FI125471B - Menetelmä särmäyspuristimen rungon muodostamiseksi ja särmäyspuristin - Google Patents

Description

MENETELMÄ SÄRMÄYSPURISTIMEN RUNGON MUODOSTAMISEKSI JA SÄRMÄYSPURISTIN

KEKSINNÖN ALA

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty menetelmä. Edelleen keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 2 johdanto-osassa määritelty särmäyspuristin.

KEKSINNÖN TAUSTA

Entuudestaan tunnetaan, että yleensä särmäyspuristimien runkorakenne, ts. yläpalkki, alapalkki ja päädyt, kukin tehdään perinteisesti yhtenäisenä teräslevyistä hitsattuna rakenteena.

Varsinkin kun on kysymys hyvin suurista särmäyspuristimista, kuten särmäyspuristimista, joiden puristusvoima on suurempi kuin 600 tn ja jotka ovat kooltaan hyvin suuria, ongelmaksi muodostuu, että hitsaus-saumoista tulee isoja ja isot ja painavat kappaleet ovat vaikeita käsitellä ja kuljettaa. Kuljetuksissa on jouduttu käyttämään erikoiskuljetuksia. Levymitat ovat erikoismittoja ja niiden valmistajia on hyvin vähän, joten särmäyspuristimien osista tulee kalliita ja niiden toimitusaika kuukausia.

KEKSINNÖN TARKOITUS

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat.

Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin menetelmä ja särmäyspuristin, joiden ansiosta voidaan välttää tai ainakin vähentää kokoamisessa tarvittavan hitsauksen määrää sekä pienentää yksittäisten kappaleiden kokoa ja massaa, jolloin niiden käsittely, varastointi, pakkaaminen kuljetusta varten, kuljetus asennuspaikalle ja kokoaminen asennuspaikalla helpottuu ja kustannukset pienenevät.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaiselle särmäyspuristimelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 2.

Keksinnön mukaisesti menetelmässä päädyt alapalkki ja yläpalkki kootaan erillisistä levy- levypinkka ja/tai tanko-osista, joihin kuuluu vetoelimiä, jotka vastaanottavat pääasiassa vetokuormitusta, puristuselimiä jotka vastaanottavat puristuskuormituksia, ja väli-tyselimiä, jotka ovat vetoelinten ja puristinelimien välissä voimien välittämiseksi näiden välillä. Ve-toelimet, puristuselimet ja välityselimet liitetään toisiinsa mekaanisilla liitoselimillä ilman hitsausta.

Vastaavasti keksinnön mukaisesti särmäyspuristimelle on tunnusmerkillistä että päädyt alapalkki ja yläpalkki on kukin koottu erillisistä levy- levypinkka ja/tai tanko-osista, joihin kuuluu vetoelimiä, jotka vastaanottavat vetokuormituksia puristuselimiä, jotka vastaanottavat puristuskuormituksia ja välityselimiä vetoelinten ja puristinelimien välissä voimien välittämiseksi näiden välillä. Vetoelimet, puristuselimet ja välityselimet on liitetty toisiinsa mekaanisilla liitoselimillä ilman hitsausliitoksia.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa mekaaniset liitoselimet ovat hakaliitoksia, tappiliitoksia, luk-kopalaliitoksia ja/tai ruuviliitoksia.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa lukkopalalii-tokseen kuuluu levy-, levypinkka ja/tai tanko-osassa oleva suorakaiteen muotoinen aukko ja aukkoon sovitet tu poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen pitkänomainen suuntaissärmiöpala.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa minkä tahansa särmäyspuristimen runkoon kuuluvan levy-, levypinkka ja/tai tanko-osan pituus on pienempi kuin standardin mukaisen suurimman rahtikontin pituus.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa minkä tahansa särmäyspuristimen runkoon kuuluvan levy-, levypinkka ja/tai tanko-osan pituus on pienempi kuin 45FT h/c -rahtikontin pituus (13,56 m).

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa särmäyspuristin on puristusvoimaltaan suurusluokkaa 600 tn tai suurempi.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa päätyyn kuuluu pystysuuntainen vetotanko, joka on sovitettu mahdollisimman lähelle alapalkkia ja yläpalkkia vastaanottamaan vetokuormitukset särmäyksen aikana. Edelleen päätyyn kuuluu pystysuuntainen takatolppa, joka on etäisyyden päässä vetotangosta ja sovitettu vastaanottamaan puristuskuormitukset särmäyksen aikana. Edelleen päätyyn kuuluu ylävipu, joka on liitetty vetotangon ja takatolpan yläpäähän voimien välittämiseksi vetotangon ja takatolpan välillä. Lisäksi päätyyn kuuluu alavipu, joka on liitetty vetotangon ja takatolpan alapäähän voimien välittämiseksi vetotangon ja takatolpan välillä .

