FI60276C - Vaeggkonstruktion som bildas av pao varandra placerade rader av ihaoliga element och foerfarande foer bildande av en vaeggkonstruktion - Google Patents

Description

RSFH [B] (11)KUULUTUSjULKAISU £()27 6

Ma l J '' utlAggningsskrift •jijPCik (45) : r. u-r. t · · i :-uat <51, M.W E 04 C 1/10 //E»l 2/54 SUOMI —FINLAND (21) Ptt«ttlhtk*mu« — Ptuntmelcnlng ΤΤ26θ6 (22) Htk«ml*ptlvl — AmBknlngadag 01.09.77 ^ ^ (23) Alku pilvi — Glltighatadag 01.09.77 (41) Tullut |ulklMlul — Bllvlt offwitllg 03.03.78

Patentti- ja rekisterihallitut Nihuviiuiptnoo μ kuullulle™ pvm. - ’ o8 ’ a.

Patent- oeh registerstyrelsan ' Amekt» utitgd och uti.*kriften pubiktrad J · (32)(33)(31) PyHstty «tuoikeus —Begird prlorittt 02.09.76 l6.ll.76, 01.03.77 Belgia-Belgien(BE) PV 0/170293, • pv 0/172389, PV 0/175359 (71) Hanota Holdings S.A., 37, i*ue Notre-Dame, Luxembourg, Luxemburg(LU) (72) Gerard de Waele, Heldergem, Belgia-Belgien(BE) (7M Oy Kolster Ab (5^) Seinärakenne, joka muodostuu päällekkäin asetetuista onttojen elementtien riveistä ja menetelmä seinärakenteen muodostamiseksi - Väggkonstruktion som bildas av pä varandra placerade rader av ihäliga element och förfarande för bildande av en väggkonstruktion Tämä keksintö kohdistuu seinärakenteeseen, joka muodostuu päällekkäin asetetuista onttojen elementtien riveistä, joissa on poikittaisseiniä ja jotka on niin järjestetty, että kussakin rivissä on vuorotellen pitkiä ja lyhyitä onttoja tiloja ja joihin on valettu sidosainetta, esim. betonia. Lisäksi keksintö kohdistuu menetelmään tämän seinärakenteen muodostamiseksi.

Periaate ladottaessa onttojen elementtien rivejä kuivina, "jotka elementit on järjestetty päällekkäin, ja tällaisten elementtien täyttäminen betonilla niiden saamiseksi täydellisiksi, on tunnettu vuosia, ja on olemassa hyvin suuri määrä patentteja, jotka kohdistuvat erityisen muotoisiin rakennuselementteihin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi tällä periaatteella.

GB-patenttijulkaisus ta 645 022 on tunnettu seinärakenne, jossa käytettävät rakennuse lementit asetetaan päällekkäin si^en,*'· 2 60276 että kunkin kerroksen rakennuselementtien poikittaisseinät ovat siirretyt päällekkäisten kerrosten rakennuselementtien polkittais-seiniin nähden. Täten toisiinsa liittyvissä kerroksissa e.i. ole koskaan kahta poikittaisseinää toistensa päällä. Kun seinä muodostetaan sellaisista rakennuselementeistä, syntyy pystysuoria kuiluja, jotka tavallisesti täytetään betonilla. Betonin virtausta rakennus-elementtien sisällä ei voida ohjata ja se tapahtuu yleensä pystysuoraan tai lähes pystysuoraan. Tällöin kiihtyvästä betonimassa-virtauksesta aiheutuva paine voi tulla niin suureksi alemmissa kerroksissa, että rakennuselementit voivat murtua. Tämän välttämiseksi voidaan kerralla täyttää vain muutama rakennuselementti-kerros ja tämä tietysti hidastaa rakentamista. Toinen haittatekijä tässä seinärakenteessa on se, että sisään voi syntyä ilmasulkeutu-mia, jotka vaikuttavat haitallisesti seinärakenteen stabiliteettiin.

CH-patenttijulkaisuissa 263 199 ja 273 890 esitetyt seinä-rakenteet vastaavat edellä esitettyä rakennetta täysin samoine haittatekijöineen.

