FI62268B - Draganordning med flera trummor - Google Patents

Description

·Ί Γ1 ... KUULUTUSJULKAISU

4®Γα ™ (11) UTLÄGGNIN0SSKR1FT 622 68 •%\§ (#5) FatpnUi oyrnnctty 10 10 1732 ^ (51) K».ik?/Int.a.3 B 66 D 1/26 SUOMI —FINLAND φ) rMmMh*mmm—Pmmm*U*g Τ8θΐ66 (22) Hikamltptlv·—Λη·Μ(ΐιΙη|·<1«« 19·01.78 ^ ^ (23) AlkupiM —- Gttcl|h«csdaf 19.01. ?8 (41) TutWt (vlklMkaJ — Whrtt effwcNg 21.07.78 _ · (44) Nlhttvlksl panon |a kuuLJulkalaun pvm.— „ _

Patent- och registerstyrelsen ' ' AnaMcan utlagd oeh utUkrlften publkorad 31.08.82 (32)(33)(31) atuelkeo*—Bagtrd pdorltat 20.01.77

Englanti-England(GB) 2399/77 (71) Wharton Engineers (Elstree.) Limited, Watford Road, Elstree,

Boreham Wood, Herts, Englanti-England(GB) (72) Raymond John Hicks, Povys, Wales, William Alexander, Boreham Wood,

Herts, John Thomas Hird Webb, Sunningdale, Berkshire, Englanti-England(GB) (7¾) Oy Kolster Ab (5¾) Monitelainen vetolaite - Draganordning med flera trummor Tämä keksintö liittyy parannettuun vetolaitteeseen, joka on sovitettu aikaansaamaan veto köyteen tai kaapeliin kahdella kahden tai useamman telan parilla tai sarjalla, jolloin kunkin parin tai sarjan teloilla on yhteinen akseli ja kunkin parin tai sarjan akselit sijaitsevat toisistaan erillään yhdensuuntaisina ja kunkin telaparin tai -sarjan yksi tela on halkaisijaltaan suurempi kuin tuon parin tai sarjan toinen tela tai toiset telat ja on kytketty toisen telaparin tai -sarjan yhteen telaan kuorman jakautumisen aikaansaamiseksi.

Brittiläisessä patenttijulkaisussa n:o 1 492 744 olemme esittäneet selityksen ja vaatimuksen kolmitelaiselle vintturille. On todettu, että käyttämällä neljää telaa asennettuina kahteen pariin (kumpikin pari yhteisellä akselilla), saavutetaan selviä etuja, joita ei aikaisemmin ole ajateltu tai edellytetty ja samoin saavutetaan senkaltaisia selviä etuja käyttämällä kuutta telaa kahtena kolmen telan sarjana (kukin sarja yhteisellä akselilla).

Tämän keksinnön mukaan on käytettävissä vetolaite, jossa kunkin telaparin tai -sarjan halkaisijaltaan suurempi tela on yhdistetty tuon parin tai sarjan halkaisijaltaan pienempään telaan tai teloihin episyklisellä hammasvaiteistolla, joka on sovitettu siten, että halkaisijaltaan suurempi tela ja halkaisijaltaan pienempi tela 2 62268 pyörivät vastakkaisiin suuntiin. Telaparit tai -sarjat ovat mieluimmin identtisiä, vaikkakaan se ei ole välttämätöntä. Tietyissä olosuhteissa voidaan saada aikaan parempi teho, jos telojen koko porrastetaan, ensimmäisen parin suhteelliset säteet voisivat esimerkiksi olla suunnilleen 20 ja 14 yksikköä ja toisen parin suhteelliset säteet 18 ja 12 yksikköä.

Kehitettäessä kolmitelaisten vetoyksiköiden kokoja todettiin, että kolmen telan vääntömomenttisuhde oli suunnilleen 3:2:1. Tämä osoitti, että mahdollisesti voitaisiin normaalisti kehittää episyk-listen yksiköiden sarja, jolloin käyttämällä episyklistä vaihteistoa jonkun koon keskisuuruus tai keskimmäinen episykli olisi sopiva seuraavan pienemmän vetoyksikön suuremmaksi kooksi jne.

Vaihtoehto tälle oli sarja vakiovintturiyksiköitä, jotka eivät missään suhteessa muistuta toisiaan.

