FI65121B - Mellan rutorna av ett dubbelt glaserat foenster insaettbart elment foer vaerme- och/eller ljudisolering - Google Patents

Description

ES^I M ««KUULUTUSJULKAISU £ C Λ O 1 jjgr? IBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT ÖDI^ • «SS C (45) | T ' 4 ' ^ ^ (51) Kv.m.3/fc*.ct3 E 06 B 3/66 SUOMI —FINLAND (21) *M.ittll»l»«ny· — Pmntamekntaf 793081 (22) HakemltpUvi — AiNeknlnpdag Oi.10.79 (23) AlkupUvi —Glltl|li«tada| 0^.10.79 (41) Tullut fulklMfctl — Bllvtt offumllg 18.0 5.8 0

Patentti- ]· r«kl*t«rihallitu< NlhtlrikXpron {. ku^ultubun pvm.-

Patant- och registantjrralaan ' Am&kan uttagd och utl^kriftM publican* 30.11.83 (32)(33)(31) Pyy*«tty «tudkuui—Ba|«nl prtoritut 17.11.78

Sveitsi-Schveiz(CH) 11822/78-2 (71) Gebruder Sulzer Aktiengesellschaft, Winterthur, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Paul Grether, Seuzach, Sveitsi-Schveiz(CH) (7*0 Oy Kölster Ab (5**) Kaksinkertaisesti lasitetun ikkunan ruutujen väliin pantava elementti lämpö- ja/tai äänieristystä varten - Mellan rutorna av ett dubbelt glaserat fönster insättbart element för värme- och/eller ljudisolering

Keksinnön kohteena on kaksinkertaisesti lasitetun ikkunan ruutujen väliin pantava elementti lämpö- ja/tai äänieristystä varten, jossa kaksi kaksiaksiaalisesti jännitettyä läpinäkyvää kalvoa on yhdistetty keskenään kehänsä sivuja pitkin, jolloin tätä kalvoparia pidetään jännittyneenä kehysten avulla.

On tunnettua, että kaksi- tai useampiruutuisen ikkunan läm-mönläpäisylukua voidaan huomattavasti pienentää valoa läpi päästävillä tekoainekalvoilla, jotka on jännitetty ikkunaruutujen väliseen ilmatilaan (sveitsiläiset patenttijulkaisut 351 095? 424 181; 588 627) .

Huolimatta kahden ruudun väliin pingotettujen kalvojen korkeasta teknisestä tehokkuudesta ja huolimatta vähäisistä materiaalikus- 2 65121 tannuksista eivät mainittua lajia olevat eristysikkunat tähän saakka käytännössä ole lyöneet itseään läpi. Syy tähän on ilmeisesti siinä, että kaksiaksiaalisen taivutuksen ja kaksiaksiaali-sesti jännitettyjen kalvojen kiinnittämisen vaikeuksia ei tähän saakka ole ratkaistu taloudellisella tavalla. Lisäksi aiheuttaa ilmeistesti vaikeuksia myös pitää kalvoja poimuttomina jännitettyjen kalvojen ja niiden kiinnityskohtien välisten lampolaajentumisten ja -kutistumisten ollessa erilaisia.

Keksinnön tehtävänä on sen vuoksi luoda mainittua lajia olevan ikkunan ruutujen väliin pantavaksi tarkoitettu eristyselement-ti jännitetyistä kalvoista, jossa ikkunassa kalvot yksinkertaisella ja taloudellisella tavalla - ilman suuria investointikustannuksia, esimerkiksi erityisistä jännityslaitteista johtuvia - kulloinkin voidaan kiristää koko sivun pituudelta yhdenmukaisesti kaksiaksiaa-lisesti ja pitää jännitetyssä tilassa. Lisäksi eristyselementiltä vaaditaan, että myös kiinityskohtien ja kalvojen välisten lämpölaajenemisten ollessa erilaisia kalvot jäävät jännitetyiksi poimuttomina.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan patenttivaatimuksessa 1 mainittujen tunnusmerkkien avulla. Esimerkiksi hitsaamalla, liimaamalla, ompelemalla tai kiristämällä voidaan valmistaa luja liitos kulloinkin kahdesta kalvosta, joiden paksuus edullisesti on alueella 10-30 /ani.

