FI56663C - Saett att styra en hiss foer medelstora och hoega faerdhastigheter och styranordning foer utfoerande av saettet - Google Patents

Description

r-η .... KUULUTUSJUUCAISU rrCC-¾ [B] (11) UTLAGGN) NGSSKRIFT 56663 C Patentti myönnetty 10 C3 1930 (45) Patent meddelat ^ ^ (51) Kv.ik.*/Int.ci.* B 66 B 1/28 SUOMI — FINLAND (21) p»tenttlh*kemu* — PttenttiMöiciiIng 3079/70 (22) H»k*mi*pllvi — Ansttknlngtdag 17.11.70 ^^^ (23) AlkupUvl—Giltlghetsdag 17.11.70 (41) Tullut julkiseksi— Blivlt offcntllg

Patentti-ja rekisterihallitus /44) Nshtsvik..^ j. kuutjuik^un pvm.-

Patent· och registerstyrelsen AnaBkan utlagd och utl.skriften publicerad 30.11.79 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird priority 16.11.69

Sveitsi-Schveiz(CH) 17259/69 —, (71) Inventio Aktiengesellschaft, 6052 Hergiswil NW, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Marcel Schibli, Kiissnacht a.Rigi, Sveitsi-Schveiz(CH) (7^) Leitzinger Oy (5^) Menetelmä hissin ohjaamiseksi keskisuurilla ja suurilla ajonopeuksilla ja ohjauslaitteisto menetelmän suorittamiseksi - Sätt att styra en hiss för medelstora och höga färdhastigheter och styranord-ning för utförande av sättet

Kyseinen keksintö koskee menetelmää ja ohjauslaitteistoa hissin ohjaamiseksi keskisuurilla ja suurilla ajonopeuksilla, jossa on kier-roslukusäädetty käyttölaite ja askelkytkinmekanismilla varustettu valitsin pysähdyksen ennalta määräämiseksi, jolloin käyttölaitteelle ohjataan pitoarvoanturilta kiihdytystä varten ensimmäinen kasvava pitojännite ja määrätyllä kohdalla matkaa ennen kutakin pysähdystä synnytetään starttipulssi jarrutuspitoarvoa varten, joka käynnistää toisen, kuljetusta matkasta riippuvaisesti pienenevän pitoarvojännitteen, joka syötetään käyttölaitteelle samalla tavoin hissin het-kellistä ajonopeutta vastaavan jännitteen kanssa pitoarvojännitteeksi hissin hidastamiseksi.

Hisseillä, joilla on pieni ajonopues, saavutetaan nimellisajonopeus kuliakin kuikumatkalla riippumatta kulkuetäisyydestä. Jarrutusmatka on lisäksi vakiopituinen ja jarrutuksen aloittaminen tapahtuu riippumatta lähtökerroksesta aina samalla kohtaa ennen tavoitekerrosta.

Tämä kohta on useimmiten merkitty jarrutusmatkan päähän tavoiteker-roksesta hissikuiluun järjestetyllä korvakkeella.

Hisseillä, joilla on suurempi ajonopeus, ei nimellisajonopeutta saavuteta määrätyllä lyhyellä matkalla, jossa nimellisajonopeutta vastaavien / 2 56663 kiihdytys** ja hidastusmatkojen summa on suurempi kuin lähtö- ja tavoi-tekerroksen välinen etäisyys. Jarrutusmatka ei tässä ole enää vakio-pituinen ja jarrutuksen aloittaminen tapahtuu lähtökerroksesta riippuen eri kohdilla matkaa ennen tavoitekerrosta.

Tämä seikka otetaan useimmilla hisseillä, joilla on suurehkot ajonopeudet, huomioon siten, että järjestetään kaksi tai kolme porrastettua nimellisajonopeutta ja kutakin matkaa varten valitaan suurin kyseisellä ajomatkalla vielä saavutettavissa oleva nimellisajonopeus. Tästä huolimatta joudutaan kuitenkin suorittamaan koko joukko matkoja, joil-la on erilaiset kulkutiet, samalla nimellisajonopeudella. Koska ni-mellisajonopeuksien suuruuksien valinta täytyy suorittaa siten, että kukin porrasarvo määräytyy vastaavan kuljettavan matkatyypin lyhimmän kulkumatkan mukaan, joudutaan kaikki tämän matkatyypin pitemmät ajomatkat suorittamaan epäedullisemmissa olosuhteissa ts. käyttämällä enemmän aikaa. Tämä epäkohta voitaisiin teoreettisesti estää siten, että kaikille mahdollisille ajomatkoille olisi järjestetty kullkein oma nimellisajonopeus. Käytännössä tämä kuitenkaan ei ole mahdollista siihen tarvittavista suurista kustannuksista johtuen, erityisesti kerrosta kohti tarvittavien hissikuilussa olevien korvakkeiden suuren lukumäärän vuoksi.

Tunnetaan kylläkin jo ohjauslaitteisto, jota käytetään ainoastaan suurilla nimellisajonopeuksilla ja jossa kutakin kulkumatkaa varten säädetään automaattisesti optimaalinen ajonopeus. Tässä laitteistossa käytetään ns. valitsinta, jossa on joukko porraskerroksiin järjestetty- ~ jä kutsumuisteja ja hissikorin asemasta riippuvien impulssien avulla ennakolla etukäteen kytketty askelkytkinlaite, jossa on joukko yksityisiin porraskerroksiin järjestettyjä asemanmääritysyksikköjä ja "" joka synnyttää pysäytyssignaalin, mikäli askelkytkinlaite saavuttaa aseman, joka vastaa kerrosta, jota varten järjestettyyn kutsumuistiin on varastoitu kutsu. Lähdössä annetaan kierroslukusäädetylle käyttölaitteelle etukäteen määrätyn kiihtyvyyslain mukaan lisääntyvä pitojännite ja aloitetaan samanaikaisesti määrätyn hidastuvuuslain mukaan vähenevä, kullakin hetkellä lähimmän tavoitekerroksen saavuttamiseksi tarvittavaa suurinta sallittua nopeutta vastaava jarrutuspitojännite. Valitsin kytkee tällöin kytkinaskeleen välityksellä edelleen seuraavana olevaa kerrosta vastaavaan asemaan. Niin pian kuin molemmat pitojän-nitteet ovat saavuttaneet saman jännitearvon, saa käyttö, mikäli valitsimesta tulee pysäytyssignaali, jarrutuspitojännitteen. Mikäli tällä 56663 hetkellä ei kuitenkaan ole annettu mitään pysäytyssignaalia, kytkeytyy valitsin kytkinaskeleen välityksellä ja aloittaa samanaikaisesti uuden määrätyn hidastuvuuslain mukaan vähenevän, kullakin hetkellä vähimmän tavoitekerroksen saavuttamiseksi tarvittavaa, suurinta sallittua ajonopeutta vastaavan jarrutuspitojännitteen. Tämä toiminta-järjestys toistuu niin kauan, kunnes valitsin saa pysäytyssignaalin.

Tässä laitteistossa arvioidaan joka hetki lähimmän pysähdyskerroksen saavuttamiseen vielä sallittavissa oleva ajonopeus ja siihen kuuluva _ jarrutus-pitoarvokäyrä. Tämän vuoksi muodostuvat kustannukset kuitenkin niin suuriksi, että tämän periaatteen käyttöä voidaan ajatella korkeintaan suurnopeushisseissä.

Kyseisen keksinnön tarkoituksena on saavuttaa kompromissiratkaisu sellaisen kalliin ohjausjärjestelmän, jossa kaikki matkat suoritetaan optimaalisella ajonopeudella, ja sellaisen porrastetuilla nopeuksilla varustetun järjestelmän välillä, jossa ainoastaan muutamilla matkoilla käytetään optimaalista ajonopeutta. Uudessa ratkaisussa vältytään ennen kaikkea kalliilta, kulloinkin käytettävän suurimman sallitun ajonopeuden arvioinnilta ja optimaalisella ajonopeudella suoritettavien matkojen lukumäärä saadaan pidetyksi niin korkeana kuin mahdollista ilman, että tarvittaisiin suuria määriä porrastettuja, kiinteitä nimellisarvonopeuksia ja hissikuiluun kutakin kerrosta varten järjestettyjä korvakkeita.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että halutussa ajosuunnassa^Olevista kerroksista etsitään peräkkäin mahdollisen kutsun toteamiseksi, jolloin ensin välittömästi lähdön jälkeen syn-_ nytetään pulssisarja, joka askeleittain ja synkronisesti askelkytkee valitsinta ja laskijaa ja joka pulssisarja kohdatessaan kutsun valitsimelta tai saavuttaessaan pulssiluvun, joka määrällä 1 ylittää sitä kerrosta vastaavan luvun, joka voidaan saavuttaa nopeudella, joka ei ylitä ennalta määrättyä ensimmäistä pääajonopeutta , katkaistaan laskijalla ja mikäli kutsua ei esiinny pulssisarjan katkaisemisen jälkeen, askelkytketään valitsinta niillä jarrutusstartti-pulsseilla, jotka kuuluvat ennalta määrättyyn toiseen pääajonopeuteen, kunnes löydetään kutsu, ja että laskijan laskuasennon määrityksen avulla tapahtuu jarrutuspitoarvojännitteen valinta, joka vastaa esiintyvää ajonopeutta, ja sen starttipulssin valinta, joka on johdettava pitoarvon anturille ja joka kuuluu tavoitteena olevalle kerrokselle sekä kuuluu valitulle ajosuunnalle ja ajonopeudelle.

4 £6663

Menetelmän suorittamiseksi ehdotetaan ohjauslaitteistoa, jolle on tunnusomaista, että hissikoriin kutakin ajosuuntaa varten on järjestetty yksi ensimmäistä ja yksi toista pääajonopeutta varten tarkoitettu kuilukytkin, jota voidaan käyttää hissikuilussa olevilla korvakkeilla, jotka ovat kiinnitetyt hissikuiluun kyseistä pääajono-peutta vastaavan teoreettisen jarrutusmatkan päähän ennen kerroksia ja kuilukytkimen pulssit ovat johdetut valintalaitteeseen, joka valitsimeen syötetyistä ajosuuntasignaaleista ja laskijan ajonopeus-signaaleista riippuvaisesti antaa valittua ajosuuntaa ja ajonopeutta vastaavat pulssit pitoarvon käynnistimeen, joka estää näiden kulun _ estokytkentään johdetusta ulosmenosignaalista riippuvaisesti tai johtaa nämä edelleen pitoarvojännitteen anturille, jossa laskijaan johdetusta nppeussignaalista riippuvaisesti synnytetään ensimmäiseen tai toiseen pääajonopeuteen kuuluva hidastus-pitojännite ja että pulssianturi askelpulsseja varten siihen laskijalta ohjatuista ajo-nopeussignaaleista ja valitsimen pysäytyssignaaleista riippuvaisesti estää pulssien kulun pulssilähettimeltä tai toiselle pääajonopeudelle kuuluvalta kuilukytkimeltä tai ohjaa nämä pulssit valitsimeen tai laskijaan, jolloin laskija asennostaan riippuvaisesti ohjaa estokytken-tää ja synnyttää ajonopeussignaalin.

Oheisissa piirroksissa on esitetty keksinnön eräs edullinen suoritus-esimerkki, jota kuvataan seuraavassa lähemmin. Piirroksissa kuvio 1 esittää hissin tärkeimpiä osia sekä niihin yhdistettyä ohjauslaitteistoa, kuvio 2 esittää pitoarvon lähettimen kytkinkaaviota, kuvio 3 on graafinen esitys hissin ajonopeudesta kahden kerroksen välillä kuljetun matkan funktiona, kuvio 4 esittää hissikuilussa olevien korvakkeiden määrättyä laite-järjestelyä, kuvio 5 esittää NOR-elementin kytkinkaaviota, kuvio 6 esittää NOR-muistin lohkokaaviota, kuvio 7 esittää hidastetun NOR-elementin kytkinkaaviota, 56663 kuvio 8 esittää kippikytkimen kytkentäkaaviota, kuvio 9 esittää bistabiilin multivibraattorin kytkinkaaviota, kuvio 10 esittää ohjauslaitteen kytkinkaaviota ja kuvio 11 esittää hissillä suoritettavien eri matkojen ajodiagrammeja.