Tämä jälkimmäinen vaihtoehto johtaa siihen, että tutkitaan mahdollisuuksia standardisoida vastaavien telojen yksittäisiä rakenneosia .

Tämä vuorostaan johtaa siihen, että on harkittava mahdollisuutta tasata kunkin telan vääntömomentti niin, että episyklisen vaihteiston tai muun sopivan syklisen vaihteiston rakenneosat toimivat parhaiten. Koska ei ollut mahdollista tasata kolmitelaisen veto-laitteen kunkin telan vääntömomenttia, harkittiin neljän telan käyttöä. Tutkittiin huolellisesti tarvittavat telakoot.

Tämän keksinnön mukaisessa vetoyksikössä, jossa on neljä telaa, varmistaa vääntömomentintasaus, joka saadaan aikaan käyttämällä kahta episyklistä vaihdetta sen, että pyörimisliike on oikea ja yksikkä on vakaa ja kaksi telaparia ovat yhteydessä toisiinsa.

Vaikkakin neljännen telan lisääminen kolmitelaiseen vetoyksik-köön verrattuna jossain mielessä lisää käytettyjen rakenneosien määrää, vähentää standardisointi ja tasattu vääntömomentinsyöttö vaihteiston osille yleisesti asetettuja vaatimuksia, jolloin vastaavasti tuotantokustannukset ovat alhaisemmat, jonka lisäksi vaijerin käyttöikä lisääntyy. Tällä tavoin mahdollistaa kunkin telan suhteellisen kuormituksen aleneminen sen, että hammaspyörien ja telojen kokoa voidaan huomattavasti pienentää. Köysi voi vahingoittumatta kiertyä pienemmän telan ympäri vähäisemmästä kuormituksesta johtuen. Jos kuormitukset kahden telaparin välillä tasataan esimerkiksi 45 %/55 %, merkitsee se, että ketju tai muu kahden telaparin 3 62268 tai -sarjan välinen liitos ottaa vain 5 tai 10 % kuormituksesta.

Tämän keksinnön mukainen nelitelainen vetolaite on kustannuksiltaan huomattavasti edullisempi verrattuna kaksitelaiseen vintu-riin, kun otetaan huomioon paino, koko ja tehokkuus.

Tämän keksinnön mukainen nelitelainen vintturi esimerkiksi painaa vähemmän kuin puolet vastaavasta annettua vaijeria käyttävästä kaksitelaisesta vintturista ja on suunnilleen samanlainen kuin kolmitelainen vintturi, mutta on tosiasiassa valmistuskustannuksiltaan edullisempi kuin kolmitelainen vintturi johtuen siitä, että vääntömomentti jakaantuu hammaspyörille edullisemmin ja sen vuoksi vaihteisto on vääntömomentin tasauksen vuoksi kooltaan pienempi. Lisäksi on inertia edullisempi ja alhaisempi.

Ei ole välttämätöntä, että jokin erityinen parin tai sarjan tela on yhdistetty johonkin erityiseen parin tai sarjan telaan. Voidaan esimerkiksi yhdistää vetolaitteen ensimmäinen ja viimeinen tela tai ne voidaan esimerkiksi yhdistää kaikki. Molemmat moottorit voidaan yhdistää kaikki. Molemmat moottorit voidaan yhdistää hydraulisesti asentamalla esimerkiksi piiriin virtausjakoventtiili.

Kuten yllä on todettu, on olennaista, että kummankin parin telat voivat pyöriä vastakkaiseen suuntaan, koska muutoin ei saavuteta kahden telaparin tai-sarjan välistä tarvittavaa kuormituksen tasausta.

Nykyään ovat kunkin parin tai sarjan pienemmät telat noin kaksi kolmannesta saman sarjan suuremmasta telasta. Kunkin parin telojen suhteellinen koko riippuu vaihteistosta niin, että voidaan saavuttaa oikea vääntömomentintasaus.

On toivottavaa, että kunkin parin tai sarjan telojen vastakkaissuuntainen liike, episyklisiä hammaspyöriä käytettäessä, muuttaa suhteen 2:1 suhteeksi 6:1, mikä luonnollisesti on erittäin tärkeätä ottaen huomioon koon ja painon.