DE-hakemus julkaisun 2 30 8 949 mukaisessa seinärakenteessa muodostuu elementin sisälle pystysuoria kuiluja väliseinien erottamina. Tässäkin rakenteessa esiintyy se haitta, että kun sideainetta, tavallisimmin betonia pudotetaan pystysuoraan elementtien sisälle, on seinärakenteen korkeudesta riippuen vaara, että betonivirran paine alemmissa kerroksissa särkee rakennuselementin tai siirtää sitä. Tämän takia tässä rakenteessa elementit muurataan laastilla kiinni toisiinsa ennen betonin sisäänpanoa, mikä taas on lisätoimenpide aikaa ja kustannuksia vaativana. Samoin on tässä vaara muodostua ilmasulkeumia valun sisälle.

US-patenttijulkaisussa 2 172 051 esitetään seinärakenne, jossa on symmetrisesti sijoitettu poikittaisia väliseiniä. Tässäkin rakenteessa betoni putoaa käytännöllisesti katsoen suoraan alaspäin, joten betonivirtauksen jarruttamiseksi käytetään terästankoja. Näiden läsnäolo lisää kuitenkin huomattavasti tukkeutumis-vdäraa ja tietenkin myös kustannuksia.

US-patenttijulkaisu 2 029 586 käsittelee rakennuselement-tejä, jotka kootaan kuivana ja täytetään betonilla. Kuitenkin käytännössä on havaittu, että tapa asentaa kuivana onttoja elementtejä ja niiden täyttäminen betonilla on saanut vähän käyttöä, ja käyttö on yleensä rajoittunut maanalaisiin muureihin, joissa 3 60276 tarkkuutta ja esteettisyyttä koskevat vaatimukset eivät ole yhtä ankaria kuin näkyvissä muureissa.

Tämän keksinnön tehtävänä on muodostaa rakennuselementti-sarja, joka tekee mahdolliseksi edellä määritellyn kuivana asentamisen tavan laajentamisen näkyviin tai maanpäällisiin muureihin mielivaltaisten rakenteiden kuten talojen, joissa on yläkerroksia tai joissa ei ole yläkerroksia, teollisuusrakennuksien jne. valmistamiseksi hyvin rationaalisella ja taloudellisella tuvalla.

Kuivana asentamisen tapaan kohdistetut syvälliset tutkimukset ovat vieneet johtopäätökseen, että ainakin neljä ehtoa pitää °13-a täytetty, jotta tällä tavalla voitaisiin korvata tavanomainen muuri, jonka mukaan elementit on sidottu yhteen laastilla.

Nämä ehdot ovat seuraavat: 1. Tulee olla mahdollista asettaa irrallisesta ainakin neljä riviä 20 cm korkeita elementtejä päällekkäin riittävän tukevasti, jotta elementit voidaan täyttää yhdellä kertaa betonilla, ilman että vaaditaan sisäisen jäykistyksen käyttämistä elementtien murtumisen välttämiseksi sen paineen vaikutuksesta, jonka betonin valmistaminen aiheuttaa, niin että tehtäisiin menetelmä teollisesti kilpailukykyiseksi tavanomaisten muurinvalumeneteImien kanssa.

2. Täydellisen täyttämisen betonilla tulee olla varmistettu, eikä saa olla rakoja pysty- eikä vaakasuunnassa elementtien välissä tällaisen täyttämisen jälkeen ja tämän tulee tapahtua sellaisella tavalla, että elementtien tulee olla sidottu sekä poikittaisseini1-lä että vaakaseinillä täyttävän betonin välityksellä missä tahansa seinien rakenteessa tai seinäyhdistelmässä.

3. Kaikkien seinäyhdiste Imien, joita voi esiintyä rakenteessa, kuten nurkkaliitosten, T-muotoisten liitosten ja X-muotoisten liitosten tulee olla mahdollisia mutta minimi määriä .llä eriä] α I. i Ί pigmenttejä ja näin riippumatta seinäosien koosta ja suh tee 1 li s i +.. asemista ja seinämäpaksuuksista.

k. Elementtien muodon tulee olla niin yksinkertainen kuin mahdollista, jotta elementtejä voitaisiin valmistaa riittävän tarkasti (toleranssit mahdollisimman pienet) teollisessa mittakaavassa ja riittävän suurella kapasiteetilla. Lisäksi element-in muodon tulee olla sellainen, että elementeillä on riittävä mekaaninen lujuus, jotta niitä voitaisiin käsitellä ja kuljettaa t , J l riVQIl"" 60276 4 omaisilla välineillä.

