FI61856C - Laakalasin valmistusmenetelmae jalaite - Google Patents

Description

I- rftl KUULUTUSJULKAISU

^ ( } UTLÄGGNI NGSSKRIFT 6185 6 e (45)Pat<?nttl ®yönnett.y 11 10 1932 Patent oeJi.’elat V * (51) Kv.lk?/i«.ci.3 C 03 B 18/16 SUOM I —Fl N LAN D (21) P*t»nttih*k«mu*—P*t«ntaiM6knin( TT3577

(22) H»k*mi*ptlvi — An*6knlnpdtx 25.11 -TT

(F ^ (23) Alkupllvi—GIMgh«ad«g 25.11.77 (41) Tullut iulklMkil — ftllvlt offentilg 31.05.7 8

Patantti- ja rekisterihallitut /44) Nihtlvftkslpux» |» kuuU|ullulMn pvm. — 30.06.82

Patent- och registarstyralMn Aneökftn uttagd och utUkrlfwn pubUctrmd (32)(33)(31) Pyydetty «tuollMU· —B«gftrd prlorltet 30.11.76 Englanti-England(GB) U9918/16 (71) Pilkington Brothers Limited, Prescot Road, St.Helens, Merseyside WA10 3TT, Englanti-England(GB) (72) George Alfred Dickinson, St.Helens, Merseyside, Englanti-England(GB) (7*0 Oy Kolster Ab (5I1) Laakalasin valmistusmenetelmä ja -laite - Förfarande och anordning för framställning av planglas Tämän menetelmän kohteena on laakalasin valmistusmenetelmä ja -laite. Tarkemmin sanottuna tämän keksinnön kohteena on ohuen laakalasin valmistus kellukemenetelmällä, esim. 1,5-5 mm paksun laakalasin ja tarkemmin sanottuna 1,5-3 mm paksun laakalasin valmistus .

Laakalasivalmistuksen kellukemenetelmässä sulaa lasia syötetään säädetyllä nopeudella pitkänomaisessa allasrakenteessa olevan sulametallihauteen toiseen eli kuumaan päähän. Tavallisesti sula-metallihaude muodostuu sulasta tinasta tai sulasta tinalejeeringistä, jossa tina on pääasiallinen aineosa. Lopullinen lasinauha poistetaan hauteesta vetolaitteella, jota yleensä käyttävät hauteen poistopään ulkopuolelle sijoitetut vetorullat ja joka kohdistaa vetovoimaa nauhan kuljettamiseksi haudetta pitkin.

Joissakin kellukeprosessin käyttömenetelmissä vetovaikutusta 2 61856 säädetään niiden lämpöolosuhteiden säädön mukaan, joiden alaiseksi etenevä lasinauha joutuu, niin että nauha saadaan ohennetuksi halutun levyiseksi ja paksuiseksi.

Korkean kuormituksen olosuhteissa, esim. kun sulan lasin syöttönopeus hauteeseen on 2000 tn/viikko tai enemmän, on lopullisen lasinauhan poistonopeuden hauteesta oltava suuri, esim. yli 10 m/minuutti, kun lasia ohennetaan alle 3 mm:n paksuuksiin. Kun etenevä lasinauha kiihtyy ohennuksen aikana tasaiseen suureen nopeuteen hauteesta poistumista varten, se vetää mukanaan huomattavan määrän hauteen sulaa metallia hauteen pintaa pitkin hauteen poisto-päätä kohti. Tämä pintavirtaus aiheuttaa viileämmän sulan metallin paluuvastavirtauksen hauteen poistopäästä hauteen pohjaa pitkin hauteen sitä vyöhykettä kohti, jossa lasinauhaa ohennetaan. Tässä vyöhykkeessä lasin viskositeetti on sellainen, että se on erityisen herkkä lämpötilan vaihteluille sulametallihauteen pinnalla. Onkin havaittu, että lasin alapintaan tässä ohennusvyöhykkeessä muodostunut vääntymä on jäljellä lopullisessa nauhassakin.

Hauteen pinnalla esiintyvät lämpötilan vaihtelut voivat johtua lämpötilagradientista hauteen syvyyden läpi. Tällaisten lämpö-tilagradienttien minimointi erityisesti ohennusvyöhykkeessä on toivottavaa. Vaikka suhteellisen pieni lämpötilagradientti voidaankin saavuttaa suhteellisen matalalla hauteen syvyydellä alhaisilla nauhan nopeuksilla, suuri nauhan nopeus matalassa hauteessa aiheuttaa sulan metallin pyörteilyä, mikä voi johtaa nauhan vääntymiseen. Suurempi hauteen syvyys vähentää pyörteilyä suurilla nauhan nopeuksilla, mutta aiheuttaa luonnostaan suuremman lämpötilagradientin hauteen syvyyden läpi, mikä voi johtaa nauhan vääntymiseen.

Brittiläisessä patentissa n:o 1 452 625 on aiemmin ehdotettu lasinauhan tällaisen vääntymisen estämistä ohennusvyöhykkeessä käyttämällä ensimmäistä estettä ensimmäisessä kohdassa mainitun ohennus-vyöhykkeen myötävirtauspään alueella sulametallivirran rajoittamiseksi tässä kohdassa nauhan alla mukana kulkeutuneen sulan metallin eteenpäin kulkevaksi virraksi ja sulan metallin vastavirraksi nauhan vieressä vastavirtaan tästä kohdasta. Toista estettä käytetään vastavirtaan ensimmäisestä kohdasta sijaitsevassa toisessa kohdassa lasin suurimman kiihdytyksen alueella sulametallivirran rajoittamiseksi tässä toisessa kohdassa kiihtyvän lasin alla mukana kulkeutu- 61 856 3 neen sulan metallin eteenpäin kulkevaksi virraksi ja sulan metallin vastavirraksi nauhan vieressä vastavirtaan toisesta kohdasta. Tällöin sulan metallin mainittu vastavirta mainitussa ensimmäisessä kohdassa pääsee sivulta nauhaa kannattavan hauteen alueelle mainitun ensimmäisen ja toisen kohdan välissä, niin että hauteen sula metalli saa täydennystä ohennusvyöhykkeessä ensimmäisen ja toisen kohdan välissä. Tällainen sovitelma alentaa lämpötilaeroa pinnan sulan metallin ja pinnan alapuolella olevan sulan metallin välillä ohennusvyöhykkeessä ja vähentää niin ollen myös tämän vyöhykkeen lämpötilan vaihteluja, jotka pyrkivät aiheuttamaan nauhan vääntymistä.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan sulametallihaudetta ohennusvyöhykkeessä täydentävien sulan metallin vastavirtojen lämpötilan entistä yksinkertaisempi säätö.

Keksinnön mukaisesti saadaan aikaan laakalasin valmistusmenetelmä, jossa lasinauhaa kuljetetaan eteenpäin sulametallihaudetta pitkin, jossa on syvennetty alue, ja lopulliseen lasinauhaan kohdistetaan vetoa lasin kiihdyttämiseksi lopulliseen poistonopeu-teen, aiheuttaen lasin kiihtyessä nauhan alapuolisen hauteen sulan metallin ja hauteen poistopäästä tulevan, viileämmän sulan metallin paluuvastavirran asteittain entistä suuremman kulkeutumisen. Tälle menetelmälle on tunnusomaista, että hauteen sillä alueella, jossa nauhan loppupoistonopeus saavutetaan ja joka sijaitsee jonkin matkan päässä hauteen poistopäästä, otetaan vastaan viileämmän sulan metallin paluuvastavirta poistopäästä alueeseen, jossa hauteen syvyys on suurempi kuin viereisen alueen syvyys ja josta vedetään sulan metallin vastavirtoja korvaamaan kiihtyvän nauhan mukana poistunutta sulaa metallia.

Edullisesti hauteen syvempi alue ulottuu ennalta määrätyn matkan verran myötävirtaan, joka riittää varmistamaan mainitun paluuvirran sulan metallin sekoittumisen hauteen syvemmän alueen muodostavaan sulaan metalliin.