Kuviossa 1 on merkitty numerolla 2 ainoastaan osittain esitettyä his-^ sikuilua, jossa kulkee hissikori 3. Hissikori 3 on kiinnitetty nostokoneen M täyttämään nostoköyteen 5 ja sillä kuljetaan esimerkiksi yhdeksään kerrokseen SI - S9, joista tässä kuviossa on esitetty ainoastaan kerrokset S5 ja S6. Merkinnöillä T5 ja T6 on merkitty näissä kerroksissa S5, S6 olevia hissin ovia. Nostokoneen 4 kierros-lukua voidaan säätää. Säätölaite muodostuu tavalliseen tapaan pito-arvon lähettimestä 6, oloarvon lähettimestä 7 ja vahvistimesta 8. Oloarvon lähetin 7 on tässä nostokoneen 4 käyttöakseliin kytketty nopeusmittaridynamo, joka synnyttää käyttökierroslukuun verrannollisen olojännitteen. Olojännite on kytketty pitoarvolähettimen 6 synnyttämää, kulloinkin haluttuun käyttökierroslukuun verrannollista pitojännitettä vastaan. Näistä molemmista vastakkain kytketyistä jännitteistä saatava erotusjännite ohjaa vahvistinta 8, joka puolestaan ohjaa nostokoneen 4 käyttökierroslukua. Numerolla 9 on merkitty ajosuunnan kytkentälaitetta, joka tunnetulla tavalla vaihtaa kulloinkin kyseessä olevan ajosuunnan pitojännitteen navat. Pitoarvon lähetin 6 synnyttää, kuten seuraavassa kuviota 2 selostettaessa tarkemmin ilmenee, hissin koko kulkumatkan ajan pitojännitteen, joka hissin kiihdytyksen aikana lisääntyy ajasta riippuen, samalla kun matka nimellisajonopeu-^ della pysyy vakiona ja joka hissin hidastuksen aikana vähenee hissin hytin kulkeman matkan pituudesta riippuen. Kuljetusta matkasta riippuvaisen pitojännitteen synnyttämiseksi ohjataan pitoarvonlähettimeen 6 johdon LA kautta matkaimpulsseja hissikoriin 3 asennetusta valosähköisestä tunnustelulaitteesta A, joka tunnustelee hissikuiluun 2 järjestettyä, koko hissin kulkemalle matkalle ulottuvaa reikänauhaa 10. Numerolla 11 on merkitty ohjauslaitetta, joka, kun kuviota 10 selostettaessa tarkemmin ilmenee, toisaalta ohjaa johtojen LSW1, LSW2 ja LV2 kautta pitoarvon lähetintä 6 ja toisaalta antaa johdon LF kautta poiskytkentäimpulsseja ns. valitsimelle 12. Ohjauslaitteeseen 11 johdetaan neljästä hissikoriin 3 järjestetystä hissikuilukytkimes-tä MVlu, MV2u, MVld, MV2d vastaavien johtojen LVlu, LV2u, LVld, LV2d 6 $6663 kuiluimpulsseja. Näitä hissihytin kytkimiä käyttävät hissikuilussa olevat korvakkeet F, joita on lähemmin kuvattu kuvion 4 yhteydessä, kun hissikori 3 kulkee ohi.

Valitsin 12 on tunnettu, sveitsiläisessä patenttijulkaisussa 381 831 kuvattu, kokoomaohjaukseen perustuva hissinohjauslaite, jossa on askelkytkinmekanismi. Tässä on yhdeksän kussakin käyttökerroksessa olevaa, hissin kutsujaan järjestettyä muistielementtiä, joita käytetään hissin koriin järjestetyillä hissikutsunantajilia Cl - C9 johtojen LC1 - LC9 kautta. Lisäksi siinä on kahdeksan hissin ylös- _ päin - tai alaspäin kutsujiin järjestettyä muistielementtiä, joita käyttävät ylöspäin kutsun antajat Sul - Su8 tai alaspäin kutsun antajat Sd2 - Sd9 johtojen LSul - LSu8 tai LSd2 - LSd9 kautta. Valitsi- _ men 12 askelkytkinmekanismissa on yhdeksän yksityisiin kerroksiin järjestettyä asemantunnusteluyksikköä ja sen kytkevät irti hissiko-rin asemasta riippuvat kuiluimpulssit, joilla on määrätty ennakko. Annettaessa kutsu määrää valitsin 12 tämän kutsun täyttämiseen vaadittavan ajosuunnan ja antaa johtojen Lu, Ld kautta vastaavat ajosuunta-signaalit ohjauslaitteeseen 11 ja ajosuunnan kytkinlaitteeseen 9.

Lisäksi se synnyttää lähtösignaalin, joka johdetaan johdon LST kautta pitoarvon lähettimeen 6 tämän käynnistämiseksi. Ajon aikana kytkeytyy askelkytkinmekanismi askeleittain irti. Niin pian kuin askelkytkinmekanismi on saavuttanut aseman, joka vastaa kerrosta, jota varten yhteen kutsumuistielementtiin on rekisteröity kutsu, synnyttää valitsin 12 pysähdyssignaalin, joka johdetaan johdon LH kautta ohjauslaitteeseen 11. ~

Kuten kuviosta 2 ilmenee, muodostuu .pitoarvonlähetin 6 ajasta riippuvaisesta pitoarvonlähettimestä 6.1 kiihdytyspitoarvon antamiseksi, _ matkasta riippuvasta pitoarvonlähettimestä 6.2 hidastuspitoarvon antamiseksi, joka on kytketty juurenmuodostajan 6.3 jälkeen ja erottimes-ta 6.4, joka ohjaa siirtymistä ajasta riippuvasta pitoarvon annosta tiestä riippuvaan. Pitoarvon lähetinlaitteessa 6 on kaksi lähtöna-paa 6.5, 6.6, joihin syötetään pitojännite, ja kahdeksan sisääntulo-napaa 6.7 - 6.14. Napoihin 6.7, 6.8 ja 6.9 on liitetty stabiloitu tusavirtalähde, jota ei ole esitetty, jolloin navassa 6,8 potentiaali on 0, navassa 6.7 on positiivinen potentiaali ja navassa 6.9 negatiivinen, samansuuruinen potentiaali.

Ajasta riippuvassa pitoarvolähettimessä 6.1 kulkee pitojännite kon- 56663 densaattorin CT1 yli, joka toisaalta on liitetty napaan 6.8, jonka potentiaali on nolla, ja toisaalta kahden vastuksen RT1 ja RT2 kautta kollektorikytkentään kytketyn transistorin TT1 kollektoriin. Tämän transistorin TT1 emitteri on liitetty vastuksen RT3 kautta navan 6.7 positiiviseen potentiaaliin, kun taas kanta johtaa erottimeen 6.4. Vastusten RT1 ja RT2 väliin on liitetty toinen kondensaattori CT2, joka toisaalta on liitetty napaan 6,8 ts. nolla potentiaaliin. Vastus RT2 ja kondensaattori CT2 ovat kytketyt sarjaan ja nämä taasen ovat kytketyt rinnan releen ST avauskoskettimen STK kanssa.

^ Relettä ST käyttää valitsijan 12 synnyttämä, johdon LST kautta napaan 6.10 johdettu lähtösignaali tavallisen kytkintransistorin TT2 välityksellä. Lähtösignaali pysyy niin kauan toiminnassa ja täten koske--- tin STK niin kauan avattuna, kunnes hissi on kulkenut kijtännöllises- ti katsoen kokonaan vastaavan matkan eli toisin sanoen, kunnes hissin pysäytysjarru avautuu.

Tiestä riippuva pitoarvolähetin 6.2 muodostuu kahdesta kondensaattorista CW1 ja CW2, jotka toisaalta ovat liitetyt navan 6.8 nollapo-tentiaaliin. Näiden kondensaattoreiden CW1, CW2 toiset puolet ovat kukin yhdistettävissä releen SW1 lepokoskettimen SWlk kautta napojen 6.7, 6.8 välillä olevan potentiometrin PW kuhunkin ulosottoon PW1 ja PVI2 ja vaihtoehtoisesti kytkettävissä releen V2W vaihtokoskettimen V2WK välityksellä vastukseen RW. Vastus RW on toisaalta liitetty transistorin TW1 kollektoriin, jonka emitteri on kytketty navan 6.9 negatiiviseen potentiaaliin. Tämän transistorin TW1 kanta on ohjattu tavallisen NOR-elementin NW ulosmenoon, jolla elementillä on kaksi sisääntuloa, joista toinen on liitetty napaan 6.11 johdolla LA ja toinen napaan 6.12 johdolla LSW1. NOR-elemsntti on statistinen kyt-~ kinelementti, jota kutsutaan myöskin "tai-ei-elementiksi". Se syn nyttää ulosmenosignaalin 1, mikäli kaikilla sisääntulosignaaleilla on arvo 0, mutta kuitenkin kantaa ulosmenosignaalin 0, niin pian kuin ainakin yhdellä sisäänmenosignaalilla on arvo 1. NOR-elementin periaatteellinen rakenne ilmenee jäljempänä tarkemmin selostetusta kuviosta 5. Vastuksen RW vaihtokytkimeen V2WK liitetyn puolen ja navan 6,3 välille on kytketty diodi DW, jolla on matkasta riippuvan pitoarvolähettiinen 6.2 ulosmenojännite. Relettä SW1 käyttää ohjauslaitteesta 11 johdon LSW2 kautta napaan 6.13 johdettu ohjaussignaali ja relettä V2W käyttää ohjauslaitteesta 11 johdon LV2 kautta napaan 6.14 johdettu ohjaussignaali. Näiden rdfiiden SW1 ja V2W käyttäminen kyseisten ohjaussignaalien avulla tapahtuu tavanomaiseen tapaan 56663 järjestetyn kytkintransistorin TW2 tai TW3 avulla.

Juurenmuodostuspiirin 6.3 tehtävänä on muokata tiestä riippuvan pito-arvolähettimen 6.2 ulosmenojännitteen käyrämuotoa. Se muodostuu kaupallisesta tehovahvistimesta 0W, toisin sanoen vahvistimesta, jolla on suuri vahvistusaste, joka on ei-lineaaristen elimien avulla vasta-kytketty siten, että syntyy määrätty käyrämuoto. Navan 6.7 positiiviseen potentiaaliin ja navan 6.9 negatiiviseen potentiaaliin liitetyn tehovahvistimen 0W sisääntuloon on ohjattu tiestä riippuvan pito-arvon lähettimen 6.2 ulosmenojännite. Tehovahvistimen 0W ja ulosme- _ non ja nollapotentiaalissa olevan navan 6.8 välillä vallitsee juurenmuodostuspiirin 6.3 ulosmenojännite. Vastakytkentä on muodostettu rinnakkaisten, laskevilla jännitteillä peräkkäin estotilaan tulevien __ piirinhaarojen avulla, joista molemmat ensimmäiset muodostuvat kukin vastuksista RW1 ja RW2 ja zenerdiodista ZW1 ja ZW2, kolmas muodostuu vastuksesta RW3 ja diodista DW3, jolloin lisäksi vielä viimeinen yhdensuuntainen haara on muodostettu vastuksesta RW4. Tämän vastakyt-kennän ansiosta tulee vahvistimen takaisinkytkentä sisääntulojännitteen laskiessa yhtä pienemmäksi siten, että vahvistus lisääntyy.

Erottimessa 6.4 on toiseen ulosmenonapaan 6.5 liitetty navan 6.8 nol-lapotentiaali ja toiseen ulosmenonapaan 6.6 releen SD vaihtokytkimen SD1 kiinteästi kosketinkieliin liitetty napa SD1.1. Tämän vaihtokos-kettimen SDl lepokosketin napaan SDl.2 on liitetty ajasta riippuvan pitoarvonlähettimen 6.1 ulosmenojännite ja työkosketinnapaan SDl.3 juurenmuodostuspiirin 6.3 ulosmenojännite. Erottimessa 6.4 on kaksi toimintavahvistinta (0D1 ja 0D2, jotka ovat liitetyt navan 6.7 positiiviseen potentiaaliin ja navan 6.9 negatiiviseen potentiaaliin.

