FI58539B - Anordning foer att bromsa en dieselmotor och foer att starta den pao nytt i motsatt rotationsriktning med tillhjaelp av tryckluft - Google Patents

Description

Ι77ΕΤ?ΖΙ rft, KUULUTUSJULKAISU coc^n

Ma ™ (11) UTLÄGCN1NOSSKRIFT 58559 C (45) • Mr hM ->y :3 - -S1 ^ (51) Kv.ik.Va* F 02 D 27/02, F 02 N 9/04-, 1 01 L 13/02 SUOMI —FINLAND (21) *w*ta»kn»u«-Pmnnwcknmy 752678 (22) H*k*ml«pttv· —Anaeicnlnf*d«f 25.09.75 (23) Alkupllvl—GtM|k«tsd»f 25.09.75 (41) Tirilut Jalkbak·!—.BllvftoffMCKg 27.03 76 PMtti. J» rekisteri hallitut (44) NlhtMJal|Mnon |t k(luM<llkAlHm

Patent· ocn registeratyrelten ' Amekm utiagd och mukrtfun publican* 31.10.80 (32)(33)(31) I’JT'dnty etuoikeus—Bafird prtorltet 26.09. Jk

Ranska-Frankrike(FR) 7^321+95 (71) Societe d'fitudes de Machines Thermiques S.E.M.T., 2, Quai de la

Seine, 93202 Saint Denis, Ranska-Frankrike(FR) (72) Dirk Bastenhof, Eaubonne, Alain Devaux, Saint Mande, Ranska-Frankrike(FR) (7*0 Oy Borenius & Co Ab (5*0 Laite dieselmoottorin jarruttamiseksi ja sen käynnistämiseksi jälleen päinvastaiseen pyörimissuuntaan paineilman avulla - Anordning för att bromsa en dieselmotor och för att starta den pä nytt i motsatt rota-tionsriktning med tillhjälp av tryckluft

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmässä mainittua tyyppiä oleva laite.

Tällaisia laitteita käytetään pääasiallisesti suuritehoisissa, jäykästi potkuriin kytketyissä laivamoottoreissa, koska varsinkin tällaisten koneiden jarruttaminen kestää liian kauan siitä ajankohdasta laskien, jolloin polttoaineen syöttö keskeytetään, moottorin pysähtymiseen, mikä vaaratilanteiden esiintyessä, esim. yhteentörmäyksen uhatessa, mahdollistaa uudelleenkäynnistämisen päinvastaiseen suuntaan. Moottorin pakkojarrutuksen ansiosta voidaan huomattavasti lyhentää uudelleen-käynnistämiseen kuluvaa aikaa, minkä jälkeen vasta voidaan jarruttaa moottorivoimalla.

Alussa mainittua tyyppiä oleva laite on tunnettu julkaisusta DE-PS 860.432. Tämä tunnettu rakenne ohjaa pääkäynnistysventtiiliä, jonka avulla vaihdetaan käyttöasennosta "jarruttaminen uudelleen pumppaamalla" käyttöasentoon "uudelleenkäynnistäminen paineilman avulla", moottorin kierrosluvusta riippuvan paineväliaineohjauksen avulla, joka määrätyn paineen tultua alitetuksi avaa pääkäynnistysventtiilin uudelleen-käynnistämistä varten. Vaihtokierrosluku on tässä tunnetussa rakenteessa asetettu siten, että se kaikissa tapauksissa heti mahdollistaa uudelleenkäynnistämisen päinvastaiseen pyörimissuuntaan. Tämä kierros- 2 58529 luku on tästä syystä hyvin pieni ja on hyvin lähellä moottorin kierros-lukua 0, josta alkaen varma uudelleenkäynnistäminen on mahdollista ilman suuria paineilmamenetyksiä.

Tämän tunnetun rakenteen haittana on, että tässä käytetty moottorin sylinterien välillä tapahtuvaan vaihtopumppuamiseen perustuva moottorin jarrutusmenetelmä kylläkin on erittäin tehokas suurilla kierrosluvuilla, mutta että tämä menetelmä tulee yhä tehottomaksi alenevilla kierros-luvuilla ja jo selvästi ennen moottorin pysähtymistä on täysin tehoton. Pienillä kierrosluvuilla on tästä syystä suurehkon kierroslukualueen puitteissa odotettava moottorin luonnollista hidastumista, mikä varsinkin laivakoneiden yhteydessä aiheuttaa vaikeuksia, koska laiva pyörittää moottoria edelleen vanhassa suunnassa. Edellä selitetty tunnettu rakenne käyttää näiden vaikeuksien voittamiseksi ulospuhallus-eli tyhjennysventtiiliä, joka pienillä kierrosluvuilla parantaa jarru-tusvaikutusta. Tämä tyhjennysventtiili aiheuttaa kuitenkin joukon haittoja. Erikoisesti se puhaltaa öljysumua ympäristöön ja pyrkii juuttumaan kiinni.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada alussa mainittua tyyppiä oleva laite, joka entistä nopeammin jarruttaa moottorin, jolloin samalla vältetään ympäristön likaaminen ja häiriöille alttiiden osien käyttäminen.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitettyjen tunnusmerkkien perusteella.

