FI63185B

FI63185B - Tryckkaensligt kopieringspapper

Info

Publication number: FI63185B
Application number: FI770141A
Authority: FI
Inventors: Gillian Mary Greenwood; Alan Woodstock
Original assignee: Ici Ltd
Priority date: 1976-01-19
Filing date: 1977-01-18
Publication date: 1983-01-31
Also published as: JPS5288408A; SE422662B; FI770141A; IT1078754B; US4295888A; FI63185C; CA1101207A; AR216062A1; ZA767657B; AU511306B2; SE7700472L; AU2113477A; JPS5827118B2; BR7700297A; FR2338144B1; GB1567906A; NL170610C; NL170610B; ES455165A1; FR2338144A1

Description

ISSF^I M ««KUULUTUSJULKAISU λ; τ-1 O c Α§Γα lBJ (11) UTLÄGGNINGSSKIIIPT 061Ö5 C Patentti oyönnetty 10 05 1933 W Patent oeddelat ^ ^ (51) Kv.ik^/tnt.a.3 B 41 M 5/12 SUO HI-FI N LAND Q1) - ?***μ*μη 770Ha (23) H>k«mlipUvl —AMBto*tg^H 18.01.77 (23) AlkupUv*—GlW|h*t*di* 18.01.77 (41) Tullut JulklMfcH — MtvK off«ntli| 20.07.77

Patentti, jm rekisteri hallitus m NihUytWp-κυ, i. kuuUuUufcun pvm. -

Patent· och registerstyrelsm ' ' Aiteka»«t^odi kSwUm* pubknnd 31.01.83 (32)(33)(31) Pyydetty eewtiwi·—BuglN ^rMM 19.01.76

Englanti-England(GB) 1999/76 (71) Imperial Chemical Industries Limited, Imperial Chemical House,

Millbank, London SW1P 3JF, Englanti-England(GB) (72) Gillian Mary Greenwood, Runcorn, Cheshire, Alan Woodstock, Runcorn,

Cheshire, Englanti-England(GB) (7¾) Qy Kolster Ab (5¾) Paineherkkä jäljennöspaperi - Tryckkänsligt kopieringepapper Tämä keksintö koskee parannettuja paineherkkiä jäljennös-papereita.

Paineherkät jäijennöspaperit, joita myös kutsutaan hiilettömiksi jäljennöspapereiksi, ovat olleet tunnettuja jo useiden vuosien ajan. Näiden jäijennöspaperien päälimmäisen lehden toinen pinta on käsitelty pinnoitteella, joka sisältää väriämuodostavaa yhdistettä orgaanisessa liuottimessa. Paperin pinnoite voi olla esimerkiksi mikrokapseloitu liuos, joka sisältää värin muodostajaa liuottimessa, tai erittäin ohut, emulgoitu, eristetty kerros, joka sisältää värin muodostajaa liuottimessa. Tähän päällimmäiseen lehteen liittyy alempi lehti, jonka toinen pinta on päällystetty elektroneja vastaanottavalla happamalla aineella. Haluttaessa voidaan käyttää välilehteä, jonka toinen pinta on päällystetty värin muodostajaa sisältävällä pinnoitteella ja toinen pinta elektroneja vastaanottavalla happamalla aineella. Edelleen välilehden toisessa pinnassa voi olla kaksi päällystekerrosta, joista alempi käsittää värin muodostajaseoksen ja ylempi elektroneja vastaanottavan aineen, ja tällaisen välilehden toinenkin puoli voidaan päällystää värin muodostajaa sisältävällä pinnoitteella.

63185

Kun esimerkiksi lyijykynällä saadaan aikaan paikallinen paine, värin muodostajaa sisältävä päällyste menee rikki ja värin muodostaja, joka on elektroneja luovuttava aine, reagoi elektroneja vastaanottavan aineen kanssa, ja syntyy värillinen merkki. Värin muodostajat ovat tunnettuja ja niihin kuuluvat mm. kristalliviolet-tilaktoni, malakiittivihreälaktoni, bentsoyylieukometyleenisini ja rodamiini-β-laktaami. Elektroneja vastaanottavat happamat aineet ovat myös tunnettuja ja niihin kuuluvat mm. sellaiset absorboivat aineet kuin happamat savet, attapulgiitti, seoliitti, bentsoniitti, fenolihertsit ja orgaanisia happoja kuten meripihkahappoa sisältävät seokset.