Koko sivunpituudelta yhtenäiset jännitysvoimat saavutetaan kalvoliitoksen ja/tai jännittämättömän ikkunankehyksen siihen päin olevan rajapinnan muodostamisella yksipuolisesti ja jatkuvasti kaarevan käyrän mukaisesti, joka edullisesti voi kulkea - ainakin likimain - vapaasti olevan kannattajan taivutusviivaa vastaavasti tai vapaasti riippuvan köyden köysikäyrän mukaisesti. Tietenkin on mahdollista tiettyjen toleranssien puitteissa korvata nämä vain suhteellisen komplisoidulla menetelmällä aikaansaatavat taivutusviivat ympyränkaarilla tai muilla yksinkertaisemmilla funktioilla. Lisäksi voidaan - liitoksen ja jännittämättömien ikkunankehyksien välistä etäisyyttä varten - saada haluttu käyrä myös jakamalla resultoiva, lopullinen käyrämuoto molempien elementtien - ts. kalvoliitoksen ja jännittämättömän ikkunankehyksen - rajaviivoille ja/tai vastaavasti muodostettujen, edullisesti elastisten välikappaleiden avulla.

3 65121

Niinpä on mahdollista sallittujen toleranssien sisällä varustaa vastaavasti muovattavat, esimerkiksi kehyksen onttoprofiilina muodostetut jännitysvälineet suoralla, ulommalla rajapinnalla ja liittää kalvot yhteen haluttua käyrää pitkin. Toisessa mahdollisuudessa, jossa käytetään samoin suoria tai vain hieman käyristettyjä, profiloituja ikkunankehyksiä, muodostetaan kalvojen liitos samoin suoraksi tai vain heikolla kaarevuudella varustetuksi ja upotetaan näiden kahden elementin väliin vastaavasti muotoiltu välikappale, joka voi tarkoituksenmukaisesti olla valmistettu tekoaineesta.

Edullisesti varustetaan uudet eristyselementit itsekantaval-la kehyksellä, niin että ne voidaan panna yksittäiselementteinä myös jo olemassa olevien kaksoisikkunoiden väliin jälkeen päin. Kehykset voivat tällöin olla joko sisäkehyksiä tai myös ulkokehyk-siä.

Jännitysvälineiden aiheuttamia jännitysvoimia pidetään niin alhaisina kuin mahdollista, noin 12 ;um paksulle polyesteriperustai-selle, kauppalaatua olevalle kalvolle riittävät esimerkiksi jännitysvoimat 0,6 - 1,2 N/cm sivupituutta, jotta kalvo kiristettäisiin kireälle ja ilman poimuja epätasaisuuksia.

Muut keksinnön mukaisen elementin edulliset yksityiskohdat on esitetty muissa patenttivaatimuksissa.

Seuraavassa selostetaan keksintöä sovellutusesimerkin avulla piirustukseen viitaten, jossa kuvio 1 esittää kaavamaisena, päältä katsottuna kuvana uuden eristyselementin ensimäistä sovellutusesimerkkiä jännittämättömäs-sä tilassa; kuvio 2 on samanlainen kuvaus kuin kuvio 1 toisesta, kuvion 1 suhteen jonkin verran muunnetusta uuden elementin sovellutusmuodosta; kuvio 3 esittää kaavamaisesti - rajoittuen yhteen pitkään sivuun - kuvion 2 erästä muunnosta; kuvio 4 esittää suuremmassa mittakaavassa osaa kuviosta 1; kuvio 5 esittää leikkausta V-V kuviosta 4; kuvio 6 esittää leikkauksessa VI-VI- kuviosta 7 ja samoin kuvioon 2 verrattuna suuremmassa mittakaavassa osaa ikkunasta, joka on varustettu kuvion 2 mukaisen sovellutusmuodon mukaisilla elementeillä; 4 65121 kuvio 7 on leikkaus VII-VII kuviosta 6; kuvio 8 esittää kuvion 6 kuvausta vastaavasti ikkunan toista sovellutusmuotoa, kuviot 9 ja 10 ovat leikkauksia IX-IX ja X-X kuviosta 8; kuvio 11 on leikkaus XI-XI kuviosta 12 uuden elementin viimeisestä muunnoksesta, jälleen rakennettuna ikkunan sisään ja kuviot 12 ja 13 ovat leikkauksia XII-XII ja XIII-XIII kuviosta 11.