Keksinnön mukaisen menetelmän erään suoritusmuodon mukaisesti sulametallihaude sijaitsee allasrakenteessa, jossa on lattia, jossa toisiinsa rajoittuvat tulenkestävää ainetta olevat tiilet, joiden yläpinnat muodostavat sulametallihauteen pohjan tason, ja 4 61 85 6 hauteen syvempää aluetta joka sijaitsee jonkin matkan päässä hauteen poistopäästä, rajoittavat tiilet, joiden yläpinnat sijaitsevat alemmalla tasolla kuin mainitun alueen viereisen hauteen syvyyden rajoittavien tiilien yläpinnat.

Keksinnön mukaisen menetelmän erään toisen tunnusmerkin mukaisesti viileämmän sulan metallin paluuvastavirta rajoitetaan syvyyteen, joka on pienempi kuin hauteen syvemmän alueen syvyys, jolloin paluuvirran nopeus alenee paluuvirran joutuessa mainitulle syvemmälle alueelle, ja paluuvirran sekoittuminen mainitun alueen sulaan metalliin tehostuu.

Keksinnön erään lisätunnusmerkin mukaisesti sulametalli-virtaa rajoitetaan välittömästi vastavirtaan mainitusta hauteen syvemmästä alueesta sijaitsevassa kohdassa nauhan alla mukana eteenpäin kulkevaksi virraksi ja hauteen syvemmältä alueelta tuleviksi, nauhan vierellä ylävirtaan kulkeviksi sulametallivirroiksi ja näille hauteen syvemmältä alueelta tuleville sulan metallin virroille saadaan aikaan pääsy sivultapäin mainitusta kohdasta vastavirtaan sijaitsevalle nauhaa kannattavalle hauteen alueelle.

Keksinnön mukaisesti voidaan lisäksi käytettyä vetoa säätää nauhan ohentamiseksi haluttuun leveyteen ja paksuuteen ohennus-vyöhykkeessä, jossa lasi kiihtyy haudetta pitkin, ja saada aikaan mainittu sulametallivirran rajoitus ohennusvyöhykkeen myötävirta-pään alueella sijaitsevassa kohdassa.

Nauhan vierellä kulkevia vastavirtoja voidaan kuumentaa valikoivasti.

Keksinnön mukaisesti saadaan myös aikaan menetelmä 1,5-3 mm paksun kellukelasin valmistamiseksi, jolloin kiihtyvään lasiin kohdistetaan reunavoimia useissa vastakkain keskinäisin välein haudetta pitkin sijaitsevissa kohdissa nauhan leveyden ja paksuuden pienenemisen säätämiseksi. Tällöin mainittu sulametallivirran rajoitus saadaan aikaan ohennusvyöhykkeen myötävirtapään alueella sijaitsevassa kohdassa, joka sijaitsee myötävirtaan kauimpana myötävirtaan sijaitsevasta kohdasta, jossa nauhaan kohdistetaan reunavoimia.

Keksintö käsittää myös laakalasin valmistuslaitteen, joka käsittää pitkänomaisen allasrakenteen, jossa on päätyseinät, sivuseinät ja lattia joka sisältää syvennetyn aluen sulametalli-hauteen vastaanottamiseksi, ja välineet lasin syöttämiseksi 61 856 5 hauteeseen säädetyllä nopeudella ja lasin kuljettamiseksi nauhan muodossa haudetta pitkin ja välineet vedon kohdistamiseksi lopulliseen lasinauhaan lasin kiihdyttämiseksi lopulliseen poistono-peuteen. Rakenteelle on tunnusomaista, että allasrakenteen alueella, jossa nauha saavuttaa lopullisen poistonopeutensa, allas-rakenteen lattia on syvennetty, niin että muodostuu varavyöhyke viileämmän sulametallivirran vastaanottamiseksi hauteen poisto-päästä, joka varavyöhyke sijaitsee jonkin matkan päässä allas-rakenteen poistopään päätyseinästä.

Laitteen eräs edullinen suoritusmuoto käsittää allasrakenteen lattialla välittömästi vastavirtaan altaan syvennetystä lattiasta sijaitsevassa kohdassa sijaitsevan poikkiesteen, joka ulottuu nauhan reunojen yli ja jonka yläpinta sijaitsee sen verran hauteen pinnan alapuolella, että sulametallivirta tässä kohdassa tehokkaasti rajoitetaan nauhan alla pääasiassa eteenpäin mukana kulkevaksi sulametallivirraksi ja nauhan vierellä kulkevaksi sulan metallin vastavirraksi.

Este voi ulottua nauhan reunojen yli, mutta päätyä ennen altaan sivuseiniä.

Varavyöhykkeellä, joka muodostuu allasrakenteen lattiaan aivan myötävirtaan esteestä, voi olla suurempi syvyys kuin hauteen syvyys vastavirtaan esteestä.

Varavyöhykkeen syvyys voi olla suunnilleen kaksi kertaa mainitun vyöhykkeen viereinen hauteen syvyys.

Edullisesti varavyöhyke ulottuu allasrakenteen lattian koko leveyden yli.

Eräässä edullisessa suoritusmuodossa allasrakenne on sijoitettu metallivaippaan, allasrakenteen lattia käsittää rajakkain sijaitsevia, tulenkestävää ainetta olevia tiiliä, jotka on kiinnitetty metallivaippaan, ja syvempää varavyöhyket-tä rajoittavat tiilet, joiden yläpinnat sijaitsevat alemmalla tasolla kuin viereisten tiilien yläpinnat.

Vastavirtaan ja myötävirtaan varavyöhykkeestä sijaitsevien tiilien yläpinnat voivat sijaita samalla tasolla.

Tiilet ovat edullisesti tulenkestävää alumosilikaattia.

6 618 5 6

Eräässä suoritusmuodossa allasrakenteen myötävirtaan esteestä sijaitseva lattia muodostaa myötävirtasuunnassa katsottuna mainitun varavyöhykkeen, jolla on suurempi syvyys kuin hauteen syvyys vastavirtaan esteestä, varavyöhykettä matalamman alueen ja lisäalueen, jolla on suurempi syvyys kuin hauteen syvyys vastavirtaan esteestä ja joka ulottuu allasrakenteen poistopäähän.

Kohtaan, jossa lattia muodostaa hauteen syvyyden muutoksen, voi muodostua jyrkkä porras.

Edullisessa suoritusmuodossa pitkänomaisessa allasraken-teessa on olka-alue joka ulottuu hauteen leveämmästä vasta-virtaosasta hauteen kapeampaan myötävirtaosaan asti, jolloin syvempi varavyöhyke sijaitsee olka-alueen kohdalla ja este sijaitsee aivan vastavirtaan olka-alueesta.

Keksinnön mukaisessa laitteessa voi olla ylärullia, jotka koskettavat nauhan reunojen yläpintoja useissa vastakkain haudetta pitkin sijaitsevissa kohdissa nauhan leveyden ja paksuuden pienenemisen säätämiseksi, jolloin kauimpana myötävirtaan sijaitseva ylärullapari sijaitsee välimatkan päässä vastavirtaan esteestä.

Kuumentimia voidaan asentaa altaan sivuseinien viereen vastavirtaan esteestä kuumentamaan paikallisesti varavyöhyk-keestä, jolla on suurempi haudesyvyys, tulevia sulametallivir-to ja.