On toivottavaa, ettävetolaite, joka käsittää kuusi telaa kahdessa kolmen telan sarjassa, jotka sarjat ovat yhteisellä akselilla, niin että kunkin sarjan ulompi tela on halkaisijaltaan suurempi kuin keskimmäinen tela on teholtaan verrattavissa kahteen seläkkäin olevaan vetolaitteeseen, jolloin kuusitelainen vetolaite voi olla täysin eteen ja taaksepäin käyvä, jos se on oikein suunniteltu.

4 62268

Ihannetapauksessa tulisi kunkin sarjan ulompien telojen olla liitetty toisiinsa ja kunkin sarjan keskitelan olla liitetty sopivalla tavalla, esimerkiksi ketjuvälityksellä, yhteen.

On toivottavaa, että tämän keksinnön mukaisissa nelitelaisissa vetolaitteissa (nelitelainen vetolaite) on ensimmäisen telan kelakul-ma noin 160°, toisen telan kelakulma noin 220°, kolmannen telan kelakulma noin 220° ensimmäisellä kierroksella ja 180° sen jälkeen, neljännen telan kelakulma on noin 180° paitsi viimeisellä kierroksella, jolloin se voi olla mikä tahansa, yleensä no±i 90°. Näillä arvoilla vähenee vaijerikuorma, joka on esimerkiksi 100 tonnia, ennen ensimmäiselle telalle kiertymistä, noin 73 tonniin ensimmäiselle telalle kiertymisen jälkeen, noin 49 tonniin toiselle telalle kiertymisen jälkeen, noin 33 tonniin ensimmäiselle pienelle (ts. kolmas tela) telalle kiertymisen jälkeen eddlyttäen, että ensimmäisen ja kolmannen telan (jotka ovat identtisiä toisen ja neljännen telan kanssa) halkaisijoiden suhde on 3:2. Suuremman telan halkaisijan tulee luonnollisesti olla vähintäin 18 kertaa vaijerin halkaisija ja pienemmän telan halkaisijan tulee olla 12 kertaa vaijerin halkaisija.

Jotta ensimmäiselle telalle saataisiin haluttu päällys, on yleensä suositeltavaa asentaa nelitelainen vetolaite niin, että kahden telaparin akseleiden kautta kulkeva taso on 20° kulmassa vaakatasoon nähde, koska useimmissa tapauksissa vetolaitteen vaijeri kulkee olennaisesti vaakatasossa.

Yleisesti ottaen voidaan keksinnön mukaista vetolaitetta käyttää missä tahansa, missä teräsköyttä käytetään ja siitä on etua lukuunottamatta tapauksia,joissa käytetään yksikerroksisia rumpuja.

Jos on tarpeellista, voidaan tämän keksinnön mukaiset veto-laitteet varustaa sähkö-, sähköhydraulisilla tai dieselhydraulisil-la käyttölaitteilla; niitä voidaan käyttää syvään tai matalaan kiinnitykseen, putkiasennuksiin, ruoppaukseen, kaivostöihin ja sukeltamiseen silloin, kun on tarpeen käyttää teräsköyttä.

Vetolaite voidaan suunnitella niin, että se noudattaa säätöä nopeasti, mikä on tärkeätä liikkuvissa olosuhteissa, ottaen erityisesti huomioon tämän keksinnön mukaisten vetolaitteiden vähäinen inertia. Lisäksi on annetun köysivoiman vaatima vääntömomentti alhainen ja köyden käyttöikä pitkä.

On syytä huomioida brittiläiset patenttijulkaisut no:ot s 62268 1 448 059, 1 456 085, 1 101 131 ja 1 101 132, jotka yhdessä seuraa-van erityisselityksen kanssa saattavat olla avuksi tekniikkaan erikoistuneille ymmärtämään periaatteita, joihin perustuu episyk-listen hammaspyörävälitysten käyttö keksinnön suositussa suoritusmuodossa, jota alempana kuvataan.

On suositeltavaa, että tämän keksinnön mukaisen vetolaitteen kukin telapari käsittää yksiuraisen köysipyörän sekä vastakkaiseen suuntaan pyörivän moniuraisen rummun, jonka halkaisija on suunnilleen kaksi kolmasosaa köysipyörän halkaisijasta.

