FI65035B - Daeck med sidovaeggsfigurering - Google Patents

Description

I.-.-=^--η Γβ1 .. KUULUTUSJULKAISU

W (11) utlAggningsskrift 6 5U00 C (45) pr.tent ti uyön:^' ' .,· 12 17· 1934 ^ ^ ^ (51) K».ik.3/Int.a.3 B 60 C 13/00 SUO MI—Fl N LAN D pi) FwneiiM^—hww«^i 783966 (22) Httomiipilvl — AmAknlngadaf 22.12.78 (23) AlkupUvi —GlW|h#ed«j 22.12.78 (41) Tullut JuIMMlnl — BIMt effuntllg 2l. q6

Patentti* ja rekisterihallitu· /44) Nlhtivikilpana«i J» kuuLJullubun pvm. — -,η n Ai

Patent· och regieterstyreleen ' 7 ainMcm utiagd oeh utijkriftun puMmnd ju . ix. oj (32)(33)(31) Pyrd««r «cuoikuut—Bugird prior*·* 23.12.77 23.12.77 Englanti-England(GB) 5382U/77, 53823/77 (71) Dunlop Limited, Dunlop House, Ryder Street, St. James’s, London S.W.I., Englanti-England(GB) (72) Tom French, Sutton Coldfield, West Midlands,

Edvard Roger Payne, Hinckley, Leicestershire, Englanti-England(GB) (7^) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5*0 Kylkikuvioitu rengas - Däck med sidoväggsfigurering Tämä keksintö koskee renkaita ja varsinkin sellaisia renkaita, joiden kyljissä on kuvioita tai merkintöjä.

Renkaiden kyljet ja olakealueet ovat alttiina taipumiselle ja materiaalit sekä yksityiskohtainen rakenne, varsinkin tukialueella kulutuspinnan reunan läheisyydessä, on valittava huolellisesti renkaan vaaditun suorituskyvyn varmistamiseksi mutta samalla on kuitenkin vältettävä ettei rengas murru ja sen seurauksena rikkoudu. Murtumista voi edistää mikä tahansa oleellinen pintaan valettu kuviointi, jota ei tarvita varsinaisesti teknisistä syistä, kuten esimerkiksi kulutuspinnan/kylkien yh-teenliittämiseksi, ja se johtuu poikkipinnan muuttumisen aiheuttamasta jännityksen keskittymisestä ja seurauksena tästä renkaan kyljet pidetään oleellisesti sileinä, tärkeitä tavaramerkkejä ja yksilöiviä merkintöjä lukuunottamatta.

Pyrkimyksiä merkitä renkaan kyljet selvästi erottuvasti värillisin merkein, jotka eivät käsitä reliefikuviointeja, on ollut pakko rajoittaa sellaisiin piirteisiin kuten valkoisiin kylkiin, eivätkä ne sovi monimutkaisempiin kuviointeihin koska värimerkin- ,1 ‘ 2 65035 töjä ei voida riittävän tarkasti muotoilla renkaisiin.

Renkaiden kylkien ja olaketukialueiden materiaaleja on kehitetty vuosien mittaan ja ne sisältävät yleisesti hiilimustaa vaadittujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi, mikä estää värien käyttämisen vaikka tulisikin mahdolliseksi valaa kaksi väriä riittävän tarkasti toistamiskelpoisen kuvioinnin muodostamiseksi. Viime vuosina on lisäksi kehitetty renkaita, joilla voidaan ajaa kokoonpainuneessa tai oleellisesti kokoonpainuneessa tilassa ja tällaisissa renkaissa, murtumisen ja sitä seuraavan liian aikaisen renkaan rikkoutumisen estämiseksi, on vieläkin välttämättö-mämpää vähentää poikkipintamuutoksia ja pinnan epäsäännöllisyyksiä tai kuviointia myös olaketukialueella. Tällaiset renkaat ovat jopa pelkistetympiä kyljistään ja tukialueiltaan kuin tavanomaiset renkaat, jotta ajomatka kokoonpainuneena voitaisiin maksimoida.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan rengas, joka on valmistettu tunnetuntyyppisestä yksivärimateriaalista, jossa on selvästi erottuva kuviointi tai merkintä ja joka poistaa edellämainitut ongelmat.

