FI59189C - Anordning foer feldiagnos i styrorganen foer oeverfoeringsfoerloppet i en programstyrd datafoermedlingsanordning - Google Patents

Description

[SEI [B] (11)KUULUTU*JULKAISU rg1ftQ

Jm1A l J 1 ' UTLÄGGNI NGSSKRIFT 0 7 I 0 7 ijSS c (45) !0'6 iri (51) K*.Ht?/im.ci.3 H 04 Q 1/22 // H 04 L 11/12, G 06 P 11/04 SUOMI—FINLAND (21) ρκμμιμιιμμμ—Pt»*ntweknmi 2521/7^ (22) HakamlipUvft — Anettkninpd»* 28.08 · 71* (23) AllaipUvft—GIWflMtadag 28.08.7¼ (41) Tullut luikituksi — Bllvit affuntllf 01.03.75 FMMttl. i· r«klst«rihftllitue NlhtlvtkilptnMi it kuuL|ulktitun p™._

Patent· och ragitterstyralMn ' ' AmMcm utiagd och utUkrHtwi pubUcund 27.02.81 (32)(33)(31) Pyydttty ttuoiktu*—«tgird priority 29.08.73

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 23^3586.1 (71) Siemens Aktiengesellschaft, Berlin/Munchen, DE; Wittelsbacherplatz 2, D-8000 Miinchen 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Gerhard Jaskulke, Dachau, Alois Schwarz, Munchen, Annin Rutter, Unter-pfaffenhofen, Saksani Liittetasavalta-Förbiiiidsrepubliken Tyskland(DE) (7¼) Berggren Oy Ab (5¼) Laitelma virhediagnoosia varten ohjelmaohjatun datavälityslaitteen siirtotoimintojen ohjauselimessä - Anordning för feldiagnos i styr-organen för överföringsförloppet i en programstyrd dataförmedlings-anordning Tämä keksintö koskee laitelmaa valvontaa ja virhediagnoosia varten johdon liitäntälaitteen siirtotoimintojen ohjauselimessä moduuli- rakenteisissa ohjelmaohjatuissa tiedonvälityslaitteissa yksilöllisin laittein virheiden ilmaisemiseksi ja virhesignaalien antamiseksi, joissa virhediagnoosia varten on varmistusohjelmat.

Ohjelmaohjatussa tiedonvälityslaitteessa ovat tulevat ja lähtevät liitännät, esimerkiksi johdot, liitetyt käsittely-yksikköön. Tämä käsittely-yksikkö, jota seuraavassa nimitetään johdonliitäntäyksiköksi, mahdollistaa syklisen liikenteen laitoksen keskeisten yksiköiden kanssa. Keskeisen yksikön olennainen osa on keskeinen muistiyksikkö, joka sisältää kaikki välitystehtävien ja varmistustapahtumien toteuttamiseen tarpeellisen informaation.

Johdonliitäntäyksikkö yhdistämiselimenä tulevien ja lähtevien liitäntöjen ja välityslaitteen keskeisten osien välillä sisältää liitän-nöille kulloinkin järjestetyt liitäntäkytkennät, nämä identifioivat tulo- ja lähtökoodinmuuttajat ja vähintään yhden siirtotoimintojen ohjauselimen, jonka kautta dataliikenne välitetään johdon liitäntäyk- 2 59189 sikön ja laitoksen keskeisten osien välillä.

Johdon liitäntäyksikön rakenne on yksityiskohtaisesti kuvattu saksalaisessa hakemusjulkaisussa 1 9^6 389 mitä tulee liitäntäkytkentöi-hin ja tulo- ja lähtökoodinmuuttajiin. Tämän vuoksi toistetaan tässä vain olennaiset toimintatavan tunnusmerkit.

Kun jossakin liitetyistä johdoista esiintyy informaatio, esim. polariteetin vaihdon muodossa, niin synnytetään tälle johdolle järjestetyssä liitäntäkytkennässä jakson vaatimus. Samanaikaisesti identifioidaan vaatimuksen antava liitäntäkytkentä tulokoodinmuuttajan avulla. Jakson vaatimuksen siirto keskeiseen muistiyksikköön toteutetaan siirtotoimintojen ohjauselimessä. Tulokoodinmuuttajassa ilmoitettujen ja vastaavasti koodattujen liitäntäkytkennän osoitteiden avulla saavutetaan keskeisessä muistiyksikössä määrätty, tälle liitäntäkytkennälle kiinteästi järjestetty tulokenno. Tämä sisältää kaiken muun informaation, joka on välttämätön esiintyvän informaation käsittelyyn. Niinpä on esimerkiksi tulokennon lukemisella käytettävissä määrätyn liitäntäkytkennän osoite, jolla lähtökoodinmuuttajan kautta tämä liitäntäkytkentä identifioidaan. Tähän liitäntäkytken-tään liitettyyn johtoon annetaan sitten informaatio, esimerkiksi siis uusi polariteetin vaihto.

Jos kuitenkin on kysymys vielä läpikytkemättömästä yhteydestä, niin käynnistetään jossakin liitännässä esiintyvällä informaatiolla sarja-toimintoja, jotka johtavat siihen,että esiintyvä informaatio arvostetaan kutsukriteerinä ja aikaansaadaan vastaavat välitysreaktiot (kytkentäreaktiot). Tämä tapahtuu määrättyjen ohjelmien ohjaamana, joiden kulut johtavat ajallisesti oikeaan informaatioiden synnyttämiseen ja lähettämiseen ja ajallisesti oikeaan vastaanotettujen informaatioiden arvostukseen.

Saksalaisesta patenttijulkaisusta 2 109 318 on tunnettua kirjoittaa tulokennoihin ohjelmaohjatusti kriteerejä, jotka johdon liitäntäyksikön siirtotoimintojen ohjauselin lukee yhden tulokennoon osuvan jakson aikana ja jotka tunnistetaan esiintyvän informaation käsittelemistä varten. Tällä tavoin voidaan hyvin nopeasti todeta, onko tuleva informaatio annettava edelleen lähtevään liitäntäjohtoon vaiko sijoitettava keskeisen muistiyksikön määrättyyn muistialueeseen. Sellainen muistialue on esim. niin sanottu muistilehtiömuisti, jonka 3 59189 ohjelmaohjausyksikkö määrätyin aikavälein tyhjentää.

Tästä patenttijulkaisusta on myös tunnettua ohjelmaohjausyksikön ohjaamana sijoittaa käskyjä keskeisen muistiyksikön toiseen muistialueeseen. Tämä muistialue, niin sanottu käskylehtiömuisti, tyhjennetään määrätyin aikavälein siirt(toimintojen ohjauselimellä. Tällöin luetut käskyt voidaan taas yhdessä aikailmoituksen kanssa niiden toteuttamisajankohtana ns. herätyskäskyinä sijoittaa muistilehtiömuis-tiin. Jo täten saavutetaan merkittävä parannus äärimmäisiin reaaliaikavaatimuksiin nähden.