Kuviossa 1 on kehän kaikkia neljää sivua pitkin kaksi kauppa-laatua olevaa läpinäkyvää kalvoa, jotka esimerkiksi muodostuvat polyesteristä ja joiden paksuus on 12 jim, yhdistetty keskenään. Kaikissa esitetyissä sovellutusesimerkeissä nämä liitokset muodostuvat hitsaussaumoista 2, jotka on valmistettu hitsauskoneiden avulla.

Yhdenmukaisen kaksiaksiaalisen jännityksen tuottamiseksi kalvoihin 1 jännityksestä päästämisen jälkeen voivat hitsaussaumat 2 tällöin kulkea yksipuolisesti kaarevan, jatkuvan käyrän mukaisesti edullisesti yhdenmukaisesti kuormitetun, jännittämättömän kannattimen taivutusviivan mukaisesti (kuvio 1) tai vapaasti riippuvan köyden köysikäyrän mukaisesti (kuvioll). Nämä korkeamman asteen paraabeleja kuvaavat käyrät voivat olla kuitenkin korvattu yksinkertaisempien funktioiden käyrillä likimäärin, edullisesti kartioleikkaus-käyrillä, erityisesti ympyränkaarilla. Itsestään selvää, on että on mahdollista myös kalvojen liitokset tehdä suoran sauman muodossa (kuviot 2 ja 3) ja tuottaa keksinnön mukaan vaadittu etäisyyden muutos vastaavaan kehyssivuun jännittämättömässä tilassa kehyssivun käyränmuodolla, mihin tullaan vielä myöhemmin.

Yksittäisen käyräviivan tai köysikäyrän tai likiarvona käytetyn yksinkertaisemman käyrän tarkka muoto on riippuvainen kulloisenkin, kehysmateriaalin tai -profiilin materiaali- ja muototunnus-arvoista - kuten esimerkiksi kehysmateriaalin kimmomodulista ja profiilipoikkileikkauksen hitausmomentista. Lisäksi vaikuttavat käyrien laskentaan kiristettävien kalvosivujen pituus tai jännemitta ja kiristysvoimat. Näitä pidetään niin pieninä kuin mahdollista ja ne ovat juuri niin suuret, että niiden vaikutuksesta keskenään yhdistettyjen kalvojen 1 kaikki poimut ja epätasaisuudet tulevat tasatuiksi. Tähän saakka tehdyissä koesovellutuksissa 12 ^pm paksuisilla kalvoilla ovat esimerkiksi kiristysvoimat 0,6-1,2 N/cm:n sivupi- 5 65121 tuutta kohden osoittuneet sopiviksi.

Kalvosaumojen 2 valmistaminen laskettujen käyrien mukaan on yksinkertaistettavissa olosuhteiden mukaan hitsaus-, ompelu-tai liimauskoneiden ohjelmoitavalla, elektronisella ohjauksella; edelleen tehdään valmistuksen yhteydessä esimerkiksi sillä tavoin, että muodostamalla ensiksi liitossaumat 2 valmistetaan yksi, kehän suunnassa suljettu pussi kahdesta päällekkäin sijoitetusta tiukasta - mutta ei vielä kiristetystä - kalvosta, ja sen jälkeen leikataan nurkat pois. Näin syntyvien aukkojen 3 kautta työnnetään kahden kalvon 1 väliin kiristysvälineenä toimivan sisäkehyksen (kuviot 1...7) kehyssivut 4 tai 9, puristussauvat 6 (kuviot 11...13) tai- käytettäessä ulkokehystä 7- elastiset putket 8 (kuviot 8...10).