On merkillepantavaa, että jos käytetään nelitelaista vetolai-tetta, voidaan teho jakaa tasan kahden moottorin käyttämälle kahdelle syöttöakselille, kunkin rumpuasennelman hammasvaihteet ovat indenttiset, jolloin säätöketjulle välittynyt teho alenee, kullakin vakioköysikoolla voi olla vastaava vakiorumpu ja episyklisten hammaspyörien leveys voi olla vakio sekä halkaisijoiden suhde suoraan verrannollinen vääntömomenttiin; hammaspyörien koko voi olla pienin mahdollinen kytkemällä ne differentiaalisesti, niin että koko vaihteisto voidaan sijoittaa rumpuasennelmaan ja mahdollistaa sen, että laakerikuorma kussakin rumpuasennelmassa on olennaisesti sama.

Jotta tämä keksintö olisi helpommin ymmärrettävissä ja saatettavissa toimintakelpoiseksi, viitataan esimerkkien muodossa seuraa-viin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on kaaviomainen sivukuva kolmitelaisesta vintturista, joka ei muodosta osaa tästä keksinnöstä, kuvio 2 on kaaviomainen pohjakuva kolmitelaisesta vintturista, joka ei liity tähän keksintöön, kuvio 3 on kaaviomainen sivukuva tämän keksinnön mukaisesta nelitelaisesta vetolaitteesta, kuvio 4 on kaaviomainen pohjakuva tämän keksinnön mukaisesta nelitelaisesta vetolaitteesta, kuvio 5 on kaaviomainen pohjakuva tämän keksinnön mukaisesta kuusitelaisesta vetolaitteesta, kuviot 6 ja 7 ovat vastaavasti kaaviomainen pohjakuva ja kaaviomainen sivukuva tähän keksintöön liittyvästä voimanlähteestä, kuvio 8 esittää kaaviomaisen pohjakuvan keksinnön mukaisesta nelitelaisesta vetolaitteesta ja varastointirummusta, kuvio 9 on vastaava sivukuva kuvion 8 pohjakuvasta, kuvio 10 on osittainen yksityiskohtakuva telaparista, jossa on sisäinen episyklinen hammasvaihteisto ja joka telapari kuuluu 6 62268 kuvioiden 8 ja 9 esittämään nelitelaiseen vetolaitteeseen.

Kuviot 11 ja 12 esittävät vastaavasti kuvioiden 8 ja 9 nelite-laisen vetolaitteen kahden telaparin sekä episyklisen vaihteiston rakennetta.

Viitaten nyt piirustuksiin esittävät kuviot 1 ja 2 kolmitelais-ta vetolaitetta. Ensknmäisen, halkaisijaltaan suurimman rummun köyden 4 kosketuskulma telalla on noin 220°, toisen rummun 2 kosketus-kulma on noin 220° moniuraisen rummun 2 ensimmäisessä urassa, kun taas kolmannen telan 3 ympärillä sekä rummun 2 muissa urissa on kosketuskulma 180° lukuunottamatta köyden viimeistä kierrosta. Telan 1 halkaisija on 18 kertaa köyden halkaisija ja telojen 2 ja 3 halkaisija on 12 kertaa köyden halkaisija. Jos köyteen vaikuttaa esimerkiksi 100 tonnin kuorma, vähenee kuorma noin 65 tonniin, kun köysi on kiertänyt telan 1 ja noin 43 tonniin telan 2 ensimmäisen köysikierroksen jälkeen. On huomattavaa, että telat 1 ja 3 pyörivät vastakkaisiin suuntiin, mutta että telan 2 vääntömomentin suhteen ei ole mitään tasausta.

