FI63179C - Konstruktionselement av gips samt foerfarande och anordning for dess framstaellning - Google Patents

Description

RS^I r , KUULUTUSJULKAISU , , ή η Q

lBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6ύΊ /? C Patentti «y<Jnr.r.**y 10 C5 1933 ^ ^ (51) K».ik.3/htci.3 B 28 B 5/02 SUOMI —FINLAND (21) P*Mnttlh«k«mu· —PK*«t«n*ölu»lnj 800313 (22) Halnmtapllv· —AiMBknlnc^ag 01.02.80 (23) AlkupUvi—Glkl|h«c»dag 01.02.80 (41) Tullut julklMksI — Bllvlt offuntllf 06.08.80

PstwittKja rekisterihallitut (44) Nihttvtt.1,*™. j. kuutjuik^un 01 83

Patent· och registentyrelten 1 Anaöktn uti»*d och utUkrtften public«r*d ox.ux.uj (32)(33)(31) Pyydetty «uolluu*—fefird prtortt·* 05.02.79

Ranska-Frankrike(FR) 7902922 (71) Isover Saint-Gobain, 63, rue de Villiers, F-92209 Neuilly-sur-Seine,

Ranska-Frankrike(FR) (72) Yves Buck, Clermont en Beauvaisis, Adrien Delcoigne, Chantilly, Ranska-Frankrike(FR) (7^) Berggren Qy Ab (5^+) Kipsinen rakennuselementti sekä menetelmä ja laite sen valmistamiseksi - Konstruktionselement av gips samt förfarande och anordning för dess framställning

Esillä oleva keksintö koskee kipsipohjäisiä rakennuselementtejä sisäkattojen tai pystysuorien rakennusosien valmistamista, seinien vuoraamista ja yleensä rakennuksen koko rakenteen verhoamista varten.

US-patenttijulkaisusta 3 731 449 tunnetaan levymäinen vaahtomuovi-kappale, jossa käytetään metalliverkkoa vahvikkeena. Kysymyksessä olevan kappaleen materiaalit ovat, kuten selvästi on huomattavissa, sellaisia, että kovempi tukikerros, metalliverkko, tukee pehmeämpää vaahtomateriaalia sisältä päin. Lisäksi kerroksen tukivaikutus on paikallinen ja vaahtomuovin taittaminen on helppoa, koska vaahtomuovi on hyvin peräänantavaa.

FR-patenttijulkaisusta 2 376 272 ja US-patenttijulkaisusta 4 000 594 on tunnettua asentaa kuivia väliseiniä kartongilla päällystettyjen kipsilevyjen avulla, joissa levyn kahdella yhdensuuntaisella vastakkaisella puolella on reunukset, jotka voivat niveltyä toisen kartonkipäällyksistä muodostaman saranan ympäri ja jotka voidaan taittaa suoraan kulmaan poikkipalkin muodostamiseksi. Jotta reunat voitaisiin taittaa, kipsin paksuuteen tehdään uurre, pitäen huoli siitä, että kartonkipäällys toisella sivulla jää koskematta, niin että se voi toimia saranana.

Kipsin ryhdittömyys silloin kun kartonkipinta on heikentynyt tai hävinnyt kosteuden, tulen tai varomattoman käsittelyn johdosta, 2 63179 kartongin pinnan viimeistelykäsittelyn tarve ja tarve parantaa iskunkestävyyttä on johtanut kuitenkin kartongittomien kipsi-levyjen valmistukseen, jotka on lujitettu koko niiden paksuudelta tai ainakin suurimmalta osalta niiden paksuutta, esimerkiksi lasikuiduilla, ja joilla on samannäköinen pinta kuin tavanomaisella kipsipinnoitteella. Tällaisiin levyihin ei tietenkään voida enää tehdä uurretta sen reunojen taittamisen mahdollistamiseksi samalla automaattisesti leikkaamatta koko lujitetta tai osaa lujitteesta, joka koostuu esimerkiksi lasikuiduista, jotka on sijoitettu itse levyjen sisustaan. Lisäksi, kun lujitteet on jaettu koko paksuudelle ja silloinkin kun ne on jaettu vain osalle paksuutta, tai kun ne sijaitsevat useilla tasoilla paksuudessa, reunusten taittaminen saattaa taitteen ulkopuolella sijaitsevat lujitteet jännitykseen, murtaa ne ja/tai hajottaa sen matriisin, jota ne on tarkoitettu lujittamaan.

Esillä olevan keksinnön kohteena on rakennuselementti, etenkin kipsinen, valmistusvaiheessaan yleensä levyn muotoa oleva rakennuselementti, joka sisältää lujitteita jakautuneina suurimmalle osalle sen paksuutta, ja sille on tunnusomaista, että pitkin levyn pintojen kanssa yhdensuuntaisia linjoja lujitteet on keskitetty määrätylle levyn paksuuden vyöhykkeelle.

Edullisesti nämä lujitteet on keskitetty pitkin näitä linjoja siinä määrin, että ne muodostavat vain tason, jonka paksuus supistuu itse lujitteiden paksuuteen.

Keksinnön ensisijaisessa sovellutusmuodossa kipsi on poistettu näiden linjojen kohdalta.

