FI57301B - Hoernfoerbindning foer avstaondshaollarprofiler - Google Patents

Description

@ SUOM I—FI N LAN D patenttijulkaisu—patentskrift 5 7 301 @ Kv.nfyint.ci/ E 06 B 3/66 @ Patenttihakemus — Patentansökning 762100 ® @ Hakemispäivä — Ansökningsdag 22.07.76 @ Alkupäivä — Giltighetsdag 22.07.76 @ Tullut julkiseksi — Bllvit offentlig 2U.01.77 @ Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.—

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 31.03.80

Patentti- ja rekisterihallitus © Patentti myönnetty - Patent meddelat 10.07.80

Patent- och registerstyrelsen ©©© pyyde«y etuoikeus — Begärd prioritet 23.07.75

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2532896.5 ~ (73) Helmut Lingemann GmbH & Co., Am Däckershäuschen 62, D-5600 Wuppertal 1,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Horst Lingemann, Wuppertal, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7U) Oy Kolster Ab (5^) Kulmaside välikeprofiileita varten - Hörnförbindning för avständshällar-profiler

Keksintö koskee kevytmetallista, etenkin alumiinista kohomeistettyä kulmasidettä moninkertaisten eristyslasiruutujen välikeprofiilien kulmittaiseksi yhteenliittymiseksi, joka kulmaside pääasiassa muodostuu kulmakappa-leesta, jonka haarat on sovitettu välikeprofiilien poikkileikkausaukkoon ja joissa haaroissa on kiinnityselementtejä.

Yleensä tällaisia kulmasiteitä käytetään kehyksen kokoamiseen useista välikeprofliloista. Kehys asetetaan kahden lasiruudun väliin, jolloin moninkertaisten eristyslasien välitilan tiivistys ulkoilman suhteen tapahtuu sopivilla tiivistysmassoilla, joita levitetään kehyksen sivupintojen ja lasiruutujen väliin sekä kehyksen ulkosivulle. Kehyksen ontelo on täytetty adeorptioaineella, joka on kehyksen rakojen tai aukkojen kautta yhteydessä eristyslasin eisäätmosfääriin ja pitää tämän atmosfäärin vesihöyryn osa-paineen varsin pienenä. Adsorptioaineen vaikutuksen täytyy kestää kauan ja se on ehtynyt vasta silloin, kun tämän aineen adsorptiokapasiteetti on kulunut loppuun. Tässä yhteydessä tulevat kulmasiteet sikäli erikoisen merkityksellisiksi, että niiden täytyy taata sekä tiiviys monieristyslasin sisätilan suhteen että välikeprofiilikehyksen ontelon suhteen.

Yhdessä tunnetussa kulmasiteessä (DT-Gbm ^ 239 499) on ehdotettu 57301 2 kulmakappaleen haarat varustettavaksi ulospäin painetuilla, reunoistaan osin haaran pohjasta vapaaksi leikatuilla, joustavasti ulospäin törröttävillä paatsoilla, jotka kulkevat kulmakappaleen haarojen pituussuunnassa. Tällainen kulmaside saa tosin aikaan stabiilin voimasulkuisen liitoksen välikeprofiilien kanssa, mutta se ei ratkaise tehtävää, so. välikeprofiilikehyksen kulmien sulkemista höyryd-if-fuusiotiiviisti. Tiivistyksen täytyy siis yksistään tapahtua levitetyllä tiivistysmassalla. Aikaa myöten tiivistysmassaan muodostuu kuitenkin kapillaarihalkeamia, joilla on haitallinen vaikutus tiiviyteen .

Välikeprofiilikehyksen kulmien höyrydiffuusiotiiviiksi sulkemiseksi on tunnettua juottaa kulmaliitokset. Yhdessä tunnetun laisessa juotetussa kulmaliitoksessa (DT-OS 2 321 244) on kulmasiteen haaroissa poikkipintaa pienentäviä supistumia, joita ontot välikeprofiilit osittain peittävät, jolloin kulmasiteet ja ontot profiilisauvat on juotettu yhteen ultraäänijuotolla. Supistumilla pitää tällöin olla n.3 mm syvyys. Tässä ultraäänijuotetussa kulmaliitoksessa tarvitaan suuri supistumiin menevä juotemäärä lujan juottoliitoksen takaamiseksi .