Keksinnön perusajatus pohjautuu siihen, että suuremmilla kierros-luvuilla vaihtopumppuamiseen perustuvaa tehokkaampaa jarrutusmenetel-mää sovelletaan ainoastaan näillä suuremmilla kierrosluvuilla ja että pienemmillä kierrosluvuilla sovelletaan tehokkaampaa jarrutusmenetel-mää normaalin käynnistystapahtuman avulla. Tämä menetelmä on puolestaan suuremmilla kierrosluvuilla vähemmän tehokas, mutta sillä on sen sijaan pienemmillä kierrosluvuilla kohti moottorin pysähtymistä voimakkaasti nouseva jarrutusvaikutus. Nämä molemmat menetelmät täydentävät toisensa edullisella tavalla ja antavat tulokseksi moottorin optimaalisen hidastumisen. Tällöin voidaan erikoisesti myös tulla toimeen ilman tyhjennysventtiiliä ja sen aiheuttamia haittoja.

\ 3 58539

Keksinnön mukaan määrätyn kierroslukuarvon alapuolella, toisin sanoen pienien kierroslukujen alueella käytetty jarrutusjärjestelmä, jossa vastailmaa käytetään normaalin käynnistysmenetelmän mukaan, on tunnettu julkaisusta "MTZ", 1 954, sivu 99. Tässä julkaisussa on mainittu, että tämä jarrutusmenetelmä on epäedullinen täydestä kierrosluvusta tapahtuvan jarrutuksen suorittamiseksi, koska tämä kuluttaa suuria paineilma-määriä. Julkaisusta "Schiff und Hafen" 1970, sivut 228, 229, on tunnettua, että tämä menetelmä on käyttökelpoinen ainoastaan määrätyn kierrosluvun alapuolella. Tämä kierroslukuarvo saadaan julkaisusta "DE-AS 1221.491", Näiden molempien tunnettujen menetelmien keksinnön mukaista yhdistelmää ei kuitenkaan ole missään osoitettu. Julkaisussa "Schiff und Hafen", 1970, sivut 153...158, esitetään useita jarrutus-menetelmiä, mm. molemmat keksinnön mukaan käytettävät jarrutusmenetel-mät vaihtoehtoisesti käyttökelpoisina jarrutusmenetelminä.

Keksinnön toiset edulliset suoritusmuodot on esitetty alavaatimuksissa.

Oheinen piirustus kuvaa keksintöä kaaviollisena esimerkkinä.

Kuvio 1 näyttää graafisena esityksenä moottorin pneumaattisen jarrutus-momentin riippuvuutta moottorin kierrosluvusta kahden tekniikan tunnettuun tasoon kuuluvan menetelmän ja keksinnön ehdottaman menetelmän mukaan.

Kuvio 2 esittää laitteistoa paineilmajarrutuksen ja -käynnistyksen suorittamiseksi pyörivällä paineilman jakelulaitteella.

Kuvio 3 esittää suurennetussa mittakaavassa kuvion 2 viivan III-III kohdalta tehtynä poikkileikkauksena paineilman pyörivän jakelulaitteen erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, johon on suoraan sisällytetty keksinnön mukainen ulospuhallusta ohjaava venttiili.

Kuvion 1 näyttämässä päädiagrammissa, jossa paineilmajarrutusvääntö-momentti on merkitty ordinaattana ja moottorin todellinen pyörimisnopeus on merkitty abskissana, esittää käyrä A jarrutusvääntömomentin kehittymistä pyörimisnopeuden funktiona siinä tapauksessa, että sovelletaan tunnettua menetelmää paineilmajarrutuksen suorittamiseksi pää-käynnistysventtiilin syöttämällä pääkäynnistys-paineilmalla. Ajankohtana, jolloin keskeytetään polttoaineen suihkutus moottoriin, pyörii tämä tyhjäkäyntikierrosluvulla, esim. noin 500 kierr./min. Siitä 58539 μ hetkestä alkaen, jolloin pääkäynnistysventtiili avataan, toisin sanoen alkaa paineilmajarrutusjakso pääkäynnistys-paineilman avulla, kohdistuu moottoriin jarrutusvääntömomentti, joka pienenee jatkuvasti sitä mukaa kun moottori vähitellen hidastuu (siis sitä mukaa kun sen kierrosluku pienenee), kunnes tämä vääntömomentti kumoutuu pyörimisnopeudella N2 (joka on pienempi kuin normaali tyhjäkäyntikierrosluku) ja mahdollisesti vaihtuu päinvastaiseksi ja muuttuu negatiiviseksi ja tällöin kehittää moottorin kiihdytystyön, jota kuvaa abskissa-akselin alapuolella sijaitseva viivoitettu vyöhyke. Jarrutusvääntömomentista tulee näin ollen tämän momentin vaihtuessa päinvastaiseksi kiihdyttävä vääntömomentti, joka mahdollisesti voi uudelleen käynnistää moottorin samaan pyörimissuuntaan. Ellei tällainen uudelleen käynnistyminen alkuperäiseen suuntaan ole tapahtunut, jatkuu moottorin hidastuminen, ja negatiivinen jarruttava vääntömomentti pienenee sen jälkeen, kun se on saavuttanut maksimiarvonsa ja kumoutuu pyörimisnopeudella (joka on pienempi kuin pyörimisnopeus N2), sekä vaihtuu jälleen ja muuttuu positiiviseksi ja alkaa jälleen suureta, jolloin moottori jarruuntuu yhä enemmän.