Ensimmäisessä esitetyssä sovellutusmuodossa (kuviot 1...4 ja 5) jossa kalvojen 1 liitossaumat 2 kulkevat käyräviivan mukaisesti, kehyssivut 4 ja 9 ovat suoria, kehysprofiili (kuvio 5) muodostetaan edullisesti suorakulmaputkiprofiiliksi. Jokaisen kehyssivun 4 tai 9 päässä on kehyksen sisustaan päin käännetty profiilin suorakulmio-sivu loitonnettu tietylle pituudelle, jotta mahdollistettaisiin kulloinkin vierekkäisten kehyssivujen 9 tai 4 sisään työntäminen.

Kehyssivujen 4 ja 9 kiristäminen aikaansaadaan - kuten kuvioissa 1 ja 2 on nuolilla merkitty - kulmassa toistensa suhteen olevien sivujen 4 ja 9 pituussuunnassa.

Kuten kuvio 4 esittää, kiristetään sisäkehys kuvion 1 mukaan vipumaisesti vaikuttavan kiristystyökalun 11 avulla; elastisina lii-toselementteinä yksittäisten kehyssivujen 4 ja 9 välillä toimivat tällöin hiusneulamaisiksi taivutetut lehtijouset 10, jotka kulloinkin on pistetty kehyssivun 4 tai 9 avoimen profiilin sisään, tuettu ympärikäännetyllä päällä kehysprofiilin reunalla ja siten varmistettu liukumista vastaan kehyssivujen 4 tai 9 sisään. Jousien 10 toinen pää tukeutuu viereisessä kehyssivussa 9 tai 4 olevaan pulttiin 12. Jousien 10 jousivakio on mitoitettu niin, että jousien 10 avulla tuotetaan tarvittavat kiristysvoimat kalvon hitsauksen ja kehyssivujen valmistustoleranssien tasoittamiseksi ja myös kalvojen 1 ja kehyssivujen 4 tai 9 erilaiset lämpölaajenemiset tulevat tasoitetuksi. Jouset 10 on - esimerkiksi sovittamalla niiden lehtileveys kehyssivujen 4 ja 9 sisäpuoliseen profiilileveyteen - muodostettu si- 6 65121 ten, että sivujen 4 ja 9 profiilin sisään menevien jousiosien avulla estetään kehyssivujen 4 ja 9 sivuttainen kääntyminen pois kuormitettaessa.

Kehyssivujen 4 ja 9 sisäonkaloon voidaan panna täytteeksi rakeistettua tuotetta 13 ja siten poistaa ilmasta kalvojen 1 välistä kosteus kehysprofiileissa olevien hienojen porausten 23 kautta. Rakeistetun tuotteen 13 virtaaminen ulos profiilionkalosta estetään sivujen 4 ja 9 päässä jousella 10 ja muutoin tulpalla 14.

Kosteutta sitovina rakeistettuina tuotteina ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi niinkutsutut fysikaaliset kuivausaineet, joihin kosteus adsorboituu. Näitä seoliitti-perustalle valmistettuja aineita on kaupan ja ne ovat tunnettuja molekyyliseulan käsitteellä .

Jännitettäessä kumpaakin, päätetilanteessa suorakulmaisesti toistensa suhteen olevia sivuja 4 ja 9 tarttuu työkalu 11, joka tukeutuu sivuun 9, jousen 10 toiseen päähän, painaa tätä kasaan ja työntää kehyssivujen 4 ja 9 vastakkainen suunnattuja päitä toistensa suhteen. Jos kehyssivut 4 ja 9 sijaitsevat kiristettyä kehystä varten oikeassa asennossa, niin pannaan pultti 12 sivujen 9 ja 4 toiseen päähän, jousen 10 pää pannaan sen jälkeen pois ja työkalu 11 irrotetaan. Työkalun 11 yksittäisten osien liikkumissuunnat kiristettäessä kehyssivuja 4 ja 9 vastakkain on merkitty kuvioon 4 nuolilla.