Useat orgaaniset nesteet sopivat värin muodostajayhdisteen liuottimeksi, ja tavallisimpia ovat ehkä terfenyylit ja alkyloidut naftaleenit.

Äskettäin on värin muodostajan liuottimeksi ehdotettu (kts. englantilaista patenttijulkaisua n:o 1 296 477) kloorattua, suora-ketjuista parafiinihiilivetyä, joka sisältää 6-18 hiiliatomia, ja jonka kloorausaste on 20-60 paino-%. Tällainen liuotin on hyödyllinen ja sillä on useita toivottuja ominaisuuksia. Näitä ovat mm. korkea kiehumispiste, jäljen saama voimakas väri, kun kohdistetaan paikallinen paine, alhainen viskositeetti eikä liuottimien haju ole epämiellyttävä. On myös mainittu, ettei liuottimen ja värin muodostajan seos tule värilliseksi spontaanisti. Spontaani värin muodostus on häiritsevää, koska jäijennöspaperiin kehittyy värisurau. Klooratut, suoraketjuiset parafiinihiilivedyt eivät ehkä aiheuta värin muodostajan spontaania muuttumista voimakkaan väriseksi, esimerkiksi tummansiniseksi. Kokemuksemme mukaan tähän liuokseen kehittyy kuitenkin heikko väri jopa huoneen lämpötilassa, ja värjääntyminen voimistuu merkittävästi korotetuissa lämpötiloissa ja ajan pidetessä. Liuoksen värjääntyminen ajan kuluessa voi johtaa jäijennyspape-rin vähäiseen sumuuntumiseen, ja tämä ilmiö voimistuu auringonpaisteessa .

Klooratut, suoraketjuiset parafiinit ovat hyödyllisiä värin muodostajan liuottimina ja sellaiset paineherkät jäijennyspaperit, jotka valmistetaan mainituista kloorattuja, suoraketjuisina parafline ja sisältävistä liuoksista, ovat melko käyttökelpoisia. Kuitenkin nykyisin paineherkiltä jäijennyspapereilta vaaditaan niin korkealuokkaista ulkonäköä, että mainitut liuottimet eivät ole täysin tyydyttäviä, koska ne ovat taipuvaisia aiheuttamaan aivan vähäistä-kin värin muodostajan värjääntymistä.

3 63185

Nyt on havaittu, että sellaiset seokset, jotka sisältävät kloorattua parafiiniliuotinta ja spesifisiä lisäaineita, ovat merkittävästi vähemmän alttiita värin muodostukselle joutuessaan värin muodostajan kanssa kosketuksiin, ja tällaiset seokset tarjoavat pohjan todella käyttökelpoisille paineherkille jäijennyspape-reille.

Tämän keksinnön kohteena on paineherkkä jäijennyspaperi, jolle on tunnusomaista, että sille on levitetty pinnoiteseosta, joka sisältää yhdistettä, joka muuttuu värilliseksi joutuessaan kosketukseen elektroneja vastaanottavan happaman aineen kanssa, kloorattua, oleellisesti suoraketjuista parafiinia, jossa on 7-35 hiiliatomia ja jonka klooripitoisuus on 10-72 paino-%, ja vähintään yhtä seuraavista lisäaineista: a) barium-, kalsium- tai mgnesiumsulfonaatti b) barium-, kalsium- tai mgnesiumfenaatti c) alkenyylimeripihkahapon tai alkenyylimeripihkahapon anhydridin typpeä sisältävä johdannainen.

Barium-, kalsium- ja magnesiumsulfonaatit voivat olla luonnon aineita tai synteettisiä aineita. Niitä on kaupallisesti saatavissa, ja ne ovat alkyylihiilivedyistä, aromaattisista hiilivedyistä tai aralkyylihiilivedyistä johdettuja. Ne ovat huomattavan hyödyllisiä lisäaineita, ja ne voivat olla neutraaleja tai yli-emäksisiä. Yliemäksiset sulfonaatit ovat sellaisia, jotka on saatu käsittelemällä sulfonihappo barium-, kalsium- tai magnesiumhydrok-sidi-ylimäärällä. Yliemäksisten sulfonaattien emäksisyys voi olla sellainen, että se vastaa 10-300 mg KOH sulfonaattigrammaa kohti.