Tässä yhteydessä on saksalaisessa hakemusjulkaisussa 2 131 ^^9 esitetty toinen toimenpide. Tämä perustuu siihen, että ainakin ne informaatiot, jotka annetaan keskeisen muistiyksikön osoitetta varten, välitallennetaan siirtotoimintojen ohjauselimeen. Tätä tarkoitusta palvelee ns. jaksopuskurimuisti. Sen jälkeen kun osoitetusta muistialueesta saadut informaatiot on otettu ulos, koestetaan nämä arvostus-kytkennässä. Annettujen muistitietojen arvostuksesta riippuen todetaan tällöin, täytyykö juuri toteutettua jaksoa seurata muita, so. onko edelleenkäsittely välttämätöntä vaiko ei. Jos todetaan, että informaatio, jonka perusteella tämä ensimmäinen jakso selvitettiin, tarvitsee ainoastaan antaa,eteenpäin määrättyyn liitäntäkytkentään, niin ei tarvita mitään muuta toimintaa. Jos kuitenkin todetaan, että tarvitaan muita tapahtumia, niin· evät olennaiset tähän tarivitta-vat tiedot käytettävissä jaksopuskurimuistissa. Tässä tapauksessa otetaan välitallennetut tiedot toiseen siirtotoimintojen ohjauselimen puskuriin, ns. sivujaksopuskurimuistiin. Täältä ne ovat käytettävissä tarpeellista edelleen käsittelyä varten. Sivujaksopuskurimuistista annetaan sitä varten sinänsä tunnettuun tapaan jaksovaatimus. Sivu-puskurimuistissa olevat tiedot annetaan siirtotoimintojen ohjauselimen lähtörekisterin kautta muistiin ja samoin jälleen jaksopuskuri-muistiin. Tämä tapahtuma voi toistua silloin, kun luetut muistitiedot uudelleen vaativat tämän informaation seuraavaa käsittelyä.

Hyvin olennainen vaatimus ohjelmaohjatulle datavälityslaitteistolle on vaatimus jatkuvasta käytettävissäolosta. Käytettäessä yleisesti tunnettua periaatetta nostetaan käytettävissäoloa modulaarisella rakenteella. Toinen toimenpide, joka parantaa käytettävissäoloa, perustuu siihen, että määriteltyjä funktiotiloja viedään järjestelmän yksityisiin yksiköihin. Ehdotus, että yksityiset laitoksen osat 4 59189 asetetaan käyttötilaan, koestustilaan ja poissaoloillaan, on kuvattu saksalaisessa hakemusjulkaisussa 2 14b 981. Tätä varten on yksityisissä laitoksen osissa laitteita, esimerkiksi vertaimia tai virheen-tunnistuskytkentöjä. Näiden tilojen muodostaminen mahdollistaa sopivilla varmistusohjelmilla virheellisten yksiköiden paikantamisen ja diagnostiikan käyttäen hyväksi laitoksen virheettömästi toimivia osia, ilman että virheellisesti toimiva yksikkö vaikuttaa näihin.

Kun näitä periaatteita käytetään johdonliitäntäyksikössä, merkitsee se, että siirtotoimintojen ohjauselimiä on ainakin kaksi ja että ne molemmat toimivat rinnan ja synkronisesti. Täten on vertailukyt-kentöjen avulla tunnistettavissa virheellinen toiminta, niin että tulee mahdolliseksi yhden siirtotoimintojen ohjauselimen toimiessa virheellisesti ylläpitää käyttö toisella, toimintakykyisellä siirto-toimintojen ohjauselimellä rajoittamattomana.

Kuviossa 1 on kuvattu laitos, jossa johdon liitäntäyksikkö LE sisältää kaksi identtisesti rakennettua ja rinnan toimivaa siirtotoimintojen ohjauselintä UEAS1 ja UEAS2, jotka toimivat yhdessä kahden, samoin identtisesti rakennetun muistiyksikön SEI ja SE2 kanssa.

Kumpikin siirtotoimintojen ohjauselimistä UEAS1 ja UEAS2 sisältää datan sisäänotto- ja ulosantolaitteet DE ja DA, joihin on liitetty tulo- ja lähtökoodinmuuttajat ECW ja ACW. Suunnassa muistiyksiköihin päin ovat rekisterit SSAR, AdAR ja WAR. Rekisterin SSAR kautta annetaan ulos muistiyksiköiden käyttöä varten tarpeelliset tiedot, kuten tiedot muistinvalinnasta, muistioperaatiokoodista, muistiope-raatiotavasta jne. Rekisterin AdAR kautta annetaan muistiosoite ja rekisterin WAR kautta muistisana. Luetun muistisanan vastaanottamista varten on olemassa sanan sisäänantorekisteri WER. Paitsi infor-maatiojohtoja on laitoksessa lisäksi useita ohjausjohtoja, joista tässä on esitetty vain johdot signaalien PSS, PVS ja PVS siirtoa varten. Yksityiskohtia tästä selitetään jäljempänä.

Vertailukytkennät VG muistiyksiköissä SEI ja SE2 ja tulo- ja lähtö-koodinmuuttajissa ECW ja ACW valvovat siirtotoimintojen ohjauselimien UEAS1 ja UEAS2 synkronista toimintaa. Siirtotoimintojen ohjauseli-missä UEAS1 ja UEAS2 on tämän lisäksi vielä virheentunnistuskytkennät, jotka virhetapauksessa antavat virhesignaalin PA.

5 59189

Sinänsä tunnettuun tapaan aktivoidaan virheen toteamisen jälkeen varmistusohjelmat, so. paikantamis- ja diagnoosiohjelmat, jotka rajoittavat virheen ja määrittävät virheellisen yksikön, esim. virheellisen kytkennän. Tällöin voi asianomainen siirtotoimintojen oh-jauselin ottaa kuvatun koestustilan.

Tämä keksintö käsittelee pulmaa, miten kohottaa johdon liitäntälaite-yksikön käytettävyyttä tällaisessa ohjelmaohjatussa datavälityslai-toksessa. Tässä tarkoituksessa lähdetään seuraavista edellytyksistä: 1. Virheet, jotka ovat olennaisia siirtotoimintojen ohjauselimil-le, tunnistetaan yksilöllisillä virheentunnistuskytkennöillä; 2. Virheellisesti toimiva siirtotoimintojen ohjauselin voidaan aikaansaamalla määritelty koestustila estää laitoksen virheettömästi toimiviin yksiköihin nähden.

3. Virheellisen siirtotoiminnon ohjauselimen tai tällaisen elimen sisällä olevien osien diagnoosi tapahtuu varmistusohjelmilla; täten ohjatuilla toiminnoilla paikannetaan virheet nopeasti ja tarkasti.

Tämän keksinnön tehtävänä on lisäkytkennöillä siirtotoimintojen ohjauselimissä tukea varmistusohjelmien läpiviemistä.

Tässä yhteydessä nähdään keksinnön yhtenä tehtävänä se, että jo siirto-toimintojen ohjauselimessä muodostetaan tarkka kuvaus esiintyvästä virheestä.