Keksinnön tehtävänä on muotoilla kulmaside sellaiseksi, että se on voimasulkuisesti (so. kitkatartunnalla) liitettävissä välike-profiileihin ja voidaan yksinkertaisesti ja taloudellisesti ultraääni-juottaa ko. profiileihin pienimmällä mahdollisella juotemäärällä. Keksinnön tehtävänä on lisäksi muotoilla kulmasiteen haarat kulma-asennoltaan muutettaviksi ja muodostaa kulmaside taivutusalueeltaan sellaiseksi, että se päättyy samassa linjassa välikeprofiilien sivupintojen kanssa.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että kiinnity se lementit muodostuvat kalottimaisista kohoumista, jotka ulkonevat kulma-kappaleen haarojen ulkopinnoista, ja että kulmakappaleen kulma-alueen molemmilla sivuilla on kohomeistetty uloke, jota on lovettu kulmakappaleen taivutetun selkämyksen suuntaan. Tästä on tuloksena, että kulmasidettä työnnettäessä välikeprofiilien päiden sisään kalotit paikoittain kohottavat eli muovaavat niiden ulkopintoja. Vähäisen korkeuden johdosta, joka kaloteilla voi keksinnön mukaan olla, on välikeprofiilien pääteosien muovautuminen vähäinen, niin että kulmasiteen ja välikeprofiilien välille syntyy joustolukitus, joka pitää kootun välikeprofiilikehyksen yhdessä lähinnä voimasulkuisesti. Toisaalta kulmasidettä välikeprofiileihin työnnettäessä kalotit avaavat pienet, n. 1/10 - 3/10 mm levyiset pitkä.ttäi.sraot, joihin ultraääni juotettaessa juote yllättävästi vielä tunkeutuu ja saa aikaan tavattoman lujan juottoliitoksen varsin vähäisellä juotetarpeella. Tällöin juote sitoutuu 3 57301 raon molempiin rajapintoihin todennäköisesti siten, että syntyy läpimenevä uusi faasi (lejeerinki), jonka lujuus on suurempi kuin kovajuotoksen ja johon ei voi muodostua säröjä. Ulokkeet mahdollistavat tiivistysmassan levittämisen myös kulmien ympäri tasaisella kerrospaksuudella, ja ulokkeitten loveamisella saavutetaan kulmasitee; kulmamuutettavuus.

On osoittautunut, että yhteenpistetyn välikeprofiilikchyksen luotettava koossapysyminen ja kehyksen kulmaliitosten moitteeton ultraääni juotto on taattu jo silloin, kun keksinnön mukaan kulmakap-" paleen kummassakin haarassa on halkaisijaltaan 1 - 5 mm ja korkeudeltaan 0,3 - 1,0 mm kalottimainen kohouma. Kalottimaiset kohoumat voivat tarkoituksenmukaisesti olla sijoitetut kulmakappaleen haarojen keskiakselille ja pienemmälle etäisyydelle ulokkeista kuin haarojen vapaista päistä. Kalottien keskinen sijoitus yks.inkerta.istaa koho-meistin valmistusta. Muuttamalla kalottien etäisyyttä välikeprofiilier vapaasta päästä voidaan säädellä etenkin raon pituutta ja siten tarvittavaa j.uotemäärää.

Keksinnön vielä erään tunnusmerkin mukaan on menetelty siten, että ulokkeilla on välikeprofiilien seinämäpaksuutta vastaava korkeus ja että niissä on vastepinnat välikeprofiilien päitä varten. Näin ollen kulmasiteet päättyvät samassa linjassa välikeprofiilien sivupintojen kanssa. Tiivistysmassa voidaan siis tasapaksuisesti levittää kehykselle tämän koko kehän ympäri, ja laseja kehystä vasten puristettaessa tiivistysmassan aines tiivistyy tasaisesti.