Joitakin keksinnön suoritusmuotoja selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää tasokuvaa pitkänomaisesta allasraken-teesta, joka sisältää sulametallihauteen, jota käytetään kellukemenetelmässä ohuen laakalasin valmistamiseen keksinnön mukaisella menetelmällä, kuvio 2 esittää pitkittäisleikkauksena kuvion 1 allas-rakenteen lattiaa, kuvio 3 on suurennos kuvion 2 osasta, josta lisäksi näkyy lasinauha, 618 5 6 7 kuvio 4 on suurennos kuvion 1 osasta, kuvio 5 on kuvion 4 kaltainen kuva, joka esittää kuvioiden 1-4 mukaisen laitteen toista suoritusmuotoa, kuvio 6 on kuvion 5 kaltainen kuva, joka esittää kuvioiden 1-4 mukaisen laitteen kolmatta suoritusmuotoa, kuvio 7 on kuvion 5 kaltainen kuva, joka esittää kuvioiden 1 - 4 mukaisen laitteen lisäsuoritusmuotoja ja kuvio 8 esittää pitkittäisleikkauksena allasrakenteen lattian osaa ja havainnollistaa lattiarakenteen toista suoritusmuotoa .

Kuvio 1 esittää tasokuvana pitkänomaista allasrakennetta, jota käytetään laakalasin valmistukseen kellukemenetelmällä. Allasrakenne käsittää tulopäässään päätyseinän 1 ja poistopääs-sään päätyseinän 2 sekä yhdensuuntaiset sivuseinät 3, jotka ulottuvat tulopäästä olka-alueelle, jota rajoittavat sisäänpäin kaltevat sivuseinäosat 4, jotka yhdistävät sivuseinät 3 poisto-päähän ulottuviin yhdensuuntaisiin lisäsivuseiniin 5. Allas-rakenne sisältää sulametallihauteen, joka on tavallisesti sulaa tinaa. Allasrakenteen geometria on sellainen, että siihen mahtuu sen leveän osan sivuseinien 3 väliin vastavirtaan reunaosasta suurin vaadittu lasikerros hauteen pinnalle ja sen kapean osan sivuseinien 5 väliin myötävirtaan olka-alueesta suurin vaadittu lopullinen nauhan leveys.

Sulaa natronkalkkipiilasia syötetään hauteeseen allasrakenteen tulopäässä kaatamalla sitä laskuaukosta 6, joka ulottuu tulopäätyseinän 1 yli. Säätöosa 7 säätää sulan lasin virtausnopeutta laskuaukosta hauteen pinnalle 8.

Kellukemenetelmässä sinänsä tunnetulla tavalla on lämpötilan säätyreitä sovitettu esittämättä jätettyyn kattorakenteeseen, joka on asennettu allasrakenteen päälle ja joka rajoittaa hauteen päälle ylätilan, jossa ylläpidetään suojaavaa kaasukehää. Lämpötilaolosuhteet hauteen tulopäässä ovat sellaiset, että hauteelle saapuva sula lasi 9 voi virrata vapaasti ja esteettä sivulle matkansa ensimmäisen osan aikana haudetta pitkin. Lasin lämpötila on 990°C, jolloin saadaan suurin leviäminen, ja lasin paksuus on 7 mm:n suuruusluokkaa.

8 61856

Sulaa lasikerrosta kuljetetaan eteenpäin nauhan muodossa, jonka aluksi muodostaa matalaviskoosinen lasi, jonka viskositeetti on esim.

4.8 10 * poisea. Tämä lasi jäähtyy asteittain alkumatkallaan haudetta pitkin, ja sen viskositeetti nousee hitaasti.

Kattorakenteen lämpötilan säätyrit säätävät lämpötilaolosuhteita, joihin etenevä lasi joutuu ja jotka pitävät lasin muovailtavassa tilassa nauhan pituussuuntaan ulottuvalla alueella, jossa lasi asteittain ohenee sen nopeuden kasvaessa sen vetovoiman vaikutuksesta, jota lopulliseen lasinauhaan 10 kohdistavat allasrakenteen pois-topäätyseinän 2 ulkopuolella sijaitsevat vedetyt rullat 11. Sitä mukaa kuin lasin viskositeetti nousee, kasvaa myös rullista 11 lähtevän pituussuuntaisen vetovoiman vaikutus lasinauhan venytyksessä. Lasin paksuuden ja leveyden asteittaista pienenemistä säädetään ylärullien avulla, jotka koskettavat lasin reunojen yläpintoja.

Alussa, kun lasin viskositeetti on alhainen, nauhan reunoja koskettaa pari kaltevia ylärullia 12, jotka on asennettu vastakkaisiin asentoihin akseleille 13, jotka ulottuvat altaan sivuseinien 3 läpi ja joita käyttävät moottorit 14. Ylärullat 12 ovat pyälletty-jä tai hammastettuja grafiitti-, ruostumattomia teräs- tai pehmeä-teräsrullia, jotka ovat sisältä vesijäähdytteisiä. Rullien akselit ovat kaltevat kulmassa lasinauhan kulkusuuntaa vastaan haudetta pitkin kohtisuoraan kulkevaa viivaa vastaan. Ulospäin ja pitkittäin suuntautuvia voimia kohdistuu niin ollen syntyvän nauhan reunoihin, jolloin ulospäin suuntautuvat voimakomponentit estävät liiallisen leveyshäviön. Nauhan vähäistä ohenemista alkaa tapahtua tällä alueella.

Samanlaisia lisäysylärullapareja 15, 16, 17, 18 on sijoitettu välimatkojen päähän toisistaan allasrakennetta pitkin. Ne on asennettu ao. akseleille 20, 21, 22, 23 ja 24, ja niitä käyttävät moottorit 25, 26, 27, 28 ja 29. Kunkin parin ylärullat on sijoitettu vastakkaisiin kohtii. Sijoittamalla tällaisia ylärullapareja välimatkan päähän toisistaan haudetta pitkin voidaan nauhan leveyden ja paksuuden asteittaista pienenemistä säätää. Lasin kulkiessa viimeisen ylärullaparin 19 ohi sen lämpötila on alenemassa alle 880°C:n, joka 5 2 vastaa viskositeettia 10 * poisea.

Kun lasi on ohittanut viimeisen myötävirtaan sijaitsevan ylärullaparin 19, sen leveys ja paksuus pienenevät jatkuvasti allas- 9 61856 rakenteen olka-alueen luona tai lähellä olevaan asemaan saakka, jossa lasin viskositeetti siinä vallitsevissa lämpötilaolosuhteissa on niin korkea, että nauha asettuu lopulliseen paksuutensa ja leveyteensä ja saavuttaa lopullisen poistonopeutensa, joka on rullien 11 tehollinen pintanopeus.

Olka-alueen luona tai lähellä tavallisen natriumkalkkipii-lasin viskositeetti on 10^ poisea, joka vastaa lämpötilaa 750°C. Tällöin lasi on sellaisessa tilassa, jossa lisämittamuutoksia ei enää voi tapahtua vedon vaikutuksesta. Nauha jäähtyy edelleen kulkiessaan sivuseinien 5 välissä hauteen poistopäähän.

Lasia kiihdytetään ja nauha ohenee vastavirtaan allasraken-teen olka-alueesta sijaitsevaassa vyöhykkeessä. Tämän ohennusvyöhyk-keen myötävirtapää sijaitsee yleensä olka-alueen luona tai lähellä, ja lasin suurimman kiihdytyksen alue sijaitsee yleensä vastavirtaan viimeistä ylärullaparia 19 kohti. Lasin kiihtyessä ohennusvyöhykkees-sä hauteen sulaa metallia joutuu asteittain entistä enemmän mukaan eteenpäin kulkevaan pintavirtaan, joka kulkee hauteen poistopäätä kohti. Tämä pintavirta sijaitsee hauteen poistopäästä tulevan viileämmän sulan metallin paluuvastavirran päällä, ja sulaa metallia vedetään jatkuvasti nauhan alle poistuneen metallin korvaamiseksi. Juuri viileämmän sulan metallin paluuvirta hauteen pohjaa pitkin kehittää ylhäältä alaspäin hauteen syvyyden läpi lämpötilagradientte-ja, jotka ovat osoittautuneet erityisen hankaliksi hauteen alueella, jossa nopeasti kiihtyvä nauha ohenee, ja erityisesti viimeisen ylä-rullaparin 10 ja olka-alueen välisellä alueella. Tämän vaikutuksen vastustamiseksi viileämmän sulan metallin paluuvastavirtaus otetaan vastaan hauteen syvemmällä alueella kuin tämän alueen viereinen alue.