Eräänä lisätavoitteena on se, että kaikki saavutettavat tiedot (data) ja informaatiot, jotka ovat määrääviä siirtotoimintojen ohjauselimen käytölle, otetaan mukaan diagnoosiin niin laajalti kuin mahdollista myös jo selvitettyjen jaksojen osalta.

Lopuksi on keksinnön yhtenä tehtävänä virheen tunnistamista varten ohjelmaohjatusti olla kosketuksessa olennaisiin toimintoihin siirto-toimintojen ohjauselimessä ja pitää pöytäkirjaa tuloksista.

Näiden tehtävien ratkaisemiseksi on keksinnölle tunnusomaista, että johdonliitäntäyksikön jokaisessa siirtotoimintojen ohjauselimessä on virheiden kokoamislaite yksilöllisten virhesignaalien vastaanottamiseksi, näistä johtuen ja virheitä kuvaavan virhesanan muodostamiseksi ja virhereagointisignaalien muodostamiseksi, joista ensimmäisen ja toisen sisäisen virhesignaalin käsittävä ensimmäinen virhe-signaaliryhmä on sovitettu tulkittavaksi siirtotoimintojen ohjauselimessä ja toinen virhesignaaliryhmä on sovitettu lähetettäväksi kes- 6 59189 keisiin muistiyksiköihin, että lisäksi on sovitettu diagnoosirutii-nilaite toiseen ryhmään kuuluvan virhereagointisignaalin vastaanottamisessa ja tulkitsemisessa keskeisessä muistiyksikössä, keskeisen muistiyksikön diagnoosialueesta luetun diagnoosikäskyn tulkitsemiseksi varmuusohjelman avulla, että diagnoosirutiinilaite sisältää ensimmäisen tulkitsemiskytkennän diagnoorikäskyn operaatio-osan tulkitsemiseksi ja ensimmäisten ohjaussignaalien muodostamiseksi, joilla siirtotoimintojen ohjauselimessä on läpikytkettävissä tietoväyliä toiselta puolen sanalähtörekisterin ja toiselta puolen sa-natulorekisterin, virheenkokoamislaitteen virhesanan sisältävän virhesanarekisterin ja siirtotoimintojen ohjauselimen välivarastoivan jaksopuskurimuistin välille, että diagnoosirutiinilaite sisältää eräällä muulla ensimmäisellä ohjaussignaalilla aktivoivan toisen tulkitsemiskytkennän, joka tunnistamalla diagnoosikäskyn käs-kyosan tuottaa toisia ohjaussignaaleja, ja että siirtotoimintojen ohjauselimen ohjauskytkennät ja rekisterit aina yhdellä näistä toisista ohjaussignaaleista ovat kytkettävissä diagnoosikäskyn vastaanottoa varten sanatulorekisteriin.

Tällaisen laitelman olennaisena etuna on se, että muistiyksikköön voidaan ohjelmoidusti kuljettaa ei ainoastaan kaikkien lähtörekis-tereiden sisältö vaan myös sisältö välivarastoivasta jaksopuskuri-muistista.

Käyttämällä virherekisteriä, jossa yksilöllisiä virheitä varten on järjestetty oma virhekiikkuporras, on virhesanan muodostaminen mahdollista. Täten on virheestä käytettävissä hyvin tarkat tiedot.

Myös virhesana voidaan ohjelmaohjatusti siirtää muistiyksikköön. Edelleen on edullista ohjelmaohjatusti ottaa mukaan diagnoosin tekoon tiedonsisäänmeno- ja ulostulolaitteet mukaanluettuina niihin kuuluvat rekisterit, ohjauselimet ja johdot ns. tietosilmukassa.

Lopuksi tarjoaa laitelma myös mahdollisuuden alistaa kaikki siirto-toimintojen ohjauselimen laitteet toimintakoestukseen, niin että useiden tietojen perusteella voidaan esiintyvä virhe hyvin nopeasti ja tarkasti ilmaista arvostamalla yksityisten toimintakoestusten pöytäkirjatut tulokset.

Keksintöä selitetään seuraavassa oheisiin piirustuksiin liittyen.

7 59189

Kuviossa 2 on lohkokaaviokuvan muodossa esitetty siirtotoimintojen ohjauselimen olennaisimmat osat yhden johdonliitäntäyksikön sisällä.

Kuviot 3 ja ^ esittävät yksityiskohtia virhesanan muodostamiseksi.

Kuviossa 5 on annettu esimerkki tulo-lähtö-koodinmuuttajan kiinni-ja irtikytkennästä yhdessä siirtotoimintojen ohjauselimessä.

Kuvio 6 esittää diagnoosikäskyn kaaviota.

Kuviossa 7 on annettu joitakin virheiden diagnoosia varten siirto-toimintojen ohjauselimessä tapahtuvia tapahtumia lohkokaavion muodossa.

Kuviossa 2 on esitetty vain yksi siirtotoimintojen ohjauselin UEAS keksinnön ymmärtämiselle välttämättömine yksityiskohtineen. Käytännön toteutuksessa on itsestään selvää, kuten on esitetty kuviossa 1, että mukana on toinen, identtisesti rakennettu siirtotoimintojen ohjauselin. Siirtotoimintojen ohjauselin UEAS sisältää datasisäänanto-ja dataulosantolaitteet DE ja DA, joihin sisäänantokoodinmuuttaja ECW ja ulosantokoodinmuuttaja ACW on kytketty.

Suunnassa kohti kahdennettuja keskeisiä muistiyksiköitä SEI ja SE2 ovat antorekisterit AdAR ja WAR osoite- ja sanainformaatiota varten sekä rekisteri SSAR. Valintakytkennöillä osoite ja valintainformaa-tioita varten tulee säädellyksi kulloinkin valittujen datasanojen edelleenanto. Näitä kytkentöjä on merkitty viitemerkeillä AdAW ja WAW. Valintasignaalit, joiden tehtävänä on ohjata valintakytkentöjä, tuotetaan jaksonvalintaohjauselimellä ZAWS, johon siirtotoimintojen ohjauselimen jokainen yksikkö, joka voi siirtää informaatioita toiseen tai molempiin muistiyksiköihin, ilmoittaa jaksonvaatimuksensa. Esimerkkinä mainittakoon tässä informaatiotie datasisääntulon DE ja keskeisen muistin välillä. Tässä tapauksessa lähettää datasisääntulo-laite DE vaatimuksen perusteella, joka tulee tässä esittämättä jätetystä tulo-koodinmuttajasta ECW, jaksonvaatimuksen jaksonvalintaohjaus-elimeen ZAWS. Täältä annetaan vaatimussignaali ZA edelleen muistiini samanaikaisesti valmistellaan informaatiotiet osoite- ja valintainfor-maatiota varten datasisääntulolaitteen DE ja osoite- ja sananulosanto-rekisterin AdAR ja WAR välille valintakytkennän AdAW ja WAW kautta. Jaksonjakajalla ZQ, joka muodostetaan keskeisessä laitteessa keskeis- 8 59189 ten muistiyksiköiden SEI ja SE2 sisällä, tulevat informaatiotiet läpi-kytketyiksi. Tällä tavoin tulevat kytketyiksi myös informaatiotiet toisten informaationlähettimien ja informaationvastaanottimien välille siirtotoimintojen ohjauselimen sisällä.