Nämä toimivan differentiaalivahvistimina, joilla on kyky vaihtaa ti- _ laa ja jotka pienen negatiivisen eron vallitessa sisääntulopoten-tiaalissa vaihtavat tilaa negatiiviselle puolelle ja pienen positiivisen eron vallitessa positiiviselle puolelle. Toimintavahvistimen 0D1 ulosmeno on liitetty potentiometrin PD1 välityksellä navan 6.7 positiiviseen potentiaaliin ja tämän potentiometrin PD1 liikkuva ulosotto ajasta riippuvan pitoarvonlähettimen 6.1 transistorin TT1 kantaan. Toimintavahvistimen ODl toinen sisääntulo on yhdistettynä vaihtokosketti-men SDl lepokosketinnapaan SDl.2. Toinen sisääntulo on yhdistetty toisaalta potentiometrin PD2 välityksellä vaihtokoskettimen SDl työkosketinnapaan SDl.3 ja toisaalta tarnsistorin TDl kollektoriin, jonka transistorin emitteri on liitetty navan 6.9 nagatiiviseen potentiaaliin ja 56663 jonka kanta pidetään napojen 6.8, 6.9 väliin sarjaan kytkettyjen vastuksen RD ja zenerdiodin ZD avulla vakiopotentiaalissa. Potentiometrin PD2 liikkuva ulosotto on liitetty diodin DD välityksellä ajasta riippuvan pitoarvolähettimen 6.1 transistorin kollektoriin. Toimintavahvistimen 0D2 ulosmeno on johdettu transistorin TD2 kantaan, jonka emitteri on liitetty navan 6.8 nollapotentiaaliin ja jonka kollektori on liitetty releen SD käämityksen kautta navan 6.7 positiiviseen potentiaaliin. Tämän toimintavahvistimen 0D2 toinen sisääntulo on liitetty lepokosketinnapaan SD1.2 ja toinen sisääntulo ^ vaihtokoskettimen SD1. työkosketinnapaan SD1.3.

Pitoarvon lähetinlaitteessa 6 ovat lepoasennossa ollessaan kytketty-nä syöttöjännitelähteeseen kondensaattorit CT1 ja CT2 oikosuljetut koskettimen STK kautta siten, että kondensaattorijännitteet ovat nollia. Kondensaattorit CW1 ja CW2 ovat sitä vastoin ladatut potentiometrin PW avulla säädettyyn jännitteeseen, jolloin kondensaattorilla CW2 on korkeampi jännite kuin kondensaattorilla CW1. NOR-ele-mentissä NW on sisääntulonavassa 6.12 signaali 1 siten, että transistorin TW1 kantaan johdettu NOR-elementin NW ulosmenosignaali riippumatta sisääntulonavan 6.11 signaalista on yhtä suuri kuin 0 eikä transistori TW1 johda. Tiestä riippuvan pitoarvolähettimen 6.2 ulosmeno ja täten myöskin juurenmuodostuspiirin 6.3 ulosmeno ohjaavat täten maksimiarvoonsa ladatun kondensaattorin CW1 vastaavaa jännitettä, joka on ohjattu työkosketin napaan SD1.2. Potentiometrin PD2 läpi virtaa pieni vakiovirta siten, että vastaavassa sisääntulossa toimintavahvistimessa 0D1 on potentiometrin PD2 aikaansaaman jännitteen laskun pienentämä juurenmaoäostuspiixiii 6.3 ulosmeno jännite. Koska ajasta riippuvan pitoarvolähettimen 6.1 lepokosketinnapaan SD1.3 johdettu ulosmenojännite on nolla, on toimintavahvistimen sisääntulossa negatiivinen erojännite siten, että sen ulosmenossa vallitsee negatiivinen potentiaali. Potentiometrin PD1 läpi virtaa tällöin virta, jolloin transistori TT1 varautuu. Potentiometrin PD2 ulosottoon liitetyn diodin DD läpi ei kulje mitään virtaa, koska transistorin TT1 kollektori pidetään koskettimen STK avulla nollapotentiaalissa. Toimintavahvistimen 0D2 sisääntulossa on samoin negatiivinen erojän-nite siten, että sen ulosmenossa on negatiivinen potentiaali eikä transistori TD2 johda. Rele SD on tällöin päästötilassa. Pitojännite navoissa 6.5, 6.6 on samoin nolla.

Niin pian kuin valitsimesta 12 johdetaan johdon LST kautta lähtösig- 10 56663 naali napaan 6.10, alkaa rele ST toimia jaa/aa koskettimensa STK. Kondensaattorit CT1 ja CT2 latautuvat nyt transistorin TT1 kautta vakiovirralla. Tällöin navoissa 6.5, 6.6 esiintyvä pitojännite on esitetty kuvion 3 diagrammissa. Tässä diagrammissa on abskissana hissikorin 3 kulkema matka s ja ordinaattana pitojännite US tai vastaavasti hissikorin 3 ajonopeus v. Pitojännitteen US tai vastaavasti ajonopeuden v suureneminen hissin kiihdytysvaiheen aikana on esitetty käyrällä USb, joka alkaa kohdasta Po. Käyrä USb on muodoltaan parabeli, koska pitojännite lisääntyy ajasta riippuen lineaarisesti sen vuoksi, että kondensaattorit CT1 ja CT2 latautuvat — vakiovirralla.

Tiestä riippuva pitoarvolähetin 6.2 synnyttää valinnanvaraisesti toi- — sen tai toisen kahdesta erilaisesta pitojännitteestä hissin hidastamiseksi lähestyttäessä kerrosta. Pienemmällä ulosmenoarvolla alkavaa, kondensaattoria CW1 lataamalla synnytettyä pitojännitettä tarvitaan ajettaessa korkeintaan kahden kerroksen ohitse ja suuremmalla ulosmenoarvolla alkavaa, kondensaattorin CW2 lataamisella synnytettyä pitojännitettä tarvitaan ajettaessa kolmen tai useamman kerroksen ohitse. Valinnan suorittaa kunkin ajon alussa ohjauslaite 11, joka ajettaessa useamman kuin kahden kerroksen ohi antaa johdon LV2 kautta ohjaussignaalin napaan 6.14. Rele V2W alkaa tällöin toimia transistorin TW3 välityksellä ja kääntää vaihtokoskettimen V2WK.

Niin pian kuin hissi on liikkeessä, syntyy tunnustelulaitteessa A matkaimpuiseja, jotka johdetaan johdon LA ja navan 6.11 kautta NOR-elementin NW toiseen sisääntuloon. NOR-elementti NW ei muuta ulos-menosignaaliaan niin kauan kuin sen toisessa sisääntulojohdossa LSW1 on signaali 1. Hissin ajon aikana ohjataan määrätyllä, jonkin hissikuilussa olevan korvakkeen F toteamalla kohdalla matkaa P1 ohjauslaitteesta 11 johtojen LSW1 ja LSW2 kautta starttisignaali tiestä riippuvaa pitoarvolähetintä varten sen napoihin 6.12 ja 6.13. Tästä on seurauksena, että rele SW1 käynnistyy ja sen kosketin SVJlk avautuu ja, että NOR-elementti NW, jonka napaan 6.12 liitetty sisääntulo on tullut nollaksi, jolloin nyt tunnustelulaitteen A signaalisarja menee läpi siten, että transistori TW1 avautuu ja sulkeutuu askeleittain. Kondensaattori CW1 tai vastaavasti CW2 latautuu nyt sarjaan kytkettyjen vastuksen RW ja transistorin TW1 välityksellä navan 6.9 negatiivista potentiaalia vastaan. Negatiivista potentiaalia vastaan suoritetulla lataamisella saavutetaan se, että aina arvoon nolla laskeva 56663 pitojännite noudattaa ainoastaan kondensaattorin latauksen eksponen-tiaalifunktion käytännöllisesti katsoen lineaarista aluetta. Kondensaattorin CW1 tai CW2 purkautuminen estetään diodilla DW, koska tämä on johtava niin pian kuin kondensaattorijännite muuttaa suuntaa.

Tiestä riippuvan pitoarvolähettimen 6.2 ulosmenojännite on hissiko-rin 2 kulkemasta matkasta riippuen lineaarisesti vähenevä. Hyvä ajo-mukavuus saadaan tunnetusti silloin, kun hidastus on mahdollisimman vakio koko jarrutusmatkalla. Tämä tarkoittaa sitä, että pitojännit-teen tai vastaavasti ajonopeuden täytyy vähetä parabelimaisesti kuljetun matkan funktiona. Tämän kuljetun matkan suhteen lineaarisesti vähenevä, tiestä riippuvan pitoarvolähettimen 6.2 ulosmenojännite —- johdetaan tämän vuoksi juurenmuodostuspiiriin 6.3. Tämä muokkaa sen toimintavahvistimen 0W ja epälineaaristen vastakytkinelinten ZW1, ZW2, DW3 avulla parabelimuotoiseksi pitojännitteeksi, jolloin jyrkän ja tarkoin määrätyn pysähdyksen aikaansaamiseksi suoritetaan viimeisessä haarassa takaisinkytkentä lineaarisella vastuksella RW4. Tällöin esiintyvä pieni virhe parabelimuodossa käyrän lopussa voidaan ilman haittaa sallia ja se on määrätyissä tapauksissa jopa haluttua. Vastaava pitojännitteen kulku juurenmuodostuspiirin ulosmenossa on esitetty kuvion 3 diagrammissa käyrällä USv, joka alkaa kohdasta .

Tämän kuvion 3 diagrammin mukaan käynnistyi tiestä riippuva pitoarvo-lähetin 6.2 jo hissin kiihdytysvaiheen aikana. Mikäli ajo on tarkoitettu suoritettavaksi useiden kerrosten ohi, suoritetaan tämä käynnistys useimmiten vasta jonakin myöhäisempänä ajankohtana. Kaikissa tapauksissa erottimessa 6.4 verrataan kuitenkin lepokosketinnapaan SD1.2 johdetun ajasta riippuvan pitojännitteen hetkellistä arvoa työ-kosketinnapaan SD1.3 johdetun tiestä riippuvan pitojännitteen hetkelliseen arvoon. Niin pian kuin näiden molempien pitojännitteiden USb, USv ero on laskenut potentiometrin PD2 jännitelaskun UPD2 suuruiseksi, vaihtaa toimintavahvistin OD1 tilaansa positiiviselle puolelle. Transistori TTl joutuu tällöin estotilaan. Tällöin tapahtuu vielä ainoastaan molempien kondensaattorien CTl ja CT2 jännitteiden tasoitus vastuksen RT1 kautta. Koska ladattaessa transistorin TTl kautta kondensaattorilla CTl on vastuksessa RTl tapahtunutta jännitehäviötä suurempi jännite kuin kondensaattorissa CTl latautuu viimeksi mainittu vielä pienellä arvolla. Tämän ansiosta saavutetaan pehmeä siirtyminen kiihdytyksestä vauhtiin vakionopeudella. Tähän liittyvä pitojännitteen USk kulku on jälleen nähtävissä kuvion 3 diagrammista. Kohdassa P2, 56663 jossa erojännite saavuttaa arvon UPD2, tulee transistori TT1 estotilaan ja kohdassa P3 on molempien kondensaattoreiden CT1 ja CT2 jännitteen tasoittuminen päättynyt. Navoista 6.5, 6.6 ulosotettu pitojännite USk tai vastaavasti hissin ajonopeus pysyy nyt aina kohdalle P4 asti vakiona arvossa USk. Tiestä riippuva pitojännite USv vähenee nimittäin tällöin edelleen. Kohdassa P4 on se vähentynyt niin paljon, että diodi DD tulee johtavaksi, jolloin jännitteiden USv ja USk erotuksella on vielä vakioarvo UDD. Kondensaattorit CT1 ja CT2 ladataan diodin DD, potentiometrin PD2 ja transistorin TD1 välityksellä negatiivista potentiaalia vastaan pienellä virralla. Kohdalla P5 on _ alempien jännitteiden USk tai USb ja USv välinen ero tullut käytännöllisesti katsoen nollaksi ja etumerkki vaihtuu. Nyt toimintavah-vistin OD2 vaihtaa heti tilaansa positiiviselle puolelle. Transistori TD2 tulee johtavaksi siten, että rele SD alkaa toimia ja sen vaihto-kosketin SD1 kääntyy. Pitojännite Us navoissa 6.5, 6.6 seuraa nyt tiestä riippuvan hidastuspitoarvon käyrää USv. Kohdassa P6 tulee pitojännite Us nollaksi ja hissi pysähtyy. Hissin pysähdysjarrujen alkaessa toimia asettuu pitoarvolähetin 6 uudelleen lähtötilaansa.