Kuvion 1 graafinen käyrä B havainnollistaa toista mainittua paineilma-jarrutusmenetelmää, jonka mukaan käynnistysventtiilit pidetään jatkuvasti auki ja pääkäynnistysventtiili suljettuna jatkuvasti koko jarrutusvaiheen aikana. Huomataan, että jarrutusjakson alkaessa saavutettu jarruttava vääntömomentti on suurempi kuin se vääntömomentti, joka saavutetaan edellä mainittua menetelmää soveltaen (käyrä A). Sitä mukaa kun moottori hidastuu, tämä jarruttava vääntömomentti pienenee pyörimisnopeuden mukaan jatkuvasti ja säännöllisesti, ja tämä tasaisesti pienenevä käyrä B leikkaa käyrän A leikkauspisteessä C2, joka vastaa moottorin pyörimisnopeutta N , joka on pienempi kuin N2 ja , minkä jälkeen käyrä B kohtaa abskissa-akselin ennen kuin pyörimisnopeus on kumoutunut, joten jarruuntuminen päättyy ennen kuin moottori on pysähtynyt.

Tämä keksintö perustuu siihen, että yhdistetään molemmat mainitut ennestään tunnetut menetelmät siten, että käytetään vuoron perään ja osittain ensin toista ja sitten ensimmäistä menetelmää. Tätä varten sylinterien käynnistysventtiilit pidetään avoimina ja pääkäynnistysventtiili suljettuna siten, että ensin jarrutetaan toisen edellä mainitun menetelmän mukaan seuraamalla käyrän B segmenttiä C2 (joka käyrä laskee jatkuvasti) moottorin jarruttamiseksi pieneen 5 58539 nopeuteen N . Käynnistysventtiilien pitäminen täten avoimina aikaansaadaan yksinkertaisesti sulkemalla niiden tyhjentyminen paineilman jakelulaitteessa, mikä neutraloi eli tekee tehottomaksi jakelulaitteen jaksottaisen normaalin, käynnistysventtiileihin kohdistuvan ohjauksen. Kun moottori on hidastunut nopeuteen N , palautetaan jälleen käynnistys-venttiilien normaali syklinen jaksottainen ohjaus ja avataan pääkäynnis-tysventtiili siten, että jarrutus nyt tapahtuu edellä mainitun ensimmäisen menetelmän mukaan seuraamalla käyrän A tasaisesti suurenevaa segmenttiä C2C3, jolloin tämä jarruuntuminen on huomattavasti tehokkaampaa pyörimisnopeuden Nq alapuolella kuin käyrän B mukaan saavutettu jarruuntuminen. Kuvio 1 näyttää täten selvästi, että käyrän B mukainen jarruttaminen on tehokkaampi kuin käyrän A mukaan tapahtuva jarruttaminen siinä tapauksessa, että moottorin pyörimisnopeus on suurempi kuin kriittinen nopeus N , kun taas tämän arvon alapuolella käyrän A mukainen jarrutus tulee tehokkaammaksi kuin käyrän B mukainen jarrutus.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti keksinnön toteuttamiseen käytettävää laitetta. Paineilma-käynnistysjärjestelmä käsittää paineilmasäiliön 1, jonka alkupaine on esim. 30 baria (mikä käytössä voi laskea jopa 6 bariin toistuvien käyttöjen jälkeen, toisin sanoen useiden peräkkäisten käynnistysten jälkeen). Tämä säiliö 1 on sulkuventtiilin 2 ja johdon 3 avulla yhdistetty paineilma- ja/tai mekaanisesti käsiohjattua tyyppiä olevan pääkäynnistysventtiilin 5 sisäänmenoon 4. Tämä pääkäynnistys-venttiilin 5 lähtöpuoli on yhdistetty rinnan johdon 7 avulla eri käynnistysventtiilien 9 vastaaviin sisäänmenoihin 8, jotka viimeksi mainitut venttiilit on asennettu moottorin vastaavien sylintereiden 11 kanteen 10, ja joista kolme sylinteriä on kuvattu piirustuksissa. Jokaisen käynnistysventtiilin 9 avaava paineilmaohjaus on yhdistetty johdolla 12 paineilma-jakelulaitteen 14 vastaavaan lähtöaukkoon 13, jonka laitteen paineilman tuloaukko 15 on yhdistetty johdolla 16 esim. sähkömagneettisesti kauko-ohjatun luistin 17 kautta johtoon 3 ja täten säiliöön 1 haarakohdassa 18, joka sijaitsee luistin ja pääkäynnistysventtiilin 5 välillä ja täten virtaussuunnassa katsottuna tämän viimeksi mainitun edessä.

