FI59853C - Automatisk justeringsanordning foer en friktionsbroms - Google Patents

Description

ΓΒΐ MS KUULUTUSJULKAISU c Q Q C 7 LJ ' ' utlAggningsskrift C) 7 o 5 ό c (4*) Γ-t;.LLi ; . ] ^ ^ (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 p 16 D 65/52 SUOM I —FI N LAN D (21) P»Mnttlh»lt«mus— Paunun*6kn(ng 70352^+ . . (22) H»k*ml*pilvi — Anseknlngidag 08.12. j6 V * (23) Alkupilvi—Glltlghetsdag 08.12.76 (11) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllg 23.06.77

Patentti- ja rekisterihallitus .... .... . .,

Patent- och rtgisterttyralMn «iTSJllÄSi 30.06.81 (32)(33)(31) Pyydetty stueiksus—Begird prioritet 22.12.75

Sveitsi-Schveiz(CH) 16577/75 (71) Inventio Aktiengesellschaft, CH-6052 Hergiswil NW, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Peter Daniel, Pratteln, Sveitsi-Schweiz(CH) (7^) Leitzinger Oy (5^) Itsetoimiva säätölaite kitkajarrulle - Automatisk justeringsanordning for er friktionsbroms

Keksinnön kohteena on itsetoimiva säätölaite kitkajarrulle, jossa on vähintäin kaksi jarruelintä, joiden väliin on järjestetty kitkalevy ja jotka jarrutusvaiheessa ovat puristettavissa toisiaan vasten, ja jossa vähintäin toinen jarruelin on järjestetty säädettävästi ja jossa on olkapäällä varustettu sylinterimäinen osa, jolle molemmin puolin olkapäätä on järjestetty levymäisiä säätöelimiä, jotka kitkalevyn kuluessa oval siirrettävissä olkapään suhteen liikkuvan, säädettävän jarruelimen avulla, niin että kitkalevyn kuluessa yhden säätölevyn vahvuuden verran, lähinnä olkapäätä sylinterimäisen osan suurimmalle halkaisijalle järjestetty säätölevy on työnnettävissä pienemmälle halkaisijalle.

Tämän tyyppisen kitkajarrun säätölaitteen tarkoituksena on kompensoida kitkalevyn kulumisen kautta syntyvä jarruvälyksen suurentuminen, niin että tämä pysyy likimain vakiona.

Tunnetut säätölaitteet omaavat yleensä säätöelimiä, jotka rajoittavat irrotusliikettä joko voimapiirisulkuisesti tai muotosulkuisesti.

Voimasulkuun perustuvien säätölaitteiden heikkoudet ovat varsin yleisesti siinä, että ne usein ovat rakennetut liian monimutkaisiksi ja 2 59853 kalliiksi ja että ne eivät määrätyissä käyttötapauksissa täytä kitka-jarruille asetettuja varmuusmääräyksiä, syystä että kuluminen tai val-mistusvirheet voivat aiheuttaa ei-ajateltuja säätöelinten siirtymisiä.

Nämä epäkohdat on vältetty toisen tyyppisissä säätölaitteissa. US-pa-tenttiselosteen 3 710 897 mukaisessa itsesäätyvässä kenkäjarrussa on jarrukenkiä kantavien jarruvipujen yhdystangon toisessa päässä suuremman halkaisijan omaava kartio, jolle on järjestetty pystysuoraan riippumaan lattamaisia säätöelimiä. Säätöelimissä on avaimenreiän muotoiset aukot, jolloin ne ohjautuvat kartiolla aukon pyöreän osan avulla. Molempien jarruvipujen etäisyyden lyhetessä kitkapinnan säätöelimen vahvuutta vastaavan kulumisen seurauksena työntyy yhdystanko saman määrän suhteessa säätöelimeen. Kartion alkupäässä riippuva säätöelin luistaa tästä syystä alas ja putoaa yhdystangolle, jossa se ohjautuu avaimenrei-kää muistuttavan aukon rakomaisella osalla. Tällä tavoin ei kulumisesta johtuva lyheneminen voi enää toistua paluuliikkeessä, koska yhdystanko on muotosulkuisesti lukittu alasluistaneen säätöelimen avulla.

Tämän säätölaitteen heikkoudet ovat erikoisesti siinä, että säätöelimien liike on painovoiman synnyttämä, jolloin se on asennosta riippuvainen, eikä sitä voida käyttää yleisesti. Koska varma toiminta vaatii riittävän raskaita säätöelimiä, on niillä oltava vähimmäisvahvuus, niin että määrätyissä tapauksissa säätö tulee liian kärkeapörtaiseksi.