Rakennuselementti, joka täyttää muut mutta ei yhtä edellä mainituista ehdoista, ei ole riittävän hyvä käytettäväksi kuiva-asennustavassa eikä sillä ole mitään käytännöllistä merkitystä siinä tehtävässä, jota tarkastellaan esillä olevassa keksinnössä.

On havaittu, että edellä määritellyissä tunnetuissa rakennus-elementeissä ainakin yksi edellä mainituista ehdoista jää täyttämättä .

Tavallisin ongelma, joka esiintyy tunnetuissa elementeissä, on murtumisvaara valettaessa betonia ja mahdottomuus tehdä kaikkia seinäyhdistelmiä, jotka voivat tulla kysymykseen tavanomaisessa rakenteessa, minimimäärällä eri e lementtityyppejä (ehdot 1 ja 3).

Keksintö perustuu siihen, että muodostetaan rakennuselement-tien sarja, joissa elementeissä on yhdistelty useita erityispiirteitä, joista eräitä on mahdollisesti käytetty yksinään tunnetuissa elementeissä, ja nämä erityispiirteet mahdollistavat niiden keskinäisen vaikutuksen johdosta selostettujen ehtojen täyttämisen ja siten tuovat ratkaisun edellä määritellyn kuiva-asentamisen ratkaisuksi kaikissa olosuhteissa, joita voi esiintyä pystytettäessä rakennuks ia.

Keksinnön mukaiselle seinärakenteelle on tunnusomaista, että päällekkäiset e lementtiri vi t on asetettu siten, että kunkin rivin poikittaisseinät lukuunottamatta alinta, on siirretty vaakasuoraan suhteessa seuraavan alarivin poikittaisseiniin yhden mainittujen ottojen tilojen pituuden b suuruisen välimatkan verran viettävien kanavien muodostamiseksi näiden ottojen tilojen läpi, jolloin rivien siirtyminen tapahtuu samaan suuntaan kohti seinärakenteen toista päätä.

Keksintö kohdistuu myös menetelmään em. seinärakenteen muodostamiseksi, ja on sille tunnusomaista, että asetetaan päällekkäin elementtirivejä niin, että kunkin rivin poikittaisseinät lukuunottamatta alinta on siirretty vaakasuoraan suhteessa seuraavaksi alemman rivin poikittaisseiniin yhden mainittujen lyhyiden onttojen tilojen pituuden suuruisen välimatkan verran rivien siirtymisen ollessa samansuuntaisia kohti seinärakenteen toista päätä, ja että sidosainetta pumpataan seinärakenteen ylimmän rivin onttoihin tiloihin ja e lementtiri vien muodostamien viettävien kanavien läpi.

5 60276

Keksinnön muut yksityiskohdat ja piirteet käyvät selville oheisista patenttivaatimuksista sekä seuraavasta kuvauksesta, jossa on esitetty ei-rajoittava esimerkki viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää keksinnön mukaisen seinärakenteen elementtejä kuva 2 on tasokuva pienemmässä mittakaavassa seinärakenteessa käytettävistä elementeistä, kuva 3 on tasokuva eräästä e lementti tyypis tä , kuvat 4-7 esittävät kuvan 1 mukaisten elementtien yhdistelmien muita muunnelmia, kuva 8 on tasokuva kahdesta nurkan muodostavasta seinäosasta kuva 9 on leikkauskuva, josta on osia leikattu pois, kuvan 8 viivan IX-IX mukaan, kuva 10 on leikkauskuva, kuvan 8 viivan X-X mukaan, josta on otettu osia pois, kuvat 11 ja 12 esittävät seinäosien erikois liitosten taso- kuvia.

Eri kuvissa samat viitenumerot liittyvät samoihin elementteihin.

Ensiksi on huomattava, että vaikka jossakin tietyssä rakenteessa olevien elementtien ala- ja yläpinnat tulisi olla niin sileät ja tasaiset kuin mahdollista ja toistensa suuntaiset, samalla kun ne ovat suorassa kulmassa niiden sivupintojen suhteen, elementin ja elementin osan pituuksille sallitut toleranssit vastaavat olennaisesti niiden seinien paksuutta. Tämä käy selvemmin esille myöhemmin annettavasta sen rakennusmenetelmän kuvauksesta, jossa käytetään tällaisia elementtejä.