Kyseeseen voivat tulla kipsilevyt, jotka on lujitettu luonnon tai tekolangoilla, tekstiililangoilla, orgaanisilla tai mineraalikuiduilla, kudotuilla tai ei-kudotuilla kankailla, lasilangoil-la, metallilangoilla, edellä mainituista langoista koostuvilla verkoilla, kerroksilla esimerkiksi lasisia, jatkuvia, sikinsokin olevia lankoja, tai näiden eri lujitteiden yhdistelmillä, kuten esimerkiksi mieluimmin kerroksesta jatkuvia, sikinsokin olevia lasilankoja joita yläpuolelta ja alapuolelta verhoaa yksi tai useampi lasilankaverkko.

Eräässä sovellutusmuodossa taittoviivat ovat yhdensuuntaiset.

Eräässä edullisessa sovellutusmuodossa ne eri paneelit, joista laatat koostuvat ja joita taittoviivat erottavat, on 3 63179 taitettu toisiinsa nähden, niin että ne muodostavat ei-tasai-sen rakennuselementin.

Eräässä ensisijaisessa sovellutusmuodossa rakennuselementeissä on kaksi taittolinjaa, jotka rajoittavat pääpaneelin ja kaksi sekundääripaneelia eli reunusta, jotka sijaitsevat kumpikin omalla puolellaan pääpaneelia, ja jotka reunukset on taitettu ylös pääpaneelin tasosta likimäärin 90° kulmaan, niin että on muodostunut kouru. Jotta näin saaduille rakennuselemen-teille saataisiin hyvä taivutuslujuus, reunusten korkeus on edullisesti suuruusluokkaa yksi neljäskymmenesosa mainittujen rakennuselementtien pituudesta.

Näitä altaan muotoisia rakennuselementtejä voidaan käyttää sisäkattojen valmistamiseen; ne liitetään tällöin toisiinsa tarkkasaumaisesti.

Silloin kun kourut halutaan vain asettaa rinnakkain, taitto-linjat olkoot mieluimmin tasossa, joka sijaitsee kourujen alisen näkyvän pinnan korkeudella tai sitä lähellä.

Silloin kun halutaan saumata jotakin pinnoitetta käyttäen, taittotaso olkoon sen sijaan siirrettynä olennaisesti keskipaksuuteen ja kourun reunat tehkööt pääpaneelin kanssa lievästi tylpän, suuruusluokkaa 95° olevan kulman, niin että voidaan saumata riittävän suurella pinnoitepaksuudella.

Edullisesti nämä rakennuselimet kannattavat eristettä.

Tällaisten rakennuselementtien valmistamiseksi muodostetaan laatta valamalla juoksevaa kipsin ja veden seosta ja tähän seokseen viedään lujite, lujite keskitetään yhteen ainoaan, valutason kanssa yhdensuuntaiseen tasoon, lujite pysytetään asemassaan pitkin näitä linjoja kipsin kovettumisen kehittymisen aikana, kunnes tämä asema säilyy itsestään. Sitten kipsi voidaan poistaa näiden linjojen kohdalta ja suorittaa taitto.

Lujitteen sijaintia taittolinjojen kohdalla modifioidaan ennen kuin seos on saavuttanut konsistenssin, joka vastaa F.L.S.-juoksevuutta 100 ja modifiointivaikutusta ylläpidetään ainakin kunnes seoksen F.L.S.-juoksevuus on noin 60.

63179

Mieluimmin kipsi poistetaan taittolinjojen kohdalta ainakin siitä hetkestä alkaen, jolloin seoksen F.L.S.-juoksevuus on 60.

Keksintö selitetään nyt yksityiskohtaisemmin oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa:

Kuvio 1 esittää laattaa, joka on lujitettu koko massassaan, mutta jossa lujite pitkin tiettyjä linjoja on keskitettynä yhteen tasoon, kuvio 2 esittää massassaan lujitettua kipsilevyä, joka on jaettu taittolinjoilla paneeleiksi, kuvio 3 on hajotettu kuvanto eräästä kipsiin vietyjen lujitteiden yhdistelmän esimerkistä, kuvio 4 esittää keksinnön mukaista räkennuselementtiä haita-rimaiseksi taitettuna, kuvio 5 esittää putkea eli johtoa, joka on tehty keksinnön mukaisesta rakennuselementistä, kuvio 6 esittää kouruelementtiä, kuviot 7A, 7B ja 7C esittävät kouruelenenttejä, joissa taitto-linjat on sijoitettu levyjen paksuuden eri tasoille, kuvio 8 esittää eristettä kannattavaa kouruelementtiä, kuvio 9 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisten rakennus-elementtien valmistuslaitetta, kuvio 10 on kaaviollinen kuvanto kiekosta, jolla lujite painetaan levyjen paksuuden sisään, ja kuvio 11 esittää erästä toista lujitteiden keskittämislaitet-ta.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista räkennuselementtiä, joka koostuu kipsirainasta eli levystä 1, joka on lujitettu ainakin massassaan lasilangoilla 2, jotka näkyvät rainan eli levyn syrjässä. Pitkin tiettyjä, levyn pinnan kanssa yhdensuuntaisia linjoja lasilangat 2 on keskitetty määrätyille paksuusvyöhyk-keille, kun taas kaikkialla muualla ne ovat jakaantuneina käytännöllisesti katsoen nauhan tai levyn koko paksuudelle. Mieluimmin lasilangat on keskitetty pitkin näitä linjoja siinä määrin, että ne muodostavat tason, jonka paksuus supistuu näiden lankojen paksuuteen.