Tiestä riippuvan pitoarvolähettimen 6.2 käynnistäminen tapahtuu, kuten jo edellä mainittiin, jollakin hissikoriin 3 järjestetyistä magneettikytkimistä MVlu, MV2u, MVld, MV2d, jotka hissikuiluun 1 kiinnitetyt korvakkeet F käynnistävät hissin korin 2 ajaessa ohitse ja antavat ohjauslaitteen 11 ja johtojen LSW1 ja LSW2 kautta signaalin tiestä riippuvan pitoarvolähettimen 6.2 sisääntuloihin 6.12 ja 6.13. Näiden korvakkeiden sijoitustapa ilmenee kuviosta *4. Tässä — kuviossa ovat samoin kuin edellä hissikuilun 2 yhdeksän kerrosta merkityt merkinnöillä SI - S9. Korvakkeet Flu2 - Flu9 kuilukytkimen MVlu käyttämiseksi ovat järjestetyt ylöspäin ajoa varten ja korvak-keet Fldl - Fld8 kuilukytkimen MVld käyttämiseksi ovat järjestetyt alaspäin ajoa varten, kun ajetaan yhden tai kahden kerroksen ohitse.

Ne ovat vastaavassa ajosuunnassa katsottuna kiinnitetyt etäisyyden päähän kyseistä kerrosta hissikuiluun, joka etäisyys on sama kuin tiestä riippuvan pitoarvolähettimen 6.2 purettaessa kondensaattoria CW1 maksimijännitteestä nollajännitteeseen määräämä hidastusmatka.

Kolmen tai useamman kerroksen ohiajoa varten ovat ylöspäin ajossa kuilukytkintä MV2u käyttävät korvakkeet F2uä - F2u9 ja alaspäinajossa kuilukytkintä MV2d käyttävät korvakkeet F2dl - F2d6. Nämä ovat vastaavassa ajosuunnassa katsottuna kiinnitetyt määrätyn etäisyyden päähän kyseisestä kerroksesta hissikuiluun, joka etäisyys on yhtä suuri 13 56663 kuin tiestä riippuvan pitoarvolähettimen 6.2 kondensaattorin CW2 purkamiseen maksimijännitteestäänroollajännitteeseen tarvitsema hi-dastusmatka.

Ohjauslaite on rakennettu staattisista kytkinelementeistä, erityisesti ns. NOR-elementeistä ja kytkettäessä kaksi NOR-elementtiä yhteen syntyvistä muistielementeistä. Lisäksi siinä on ns. hidastettu NOR-elementti, oskillaattori ja laskin.

Kuten kuviosta 5 on nähtävissä, muodostuu NOR-elementti transistorista Tr. NOR-elementin sisääntulot el, e2, e3, eU ovat liitetyt kukin vastuksen W1, W2, W3, W4 kautta transistorin Tr kantaan. Transisto-rin Tr emitteri on yhdistetty maahan, kun taas kollektori on vastuksen WC kautta johdettu tasajännitelähteen maahan nähden positiiviseen potentiaaliin +. Kollektoriin on lisäksi liitetty NOR-elementin ulos-meno a. Sisääntulovastusten tilalla voidaan käyttä myöskin diodeja, jotka ovat lisävastuksen kautta liitetyt transistorin Tr kantaan.

Kuviossa 6 on esitetty kytkettäessä kaksi NOR-elementtiä N1 ja N2 yhteen syntyvä muistielementti G. Elementin N1 ulosmeno aGl on liitetty elementin N2 sisääntuloon ja elementin N2 ulosmeno aG2 elementin N1 sisääntuloon. Mikäli sisääntulossa eGl on signaali 1 ja sisääntulossa eG2 signaali nolla, niin ulosmenossa aGl on signaali 0 ja ulos-menossa aG2 signaali 1. Mikäli nyt tapahtuu signaalin muutos sisään-^ tulossa eGl eivät signaalit ulosmenoissa aGl, aG2 muutu. Ulosmenoase-telmaa voidaan muuttaa ainoastaan silloin, kun signaali sisääntulossa eG2 on sama kuin 1.

Kuvion 7 mukaan on hidastetussa NOR-elementissä transistori Trt, jonka kollektori, jossa on ulosmeno at, jälleen on liitetty vastuksen WC1 kautta tasajännitelähteen maahan nähden positiiviseen potentiaaliin + ja sen emitteri jälleen maahan. Kanta on vastuksen W5 kautta liitetty NOR-elementin sisääntuloon et. Transistorin Trt kannan ja kollektorin välille on kytketty kondensaattori C, joka latautuu sisään-tulosignaalista. Ulosmenosignaali saadaan täten myöhästymään määrätyn ajan sisääntulosignaaliin verrattuna.

Suoritusesimerkin ohjauslaitteessa 11 käytetty oskillaattori muodostuu kuviossa 8 esitetystä kippikytkimestä KS, jonka perään on impulssin muokkaamiseksi kytketty kuviossa 9 esitetty bistabiilimultivibraat- 14 56663 tori MV. Kippikytkimessä KS on kondensaattori CKS, joka ladataan vastuksen RKS1 kautta määrätyllä virralla ja sen saavutettua määrätyn jännitteen sitä ladataan kaksoiskantadiodin DDKS kautta. Kondensaattorin CKS toinen levy CKS1 on yhdistetty maahan ja toinen levy CKS2 on liitetty diodin DKS välityksellä kippikytkimen KS ohjaussi-sääntulon KS1, vastuksen RKS1 kautta tasajännitelähteen maahan nähden positiiviseen potentiaaliin + ja lisäksi kaksoiskantadiodin DDKS emitteriin. Kaksoiskantadiodin DDKS kanta on liitetty virranrajoitin-vastuksen RKS2 kautta positiiviseen potentiaaliin + ja toinen kanta, jossa on kippikytkimen ulosmeno KS2 , vastuksen RKS3 kautta maahan.

Sisääntuloon KS1 on liitetty NOR-elementin ulosmeno. Niin kauan kuin NOR-elementillä on ulosmenosignaali 0, on kondensaattorin CKS levy CKS2 liitettynä diodin DKS välityksellä maahan. Mikäli sisääntulossa on signaali 1, alkaa kondensaattori CKS latautua potentiaalia + vastaan. Kaksoiskantadiodi DDKS on kondensaattorin latauksen alussa vielä estotilassa ja tulee johtavaksi, kun sen emitterissä vallitseva kondensaattorijännite saavuttaa määrätyn osan molempien kantojen yli vaikuttavasta jännitteestä. Saavutettuaan tämän arvon purkautuu kondensaattori CKS suurella virralla vastuksen RKS3 kautta. Tällöin saadaan kippikytkimen KS ulosmenosta KS2 jänniteimpulssi. Kondensaattorin CKS purkauduttua siirtyy kaksoiskantadiodi DDKS jälleen estoti-laan siten, että kondensaattori CKs voi latautua uudelleen. Tämä jaksottainen purkautuminen toistuu määrätyllä frekvenssillä niin kauan, kunnes NOR-elementin ulosmenosignaali on 0.

Kippikytkimen KS jälkeen kytkettynä, kuviossa 9 esitettynä, bista-biilina multivibraattorina MV on tunnettu kytkentä, joka ei tarvitse lähempää selostusta. Se muodostuu kahdesta transistorista TMV1, ~ TMV2, joiden emitterit ovat kytketyt maahan ja joiden kollektorit ovat kukin vastuksen kautta kytketyt maahan nähden positiiviseen potentiaaliin +. Kunkin transistorin TMV1, TMV2 kanta on kytketty toisen transistorin kollektoriin. Ohjausimpulssi tuodaan napaan MV3. Ulosmenosignaali voidaan ottaa ulos joko navan MV1 kautta transistorin TMV1 kollektorista tai navan MV2 kautta transistorin TMV2 kollektorista. Navan MVH kautta voidaan johtaa palautussignaali multivibraattoriin, jonka signaalin avulla multivibraattori palautetaan toiseen asentoon.

Käytettäessä tätä multivibraattoria MV oskillaattorissa ei tarvita 15 56663 palautussisääntuloa MV4 ja ulosmenoa MVl. Kippikytkimen KS ulosmeno on ohjattu ohjaussisääntuloon MV3. Kippikytkimen KS jänniteimpulssien ansiosta muuttaa multivibraattori MV määrätyllä taajuudella tilaansa ja synnyttää ulosmenoonsa MV2 vastaavan, suorakulmaisten pulssien sarjan.

Ohjauslaitteessa 11 käytetyn laskijan muodostamiseksi voidaan kaksi samanlaista bistabiilia multivibraattoria MV kytkeä peräkkäin sarjaan. Ensimmäisen multivibraattorin MV2 ulosmeno MV2 liitetään tällöin toisen multivibraattorin MV ohjaussisääntuloon MV3. Multivibraattori MV muuttaa tilaansa aina silloin, kun sisääntulossa MV3 signaaliarvo vaihtuu arvosta 1 arvoon 0. Palautussisääntulo ja MV4 tarvitaan sen vuoksi, jotta laskijaa saadaan kytketyksi takaisin yksi-käsitteiseen ulosmenoasentoon. Tällä tavoin muodostuu neliasentoinen binäärilaskija, jonka neljä ulosmenoa saatetaan ensimmäisen multivibraattorin MV sisääntulon MV3 ohjausimpulsseilla lähtöasennosta 0101 lähtien peräkkäin asentoihin 1001, 0110, 1010.

Ohjauslaitteen 11 lähemmäksi selostamiseksi tarkoitetussa kuviossa 10 on edelleen merkitty numerolla 6 pitoarvolähetinlaitetta ja numerolla 12 valitsinta. Kuten edellä mainittiin, antaa valitsin 12 johtojen Lu, Ld kautta ajosuuntasignaaleja ja johdon LH kautta pysäy-tyssignaalin ohjauslaitteeseen 11. MVlu, MV2u, MVld ja MV2d ovat kuilukytkimiä, joista johtojen LVlu, LV2u, LVld ja LV2d saadaan kui-luimpulsseja ohjauslaitteeseen 11. Ohjauslaite 11 muodostuu ohjaus- _. kytkennästä 11.1, pitoarvon käynnistimestä 11.2, estokytkennästä 11.3, laskijasta 11.4, impulssilähettimestä 11.5 ja irtikytkentä-impulssien lähettimestä 11,6.

Valintakytkennässä 11.1 on kukin johdoista LVlu, LV2u, LVld, LV2d johdettu kunkin NOR-elementin Nl.l, Nl.2, Nl.3, Nl.4 ensimmäiseen sisääntuloon. Elementtien Nl.l, Nl.3 toiseen sisääntuloon on liitetty johto LV2 ja elementtien Nl.2, Nl.4 toiseen sisääntuloon johto LVI. Elementtien Nl.l, Nl.2 ulosmenot ovat kukin liitetyt NOR-elementin N1.5 toiseen molemmista sisääntuloista ja elementtien Nl.3, Nl.4 ulosmenot ovat kukin liitetyt NOR-elementin Nl.6 vastaaviin kahteen sisääntuloon. Kukin molemmista elementeistä N1.5, Nl.6 on liitetty ulosmenossaan kunkin NOR-elementin Nl.7 tai vastaavasti N1.8 ensimmäiseen sisääntuloon. Elementin Nl.7 toiseen sisääntuloon on johdettu valitsimesta 12 tuleva johto Lu ja elementin N1.8 toiseen 56663 16 sisääntuloon valitsimesta 12 tuleva johto Ld. Elementit N1.7 ja N1.8 ovat liitetyt ulosmenoissaan NOR-elementin N1.9 kuhunkin molemmista sisääntuloista. Elementin N1.9 ulosmeno on johdettu johdon LI.9 kautta pitoarvon käynnistimeen 11.2 ja estokytkentään 11.3.