Kuva 1 esittää rakennetta, joka käsittää kaksi tyyppiä peruselementtiä 1 ja 2. Ensimmäinen tyyppi koostuu elementistä 1, jossa on suoraviivaisen suorakulmaisen suuntaissärmiön muotoinen osa 3, joka on jatkettu toisesta päästään kahdella laipalla 5 ja 6, jotka ovat sivupintojen 7 ja 8 ulkonemia ja ulkonevat etäisyyden verran, joka on olennaisesti yhtä suuri kuin mainitun osan 3 pituuden murto-osa, joka kuvassa 1 esitetyssä sovellutusmuodossa on puolet mainitusta pituudesta. Elementin 1 toinen pää on varustettu ylipaksuude11a M, joka on kiinnitettävissä toisen elementin laippojen 5 ja 6 vapaiden päiden väliin.

Suuntaissärmiön muotoisessa osassa on ontto tila 10, jolla 6 60276 on niin suuri vaakasuora poikkileikkaus kuin mahdollista, myös muodoltaan suuntaissärmiön muotoinen, joka kulkee elementin läpi sen koko korkeudelta, jolloin mainittu elementti täten on avoin sekä pohja- että yläpinnalta.

Toinen tyyppi elementtejä 2 on muodoltaan U-muotoinen, jonka takaosa 13 on varustettu ylipaksuude11a joka on samanlainen kuin elementin 1 ylipaksuus, ja laippojen 5 ja 6 pituus on olennaisesti yhtä suuri kuin elementin 1 laippojen 5 ja 6 pituus.

Sivupinnat 7 ja 8 samoin kuin laippojen 5 ja 6 ulkopinnat ovat olennaisesti tasaiset, jotta sallittaisiin sellaisten seinien rakentaminen, joiden molemmat sivut ovat olennaisesti tasaiset.

Kummankin elementtityypin pohja- ja yläreunat ovat olennaisesti tasaiset ja yhdensuuntaiset, jotta sallittaisiin elementtien paneminen päällekkäin mihin tahansa suhteelliseen asentoon.

Seinärakenne voi käsittää yhdestä ja samasta tyypistä ja kahdelta erilaisesta tyypistä koostuvien elementtien liitetyn yhdiste lmän.

Tällaisia sovellutuksia on esitetty kuvissa 2, 4, 5, 6 ja 7. Kuva 2 esittää peruselementtejä 1 ja 2, jotka on liitetty esimerkin tavoin elementteihin 20 ja 21. Elementtiä 20 voidaan pitää elementin 1 ja elementin 2 yhdistelmänä, ja elementtiä 21 voidaan pitää kahden elementin 2 yhdistelmänä, jolloin laippojen 5 ja 6 näät on liitetty yksikön muodostamiseksi.

Kuva 4 esittää kahden elementin 2 yhdistämistä samassa suunnassa. Kuva 5 esittää elementtiä, joka koostuu kahdesta elementistä 1. Kuva 6 esittää elementtien 1 yhdistelmää, jossa elementti koostuu yhden elementin 1 yhdistämisestä elementtiin 2. Lopuksi kuva 7 on yhdistelmä kahdesta sivuttain pannusta elementistä 1.

On ymmärrettävä, että muutkin yhdistelmät ovat mahdollisia. Esimerkiksi on mahdollista muodostaa kahden tai useamman elementin yhdistelmiä jne.

Kuva 3 esittää muunnelmaa suhteellisen suuresta elementistä 1, joka on useimmin käyttökelpoinen tehtäessä perustusseiniä.

Jotta vältettäisiin tällaisten suurten elementtien murtu-misvaara täytettäessä niitä sidosainee11a, normaalisti betonilla, jäykistetään suuntaissärmiön muotoisen osan 3 sisänurkat. Tätä tarkoitusta varten keksinnön mukaan osan 3 sivuseinät 7 ja 8 on edullisesti laajennettu sen sisäsivulla viereisiä nurkkia kohti, 7 60276 kuten kuvassa 3 selvästi on esitetty.