Kuvio 2 esittää räkennuselementtiä, joka on saatu kuvion 1 63179 mukaisesta rakennuselementistä. Siitä näkyy kipsinauha tai -levy 1, joka on lujitettu ainakin massastaan lasilangoilla 2, jotka lasilangat on keskitetty määrättyihin paksuuden vyöhykkeisiin pitkin tiettyjä, levyn pintojen kanssa yhdensuuntaisia linjoja. Lisäksi näiden linjojen kohdalta kipsi on poistettu. Näin ollen levyssä 1 on linjoja 3, joista kuviossa näkyvät 3a ja 3b, jotka sisältävät pelkästään lujitelankoja 4, ja jotka linjat rajoittavat paneeleita eli laattoja 4a, 4b, 4c..., joita voidaan niveltyvästi kääntää toisiinsa nähden taittamalla niitä linjojen 3a, 3b muodostamien saranoiden varassa .

Samalla kun kunkin paneelin 4a, 4b, 4c sisässä lasilankaluji-te on jakaantuneena tuotteen koko paksuudelle, pitkin saranoita 3a, 3b eri lujitelangat 2 on koottu ensisijaisesti yhteen ainoaan, levyn 1 pintojen kanssa yhdensuuntaiseen tasoon.

Nämä kuvioiden 1 ja 2 mukaiset rakennuselementit on lujitettu esimerkiksi useilla lasilujite-elementeillä, jotka on kuviossa 3 esitetty hajotettuna kuvantona. Niinpä lujitteena voi olla jatkuvista, mutkilla ja sikinsokin olevista lasilangois-ta koostuva kerros 2a, jota yläpuolelta ja alapuolelta verhoavat lasilankaverkot 2b ja 2c, estäen kerroksen 2a lankoja liian suuresti leviämästä tuotteen paksuudelle ja langan mutkia läpäisemästä tuotteen pintoja eli olemasta näkyvissä mainituilla pinnoilla. Kuviosta 2 näkyy, että saranoiden 3a ja 3b kohdalta kipsi on poissa, ja että ainoastaan lujitteet ovat näkyvissä, etenkin ylinen verkko 2b.

Muunkinlaisia lujitteita 2 voidaan käyttää: luonnon tai synteettisiä tekstiililankoja, joista ainakin jotkin ovat niin suunnattuina, että kahden paneelin 4a ja 4b välinen yhteys on varmistettu, metallilankoja erillisinä tai kerroksina, la-sikankaita, pelkkiä, esimerkiksi lasilangoista koostuvia verkkoja, kudottuja kankaita, ei-kudottuja kankaita, kerroksen 2a kaltaisia jatkuvista lasilangoista koottuja kerroksia yksinään, orgaanisia kuituja, mineraalikuituja, ja niistä esimerkiksi lasikuituja, katkottuina, kuitenkin sillä ahdolla että ainakin jotkin niistä ovat poikittain taittoviivoihin 3 nähden ja että niiden pituus on sellainen, että ne pystyvät varmistamaan kahden paneelin 4 välisen yhteyden, so. vähintään 5-6 cm noin 6 mm paksujen kipsilevyjen tapauksessa.

6 63179

Taittolinjat kuten 3a, 3b voivat olla yhdensuuntaiset, niin kuin kuviossa 2 on esitetty, mutta ne voivat myös olla eri suuntaiset silloin kun taittamalla halutaan tehdä esimerkiksi katkaistun pyramidin muotoisia johtoja tai putkia. Kuvioissa 1 ja 2 se taso, joka sisältää lujitteet 2 pitkin taittoviivo-jen pituutta, on kipsirainan 1 sivujen kanssa yhdensuuntainen välitaso, olennaisesti keskellä rainan paksuutta. Tämän tason korkeus rainanpaksuudessa voi olla muunkinlainen. Tämä taso, joka sisältää taittoviivat 3, voi olla lähellä rainan toista pintaa, olla toisen pinnan kohdalla, tai sijaita millä tahansa muulla korkeudella mainitun rainan paksuudessa.

Taittolinjan 3 vaikka kipsiä oleva leveys riippuu rainan 1 paksuudesta, taittolinjan sisältävän tason korkeudesta rainan paksuudessa, paneelien taittosuunnasta toisiinsa nähden ja tait-tokulmasta.

Sellainen paksuudessaan lujitettu raina 1, jota kuvio 2 esittää ja jossa on kipsiä vailla olevat taittolinjat, jotka koostuvat pelkästään lujitteesta 2, joka on viety yhteen ainoaan tasoon pitkin näitä linjoja, voidaan taittaa haitariksi kuvion 4 esittämän rakennuselementin muodostamiseksi, jota voidaan käyttää esimerkiksi useita paneeleja 4a, 4b, 4c... 4i käsittävien koristeellisten väliseinien tai sisäkattojen tekemiseen.

Sama raina 1 voidaan taittaa kuvion 5 mukaisesti putkien tai johtojen muodostamiseksi, esimerkiksi putkien muodostamiseksi metallirakenteiden ympäröimistä ja niiden tulelta suojaamista varten, jolloin metallirakenteen ja kipsiputken väliin sovitetaan jotakin eristettä, ja esimerkiksi ilmajohtojen muodostamiseksi. Raina 1 koostuu useista paneeleista, ja kun se on saanut haitarimaisen tai muun käyttömuotonsa, se voidaan lukita tähän muotoon tartuttamalla toisiinsa taivutettaessa kosketukseen joutuvat kahden naapuripaneelin kaksi syrjän osaa. Nämä kaksi syrjän osaa voidaan tartuttaa toisiinsa taitteen sisään viedyn kipsin tai lämmössä sulavan liiman avulla.