Jakelulaite 14 on sopivasti, (vaikkakaan ei yksinomaan) sitä pyörivää tyyppiä, joka on selitetty esim. 9.2.1971 jätetyssä suomalaisessa patenttihakemuksessa no 356/71. Tämä pyörivä jakelulaite käsittää pääasiallisesti pyörivän jakelukiekon 19, joka on sama-akselisesti 6 58559 kiinnitetty akseliin 20, joka on pyörivästi asennettu jakelulaitteen staattorin 21 muodostavaan runkoon, ja jota pyörittää moottorin nokka-akseli. Kiekko 19 pyörii täten rungon 21 ontelossa 22, jolloin sen pinta 23, joka on hiottu esim. peilikirkkaaksi, on liukukosketuksessa tiiviisti puristuneena rungon 21 vastaavaan sisäpuoliseen laakapintaan 24. Paineilman jakautuminen rungossa 21 sylinterien eri käynnistys-venttiilien syöttämiseksi on aikaansaatu syöttöjohdoilla 25, joiden lukumäärä on sama kuin erillisillä käynnistysventtiileillä varustettujen moottorin sylinterien lukumäärä. Nämä johdot 25 avautuvat sivulla rungon 21 ulkopuolella, sopivasti likimain säteittäisillä aukoilla eli putkilla 13, jotka kukin on mainitun johdon 12 avulla yhdistetty moottorin määrätyn sylinterin 11 käynnistysventtiiliin 9. Jokaisessa johdossa 25 on sopivasti likimain suoraviivainen osa, jonka pituussuunta on likimain yhdensuuntainen liikkuvan elimen 19, 20 pyörimisakselin kanssa, ja joka avautuu aukolla 26 rungon 21 etupintaan 24.

Kaikki aukot 26 sijaitsevat sopivasti saman välin päässä pyörimisakselista 20, ja ne on tasaisesti jakautuneina yhtä suurin kulmavälein samalla pyörimisakselin kanssa samankeskisellä ympyrällä. Syöttöjohtojen 25 tehtävänä .on myös poistaa ohjaava paineilma vastaavien käynnistys-venttiilien 9 erillisistä paineilmakäyttöisistä ohjausväkivivuista, ja tätä varten käytetään sopivasti useita tyhjennysjohtoja 27, jotka avautuvat sivusuuntaisesti rungon 21 ulkopuolella sopivasti säteittäisillä aukoilla 28. Jokaisessa tyhjennysjohdossa 27 on sopivasti myös osa, joka pituussuunnassa on likimain suora ja yhdensuuntainen pyörivän elimen 19, 20 pyörimisakselin kanssa, ja joka avautuu vastaavalla aukolla 29 ympyrämäiseen uraan 30, joka muodostaa pyörimisakselin 20 kanssa sama-akselisen kanavan ja avautuu rungon 21 etupintaan 24 siten, että kaikki aukot 29 täten on yhdistetty toisiinsa yhteisen rengasmaisen kanavan 30 avulla. Kuviossa 2 on näytetty vain kaksi syöttö-johtoa 25 ja yksi ainoa tyhjennysjohto 27, vaikkakin niiden vastaavat lukumäärät ovat suuremmat kuin piirustuksessa on näytetty.