Tällainen jäykistäminen on myös edullisesti tehty laippojen 5 ja 6 sisäsivulle, ja näin on tehty riippumatta elementin koosta. Tällaiset laipat laajenevat täten asteittaisesti laajempia vapaasta päästä kantaa kohti mentäessä, niin että saadaan vaaka-poikkileikkaus, joka on olennaisesti suorakulmaisen puoli suunn i k-kaan muotoinen.

Tyypin 2 elementti voi käsittää useita muunnelmia laippojen pituuden suhteen, jotta tehtäisiin liitokset kahdessa tai useammassa seinässä saman paksuisiksi tai eri paksuisiksi.

Erikoisessa sovellutusmuodossa laipan pituus voi olla olennaisesti yhtä suuri kuin ensimmäisellä e lementti tyyp.i llä 1 olevan laippapituuden ja sen osassa 3 olevan seinämäpaksuuden summa.

Toisessa erityisessä sovellutuksessa elementin 2 laippa-pituus on olennaisesti yhtä suuri kuin yhden elementin 1 pituus mitattuna suorassa kulmassa laippojen suhteen.

Vielä eräässä elementin 2 sovellutusmuodossa laippapituus on olennaisesti yhtä suuri kuin ero yhden elementin 1 pituuden ja sen laippapituuden ja yhden elementin 1 leveyden summan välillä.

Lopuksi elementin 2 laippapituus voi myös olla yhtä suuri kuin elementin 1 pituuden ja leveyden välinen ero.

Jotta tehtäisiin liitokset suorassa kulmassa seinien välille, joiden paksuudet poikkeavat toisistaan, voi olla hyödyllistä käyttää elementtejä 2, joiden yhden seinän leveys ja laippapituus riippuu toiseen seinään käytettyjen elementtien leveydestä.

Tämän seurauksena edellä kuvattuja elementtien 2 eromuunnel-mia voidaan käyttää eri paksuisten seinien yhdiste lyihin,

Kuvassa 1 esitetyssä sovellutusmuodossa elementin 1 pituus on olennaisesti yhtä suuri kuin sen kolminkertainen leveys.

Ainakin yksi poikittaisseinistä keksinnön mukaisessa elementti-sarjassa on varustettu ainakin yhdestä nurkasta lovella.

Kuvassa 1 esitetyssä elementtirakenteessa useimmissa elementeissä 1 on tällainen lovi 12 poikittaiseinässä 11 ja samanlainen lovi 15 seinässä 13. Samalla tavalla voisi olla mahdollista tehdä samanlainen lovi seinään 13 johonkin elementeistä 2.

On kuitenkin tärkeää, että kaikissa e loinen Le i uuä 1 j.i 2 .J ole lovea 15 seinässä 13. Esimerkiksi suorakulmaisin:;,! nurkissa 8 60276 käytettäviä elementtejä ei voida varustaa tällaisella lovella 18. Päinvastoin voidaan kaikkien elementtien seinä 11 varustaa lovella 12.

Tällaisten lovien muodostamisen edullisuus määritellään myöhemmin kuvattaessa rakennusmenetelmää, joka käytetään keksinnön mukaisesti.

Joissakin tapauksissa, esimerkiksi suhteellisen leveiden elementtien ollessa kysymyksessä on myös mahdollista olla käyttämättä ylipaksuutta ä.

Sama pätee loven 12 suhteen.

Keksinnön mukainen rakennusmenetelmä on sellainen, että ensiksi järjestetään elementit irrallisesti päällekkäin ja toistensa jatkeelle, niin että muodostetaan seiniä, joiden sisällä ulottuu alas kuiluja, ja sitten valetaan sidosaine, joka normaalisti on betonia, ylärivin elementtien ontoista tiloista sisään, niin että mainitut kuilut täytetään.