Siirtotoimintojen ohjauselin UEAS sisältää edelleen jo mainitut välivarastoivat laitteet, nimittäin jaksopuskurimuistin ZP ja sivujakso-puskurimuistin NZP. Kuten yksityiskohtaisesti on kuvattu saksalaisessa hakemusjulkaisussa 2 131 449» on tällöin kysymys moniportaisista siirtorekistereistä. Samalla kun jaksopuskurimuisti vastaanottaa kaikki olennaiset tiedot, jotka muistiin tarjotaan, ottaa sivu-jaksopuskurimuisti vain silloin informaatioita jaksopuskurimuistista, kun nämä tiedot tosiasiassa tarvitaan muita toimintoja varten. Jaksopuskurimuisti ZP sisältää siis aina joukon ajankohtaisia informaatioita, jotka ovat välttämättömiä toimintojen toteuttamiseksi toisessa tai molemmissa keskeisissä muistiyksiköissä.

Siirtotoimintojen ohjauselimessä UEAS on muita ohjauskytkentöjä, muita informaatiolähteitä ja muita kytkentävälineitä määrättyjen muistialueiden osoitteistamiseksi. Esimerkkinä on tässä esitetty kelloajan anturi UZG sekä laskijat BSZ ja NBZ. Kaikilla informaatiolähteillä on pääsy sekä jaksonvalintaohjaukseen että myös osoitteidenantdrekis-teriin tai sananantorekisteriin.

Suunnassa keskeisistä muistiyksiköistä SEI ja SE2 siirtotoimintojen ohjauselimeen UEAS sijaitsee sananantorekisteri WER, jonka kautta muistista luetut informaatiot saapuvat arvostuslaitteeseen BW, sivujak-sopuskurimuistiin NZP ja datan ulosantolaitteeseen DA.

Paitsi mainittuja ja esitettyjä data- ja ohjausjohtoja on luonnollisesti olemassa joukko muita data- ja ohjausjohtoja, joiden esittäminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä keksinnön ymmärtämiselle.

Siirtotoimintojen ohjauselimen laitteita, jotka virheen esiintyessä tukevat varmistusohjelman diagnoositoimintoja, ovat kutakin siirto-toimintojen ohjauselintä UEAS kohden keskeisesti olemassaolevat vir-heenkokoamislaite PSS, diagnoosirutiinilaite DSS ja yhdistämisrekiste-ri VR sekä joukko lisä-data- ja ohjaussignaaliteitä.

Virheenkokoamislaitteet PSS sisältävät kukin virherekisterin PER, 9 591 89 jossa on käsiteltävien virheiden lukumäärää vastaava määrä virhekiikku-portaita FEKO...FEK63, prioriteettilogiikkakytkentä PRL, rekisteri FEWR virhesanan FEW vastaanottamiseksi ja virhereagointikytkentä FSG virhereagointisignaalien muodostamista varten. Virhereagointikytken-nän FSG ulostuloissa ovat käytettävissä virhereagointisignaalit PSS, PVS, FVS ja RSA. Virheenkokoamislaitetta FSS varten on edelleen järjestetty estokiikkuporras SPK, jonka kautta annetaan virhereagointisig-naali SP. Virhereagointisignaalit PSS, PVS ja FVS annetaan molempiin keskeisiin muistiyksiköihin SEI ja SE2. Virhereagointisignaalien RSA ja SP tehtävänä on ohjata datateitä siirtotoimintojen ohjauselimen sisällä. Sentähden niitä nimitetään sisäisiksi virhereagointisignaa-leiksi.

Diagnoosirutiinilaite DR tunnistaa muistiyksiköstä luetun diagnoosi-käskyn. Se on senvuoksi saavutettavissa sananantorekisterin WER kautta. Se sisältää ensimmäisen ja toisen tulkitsemislaitteen OP ja BF joissa diagnoosikäskyn operaatio- ja käskyosan yksityiset bitit tunnistetaan sekä kytkennät, jotka tämän tunnistamisen perusteella tuottavat ohjaussignaaleja. Diagnoosikäskyä vastaavasti aseteltava jaksolaskija ZZ mahdollistaa sen, että siirtotoimintojen ohjauselin selvittää joukon jaksoja ennen kuin pöytäkirjääminen, so. muistin purkaminen tapahtuu muistissa.

Yhdistämisrekisteri VR on järjestetty datasisäänantolaitetta DE varten. Sen avulla tulee yhteys tulo- ja lähtö-koodinmuuttajien ja virheellisesti toimivan ja diagnoosin poisheittämän siirtotoimintojen ohjauselimen välillä katkaistuksi vast, diagnoositoimintojen päättymisen jälkeen jälleen läpikytketyksi.

Ohjauskytkennän DSS tehtävänä on muodostaa datasilmukka DSL data-ulos-antolaitteen DA ja data-sisäänantolaitteen DE välille. Sekä ohjaus-kytkentä DSS että myös yhdistämisrekisteri VR on diagnoosirutiinilait-teen DR kautta tapahtuvalla ohjauksella kytkettävissä sananantorekis-teriin; ne ovat siis ohjemoidusti ohjattavia diagnoosikäskyn avulla.

Seuraavassa kuvataan vain muutamia olennaisia toimintoja (tapahtumakulkuja). Nämä aloittaa aina sellaisen virheen tunnistaminen, jolla on vaikutusta siirtotoimintojen ohjauselimeen. Tällöin voi olla kysymys virheistä, jotka esiintyvät itse siirtotoimintojen ohjauselimessä taikka leikkauskohdissa, joiden kautta tämä on liitetty muihin yksiköihin.

10 591 89

Virheen esiintyminen tunnetaan esimerkiksi siten, että jaksovaatimuk-sen lähettämisen jälkeen ei tapahdu mitään jaksonantoa. Kytkentäesimerkkiä viimeksimainitusta tapauksesta on esitetty kuviossa 3.

Yksityisistä datalähteistä siirtotoimintojen ohjauselimeen UEAS lähtevät jaksonvaatimussignaalit ZA järjestetään ja arvostetaan tässä esittämättömällä tavalla jaksonvalinnan ohjauselimessä ZAWS sillä tavoin, että kulloinkin vain yksi vaatimus annetaan eteenpäin keskeiseen muis-tiyksikköön. Vaaditun jakson annon vahvistaa jaksonvalinnan ohjaus-elin lähettämällä taaksepäin jaksonkuittaussignaalin ZQ. Loogisesti liittämällä toisiinsa jaksonvaatimussignaali ZA ja jaksonkuittaus-signaali ZQ TAI-portin G1 ja JA-portin G2 kautta, joiden kummankin perään on kytketty bistabiilit .kiikkuportaat K1 ja K2, annetaan virhe-signaali FA aina silloin, kun jaksonvaatimussignaalin ZA lähettämisen jälkeen ei esiinny mitään jaksonkuittaussignaalia ZQ tai kun jakson-kuittaussignaali ZQ esiintyy, ilman että sitä ennen oli lähtetty jak-sonvaatimussignaalia.