Samasta kipsirainasta lähtien voidaan valmistaa keksinnön mukaisia rakennusmoduuleja, joissa niin kuin kuviosta 6 näkyy, on pääpaneeli 10 ja kaksi vähemmän leveätä sekundääripa- 63179 neelia eli reunaa eli laippaa 11 ja 12 joista kumpikin sijaitsee omalla puolellaan pääpaneelia 10 ja joita paneelista 10 erottaa kipsiä vailla oleva taittolinja 13, 14, joka koostuu pelkästään rainan 1 lujitteesta 2, joka on koottu näiden linjojen kohdalla yhteen ainoaan tasoon, ollen kuitenkin muualla jakautuneena tuotteen koko paksuudella joko yhdenmukaisesti tai useina eri tasoilla sijaitsevina kerroksina.

Jokaisen taittolinjan kipsisillä rajapinnoilla, jotka esiintyvät yhtäältä reunoissa 11 ja 12 ja toisaalta pääpaneelissa, on olennaisesti avoin V-profiili, jonka kulma on noin 120°.

Nämä reunat 11 ja 12 on taitettu pääpaneeliin nähden likimain 90° kulman verran, niin että on saatu U-muotoinen kouru. Tämän kulman suuruus riippuu kuitenkin siitä tarkoituksesta, johon näitä kulmia aiotaan käyttää. Tietyissä tapauksissa, joita tarkastellaan jäljempänä, reunat taitetaan hiukan yli 90°, esimerkiksi noin 95° kulmaan, niin että saadaan U-kouru, jonka reunat konvergoivat. Toisissa tapauksissa ne taas taitetaan pienempään, suuruusluokkaa 85 olevaan kulmaan, jolloin saadaan U-kouru, jonka reunat lievästi divergoivat.

Samalla tavoin taittolinjojen 13 ja 14 korkeus levyjen paksuudessa riippuu siitä tarkoituksesta johon kouruja halutaan käyttää. Taitto voi tapahtua saranoiden 13 ja 14 varassa, jotka sijaitsevat kuvion 7A mukaisesti levyjen 1 yläpinnan tasossa, jolloin kourun syrjillä 15 ja 16 on porrasaskelman profiili, ja lujite tai ylimäärä liimaa tai kipsiä, joka muodostaa tyynyn 17, 18 taitteiden sisäpuolelle pitkin saranoita 13 ja 14, on tällöin tarpeen reunojen pysyttämiseksi pystyssä. Taitto voi tapahtua saranoiden 13 ja 14 varassa, jotka kuvion 7B mukaan sijaitsevat levyjen 1 alapinnan tasossa; pohjan syrjillä 15 ja 16 on tällöin puhdas kulmaprofiili. Jokaisessa taitteessa on tällöin pitkin saranoita 13 ja 14 kaksi maksimilevyistä vinoa pintaa 19 ja 20, jotka voidaan liimata kiinni toisiinsa. Taitto voi tapahtua myös saranoiden 13, 14 ympäri, jotka kuvion 7C mukaisesti sijaitsevat millä tahansa korkeustasolla levyjen paksuudessa. Kourun syrjillä on tällöin viisto profiili ja vinojen pintojen 19 ja 20 leveys on kuvion 7B mukaisen maksimi leveyden ja kuvion 7A mukaisen nolla-leveyden välillä.

8 63179

Reunojen eli laippojen 11 ja 12 korkeus on suuruusluokkaa 1/40 moduulin pituudesta eli noin 5 cm 2 metrin pituutta kohti. Kipsiä tai lämmössä sulavaa liimaa viedään molempien taitteiden sisään. Näin muodostunutta kourua voidaan käyttää kannattamaan eristettä 13, esimerkiksi mineraalivillaa tai polystyreeni-tyyppistä tai fenolivaahtoa, niin kuin kuviosta 8 näkyy. Edullisesti tämä eriste 13 liimataan syrjistään kiinni reunoihin 11 ja 12 ja mahdollisesti myös koko pinnastaan paneeliin 10. Tällaisen moduulin jäykkyys on suurentunut reunojen ansiosta ja siitäkin syystä, että lujite on jäänyt koskemattomaksi saranan tasossa, niin että se ei joudu alttiiksi jännitykselle eikä paljastu kipsistä.

Niinpä tasainen, 6 mm paksuinen kipsilevy, joka on lujitettu 150 g/m pinta-alapianoisella kerroksella jatkuvia, mutkitte- 2 leviä ja sikinsokin olevia lasilankoja, ja kahdella 15 g/m pinta-alapainoisella lasiverkolla, joista toinen on yläpuolella ja toinen alapuolella, taipuu 2 m pituudella 13 cm omasta painostaan ja alkaa jopa säröillä. Sama levy samoine lujittei-neen, mutta varustettuna kahdella 6 cm korkuisella reunalla, jotka liittyvät pääpaneeliin yhteen tasoon keskitetyllä pitkin taittolinjoja lujitteella, täytettynä 10 cm paksuisella ja 13 kg/m painavalla lasivillaeristeellä, ei taivu lainkaan omasta painostaan, edelleen 2 m pituudella.