Tämän keksinnön mukainen rengas käsittää maata koskettavan kulutuspintaosan, jonka vastakkaiset reunat on liitetty kukin omaan olaketukiosaansa ja renkaan kylkeen, jonka renkaan kumpikin olaketukiosa ja viereinen kylki on tehty mustasta elasto-meerisestä materiaalista, reliefikuvioinnin, joka on muodostettu yhtenäiseksi renkaan kanssa ainakin osaan olaketukialueen ja renkaan viereisen kyljen määrittämästä pinnasta, jolloin reliefikuviointi käsittää enintään 2 mm syvät urat, joissa on sivuseinämien muodostamat viistopinnat, jotka ovat pääasiassa 10°-80°:een kulmassa renkaan pinnan normaalin suhteen, jotka urat on järjestetty ainakin kahteen viereiseen sarjaan uria, joissa kummankin sarjan urat ovat keskenään samansuuntaiset, ja joissa toisen sarjan urat muodostavat kulman toisen sarjan urien kanssa. Renkaalle on tunnusomaista, että toinen urien kahdesta sarjasta muodostaa merkin renkaassa ja toinen sarja uria muodostaa merkin taustan.

Reliefikuviointi muodostetaan yksiväriseen renkaaseen, varsankin sellaiseen renkaaseen, joka on valmistettu normaalista mus- 3 65035 tästä elastomeerisesta materiaalista.

Reliefikuvioinnin syvyys on sopivimmin pienempi kuin 1,5 mm. Viistopintojen kulmat voivat lisäksi olla alueella 20°-70° tai sopivimmin alueella 30°-60°. On myös todettu, että reliefikuvioinnin syvyyden ollessa 1 mm on 45°:een kulma erityisen edullinen.

Kaikki viistopinnat voivat olla tasopintojen tai yksi tai useampi viistopinnoista voi olla kaareva poikkileikkaukseltaan. Viimeksimainitussa tapauksessa on ainakin osa viistopinnasta muotoiltava siten, että se on esitetyllä kulma-alueella. Viistopin-nan kaarevuussäde voi vaihdella viistopinnan leveyttä pitkin ja pinta voi olla kupera tai kovera renkaan ulkopinnan suhteen. On sopivinta, että viistopinnat on järjestetty niin, että ne muodostavat uria pinta-alueeseen siten, että uran kumpikin sivu heijastaa valoa eri tavalla ja synnyttää näkyvän vastakohdan rengasta katseltaessa. Urat voidaan järjestää pienin keskinäisin välein renkaan jonkin alueen poikki, jonka tarkoituksena on muodostaa kontrasti pinta-alueen muun osan kanssa. Urat voivat olla suorat tai kaarevat ja vierekkäiset urat voivat erota toisistaan muodoltaan tai kaarevuudeltaan riippuen erilaisten teknillisten menetelmien vaatimasta kuvioinnista. Eri viistopinnat voivat lisäksi muodostaa suuruudeltaan erilaisia kulmia ja uran ollessa kysymyksessä voi sen toisen sivun muodostama kulma olla erilainen kuin toisen sivun muodostama kulma.

Viistopintojen viimeistely voi olla sama kuin vierekkäisten viistopinnattomien alueiden viimeistely tai vaihtoehtoisesti voi pintaviimeistely olla erilainen viistopinta-alueella.

Viistopintojen pintakarheuden tulee sopivimmin olla pienempi kuin 0,8 mikrometriä R brittiläisen standardin BS 1134:Part 1 : (1972) pintakarheusasteikolla ja se on sopivimmin pienempi kuin 0,5 mikrometriä Ra· Tällainen pinta saadaan aikaan kun renkaan muotti viimeistellään keksimääräisesti hiomalla. Tällainen viistopintojen viimeistely aikaansaa kuvioinnin, joka voidaan selvästi havaita useista eri näkökulmista.

Pinta-alueen muun osan pintakarheus on lisäksi sopivimmin suurempi kuin 5 mikrometriä Ra.

f*,.