Lisäaineiksi soveltuvien barium-, kalsium- tai magnesium-fenaattien yksinkertaistettu rakennekaava on seuraava: missä M on barium-, kalsium- tai magnesiumatorni, on vety tai 1-10 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä ja R2 on 1-10 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä. Kun R·^ ja R2 ovat molemmat alkyyliryhmiä, on R^ tavallisesti sama kuin R2, koska tällaisten yhdisteiden valmistus on helpompaa.

Myös fenaatit voivat olla yliemäksisiä. Osa fenaatista voi 63185 4 lisäksi sisältää rikkiä siten, että kahden aromaattisen ytimen välillä on rikkisiltä tai ditiosilta.

Lisäaineet (c) ovat tunnettuja niin kutsuttuja tuhattomia detergenttejä, joilla estetään lietteen erottuminen bensiinissä ja dieselöljyssä. Tyypillinen lisäaine (c) on esimerkiksi tuote, joka saadaan, kun polyisobutyleeni (molekyylipaino noin 1 000) reagoi ensin maleiinihapon anhydridin kanssa ja sitten tetraetyleenipenta-miinin kanssa.

Kloorattu parafiini on käytännöllisesti katsoen suoraket-juista, mutta voidaan käyttää myös kaupallisia kloorattuja parafline ja, joissa on osa, esimerkiksi 0,5-25 paino-%, kloorattuja iso-parafiineja.

Edullisia kloorattuja parafiineja ovat sellaiset, joissa on 6-18 hiiliatomia, ja joiden klooripitoisuus on 20-60 paino-%. Kuitenkin voidaan käyttää esimerkiksi sellaisia kloorattuja para-fiineja, joissa on 19-35 hiiliatomia. Myös sellaisia kloorattuja parafiineja voidaan käyttää, joiden klooripitoisuus on suurempi, esimerkiksi yli 60 paino-% ja korkeintaan 72 paino-%. Edelleen sellaisia kloorattuja parafiineja voidaan käyttää, jotka sisältävät 11-19 hiiliatomia ja 17-19 paino-% klooria.

Lisäaineen väkevyys klooratussa parafiinissa riippuu olennaisesti kyseisestä lisäaineesta ja käytetystä klooratusta parafiinistä, mutta on sellainen, että se ainakin vähentää värjäytymistä, verrattuna tilanteeseen, jossa kloorattua parafiinilluotinta on käytetty yksin. Tämä väkevyys löytyy yksinkertaisten kokeiden avulla helposti. Tavallisesti käytetään vähintään 0,05 paino-% lisäainetta klooratusta parafiinista lasitettuna. Siitä ei aiheudu mitään etua, jos lisäainetta käytetään yli 2 paino-%. Hyvin edullisia tuloksia voidaan saavuttaa, kun lisäainetta käytetään 0,2-1 paino-%.

On mahdollista, että kloorattuun parafiiniin halutaan tietty lisäainekonsentraatio esimerkiksi barium-, kalsium- tai magnesiumsulfonaattia, mutta liukeneminen tässä konsentraatiossa ei tapahdu vapaasti. Tällaisessa tapauksessa voidaan käyttää liukenemista edistävää ainetta. Esimerkiksi mainittujen sulfonaattien kanssa voidaan käyttää liukenevuutta edistävinä aineina polyety-leeniglykoleja, joiden molekyylipaino on esimerkiksi alueella 200-650.

Liuotinseoksiin voidaan lisätä sekvestrausaineita kuten pitkäketjuisten rasvahappojen tai alkyyli- tai aryylifosfiittien 5 63185 pentaerytritoliestereitä.

On myös havaittu, että antioksidantit, varsinkin estyneisiin fenoleihin kuuluvat, ovat huomattavan hyödyllisiä kloonattuihin parafiiniliuotinseoksiin lisättyinä. Tyypillisiä antioksidant-teja ovat esimerkiksi määrättyjen ksylenolien, varsinkin 2,4-ksyle-nolin, 1-metyylisykloheksyylijohdannaiset kuten ne, joilla on Imperial Chemical Industries Limited'n tavaramerkki "Nonox" WSL. Muita antioksidantteja ovat 4-metyyli-2,6-ditertiäärinen-butyyli-fenoli, jota on saatavissa eri puhtausasteissa tavaramerkeillä "Topanol" 0 ja "Topanol" OC, 2,4-dimetyyli-6-tertiäärinen-butyyli-fenoli, jota on saatavissa sopivassa muodossa tavaramerkillä "Topanol" A, tris-(2-metyyli-4-hydroksi-5-tert.-butyylifenyyli)-butaani, jota on saatavissa tavaramerkillä "Topanol" CA, ja 3,5-ditert.-butyyli-4-hydroksianisoli.