Tällaisten rakennuselementtien valmistaminen aloitetaan valmistamalla levyjä tai raina 1 lujitettua kipisiä. Tätä varten valetaan joko erinä tai jatkuvatoimisesti niin kuin suomalaisessa patenttihakemuksessa nro 790411 on selitetty, juoksevaa kipsin ja veden seosta, jonka F.L.S.-juoksevuus on ylj 120. F.L.S.-testi ilmaiseejuoksevuuden millimetreinä. Tämä testi on kipsiteh-tailijoiden nykyisin käyttämä testi ja se ilmaisee kipsin käyttäytymisen sitä valettaessa. Se käsittää sen, että ontto, 60 mm läpimittainen ja 59 mm korkuinen sylinteri, joka on asetettu pystyyn keskelle kiillotettua metallia tai lasia olevaa laattaa, täytetään veteen sekoitetulla kipsillä. Ajan T kuluttua kipsijauheen veden kanssa kosketukseen saattamisen alkamisen hetkestä to, sylinteri nostetaan ylös ja vapautetaan siten kipsi, joka leviää laatalle muodostaen kiekon, jonka halkaisijan pituus mitataan. Tämän halkaisijan mitta muodostaa ilmauksen juoksevuudesta F aikana t.

9 63179

Juoksevaan seokseen viedään lujite joko ennen valua varsinkin silloin kun toimitaan ei-jatkuvasti, tai yhdentekevästä joko ennen valua, sen aikana tai sen jälkeen, niin kuin edellä mainitussa suomalaisessa patenttihakemuksessa nro 790411 on mainittu, silloin kun toimitaan jatkuvasti.

Lujitteen aseman modifioiminnin pitkin niitä linjoja jotka tulevat olemaan taittolinjoina ja lujitteen keskittäminen näillä linjoilla voittopuolisesti yhteen ainoaan tasoon aloitetaan kun kipsiseos vielä on juoksevaa, so. hetkellä, jolla sen F.L.S.-juoksevuus ei ole alle 100, ja tämä sillä tavoin, että kipsi kovettuu lujitteelle, jonka asema ei enää muutu. Täten lujitteen ankkurointi kipsiin ei modifioidu. Lujitteen aseman modifiointivaikutus näillä linjoilla pysytetään ainakin kunnes kipsi säilyttää itsestään muotonsa, so. F.L.S.-juoksevuu-teen noin 60 saakka. Silloin kun taittolinja halutaan sijoittaa olennaisesti keskikohdalle kipsirainan korkeutta, kipsi-rainaan vaikutetaan yhtä aikaa sekä sen yläpuolelta että sen alapuolelta.

Silloin kun taittolinjojen taso on siirtyneenä rainan 1 jomman kumman pinnan korkeudelle, rainaan vaikutetaan joko yksinomaan sen yläpinnasta lujitteen upottamiseksi sen alapintaan saakka, tai yksinomaan alapinnasta lujitteen kohottamiseksi sen yläpinnan välittömään läheisyyteen. Lisäksi kipsiseosta estetään sijoittumasta pystysuoraan taittolinjojen kohdalle, tai, ainakin siitä hetkestä lähtien, jolloin kipsi saavuttaa F.L.S.-juoksevuuden 60, taittoviivoilta poistetaan niillä oleva kipsi. Tämä toimi voidaan alkaa ennen kuin kipsi on saavuttanut F.L.S.-juoksevuuden 60, mutta jos halutaan, että näin tehty uurre ei uudelleen täyty juoksevalla seoksella, täytyy jatkaa ainakin kunnes juoksevuus on 60 tai lähes 60. Tietenkin levyn voidaan antaa kuivua lujitteen ollessa ainoastaan keskitettynä tietyillä linjoilla, poistamatta kipsiä näiden linjojen kohdalta, jossa tapauksessa tämä poisto suoritetaan sitten kun levy on kuiva, esimerkiksi sen käyttöhetkellä, ilman lujitteen vahingoittumiseen vaaraa, koska tämä jinjojen kohdalla on hyvin keskitettynä yhteen ainoaan tasoon eikä jakautuneena koko paksuudelle.

. m 63179 10

Silloin kun toimitaan ei-jatkuvasti, muotin pohjalle pannaan rimoja, jotka pysyttävät lujitteen koholla pitkin taittolinjo-ja, ja levyn yläpintaa puristetaan muotolistoilla, jotka sijoitetaan tarkasti rimojen yläpuolelle. Muotolistat ja rimat keskittävät lujitteen yhteen ainoaan tasoon tulevien taitto-linjojen kohdalla, mutta my.ös estävät seosta kerrostumasta taittolinjoille. Kun toimitaan jatkuvasti, niinkuin edellä mainitussa suomalaisessa patenttihakemuksessa nro 790411 on selitetty ensimmäisessä sovellutusmuodossa, valualusta voi tait-tolinjojen kohdalta olla varustettu pitkittäiskohoumilla, jotka kulkevat sen mukana.

Niin kuin tässä patentissa on sanottu ja kuviossa 9 esitetty, valualusta 21 on liikkuva ja sen yläpuolelle on sijoitettu pohjaton säiliö 22, joka koostuu kahdesta levystä, alavirran puolisesta levystä 23 ja ylävirran puolisesta levystä 24 sekä kumisista valualustan reunoista 25, 26, jotka kulkevat samalla nopeudella kuin valualusta, joutuen nojaamaan alavirran- ja ylävirran puolisen levyn sivusyrjiä vasten. Tässä säiliössä on valurako 27 alavirran puolisen levyn 23 alla ja siihen syötetään jatkuvasti kipsin ja veden seosta vaakasuorina suihkuina 28, jotka varmistavat säiliössä olevan seoksen hämmennyksen ja estävät sen kovettumisen.

Lujitetta 2, joka on lasilankakerroksen ja/tai lasilankaverk-kojen muodossa, syötetään esimerkiksi valusäiliön alitse, niin että se joutuu vangituksi valetun seoksen kerrokseen ja kulkemaan tämän mukana valualustan päällä.