Virhesignaali FA annetaan virheenkokoamislaitteen FSS määrättyyn si-säänmenoon. Tässä laitteessa tulevat asetelluiksi tälle virhesignaa-lille järjestetty virhekiikkuporras virherekisterissä FER, tässä esimerkissä virhekiikkunorras FEK4 . Toisissa, tässä yksityiskohtaisesti esittämättä jätetyissä virheentunnistuskytkennöissä valvotaan myös vielä muita jaksonvalintaan osallistuvia kytkentöjä, jotka virhesig-naaleilla asettelevat muita virhekiikkuportaita,esim. virhekiikkupor-taita FEK8...FEK15· Virhekiikkuportaiden tila virherekisterissä antaa siten riittävän tarkan informaation virheistä.

Koska muistisana kulloinkin voi käsittää vain 32 bittiä, täytyy 64 kiikkuporrasta käsittävän virherekisterin FER tilasta prioriteettilo-giikkakytkennän PRL väliinkytkennällä muodostaa 32-bitin sana. Tätä sanaa nimitetään virhesanaksi FEW. Tällöin on mahdollista antaa vir-hesanan määrätty osa kiinteästi määrätylle virheelle, virhesanan toinen osa voidaan kuitenkin muodostaa muuttuvaksi, so. tässä kohdassa voidaan antaa tarkempia tietoja virhesanan toisten osien sisältämän informaation laadusta. Esimerkiksi voivat bitit 8...15 muuttuvassa osassa riippuen määrätyistä biteistä virhesanan kiinteän osan sisällä kulloinkin omata eri merkityksen. Yhteenveto ohjelmaohjatussa datavä-lityslaitoksessa esiintyvistä virheistä sekä näiden järjestämisestä eri biteille 32 bitistä muodostuvassa virhesanassa, on esitetty kuvios- 11 59189 sa 4. Kuviossa vasemmalla on esitetty 32 bittiä sisältävä koodisana FEW. Kuviossa 4 merkitsee esim. oletettu bitillä 1 merkitty virhe sitä, että leikkauskohtaulostulo tarkasteltavasta siirtotoimintojen ohjauselimestä on suljettu.

Virhesanan bitit 8-15 (tavu 1) voidaan kuormittaa 5 virheryhmällä FGR1...FGR5· Virheryhmä FGR1 siirretään virhesanassa FEW esim. silloin, kun bitti 4 on aseteltu. Tässä tapauksessa sisältää virhe-sana FEW biteissä 8-15 lähempiä tietoja virheen FE4 laadusta. Samalla tavoin siirretään virheryhmät FGR2...FGR5 määrätyn virheen esiintyessä virhesanan FEW kiinteästi järjestetyssä osassa tavuna 1. Prioriteet-tilogiikka PRL ohjaa tällöin valintaa, mikäli samanaikaisesti esiintyy useita virheitä, joille kullekin on varattu virheryhmät.

Virhesana on virhesanarekisterin FEWR ja 32 johdon kautta virhereagoin-tikytkennän FSG käytettävissä. Täällä muodostetaan ennaltamäärätyssä järjestyksessä virhereagointisignaaleja. Tällöin on kysymys virhe-reagointisignaaleista PSS, PVS ja FVS, jotka leikkauskohtajohtojen kautta saapuvat muistiyksiköihin SEI ja SE2. Nämä virhereagointisig-naalit arvostellaan tässä esittämättömällä tavalla muistiyksiköiden keskeisissä ohjauslaitteissa sillä tavein, että virhereagointisignaa-lia PVS lähettävä siirtotoimintojen ohjauselin taikka mikäli lähetetään myös virhereagointisignaali PSS, muistiyksiköt tulevat asetetuiksi koestustilaan. Tämä voi tapahtua myös samanaikaisesti, so. sekä siirtotoimintojen ohjauselin UEAS että myös muistiyksiköt voivat ottaa koestustilan. Lähettämällä virhereagointisignaali FVS saadaan virhetila keskeisesti rekisteröidyksi ja käynnistetään varmistusohjel-ma. Tämän yksityiskohdat on kuvattu esim. saksalaisessa hakemus-julkaisussa 2 148 981.

Virheet, jotka voivat aiheuttaa informaation väärentymistä, johtavat aina virhereagointisignaalien PSS, PVS ja FVS muodostamisen lisäksi virhereagointisignaalin SP muodostamiseen, jota ei lähetetä muistiin. Tämä asettelee estokiikkuportaat SPK, jonka ulostulon kautta siirtotapahtuma jaksopuskurimuistissa ZP, arvostustapahtuma arvostuslaittees-sa BW ja jaksonvalinta jaksonvalinnan ohjauselimessä ZAWS tulevat estetyiksi. Täten jäävät edeltävien toimintojen olennaiset tiedot voimaan. Virhereagointisignaalilla RSA tulevat lopuksi palautetuiksi kaikki ohjauskytkennät siirtotoimintojen ohjauselimessä.

12 591 89

Olettakaamme nyt, että virhereagointisignaalin PVS perusteella, joka leikkauskohtajohtojen kautta lähetetään molempiin muistiyksiköihin SEI ja SE2 ja täällä arvostetaan toimintojen vaatimusrekisterissä, on johtanut siihen, että siirtotoimintojen ohjauselin UEAS on ottanut koestustilan. Tämä tapahtuu, kuten on esitetty esim. saksalaisessa hakemusjulkaisussa 2 028 3^5, sillä tavoin, että järjestelmän keskeisessä ohjauselimessä muodostetaan informaatio siirtotoimintojen ohjaus-elimen koestustilasta. Jaettaessa vaatimuksia siirtotoimintojen ohjauslaitteesta ja siirtotoimintojen ohjauslaitteita varten otetaan tämä informaatio aina huomioon. Lähettämällä taaksepäin signaali PV ilmoitetaan siirtotoimintojen ohjauselimelle tämä tila.

Ennen diagnoositapahtumaa ja tämän kuluessa on tarpeen erottaa yhteys tulo- ja lähtökoodinmuuttajiin ECW ja ACW. Tämä tapahtuu arvostamalla taaksepäin siirretty signaali PV virheellisen siirtotoimintojen ohjauselimen yhdistämisrekisterissä VR. Kuten kuviossa 5 esitetty kytkentä osoittaa, on yhdistämisrekisteri kulloinkin annettu yhdelle tulo- ja lähtökoodinmuuttajakytkennälle ECW ja ACW ja yhdistetty näiden kanssa 3 ohjausjohdolla. Vastaavat ohjaussignaalit APU, CUT ja TAC signaloivat läpikytkettyä (APU=0; CUT=0; TAC=0) tai erotettua yhdistystä (APU=1 tai CUT=1; TAC=1) siirtotoimintojen ohjauselimen UEAS ja asianomaisen tulo- ja lähtökoodinmuuttajakytkennän välillä.