Liuotinseos voi sisältää myös tunnettuja kloorattujen parafiinien stabilisaattoreita, esimerkiksi epoksidoituja öljyjä kuten epoksidoitua soijaöljyä tai epoksidoituja hartseja.

Kloorattuun parafiiniliuottimeen voidaan haluttaessa sekoittaa toista liuotinta, esimerkiksi hiilivetyä.

Pinnoiteseoksia voidaan käyttää paitsi liuoksina, joissa on värinmuodostajaa liuottimessa, myös emulsioina, joissa on liuotinta ja värinmuodostajaa vedessä.

Pinnoiteseosten mikrokapselointi voidaan suorittaa tunnetuilla menetelmillä. Seosta ympäröivät mikrokapselit voivat olla tunnetuista aineista kuten luonnossa esiintyvistä tai synteettisistä kalvoja muodostavista aineista, joita ovat mm. arabikumi, liivate ja karboksimetyyliselluloosa.

Keksintöä valaistaan seuraavien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1

Esimerkillä haluttiin ensisijaisesti osoittaa värin muodostuksen merkittävä väheneminen seoksissa, joita käytetään paineherk-kien jäljennyspaperien valmistuksessa.

25 g kloorattuja, oleellisesti suoraketjuisia parafiinihii-livetyjä, jotka sisälsivät 2 % (paino/paino) värinmuodostajaa ja spesifisiä lisäaineita keksinnön mukaisesti, kuumennettiin 120°C: ssa. 5, 10, 15, 25 ja 45 minuutin kuluttua otettiin 2 ml näytettä, joka jäähdytettiin nopeasti ympäristön lämpötilaan jäähdytyshau-teella, jonka lämpötila oli -10°C. Jokaisen näytteen optinen tiheys 594 nm:ssä mitattiin lasikyvetissä (0,5 cm) Unicam SP600-spektrofo-tometrillä sokeaa koetta vasten, joka oli samaa kloorattua parafii- 63185 nihiilivetyä (ilman lisäainetta ja ilman värin muodostajaa), ja joka oli käsitelty samoissa olosuhteissa.

Klooratut parafiinit olivat: A) Kloorattu, oleellisesti suoraketjuinen parafiini, jossa oli 19-35 hiiliatomia ja 42 % (paino/paino) klooria, ja jota on saatavissa tavaramerkillä "Cereclor" 42 Imperial Chemical Industries Limited'Itä.

B) Kloorattu, oleellisesti suoraketjuinen parafiini, jossa on 11-19 hiiliatomia ja 45 % (paino/paino) klooria, ja jota samoin on saatavissa tavaramerkillä "Cereclor" S45.

C) Kloorattu, oleellisesti suoraketjuinen parafiini, jossa on 10-14 hiiliatomia ja 50 % (paino/paino) klooria, ja jota samoin on saatavissa tavaramerkillä "Cereclor" 50LV.

D) Kloorattu, oleellisesti suoraketjuinen parafiini, jossa 11-19 hiiliatomia ja 18 % (paino/paino) klooria, ja jota samoin on saatavissa tavaramerkillä "Cereclor" S18.

E) Kloorattu, oleellisesti/suoraketjuinen parafiini, jossa on 10-14 hiiliatomia ja 63 % (paino/paino) klooria, ja jota samoin on saatavissa tavaramerkillä "Cereclor" 63L.

Klooratut parafiinit stabiloitiin epoksidoidulla öljyllä tai epoksioidulla hartsilla (kloorattu parafiini E). Yliemäksisen bariumsulfonaattilisäaineen emäksisyys vastasi 65 g KOH sulfonaat-tigrammaa kohti. Tulokset on esitetty taulukossa 1. Mainitu prosenttiluvut tarkoittavat painoprosentteja.