Kulmasiteen stabiiliuden kohottamiseksi on erikoisen edullista että ulokkeitten seinämät on keksinnön mukaan meistetty ohuemmiksi, sillä näin saadaan aikaan aineen tiivistyminen, joka antaa kulmasi-teelle, etenkin sen taivutusrasitetulle kulma-alueelle erikoisen suuren lujuuden. Tänä toimenpide on erikoisen edullinen silloin, kun ulokkeisiin on keksinnön mukaan muodostettu raot, jotka mahdollistavat suorakulmaiseksi valmistetun kulmasiteen taivuttamisen niin, että sen haarat menevät tylppäkulma-asentoon toisiinsa nähden. Kulmakappa-lcittcn kulma-alue on meistetty sellaiseen muotoon, että haarojen mikään k uima-asento yhteenpis letyssä kehyksessä e.i muutu omakuormi l uksen johdosta.

dotta suorak»ilmaisen kulmasiteen haarat voitaisiin taivuttaa , 57301 myös teräväkulmaiseen asentoon toisi.insa nähden, voi keksinnön vielä yhden tunnusmerkin mukaisesti olla järjestetty niin, että kumpaankin ulokkeeseen muodostettu rako levenee avointa ulkopäätään kohti.

Keksinnön kohteesta esitetään oheisessa piirustuksessa rakenne-esimerkki ja sitä selitetään lähemmin seuraavassa, jolloin piirustuksen : kuvio 1 esittää kulmasiteen perspektiivisessä yleiskuvassa, kuvio 2 esittää sivukuvan kuvion 1 kulmasiteestä, kuvio 3 esittää etukuvan kuvion 1 kulmasiteestä, kuvio H esittää leikkauksen kuvion 3 linjalta IV-IV, kuviot 5-8 esittävät kulmasite.istä ja välikeprofiile.ista muodostettuja kulmaliitoksia.

Keksinnön mukainen kevytmetallilevynauhaleikkeestä kohomeis-tetty kulmaside käsittää kulmakappaleen 1, jonka haarat 2 on olennaisesti sovitettu etäisyydenpito- eli välikeprofiil.ien 3 poikkileikkaus-aukkojen mukaisesti. Kulmakappaleen 1 haarojen 2 ulkopinnalla on kalottimainen kohouma M. Näiden kalottikohoumien 4 halkaisija voi edullisesti olla 3 mm ja korkeus edullisesti 1 mm. Kalottikohoumat on suunnilleen sijoitettu haaran pituuden kolmanneksen päähän kulma-kappaleen 1 taivuten selkämyksen 5 keskeltä ja haarojen pitkittäiselle keskiakselille.

Kulmakappaleessa 1 on lisäksi sen kulma-alueella ja sen kapeilla sivuilla vastakkaiset ulokkeet 6. Nämä on kohomeistetty kulmakappaleen aineesta ja niillä on sellainen korkeus, että ne päättyvät samaan linjaan välikeprofiilien 3 sivupintojen kanssa (ks. kuviota 5). Ulokkeet 6 muodostavat vastepinnat 7 välikeprofiilien 3 vapaille päille. Kumpaankin ulokkeeseen on aikaansaatu rako 8, joka ulottuu kulmakappaleen sisemmästä kulma-alueesta lähelle kulmakappaleen taivutettua selkämystä 5. Ulokkeitten tasopinnat on meistetty ohuiksi, niin että saavutetaan aineen tiivistyminen siitä seuraavine suurine lujuuksineen. Tämä lisätty lujuus on erikoisen tärkeä raon 8 päätealueella, sillä salliihan se kulmakappaleen haarojen taivuttamisen erilleen ja toisiaan kohti, mutta toisaalta pidättää haarat kulloiseenkin kulmcrasen-toonsa. Ulokkeitten 6 raot 8 levenevät vapaita päitään kohti, niin että on mahdollista taivuttaa kulmakappaleen haarat 2 toisiaan kohti niin, että ne muodostavat terävän kulman (ks. kuviota 7). Toisaalta haarat on myös ilman muuta taivutettavissa toisistaan erilleen kuviossa 8 esitettyyn tylppään kulmaan. Kulman muutettavuus taivuttamalla kulmakappaleen haarojen toisiaan kohti tai erilleen toisistaan antaa sen edun, että välikeprofiilikehys voidaan sovittaa moni- 5 57301 kertaisten eritys lasiruutujen erikoismuotoihinkin.

Adsorptioaineen pääsyn estämiseksi juotettavien kulmaliitos-ten alueelle on haarojen 2 päätesivulla seinämä 10. Tämä seinämä on muodostettu suipentamalla haarojen päätealueita, jolloin suipennuk-sen on vielä helpotettava kulmasiteen työntämistä välikeprofiileihin.