Kuvion 2 mukainen sovellutusesimerkki eroaa vain yksityiskohdissa kuvion 1 mukaisesta sovellutusesimerkistä. Ensiksi toisessa esimerkissä saumat 2 ovat suorat ja kehyssivut 4 ja 9 on muodostettu kaareviksi, jolloin yleensä metallilevyistä valmistetut kehyssivujen 4 ja 9 profiilit taivutetaan yksinkertaisiksi ympyrän-kaariksi, jos on tarpeen, saadaan sovittaminen taivutusviivoihin tekoaineisten välielimien 15 avulla, jotka liimataan ulkopuolelle metalliprofiilien päälle. Välielin 15 voi tällöin yksinkertaisuuden vuoksi samoin olla taivutettu ympyränkaareksi ja yksistään metalli-profiilin suhteen suuremman elastisuutensa ansiosta voidaan aikaansaada sovittaminen taivutusviivaan. Mutta - korkeampia vaatimuksia varten - on myös mahdollista antaa välielimen 15 ulommalle rajalla kaarevan taivutusviivan muoto, ts. - kuten välielin 15 a kuviosssa 3 selventää - suurentaa sen kannan korkeutta ympyränkaarena muodos- 7 65121 tetun kaaren suhteen keskustasta ulos molempiin suuntiin jatkuvasti.

Ensimmäisten esimerkkien jouset 10 on korvattu kehyssivujen 4 ja 9 avoimen profiilin sisään toisessa päässä sovitetuilla sisään pistettävillä kappaleilla 16, joiden ulos pistävissä päissä on kierre 17, johon voi olla ruuvattuna ruuvipultti 18 (kuvio 6), jonka pää on upotetusti laakeroitu levyyn 19. Tämä levy 19 päättää viereisen kehyssivun 4 tai 9 toisen pään.

Kuviossa 7 on yhdysikkunan rakentamiseksi käytetty kuviossa 3 esitetyn sovellutusmuodon eristyselementtejä, kuten kuvion 6 kuvauksesta on havaittavissa. Kuvion 2 mukaisista eristyselementeistä kaksi on tällöin työnnetty välielementtien 24 tai 29 pitkittäis-raon 20 sisään, jotka elementit muodostuvat lämpöä heikosti johtavasta tekoaineesta. Välielementtien 24 tai 29 poikkileikkaus on olennaisesti W-muotoinen, jolloin kolmeen haaraan on muodostettu kosteutta absorboivalla rakeistetulla aineella 13 täytettyjä onkalolta 22, jotka porausten 23 kautta ovat yhteydessä kahden eris-tyselementin toisiinsa päin olevien kalvojen 1 välisen ilmatilan kanssa tai yhdysikkunan kalvon 1 ja ruudun 21 kanssa.

Välielementtien 24 tai 29 W-poikkileikkauksen molemmat vapaat haarat on esimerkiksi molemmin puolin tarttuvien liimakaista-lelden 25 avulla kiinnitetty ruutuihin 21. Välielementtien 24 tai 29 kantaosien yli on työnnetty kaasutiiviinä tiivistyksenä kosteuden tunkeutumista vastaan ulkoa päin U-muotoisia suojuksia 26 tai 27. Näiden ja ruutujen 21 väliin jäävät välitilat on täytetty vähäisen lämmönläpäisevyyden omaavalla kitti- ja/tai hartsimassalla 28, joka toimii sekä liimaus- että tiivistysmassana.