Kuvio 2 esittää allasrakenteen lattian FL profiilin, jonka ansiosta hauteen syvyys vaihtelee pitkin hauteen pituutta. Hauteen tulopäässä lattia muodostaa alkualueen 30, jolla on suurempi syvyys kuin myötävirtaan sitä seuraavalla matalammalla alueella 31, joka muodostaa suurimman hauteen pituuden vastavirtaan olakkeista ja sijaitsee jokseenkin koko ohennusvyöhykkeen alla. Alkualueella 30 voi olla syvyys, joka on suunnilleen 1-1/2 kertaa myötävirta-alueen 31 syvyys. Alueen 30 syvyys voi esim. olla 83 mm ja alueen 31 syvyys 58 mm.

χο 618 5 "

Alue 31 ulottuu myötävirtaan olka-aluetta lähellä olevaan kohtaan, joka sijaitsee esim. 1-2 m vastavirraan olkasivuseinien 4 vastavirtapäitä yhdistävästä viivasta.

Tässä kohdassa alkaa hauteen alue, joka on syvempi kuin viereinen alue. Allasrakenteen syvennetty lattia, joka muodostaa sy-vennysalueen 32, on tehty lattian syvennykseksi, joka ulottuu hauteen koko leveyden yli. Tähän syvennysalueeseen 32 kuuluu olka-alue, ja se ulottuu myötävirtaan n. 3 m:n verran olkasivuseinien 4 myötävirta-päitä yhdistävän viivan yli. Syvennysalue 32 ulottuu esim. hauteen pituussuunnassa kokonaisuudessaan 7,5 m:n matkan yli ja muodostaa varavyöhykkeen, joka ottaa vastaan viileämmän sulametallivirran, jonka etenevän lasinauhan mukanaan vetämä kuumempi sula metalli pakottaa kulkemaan vastavirtaan lattian yli. Alueen 32 syvyys on suunnilleen kaksi kertaa hauteen syvyys viereisellä vastavirta-alueella 31. Jos alueen 31 syvyys on esim. 58 mm, varavyöhykkeen 32 syvyys on 108 mm.

Myötävirtaan syvennyksestä 32 lattia kohoaa jälleen esim.

3 m:n matkan verran, niin että varavyöhykkeen viereen muodostuu alue 33, jolla on sama syvyys kuin varavyöhykkeestä vastavirtaan sijaitsevalla alueella 31. Alueesta 33 hauteen poistopäähän asti lattian taso on sellainen, että se muodostaa alueen 34, jolla on sama syvyys kuin hauteen tulopääalueella 30 eli toisin sanoen pienempi syvyys kuin varavyöhykkeellä.

Kohdassa, jossa lattian taso muuttuu, niin että hauteen syvyys muuttuu, lattian porras voi olla viistetty kuvion 2 mukaisesti tai jyrkkä, kuten kuviossa 8 on esitetty.

Pelkästään syvennetyn varavyöhykkeen kuten syvennyksen 32 muodostamisesta hauteen alueelle, jossa nauhan lopullinen nopeus saavutetaan, on havaittu olevan hyötyä, koska syvennys ottaa vastaan viileämmän sulan metallin paluuvastavirtauksen ja sekoittaa tämän viileämmän sulan metallin varavyöhykkeen sulaan metalliin, niin että viileämpi sula metalli kuumenee. Tällöin sulametallivirrat, jotka vedetään vastavirtaan varavyöhykkeestä korvaamaan kiihtyvän nauhan mukanaan vetämää sulaa metallia, eivät juuri pääse aiheuttamaan lämmön epäyhtenäisyyttä kiihtyvän lasin alle.

Varavyöhykkeen tehoa parantaa esitetyissä suoritusmuodoissa välittömästi vastavirtaan hauteen syvemmästä alueesta 32 sijaitsevaan 11 kohtaan sijoitettu poikkieste 35, joka kohoaa ylöspäin lattiasta.

Este 35 on poikkileikkaukseltaan suorakulmainen hiilitanko 35, jossa on kuvion 3 mukaisesti pyrstömäinen alaosa 36, joka on kiilattu vastaavaan pyrstömäiseen uraan 37, joka on muodostettu poikittain allasrakenteen lattiaan alueen 31 myötävirtapäähän, ts. ohennus-vyöhykkeen myötävirtapään alueelle. Tangon tasainen yläpinta on n.

50 mm pitkä nauhan etenemissuunnassa ja sijaitsee riittävän välimatkan päässä hauteen pinnasta 8, niin että se rajoittaa sulametalli-virran tuossa kohdassa nauhan alla eteenpäin mukana kulkevaksi virraksi ja syvemmältä hauteen alueelta 32 tuleviksi nauhan vierellä kulkeviksi vastavirroiksi.

Este 35 varmistaa, että eteenpäin mukana kulkeutuvan sulame-tallivirran alemmat kerrokset suuntautuvat alaspäin ja sen jälkeen vastavirtaan, kuten kuvion 3 nuoli 38 osoittaa. Yleensä esteen 35 yläpinta on 6-15 mm hauteen pinnan alapuolella, jolloin ihanteellinen etäisyys on riippuvainen nauhan nopeudesta ja kiihdytyksestä. Periaatteessa esteen 35 yläpinta voisi sijaita täsmälleen sellaisella syvyydellä hauteen pinnan 8 alapuolella, että koko eteenpäin mukana kulkeutuva sula metalli kulkee esteen yli, mutta että sen yli ei voi kulkea sulan metallin paluuvirtaa. Käytännössä tällöisen tarkan säädön toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa, minkä vuoksi esteen korkeus säädetään edullisesti edellä kuvatulla tavalla, niin että eteenpäin mukana kulkeutuvan sulametallivirran alemmat kerrokset suuntautuvat nuolen 38 osoittamalla tavalla.

Sulametallivirrat 38 suuntautuvat ulospäin ja vaikuttavat edullisesti nauhan viereisen sulan metallin lämpötilaan sekoittumalla varavyöhykkeestä tuleviin viilempiin paluuvastavirtoihin, kuten seuraavassa tullaan selittämään.

Esitetyissä suoritusmuodoissa este 35 kulkee poikittain hauteen yli nauhan reunojen ohi mutta ei aivan sivuseiniin 3 asti. Esteen 35 päät sijaitsevat siis välimatkan päässä sivuseinistä 3, niin että päiden ja sivuseinien väliin muodostuu kanavat sulan metallin vastavirroille, joita on merkitty nuolilla 40 kuviossa 4 ja jotka kulkevat varavyöhykkeestä 32 myötävirtaan esteestä, sen päiden ympäri ja vastavirtaan esteestä sijaitsevalle alueelle.

Este 35 estää sulan metallin suoran paluuvirran hauteen pohjaa pitkin esteen sijainnista vastavirtaan sijaitsevalle alueelle, 12 61 85 6 mutta sallii syvemmältä hauteen alueelta tulevan vastavirran päi-densä ympäri, jolloin sivulta päästään hauteen sille alueelle, joka kannattaa nauhaa sen ohetessa esteestä vastavirtaan sijaitsevan lasin kiihdytyksen vaikutuksesta.

Poikkieste 35 sijaitsee välittömästi hauteen syvennetyn alueen vastavirtapäästä vastavirtaan sijaitsevasssa kohdassa. Este 35 voi esim. sijaita 150 nutun päässä syvennysalueen 32 vastavirta-päästä. Viileämmän sulan metallin vastavirta, jota on merkitty nuolilla 41 kuvioissa 3 ja 4 ja joka kulkee hauteen pohjaa pitkin vas-tavirtasuunnassa estettä kohti, joutuu syvennysalueelle 32 aivan vastavirtaan esteestä 35. Tämä alentaa viileämmän paluuvirran nopeutta, niin että paluuvirran sulalla metallilla on riittävästi aikaa sekoittua hauteen syvemmän alueen muodostavaan metalliin, jolloin paluuvirran sula metalli ehtii kuumentua. Syvennysalueen 32 sula metalli toimii tehokkaasti puskurina.