4 65035 Tämän keksinnön muut toteutusmuodot ilmenevät seuraavasta selityksestä, jossa esimerkkien avulla selostetaan vain eräitä keksinnön suoritusmuotoja ja jolloin viitataan oheiseen kaavio-maiseen piirustukseen, jossa:

Kuv. 1 esittää sivukuvaa keksinnön erään toteutusmuodon mukaan valetusta renkaasta, josta näkyy renkaan eräs sektori, joka on varustettu hammaslaitatyyppisellä kuvioinnilla olaketu-kialueella ja toinen rengasosa, jonka keskikvlkialueella on nimi.

Kuv. 2 esittää osapoikkileikkausta kuvion 1 viivaa (II) - (II) pitkin.

Kuv. 3, 4, 5 ja 6 esittävät vaihtoehtoisia poikkileikkaus-muotoja kuviossa 2 esitettyyn verrattuna.

Kuviossa 1 esitetyn renkaan toisessa sektorissa on hammas-tuskuviointi, joka on muodostettu useiden yhdensuuntaisten urien avulla, jotka ovat syyvyydeltään vain 1 mm. Itse urat muodostuvat kahdesta viistopinnasta 1 ja 2, jotka poikkileikkauksessa ovat suorat ja muodostavat 45°:seen kulman renkaan kylkipinnan normaalin kanssa. (Katso suurennettua leikkausta kuviossa 2). Viisto-pinnat 1 ja 2 valettiin renkaan valumuotin hienoksi hiottua pintaa vastaan.

Kuviossa 1 esitetyssä toisessa sektorissa on sana "Dunlop" keksinnön käytön havainnollistamiseksi kun kyseessä on renkaan merkitseminen nimellä. Sanan kirjaimet kohoavat 1 mm renkaan kyljen pinnasta ja jokaisen kirjaimen:^poikki on valettu useita yhdensuuntaisia uria 3. Jokainen ura 3 muodostuu viistopintapa-rista 4 ja 5, jotka pinnat, kuten edellisessä esimerkissä, muodostavat 45°teen kulman renkaan pinnan normaalin kanssa ja ne valettiin renkaan valumuotin hienoksi hiottua pintaa vastaan ja ovat syvyydeltään 1 mm.

Olemme todenneet, että kun ajoneuvoon asennettuja renkaita valaistaan hajavalolla, heijastavat 45°:een kulmassa olevat viistopinnat. Viistopintojen vaihtuva kaltevuus normaalin eri puolille aiheuttaa lisäksi huomattavan vastakohdan vierekkäisten viistopintojen välillä ja yllättävästi tämä vaikutus voidaan todeta ilman että rengasta on tarkkailtava jostakin tietystä kulmasta. Tämän menetelmän avulla muotoiltu kuviointi näkyy siis selvästi useimmista kohdista renkaan vierestä. Aikaansaatu voimakas viistopintojen välinen kontrasti antaa kuvioinnille sellaisen ulkonäön, että se vaikuttaa syvältä leikatulta. Kuvioinnin 5 65035 urat ovat kuitenkin todellisuudessa syvyydeltään vain 1 mm, eivätkä tällaiset syvyydet muodosta vahingoittavia jännityksen keskittymiskohtia renkaan kyljessä, eikä kuviointi siis aiheuta vaaraa että renkaan kylki halkeaisi rengasta käytettäessä.

Kummassakin edelläesitetyssä esimerkissä muodostaa jokainen vierekkäisistä viistopinnoista koostuva pari uran. On ilmeistä, että urat voivat olla suorat tai kaarevat riippuen siitä miltä kuvion tulee näyttää. Olemme esimerkiksi todenneet, että useat sama-akseliset ympyrät muodostavat selvästi erottuvan kuvion.

On ilmeistä että kun kyse on kirjaimista tai numeroista, voivat nämä olla kyljestä ulkonevia, kuten on esitetty, tai ne voivat olla upotetut kylkeen.

Muita viistopintakulmia kuin 45°:tta käytettäessä voidaan aikaansaada erilaisia kontrastivaikutuksia ja urat, joissa toisen sivun kulma on erilainen kuin toisen, sisältyvät myös keksinnön puitteisiin kunhan kulmat ovat sovituissa puitteissa.

Olemme myöskin tutkineet heijastusta viistopinnoista, joiden pinta on kaareva poikkileikkausta tarkastettaessa ja kuvioissa 3, 4 ja 5 on esitetty kovera kuviointi, jonka kaarevuussäde on 1 mm ja syvyys 1 mm, kupera kuviointi, jonka kaarevuussäde on 1 mm ja syvyys 1 mm, vast, kovera kuviointi, jonka kaarevuus-säde on 1 mm ja jossa on 2 mm:n litteä alue vierekkäisten koverien urien välissä.