Näiden ohjaussignaalien muodostamista ja arvostamista varten sisältää yhdistämisrekisteri VR portit G3...G7 sekä bistabiilin kiikkuportaan KV. Tulo- ja lähtökoodinmuuttajassa EACW on portti G8. Porteissa G3, G4 ja G8 on kussakin useita ohjaussisäänmenoja StEl, StE2, StE3, StE4 ja StE5, StE6. Portin G7 kautta muodostetaan ohjausulostulo StAl, johon annetaan signaali vain silloin, kun yhteys siirtotoimintojen ohjauselimen UEAS ja tulo- ja lähtökoodinmuuttajan EACW välillä on läpikytketty.

Havaitaan, että näin on laita vain silloin, kun kummassakaan ohjaus-sisäänmenoista StEl ja StE2 ei ole signaalia, kun samanaikaisesti kiikkuporras KV yhden sisäänmenon St3, St^ kautta on aseteltu ja kun edelleen myös ohjaussisäänmenoissa StE5 ja StE6 ei ole mitään signaalia. Ohjaussisäänmenoihin StEl ja StE2 ovat kulloinkin kytkettynä ohjausjohdot, joiden kautta siirretään erotussignaaleja, esim. signaali PV. Ohjaussisäänmenot StE5 ja StE6 voidaan esim. virransyötön katkettua aktivoida tulo- ja lähtökoodinmuittajassa EACW. Ohjaussi- « 59189 säänmenot StE3 ja StE4 ovat kulloinkin yhdistetyt sellaisiin ohjaus-johtoihin, joiden kautta yhdistämissignaali siirretään.

Virhereagointisignaalin PVS tunnistaminen johtaa keskeisessä muisti-yksikössä varmistusohjelman aktivointiin. Tässä esittämättä jätetystä ohjelmaohjausyksiköstä kirjoitetaan varmistusohjelman kulun aikana vastaava informaatio siirtotoimintojen ohjauselimelle kiinteästi järjestettyyn diagnoosin käynnistyskennoon. Tämä diagnoosin käynnistys-kenno sijaitsee määrätyllä alueella keskeistä muistiyksikköä SEI tai SE2. Siirtotoimintojen ohjauselin lukee diagnoosin käynnistyskennon, vastaanottaa sen sisällön sanojen sisäänantorekisteristä WER diagnoo-sirutiinilaitteessa ja tunnistaa sen. Diagnoosin käynnistyskennon lukemisella tyhjennetään sen sisältö.

Diagnoosin käynnistyskennonsisältö käsittää operaatio-osan OP (2 bitti), informaation pöytäkirjaamistavasta (P-bitti) ja informaation siitä, onko tapahduttava jaksonlaskeminen (Z-bitti). Tätä informaatiota varten on seuraavissa biteissä informaatio ZANZ (6 bittiä) jaksonlaski-jan ZZ varaamiseksi. Lopuksi ovat diagnoosin käynnistyskennossa informaatiot yhden tai useamman toteutettavan toiminnon laadusta ja paikasta. Diagnoosikäskyn muotoa kuvaa kuvio 6. Diagnoosin käynnistys-kennon sisällöin perusteella siirtotoimintojen ohjauselimessä diagnoo-sirutiinilaitteen DR ohjaamana tapahtuvien toimintojen selvittämiseksi viitataan kuvion 7 lohkokaavioon.

Kuvion 7 vasemmassa yläosassa on esitetty, että siirtotoimintojen ohjauselin on koestustilassa (UEAS=P), että vastaavat alueet muistiyk-sikössä samoin ovat koestustilassa (SE=P) ja että siirtotoimintojen ohjauselin on yhdistetty asianomaiseen muistiyksikköön (SE-UEAS).

Jos nämä edellytykset on täytetty, käynnistyy diagnoositoiminto (DR-ALKU). Täydellisyyden vuoksi tulkoon tässä vielä mainituksi, että ohjauksien palautus diagnostisoitavassa siirtotoimintojen ohjaus-elimessä täytyy olla alkusysättynä (RSA ALKUSYSÄYS) ja päättyneenä (RSA PÄÄTTYNYT?Isitä että diagnoosirutiinikytkennän DR täytyy olla käyttövalmis, ei kuviossa 7 ole nimenomaan esitetty. Ohjauskytkennät pöytä-kirjaamista ja jaksonlaskemiskytkentää varten on saatettu lähtöasemaan signaalilla RSA. Nyttemmin luetaan diagnoosin käynnistyskennon sisältö (DSZ LUKEMINEN) ja tunnistetaan ensimmäisessä tulkitsemislaitteessa OP. Diagnoosikäskyn operaatio-osan OP ilmoittavien kahden bitin perusteella on neljä kiertokulkua mahdollista.

^ 59189 0P=00: Diagnoosin käynnistyskennon sisältö johdetaan sanan sisään- antorekisterin WER kautta suoraan siirtotoimintojen ohjauselimen UEAS sanan ulosantorekisteriin WAR (WER-WAR) ja kirjoitetaan keskeisen muistin diagnoosipöytäkirjakennoon (WAR=DPZ). Kuvion 2 mukaisessa kytkennässä tapahtuu tämä ohjaussignaalilla StSl.

0P=01: Virherekisterin PER sisältö virheenkokoamispaikassa FSS

annetaan ulos virhesanan PEW muodossa (virhesanan ulosanto FEWA), varataan sanan ulosantorekisteriin WAR (FEWR=WAR) ja sieltä kirjoitetaan diagnoosipöytäkirjakennoon (WAR=DPZ). Virherekisteri sammutetaan (FER PAIA.UTUS). Kuvion 2 esittämässä kytkennässä tapahtuu tämä ohjaussignaalilla StS2.

0P=10: Estokippiporras SPK virheenkokoamislaitteessa FSS palautetaan ohjaussignaalilla StS3 (kuvio 2). Täten tulee poistetuksi esto arvostuskytkennältä BW ja siirtotapahtumalta jaksopuskurimuistissa.

Itse jaksopuskurimuisti palautetaan (ZP/BW poistetaan esto; ZP palautetaan) .

Kun tähän asti kuvattujen toimintojen (ohjelmakulkujen) tehtävänä on keskeisellä paikalla omata riittävän suuri datamäärä virheen laadun ja paikan määräämiseen, jolloin palauttamalla jaksopuskurimuistiin myös dataa jo toteutetuista toiminnoista, aloitetaan seuraavassa kuvatulla operaatiotavalla yksilölliset toiminnot siirtotoimintojen ohjauselimessä, joiden tehtävänä on ohjelmaohjattu funktiokoestus siirtotoimintojen ohjauselimen kaikkien olennaisten kytkentöjen suhteen. Tällöin saatavat tulokset mahdollistavat tarkan virhediagnoosin nopean suorittamisen.