Keksintö pohjautuu tehtävään esittää kitkajarrulle itsetoiminen säätölaite, joka pitää irrotusliikkeen vakiona ja rajaa sen muotosulkuisesti, omaamatta edellä esitettyjä heikkouksia, toimien täysin asennosta riijtv-pumatta ja ollen hienoportaisesti säädettävissä.

Tämä tehtävä tulee keksinnönmukaisesti ratkaistua siten, että levymäiset säätöelimet ovat sylinterimäisen osan suuremmalla halkaisijalla olevia säteettäisjännityksen alaisia, pienemmälle halkaisijalle siirtyessään sä-teisjännityksensä menettäviä akselilukkorenkäitä.

Jotta olisi mahdollista aikaansaada valitun akselilukkorenkaan pienintä vahvuutta vastaavat säätöaskelmat, on keksinnön eräässä rakenteessa sy-linterimäisessä osassa vähintäin kaksi olaketta, joiden etäisyys toisistaan on yhtä kuin akselilukkorenkaan moninkertainen vahvuus kokonaislukuna lisättynä puolella renkaan vahvuutta, jolloin kyseisille olakkeil-le järjestettyjen akselilukkorenkaitten välissä on säätöliikkeen siir- 3 59853 tävä välirengas ja jolloin aina kitkalevyn kuluttua akselilukkorenkaan puolta vahvuutta vastaavan määrän lähinnä olkapäitä suuremmalla halkaisijalla olevat akselilukkorenkaat ovat vuorotellen poistettavissa.

Oheisessa piirustuksessa on esitetty keksinnön kaksi ratkaisumallia, joita selostetaan seuraavassa lähemmin. Siinä esittää:

Kuva 1 pituusleikkausta sähkömagneettiaesti toimivasta levyjarrusta varustettuna itsetoimivalla säätölaitteella sekä jarrulevylle että sähkömagne et ille;

Kuva 2 osa-pitkittäisleikkausta itsetoimivien säätölaitteiden muunnoksesta kuvaan 1 nähden suurennetussa mittakaavassa.

Kuvassa 1 on merkitty numerolla 1 jarrukoteloa, joka on ruuviliitoksin kiinnitetty väliseinän 3 välityksellä moottorikoteloon 2. Jarrukotelo 1 on ulospäin suljettu kiinteän jarruelimen muodostavan kotelokannen 4 avulla. Väliseinässä 3 on kuulalaakerikannen 5 paikoillaan pitämä kuula-laakeri 6, joka toimii jarrunpuoleisena laakerointina kuvassa näkymättömän jarrumoottorin sylinterimäisen osan muodostavalle käyttöakselille 7. Käyttöakselin 7 päähän on järjestetty kiertymättömästi mutta kuitenkin aksiaalisesti siirtyvästi säädettävän jarruelimen muodostava jarrulevy 8. Jarrulevyssä 8 on tuuletuskanavat 9, jotka ovat yhteydessä kotelonkan-teen 4 järjestetyn ilmansisääntuloaukon 10 kanssa. Jarrutusvaiheen aikana puristetaan jarrulevy 8 jarrulevyn 8 sisäsorvauksen 11 ohjaamien jarru jousien 12 avulla jarrukotelon kanteen 4 kiinnitettyä kitkalevyä 13 vasten.

Käyttöakselin 7 päässä on kaksi erilaista halkaisijaa 14, 13, jolloin siirtymisen suuremmasta halkaisijasta 14 pienemmälle halkaisijalle 13 muodostaa kohtisuora olake 16. Molemmin puolin olaketta 16 on järjestetty kaupanolevia pienimpään mahdolliseen vahvuuteen hiottuja akselilukko-renkaita 17, jolloin suuremmalla halkaisijalla 14 olevat ovat säteisjän-nityksen alaisia. Akselilukkorenkaat 17 ovat aksiaalisessa suunnassa lukitut jarrulevyn 8 lääkeriporauksessa 18 olevan rengasuran 19 avulla, jolloin rengasura 19 muodostuu laakeriporauksen 18 levyllä 20 peitetystä sisäsorvauksesta. Pienemmälle halkaisijalle 15 on järjestetty jousi 21, joka puristaa tällä olevia jännittämättömiä akselilukkorenkaita 17 olaketta 16 vasten.