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa vetotanko on koottu pinkasta päällekkäin asetettuja teräslevyjä. Vetotanko voi olla myös yhdestä yhtenäisestä aineesta muodostuva tanko.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa vetotankoon kuuluu ylemmät hakaliitoselimet, jotka ovat vetotangon yläpäässä vetotangon vastakkaisilla puolilla, ja alemmat hakaliitoselimet, jotka ovat vetotangon alapäässä vetotangon vastakkaisilla puolilla.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa ylävipu on muodostettu kahdesta identtisestä ylävipulevypuolis-kosta, jotka ovat vetotangon vastakkaisilla puolilla ja joihin kumpaankin ylävipulevypuoliskoon kuuluu ensimmäiset aukot, jotka on sovitettu vastaanottamaan ylemmät hakaliitoselimet sisäänsä.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa alavipu on muodostettu kahdesta identtisestä alavipulevypuolis-kosta, jotka ovat vetotangon vastakkaisilla puolilla ja joihin kumpaankin alavipulevypuoliskoon kuuluu toiset aukot, jotka on sovitettu vastaanottamaan alemmat hakaliitoselimet sisäänsä.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa päätyyn kuuluu pari kylkilevyjä, jotka on järjestetty takatolpan molemmin puolin ja kiinnitetty takatolppaan, vetotankoon ja alavipuun takatolpan tukemiseksi sivusuunnassa. Kylkilevyt toimivat myös peitteinä takatolpan, veto-tangon, ja ala- ja ylävivun peittämiseksi näkyvistä.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa päätyyn kuuluu alustaa vasten tuettava runkoelin. Runkoelimeen kuuluu pystysuuntainen pilari, johon on kiinnitetty kiinni-tyselin. Kiinnityselimeen kuuluu ensimmäinen tappiosa, joka ulottuu pilarista vaakasuunnassa ensimmäiseen suuntaan ja on sovitettavissa vetotangon alapäässä olevaan reikään, ja toinen tappiosa, joka ulottuu pilarista vaakasuunnassa ensimmäisen suunnan suhteen vastakkaiseen toiseen suuntaan ja jonka toisen tap-piosan varaan alapalkki on tuettavissa.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa alapalkkiin kuuluu pari alarunkolevyjä, joissa kummassakin on keskenään yhdensuuntaiset yläreuna ja alareuna, ja joiden alarunkolevyjen päiden läheisyydessä on reiät toisen tappiosan vastaanottamiseksi reikien sisään. Edelleen alapalkkiin kuuluu pöytä, joka on kiinnitetty alarunkolevyj en yläreunojen päälle, ja jonka pöydän varaan alasärmäystyökalu on asetettavissa. Edelleen alapalkkiin kuuluu pari alempia vinoreaktiotankoja, jotka ovat keskenään ylöspäin avautuvassa V-muodossa ja jotka kumpikin on ylemmästä päästä kääntyvästä laakeroitu toiseen tappiosaan. Edelleen alapalkkiin kuuluu alare-aktiovipu, jonka päät on liitetty lukkopalaliitoksilla jäykästi alempien vinoreaktiotankojen alempiin päihin yhdistämään vinoreaktiotankojen alemmat päät toisiinsa, ja joka alareaktiovipu muodostuu kahdesta levymäisestä alareaktiovipupuoliskosta, joiden väliin alempien vinoreaktiotankojen alapäät on sovitettu.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa alapalkkiin kuuluu kaksi pystyreaktiovipua, jotka on tuettu alare-aktiovipupuoliskojen yläreunan päälle etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän rei'ista. Lisäksi alapalkkiin kuuluu kiilapaloja, jotka on asetettavissa pystyreaktiovipujen ja alarunkolevyjen alareunojen väliin. Alapalkin taipumakompensaatio on aikaansaatavissa esijännittämällä alapalkki sopivan kokoisilla kii-lapaloilla kaarelle, joka suoristuu särmäysvoiman vaikutuksesta .

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa alapalkkiin kuuluu kaksi bombeeraussylinteriä, jotka on tuettu alareaktiovipupuoliskojen yläreunan päälle etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän rei'ista, jolloin alapalkin taipumakompensaatio on aikaansaatavissa esijännittämällä alapalkki bombeeraussylintereillä.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa yläpalkkiin kuuluu ylärunkolevy, jossa on keskenään yhdensuuntaiset pitkä yläreuna ja pitkä alareuna, ja johon alareunaan yläsärmäystyökalu on kiinnitettävissä, ja jonka ylärunkolevyn päiden läheisyydessä on kiinnitystapit, jotka ulkonevat ylärunkolevystä molemmin puolin. Edelleen yläpalkkiin kuuluu yläreaktiolevy, joka on ylärunkolevyn yläreunan päällä. Edelleen yläpalkkiin kuuluu pari ylempiä vinoreaktiotankoja, jotka ovat keskenään alaspäin avautuvassa V-muodossa ja jotka kumpikin on alemmasta päästä kääntyvästä laakeroitu kiinnitys-tappeihin, ja jotka vinoreaktiotangot muodostuvat kahdesta levymäisestä yläreaktiotankopuoliskosta. Lisäksi yläpalkkiin kuuluu yläreaktiovipu, joka on lukkopala-liitoksilla jäykästi kiinnitetty vinoreaktiotankojen ylempiin päihin yhdistämään vinoreaktiotankojen ylemmät päät toisiinsa.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa yläpalkkiin kuuluu kaksi hydraulista bombeeraussylinteriä yläpal-kin taipumakompensaation aikaansaamiseksi, jotka sylinterit on järjestetty yläreaktiolevyn ja yläreaktio-vivun väliin etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän ylärunkolevyn kiinnitystapeista. Yläpalkin taipumakompensaatio on aikaansaatavissa jännittämällä bombeeraussylintereillä yläpalkki kaarelle, joka suoristuu särmäysvoiman vaikutuksesta.