Jakelukiekon 19 läpäisee yhdensuuntaisena pyörimisakselin 20 kanssa paineilman virtausaukko 31, joka toisella sivulla (vastapäätä rungon etupintaa 24) avautuu rengasmaiseen tilaan 22, ja toisaalta akselin 20 kanssa samankeskiseen kaarevan uranmuotoisen loven 32 pohjaan, joka lovi on tehty kiekon 19 pintaan 23 siten, että se avautuu tähän pintaan. Tämä lovi 32 muistuttaa täten muodoltaan likimain puolikuuta, jonka päät on pyöristetty, tai haarukkaa, jonka säteittäisleveys on sama kuin aukon 31 halkaisija, ja jonka keskiympyränkaari menee tämän aukon 7 58539 31 keskipisteen läpi. Aukon 31 halkaisija on sama kuin aukkojen 26 halkaisija, ja säteittäisetäisyys aukon 31 keskipisteestä pyörimisakselin 20 geometriseen keskiviivaan on sama kuin aukkojen 26 etäisyys siten, että tämä aukko 31 voi kiekon 19 pyöriessä joutua tarkasti kunkin peräkkäisen aukon 26 kohdalle. Loven 32 kaareva pituus pitkin sen keskiympyränkaarta vastaa keskuskulmaa, joka on pienempi kuin kahden peräkkäisen aukon 26 kulmaväli, toisin sanoen ‘pienempi kuin näiden aukkojen keskipisteiden akselin välinen kehänsuuntainen etäisyys, mutta suurempi kuin kahden peräkkäisen aukon 26 etäisyys, toisin sanoen suurempi kuin näitä aukkoja erottava ehjän pinnanosan kaaripituus.

Täten lovi 32 voi samanaikaisesti peittää osittain kahta peräkkäistä aukkoa 26, joten toisin sanoen jonkin aukon 26 syöttö alkaa ennen kuin lovi 32 jättää kiekon pyörimissuunnassa välittömästi edellä sijaitsevan aukon 26 niin, että saadaan varmistetuksi paineilman jatkuva jakautuminen sylinteristä seuraavaan syötettävään sylinteriin, jolloin tämän esimerkin mukaan yhtä ainoata sylinteriä syötetään kerrallaan.

Kiekon 19 pintaan 23 on myös lovettu kaareva täysipohjäinen ura 33, joka avautuu pintaan 23 ja on likimain symmetrinen kiekon 19 pyörimis-keskipisteen läpi ja aukon 31 keskipisteen läpi menevän akselin suhteen ja sijaitsee likimain diametrisesti vastapäätä lovea 32 (joka samoin on symmetrinen mainittuun akseliin nähden). Tämä ura 33 on samankeskinen kiekon 19 pyörimisakselin kanssa, ja sen keskiympyränkaaren säde on yhtä suuri kuin jokaisen aukon 26 keskipisteen etäisyys mainitusta pyörimisakselista. Tämän uran 33 säteittäisleveys on likimain yhtä suuri kuin jokaisen aukon 26 halkaisija, ja sen kehänsuuntainen pituus pitkin keskiviivaa on niin suuri, että aukon 31 sijaitessa jonkin aukon 26 kohdalla, sijaitsevat kaikki muut aukot 26 uraa 33 vastapäätä siten, että ne yhdessä ovat yhteydessä tähän uraan. Ura 33 on kummassakin päässään sivusuunnassa lovettu säteittäisesti sisäänpäin pitkin lovea, joka on ainakin likimain puoliympyrämäinen, ja jonka säde on ainakin yhtä suuri kuin jokaisen aukon säde tai rengasmaisen kanavan 30 säteittäisleveys. Nämä molemmat loveukset ovat symmetriset kiekon 19 pyörimis-keskipisteen ja aukon 31 keskipisteen läpi menevän akselin suhteen, ja näiden molempien loveusten kaarevuuskeskipisteiden läpi menevä ympyrä on samankeskinen pyörimisakselin 20 kanssa, ja sen säde on vähintään yhtä suuri kuin kanavan keskisäde eli kunkin aukon 29 keskipisteen säteittäisetäisyys mainitusta pyörimisakselista. Riippumatta kiekon 19 kulma-asennosta on ura 33 täten jatkuvasti mainittujen loveusten välityksellä yhteydessä rungon rengasmaiseen kanavaan 30 ja täten 8 585 39 tämän rungon tyhjennysaukkoihin 29. Kaarevan uran kehänsuuntainen pituus on sellainen, että kiekon aukon 31 sijaitsessa rungon 21 jonkin aukon 26 kohdalla, pääsevät kaikki muut aukon 26 tyhjenemään ulkoilmaan uran 33, mainittujen lovien, kanavan 30 ja vastaavien aukkojen 29 kautta. Kun lovi 32 sijaitsee kahden peräkkäisen aukon 26 yläpuolella siten, että se varmistaa paineilman jatkuvan syötön siirryttäessä määrätystä syötetystä sylinteristä seuraavaan syötettävään sylinteriin, eivät nämä molemmat aukot 26 ole yhteydessä uraan 33 eivätkä täten toimi poistoaukkoina. Kuviossa 2 on yksi johdoista 25 (kuviossa alimpana oleva johto) kuvattu siten, että se on yhteydessä pyörivän kiekon tyhjennysuraan 33 (ja täten rungon 21 rengasmaiseen kanavaan 30 ja ainakin yhteen tyhjennysjohtoon 27), kun taas eräs toinen johto 25 (kuviossa ylimpänä oleva johto) on näytetty siten, että se on yhteydessä kiekon läpäisevään aukoon 31. Jakelulaitteen rungon aukko 15, johon paineilman tulojohto 16 on liitetty, avautuu jakelulaitteen rungon 21 onteloon 22 kiekon 19 sillä puolella, joka sijaitsee rungon etupintaa 24 vastapäätä.