Koska valualusta on varustettu mainituilla pitkittäisillä kohoamilla 29, nämä kohoamat nostavat lujitteen ylös kohoamien kohdalta, kun taas se kaikkialla muualla säilyttää asemansa. Silloin kun taittolinjat on tarkoitettu sijaitsemaan olennaisesti kipsilevyn paksuuden keskikohdalla, pystysuoraan kohoamien kohdalla, valetun kipsirainan päälle sijoitetaan useita kiekkoja 30, jotka upottavat lujitteen.

Silloin kun taittolinjat on tarkoitettu olemaan rainan tai levyjen alapinnan tasossa, käytetään yksinomaan upotuskiek-koja 30, ilman valualustan kohoamia, kun taas silloin kun 63179 taittolinjat on tarkoitettu sijaitsemaan yläpinnan tasossa, käytetään yksinomaan kohoamia, joiden korkeus on tuskin pienempi tai jopa yhtä suuri kuin levyjen paksuus.

Nämä kiekot 30, sellaiset kuin kuviossa 10 yksityiskohtaisesti on esitetty, ovat pyöriviä, esimerkiksi lucoflex'ia tai PVC:a, niiden läpimitta on 150 mm ja paksuus 3 mm, ja niiden särmä tekee 120° kulman.

Kiekkojen 30 tahriintumisen välttämiseksi niiden pintoja vasten hankautumaan saatetaan kumiset pyyhkimet 31, jotka on asennettu huuhteluvirralla varustettuihin koteloihin 32. Näiden pyyhkimien 31 yläpuolella putket 33 ja 34 kastelevat kiekon 30 kylkiä. Pyyhkimet 31 kaapivat veden pois ja se poistuu koteloiden huuhteluvirtaan.

Taittolinjojen viimeistelyyn ja/tai niillä olevan kipsin poistamiseen käytetään poistokiekkoja 35, jotka ovat aivan samanlaiset kuin kiekot 30.

Silloin kun kiekot 30 ja kiekot 35 vaikuttavat ennen kipsin kovettumisen päättymistä F.L.S.-juoksevuusessa noin 60, ne muodostavat taittoviivojen molemmin puolin ainestyynyt, jotka reunoja taitettaessa suurentavat vinojen syrjien 19 ja 20 (kuvio 7B) kosketusleveyttä.

Eräässä toisessa sovellutusmuodossa, joka on kaaviollisesti esitetty kuviossa 11 ja silloin kun aina toimitetaan jatkuvasti, niin kuin suomalaisessa patenttihakemuksessa nro 790411 on selitetty, voidaan valusäiliön 22 ylävirran puolelle ankkuroida litteät muotolistat 36, jotka on asetettu valualustan 21 päälle ja pistävät valusäiliön 22 alitse ja ovat mainitun alustan kulkusuunnan kanssa yhdensuuntaiset, niihin kohtiin, joihin lujitteen keskityslinjat halutaan muodostaa ja joiden litteä muoto vähitellen valusäiliön ala-virran puolella muuttuu poikkileikkaukseltaan kolmion muotoiseksi, niin että muodostuu rima, joka pystyy kohottamaan lujitteen. Vain näiden muotol.istojen 36 ylävirran puolinen pää on ankkuroitu, toisen pään ollessa jätetty vapaaksi. Niiden pituus on sellainen, että ne varmistavat lujitteen kohottami- 63179 12 sen kipsirainan paksuudessa sille vyöhykkeelle saakka, jolla kovettunut kipsi pitelee paikallaan mainittua kipsin sisään vangittua lujitetta siinä määrin riittävästi, että sille annettu modifioitu asema säilyy, so. vyöhykkeelle, jossa kipsi on saavuttanut F.L.S.-juoksevuuden 60 tai lähes 60. Tässä tapauksessa PVC:a tai lucoflex'ia olevat muotolistat, jotka, joskin ne ovat litteät valusäiliön ylävirran puolella tai tämän säiliön alla, muuttavat sitten vähitellen muotoaan, saaden kolmion, esim. tasasivuisen kolmion muotoisen poikkileikkauksen 1,5 m pituudella valusäiliön alavirran puolella, ja joiden korkeus niiden poikkileikkaukseltaan kolmionmuotoisella osalla on 2-3,5 mm silloin kun halutaan valmistaa 6 mm paksuisia kipsilevyjä, saattavat olla sopivat.

Niin kuin ensimmäisessäkin sovellutusmuodossa, poistokiekkoja 35 voidaan käyttää kipsin poistamiseen linjojen kohdilta, joilla lujite on keskitettynä.

Näitä kourun muotoisia rakennusmoduuleja, eristeellä varustettuina tai ilman eristettä, voidaan edullisesti käyttää sisäkattojen tekemiseen. Niiden taivutuslujuuden johdosta niillä voi olla pitkät, yli 2,5-metriset jännevälit, ja kaksi moduulia päittäin asetettuna ulottuuu käytännöllisesti katsoen kaikkien huoneiden leveydelle. Niiden sovittamiseksi paikalleen kahden kattopalkin tai kahden muun palkin väliin kourujen molemmat päät asetetaan nojaamaan kumpaankin palkkiin kiinnitetylle konsolille tai muototangolle.