Tällä menetelmällä on se piirre, että mainitut ensimmäistä tyyppiä olevat elementit 1 on pantu riveihin ja päällekkäin sellaisella tavalla, että mainittujen elementtien laipat ovat elementtien asennussuuntaan 16 päin, ja että tietty elementti päällä olevassa rivissä asetetaan alarivissä olevan elementin suhteen, joka kannattaa tätä pääasiallisesti, etäisyyden (b) verran siirretysti, joka on olennaisesti yhtä suuri kuin edellä alarivissä olevan elementin laipan pituus. Toisen tyypin elementtejä 2 käytetään enimmäkseen, kun aloitetaan seinien tai seinän osien pystyttäminen, jotta mahdollistettaisiin ensimmäisen tyypin elementtien asennon säätäminen edellä kuvatulla tavalla, ja seinien tai seinän osien päissä, niin että seinä päätetään olennaisesti pystysuoraan. Lisäksi sidosai-neen valaminen tällä tavalla asennettuihin elementteihin suoritetaan täyttämällä elementti elementin jälkeen ainakin osittain niiden asetussunntaan ylärivissä olevat elementit.

Tämän menetelmän käyttäminen on esitetty selvästi kuvissa 8 ja 9 nurkan c rakentamiseksi kahden seinän väliin kuvassa 1 esitettyjen elementtien avulla, jossa elementin 1 pituus on olennaisesti kolme kertaa elementin leveys. Täten muodostuu seinien sisäpuolelle porrasmaiset kanavat, kuten on esitetty nuolilla 22, jotka portaat on muodostettu osalla 9, jonka määrittelevät lal put 5 ja .

Kuvassa 9 leikattu osa esittää lovien 12 ja 15 muodontami- 9 60276 sen edun. Kuten voidaan huomata, elementit on asetettu niin, että niiden lovet ovat alaspäin.

Loven 12 toiminta on jonkin verran poikkeava loven 15 toi min- nas ta.

Todellakin kun täytetään sarjaa päällekkäisiä elementtiri-vejä, jotka muodostavat seinän tai seinän osan, mainitun sidosai-neen valaminen alkaa mainittujen seinien tai seinän osien alkupäästä, esimerkiksi nurkista, siten täytetään järjestyksessä ja osittaisesti ainakin ylärivin ontot tilat niiden asennussuuntaa pitkin. Kun nurkat on täytetty kunnolla, toisten elementtien täyttäminen tapahtuu viettäviä kanavia pitkin, joissa täyttömateriaali 17 virtaa melko kompleksina liikkeenä, ensin täyttäen laippojen 5 ja 6 väliset ontelot elementeissä ja sitten virraten ylisyöksyvänä turbulens-siliikkeenä muodostuneen porrastien askeleiden yli seuraavat ontot tilat 10, jotka myös ovat porrasmaiset, mikä täten aiheuttaa sidos-aineen värähtelemisen, joka on kaadettu sekä edellä olevaan kanavaan että seuraaviin kyseisen kanavan kerroksiin oikein tapahtuvan täyttämisen aikana, puhaltamalla ilmaa seuraavan kanavan läpi, joka ei vielä ole sidosaineen täyttämä.

Tämä mutkikas liike varmistaa täten vaaditun sideaineen virtaamisen hitaasti alas elementtien murtumisen estämiseksi sekä sen seinän tai seinän osan täydellisen täyttämisen koko korkeudelta, joka täytetään yhdellä ja samalla täyttöoperaatiolla.

Kun tarkastellaan sitä rataa, jota sidosaine 17 noudattaa kanavan sisällä, joka on muodostettu päällekkäisten elementtien riveihin, huomataan, että mainitussa kanavassa on kapeat, viite-merkinnällä 18 merkityt osat kahden peräkkäisen rivin välillä, elementtien 1 poikittaisseinän alareunan edessä. Sen johdosta että lovi 12 sijaitsee tässä paikassa, mikä lovi voi kooltaan olla pieni, sidosaineen tukkeutumisen vaara on olennaisesti pienentynyt sen virratessa alaspäin.

Kun nyt tarkastellaan elementin 1 seinää 13, jota käytetään seinän valmistamisessa, huomataan, että mainittu seinä on alarivissä olevan elementin 1 seinän 11 yläpuolella.

Jotta vältettäisiin, että esimerkiksi elementissä olevan epäsäännöllisyyden johdosta voisi jäädä halkeama kahden päällekkäisen seinän väliin, joka ei tulisi täytetyksi sidosainee1la, on muodostettu lovi 15 jokaisen seinän reunojen välisen ontelon täyttämiseksi.

10 60276 sidosainee11a sinä aikana, kun sidosainetta valetaan näihin kanaviin .