Kuviossa 6 esitetty esimerkki esittää lopuksi 1 mm syvää suoraviistopintaista kuviota,joka muodostuu suorasivuisista urista, joiden kummatkin sivut ovat 30°:een kulmassa ja jolloin vierekkäisten urien välissä on 1 non leveät litteät alueet. Hyvin monet muut muodot ovat mahdolliset ja näihin voidaan lukea erilaisten muotojen yhdistelmät.

Tähän asti esitetyissä esimerkeissä on käytetty rengasmuot-tia, jonka pinnat on hiottu hienoksi. Tämän keksinnön eräs tärkeä toteutus käsittää kuitenkin sen, että voidaan käyttää vaihtoehtoisia pintakäsittelyjä syntyneen kontrastivaikutuksen lisäämiseksi edelleen eri viistopintoja tarkkailtaessa. Renkaan valumuotin hienohiontakäsittely on tyypillisimmillään noin 0,5 mikro-metriä Ra brittiläisen standardin BS 1134:(1950) mukaisella pinta-karheusasteikolla. Muitakin viimeistelyjä voidaan käyttää ja hyvin käyttökelpoinen viimeistely kontrastin aikaansaamiseksi 0,5 mikrometrin R -viimeistelyn kanssa, on 5 mikrometrin R= viimeis- a cl tely.

6 6 5 0'3 5

Eräs toinen tärkeä etu keksinnöstä, paitsi että sen avulla voidaan aikaansaada selvästi erottuvia kylkikuviointeja, jotka vaikuttavat huomattavan syviltä ilman että ne aiheuttavat rcurtu-misvaaraa, on se, että hyvin pienillä urilla ei ole niinkään epäoleellista vaikutusta renkaan jäähdyttämiseen, koska pinta-ala suurenee. Kuviossa 2 esitetty poikkileikkausmuoto, jossa kuminatkin viistopinnat ovat 45°:een kulmassa, lisää pinta-alaa 41,4%. Kuvioissa 3, 4, 5 ja 6 esitetyt kuvioinnit lisäävät pinta-alaa 57,1%, 57,1%, 28,5% vast. 50%.

Kun renkaan staattisessa tilassa konvektio on luonnollinen, on se renkaan pyöriessä tärkeä ja jolloin se pakosta kasvaa. Laskelmat käsittävät myös pystysuoran konvektion kertoimen, joka on määritetty seuraavasti: 0,424 x 10 ^ (Dt) cal sek-1 cm ^ deg”1.

Kun ilmavirran nopeus kasvaa tasaisesti, on lämpöhäviö melkein suoraan verrannollinen nopeuden neliöjuureen kunnes turbulenssi alkaa, ja siitä lähtien lämpöhäviö kasvaa hyvin nopeasti.

Renkaan pintakarheuden suurentaminen pienentää tehokkaasti sitä nopeutta, jossa turbulenssi syntyy.

Pakkokonvektion yleiskaava on: _0L_ - p flvp ) F ( κθ 1V η ) 2\ kl ) jossa lvp tunnetaan Reynolds'in lukuna (määritetty järjes- ~ telmässä, jossa luisto on tietynlainen en on Prandfin luku kl hl on Nusselfin luku κθ F1 ja F2 ovat tuntemattomia funktioita, ja 65035 h = lämpöhäviö/pinta-alayksikkö 1 = jäähdytyskappaleen lineaariroitta k = terminen johtokyky Θ = liikalämpötila v = ilmavirran nopeus p = jäähdytysaineen tiheys η = jäähdytysaineen viskositeetti c = terminen kapasiteetti/jäähdytysaineen tilavuusyksikkö Säteilystä johtuvaa lärapöhäviötä esiintyy myös ja tässä tapauksessa renkaan pinta vastaa lähes mustaa kappaletta, jonka emissiokyky on lähellä 1,0.

Mustan kappaleen kokonaisemissioteho on määritetty kaavassa: 2ir5 k4 .