Kuvion 2 näyttämän suoritusmuodon mukaan jakelulaitteen 14 kaikki tyhjennysaukot 28 ovat sopivasti yhdistetyt yhteen ainoaan tyhjennys-johtoon 34, jossa on esim. sellaista tyyppiä oleva luisti 35, että sitä voidaan sähkömagneettisesti kauko-ohjata mainitusta keskeisestä ohj auspaikasta.

Kuvio 3 esittää tyhjennysjohtojen 27 selektiiviseen avaamiseen ja sulkemiseen käytetyn ohjausjärjestelmän erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa siinä tapauksessa, että on olemassa pyörivä jakelulaite 14, jonka kaikki tyhjennyskanavat jakelulaitteen rungossa 21 avautuvat säteittäisesti ulospäin vastaavien sivulla sijaitsevien aukkojen 28 kautta, jotka sijaitsevat samalla tämän jakelulaitteen rungon kanssa sama-akselisella ympyrällä. Kuvion 3 näyttämässä suoritusesimerkissä käsittää tyhjennysaukkojen sulkuluisti rengasmaisen sulkuelimen 36, joka muodostaa pyörivän hanan, joka on asennettu tiiviisti jakelulaitteen 14 rungon 21 varassa pyöriväksi tyhjennysaukkojen 28 yläpuolelle peittämään nämä aukot siten, että nämä aukot voidaan avata tai sulkea samanaikaisesti siirtämällä hanan 36 ohjausta selektiivisesti vastakkaisiin pyörimissuuntiin. Hanassa 36 on säteittäisaukot 37, joiden määrä on yhtä suuri kuin tyhjennysaukkojen 28 määrä, ja jötka on sovitettu kulmavälein, jotka vastaavat aukkojen 28 kulmavälejä siten, että hanan 36 ollessa avaavassa asennossa sijaitsevat säteittäisaukot 37 9 58539 tyhjennysaukkojen 28 kohdalla näiden suoraviivaisena pidennyksenä, kun taas hana 36 sulkevassa asennossaan tiiviisti sulkee nämä tyhjennys-aukot 28. Sen suoritusmuodon mukaan, joka on selitetty ja kuvattu edellä mainitussa suomalaisessa patenttihakemuksessa no 356/71, avautuvat tyhjennysjohtojen 27 vastaavat säteittäisosat sopivasti vastaavilla pääteaukoillaan 28 yhteiseen kehällä sijaitsevaan uraan, joka muodostaa ympyrämäisen tyhjennyskanavan, joka on likimain samankeskinen jakelu-laitteen 14 lieriömäisen rungon 21 kanssa ja on ulospäin avoin, jolloin se saattaa eri tyhjennysaukot 28 yhteyteen keskenään. Pyörivänä hanana 36 on tällöin sopivasti rengasmainen kruunu, joka on syvennetty ja asennettu tiiviisti liukuen pyöriväksi tähän kehällä sijaitsevaan uraan. Pyörimisliikkeen mahdollisesti vuorottelevaksi ohjaamiseksi on hanassa 36 sopivasti sanka eli senkaltainen 38, johon nivelletty (tavalla, joka kinemaattisesti sopeutuu hanan pyörivään liikkeeseen, esim. luistijärjestelmän tai pitkänomaisen aukon avulla) ohjausvarsi 39, joka on yhdistetty suoraan tai mahdollisesti jonkin sopivan voimansiir-tomekanismin välityksellä sopivasti ohjattuun servomoottoriin (ei näytetty), esim. paineväliaineväkivipuun, joka erikoisesti on sellaista tyyppiä, että siinä on suoraviivaisesti siirtyvä sylinteri ja mäntä, ja joka sopivasti on liikkumissuuntaan vaihtuva tai jonka vaikutus voidaan vaihtaa päinvastaiseksi. Tätä servomoottoria kauko-ohjataan sopivasti käyttäjän toimesta mainitusta keskeisestä ohjauspaikasta.