Kiihtyvää lasia kannattava sula metalli saa täydennystä sulan metallin vastavurroista 40, jotka tulevat syvennysalueelta 32 esteen päiden ympäri ja vastavirtaan esteestä sijaitsevalle alueelle, jolloin vastavirtojen sula metalli tulee vedetyksi sivulta nauhan alle.

Hauteen syvempi alue 32, johon sulan metallin viileä paluu-virta otetaan vastaan, takaa sen, että nauhan vierellä, asteen 35 päiden ympäri kulkevilla sulan metallin vastavirroilla voi olla suhteellisen pieni lämpötilaero sulan pintametallin ja pinnan alapuolella olevan sulan metallin välillä. Tällainen pieni lämpötilaero sulan metallin pinnan ja pohjan välillä vähentää paikallisten lämpötilan vaihtelujen vaaraa sulassa metallissa, joka kannattaa kiihtuvää lasinauhaa, jolloin nauhan alapinnan vääntyminen estetään.

Seuraavassa esitetään esimerkkejä sulan metallin pinta- ja pohja lämpötiloista, jotka on mitattu aivan nauhan reunan viereisissä kohdissa. Nämä lämpötilat on mitattu lämpöelementeillä kohdassa A syvennyksen 32 myötävirtapäätä päin eli 6 metriä myötävirtaan esteestä 35, kohdassa B syvennyksen 32 keskivaiheilla 3 metriä myötävirtaan esteestä 35, kohdassa C aivan myötävirtaan esteestä 35 eli syvennyksen 32 vastavirtapäässä, kohdassa D aivan vastavirtaan esteestä 35, kohdassa E 3 metriä vastavirtaan esteestä 35, ja kohdassa F 6 metriä vastavirtaan esteestä 35 eli 2 metriä myötävirtaan 61856 viimeisistä ylärullista 19.

Eräässä käyttöesimerkissä sulaa lasia syötettiin hauteeseen nopeudella 3326 tonnia/viikko, jolloin saatiin lopullinen nauha, jonka paksuus oli 2,5 mm ja kokonaisleveys 3,74 m ja joka kulki nopeudella 865 m/h. Ylärullaparit 12 ja 15-19 oli sijoitettu haudetta pitkin 3 m välein, niin että viimeiset ylärullat 19 sijaitsivat 8,2 m vastavirtaan esteestä 35, ja niiden akselit oli sijoitettu kääntökulmiin nauhan etenemissuuntaa vastaan kohtisuoran akselin kanssa. Rullia käytettiin seuraavilla kehänopeuksilla:

Ylärullat Kääntökulma Nopeus 12 2° 165 m/hr 15 5° 181 m/hr 16 7° 201 m/hr 17 9° 232 m/hr 18 9° 291 m/hr 19 9° 340 m/hr

Tinan pinta- ja pöhjalämpötilat yllä mainituissa aivan nauhan reunan viereisissä kohdissa mitattiin seuraavasti:

Kohta Tinan pinta- Tinan pohja- - lämpötila (°c) lämpötila (°C) A 797 784 B 807 797 C 818 812 D 836 836 E 826 822 F 841 826

Havaitaan, että hauteen pinta- ja pohjalämpötilojen ero aivan vastavirtaan esteestä 35 kohdassa D oli nolla ja alle 5°C kohdassa E 3 metriä vastavirtaan esteestä 35.

On havaittu, että lämpötilan yhtenäisyyttä voidaan edelleen parantaa ts. pinta- ja pohjalämpötilojen eroa sulassa metallissa, pienentää edelleen vastavirtaan esteestä, jos pitkittäisiä sulame-tallivirtoja hauteen sivuseinien vieressä estetään esteestä vastavirtaan sijaitsevassa kohdassa. Tätä varten voidaan pari hiiliväli-levyjä 42 asentaa sivuseinien 3 viereen vastakkaisiin kohtiin vasta- 618 5 6 14 virtaan esteestä 35, kuten kuviossa 5 on esitetty. Välilevyjen 42 korkeus on suurempi kuin hauteen syvyys. Ne on kiinnitetty lattiaan ja rajoittuvat sivuseiniin, jolloin ne kokonaan estävät pitkittäiset sulametallivirrat sivuseinien vieressä. Tällaisen pitkittäisten sivuvirtojen estämisen uskotaan parantavan nuolilla 43 merkittyjen, nauhan alapuolelta tulevien, suhteellisen kuuman sulan pinta-metallin ulospäin suunnattujen virtojen sekoittumista viileämmän sulan metallin vastavirtoihin 40, jotka tulevat esteestä myötävirtaan sijaitsevalta syvemmältä hauteen alueelta. Tällaista sekoittumista tapahtuu nauhan vieressä eikä sen alla.

Levyjen 42 uskotaan estävän vastavirtoja 40 kulkemasta hauteen sivuseiniä pitkin ja sen jälkeen nauhan alla vastavirtakohdas-sa ilman, että ne ensin ovat sekoittuneet virtoihin 43.

Eräässä käyttöesimerkissä hiililevyt 42 asennettiin sivuseinien 3 viereen vastakkaisiin kohtiin 3 m vastavirtaan esteestä, jolloin ne ulottuivat sivuseinästä sisäänpäin 460 mm:n matkan verran. Sulaa metallia syötettiin hauteeseen nopeudella 3400 tonnia/viik-ko, jolloin saatiin lopullinen nauha, jonka paksuus oli 2,5 mm ja kokonaisleveys 3,62 m ja joka kulki nopeudella 865 m/h. Ylärullien sijainnit olivat samat kuin edellä selitetyssä esimerkissä, mutta kolmen viimeisen parin kääntökulmia muutettiin ja nopeuksia muutettiin hyvin vähän seuraavasti:

Ylärullat Kääntökulma Nopeus 12 2° 165 m/hr 15 5° 182 m/hr 16 7° 202 m/hr 17 7° 234 m/hr 18 8° 292 m/hr 19 8° 338 m/hr Tätä sovitelmaa käyttämällä mitattiin hauteen pinta- ja poh-jalämpötilat aivan nauhan reunan vierellä, vastavirtaan esteestä sijaitsevissa kohdissa eli kohdassa G 3 metriä vastavirtaan esteestä ja 1 metri myötävirtaan hiililevystä 42, kohdassa J 2,1 metriä vastavirtaan hiililevystä 42 ja kohdassa I suunnilleen viimeisen ylärullan 19 kohdalla. Mitatut lämpötilat olivat seuraavat: 15 61 856

Kohta Tinan pintalämpötila Tinan pohjalämpötila (°C) (°C) G 840 842 H 837 828 I 851 839

Havaitaan, että kohdassa G aivan myötävirtaan hiililevystä 42 pinta- ja pöhjalämpötilojen ero oli vain 2°C, jolloin hauteen pohja oli itse asiassa kuumempi kuin pinta. Kohdassa H vastavirtaan levystä ero oli vain 9°C, mikä on edullinen ero verrattuna edellisen esimerkin suunnilleen samassa kohdassa F esiintyvään 15°C.n eroon. Viimeisenkin ylärullan kohdassa I pinta- ja pöhjalämpötilojen ero oli vain 12°C.