E--S-J- T4

15h JCT

jossa k = Boltzmann'in vakio T = absoluuttinen lämpötila ~27 h = 6,62 x 10 erg sek (Planck1in vakio) C = valon nopeus

On mahdollista määrittää pintasäteilystä johtuva energiahäviö watteina/m sellaisille materiaaleille, joiden emissioarvo on yksi. Olemme osoittaneet termograafisella yksiköllä että infrapunasä-teily, jonka aaltopituudet on 2 - 5,6 mikrometriä, on todettavissa.

Jokainen lämpöhäviömuoto on suoraan verrannollinen pinta-alaan, mikä edelläesitetyn mukaan kasvaa tehokkaasti matalien reliefikuvioinnin avulla.

Parantunut jäähdytys on hyödyllinen etu varsinkin suurno-peusrenkaissa ja kokoonpainuneena ajettavissa renkaissa, joiden kyljissä syntyy huomattavia lämpömääriä taipumisen johdosta.

Tämän keksinnön mukaiset matalat kuvioinnit ovat erityisen edulliset normaaleissa mustarengaskyljissä, mutta vaikutus on myös ilmeinen värillisissä materiaaleissa. Olemme kuitenkin todenneet, että muut värit eivät saa aikaan yhtä suurta kontrastia viistopintojen välillä kuin mustassa elastomerisessa materiaalissa. On ilmeistä, että edellämainittua keksintöä hyväksi- 65035 käyttävät kuvioinnit ovat käyttökelpoiset missä tahansa renkaan osassa ja visuaalinen ulkonäkö voidaan aikaansaada itse kulutuspintakuvioinnissa, niin haluttaessa. Kvljet voidaan vaihtoehtoisesti varustaa kuvioinnilla, joka kulutuspinnan kanssa aikaansaa kontrastin.

Claims (9)

9 65035

1. Rengas, joka käsittää maata koskettavan kulutuspinta-osan, jonka vastakkaiset reunat on liitetty kukin omaan olaketukiosaansa ja renkaan kylkeen, jonka renkaan kumpikin olaketukiosa ja viereinen kylki on tehty mustasta elastomee-risestä materiaalista, reliefikuvioinnin, joka on muodostettu yhtenäiseksi renkaan kanssa ainakin osaan olaketukialueen ja renkaan viereisen kyljen määrittämästä pinnasta, jolloin reliefikuviointi käsittää enintään 2 mm syvät urat, joissa on sivuseinämien muodostamat viistopinnat, jotka ovat pääasiassa 10°-80°:en kulmassa renkaan pinnan normaalin suhteen, jotka urat on järjestetty ainakin kahteen viereiseen sarjaan uria, joissa kummankin sarjan urat ovat keskenään samansuuntaiset ja joissa toisen sarjan urat muodostavat kulman toisen sarjan urien kanssa, tunnettu siitä, että toinen urien kahdesta sarjasta muodostaa merkin renkaassa ja toinen sarja uria muodostaa merkin taustan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rengas, tunnet-t u siitä, että urien viistopinnat ovat transversaaliselta poikkileikkaukseltaan kaarevat.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rengas, tunnet-t u siitä, että kaarevien viistopintojen kaaren säde vaih-telee viistopintojen pinnan poikki.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rengas, tunnet-t u siitä, että kaarevat viistopinnat ovat kuperat renkaan ulkopintaa päin.

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen rengas, tunnettu siitä, että kaarevat viistopinnat ovat koverat renkaan ulkopintaa päin.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen rengas, tunnettu siitä, että jokaisen uran viistopintojen pintakarheus on erilainen.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen rengas, tunnettu siitä, että yhden urien sarjan viistopintojen pintakarheus on erilainen kuin viereisen urien sarjan viistopintojen pintakarheus.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen rengas, tunnet- -4 « 10 65035 t u siitä, että pinta-alan osan pintakarheus on suurempi kuin 5 mikrometriä Ra ja uran viistopinnan pintakarheus on pienempi kuin 0,8 mikrometriä Ra, jotka molemmat mittaukset ovat brittiläisen standardin BS 1134:Part 1:(1972) pintakar-heusasteikolla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen rengas, tunnet-t u siitä, että uran viistopinnan pintakarheus on pienempi kuin 0,5 mikrometriä Ra brittiläisen standardin BS 1134:Part 1:(1972) pintakarheusasteikolla. *