4 59853 Väliseinään 3 on järjestetty jarrukoteloon 1 työntyvä, käyttöakselia 7 samankeskisesti ympäröivä sylinterimäinen osa 22, jossa on kaksi eriko» koista halkaisijaa 23, 24· Ylimeno väliseinämää 3 lähinnä olevasta suuremmasta halkaisijasta 23 pienempään halkaisijaan 24 muodostuu suorakulmaisesta olakkeesta 25· Suuremmalle halkaisijalle 23 on järjestetty aksiaalisesti siirrettävä sähkömagneetti 26, jossa on käämitys 27· Vä-liseinämään 3 kiinnitetty tappi 28 tarttuu sähkömagneetin 26 poraukseen 29, jolloin sen pyöriminen estyy. Sähkömagneettiin 26 on järjestetty le-vyrivilaakeri 30, joka on keskitetty painerenkaan 31 avulla, johon jarru jouset 12 tukeutuvat.

Sylinterimäisellä osalla 22 on järjestetty molemmin puolin olaketta 25 kaupanolevia, vähimmäisvahvuuteensa hiottuja akselilukkorenkaita 32, jolloin suuremmalla halkaisijalla 23 olevat ovat säteisjännityksen alaisia. Äkselilukkorenkaat 32 ovat aksiaalisessa suunnassa lukitut sähkö-magneetin 26 laakeriporauksessa 33 olevan rengasuran 34 avulla, jolloin rengasura 34 muodostuu levyllä 35 peitetystä laakeriporauksen 33 sisä-sorvauksesta. Sylinterimäisen osan 22 pienemmälle halkaisijalle 24 on järjestetty jousi 36, joka painaa tällä olevia jännittämättömiä akselilukkorenkaita 32 olaketta 25 vasten.

Kuvassa 2 on esitetty numeroilla 3t 8, 17, 18, 26,. 32 ja 33 samoja osia kuin kuvassa 1. Käyttöakselin 37 päähän on järjestetty kaksi olaketta 38, 39, jotka molemmissa tapauksissa muodostavat suorakulmaisen ylimenon suuremmalta halkaisijalta 40 pienemmälle halkaisijalle 41 ja joiden etäisyys toisistaan on useampaa rengasvahvuutta vastaava kokonaisluku lisättynä akselilukkorenkaan 17 puolella vahvuudella, eläkkeille 38, 39 kulloinkin järjestettyjen akselilukkorenkaitten 17 väliin on järjestetty välirengas 42, Äkselilukkorenkaat 17 ovat aksiaalisessa suunnassa rajatut jarrulevyn 8 laakeriporauksessa 18 olevan rengasuran 43 avulla, jolloin rengasura 43 muodostuu laakeriporauksen 18 kansilevyllä 44 peitetystä sisäsorvauksesta.

Väliseinämään 3 on järjestetty käyttöakselin 37 samankeskisesti ympäröivä sylinterimäinen osa 45, jossa on kaksi olaketta 46, 47, jotka muodostavat kulloinkin suorakulmaisen ylimenon suuremmasta halkaisijasta 48 pienempään halkaisijaan 49 ja joiden etäisyys toisistaan on useampaa rengasvahvuutta vastaava kokonaisluku lisättynä akselilukkorenkaan 32 puolella vahvuudella. Molemmille olakkeille 46, 47 järjestettyjen akselilukkorenkaitten 32 väliin on järjestetty välirengas 50, Akselilukko- 5 59853 renkaat 32 ovat rajatut aksiaalisessa suunnassa sähkömagneetin 26 laa-keriporauksessa 33 olevan rengasuran 51 avulla, jolloin rengasura 51 muodostuu kansilevyllä 52 peitetystä laakeriporauksen 33 sisäsorvauk-sesta.

Kuvan 1 avulla selostettu itsetoimiva säätölaite työskentelee seuraavasti:

Kitkalevyn 13 kuluttua akselilukkorenkaan 17, 32 vahvuutta vastaavan määrän on jarrulevy 8 jarrujousien 12 vaikutuksesta siirtynyt saman määrän suhteessa aksiaalisesti paikaltaan siirtymättömän olakkeen 16 suhteen. Tällöin siirtyy olaketta 16 lähinnä suuremmalle halkaisijalle 14 järjestetty akselilukkorengas 17 pienemmälle halkaisijalle 15* menettää säteettäisen jännityksensä ja jousi 21 työntää sitä olaketta 16 vasten. Sähkömagneetin 26 toimiessa seuraavan kerran voi jarrulevy 8 irrottautua kitkalevystä 13 vain jousen 21 joustoliikettä vastaavan määrän. Akselilukkorenkaan 17, 32 vahvuuteen kasvanut ilmarako jarrulevyn 8 ja sähkö-magneetin 26 välillä kompensoidaan nyt sähkömagneetin 26 siirtyessä jarrulevyn 8 suuntaan suhteessa paikallaan pysyvään olakkeeseen 25» jolloin lähinnä olaketta 25 suuremmalle halkaisijalle 23 järjestetty akselilukkorengas 32 luistaa ulos ja siirtyy pienemmälle halkaisijalle 24. Akselilukkorengas 32 menettää tällöin säteettäisen jännityksensä ja jousi 36 painaa sitä vasten olaketta 25.Jarrulevy 8 ja sähkömagneetti 26 ottavat nyt väliseinämän 3 avulla tapahtuvan erkanemisen kautta syntyvän täsmätyn aseman, minkä vaikutuksesta suurin irrotusliike tulee taattua ja millä estetään jarrulevyn 8 tarkoitukseton kosketus kitkalevyyn 13.