0P=11: Diagnoosin käynnistyskennon sisältö tulkitaan ns. suorana käskynä siirtotoimintojen ohjauselintä varten, mikä ohjaussignaalilla StS*J johtaa toisen tulkitsemislaitteen BF kytkentään diagnoosirutii-nilaitteessa DR. Tässä tapauksessa tunnistetaan sekä P-bitti että myös Z-bitti diagnoosikäskyn käskyosassa. Kun P=0 otetaan sanan ulosantorekisterissä WAR oleva informaatio, kun P=1 otetaan rekisterissä SSAR oleva informaatio varaamisen jälkeen sanojen ulosantorekisteriin vastaan diagnoosipöytäkirjakennoon. Z-bitti=l merkitsee, että informaatiota ZANZ (bitit ^...9) käytetään jaksonlaskijan ZZ asetteluun. Tällöin on mahdollista varata maksimaalisesti 2^=64 muistijaksoa, ennen kuin pöytäkirjajakso toteutetaan, so. diagnoosi- t 15 591 89 pöytäkirjakennon datan vastaanotto tapahtuu vasta sen jälkeen kun on selvitetty ennalta-annettu määrä jaksoja. Tämä tapahtumakulku vastaa oikeata puolta ohjelmakulkudiagrammassa 7. DB:llä on tässä merkitty suorana käskynä tulkittua diagnoosikäskyä, joka tulkinnan jälkeen on toteutettava. Jaksolaskija ZZ tulee tällöin aina lrllä alennetuksi (ZZ:-1) kunnes se saavuttaa tilan 0 (ZZ=0). Tässä tapauksessa tulee pöytäkirjaaminen valmistelluksi (PRT VALMISTELU). Kun bitti P=0, vastaanotetaan seuraavassa jaksossa sanan ulosantorekisterin WAR sisältö diagnoosipöytäkirjakennoon. Kun P = l, niin tulee rekisterin SSAR sisältö uudelleen lataamisen jälkeen sanan ulosantorekisteriin WAR (SSAR=WAR) vastaanotetuksi diagnoosipöytäkirjakennoon (WAR«DPZ).

Sen jälkeen kun sanan ulosantorekisterin WAR sisältö on vastaanotettu diagnoosipöytäkirjakennoon, tulevat P-bittien ja Z-bittien tunnistamista varten olevat kytkennät, siis diagnoosirutiinilaitteessa tätä varten olevat kippiportaat palautetuiksi. Palautussignaali RSA kaikille muille ohjauselimille siirtotoimintojen ohjauselimessä annetaan uudelleen, niin että mahdollista seuraavaa diagnoosikäskyä varten ovat olemassa samat lähtöedellytykset.

Diagnoosikäskyn tunnistamisella suoraksi käskyksi siirtotoimintojen ohjauselimelle voidaan täällä ohjelmoidusti käynnistää kaikki olennaiset toiminnot. Seuraavassa paneudutaan tarkemmin muutamiin toimintoihin.

Yksi näistä toiminnoista johtaa datan ulosanto- ja datan sisäänanto-silmukoiden muodostamiseen. Tällä toiminnolla on merkitystä siksi, koska täten ne kytkennät datan sisäänanto- ja datan ulosantolaitteissa DE ja DA, joita normaalisti käytetään informaatioon siirtotoimintojen ohjauselimen ja tulo- ja lähtökoodinmuuttajien välillä, tulevat vedetyiksi mukaan toimintakoestukseen.

Tätä varten sisältää suorana käskynä tulkittu diagnoosikösky informaation, joka yhdessä liitäntäkytkennän osoitteen kanssa annetaan datan ulosantolaitteeseen DA. Samanaikaisesti tulee aktivoiduksi ohjauselin DSS. Tämä tapahtuu ohjaussignaalilla StS7, joka diagnoosirutiinilaitteessa DR muodostetaan tulkitsemalla vastaava käskyosa. Datan sisäänantolaitteelle DE vastaa datasilmukan kautta vastaanotettu informaatio informaatiota, joka normaalisti tarjotaan tulokoodinmuut-tajasta. Kaikki tulokoodinmuuttajan vaatimuksella laukaistut toiminnot tulevat täten alkuunpanniäksi.

16 591 89

Toinen tärkeä toiminto tässä yhteydessä on toiminto "muistin tyhjennys ja jaksopuskurin siirto". Virhereagointisignaalilla SP tuli jakso-puskurimuisti siirtotoimintojen ohjauselimessä eristetyksi, sen siir-totoiminnan tullessa estetyksi. Täten on varmistettu, että viimeisten käyttöjaksojen ne informaatiot, joita varten siirtotoimintojen ohjauselimellä oli ote keskeisiin muistiyksiköihin, tulevat säilytetyiksi. Diagnoosikäskyn avulla, joka kuvatulla tavalla tulee tulkituksi suorana käskynä toimintoa "muistin tyhjennys ja jaksopuskuri-muistin siirto" varten diagnoosirutiinilaitteessa DR, on sulun poisto jaksopuskurimuistista ohjattavissa palauttamalla estokippiporras SPK virheenkokoamislaitteessa PSS, jolloin samanaikaisesti tulee suoritetuksi siirtotoiminta. Jaksopuskurimuistin portaassa 0 olevat tiedot tulevat täten siirretyiksi sanan ulosantamisrekisteriin WAR ja diagnoo-sipöytäkirjakennon tyhjentämisen jälkeen ovat keskeisen varmistusoh-jelman käytettävissä informaationa viimeisistä toiminnoista siirto-toimintojen ohjauselimessä edelleen käsittelyä varten.

Muilla suorina käskyinä tulkittavilla diagnoosikäskyillä voidaan oh-jelmaohjatusti ladata yhdistämisrekisterit sekä kaikki muut olennaiset rekisterit ja pöytäkirjata niiden sisältö.

Claims (7)

