 ml:11a etyyliasetaattia.

Saadaan heikosti keltaiseksi värjäytyneitä kiteitä.

Saanto: 6,1 g = 53,1 % teoreettisesta 5-merkapto-4-metyyli-l,2,3- triatsolia

Sp.: 113-114°C.

Lähtöaineena käytetty 1,2,3-tiadiatsoli-5-karbohydroksaa-mihappo voidaan valmistaa seuraavasti.

Pyöreään 1 1 kolmikaulakolviin, joka on varustettu sekoit-timella, lämpömittarilla ja palautusjäähdyttimellä, liuotetaan 55,6 (0,8 moolia) hienoksi jauhettua hydroksyyliamiinihydro-kloridia 400 ml:aan metanolia ja siihen lisätään 20°C:ssa kalium-hydroksidin metanoliliuos, joka on valmistettu 42,0 g:sta (0,75 moolia) kaiiumhydroksidijauhetta ja 100 ml:sta metanolia. Sekoitetaan 30 minuutin ajan huoneen lämpötilassa, suodatetaan sitten saostunut kaliumkloridi imulla ja lisätään suodokseen yllä kuvatussa laitteessa 79,1 g (0,5 moolia) 1,2,3-tiadiatsoli-5-karbo-nihappoetyyliesteriä huoneen lämpötilassa. Reaktioliuos värjääntyy heti keltaiseksi. Kahden päivän huoneen lämpötilassa seisottami-sen jälkeen haihdutetaan kuiviin tyhjössä 40°C:ssa; keltainen 66605 10 kostea jäännös liuotetaan lisäpuhdistamiseksi 300 ml:aan vettä 4Q°C:ssa melkein täysin; sitten johdetaan 5°C:ssa 45 minuutin ajan hiilidioksidia liuokseen. Seuraavaksi suodatetaan heikosti keltainen kiteinen aine imulla ja kuivataan tyhjössä huoneen lämpötilassa vakiopainoon.

Saanto: 59,6 g = 82,1 % teoreettisesta Sp.: 145°C (hajoaa)

Analogisella tavalla valmistetaan 4-metyyli-l,2,3-tiadiatso- li-5-karbohydroksaamihappo sulamispisteeltään 105-110°C (hajoaa) 4-metyyli-l,2,3-tiadiatsoli-5-karboksyylihappoetyyliesteristä saannolla 86,4 % teoreettisesta.

Keksinnön mukaisesti valmistetut menetelmätuotteet voidaan käyttää edullisesti lähtöaineina valmistettaessa kasvinsuojeluaineita ja lääkeaineita.

Claims (1)

11 66605 Patenttivaatimus Menetelmä yleisen kaavan (I) mukaisten 5-merkapto-l,2,3-triatsolien valmistamiseksi HST5TRl %> H jossa kaavassa R^ on vety tai mettyyli, tunnettu siitä, että yleisen kaavan (II) mukaisen 1,2,3-tiadiatsoli-5-karbohydrok-saamihappojohdannaisen, Ϊ j Rl (II) yC- C - NH - OH S S jossa merkitsee samaa kuin edellä, inerttiin orgaaniseen liuotti-meen liuotettuna happoa sitovan aineen läsnäollessa 0-50°C:n lämpötilassa annetaan reagoida kaavan (III) mukaisen p-tolueenisulfoni-happokloridin CH3 O S02 - Cl (III) ja fenolin kanssa yleisen kaavan (VI) mukaiseksi 1,2,3-tiadiatsol- 5-yyli-karbamiinihappoesteriksi, jossa R^ merkitsee samaa kuin edellä, tämän annetaan reagoida näin saadussa reaktioseoksessa 50-120°C:n lämpötilassa happo- tai emäs-katalysoidussa reaktiossa yleisen kaavan (VII) mukaiseksi 5-amino- 1,2,3-triatsoliksi, 12 66605 nr - N. Jk - NH9 jossa merkitsee samaa kuin edellä, ja tämän annetaan toisiintua näin saadussa reaktioseoksessa 50-120°C:n lämpötilassa emäksen läsnäollessa kaavan (I) mukaiseksi yhdisteeksi, minkä jälkeen reaktiotuote eristetään sinänsä tunnetulla tavalla. Patentkrav 6660 5 13 . Förfarande för framställning av 5-merkapto-l,2,3-triazoler med den allmänna formeln (I) H i vilken formel R1 är väte eller metyl, kännetecknat därav, att ett 1,2,3-tiadiazol-5-karbohydroxamsyraderivat med den allmänna formeln (II), N-C - R, I I (II) N C - C - NH - OH S/ » S 0 där R^ har samma betydelse som ovan, löst i ett inert organiskt lös-ningsmedel i närvaro av ett syrabindande medel vid en temperatur av 0-50°C omsätts med p-toluensulfonsyraklorid med formeln (III) S02 " C1 (III) ooh fenol tili en 1,2,3-tiadiazol-5-yl-karbaminsyraester med den allmänna formeln (VI) Ti—8 ' Ri I / 1V (VI) NH - S ' °~\Q) där R^ har samma betydelse som ovan, denna omsätts i den sä erhällna reaktionsblandningen vid en temperatur av 50-120°C i en syra- eller baskatalyserad reaktion tili en 5-amino-l,2,3-triazol med den allmänna formeln (VII),