Pitoarvon käynnistimessä 11.2 on johto LI.9 liitetty hidastetun NOR-elementin ZN2.1 kautta NOR-elementin N2.1 ensimmäiseen sisääntuloon ja liitetty suoraan tämän toiseen sisääntuloon. Tämän elementin N2.1 kolmanteen sisääntuloon on johdettu estokytkennän 11.3 ulosmeno-johto L3.5. Elementin N2.1 ulosmeno on liitettynä muistielementin ^ G2.1 toisen NOR-elementin G2.ll toiseen sisääntuloon. Tämän muisti-elementin G2.ll ulosmeno on johdettu johdon LSW1 kautta pitoarvonlä-hettimeen 6. Toisen muistielementin G2.12 toinen sisääntulo on lii- — tetty ovikoskettimen KT välityksellä positiiviseen potentiaaliin +. Ovikosketin KT on suljettuna, mikäli hissinovi on auki. Tämän muistielementin ulqsmeno on ohjattu johdon LSW2 kautta pitoarvolähetti-meen 6, estokytkentään 11.3, irtikytkentäimpulssin lähettimeen 11.5 ja impulssin synnyttäjään 11.6.

Johto LI.9 on estokytkennässä 11.3 liitetty NOR-elementin N3.1 sisääntuloon, jonka ulosmeno on johdettu suoraan NOR-elementin N3.2 toiseen sisääntuloon ja hidastetun NOR-elementin ZN3.1 kautta tämän toiseen sisääntuloon. Tämän elementin N3.2 ulosmeno on liitettynä NOR-muistin G3.1 muistielementin G3.ll sisääntuloon. Toisen muisti-elementin G3.12 sisääntuloon liitetty on johto LSW2. Muistielementin G3.12 ulosmeno on ohjattu NOR-elementin N3.3 sisääntuloon, jonka sisääntuloon lisäksi on ohjattu johto L4.ll ja johto L4.22 ja jonka ulosmeno on johdettu NOR-elementin N3.4 toiseen sisääntuloon. Elementin N3.4 toiseen sisääntuloon on liitetty johto LH. Elementin N3.4 ulosmeno on liitetty NOR-elementin N3.5 sisääntuloon, jonka elementin ulosmeno on ohjattu johdon L3.5 kautta pitoarvon käynnistimeen 11.2.

Laskija 11.4 muodostuu olennaisesti kahdesta yhteenkytketystä bista-biilista multivibraattorista MV, joita lähemmin on kuvattu kuviosta 9 selostettaessa ja joita tässä on merkitty merkinnöillä MV4.1 ja MV4.2. Multivibraattorin MV4.1 ohjaussisääntuloon on liitetty NOR-elementin N4.3 ulosmeno, jonka sisääntuloon on johdettu johdot LV2 ja LF. Multivibraattorin MV4.1 toiseen ulosmenoon on liitetty johto 1.4.11, joka on johdettu estokytkentään 11.3, impulssisynnyttäjään 56663 11.5 ja toisen multivibraattorin MV4.2 ohjaussisääntuloon. Multivib-raattorin MV4.1 toinen ulosmeno on liitetty johdon L4.12 kautta NOR-elementin N4.2 toiseen sisääntuloon. Multivibraattorissa MV!4.2 on ensimmäinen ulosmeno käyttämättömänä, kun taas toinen ulosmeno on liitetty johdon L4.22 kautta NOR-elementin N4.2 toiseen sisääntuloon ja ohjattu samalla estokytkentään 11.3. Molempien multivibraattorien MV4.1 ja MV4.2 palautussisääntulot ovat liitetyt yhteisesti johdon LKB ja jarruvalvontakoskettimen KB kautta positiiviseen potentiaaliin +. Jarruvalvontakosketin KB on suljettuna, kun hissin jarru on kiin- ^ ni. NOR-elementin N4.2 ulosmeno johtaa johdon LV2 kautta pitoarvo- lähetinlaitteeseen 6, valintakytkentään 11.1, impulssinsynnyttäjään 11.5 ja NOR-elementin N4.1 sisääntuloon. NOR-elementin ulosmeno on johdettu johdon LVI kautta valintakytkentään 11.1 ja irtikytkentäirn-pulssin lähettimeen 11.6. Multivibraattorit MV4.1, MV4.2 muuttavat kytkinasentonsa kulloinkin aina silloin, kun sisääntulo vaihtuu signaaliarvoon 0.

Impulssinsynnyttäjässä 11.5 on NOR-nuisti G5.1, jossa on molemmat muistielementit G5.ll ja G5.12. Muistielementin G5.ll toiseen sisääntuloon on liitetty johto L*+.ll ja muistielementin G5.12 toiseen sisääntuloon johto LSW2. Muistielementin G5.ll ulosmeno menee NOR-elementin L5.1 toiseen sisääntuloon, jossa lisäksi on johtoon L5.1 ja johtoon LH liitetty sisääntulo ja jonka ulosmeno on liitetty NOR-elementin N5.2 toiseen sisääntuloon.

Elementissä N5.2 on lisäksi johdolla LV2, johdolla LSW2 ja NOR-elementin N5.3 ja koskettimen KV avulla positiviiseen potentiaaliin + liitetty sisääntulo. Kosketinta KV ohjataan käyttökoneeseen kytketyllä nopeusmittarilla ja se sulkeutuu, niin pian kuin hissin ajonopeus on noin 4 cm/sekuntti. NOR-elementin N5.2 ulosmeno on liitetty kuvion 8 kippikytkimestä KS ja kuvion 9 bistabiilista multivibraattorista MV muodostuvan oskillaattorin 0Z5.1 sisääntuloon. Oskillaattorin 0Z5.1 ulosmeno johtaa johdon L5.1 kautta irtikytkentäimpilssin lähettimeen 11.6 ja NOR-elementtiin N5.1.

Irtikytkentäimpulssin lähetin 11.6 muodostuu kahdesta NOR-elementista N6.1, N6.2 joissa on kussakin neljä sisääntuloa, ja NOR-elementistä, jossa on kolme sisääntuloa. Lisäksi siinä on NOR-elementti N6.4, jonka sisääntuloon on liitetty johto LH, ja jonka ulosmeno lähtee johdosta LH1. Elementin N6.1 sisääntuloihin on liitetty johdot LH1, 18 S6663 LSW2, Lu, LVI, LV2u ja elementin N6.2 sisääntuloihin johdot LH1, LSW2, Ld, LVI, LV2d. Molempien elementtien N6.1, N6.2 ulosmenot johtavat kukin elementin N6.3 sisääntuloon. Elementin N6.3 kolmanteen sisääntuloon on liitetty impulssinsynnyttäjästä 11.5 tulea johto L5.1. Elementin N6.3 ulosmeno johtaa johdon LF kautta laskijaan 11.4 ja valitsimeen 12. Ohjauslaitteen 11 lähtöasento kytketyssä hissilaitteessa ja hissi korin 2 ollessa kerroksessa paikallaan avoimin ovin on kuviossa 10 esitetty yksityisillä johdoilla merkityillä signaaliarvoilla 1 ja 0. Niin pian kuin ajo alkaa, antaa valitsin 12 johdon Lu tai johdon Ld kautta ajosuuntasignaalin 0, joka saapuu muuttumattomana NOR-elementteihin N1.7, N6.1 tai vastaavasti N1.8, N6.2. Ovi sulkeutuu ja tällöin kosketin KT avautuu.

Lisäksi hissin jarrut ja samoin kosketin KB avautuvat, jolloin välit-simen 11.5 askelkytkentä vapautuu. Kun hissi on saavuttanut nopeuden 4 cm/sekuntti, sulkeutuu kosketin KV siten, että NOR-elementin N5.3 ulosmenosignaali vaihtuu arvoon 0 ja NOR-elementin N5.2 ulosmenosig-naali arvoon 1. Oskillaattori OZ5.1 käynnistyy tällöin. Mikäli johdolla L5.1 on kytketty ulosmeno, syntyy ensin signaali 1, joka johdetaan NOR-elementin N6.3 sisääntuloon. Elementin N6.3 ulosmeno saa tällöin arvon 0. Tämä signaali johdetaan johdon LF kautta valitsimen 12 sisääntuloon ja NOR-elementin N4.3 sisääntuloon. Valitsin 12 kytkeytyy kulloinkin kyseessä olevassa ajosuunnassa edelleen yhden kytkinaskeleen verran. NOR-elementin N4.3 ulosmeno saa arvon 1.

Valitsin 11.4 kytkee kytkinaskeleen vasta sitten, kun sen sisääntulo on jälleen vaihtunut signaaliksi 0. Tällöin se on palannut lähtöasen-toon.

Mikäli nyt lähintä kerrosta varten, johon valitsin edelleen kytkettiin, on olemassa hissi- tai kerroskutsu, antaa valitsin 12 pysäytyssignaa- ~

Iin 0 johdon LH kautta kuhunkin NOR-elementtien N3.4, N5.1 ja N6.4 sisääntuloon. NOR-elementin N3.4 ulosmeno saa tällöin arvon 1, joten signaali johdossa L3.5 vaihtuu arvoon 0. Oskillaattorin 0Z5.1 ulosmenosignaali saa nyt arvon 0, jolloin multivibraattorin MV4.1 sisääntulossa on signaali 0. Multivibraattori vaihtaa tämän vuoksi tilaa ja synnyttää johtoa L4.ll pitkin johdetussa ulosmenossaan signaalin 1.

Tämä aiheuttaa muistin G5.1 vaihtokytkennän siten, että tämä elementti G5.11 synnyttää ulosmenosignaalin 0. Koska myöskin johdot LH ja L5.1 johtavat signaalin 0, pysäyttää nyt lähtösignaalinsa muuttava NOR-elementti N5.1 NOR-elementin N5.2 kautta oskillaattorin 0Z5.1.

Mikäli hissikori on kulkemassa ylöspäin, on johdossa Lu signaalin 56663 19 0. Niistä signaaleista, jotka hissi korin ohikulkiessaan käyttämät magneettikytkimet MVlu, MV2u, MVld, MV2d antavat johtoihin LVlu, LV2u, LVId, LV2d, saapuvat ainoastaan magneettikytkimen MVlu signaalit valintakytkennän 11.1 ulosmenojohtoon LI.9. Niin pian kuin tämä magneettikytkin MVlu antaa signaalin 0 johtoon LVlu, muuttuu NOR-elementin Nl.l ulosmeno signaaliarvoon 0, elementin Nl.5 ulosmeno arvoon 0, elementin N1.7 ulosmenoarvoon 1 ja elementin N1.9 ulosmenoarvoon 0. Johdon LL.9 kautta kulkee tämä signaali 0 pitoar-von käynnistimeen 11.2 ja estokytkentään 11.3. Tämä sisääntulosig- _ naali 0 lähtee estokytkennän 11.3 ulosmenosta muuttumattomana, toi sin sanoen ulosmenosignaalina 0. Pitoarvon käynnistimessä 11.2 saapuu tämä signaali suoraan yhteen NOR-elementin N2.1 kolmesta sisääntulosta ja hidastetun NOR-elementin ZN2.1 kautta tämän elementin N2.1 johonkin toiseen sisääntuloon. Ennenkuin elementin ZN2.1 ulosmeno saa arvon 1, ovat kaikki kolme NOR-elementin N2.1 sisääntuloa lyhytaikaisesti arvossa 0, jolloin muistielementti G2.1 vaihtokytkey-tyy ja antaa startti-impulssin pitoarvonlähetinlaitteeseen 6. Johdossa LSW1 oleva signaali vaihtuu tällöin signaaliksi 0 ja johtoa LSW2 pitkin kulkeva signaaliksi 1. Koska pitoarvonlähetinlaitteeseen 6 menevässä johdossa LV2 signaali 0 ei ole muuttunut, purkautuu nyt tiestä riippuvassa pitoarvolähettimessä 6.2 oleva kondensaattori CW1 askeleittain.