Silloin kun yhden huoneen leveyden peittämiseen tarvitaan kaksi kourun pituutta, keskelle huonetta voidaan lisätä kanna-tuspalkki tai käyttää ylösalaisen T:n muotoista kannatus-muo-totankoa, joka on kiinnitetty esimerkiksi kattoparsiin, niin että T:n alalaipat lomistuvat kourujen päihin saranan kohdalle tehtyihin, syyvyydeltään T:n laipan suuruisiin eli noin 2 cm rakoihin.

Kun kourut näin on asennettu tarkkasaumaisesti niiden yhtymäkohtiin voidaan koko kerrostaa jotakin pinnoitetta tai jättää ne vastakkain ilman pinnoitetta.

13 631 79

Siinä tapauksessa, että halutaan saumata pinnoitetta käyttäen, käytettävät kourut olkoot mieluimmin kouruja, joissa kuvion 7 mukaiset syrjät 15 ja 16 ovat viistotut (kuvio 7C) tai porras-profiiliset (kuvio 7A). Lisäksi valittakoon mieluimmin kourut, joiden reunat on taitettu vain vajaa 90°, esimerkiksi 85°, niin että on saatu avoin U-muoto.

Tällä tavoin saadaan mahdollisuus käyttää riittävä määrä pinnoitetta, vähintään 5 mm leveydeltä, mikä tekee pinnoitteella mahdolliseksi peittää levyjen mahdolliset lämpötilan vaihteluista johtuvat mittojen epävakaisuudet.

Koska lujitteiden langat saranoiden tasossa ovat paljaat, pinnoite tarttuu mainiosti kiinni.

Siinä tapauksessa, että halutaan vain kuiva-asennus, so. että ei käytetä pinnoitetta, valitaan mieluimmin kuvion 7B mukaiset puhtaasti suorakulmasärmäiset kourut. Kahden vierekkäisen kourun reunat voidaan liimata yhteen, ja tällöin valitaan mieluimmin kourut, joiden reunat on taitettu tarkalleen 90° tai jopa yli 90°, esimerkiksi 95°, niin että on saatu lievästi suljettu U.

Näitä kouruja voidaan myös koota muodostamaan putkia tai johtoja.

Keksinnön mukaisten kourujen valmistus käy päinsä muistakin raaka-aineista kuin kipsistä, esimerkiksi sementistä.

Tässä patenttiselityksessä käytettyjä ilmaisuja "lujite” tai "lujitteet" on käytetty ilman erotusta, olkoonpa kysymyksessä yksi lujite tai useita yhdistettyjä lujitteita.

Claims (28)