Moottorin sylinteriin liittyvässä jokaisessa käynnistysventtiilissä 9 on sinänsä tunnetulla tavalla sulkuelementtinä esim. lautasventtiili, joka avautuu kohti vastaavan sylinterin 11 sisätilaa, ja joka sulkeutuu painamalla päänsä kohti venttiilin istukkaa 41, joka on sovitettu venttiilin pesään 42, kun sulkuelementti 40 palautuu tai vetäytyy takaisin. Pääkäynnistys-paineilman tulojohto 7 avautuu sivulla sijaitsevan aukon 8 kautta venttiilin pesässä 42 olevaan kammioon 43, joka on yhteydessä sylinterin 11 sisätilaan tai on erotettu tästä, riippuen siitä, onko sulkuelementti 40 avaavassa asennossaan tai sulkevassa asennossaan. Sulkuelementin 40 venttiilinvarsi on pidennetty ylöspäin päättymään mäntään 44, joka tiiviisti liukuu lieriömäisessä kammiossa 45, joka liittyy venttiilin pesään 42 tämän pidennyksenä ylöspäin niin, että tämä mäntä 44 muodostaa venttiilin 9 yhteen suuntaan toimivan paineväliainekäyttöisen ohjausväkivivun. Tämän yhdysrakentei-sen väkivivun 45 pohjaan avautuu tuloaukon 46 kautta ohjauspaineilman syöttöjohto 12. Vastaan vaikuttava työntöjousi, jona on esim. kierukka-mainen puristusjousi, ympäröi sama-akselisesti sulkuelementin 40 10 58529 vartta ja painautuu toisaalta alapäällään venttiilin istukassa olevaan kaulukseen, olakkeeseen tai sisäpuoliseen rengasmaiseen reunaan 48, jonka venttiilin varsi liukuvasti läpäisee, ja painautuu toisaalta vastakkaisella päällään männän 44 viereiseen pintaan, joka sijaitsee venttiilin varren puolella siten, että se jatkuvasti pyrkii painamaan venttiilin sulkuelementtiä 40 kohti tämän sulkevaa asentoa siinä tapauksessa, että paineväliainetta ei ole kammiossa 45 (jolloin toisin sanoen tämä kammio on asetettu tyhjenemään johdon 12, jakelulaitteen 14 tyhjennysjohtojen 27 ja auki-olevan venttiilin 35 tai 36 kautta). Käynnistysventtiilin 9 tämä konstruktioperiaate on esitetty pelkkänä esimerkkinä, mutta voidaan tietenkin käyttää yhtä hyvin lukuisiä muita rakenteita.

Tämä laite toimii seuraavasti dieselmoottorin jarruttamiseksi, jonka moottorin oletetaan aluksi pyörivän esim. kulkua eteenpäin edustavassa suunnassa, ja tämän moottorin käynnistämiseksi päinvastaiseen suuntaan eli taaksepäin tapahtuvaa kulkua varten: Sen jälkeen, kun on keskeytet ty polttoaineen syöttö eli suihkutus ja jokainen nokka-akseli on siirretty alkuperäisestä eteenpäin suunnatusta kulkusuunnasta taaksepäin tapahtuvaa kulkua vastaavaan asentoon, jolloin pääkäynnistysventtiili 5 oletetaan suljetuksi, aiheuttaa käyttäjä pysäytysventtiilin 2 ja venttiilin 7 avautumisen esim. sähkömagneettisesta ohjattuna keskeisestä ohjauspaikasta paineilman syöttämiseksi jakelulaitteeseen 14.

Käyttäjä saattaa myös erillisen venttiilin 35 tai jakelulaitteen 14 yhteyteen rakennetun venttiilin 36 sulkeutumaan myös esim. sähkömagneettisesta kauko-ohjattuna, esim. sähköpneumaattisesti kauko-ohjattuna kammion 45 ja näin ollen kaikkien sylinterien yhteydessä olevien käynnistysventtiilien 9 tyhjenemisen estämiseksi. Kaikkiin kammioihin 45 syötetään tällöin ohjauspaanealmaa, ja kammiot pidetään jatkuvasti paineen alaisina siten, että jokainen mäntä 44 ja siihen liittyvä ja siinä kiinni oleva sulkuelementti 40 työntyvät alaspäin pysyvään auki-asentoon voittamalla vastaanvaikuttavan palautusjousen 47 voiman.

Kuviossa 2 ylhäällä oleva käynnistysventtiili on näytetty auki olevana ja kaikki muut suljettuina.

Sen ansiosta, että kaikki käynnistysventtiilit on tällä tavoin lukittu aukiasentoon, on väliaikaisesti saatu kumotuksi näihin käynnistys-venttiileihin jaksottaisesti kohdistuva jakelulaitteen ohjaus siten, että moottori tulee täten jarrutetuksi paineilman avulla ja näin ollen hidastuu jatkuvasti normaalista tyhjäkäyntikierrosluvusta. Kun 11 58539 moottorin pyörimisnopeus on tämän jarrutuksen ansiosta laskenut mainittuun kriittiseen arvoon Nq (joka on näytetty kuviossa 1), käyttäjä avaa venttiilin 35 (tai 36) käynnistysventtiilien normaalin jaksottaisen jakelulaitteen 14 kohdistaman ohjauksen palauttamiseksi, ja käyttäjä avaa tällöin myös pääkäynnistysventtiilin 5 siten, että moottorin sylintereihin saadaan syötetyksi pääkäynnistys-paineilmaa, joka jatkaa moottorin jarruttamista, kunnes moottori on täysin pysähtynyt, ja saattaa moottorin käynnistymään päinvastaiseen suuntaan taaksepäin kulkua varten.