Jos lähintä kerrosta varten, johon valitsin 12 kytkettiin impulssin-synnyttäjän 11.5 impulssilla, ei ole mitään kutsua, ja valitsin 12 — ei tämän vuoksi synnytä mitään pysäytyssignaalia 0, saa oskillaattorin 0Z5.1 ulosmenosignaali jälleen arvon 1 johtoa LF pitkin kulkeva singaali jälleen arvon 0 ja NOR-elementin N4.3 ulosmenosignaali jäl- — leen arvon 1. Tästä on seurauksena, että valitsin 12 kytkeytyy uudelleen kytkinaskeleen verran. Mikäli nyt tätä lähintä kerrosta varten on olemassa kutsu, synnyttää valitsin 12 heti pysäytyssignaalin 0, joka edellä kuvatulla vaikutuksella ohjataan NOR-elementteihin N3.4, N5.1 ja N6.4. Vaikka Muistielementin G5.ll lähtösignaalilla on nyt arvo 0, ei oskillaattori 0Z5.1 vielä pysähdy NOR-elementin N5.1 vaikutuksesta, koska se saa kuitenkin signaalin 1 tämän elementin N5.1 sisääntuloon. Oskillaattorin 0Z5.1 ulosmeno saa nyt toisen terran arvon 0, jolloin laskija 11.4 kytkeytyy vielä kerran yhden portaan verran. Johto L4.ll johtaa nyt edelleen signaalin 0. Nyt on NOR-elementin N5.1 välityksellä sen kaikilla sisääntuloilla signaali 0, jolloin oskillaattori 0Z5.1 pysähtyy. Multivibraattorin MV4.2 20 56663 ulosmenojohdolla L4.22 on nyt signaali 0, jolloin NOR-elementin N3.3 ulosmenosignaali vaihtuu signaaliksi 1. Valitsijan 12 pysäytyssignaa-lin avulla etukäteen arvoon 0 vaihdettu estokytkennän 11.3 ulosmenosignaali palautuu täten uudelleen arvoon 1. Ensimmäinen kuilukytki-men MVlu synnyttämä ja NOR-elementin Nl.9 ulosmenoon johtoa Li.9 pitkin johdettu kuiluimpulssi ei aiheuta tämän vuoksi mitään NOR-elementin N2.1 vaihtokytkentää pitoarvonkäynnistimessä 11.2. Tämä ensimmäinen kuiluimpulssi saapuu NOR-elementin N3.1 kautta suoraa tietä ja hidastetun NOR-elementin ZN3.1 kautta NOR-elementin N3.2 molempiin sisääntuloihin. Vasta tämän impulssin takasivun kuljettua ^ suoran tien elementtiin N3.2 on tämän elementin N3.2 molemmilla sisääntuloilla signaaliarvot 0. Tällä hetkellä vaihtuu elementin N3.1 ulosmeno arvoon 1 ja muistielementti G3.1 vaihtaa tilaansa. Koska ~ pysäytyssignaali jo on synnytetty, vaihtuu signaali estokytkennän 11.3 ulosmenojohdossa L3.5 signaaliksi 0. Koska muistielementti G3.1 NOR-elementistä N3.2 käsin ei enää voi vaihtaa tilaansa, pysyy ulosmenosignaali 0 johdossa L3.5 myöskin samana, kun kuiluimpulssin sel-käsivu elementin ZN3.1 ulosmenossa vaihtaa uudelleen NOR-elementin N3.2 tilaa. Jotta vältyttäisiin siltä, että johdossa LI.9 olevan kuiluimpulssin takasivun sattuessa yhteen johdossa L3.5 esiintyvän signaalimuutoksen kanssa tapahtuisi NOR-elementin N2.1 tilan muutos, käytetään hidastettua NOR-elementtiä ZN2.1, joka tämän kriittisen ajan aikana johtaa ulosmenosignaalinsa elementin N2.1 sisääntuloon.

Koska johto L3.5 nyt aina pitoarvolähetinlaitteen 6 käynnistymiseen asti johtaa signaalia 0, aiheuttaa seuraava kuilukytkimestä MVlu tuleva kuiluimpulssi NOR-elementin N2.1 tilan muutoksen ja täten start-tisignaalin lähtemisen johtojen LSW1 ja LSW2 kautta pitoarvonlähetin-laitteeseen 6. Koska tällöin johdon LV2 kautta pitoarvonlähetinlait-teeseen 6 johdettu signaali 0 ei muuttunut, tapahtuu tiestä riippu- ~ vassa pitoarvolähettimessä 6.2 jälleen kondensaattorin CW1 purkautuminen.

Mikäli valitsimessa 12 sen toisessa kytkentätilassa johon valitsin saatettiin impulssinsynnyttäjän 11.5 impulssien avulla, ei myöskään ole mitään kutsua vastaavalle kerrokselle, ei se synnytä mitään oskillaattoria OZ5.1 pysäyttävää pysäytyssignaalia. Oskillaattorin OZ5.1 ulosmenossa on tällöin jälkeen valitsimen 12 toisen kytkinaske-leen verran edelleen kytkevä signaali 1. Mikäli valitsimen 12 uutta kytkinasentoa vastaavassa kerroksessa on kutsu, syntyy tällä hetkellä pysäytyssignaali 0, joka aikaansaa estokytkennän 11.3 ulosmenosignaalin 21 56663 vaihtokytkennän johdossa L3.5 arvoon 0. NOR-elementti N5.1 ei muuta lähtöarvoaan, koska johtoa L5.1 pitkin kulkee signaali 1. Oskillaattorin 0Z5.1 ulosmenosignaali saa tämän vuoksi jälleen arvon 0 ja aikaansaa laskijan 11.4 edelleen kytkeytymisen portaan verran. Molemmat NOR-elementin N4.2 sisääntuloon liitetyt, laskijan 11.4 ulosmenojohdot L4.12 ja L4.22 ohjaavat molemmat signaalia 0 siten, että tämän elementin N4.2 ulosmeno vaihtuu arvoon 1. Tämä signaali 1 johdetaan johdon LV2 kautta pitoarvolähetinlaitteeseen 6 kondensaattoria CW2 vastaavan tiestä riippuvan pitoarvokäyrän valitsemiseksi, ^ NOR-elementtiin N5.2 oskillaattorin 0Z5.1 pysäyttämiseksi, NOR-ele- mentteihin N5.3 laskijan 11.4 uudelleenkytkemisen estämiseksi, NOR-elementteihin Nl.l ja N1.3 ja invertoivan NOR-elementin N4.1 kautta ^ valintakytkennän 11.1 NOR-elementteihin N1.2, N1.4. Valintakytken- tä 11.1 johtaa nyt ainoastaan kuilukytkimen MV2u synnyttämät kuiluim-pulssit ulosmenojohtoon LI.9. Tällaisen impulssin esiintyessä vaihtuu johdossa LI.9 kulkeva signaali signaaliksi 0, siten, että pito-arvonkäynnistin 11.2 antaa startti-impulssin pitoarvonlähetinlaittee-seen 6. Koska nyt johdossa LV2 on signaali 1, purkaa tämä startti-impulssi kondensaattorin CW2.

Myöskin mikäli laskijaan 11.4 tässä asennossa valitsimen 12 kytkin-asentoa vastaavassa kerroksessa ei ole mitään kutsua ja tämän johdosta ei synny mitään pysäytysimpulssia, on laskijan 11.4 ulosmenojohdossa LV2 signaali 1, jonka oskillaattori 0Z5.1 pysäyttää. Oskillaattori ei siis synnytä enää mitään impulsseja valitsimen 12 ecELleen kytkemiseksi. Valitsin 12 kytkeytyy nyt edelleen kuilukytkimen MV2u kuiluimpulssien avulla. Tällaisen kuiluimpulssin esiintyessä siirtyy myöskin johdon LV2u liittämä NOR-elementin N6.1 sisääntulo arvoon 0. Koska muilla johtojen LH1, LSW2, Lu ja LVI liittämissä tämän elementin L6.1 sisääntuloissa on jo signaali 0, vaihtuu sen ulosmeno signaaliksi 1. NOR-elementin N6.3 ulosmeno saa täten arvon 0, mistä on seurauksena valitsimen 12 edelleenkylteytyminen kytkinas-keleen verran. Laskija 11.4 ei enää uudelleenkytke, koska NOR-elementti N4.3 estää signaalin johdossa LF. Kuiluimpulssi ei aikaansaa mitään pitoarvolähettimen 11.2 impulssinlähettämistä, koska estokyt-kennän 11.3 ulosmenojahdossa L3.5 esiintyy signaali 1, niin kauan kuin ei synny mitään pysäytysimpulssia.

Valitsinta 12 uudelleenkytkevät kuiluimpulssit NOR-elementin N6.1 kautta niin kauan, kunnes se saavuttaa kytkinasennon, joka tarvitaan 56663 vastaavan kerroksen saavuttamiseksi. Valitsin 12 synnyttää sitten pysäytyssignaalin, joka menee johdon LH kautta NOR-elernentin N3.4 sisääntuloon ja invertoivan NOR-elementin n6.4 kautta NOR-elementin N6.1 sisääntuloon. Johdossa L3.5 kulkevaa ulosmenosignaali saa täten arvon 0 siten, että kuilukytkimen MV2u seuraava kuiluimpulssi synnyttää pitoarvolähettiinessä 11.2 startti-impulssin ja täten saa aikaan teistä riippuvan pitoarvolähettimen 6.2 kondensaattorin CW2 purkautumisen.

Tämä kuiluimpulssi ei aikaansaa enää valitsimen 12 mitään edelleen-kytkeytymistä, koska elementin N6.4 ulosmenoon liitetyn, elementin N5.1 sisääntulon pysäytysimpulssin avulla syntyy signaali 1.

Kaikilla kulkumatkoilla yhden, kahden, kolmen tai useamman kerroksen ohitse syntyy hissikuilussa olevien korvakkeiden F sijoituksen ansiosta määrätyllä teoreettisella jarrutuksen aloitushetekllä, pitoarvolähettimen 11.2 NOR-muistin G2.1 avulla startti-impulssi tiestä riippuvaa pitoarvolähetintä 6.2 varten. Johdossa LSW2 kulkeva muistiele-mentin G2.12 ulosmenosignaali saa tällöin arvon 1. Johdon LSW2 kautta kulkee tämä signaali 1 NOR-muistiin G3.1, jolloin tämä palautuu jälleen merkittyyn lähtöasemaan. Koska valitsimen 12 pysäytyssignaa-li välittömästi sen jälkeen, kun hissikuilukorvakkeilla oli määritelty teoreettinen jarrutuksen aloitushetki, uudelleen häviää eli vastaavasti johdossa LH kulkeva signaali muuttuu jälleen signaäiksi 1, ohjataan valitsimen 12 ja oskillaattorin 0Z5.1 uudelleenkytkeytymi-sen estämiseksi tämä signaali 1 johtoa LSW2 pitkin NOR-elementteihin N6.1 tai N6.2 ja N5.2. Lisäksi palautetaan tämän signaalin 1 avulla johtoa LSW2 pitkin NOR-muisti G5.1 jälleen lähtöasemaansa. Mikäli — hissin nopeus on laskenut alle arvon 4 cm/sekuntti, avautuu kosketin KV uudelleen. Kun hissi on pysähtynyt, sulkeutuu hissijarru, jolloin kosketin KB sulkeutuu ja tällöin palauttaa laskijan 11.4 molemmat _ multivibraattorit MV4.1, MV4.2 lähtöasentoon. Avattaessa ovi sulkeutuu kosketin KT, jolloin NOR-muisti G2.1 palautuu lähtöasentoon.

Ohjauslaite 11 on täten uudelleen määrätyssä lähtöasennossa.

Seuraavassa kuvataan nyt ohjauslaitteen toimintaan muutamien ajoesi-merkkien avulla. Näissä ajoissa saadut ajokäyrät on esitetty kuvion 11 diagrammassa. Tässä on abskissana hissin ajonopeus V tai vastaavasti pitoarvo lähetinlaitteen 6 pitojännite US ja ordinaattana samassa mittakaavassa kuin kuvion 4 hissikuilussa 1 hissin kulkema matka S, jolloin yksityisiä kerroksia vastaavia kohtia matkasta on merkitty merkinnöillä SI - S2. Merkinnällä VI on merkitty ensimmäistä pienempää 23 6 6 6 6 3 ja merkinnällä V2 toista suurempaa pääajonopeusporrasta. Merkintä V10 tarkoittaa tiestä riippuvan pitoarvolähettimen 6.2 kondensaattorin CW1 maksimijännitettä vastaavaa teoreettisesta maksiminopeutta ja merkintä V20 saman pitoarvolähettimen kondensaattorin CW2 maksimi-jännitettä vastaavaa teoreettiseta maksiminopeutta. Merkinnöillä FK, SK ja KF on merkitty ajokäyriä tai vastaavasti pitoarvokäyriä, jotka syntyvät ajettaessa lukumäärältään vaihtelev ien kerrosten ohi. Merkinnällä UPD2 on merkitty pitoarvolähetinlaitteen 6 potentiometriin PD2 säädettyä jännitettä. Niin pian kuin pitojännitteiden FK ^ ja SK välinen ero alittaa tämän jännitteen UPD2 arvon, syntyy pitoar volähetinlaitteen TT1 transistorissa TT1 estotila. PitoarvolähetLn-laitteen 6 kondensaattorin CT2 järjestelyn avulla aikaansaatuja w ajokäyrien jyrkkiä kohtia ei ajoesimerkeissä enää lähemmin tarkastel la.