Viitaten nyt kuvioihin 3 ja 4 kulkee köysi 9 ensimmäisen, suurempiläpimittäisen telan 5 ympäri, sitten toisen, suurempiläpi-mittaisen telan 6 ympäri, senjälkeen ristiin ensimmäisen pienempi-läpimittaisen telan 7 ympäri, jonka jälkeen se kulkee toisen, pie-nempiläpimittaisen telan 8 ympäri, jolloin telat 7 ja 8 ovat moni-uraisia teloja ja telat 5 ja 6 ovat yksiuraisia köysipyöriä. Köyden kosketuskulma on ensimmäisen köysipyörän 5 kehällä noin 160°, tdsen köysipyörän 6 kehällä noin 220°, ensimmäisen moniuraisen rummun 7 ensimmäisessä urassa noin 220° kulkien ristiin niin, että ensimmäisen moniuraisen rummun 7 liike on vastakkaissuuntainen ensimmäisen köysipyörän liikkeeseen nähden sekä noin 180° toisen moniuraisen rummun 8 ensimmäisessä urassa. Kierre jatkuu sitten ensimmäisen ja toisen moniuraisen rummun 7 ja 8 muissa urissa sopivana määränä 180°:n lisäkierroksia. Jos telojen 5 ja 6 halkaisija on suunnilleen 18 kertaa köyden halkaisija ja telojen 7 ja 8 halkaisija on suunnilleen 12 kertaa köyden halkaisija, vähenee ensimmäisessä telassa 5 köyteen kohdistuva kuormitus, 100 tonnia, noin 73 tonniin yhden telakierroksen jälkeen ja sitten suunnilleen 49 tonniin, kun köysi on kiertynyt toisen suuremman telan 6 ympäri, ja alenee suunnilleen 33 tonniin köyden kierryttyä ensimmäisen kierroksen ensimmäisen moniuraisen rummun 7 ympäri. Voidaan todeta, että vastaavien telojen kuormitukset suunnilleen tasaavat telaparien vääntö-momentin.

7 62268

Viitaten nyt piirustusten kuvioon 5 esittää tämä kuusitelaista vetolaitetta, joka käytännössä on kuvioiden 3 ja 4 nelitelainen vintturi, johon on lisätty suuremmat telat 10 ja 11,jotka ovat identtisiä telojen 5 ja 6 kanssa, niin että laite on täysin rever-siibeli ja sopii erityisesti käytettäväksi ulko-olosuhteissa, kuten esimerkiksi liikkuvassa ankkuroinnissa, jolloin ai edullista, että kuvion 5 kuusitelaista vintturia voidaan tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa käyttää kahden (seläkkäin) asennetun nelitelaisen vintturin sijasta.

Kuviot 6 ja 7 esittävät kaaviomaisesti tarkoituksenmukaista voimanlähdettä 12, joka on tarkoitettu käytettäväksi tämän keksinnön mukaisen vetolaitteen yhteydessä. Koska se on tavanomainen, sitä ei kuvailla yksityiskohtaisemmin.

Jos nyt tarkastellaan piirustusten kuvioita 8 ja 9, on niissä esitetty tämän keksinnön mukainen nelitelainen vintturi 13, johon kuuluu varastointirumpu 14. Köysi 15 tulee nelitelaiselle vintturille 13 noin 20° kulmassa vetolaitteen telojen akselien kautta kulkevaan tasoon nähden, kulkee sitten telojen ympäri,kuten yllä on kuvioiden 3 ja 4 yhteydessä selitetty ja menee varastointirummulle 14 sopivan laitteen 16 kautta, joka varmistaa, että kelaus rummulle 14 sujuu tarkoituksenmukaisesti.

Viitaten nyt piirustusten kuvioon 10 esittää se telaparin 6 ja 8 episyklistä hammasvaihdetta, jossa on yhdysketju telan 8 ja toisen telaparin vastaavan telan välillä (katso kuviot 11 ja 12). Ketju on tavallisesti kaksoisketju 17, joka kulkee kaksoisketjupyörällä 18.

Vetolaitteen runkoon 19 on asennettu laakeripesä 20, johon on Ueriörullalaakerin 21 ja lukkorenkaan 22 avulla asennettu planeetta-kannatin 23, johon kuuluu kiinnitin 24. Rengashammaspyörä 25 on asennettu moniuraiseen telaan 8 ja syöttöakselille 27 on asennettu kes-kihammaspyörä 26. Planeettakannattimeen 23 on planeettatapin 28 avulla kiinnitetty planeettahammaspyörä 29, niin että niiden välissä on planeettakara 30. Moniuraisen telan 8 ja planeettatuen 23 välissä on kartiorullalaakeri 31 ja telan 8 sekä telan 6 välillä tiivistepesä 32 ja öljytiiviste 33 samoinkuin telan 6 ja laakeripesän 20 välissä on öljytiiviste 33.