Pitkittäisiä sulametallivirtoja hauteen sivuseinien vierellä voidaan estää useammassa kuin yhdessä kohdassa vastavirtaan esteestä. Kuten esim. kuviossa 6 on esitetty, voidaan lisähiililevypari 44 asentaa sivuseinien 3 viereen vastakkaisiin ja välimatkan päässä myötävirtaan levyistä 42 sijaitseviin kohtiin, niin että nämä lisä-levyt sijaitsevat lähellä estettä, mutta hieman vastavirtaan siitä. Esteen 35 päiden ja levyjen 44 sisäpäiden väliset tilat ovat riittävän suuret, niin että sulan metallin vastavirrat 40 voivat kulkea niiden läpi. Levyjen 42 ja 44 mitat eli matka, jonka verran ne ulottuvat sisäänpäin hauteen sivuseinistä 3, valitaan kulloistenkin käyt-tövaatimusten mukaan. Vastavirtalevyt 42 voivat ulottua sisäänpäin eri matkan verran kuin myötävirtalevyt 44. Kuvion 6 mukaisen lisä-levyparin 44 vaikutus on samanlainen kuin ensimmäisen parin 42 vaikutus, sillä niiden uskotaan aiheuttavan nauhan alapuolelta tulevien kuuman sulan metallin ulospäin suuntautuvien virtojen 43 paremman sekoittumisen vastavirtoihin 40 nauhan viereisessä kohdassa ja estävän vastavirtoja 40 kulkemasta hauteen sivuseiniä pitkin ja sen jälkeen nauhan alla ylävirtakohdassa ilman, että ne ensin ovat sekoittuneet.

Kuviossa 6 esitetään myös lisäpari ylärullia 45, jotka on asennettu moottorien 47 käyttämille akseleille vastakkaisiin kohtiin välimatkan päähän myötävirtaan ylärullista 19. Tämä viimeinen myötävirtaan sijaitseva ylärullapari 45 on käyttökelpoinen valmistetta- , 61856 16 essa ohuempaa lasia kuin edellisissä esimerkeissä.

Eräässä kuvion 6 mukaista sovitelmaa käyttävässä käyttöesimerkissä sulaa lasia syötettiin hauteeseen nopeudella 3380 tonnia/ viikko, jolloin saatiin lopullinen nauha, jonka paksuus oli 2,3 mm ja kokonaisleveys 3,65 m ja joka kulki nopeudella 940 m/h. Hiili-levyt 42 ulottuivat 610 mm sisäänpäin sivuseinistä 3 ja hiililevyt 44 460 mm sisäänpäin sivuseinistä 3. Ylärullien 12 ja 15-19 sijainti oli sama kuin edllisissä esimerkeissä. Lisärullat 45 oli sijoitettu 3 m:n päähän myötävirtaan ylärullista 19 eli 5,2 m vastavirtaan esteestä 35 ja 2,2 m vastavirtaan levyistä 42. Käytettävien ylärullien kääntökulmat ja kehänopeudet olivat seuraavat:

Ylärullat Kääntökulma Nopeus 12 2° 164 m/hr 15 3° 182 m/hr 16 5° 202 m/hr 17 7° 234 m/hr 18 8° 292 m/hr 19 8° 338 m/hr 45 8° 400 m/hr

Hauteen pinta- ja pohjalämpötilat mitattiin aivan nauhan reunan vieressä kohdassa J 3 metriä myötävirtaan esteestä 35 eli syvennyksessä 32, kohdassa K aivan myötävirtaan esteestä 35 syvennyksen 32 vastavirtapäässä, kohdassa L aivan vastavirtaan esteestä 35 ja levystä 44, kohdassa M suunnilleen ylärullan 45 kohdalla ja kohdassa N suunnilleen ylärullan 19 kohdalla. Mitatut lämpötilat olivat seuraavat:

Kohta Tinan pintalämpötila Tinan pöhjalämpötila (°C)_ (°C)_ J 811 799 K 813 797 L 842 842 M 854 837 N 865 856

Havaitaan, että pinta- ja pohjalämpötilojen ero aivan vas- 61856 17 tavirtaan esteestä 35 kohdassa L oli jälleen nolla kuten edellä kuvion 4 yhteydessä selitetyn esimerkin kohdassa D. Pinta- ja poh-jalämpötilojen ero ylärullan 19 kohdalla kohdassa N oli vain 9°C. Viimeisen ylärullaparin 45 kohdalla pohja- ja pintalämpötilojen ero oli kuitenkin hieman korkeampi eli 17°C kohdassa M.

Levyjen 42 ja 44 pituutta lisättiin sen jälkeen 150 mmrllä, niin että levyjen 42 pituus sisäänpäin sivuseinistä 3 oli 76;mm ja levyjen 44 vastaava pituus 610 mm. Levyjen 42 sisäpäät sijaitsivat tällöin vain 155 mm:n päässä nauhan reunoista.

Eräässä tätä muunneltua levysovitelmaa käyttävässä käyttöesimerkissä sulaa meta-lia syötettiin hauteeseen nopeudella 3370 tonnia/viikko, jolloin saatiin lopullinen nauha, jonka paksuus oli 2,3 mm ja kokonaisleveys 3,58 mm ja joka kulki nopeudella 940 m/h. Ylärullien 45 sijainteja siirrettiin 610 mm vastavirtaan, niin että rullat sijaitsivat 2,45 m:n päässä ylärullista 19. Ylärullien kääntökulmat ja nopeudet olivat seuraavat:

Ylärullat Kääntökulma Nopeus 12 2° 162 m/hr 15 3° 180 m/hr 16 5° 201 m/hr 17 6° 232 m/hr 18 7° 284 m/hr 19 7° 330 m/hr 45 7° 493 m/hr Tätä sovitelmaa käytettäessä hauteen pinta- ja pohjalämpö-tilojen ero viimeisten ylärullien 45 kohdalla eli kuvion 6 kohdassa M aleni 12°C:een.

Toisessa kuvion 6 mukaista sovitelmaa käyttävässä käyttöesimerkissä valmistettiin ohuempi lasinauha huomattavasti suuremmalla lopullisella nauhanopeudella. Sulaa lasia syötettiin hauteeseen nopeudella 3410 tonnia/viikko, jolloin saatiin lopullinen nauha, jonka paksuus oli 1,8 mm ja kokonaisleveys 3,37 m ja joka kulki nopeudella 1252 m/h. Levyt 42 ja 44 oli sijoitettu samalla tavoin kuin kahdessa edellisessä esimerkissä, mutta levyjen pituus sisäänpäin oli 510 mm ja levyjen 44 vastaava pituus 610 mm. Toisin sanoen tässä esimerkissä myötävirtalevyt 44 olivat hieman pidemmät is 61 856 kuin vastavirtalevyt 42. Ylärullat oli sijoitettu samalla tavoin kuin viimeisessä edellä selitetyssä esimerkissä. Niiden kääntö-kulmat ja nopeudet olivat seuraavat:

Ylärullat Kääntökulma Nopeus 12 2° 163 m/hr 15 3° 180 m/hr 16 5° 201 m/hr 17 6° 232 m/hr 18 10° 284 m/hr 19 10° 324 m/hr 45 11° 402 m/hr

Hauteen pinta- ja pohjalämpötilojen mittaukset aivan nauhan reunojen vieressä suoritettiin edellä mainituissa kohdissa J, K, L, M ja N samoinkuin myötävirtaan sijaitsevissa lisäkohdissa, nimittäin kohdassa 0 aivan myötävirtaan syvennyksen 32 myötävirta-päästä ja kohdassa P syvennyksessä 32 aivan vastavirtaan sen myötä-virtapäästä. Mitatut lämpötilat olivat seuraavat:

Kohta Tinan pintalämpötila Tinan pohjalämpötila (°C)_£c)_ 0 748 729 P 774 754 J 783 772 K 775 765 L 831 830 M 837 818 N 844 830

Havaitaan, että pinta- ja pohjalämpötilojen erot ovat 14°C kohdassa M viimeisten ylärullien 45 kohdalla ja 19°C kohdassa N viimeistä edellisten ylärullien 19 kohdalla. Tälläkin suurella nauhanooeudella, joka on 45 % nopeampi kuin kahden ensimmäisen esimerkin nopeus ja 33 % nopeampi kuin muiden esimerkkien nopeus, havaitaan kuitenkin, että hauteen pinta- ja pohjalämpötilojen ero aivan vastavirtaan esteestä kohdassa L oli vain 1°C. Tästä esimerkistä käy lisäksi erityisen selvästi esille suhteellisen syvän sy- 19 61 856 nysalueen 32 teho, koska hauteen pinta- ja pöhjalämpötilojen ero syvennyksen myötävirtapäässä kohdissa 0 ja P oli 20°C, mutta pienini 10°C:een syvennyksen vastavirtapäässä kohdissa J ja K.