7 631 85

aO

P

I—( :(0 to

•H

CO

σι in pH -Η O CM 4-* * v " v :m m o o o o >

τί* ‘H

0) (ö pH in i> in (0 ~~in δ δ in " δ

10 N H pH O O pH X PH ID O (Tl 00 <N O

UI kV vvv V 4J vvvv vvv

piin O O OOO O O pH pH (N O o pH «N

d) CM -ΓΗ p's

P

3--- - 3 (Ti o\r-ro o <0 ininoor^ oooom

C O OOO pH pH pH Γ0 00 U3 m CO

•pH v vvv v pH vvvv vvv

gin O OOO O -H pH pH pH O O O pH

pH O) CD--C--

>1 m *H

0) γη σι σι r·- ro (n r» -h o in m ro ioom 40 pH o o o o cm o m h n m m v oo v •H * * k ^ ^ k ^ flj ^ ^ ^ ** **

-PO OO OOOO O U H f—I »—I O OOrH

rH flj c ---Cu -- a)

Cm <0 •h cm o o r- ro h r* h r- h roinin

p pH o O O O pH O pH O pH CO n* CO O CO

fl] VV vvvv V *pH vvvv vvv

O in OO OOOO O 3 pH pH pH O o O pH

<-----—--Q) -P _ pH O (0 ~ λ; p o § p o

X S HO

X PV — -H pH

3 O ~ O . (0 4C

h mc· o j u pvp^ 3 h h j ^ · m e 3 · · 3 m -p m · en a) h -hhiJh

Eh P & en On · > h Ό · · Ό (ΰ ·η . m -h J2 -P -h en co -h

(0 H 5 P h -p CO . · CO

CO-P 0=0) ·* 2 £ ·* 00=0) ox-p o o p g X 3 εο-Η ft E = Oh H o H ^ C P· :3 0) X :3 X 0) 3 C 3 0 :3 H >1 H o >1 O h CO m o :<0 3 2 :3 -P ·η Ό C -n 3 Ό

£ H 2 M -H = £ (0 H OHO

3 He H H'-' 0):0(02:0 2 3

H 0 —'He e e O -P en 3 P = 3 = -P

M X λ; (0 4) -H -n to —· -i—i — en

(0 >i(0fl) (0 >ι ·η Ό 10 ·ΗΗ H H

Λ e pH -H g H H 0) >i ,X 0-P(00<0 -P

tr-PH p tn P 0)3 cn-p-Hco-H p :m -H PO P H P X! £ (OP p (0 P CCAS= = = (CCG H (ΟίβΡιΟΡ (0

CO 0)(0 (00)(0 PC 3 MH C 3 C P

•H 0) Ό P C 0) Ό :0 p -H (0 P (0 H

CO pH HO) 0) H H PC -ΗΗΌ-ΗΌ H

X >1 CO CO Mh >i CO 0)C 03 H o -H 3 P :3 p h £ p x co -h Ό o tn Ό w o

0) £ 0) O H 30)0 H CO H H Λί H X pH

O) Φ >i H H H >i H P ,X COftiOWO X

3 >1= Ui 3 0) = e e O ft 3 ft H C Oh 3 H

:3 -H 3 0)τ330)3 Ό

CO (#><#><#> dPdPCOP

•H ΧΉ <*><*><#><#><*> <*> P) CM CO CM H CM O 0) vv v v v 3C r- cm r- cm r* + O O = O OS O > -H V vvv v

m H (N O pH O O

jj C :3

P h 3 W

3 3 pH H

PH H H

3 H (0

MP P P

0 3 MO) OM 0) 0) H (0 < < «UQW< ΐ> G <<<< < ®w _ ac ft__ _ ____ 63185 8

Paineherkkien jäijennyspaperien valmistuksessa tulevat kysymykseen lämpötilat, jotka ovat suuruusluokaltaan alueella 80-150°C. Edellä kuvatut kokeet suoritettiin ankarissa olosuhteissa (120°C), mutta ne kylläkin indikoivat niitä käsittelyolosuhteita, joiden kanssa joskus joudutaan tekemisiin paineherkkien jäijennyspaperien valmistuksessa. Seosnäytteen näkyvä värjäytyminen, josta aiheutuu hieman värjäytymistä mikrokapselissa, ja josta taas seuraa paine-herkän jäijennyspaperin sumuuntumisriski, ilmenee optisella tiheydellä noin 0,3 (ja siitä ylöspäin). Tuloksista ilmenee, että saavutettiin paljon parempia tuloksia, kun käytettiin keksinnön mukaisia seoksia, jotka sisälsivät kloorattuja parafiineja ja lisäaineita, eikä yllä mainittua optisen tiheyden tasoa edes saavutettu.