Sidosaine valetaan edullisesti onttoihin elementin pumpulla, 3 jonka virtausmäärä on välillä 10-20 m /h. Mainittu pumppu voi olla liitetty esimerkiksi letkuun 19, joka on asennettu hydraulikäyttöi-seen kannattimeen ja joka on liikkuva sen paikan yläpuolella, johon rakennus pystytetään.

Tuloksina edellä kerrotusta, elementtien asettaminen seinä-osaan alkaa keksinnön mukaan yleisesti nurkasta suuntaamalla laipan vapaat päät asennussuuntaa pitkin, toisin sanoen panemalla elementit sillä tavalla, että ylipaksuus 4 tulee olemaan kyseistä nurkkaa päin. Täten rakennetun seinäosan pää esimerkiksi oviaukon tai ikkuna-aukon kohdalla täydennetään elementeillä 2 olennaisesti pystysuoraa sivua pitkin, kuten on esitetty kuvassa 8, ja U-muotoinen sulku 33, joka ympäröi mainittua seinää, sallii sideaineen valamisen.

Kuten kuvassa 10 on esitetty, yhden ja saman seinän kahden osan liittämiseksi, jotka ulottuvat toistensa jatkeelle, käytetään sulkua 39, joka käsittää kaksi panelia 40 ja 41, jotka on tehty sen tilan 28 molemmille puolille, joka muodostuu mainittujen seinä-osien väliin, sen etupäitä vasten, kiinnikkeiden avulla, jotka menevät mainitun välitilan läpi pystysuoran kuilun muodostamiseksi, joka on suunnilleen samanlainen kuin se kuilu, joka on sidottu U-suljennalla kuvassa 9.

Keksinnön mukaiset elementit, joita mahdollisesti voidaan pitää sulkuna sidosainei lie, voidaan tehdä mistä tahansa materiaalista, esimerkiksi materiaalista, jolla on eristäviä ominaisuuksia sekä lämmön että äänen suhteen.

Keksinnön pääetuihin verrattuna ennestään tunnettuun kuuluu mahdollisuus tarkkailu kaikkina aikoina elementin täyttämisen, kun sidosaine on näkyvissä virratessaan alas viettäviä kanavia pitkin.

Lisäksi sen seinäosan korkeus, joka voidaan täyttää yhdellä kerralla sidosaineella ilman elementtien murtumis vaaraa on teoreettisesti rajoittamaton, vaikka käytännössä, nimenomaan mitä tulee tukkeutumiseen, on olemassa raja, joka vastaa päällekkäisten seinä-osien peräkkäistä täyttämistä 5-7 elementtiriviin.

Elementtejä 2 voidaan mahdollisesti käyttää irrotettuna sulkuna muodostamaan kuvassa 12 esitettyjä päällyslautoja tai kamanoita.

fc 1 11 60276

Lopuksi kuva 11 esittää erityistä elementtijärjestelyä ristikkäisen seinäliitoksen rakentamiseksi.

Suhteellisen leveitä elementtejä varten peräkkäisten elementtien ankkuroimisesta voidaan mahdollisesti luopua.

Jäykistys ja putket voidaan sovittaa kuilujen ja kanavien sisäpuolelle ennen elementtien täyttämistä. Elementtien 1 korkeus on edullisesti yhtä suuri kuin sen leveyden puolikas.

On ymmärrettävä, että keksintö ei millään tavoin ole rajoitettu edellä kuvattuihin sovellutuksiin ja että useita muunnoksia voidaan tehdä siihen poikkeamatta keksinnön puitteista, jotka on määritelty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (19)