1. 63179 14
2. 1. Rakennuselementti, etenkin kipsinen, valmistusvaiheessaan yleensä levyn muotoa oleva rakennuselementti, joka sisältää lujitteita (2) jakautuneina suurimmalle osalle sen paksuutta, tunnettu siitä, että pitkin levyn pintojen kanssa yhdensuuntaisia linjoja (3) lujitteet on keskitetty määrätylle levyn paksuuden vyöhykkee1le.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että lujitteet (2) ovat lujitteita, jotka kuuluvat ryhmään, jonka muodostavat luonnon tai tekolangat, tekstiili-langat, lasilangat, metallilangat, orgaaniset tai mineraalikuidut, edellä mainituista langoista muodostetut verkot, jatkuvista, sikinsokin olevista lasilangoista koostuvat kerrokset, kudotut kankaat, ei-kudotut kankaat, ja edellä mainittujen lujitteiden yhdistelmät.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että pitkin mainittuja linjoja (3) lujitteet (2) on keskitetty yhteen tasoon.
5. 4. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että ne linjat (3), joilla lujitteet (2) ovat keskitettyinä, ovat yhdensuuntaiset.
6. 5. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen rakennus-elementti, tunnettu siitä, että se aines, joka muodostaa levymatriisin, etenkin kipsi, poistetaan niiden linjojen (3) kohdalta, joilla lujitteet (2) ovat keskitettyinä, niin että siten muodostuu useita lujitteiden (2) yhdistämiä paneeleita (4a, 4b, 4c).
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että eri paneelit (4a, 4b, 4c) on taitettu tait-tolinjoja myöten, joina ovat ne linjat (3), joiden kohdalla lujitteet (2) on keskitetty, niin että muodostuu ei-tasomainen tuote.
8. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että siinä on kaksi yhdensuuntaista taittolin-jaa (13, 14), jotka rajoittavat kolmea paneelia, joista kaksi sivu-paneelia ovat ulottuvuudeltaan pienemmät kuin keskipaneeli (10), niin että taittamisen jälkeen muodostuu kaksireunainen (11, 12) kouru. 15 631 79
9. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että reunojen (11, 12) korkeus on suuruusluokkaa 1/40 niiden pituudesta.
10. 9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että sen kulman, jonka reunat (11, 12) muodostavat pääpaneelin (10) kanssa, suuruus on 90°.
11. 10. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että se kulma, jonka reunat (11, 12) muodostavat pääpaneelin (10) kanssa, on tylppä, suuruusluokkaa 95°, niin että muodostuu kouru, jonka reunat lievästi divergoivat.
12. 11. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että se kulma, jonka reunat (11, 12) muodostavat pääpaneelin (10) kanssa, on terävä, suuruusluokkaa 85°, niin että muodostuu kouru, jonka reunat lievästi konvergoivat.
13. 12. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 7-11 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että taittolinjat (13, 14) sijaitsevat jollakin seuraavista korkeustasoista: levyjen alapinnan tasossa, levyjen yläpinnan tasossa, tai jossakin välita-sossa levyjen paksuuden puitteissa.
14. 13. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 6-12 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että kahteen perättäiseen paneeliin kuuluvat syrjät (19, 20), jotka taitettaessa lähenevät toisiaan tai tulevat kosketukseen, on liimattu toinen toiseensa.
15. 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että syrjät (19, 20) on liimattu jollakin seuraavista aineista: lämmössä sulavalla liimalla tai kipsillä.
16. 15. Jonkin patenttivaatimuksista 7-14 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että se reunojensa (11, 12) väliltä on täytetty jollakin mineraalivilla- tai vaahtotyyppisellä eristeellä. 1 Minkä tahansa patenttivaatimuksista 7-15 mukainen rakennuselementti, tunnettu siitä, että se on kipsikouru, jonka 63179 16 paksuus on 6 mm, pituus yli 2 m, leveys noin 48 cm ja reunojen korkeus 6 cm, ja joka on lujitettu jatkuvista sikinsokin olevista lasilangoista koostuvalla kerroksella (2a), jonka pinta-alamassa on 150 ja joka yläpuoleltaan ja alapuoleltaan on verhottu lasilankaverkolla (2b, 2c), jonka pinta-alamassa on 15.
17. 17. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 6-16 mukaisen raken-nuselementin soveltaminen sisäkattojen tekemiseen, jossa useita rakennuselementtejä sijoitetaan tarkkasaumaisesti ja jossa kahden elementin liitoskohtaan kerrostetaan jotakin pinnoitetta, joka kovettuu taittolinjojen lankoihin.
18. 18. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 6-16 mukaisen raken-nuselementin soveltaminen sisäkattojen tekemiseen, joissa useita elementtejä asennetaan tasasaumaisesti kuiviltaan.
19. 19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen soveltaminen, tunnettu siitä, että rakennuselementtejä kannetaan konsoleilla tai suorakulmatangoilla, jotka on kiinnitetty pitkin niitä kattopalkkeja, muita palkkeja tai seiniä, joiden välille sisäkatto halutaan sijoittaa.
20. 20. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen soveltaminen, jossa tarvitaan vähintään kaksi pää päätä vasten asennettua rakennus-elementtiä, tunnettu siitä, että kahden rakennuselementti-sarjan yhdistämiseksi toisiinsa pituussuunnassa jokaisen pää päätä vasten asetetun elementin päähän, pitkin niiden taittolinjoja tehtyihin rakoihin lomistetaan poikkileikkaukseltaan ylösalaisen T:n muotoisen kannatus-muototangon laipat.
21. 21. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-16 mukaisten raken-nuselementtien soveltaminen putkien ja johtojen tekemiseen.
22. 22. Menetelmä minkä tahansa patenttivaatimusten 1-16 mukaisten rakennuselementtien valmistamiseksi, tunnettu siitä, että: muodostetaan levy valamalla juoksevaa kipsin ja veden seosta ja sen sisään viedään lujitteita (2); lujite (2) keskitetään määrätyille paksuuden vyöhykkeille levyn sivujen kanssa samansuuntaisten linjojen (3) kohdalla; lujite (2) pysytetään paikallaan näiden linjojen (3) koh- 63179 dalla kipsin kovettumisen kehittymisen aikana kunnes tämä asema säilyy itsestään.
23. 23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kipsi poistetaan näiden linjojen (3) kohdalta.
24. 24. Patenttivaatimuksen 22 tai 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lujitteiden (2) asemaa modifioidaan pitkin taittolinjoja (3) ennen kuin kipsin ja veden seos on saavuttanut konsistenssin, joka vastaa F.L.S.-juoksevuutta 100 ja modifioin-tivaikutusta ylläpidetään ainakin kunnes seoksen F.L.S.-juokse-vuus on noin 60.
25. 25. Patenttivaatimuksen 23 tai 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kipsi poistetaan niiltä linjoilta (3), joiden kohdilla lujitteet (2) on keskitetty, ainakin siitä hetkestä lähtien, jolloin seos saavuttaa F.L.S.-juoksevuuden 60.
26. 26. Laite rakenteeltaan jonkin patenttivaatimuksista 1-16 mukaisten elementtien valmistamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää valualustalla (21) olevat pitkittäiset kohoumat (29) pitkin niitä linjoja (3), joiden kohdalla lujite (2) halutaan kohottaa sen keskittämiseksi.
27. 27. Laite rakenteeltaan jonkin patenttivaatimusten 1-16 mukaisten elementtien valmistamista varten, tunnettu siitä, että siihen kuuluu muotolista- tai kiekkotyyppiset laitteet (30, 31) sen alustan (21) yläpuolella, jolle rakennuselementit valetaan, niiden linjojen kohdalla, joille lujite halutaan keskittää sellaiselle tasolle, että niiden alemmat osat sijaitsevat rakennuselementtien ylimmän pinnan alapuolella yhtä suuren matkan päässä mainitusta pinnasta kuin se syvyys, jolle lujite halutaan upottaa rakennuselementteihin.
28. 28. Patenttivaatimuksen 26 tai 27 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että siinä on, niiden linjojen kohdalla, joilla lujitteet ovat keskitettyinä, pyörivät kiekot sellaisella korkeudella, että ne tunkeutuvat rakennuselementtien paksuuteen sille vyöhykkeelle saakka, jolle lujitteet (2) on keskitetty, joiden särmäkulma on suuruusluokkaa 120° ja jotka on varustettu niiden kylkien kastelu- 18 631 79 putkilla (33) ja niitä pyyhkivillä pyyhkimillä (31), jotka pyyh-kimet ovat virtauksella varustettujen koteloiden sisässä.