Koska erityselementit on muodostettu itsekantavina yksittäiskappaleina ja ikkunaruudut 21 sen vuoksi eivät millään tavoin ota vastaan kiristysvoimia eikä niillä tarvitse olla kannatustehtäviä, ovat liimakaistaleilla 25 tai massalla 28 valmistetut liimaliitokset, joiden olennaisesti täytyy vaikuttaa ennen kaikkea ainoastaan kosteustiivistyksinä, lujuudeltaan täysin riittäviä.

Ulkokehykset 7, jotka toimivat kiristysvälineinä kuvien 8...10 mukaisissa eristyselementeissä, on samoin muodostettu pro-fiilikehyksinä; niiden kehyssivuilla 34 ja 39 on kuvioissa 9 ja 10 esitetty olevan profiilipoikkileikkaus, jossa on kaksi kehyssivujen 34 ja 39 yli kulkevaa onttoa tilaa 30 ja 31. Ulompi ontto tila 30 65121 on jälleen täytetty kosteutta absorboivalla rakeistetulla aineella 13, jota toisessa päässä tulpilla 14 ja toisessa päässä tekoainetta olevien sisään työnnettyjen suljinkappaleiden 32 avulla estetään tulemasta ulos.

Tässä sovellutusesimerkissä kalvojen 1 liitossaumat on muodostettu suoriksi ja jännityksettömässä tilassa kehyssivut 34 ja 39 on taivutettu taivutusviivan mukaan tai ympyränkaaren mukaan.

Kalvojen 1 ja/tai kehyssivujen 35 ja 39 taivutuksen liitos-saumassa olevien valmistusepätarkkuuksien tasaaminen saadaan tässä elastisten putkikappaleiden 8 avulla, jotka - samoin kuin kehys-sivut 4 ja 9 tähän saakka kuvatuissa sovellutusmuodoissa - työnnetään kalvojen 1 välissä olevien aukkojen 3 läpi. Putkikappaleet 8, jotka on muodostettu tekoaineesta ja varustettu vaippalinjaa pitkin raolla, sijaitsevat kehyssivujen 34 ja 39 ontoissa tiloissa 31.

Kuten niiden halkaisijan erilainen kuvaus kuvioissa 9 ja 10 näyttää, puristetaan ne yhteen - kulloinkin paikallisten jännitysten mukaan - mainittujen valmistustoleranssien tasaamiseksi enemmän tai vähemmän.

Kahden vierekkäisen kehyssivun 34 ja 39 molemmpinpuolinen littäminen saadaan U-muotoisten päätekappaleiden 33 avulla, jotka työnnetään jokaisessa nurkassa toisen kehyssivun 34 tai 39 onttoihin tiloihin 30. Päätekappaleet 33 toimivat kiristetyssä tilassa tukilaakereina toisen, viereisen kehyssivun 39 tai 34 tukemiseksi, jolloin päätekappaleet 33 viereisten kehyssivujen 39 tai 34 sisään pistettyjen suljinkappaleiden 32 kanssa on ruuvattu tekoainetta olevien ruuvien 35 avulla.

Vesihöyrytiivistä suljentää varten on kummankin kehyssivun 34 tai 39 jokaisen nurkan tai puskukohdan yli työnnetty kalottimai-nen kulmakappale 36, jolla on U-muotoinen poikkileikkaus ja yhdistetty reunoistaan kehyssivuihin 34 ja 39 tiiviisti, esimerkiksi juottamalla.

Ruutuihin 21 on kehyssivut 34 ja 39 taasen kiinnitetty kak-sipuolisesti tarttuvien liimakaistaleiden 25 avulla, ulospäin on ulkokehykseen 34 ja 39 ja ruutujen 21 väliin jäävä ontto tila, kuten edellä olevassa esimerkissä, täytetty hartsimassalla 28, niin että koko välitila ruutujen 21 välissä on suljettu kaasutiiviisti.

i: 9 65121

Viimeisen sovellutusesimerkin kiristysväline on taivutettu puristussauva 6, joka kulkee etäisyyselementtien tai kehyssivujen 54 ja 59 raoissa 50. Raoissa 50 on lisäksi rakeistettua ainetta 13, jota pidetään paikallaan raoissa kuituainetta olevan kuitumaton 51 avulla.