Havaittiin myös, että syvennyksen 32 ja esteen muodostama sovitelma vaikutti edullisesti alentaessaan sivulämpötilavaihteluja hauteen yli ja nauhan reunalta sen keskellä esiintyviä lämpötila-vaihteluja.

Esteen 35 ei tarvitse päättyä ennen allasrakenteen sivuseiniä esitettyjen suoritusmuotojen mukaisesti, vaan se voi ulottua aivan sivuseiniin 3 asti, jolloin esteen yläosassa on nauhan vieressä syvennyksiä, jotka muodostavat kanavia syvennetyltä alueelta 32 vedetyn sulan metallin vastavirroille.

Hauteen matalammalla, välittömästi myötävirtaan alueesta 32 sijaitsevalla alueella 33 on sama syvyys kuin vastavirtaan esteestä 35 sijaitsevalla alueella 31. Alue 33 erottaa syvennetyn alueen 32 poistoalueesta 34, jonka hauteen syvyys on pienempi kuin syvennetyn alueen 32 syvyys, mutta suurempi kuin alueiden 31 ja 33 syvyys. Ylempänä oleva alue 33 muodostaa jonkinlaisen esteen viileän sulan metallin paluuvirralle aivan hauteen pohjaa pitkin poistoalueella 34, jolloin paluuvirran nopeus alenee sen joutuessa hauteen syvemmälle alueelle 32 ja sen sekoittuminen sulaan metalliin alueella 32 tehostuu. Alue 33 muodostaa myös hauteen suhteellisen matalan alueen, jossa hauteen yläpuolelle asennettuja lineaarisia moottoreja voidaan käyttää erityisen tehokkaasti säätämään sulametallivirtoja.

Hauteen syvyys voi kuitenkin olla muuttumaton syvennysalueen 32 myötävirtapäästä hauteen poistopäähän. Käyttämällä poistoalueella 34 suurempaa hauteen syvyyttä verrattuna vastavirtaan esteestä 35 sijaitsevan alueen 31 syvyyteen helpotetaan jäähdyttämien tehokasta sijoitusta hauteen poistopäähän.

Tarvittaessa voidaan lineaarisia induktiomoottoreja käyttää vahvistamaan tai säätämään sulametallivirtoja esteen 35 alueella. Kuviossa 7 esitetään kaksi tällaista moottoria 48, jotka on asennettu hauteen pinnan yläpuolelle vastavirtaan esteestä 35 ja jotka saavat sähkömagneettisesti aikaan sen, että vastavirroista 40 joutuu sulametallivirtoja kiihtyvän nauhan alle. Vaihtoehtoisesti moottorit 48 voivat kehittää sulametallivirran ulospäin suuntautuvassa suunnassa vahvistamaan ulospäin suuntautuvia virtoja 38 ja/tai 43 ja auttamaan 20 61 8 5 6 viimeksi mainittujen virtojen sekoittumista vastavirtoihin 40. Lineaarisia infuktiomoottoreja voidaan myös sijoittaa kuvion 7 katkoviivoilla 49 merkittyihin kohtiin auttamaan syvennyksen 32 sulan metallin s-irtymistä vastavirtoihin 40. Lineaarisia lisäinduktiomoot-toreja voidaan sijoittaa kohtiin 50 ja 51 ohjaamaan vastavirtoja.

Upotettuja tai osaksi upotettuja kuumentimia, jotka saavat aikaan allaan virtaavan sulan metallin valikoivan kuumennuksen, voidaan käyttää vastavirtojen kuumentamiseen. Kaksi tällaista kuumennin-ta 52 voi esim. sijaita esteen 35 kummankin pään läheisyydessä vastavirtojen 40 kuumennusta varten. Esteen kumpaankin päähän voidaan tarvittaessa sijoittaa pienet jatkekappaleet 53, jotka varmistavat, että koko esteen päiden ohi virtaava sulametallivirta kulkee ao. kuumentimen alta. Kuumentimia voidaan käyttää lineaaristen induktio-moottorien yhteydessä tai niiden sijasta kohdissa 50 ja 51.

Kuten kuviosta 8 näkyy, allasrakenteen lattia FL voi muodostua tulenkestävää ainetta, edullisesti tulenkestävää alumosilikaattia olevista, toisiinsa rajoittuvista tiilistä 54, jotka on kiinnitetty sinänsä tunnetulla tavalla metallikuoreen tai -vaippaan, joka ympäröi allasrakennetta. Tiilien yläpinnat muodostavat sulametallihauteen pohjan. Hauteen syvempää varavyöhykettä 32 rajoittavat tiilet, joiden korkeus on pienempi kuin viereisten alueiden 31 ja 33 tiilien korkeus, niin että vyöhykkeen 32 tiilien yläpinnat sijaitsevat alemmalla tasolla kuin viereisten tiilien yläpinnat.

Kuten kuvioissa 2 ja 3 on esitetty, joissa pystymittä on suuresti suurennettu vaakamittaan verrattuna, tiilet voidaan kuitenkin sijoittaa siten, että allasrakenteeseen muodostuu porrastettu pohja, niin että allasrakenteen tulopäässä samankorkuisten tiilien yläpinnat ovat eri tasoilla, jolloin alueille 30 ja 31 saadaan eri hauteen syvyydet, ja hauteen poistopään alueella erikorkuisten tiilien yläpinnat ovat samalla tasolla, jolloin alueelle 34 saadaan sama hauteen syvyys.

Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä ja laite ovat erityisen edullisia 1,5-3 mm paksun kellukelasin valmistuksessa. Keksintöä voidaan edullisesti käyttää paksumman kellukelasin, esim. 5 mm tai sitä paksumman lasin valmistukseen, kun kuormitus ja nauhan nopeus ovat sellaiset, että syntyy epäedullista sulan metallin liikettä. Keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan käyttää vieläkin 21 61856 paksumman lasin valmistukseen.

Vaikka keksintöä on edellä selitetty erityisesti olka-vyöhyk-keellä varustetun hauteen yhteydessä, sitä voidaan soveltaa allas-rakenteeseen, jossa on yhdensuuntaiset sivuseinät, joiden keskinäinen etäisyys on muuttumaton allasrakenteen tulopäästä poistopäähän.

Lisäeste tai -esteitä voidaan tarvittaessa sijoittaa allasrakenteen lattiaan, niin että ne ulottuvat tehokkaasti ylöspäin hauteeseen vastavirtaan esteestä 35 sijaitsevassa kohdassa tai kohdissa, esim. kuten edellä mainitussa patenttihakemuksessa on kuvattu.

Vaikka este onkin rakenteeltaan tarkoituksenmukainen ja tehokkaasti kiinnitetty lattiaan edellä kuvatulla tavalla, se voi kuitenkin olla erilainen muodoltaan, esim. kuten edellä mainitussa patenttihakemuksessa on kuvattu. Erityisesti se voi olla lieriömäinen. Lisäeste tai -esteet voivat myös olla mitä tahansa em. patenttihakemuksessa esitettyä muotoa. Tarvittaessa niitä voidaan siirtää eri asentojen välillä haudetta pitkin, kuten em. hakemuksessa esitetään.