Pääkäynnistysventtiili ja venttiilit 35 tai 36 on sopivasti liitetty sopivan automaattisen servo-ohjausjärjestelmän avulla moottorin pyörimisnopeuden ilmaisevaan laitteeseen, jonka vaikutuksesta pääkäynnistysventtiili 5 ja venttiili 35 tai 36 pysytetään lukittuina sulkevaan asentoon, kunnes moottori on hidastunut nopeuteen Nq, minkä jälkeen tämä lukitus poistetaan siten, että nämä venttiilit pääsevät avautumaan. Kun moottori on käynnistetty uudelleen päinvastaiseen suuntaan, avaa käyttäjä moottorin polttoainesyötön tai -suihkutuksen uudelleen käynnistymisen mahdollistamiseksi ja sulkee sitten pääkäynnistysventtiilin 5 sekä venttiilit 2 ja 17.

Claims (5)

1. Laite dieselmoottorin jarruttamiseksi ja uudelleenkäynnistämiseksi päinvastaiseen pyörimissuuntaan paineilman avulla, jossa laitteessa on paineilma-käynnistysjärjestelmä, johon kuuluu pääkäynnistysventtiili, joka syöttää paineilmaa moottorin sylintereihin näiden käynnistysvent-tiilien kautta, mikä pääkäynnistysventtiili on yhteydessä paineilma-lähteeseen, joka puolestaan erotusluistin kautta on yhteydessä ohjaus-paineilman jakelulaitteeseen, jota moottorin nokka-akseli käyttää yksi-toimisten paineilma-ohjaussylinterien syöttämiseksi ja käynnistysvent-tiilien avaamiseksi palautusvoimaa vastaan ja näiden sylinterien tyhjentämiseksi, jolloin erotusluisti avautuu moottorin hidastumisjakson aikana pääkäynnistysventtiilin pysyessä samanaikaisesti suljettuna, ja ohjauslaitteen kautta tapahtuu paineilman syöttämistä kaikkiin ohjaussylintereihin käynnistysventtiilien pitämiseksi jatkuvasti avattuina siten, että moottorin sylinterien sisällön vaihtopumppuamista voi tapahtua niin kauan kun moottorin kierrosluku vielä on määrättyä arvoa suurempi, ja että pääkäynnistysventtiili avautuu tämän arvon tultua saavutetuksi, tunnettu siitä, että tämän hidastumis-jakson ((^...Cg) aikana kaikkien ohjaussylinterien (45) yhteys ulkoilmaan on suljettu, ja että määrätty kierroslukuarvo (Nq) sijaitsee moottorin pysähtymistilan yläpuolella siten, että tämän arvon tultua alitetuksi jarrutus käynnistyspaineilman (A) avulla tulee tehokkaammaksi kuin jarrutus vaihtopumppuamisen (B) avulla.

1 2 58539

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjaussylinterin (45) yhteyttä ympäristön ilmatilaan ohjaa sulkuvent-tiili tai luisti (35, 36), joka tai jotka on sovitettu ohjauspaineilman jakelulaitteen (14) jokaiseen tyhjennysjohtoon (28).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjaussylinterin (45) yhteyttä ympäristön ilmatilaan ohjaa sulkuluisti (35), joka on sovitettu yhteen ainoaan tyhjennysjohtoon, johon jakelu-laitteen (14) kaikki tyhjennystiet avautuvat.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on automaattiset välineet pääkäynnistysventtiilin (5) ja mahdollisesti jokaisen mainitun sulkuluistin tai -venttiilin (35, 3f>) ohjaamiseksi, jolloin tämä väline on alistettu elimelle, joka määrää moottorin kierrosluvun. 13 58539

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, jossa on pyörivä jakelulaite, jonka tyhjennystiet jakelulaitteen rungossa avautuvat säteittäisesti ulospäin vastaavien sivuaukkojen kautta, jotka on sovitettu samalle sama-akselisesti jakelulaitteen rungon kanssa menevälle kehäviivalle, tunnettu siitä, että luistissa (35) on rengasmainen sulkuelin, joka muodostaa kiertyvän hanan (36), joka jakelulaitteen (14) runkoon (21) tiiviisti painautuen on kiertyvästä laakeroitu aukkojen (28) eteen siten, että nämä aukot hanan (36) selektiivisesti ohjatun kulmaliikkeen vaikutuksesta avautuvat tai sulkeutuvat pyörimissuunnasta riippuen.