Tukeen 24 on asennettu rengashammaspyörä 34, johon on kiinnitetty planeettatuki 35, johon on asennettu reaktioakseli 36. Keski-hammaspyörä 37 on kiinnitetty telaan 8 ja rengashammaspyörän 34 sekä planeettatuen 35 välissä on planeettahammaspyörä, joka on laa- 8 62268 keroitu planeettakaran 39 ja planeettatapin 40 avulla. Keskiham-maspyörän 37 ja pidätinkeskiön 49 välissä on tiivistepesä 41, tiiviste 42 ja lieriörullalaakeri 48. Rengashammaspyörän 34 ja kes-kihammaspyörän 37 välissä on kartiorullalaakeri 43. Tuen 24 ja reaktioakselin 36 välissä on kuulalaakeri 44. Planeettahammaspyö-rän 29 ja planeettakaran 30 välisi on neulalaakeri 45 samoinkuin planeettahammaspyörän 38 ja planeettakaran 39 välissä on neula-laakeri 46.

Planeettatuen 29 pään ja planeettatuen 23 välillä on paine-rengas 50. Samoin on planeettahammaspyörän 38 ja planeettatuen 35 välillä painerengas 51.

Kuviot 11 ja 12 esittävät telat 5,6,7 ja 8 yhdessä vastaavine episyklisine hammasvaihteineen, jotka on aikaisemmin kuvattu kuvion 10 yhteydessä ja joita ei sen vuoksi kuvailla uudelleen. Telojen 5 ja 6 vastaavat suhteelliset sijainnit on syytä huomioida samoinkuin telojen 7 ja 8 urien vastaavat sijainnit. On todella huomattava, että hammasvaihteet ovat identtiset, vaikka ne onkin sijoitettu hieman eri tavalla rungossa 19, johtuen telojen 5,6,7 ja 8 suhteellisesta sijainnista.

Claims (4)

9 62268

1. Vetolaite, joka on sovitettu aikaansaamaan veto köyteen tai kaapeliin kahdella kahden tai useamman telan (5, 7 tai 6, 8) parilla tai sarjalla, jolloin kunkin parin tai sarjan teloilla (5, 7 tai 6, 8) on yhteinen akseli ja kunkin parin tai sarjan akselit sijaitsevat toisistaan erillään yhdensuuntaisina ja kunkin telaparin tai -sarjan yksi tela (5 tai 6) on halkaisijaltaan suurempi kuin tuon parin tai sarjan toinen tela tai toiset telat (7, 8) ja on kytketty toisen telaparin tai -sarjan yhteen telaan kuorman jakautumisen aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että kunkin telaparin tai -sarjan halkaisijaltaan suurempi tela (5 tai 6) on yhdistetty tuon parin tai sarjan halkaisijaltaan pienempään telaan tai teloihin (7 tai 8) episyklisellä hammasvaihteistolla (23...30), joka on sovitettu siten, että halkaisijaltaan suurempi tela (5 tai 6) ja halkaisijaltaan pienempi tela (7 tai 8) pyörivät vastakkaisiin suuntiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vetolaite, tunnettu siitä, että kunkin parin suuremman telan halkaisija on n. 50 % suurempi kuin tuon parin toisen telan halkaisija.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vetolaite, jossa köysi kiertyy eri telojen ympäri, tunnettu siitä, että köysi kiertyy ensin ensimmäisen sarjan halkaisijaltaan suuremman telan (5) ympäri n. 160° kulman verran, kulkee sen jälkeen toisen sarjan halkaisijaltaan suuremmalle telalle (6) ja kiertyy sen ympäri n. 220° verran, kulkee sitten mainitun ensimmäisen sarjan halkaisijaltaan pienemmälle telalle (7), jossa se kiertyy ensimmäisen uran ympäri n. 220° verran kulkien ristiin ensimmäisen sarjan pienemmän telan (7) suunnan muuttamiseksi päinvastaiseksi kuin saman sarjan halkaisijaltaan suuremman telan (5) suunta, ja kulkee sitten vuorotellen kahden sarjan halkaisijaltaan pienempien telojen (7 ja 8) ympäri n. 180° kulman yli lukuunottamatta viimeistä kierrosta välittömästi ennen kuin köysi poistuu vetolaitteesta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen vetolaite, tunnettu siitä, että kukin telapari tai -sarja (5, 7 tai 6, 8. on kytketty omaan hydrauliseen käyttömoottoriinsa ja kahden moottorin hydraulipiireihin kuuluu virtauksen jakoventtiili moottorien yhdistämiseksi hydraulisesti.