Jarrulevyn 8 ja sähkömagneetin 26 säätöliikkeet eivät enää voi tapahtua päinvastaiseen suuntaan, koska tämä ei ole enää mahdollista kulloinkin pienemmillä halkaisijoilla 15» 24 olevien, olakkeita 16, 25 vastaan no-jaavien akselilukkorenkaitten 17, 32 muodostaman muotosulun ansiosta.

Kuvan 2 avulla selostettu itsetoimivan säätölaitteen muunnos toimii samalla tavalla, kuitenkin sillä erotuksella, että aina kitkalevyn 13 kuluttua akselilukkorenkaan 17, 32 puolta vahvuutta vastaavan määrän aina lähinnä olakkeita 38, 39 tai 46, 47 suuremmilla halkaisijoilla 40, 48 olevat akselilukkorankaat 17, 32 poistuvat vuorotellen pienemmille halkaisijoille 41, *49. Välirenkaat 42, 50 siirtävät tällöin poistoliikkeen toiselle olakkeelle 39» 47 järjestettyihin akselilukkorenkaisiin 17, 32.

6 59853

Vielä hienojakoisemman säätöliikkeen aikaansaamiseksi voidaan järjestää kolme tai useampia olakkeita, sillä silloin on säätövaihe päättynyt jo, kun kulumista on tapahtunut korkeintaan kolmannes akselllukkorenkaan vahvuudesta·

On myös mahdollista kustannussyistä jättää pois sähkömagneetin säätö· laite· Silloin suurenee kuitenkin ilmaväli, joka niissä olosuhteissa vaatii voimakkaamman sähkömagneetin.

Claims (2)

7 59853

1. Itsetoimiva säätölaite kitkajarruille, jossa on vähintään kaksi jarruelintä, joiden väliin on järjestetty kitkalevy ja jotka jarrutusvaiheessa ovat puristettavissa toisiaan vasten ja jolloin vähintään toinen jarruelin on järjestetty säädettävästi, ja jossa laitteessa on olakkeella varusettu sylinterimäinen osa, jolle molemmin puolin olaketta on järjestetty levymäisiä säätöelimiä, jotka kitka-levyn kuluessa ovat siirrettävissä olakkeen suhteen liikkuvan, säädettävän jarruelimen avulla, niin että kitkalevyn kuluessa säätö-levyn vahvuuden suuruisen määrän lähinnä olaketta sylinterimäisen osan suuremmalle halkaisijalle järjestetty säätölevy on työnnettävissä pienemmälle halkaisijalle, tunnettu siitä, että levymäiset säätöelimet sylinterimäisen osan (7) suuremmalla halkaisijalla (14) ovat säteettäisesti jännitettyjä, ja siirtyessään pienemmälle halkaisijalle (15) säteettäisen jännityksensä menettäviä ak-selilukkorenkaita (17).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen itsetoimiva säätölaite kitkajar-rulle, tunnettu siitä, että sylinterimäisessä osassa (37) on vähintään kaksi olaketta (38, 39), joiden etäisyys toisitaan on yhtä kuin useampaa lukkorengasvahvuutta vastaava kokonaisluku lisättynä puolella akselilukkorenkaan (17) vahvuutta, jolloin jokaiselle olakkeelle (38, 39) järjestettyjen akselilukkorenkaitten (17) välissä on säätöliikkeen välittävä välirengas (42) ja jolloin joka kerta, kun kitkalevy (13) on kulunut akselilukkorenkaan (17) puolta vahvuutta vastaavan määrän lähinnä olakkeita (38, 39) suuremmalla halkaisijalla (40) olevat akselilukkorenkaat (17) ovat vuorotellen poistettavissa pienemmälle halkaisijalle (41).