Yhdenmukaista kaksiaksiaalista kiristystä varten tarvittava kummankin kalvon 1 liitossauman kaarimuoto vastaa tässä ainakin likimain köysikäyrää, joka päinvastoin kuin edellisessä esimerkissä kulkee ulospäin kuperasti, koska ei aiheuteta vetoa, vaan - puristussauvojen 6 johdosta - puristusta.

Päästään tekoaineesta muodostuvat kehyssivut 54 ja 59 on samoin tekoaineesta valmistettujen nurkkakappaleiden 55 avulla yhdistetty toisiinsa, ts. pintoja 52 ja 53 pitkin hitsattu näihin, jolloin raot 50 muuttuvat kappaleissa 5 oleviksi raoiksi 56.

Rakojen 56 toisella sivulla on hiukan vinosti sisäänpäin kalteva pääteseinä 57, jolle pyöristetty puristussauvan 6 pää tukeutuu, jolloin pääteseinän 57 viistous estää puristussauvan kulkemisen sisäänpäin kiristyksen yhteydessä.

Jokaisen puristussauvan 6 toinen pää on johdettu porauksen 58 läpi kappaleen 55 massiivisen osan sisään, jonka ulompaan alueeseen on leikattu kierre 60. Tähän ruuvataan asetusruuvi 61, jonka avulla saadaan puristussauvan 6 jännittäminen.

Myös tässä ikkunan sovellutusmuodossa suorittavat metalli-suojukset 46 ja 47 samoin kuin hartsimassa 28 jo useaan kertaan kuvatut tehtävät.

Claims (4)

10 651 21

1. Kaksikertaisesti lasitetun ikkunan ruutujen (21) väliin pantava elementti lämpö- ja/tai äänieristystä varten, jossa kaksi kaksiaksiaalisesti jännitettyä läpinäkyvää kalvoa (1) on yhdistetty keskenään kehänsä sivuja pitkin, jolloin tätä kalvo-paria pidetään jännittyneenä kehysten (4,9) avulla, tunnet-t u siitä, että kummankin kalvon (1) kaksiaksiaalista jännitystä varten on varattu erilliset, kulmista avoimen kalvoparin väliin vedetyt sisäkehysprofiilit (4,9) tai elastiset putket (8) tai painesauvat (6), jolloin sisäkehysprofiilit (4,9) on yhdistetty keskenään ja jännitetty, kun taas putket (8) ja painesauvojen (6) päät on yhdistetty ja jännitetty ulkokehysprofiilien (34,39; 54,55,59) avulla ja että edelleen jännittämättömässä tilassa välimatka kummankin kalvon (1) yhdyssauman (2) ja siihen kuuluvan sisäkehysprofiilin (4,9) tai ulkokehysprofiilin (34,39) tai painesauvan (6) rajapinnan välillä kasvaa keskeltä päiden suuntaan yksipuolisesti kaarevan, jatkuvan käyrän mukaan ja että lopuksi jännitetyt kalvot (1) ovat irrallisia sisäkehysprofiileihin (4,9), putkiin (8) ja painesauvoihin (6) sekä ulkokehysprofiileihin (34,39;54,55,59) nähden, kiinnittymättä niihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että yksipuolisesti kaareva, jatkuva käyrä kulkee likimain kalvojen (1) yhdenmukaisesti kuormittaman kannattimen taivutuslin-jaa vastaavasti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että sisäkehysprofiilien (4,9) tai ulkokehysprofiilien (34,39) tai painesauvojen (6) ja kalvojen (1) yhdyssauman (2) väliin on järjestetty elastiset välielimet tai putket (15 tai 8).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementti, tunnettu siitä, että sisäkehysprofiilit (4,9) on jännitetty toisiinsa nähden jousikiinittimillä (10).