Claims (20)

22 618 5 6

1. Laakalasin valmistusmenetelmä, jossa lasinauhaa kulje-tetaan eteenpäin sulametallihaudetta pitkin, jossa on syvennetty alue, ja lopulliseen lasinauhaan kohdistetaan vetoa lasin kiihdyttämiseksi lopulliseen poistonopeuteen, aiheuttaen lasin kiihtyessä nauhan alapuolisen hauteen sulan metallin ja hauteen poisto-päästä tulevan, viileämmän sulan metallin paluuvastavirran asteittain entistä suuremman kulkeutumisen, tunnettu siitä, että hauteen sillä alueella, jossa nauhan loppupoistonopeus saavutetaan ja joka sijaitsee jonkin matkan päässä hauteen poistopäästä, otetaan vastaan viileämmän sulan metallin paluuvastavirta poistopäästä alueeseen, jossa hauteen syvyys on suurempi kuin viereisen alueen syvyys ja josta vedetään sulan metallin vastavirtoja korvaamaan kiihtyvän nauhan mukana poistunutta sulaa metallia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hauteen syvempi alue ulottuu ennalta määrätyn matkan verran myötävirtaan, joka riittää varmistamaan mainitun poisto-päästä tulevan viileämmän sulan metallin paluuvirran sulan metallin sekoittumisen hauteen syvemmän alueen muodostavaan sulaan metalliin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jossa sulametallihaude sijaitsee allasrakenteessa, jossa on lattia, jossa on toisiinsa rajoittuvat, tulenkestävää ainetta olevat tiilet, joiden yläpinnat muodostavat sulametallihauteen pohjan tason, tunnettu siitä, että hauteen syvempää aluetta, joka sijaitsee jonkin matkan päässä hauteen poistopäästä, rajoittavat tiilet, joiden yläpinnat sijaitsevat alemmalla tasolla kuin mainitun alueen viereisen ylä- ja alavirran puoleisen hauteen syvyyden rajoittavien tiilien yläpinnat.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että viileämmän sulan metallin hauteen poistopäästä tuleva paluuvastavirta rajoitetaan syvyyteen, joka on pienempi kuin hauteen syvemmän alueen syvyys, jolloin paluu-virran nopeus alenee paluuvirran joutuessa mainitulle syvemmälle alueelle ja paluuvirran sekoittuminen mainitun alueen sulaan metalliin tehostuu. 23 618 5 6

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulametallivirtaa rajoitetaan välittömästi vastavirtaan mainitusta hauteen syvemmästä alueesta sijaitsevassa kohdassa nauhan alla eteenpäin kulkevaksi virraksi ja hauteen syvemmältä alueelta tuleviksi, nauhan vierellä ylävirtaan kulkeviksi sulametallivirroiksi ja että näille hauteen syvemmältä alueelta tuleville sulan metallin virroille saadaan aikaan pääsy sivultapäin mainitusta kohdasta vastavirtaan sijaitsevalle, nauhaa kannattavalle hauteen alueelle.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytettyä vetoa säädetään nauhan ohentamiseksi haluttuun leveyteen ja paksuuteen ohennusvyöhykkeessä, jossa lasi kiihtyy haudetta pitkin, ja että mainittu sulametallivirran rajoitus saadaan aikaan ohennusvyöhykkeen myötävirtapään alueella sijaitsevassa kohdassa.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuja sulametallivirtoja nauhan vierellä kuumennetaan valikoivasti.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä 1,5-3 mm paksun kellukelasin valmistamiseksi, jolloin kiihtyvään lasiin kohdistetaan reunavoimia useissa vastakkain keskinäisin välein haudetta pitkin sijaitsevissa kohdissa nauhan leveyden ja paksuuden pienenemisen säätämiseksi, tunnettu siitä, että hauteen syvemmän alueen vastavirtaan sijaitseva pää on kohdassa, joka on ohennusvyöhykkeen myötävirtapään alueella ja sijaitsee myötävirtaan kauimpana myötävirtaan sijaitsevasta kohdasta, jossa nauhaan kohdistetaan reunavoimia.

9. Laite laakalasin valmistamiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, jolloin laite käsittää pitkänomaisen allasrakenteen jossa on päätyseinät, sivuseinät ja lattia joka sisältää syvennetyn alueen sulametallihauteen vastaanottamiseksi ja välineet lasin syöttämiseksi hauteeseen säädetyllä nopeudella ja lasin kuljettamiseksi nauhan muodossa haudetta pitkin ja välineet vedon kohdistamiseksi lopulliseen lasinauhaan lasin kiihdyttämiseksi lopulliseen poistonopeuteen, tunnet-t u siitä, että allasrakenteen alueella (32), jossa nauha saavuttaa lopullisen poistonopeutensa,allasrakenteen lattia on syvennetty, niin että muodostuu varavyöhyke viileämmän sulametalli- 61856 virran vastaanottamiseksi hauteen poistopäästä, joka varavyöhyke sijaitsee jonkin matkan päässä allasrakenteen poistopään päätysei nästä. 24

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu allasrakenteen lattialla (FL) välittömästi vastavirtaan altaan syvennetystä lattiasta (32) sijaitsevassa kohdassa sijaitsevasta poikkiesteestä (35), joka ulottuu nauhan reunojen yli ja jonka yläpinta sijaitsee jonkin verran hauteen pinnan alapuolella niin, että sulametallivirta tässä kohdassa tehokkaasti rajoitetaan nauhan alla pääasiassa eteenpäin mukana kulkevaksi sulametalli-virraksi ja nauhan vierellä kulkevaksi sulan metallin vastavirraksi.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että varavyöhykkeellä (32), joka muodostuu allasrakenteen lattiaan heti esteen (35) myötävirtapuolelle, on suurempi syvyys kuin hauteen syvyys esteen vastavirtapuolella.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen laite, tunnettu siitä , että varavyöhykkeen (32) syvyys on suunnilleen kaksi kertaa mainitun vyöhykkeen viereinen hauteen syvyys.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että varavyöhyke (32) ulottuu allasrakenteen lattian koko leveyden yli.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen laite, jossa allasrakenne on sijoitettu metallivaippaan (55), ja allasrakenteen lattia (FL) käsittää rajakkain sijaitsevia, tulenkestävää ainetta olevia tiiliä (54) , jotka on kiinnitetty metallivaippaan, tunnettu siitä, että syvempää varavyöhykettä (32) joka sijaitsee jonkin matkan päässä altaan poistopään päätyseinästä, rajoittavat tiilet (54) , joiden yläpinnat sijaitsevat alemmalla tasolla kuin viereisten vasta- ja myötävirtaan sijaitsevien tiilien yläpinnat.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastavirtaan ja myötävirtaan varavyöhykkeestä (32) sijaitsevien tiilien yläpinnat sijaitsevat samalla tasolla.

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että allasrakenteen myötävirtaan esteestä (35) sijaitseva lattia (FL) muodostaa myötävirtasuunnassa katsottuna mainitun varavyöhykkeen (32), jolla on suurempi syvyys kuin hauteen syvyys vastavirtaan esteestä (35), varavyöhykettä (32) matalamman alueen (33) ja lisäalueen (34) , jolla on suurempi syvyys kuin hauteen 25 618 5 6 syvyys vastavirtaan esteestä (35) ja joka ulottuu allasrakenteen poistopäähän (2).

17. Jonkin patenttivaatimuksen 9-16 mukainen laite, tunnettu siitä, että kohtaan, jossa lattia muodostaa hauteen syvyyden muutoksen, muodostuu jyrkkä porras.

18. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että suuremman syvyyden omaava varavyöhyke (32) sijaitsee allasrakenteen olka-alueella (4), joka yhdistää hauteen leveämmän vastavirtaosan hauteen kapeampaan myötävirtaosaan, ja este (35) sijaitsee heti vastavirtaan olka-alueesta.

19. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, johon kuuluu ylärullat (12, 15, 16, 17, 18, 19, 45), jotka on sovitettu koskettamaan nauhan reunojen yläpintoja useissa vastakkain haudetta pitkin sijaitsevissa kohdissa nauhan leveyden ja paksuuden pienenemisen säätämiseksi, tunnettu siitä, että mainittu vara-vyöhyke (32) sijaitsee myötävirtaan ylärullaparista (19), joka sijaitsee kauimpana allasrakenteen myötävirtapäässä.

20. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu kuumentimista (52), jotka on asennettu altaan sivuseinien (3) viereen vastavirtaan esteestä (35) kuumentamaan paikallisesti varavyöhykkeestä, jolla on suurempi haudesyvyys, tulevia sulametallivirtoja. 618 5 6 26