Kulmasidettä työnnettäessä välikeprofiilien päihin välikepro-fiilit muovautuvat alueittain niiltä ulkopinnoiltaan, jotka ovat kääntyneet poispäin lasiruutujen muodostamasta ontosta sisätilasta, ja tämä tapahtuu kulmakappaleen 1 haaroissa 2 olevien kalottimaisten kohoumien H johdosta. Koska muodonmuutos on vähäinen ja muodostaa vain lyhyen raon 9, välikeprofiilien pääteosat tarttuvat joustavasti kulmakappaleen 1 haarojen 2 ympärille. Näin saavutetun lisäkitkan ansiosta on taattu riittävän luja voimasulkuinen kulmaliitos välike-profiilikehyksen koossapitämiseksi.

Käytettäessä ultraäänijuottoa kulmasiteen juottamiseksi kiinni välikeprofiileihin pietsosähköinen värähtelynmuutin muuttaa sähköenergian mekaaniseksi värähtelyksi suurella hyötysuhteella. Nämä värähtelyt siirretään värähtelynmuuttimeen mekaanisesti lujasti liitetyllä sonotrodilla (torvi). Sulajuoksuiseen juotteeseen upotettaessa syntyy torven pään ympärille kavitaatio. Välikeprofiilikehyksen yhteenjuotet-tava kulma upotetaan juotteen kavitaatioalueeseen. Tämä saa aikaan hankausvaikutuksen juotteen ja kehyksen kulman väliseen rajapintaan. Lisäksi ultraäänivaikutus alentaa melkoisesti juotteen pintajännitystä. Epäpuhtaudet ja oksidit, jotka estäisivät kostumisen poistetaan, niin että juotettava osa on mekaanisesti ja kemiallisesti puhdas. Näin ollen tapahtuu kulmaliitoksien välitön ja moitteeton kostu-tus juotteella. Välikeprofiilikehyksen kulmaliitokset muodostavat sen jälkeen homogeenisen liitoksen ilman huokoisia vyöhykkeitä. Näin on optimilla tavalla täytetty tiiviysvaatimukset.

Claims (7)

57301

1. Kohomeistetty kevytmetallinen, etenkin alumiininen kulma-side moninkertaisten eristyslasiruutujen välikeprofiilien kulmittaiseksi yhteenliittämiseksi, joka kulmaside muodostuu pääasiassa kulma-kappaleesta (1), jonka haarat (2) on sovitettu välikeprofiilien (3) poikkileikkausaukon mukaisiksi ja joissa haaroissa (2) on kiinnitys-elementtejä, tunnettu siitä, että kiinnityselement.it muodostuvat kalottimaisista kohoumista (4), jotka ulkonevat kulmakappaleen (1) haarojen (2) ulkopinnoista, ja että kulmakappaleen (1) kulma- alueen molemmilla sivuilla on kohomeistetty uloke (6), joka on lovet- - tu kulmakappaleen (1) taivutetun selkämyksen (5) suuntaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulmaside, tunnettu siitä, että kulmakappaleen kummassakin haarassa on kalottimainen _ kohouma (4), jonka halkaisija on 1 - 5 mm ja jonka korkeus on 0,3 - 1,0 mm.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kulmaside, tunnettu siitä, että kalottimaiset kohoumat (4) on sijoitettu kulmakappaleen (1) haarojen (2) pituusakselille ja lyhyemmälle etäisyydelle ulokkeesta (6) kuin haarojen vapaista päistä.

4. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 1-3 mukainen kulmaside, tunnettu siitä, että ulkokkeilla (6) on välikeprofiilien (3) seinämäpaksuutta vastaava korkeus ja että niissä on vastepinnat (7) välikeprofiilien päitä varten.

5. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 1-5 mukainen kulmaside, tunnettu siitä, että ulokkeitten seinämät on meistetty ohuiksi.

6. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 1-5 mukainen kulmaside, tunnettu siitä, että kulmakappaleen (1) suorakulmaisessa perusmuodossa kumpaankin ulokkeeseen (6) muodostettu rako (8) levenee avointa ulkopäätään kohti.

7. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 1-6 mukainen kulmaside, tunnettu siitä, että kulmakappaleen (1) haarat (2) suippenevat vapaata päätään kohti.