1. Seinärakenne, joka muodostuu päällekkäin asetetuista onttojen elementtien (1, 2, 20, 21) riveistä, joissa on poikittais-seiniä (11, 13) ja jotka on niin järjestetty, että kussakin rivissä on vuorotellen pitkiä (10) ja lyhyitä (9) onttoja tiloja ja joihin on valettu sidosainetta, esim. betonia, tunne ttu siitä, että päällekkäiset elementtirivit on asetettu siten, että kunkin rivin poikittaiseinät (11, 13) lukuunottamatta alinta, on siirretty vaakasuoraan suhteessa seuraavan alarivin poikittaisseiniin yhden mainittujen onttojen tilojen (9) pituuden b suuruisen välimatkan verran viettävien kanavien (22) muodostamiseksi näiden onttojen tilojen läpi, jolloin rivien siirtyminen tapahtuu samaan suuntaan kohti seinärakenteen toista päätä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seinärakenne, tunne t -t u siitä, että ainakin joissakin elementeissä (1) on vaakasuorassa poikkileikkauksessa ontto, suorakulmainen osa (10), joka määrittää yhtä mainituista ontoista tiloista, ja U-muotoinen laippojen (5, 6) muodostama osa (9) ulkonee poispäin suorakulmaisen osan (10) toisesta päästä ja muodostaa toisen onton tilan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen seinärakenne, tunnet-t u siitä, että onton, suorakulmaisen osan toinen pää on muodostettu ylipaksuude11a (4), joka kiinnittyy viereisen elementin laippojen (5, 6) väliin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seinärakenne, tunnet-t u siitä, että ainakin muutamissa elementeissä (20) on vaakasuorassa poikkileikkauksessa ontto suorakulmainen osa (10), joka muodostaa yhden mainituista ontoista tiloista, ja että suorakulmaisen osan kummassakin päässä on laippojen (5, 6) muodostama U-muotoinen osa, joka ulkonee poispäin suorakulmaisesta osasta.

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 4 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että suorakulmainen osa muodostaa pitkän onton tilan (10) ja U-muotoinen osa tai jokainen niistä muodostaa lyhyen onton tilan (9).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että elementtien kokonaispituus on olennaisesti kolme kertaa niiden leveyden mittainen.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen seinärakenne, 6027 6 1 3 tunnettu siitä, että siinä on elementtejä (2), joissa on U-muotoinen vaakasuora poikkileikkaus, joihin jokaiseen on muodostettu poikittaisseinä (13) ja kaksi laippaa (5, 6), jotka ovat samanlaisia kuin elementtien (1) laipat, jolloin elementissä on ontto suorakulmainen poikkileikkaus.

8- Patenttivaatimuksen 7 mukainen seinärakenne, tunne t -t u siitä, että siinä on U-muotoisia elementtejä (2), joiden laipat (5, 6) ovat eri pituisia.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen seinärakenne, tunne t -t u siitä, että U-muotoisen elementin (2) poikittaiseinässä (13) on ylipaksuus (4), joka kiinnittyy viereisen elementin laippojen (5, 6) väliin.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että U-muotoisen elementin (2) pituus on yhtä suuri kuin suorakulmaisen osan (10) pituuden ja ontolla suorakulmaisella osalla varustetun elementin (1) leveyden välinen ero.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että U-muotoisen elementin (2) pituus on yhtä suuri kuin onton suorakulmaisen osan omaavan elementin pituuden ja leveyden välinen ero.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että U-muotoisen elementin (2) pituus ja leveys ovat samat.

12 60276

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että elementin ainakin yhden poikittaissei-nän (11 tai 13) yhteen reunaan on muodostettu lovi (12, 15).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että poikittaisraot (14) on muodostettu ainakin muutamien elementtien sivuseinien (7, 8) reunoihin.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että kunkin elementin sivuseinien paksuus kasvaa mainitussa elementissä olevan onton tilan nurkkia kohti nurkkien vahvistamiseksi.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että ontot tilat muodostavat viettäviä kanavia (22) seinän läpi, jotka kanavat ovat 50°-60° kulmassa vaakasuoraan nähden. 11+ 602 7 6

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että seinässä on ovi- tai ikkuna-aukko, jonka aukon sivut rajoittuvat U-muotoiseen sulkutilaan, jonka kautta sidosaine voidaan tuoda sisään.

18. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksen 1-17 mukaisen seinärakenteen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että asetetaan päällekkäin elementtirivejä niin, että kunkin rivin poikittais-seinät lukuunottamatta alinta on siirretty vaakasuoraan suhteessa seuraavaksi alemman rivin poikittaisseiniin yhden mainittujen lyhyiden onttojen tilojen pituuden suuruisen välimatkan verran rivien siirtymisen ollessa samansuuntaisia kohti seinärakenteen toista päätä, ja että sidosainetta pumpataan seinärakenteen ylimmän rivin onttoihin tiloihin ja elementtirivien muodostamien viettävien kanavien läpi.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että sidosaine on betonia, jota pumpataan nopeudella 10-20 m3/h. 15 60276