Oletetaan nyt, että hissikori 3 on kerroksessa S2 ja kerroksessa S3 annetaan hissin kutsun antajalle Su3 kutsu. Tällöin on siis suoritettava yhden kerroksen pituinen matka. Valitsin 12 antaa signaalin 0 johtoon Lu ja signaalin 1 johtoon LST. Ajosuunnankytkinlaite 9 vaihtaa pitoarvolähetiriäitteen 6 ulosmenojännitteen navat ylöspäin ajoa varten. Hissin ovi suljetaan ja lukitaan, jolloin kosketin KT avautuu. Ajasta riippuvasta pitoarvolähettimessä 6.1 olevaa rele ST alkaa toimia jaa/aa koskettimensa STK. Ulosmenonapoihin 6.5, 6.6 syntyy tämän johdosta ajasta riippuvaisesti lineaarisesti lisääntyvä kondensaattorin CT1 latauksen synnyttämä jänrite. Hissi lähtee liik-w keelle, kun jarru ja tämän johdosta kosketin KB ovat avautuneet, jol loin ajonopeus noudattaa kuljetusta matkasta riippuen kuvion 11 käyrä FK23. Kun tämä ajonopeus on ylittänyt arvon 4 cm/sekuntti, käyn--- nistyy impulssinsynnyttäjä 11.5 koskettimen KV ansiosta. Valitsin 12 edelleenkytkeytyy tämän johdosta askeleen verran kerrosta S3 vastaavaan asentoon ja lähettää nyt heti pysäytyssignaalin, joka poistaa estokytkennässä 11.3 estotilan ja valmistaa oskillaattorin 0Z5.1 saattamista estotilaan. Tällöin oskillaattorista 0Z5.1 johdon L5.1 kautta menevä signaali 0 kytkee laskijan 11.4 seuraavaan asentoon ja saattaa NOR-elementin N5.1 kautta oskillaattorin 0Z5.1 estotilaan. Hissikuilussa oleva korvake Flu3 synnyttää jonkin ajan kuluttua kui-lukytkimessä MVlu impulssin, joka menee valintakytkennän 11.1 kautta pitoarvonkäynnistimeen 11.2. Koska estokytkennän 11.3 avulla on tämän ensimmäisen kuiluimpulssin kulku tullut estetyksi, syntyy pitoar-vonkäynnistimessä 11.2 startti-impulssi, joka käynnistää tiestä riippu- 24 56663 van pitoarvolähettimen 6.2, ts. johtoa LSW1 pitkin kulkee nyt signaali 0, jolloin NOR-elementti NW ohjaa johdon LA kuiluimpulssit edelleen transistoriin TW1 ja kondensaattori CW1 purkautuu askeleittain. Johdossa LSW2 kulkeva signaali saa arvon 1 siten, että rele 3W1 herätetään ja kosketin SWlk avautuu. Pysäytyssignaali häviää nyt uudelleen. Pitoarvolähetin 6.2 synnyttää kondensaattorin CW1 purkautumisen johdosta juurenmuodostajan 6.3 ulosmenossa käyrää SK23 noudattavan pitojännitteen, jota erottimessa 6.4 verrataan käyrän FK23 mukaiseen pitojännitteeseen. Niin pian kuin näiden molempien pitojännitteiden välinen ero on laskenut arvoon UPD2, estyy kondensaattorin CT1 lisä-latautuminen transistorin TT1 ansiosta. Hissi kulkee nyt vakioisella ajonopeudella pitkin käyrää KF23. Kun molempien pitojännitteiden välinen ero on saavuttanut pienemmän määrätyn arvon, tulee diodi DD johtavaksi. Kondensaattorit CT1 ja CT2 alkavat purkautua diodin DD kautta. Sillä hetkellä, jolla molempien pitojännitteiden välinen ero on laskenut arvoon 0, kytkee rele tiestä riippuvan pitojännitteen SK23 pitoarvolähetinlaitteen 6 ulosmenonapoihin 6.5 ja 6.6. Hissi-hidastaa nyt vauhtiaan käyrän SK23 mukaisesti. Korvake Fld2 kytkee nyt myöskin kuilukytkimen MVld ja korvake F2u5 myöskin kuilukytkimen MV2u. Kyseisiä kuiluimpulsseja ei johdeta valintakytkennästä enää eteenpäin. Niin pian kuin hissin ajonopeus alittaa arvon 4 cm/sekunt-ti, avautuu kosketin KV. Oskillaattori 0Z5.1 on nyt myöskin estetty johdossa L5.3 kulkevalla signaalilla 1. Hissin korin 3 saapuessa kerrokseen S3 saavuttaa tiestä riippuva pitojännite SK23 arvon nolla siten, että hissin kori 3 pysähtyy. Hissin jarrut kytkeytyvät ja sulkevat koskettimen KB. Hissin ovi avautuu, jolloin myöskin koske- _ tin KT sulkeutuu. Johdossa LST kulkeva signaali saa arvon 0, jolloin rele ST toimii ja sulkee koskettimen STK. Ajasta riippuva pitojänni-te palaa lisäksi uudelleen arvoon 0. Koskettimen KB sulkeutumisen ansiosta palautuu laskija 11.4 lähtöasentoon. Koskettimen KT sulkeutuminen aikaansaa sen, että NOR-muisti G2.1 palaa lähtöasentoon. Tällöin johdossa LSW1 kulkeva signaali 1 estää NOR-elementin NW kautta johdon LA kuiluimpulssien läpimenon ja johdossa LSW2 kulkeva signaali 0 palauttaa NOR-muistit G3.1 ja G5.1 sekä releen SW1 kautta koskettimen SVJlk lähtöasemiinsa. Koska nyt toimintavahvistimen 0D2 sisääntulossa on jälleen negatiivinen erojännite, tulee transistori TD2 estoillaan,' jolloin rele SD avautuu ja vaihtokytkee vaihtokoskettimen SD1 uudelleen siten, että ajasta riippuvan pitoarvolähettimen 6.1 ulosmenojännite kytkeytyy napoihin 6.6, 6.5.

25 56663

Hissi on nyt kerroksessa S3. Mikäli nyt painetaan hissinkutsujan C5 käyttökosketinta, täytyy hissin kulkea ylöspäin kahden kerroksen matka. Matkan alku tapahtuu samalla tavoin kuin edellä kuvatussa ajoesimerkissa. Ajonopeus lisääntyy ajokäyrän FK35 mukaisesti.

Kun kuitenkin oskillaattorin 0Z5.1 ensimmäinen impulssi on kytkenyt valitsimen 12 kerrosta S4 vastaavaan asentoon, ei synny mitään py-säytyssignaalia. Oskillaattorin 0Z5.1 ulosmeno saa impulssin 0 ja kytkee laskijan 11.4 seuraavaan laskuvaiheeseen. Tämän jälkeen tämä ulosmeno saa jälleen signaalin 1 ja kytkee valitsimen 12 kerrosta S5 vastaavaan asentoon. Nyt annetaan johtoon LH pysäytyssignaali 0, jolloin estokytkentä 11.3 avautuu estotilasta. \SLittömästi tämän jälkeen saa oskillaattorin 0Z5.1 ulosmeno jälleen signaalin 0 ja laski-ja 11.4 kytkeytyy edelleen seuraavaan laskuasentoon. Koska nyt NOR-elementin N3.3 sisääntuloiisa on signaali 0, saadaan estokytkentä heti jälleen estotilaan, ts. johdossa L3.5 kulkeva signaali saa jälleen arvon 1. Impulssisynnyttäjä 11.5 tulee estotilaan. Hissin kulkiessa ylöspäin kytkevät hissikuilussa olevat korvakkeet F2dl, riu4, F2u6 kuilukytkimet MV2d, MVlu ja MV2u. Tällöin menee ainoastaan kuilukytkimen MVlu signaali valintakytkennän 11.1 ulosmenoon. Estokytkentä 11.3 estää kuitenkin tämän signaalin menemisen edelleen pitoarvon käynnistimeen 11.3. Sitä vastoin tämä signaali aikaansaa estokytkennän 11.3 irtoamisen estotilasta. Sen jälkeen, kun korvakkeet Fld3, F2d2 ovat synnyttäneet vielä kuilusignaalit, joita ei johdeta valintakytkennästä 11.1 eteenpäin, kytkee korvake Flu5 kuilu-kytkimen MVlu. Tämän kuilusignaalin ansiosta lähtee nyt pitoarvon-w käynnistimestä 11.2 starttisignaali, minkä jälkeen toistuu periaat teessa sama toiminta kuin edellä ollessa ajoesimerkissä. Tällöin syntyy tiestä riippuva pitojännite, joka noudattaa pitoarvokäyrää SK35. Koska ajo kestää tässä kutienkin kauemmin, saavutetaan ensimmäinen pääajonopeus VI, ennenkuin tiestä riippuva pitoarvolähetin 6.2 on käynnistynyt. Hissi ajaa tämän vuoksi vakioisella, ensimmäisellä pääajonopeudella VI noudattaen käyrää KF35, kunnes diodi DD tulee johtavaksi ja käynnistää täten edellä kuvatut hidastustapahtu-mat, kunnes hissi on pysähtynyt, kerrokseen S5.

Mikäli valitsimessa 12 on nyt kerrosta S8 varten kutsu, niin hissin täytyy kulkea ylöspäin vielä kolmen kerroksen matka. Tämän matkan alku tapahtuu tarkalleen samoin kuin edellä kuvatuissa ajoesimerkeis-sä. Hissi kiihtyy ajokäyrän FK58 mukaisesti. Valitsin 12 saa impuls-silähettimestä 11.5 impulsseja, joita se ei kuitenkaan muuta pysäytys- 26 5 6 6 6 3 signaaleiksi, ja valitsin 11. M· kytketään kaksi kertaa uudelleen, minkä jälkeen oskillaattori 0Z5.1 synnyttää jälleen ulosmenosignaa-lin 1. Valitsin 12 kytkeytyy täten kerrosta S8 vastaavaan asentoon ja antaa nyt pysäytyssignaalin 0 johtoa LH pitkin. Kun oskillaattorin ulosmeno saa jälleen signaalin 0, kytkeytyy valitsin 11.4 jälleen portaan verran. Molemmat multivibraattori MV4.1 ja MV4.2 ovat nyt kippautuneet lähtöasentoonsa. Tämän johdosta on molemmissa NOR-ele-mentin N4.2 sisääntuloissa signaali 0 siten, että johdossa LV2 on signaali 1 ja johdossa LVI signaali 0. Oskillaattori 0Z5.1 pysähtyy tämän johdosta ja valintakytkennän 11.1 tila muuttuu siten, että ^ ainoastaan kuilukytkimestä MV2u tulevat kuiluimpulssit johdetaan eteenpäin. Lisäksi tämä signaali herättää tiestä riippuvan pitoarvolähet-timen 6.2 releen V2W. Vaihtokosketin V2WK kääntyy. Kun nyt hissi- — korin 2 kulkiessa eteenpäin korvake F2u8 kytkee kuilukytkimen Mv2u lähettää pitoarvokäynnistin 11.2 starttisingaalin, joka purkaa kondensaattorin CW2. Tällöin syntyvä tiestä riippuva pitojännite noudattaa kuvion 11 l^rää SK58, Kun molempien pitojännitteiden FK58 ja SK58 välinen ero alittaa arvon UPD2, kulkee hissi nyt, kuten ensimmäisessä ajoesimerkissäkin, vakioisella ajonopeudella KF58, joka on kuitenkin suurempi kuin ensimmäinen pääajonopeus. Tämän jälkeen tapahtuu samanlainen hidastus kuin ensimmäisessä ajoesimerkissä.