17 591 89

1. Laitelma johdonliitäntäyksikön siirtotoimintojen ohjauseli-mien valvontaa ja virhediagnoosia varten moduulirakenteisissa ohje lmaoh jät uissa tiedonvälityslaitoksissa, joissa on yksilölliset laitteet virheiden ilmaisemiseksi ja virhesignaalien antamiseksi ja joissa virhediagnoosia varten on varmistusohjelmat, tunnet-t u siitä, että johdonliitäntäyksikön jokaisessa siirtotoimintojen ohjauselimessä (UEAS) on virheiden kokoamislaite (FSS) yksilöllisten virhesignaalien (FA) vastaanottamiseksi, näistä johdetun ja virheitä kuvaavan virhesanan (FEW) muodostamiseksi ja virhereagoin-tisignaalien (PSS, PVS, FVS, SP, RSA) muodostamiseksi, joista ensimmäisen ja toisen sisäisen virhesignaalin käsittävä ensimmäinen virhesignaaliryhmä (RSA, SP) on sovitettu tulkittavaksi siirtotoimintojen ohjauselimessä (UEAS) ja toinen virhesignaaliryhmä (PSS, PVS, FVS) on sovitettu lähetettäväksi keskeisiin muistiyksiköihin (SEI, SE2), että lisäksi on sovitettu diagnoosirutiinilaite (DR) toiseen ryhmään kuuluvan virhereagointisignaalin (FVS) vastaanottamisessa ja tulkitsemisessa keskeisessä muistiyksikössä (SEI, SE2), keskeisen muistiyksikön (SEI, SE2) diagnoosialueesta (DSZ) luetun diagnoosikäskyn tulkitsemiseksi varmuusohjelman avulla, että diagnoosirutiinilaite (DR) sisältää ensimmäisen tulkitsemiskytkennän (OP) diagnoosikäskyn operaatio-osan tulkitsemiseksi ja ensimmäisten ohjaussignaalien (StSl...StS3) muodostamiseksi, joilla siirto-toimintojen ohjauselimessä (UEAS) on läpikytkettävissä tietoväyliä toiselta puolen sanalähtörekisterin (WAR) ja toiselta puolen sa-natulorekisterin (WER), virheenkokoamislaitteen (FSS) virhesanan sisältävän virhesanarekisterin (FEWR) ja siirtotoimintojen ohjaus-elimen (UEAS) välivarastoivan jaksopuskurimuistin (ZP) välille, että diagnoosirutiinilaite (DR) sisältää eräällä muulla ensimmäisellä ohjaussignaalilla (StS4) aktivoitavan toisen tulkitsemiskytkennän (BF), joka tunnistamalla diagnoosikäskyn käskyosan tuottaa toisia ohjaussignaaleja (StS5...StSn), ja että siirtotoimintojen ohjaus-elimen (UEAS) ohjauskytkennät ja rekisterit aina yhdellä näistä toisista ohjaussignaaleista (StS5.·.StSn) ovat kytkettävissä diagnoosikäskyn vastaanottoa varten sanatulorekisteriin (WER).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että virheidenkokoamislaitteessa (FSS) on virherekisteri (FER), jossa kullekin yksilölliselle virheelle on järjestetty virhekiikku-porras (FEKO...FEK63), että virhesanan (FEW) muodostamiseksi kiikku-portaiden vain osan ulostulot (FEKO...FEK7; FEK^e...FEK63) ovat suo- 591 89 18 raan yhdistetyt virhesanarekisterin (FEWR) sisäänmenoihin, kun taas virhekiikkuportaiden toisen osan (FEK8...FEK^7) ulostulot on koottu virheryhmiksi (FGR1...FGR5) ja kytketty etuoikeuslogiikkakytken-tään (PRL), jonka kautta kulloinkin vain yhden virheryhmän (FGR1... FGR5) virhekiikkuportaat on kytketty virhesanarekisteriin (FEWR).

3. Patenttivaatimuksien 1 ja 2 mukainen laitelma, tunnet-t u siitä, että virheenkokoamislaite (FSS) virhesanan (FEW) tunnistamiseksi sisältää virhereagointikytkennän (FSG) ja sille järjestetyn estokiikkuportaan (SPK), että virhereagointikytkentä (FSG) tuottaa virhereagointisignaaleja (PSS, PVS, FSV) lähetettäväksi keskeisiin muistiyksiköihin (SEI, SE2), että samanaikaisesti tämän kanssa tuotetaan siirtotoimintojen ohjauselimessä (UEAS) olevat oh-jauselimet palauttava ensimmäinen sisäinen virhereagointisignaali (RSA), että toisen sisäisen virhereagointisignaalin (SP) tuottamiseksi estokiikkuporras (SPK) on ohjattavissa uuteen asentoon ja että tämä toinen sisäinen virhereagointisignaali (SP) sulkee jakson-valintaohjauselimen (ZAWS), jaksopuskurimuistin (ZP) ja tunnistus-kytkennän (BW) enemmiltä toiminnoilta. ^ . Patenttivaatimusten 1-3 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että ensimmäinen tulkitsemislaite (OP) diagnoosikäskyn vastaanottamiseksi on yhdistetty siirtotoimintojen ohjauselimen (UEAS) sanatulorekisteriin (WER) ja ensimmäisten ohjaussignaalien (StSl... StS4) siirtämiseksi on yhdistetty sanalähtörekisteriin (WAR), virhesanarekisteriin (FEWR), estokiikkuportaaseen (SPK) ja toiseen tulkitsemislaitteeseen (BF), että ensimmäisten ohjaussignaalien (StSl...StS3) avulla on katkaistavissa sanatulorekisterissä (WER) tai virhesanarekisterissä (FEWR) olevan informaation vastaanotto ja vaihto-ohjaamalla estokiikkuporras (SPK) toinen sisäinen virhe-signaali (SP) ja jaksopuskurimuistin (ZP) sisältämän informaation vastaanotto on ohjattavissa sanalähtörekisteriin (WAR) ja että sa-nalähtörekisterin (WAR) sisältö pöytäkirjaarnista varten siirretään keskeisen muistiyksikön (SEI, SE2) diagnoosialueeseen (DPZ).

5. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että toinen tulkitsemislaite (BF) erään muun ensimmäisessä tulkitsemislaitteessa muodostetun ensimmäisen ohjaussignaalin (StS1*) perusteella on kytkettävissä sanatulorekisteriin (WER) ja tunnistaa diagnoosikäskyn yksilöllisenä toimintokäskynä siirtotoimintojen oh- 19 591 89 jauselintä (UEAS) varten, että yksilölliseen toimintokulkuun johtaviin ohjauselimiin ja rekistereihin (SSAR, AdAR, UZG, BSZ, NBZ) siirtotoimintojen ohjauselimessä (UEAS) kulloinkin siirretään yksi toisista ohjaussignaaleista (StS5···StSIO) ja että asianomaiset ohjaus-elimet ja rekisterit toimintokäskyn vastaanottamista varten ovat kytkettävissä sanatulorekisteriin (WER).

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että tiedontulo- ja tiedonlähtölaitteet (DE, DA) siirtotoimintojen ohjauselimessä (UEAS) ovat yhdistetyt lisätietojohdon (DSL) kautta, että laitelmassa on ohjauskytkentä (DSS), joka yhdellä toisista ohjaussignaaleista (StS7) on kytkettävissä sanatulorekisteriin (WER) ja on sovitettu ottamaan vastaan toimintokäsky ja että ohjauskytkentä (DSS) toimintokäskyn tunnistuksella kytkee tiedonläh-tölaitteen (DA) tiedontulolaitteeseen (DE) (DSL:n kautta).

7. Patenttivaatimusten 5 ja 6 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että toisessa tulkitsemislaitteessa (BP) on jaksolaskija (ZZ), joka on diagnoosikäskyn sisältämän informaation perusteella aseteltavissa ja määrää yksilöllisten toimintojen lukumäärän ja että sanalähtörekisteri (WAR) vasta jaksolaskijan (ZZ=0) palauttamisen jälkeen on yhdistetty keskeisen muistiyksikön (SEI, SE2) di-agnoosialueeseen (DPZ).