Taulukossa kuvattujen seoksien avulla valmistettujen paine-herkkien jäijennyspaperien ulkonäkö on todella hyvä eivätkä ne sumuunnu.

Esimerkki 2

Esimerkin 1 menettely toistettiin siten, että seokseen sisällytettiin tyyppiä (c) oleva tuhaton detergentti. Lisäaine oli monosukkinimidi, joka oli valmistettu saattamalla polyisobutyleeni reaktioon ensin maleiinihapon anhydridin ja sitten tetraetyleeni-pentamiinin kanssa.

Tulokset on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2

Kloo- + Lisäaineet Optinen tiheys minuuteissa ίΐίϊ11 30 (60 120 240 parafiini B 1 % tuhaton detergenttiä 0,044 0,069 0,132 0,209 0,2 % antioksidanttia ("Topanol" O) A 1 % tuhatonta detergenttiä j 0,018 0,037 0,126 0,150 0,2 % antioksidanttia ("Nonox" W.S.L.) C 1 % tuhatonta detergenttiä 0,2 % antioksidanttia ("Topanol" CA) 0,235 B 1,0 % tuhatonta detergenttiä j - | - 0,072 0,121 0,2 % antioksidanttia ("Nonox" W.S.L.)

Claims

1. Paineherkkä jäi jenny spaperi, tunnettu siitä, että jäijennyspaperi11e on levitetty pinnoiteseosta, joka sisältää yhdistettä, joka muuttuu värilliseksi joutuessaan kosketukseen elektroneja vastaanottavan happaman aineen kanssa, kloorattua, oleellisesti suoraketjuista parafiinia, jossa on 7-35 hiiliatomia ja jonka klooripitoisuus on 10-72 paino-%, ja vähintään yhtä seuraavista lisäaineista: a) barium-, kalsium- tai magnesiumsulfonaatti b) barium-, kalsium- tai magnesiumfenaatti c) alkenyylimeripihkahapon tai alkenyylimeripihkahapon anhydridin typpeä sisältävä johdannainen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäijennyspaperi, tunnettu siitä, että pinnoiteseos on liuos, joka sisältää väriä muodostavan yhdisteen ja lisäaineen klooratussa parafiinissä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jäijennyspaperi, tunnettu siitä, että pinnoiteseos sisältää klooratussa parafiinissa olevan lisäaineen liukenemista edistävää ainetta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen jäijennyspaperi, tunnettu siitä, että klooratussa parafiinissa olevan lisäaineen liukenemista edistävä aine on polyetyleeniglykoli.

5. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että seos sisältää 0,05-2 paino-% lisäainetta, laskettuna klooratusta parafiinista.

6. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että pinnoiteseos sisältää antioksidanttia kloorattua parafiinia varten.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että antioksidantti on estynyt fenoli.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että antioksidantti on 2,4-ksylenolin 1-metyylisykloheksyylijohdannainen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että antioksidantti on 4-metyyli-2,6-di-tert.-butyylifenoli.

9 63185

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että antioksidantti on 2,4-dimetyyli-6-tert.-butyylifenoli. 10 63185

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että antioksidantti on tris-(2-metyyli-4-hydroks i-5-tert.-butyy1i fenyyli)-butaan i.

12. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että pinnoiteseos sisältää stabilisaattoria kloorattua parafiinia varten.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että stabilisaattori kloorattua parafiinia varten on epoksidoitu öljy.

14. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että pinnoiteseos sisältää sekvestrausainetta.

15. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että seoksessa käytetään klooratun parafiinin lisäksi muuta liuotinta.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että pinnoiteseos on emulsio, joka sisältää klooratun parafiinin, väriä muodostavan yhdisteen ja lisäaineen.

17. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että klooratussa parafiinissä on 19-35 hiiliatomia.

18. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen, jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että klooratun parafiinin klooripitoisuus on 60-72 paino-%.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen jäljennyspaperi, tunnettu siitä, että klooratussa paraf Unissa on 11-19 hiiliatomia ja sen klooripitoisuus on 17-19 paino-%. 631 85 11