Ajon lopussa palauttaa laskija 11.4 johdossa LV2 menevän signaalin uudelleen arvoon 0 ja johdossa LVI menev än signaalin arvoon 1.

Viimeistä ajoesimerkkiä varten oletetaan, että hissin kori 2 on kerroksessa S9 ja saa kerroskutsunantajasta Sdl ajokäskyn ajaa alaspäin yhdeksän kerrosta. Valitsin 12 antaa nyt signaalin 0 johtoon Ld. Ajosuunnankytkinlaite käynnistyy vastaavasti ja hissi kiihtyy ajokäyrän FK91 mukaisesti. Ylitettäessä ajonopeus 4 cm/sekuntti kyt- ~ kevät impulssilähettimen 11.5 impulssit valitsimen 12 ja laskijan 11.4 kolme porrasta eteenpäin ilman, että annettaisiin pysäytyssignaa-lia. Johdossa LV2 kulkeva signaali saa tällöin arvon 1 ja johdossa LVI kulkeva signaali arvon 0. Tällöin oskillaattori 0Z5.1 pysähtyy ja laskijan 11.4 jälleenkytkeytyminen NOR-elementin N4.3 kautta kes-keytyy. NOR-elementissä N6.2 kulkee nyt johtoa LV2d lukuunottamatta kaikissa sisääntulojohdoissa LH1, LSVI2, Ld, LVI signaali 0. Kuilukytkimestä MV2d tulevat, korvakkeiden F2d6 - F2d2 synnyttämät impulssit kytkevät valitsimen 12 tämän vuoksi kukin yhden kytkinaskeleen verran eteenpäin. Korvakkeen F2d2 synnyttämän kuiluimpulssin avulla saatetaan valitsin 12 kerrosta SI vastaavaan asentoon. Valitsin 12 antaa 27 56663 tämän vuoksi pysäytyssignaalin, joka irroittaa estokytkennän 11.3 estoasennosta. Hissinkorin 3 kulkiessa eteenpäin korvakkeen F2dl kuilukytkimessä MV2d synnyttämä kuiluimpulssi johdetaan tämän jälkeen pitoarvonkäynnistimeen 11.2, minkä ansiosta saadaan synnytetyksi starttisignaali eli kondensaattori CW2 puretuksi. Juurenmuodostajan 6.3 ulosmenojännitteen ja ajasta riippuvan pitojännitteen välinen erojännite saavuttaa tällöin jo kauan ennen, kuin tiestä riippuva pitoarvolähetin 6.2 on käynnistynyt, potentiometrin PD2 avulla etukäteen valitun arvon siten, että hissi ajaa suuremman matkan vakioisella, toisella pääajonopeudella V2. Kun tämä erojännite on saavuttanut arvon 0, alkaa hissin hidastaminen, samoin kuin edellä olevassa ajoesimerkissä.

Keksintö ei rajoitu mitenkään edellä kuvattuihin suoritusesimerkkei-hin, vaan käsittää myöskin kaikki sen suojapiiriin kuuluvat muunnelmat. Ohjauslaite 11 voi vastaavien pitoarvojen ja korvakkeiden F sijoittelun suhteen ilman suuria muutoksia olla muodostettu siten, että jo ajettaessa useamman kuin>hden kerroksen matka saavutetaan toista pääajonopeutta V2 vastaavan ajonopeuden. Samoin voi ohjauslaite 11 olla myöskin rakennettu muista logiikkaelementeistä, kuten esimerkiksi JA-, TAI-, El-elementeistä, muistitunktioista, sekä integroiduista kytkinelementeistä tai releistä.

Pitoarvolähetin voi olla minkä tyyppinen tahansa, esimerkiksi mekaaninen. Erityisen sopiva tiestä riippuvan jarrutuspitoarvon saavutta-miseksi on laskija, jonka perään on kytketty DA-muunnin. Tämä jarrutuspitoarvo voidaan saavuttaa myöskin matkaintegroinnilla. Lisäksi voidaan myöskin reikänauhan 10 tai vastaavan konehuoneeseen _ sijoitetun, käyttökoneeseen kytketyn reikälevyn tunnustelu suorittaa esimerkiksi induktiivisesta.

Kuilukytkimillä MV ja korvakkeilla F synnytetyt matkainformaatiot voidaan saavuttaa myöskin hissikuiluun sijoitettujen reikä- tai magneettinauhojen tai konehuoneeseen sijoitettujen reikä-, rako- tai merkkilevyjen avulla, jotka esimerkiksi voivat sisältää koodi-informaation, jolloin informaation varastoijan tunnustelu voidaan suorittaa valosähköisesti, induktiivisesti tai jollakin muulla sopivalla tavulla.

28 56663

Sveitsiläisessä patentissa 381 831 kuvatun valitsimen 12 tilalla voidaan käyttää myöskin muita samalla tavoin toimivia ohjauslaitteita, kuten esimerkiksi releohjauslaitetta. Lisäksi voidaan keksinnössä käyttää tasavirta-tai vaihtovirtakäyttöä, joka on ainoastaan osittain säädetty tai ohjattu, ja jossa on esimerkiksi tulokorjaaja.

Claims (7)

29 56663

1. Menetelmä hissin ohjaamiseksi keskisuurilla ja suurilla ajonopeuksilla, jossa on kierroslukusäädetty käyttölaite ja askelkytkin-mekanismilla varustettu valitsin pysähdyksen ennalta määräämiseksi, jolloin käyttölaitteelle ohjataan pitoarvoanturilta kiihdytystä varten ensimmäinen kasvava pitojännite ja määrätyllä kohdalla matkaa ennen kutakin pysähdystä synnytetään starttipulssi jarrutus-pitoarvoa varten, joka käynnistää toisen, kuljetusta matkasta riip- ^ puvaisesti pienenevän pitoarvojännitteen, joka syötetään käyttölait teelle samalla tavoin hissin hetkellistä ajonopeutta vastaavan jännitteen kanssa pitoarvojännitteeksi hissin hidastamiseksi, tunnettu siitä, että halutussa ajosuunnassa olevista kerroksista etsitään peräkkäin mahdollisen kutsun toteamiseksi, jolloin ensin välittömästi lähdön jälkeen synnytetään pulssisarja, joka askeleittain ja synkronisesti askelkytkee valitsinta (12) ja laskijaa (11.4) ja joka pulssisarja kohdatessaan kutsun valitsimelta (12) tai saavuttaessaan pulssiluvun, joka määrällä 1 ylittää sitä kerrosta vastaavan luvun, joka voidaan saavuttaa nopeudella, joka ei ylitä ennalta määrättyä ensimmäistä pääajonopeutta (VI), katkaistaan laskijalla (11.4) ja mikäli kutsua ei esiinny pulssisarjan katkaisemisen jälkeen, askelkytketään valitsinta (12) niillä jarrutusstrattipuls-seilla, jotka kuuluvat ennalta määrättyyn toiseen pääajonopeuteen (V2), kunnes löydetään kutsu, ja että laskijan (11.4) laskuasennon määrityksen avulla tapahtuu jarrutuspitoarvojännitteen (USv) valinta, ^ joka vastaa esiintyvää ajonopeutta, ja sen starttipulssin valinta, joka on johdettava pitoarvon anturille (6) ja joka kuuluu tavoitteena olevalle kerrokselle sekä kuuluu valitulle ajosuunnalle ja ajonopeudelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pulssisarja valitsimen (12) ja laskijan (11.4) askelkytke-miseksi katkaistaan kutsun esiintyessä valitsimelta (12) tai vastaanotettaessa kolme pulssia laskijalla (11.4).

3. Ohjauslaitteisto patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, tunnettu siitä, että hissikoriin (3) kutakin ajosuuntaa varten on järjestetty yksi ensimmäistä (VI) ja yksi toista pääajonopeutta (V2) varten tarkoitettu kuilukytkin (MVlu, MV2u, MVld, MV2d), jota voidaan käyttää hissikuilussa olevilla kor-vakkeilla (F), jotka ovat kiinnitetyt hissikuiluun (2) kyseistä pää- 30 56663 ajonopeutta (VI tai V2) vastaavan teoreettisen jarrutusmatkan päähän ennen kerroksia (S1-S9) ja kuilukytkimen pulssit ovat johdetut va-lintalaitteeseen (li.l), joka valitsimeen (12) syötetyistä ajosuun-tasignaaleista (Lu tai Ld) ja laskijan (11.4) ajonopeussignaaleista (LVI vast LV2) riippuvaisesti antaa valittua ajosuuntaa ja ajonopeutta vastaavat pulssit (Li.9) pitoarvon käynnistimeen (11.2) , joka estää näiden kulun estokytkentään (11.3) johdetusta ulosmenoginaalista (L3.5) riippuvaisesti tai johtaa nämä edelleen pitoarvojännitteen anturille (6), jossa laskijaan (11.4) johdetusta nopeussignaalista (LVI vast LV2) riippuvaisesti synnytetään ensimmäiseen tai toiseen pääajonopeuteen kuuluva hidastus-pitojännite (USv) ja että pulssi-anturi askeipulsseja varten (11.6) siihen laskijalta (11.4) ohjatuista ajonopeussignaaleista (LVI vast. LV2) ja valitsimen (12) py-säytyssignaaleista (LH) riippuvaisesti estää pulssien kulun pulssi-lähettimeltä (11.5) tai toiselle pääajonopeudelle kuuluvalta kuilu-kytkimeltä (MV2u tai MV2d) tai ohjaa nämä pulssit valitsimeen (12) tai laskijaan (11.4), jolloin laskija (11.4) asennostaan riippuvaisesti ohjaa estokytkentää (11.3) ja synnyttää ajonopeussignaalin (LVI vast LV2).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ohjauslaitteisto, tunnettu siitä, että valintakytkennän (11.1) ulosmenojohto (Li.9) on liitetty suoraan pitoarvonkäynnistimen (11.2) sisääntulo-NOR-elementin (N2.1) ensimmäiseen sisääntuloon, hidastetun NOR-elementin (ZN2.1) kautta sen toiseen sisääntuloon ja estokytkennän (11.3) kautta sen kolmanteen sisääntuloon. _

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ohjauslaitteisto, tunnettu siitä, että estokytkennässä (11.3) on valintakytkennän (11.1) ulos-menojohdon (Li.9) signaali johdettu pitoarvonkäynnistimen (11.2) ulosmenojohdon (LSW2) signaalin avulla takaisinkytkettävän muisti-elementin (G3.1) kautta NOR-elementin (N3.3) ensimmäiseen sisääntuloon, jonka toiseen ja kolmanteen sisääntuloon ovat liitetyt laskijan ulosmenojohdot (L4.ll ja L4.22) ja jonka ulosmeno on liitetty NOR-elementin (N3.4) toiseen sisäänmenoon, jonka toiseen sisäänmenoon on liitetty valitsijan (12) pysäytyssignaalin kuljettava johto (LH).

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ohjauslaitteisto, tunnettu siitä, että laskijassa (11.4) on neljä kytkentätilaa ja neljännessä tilassa nopeussignaali (LVI vast. LV2) muuttuu. 31 56663

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ohjausiaitteisto, tunnettu siitä, että askelpulssianturissa (11.6) on kutakin ajosuuntaa varten NOR-elementti (N6.1 vast. N6.2), jossa on oma sisääntulo vastaavaa ajosuuntasignaalia (Lu vast. Ld), pysäytyssignaalia (LHl), nopeus-signaalia (LVI), pitoarvonkäynnistyssignaalia (LSW2) ja toista pää-ajonopeutta (V2) ja vastaavaa ajosuuntaa varten järjestettyä kuilu-pulssisignaalia (LV2u tai LV2d) varten, jolloin näiden molempien NOR-elementtier (N6.1, N6.2) ulosmenot ovat liitetyt NOR-elementin (6.3) molempiin ensimmäisiin sisääntuloihin, jonka elementin kolman-teen sisääntuloon on liitetty pulssinsynnytyslaitteen (11.5) ulosmeno-johto (L5.1) ja jonka ulosmeno (LF) on liitetty valitsimeen (12) ja laskijaan (11.4).