Särmäyspuristimen eräässä sovelluksessa yläpalkkiin kuuluu kaksi pystyreaktiovipua, jotka on tuettu yläreaktiolevyn ja yläreaktiovivun väliin etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän ylärunkolevyn kiinnitystapeista. Kiilapaloja on asetettavissa pystyreak-tiovipujen yläreaktiolevyn yläreunan väliin, jolloin yläpalkin taipumakompensaatio on aikaansaatavissa esijännittämällä yläpalkki sopivan kokoisilla kiilapa- loilla kaarelle, joka suoristuu särmäysvoiman vaikutuksesta .

KUVALUETTELO

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti sovellutusesimerkkien avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuvat 1 ja la esittävät aksonometrisesti etuyläviis-tosta nähtynä keksinnön mukaisen särmäyspuristimen erästä ensimmäistä sovellutusta, kuvassa 1 koottuna ja kuvassa la alapalkin ja yläpalkin ollessa irrotettuna päädyistä, kuva 2 esittää aksonometrisesti etuyläviistosta nähtynä keksinnön mukaisen särmäyspuristimen päätyä, kuva 3 esittää kaaviomaisesti päädyn osien toimintaa särmäyspuristimessa särmäyksen aikana, kuva 4 esittää räjäytyskuvaa kuvan 2 päädystä, kuva 5 esittää aksonometrisesti etuyläviistosta nähtynä keksinnön mukaisen särmäyspuristimen alapalkkia, kuva 5a esittää muunnosta kuvan 5 alapalkista, jossa kuvan 5 pystyreaktiovivut ja kiilat on korvattu bom-beeraussylintereillä, kuva 6 esittää räjäytyskuvaa kuvan 5 alapalkista, kuva 7 esittää aksonometrisesti etuyläviistosta nähtynä keksinnön mukaisen särmäyspuristimen yläpalkkia, kuva 7a esittää muunnosta kuvan 7 yläpalkista, jossa kuvan 7 bombeeraussylinterit on korvattu pystyreaktio-vivuilla ja kiiloilla, ja

kuva 8 esittää räjäytyskuvaa kuvan 7 yläpalkista. KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Kuvassa 1 on esimerkki suurikokoisesta särmäyspuristimesta, jonka runkorakenne on edullista toteuttaa keksinnön mukaisella tavalla. Kuvassa on esitetty puristusvoimaltaan 1200 tn särmäyspuristin, jonka mittasuhteista mainittakoon, että päätyjen korkeus on noin 6 m ja ala- ja yläpalkin pituus noin 10. Pisimmät yksittäiset levyosat ovat ala- ja yläpalkissa ja ne ovat pituudeltaan noin 10 m, joten ne sopivat 40 jalan rahtikontin sisään ja ovat sitten kuljetettavissa standardikokoisena rahtina. Mitat on tässä esitetty esimerkinomaisesti vain särmäyspuristimen suuren koon havainnollistamiseksi, eikä keksintö ole mitenkään niihin sidottu. Jos rahtikelpoisuutta pidetään särmäyspuristimen mitoitusta rajoittavana tekijänä, niin suurimmat osat voivat olla niin pitkiä, että ne vielä mahtuvat 45FT h/c -rahtikontin sisään.

Särmäyspuristimen runkoon kuuluu pari päätyjä 1 särmäyspuristimen päissä, alapalkki 2, joka on tuettu paikallaan pysyvästi päätyihin, ja yläpalkki 3, joka on tuettu päätyihin liikutettavaksi hydrauliikkasylin-tereillä S pystysuunnassa alapalkin 2 suhteen.

Kuten kuviin 2-8 viitaten selostetaan, päädyt 1, alapalkki 2 ja yläpalkki 3 on kukin koottu erillisistä levy- levypinkka ja/tai tanko-osista, joihin kuuluu vetoelimiä 4, 25, 36, jotka vastaanottavat vetokuormi-tuksia, puristuselimiä 5, 20, 24, 31, jotka vastaanottavat puristuskuormituksia, ja välityselimiä 6, 7, 26, 28, 29, 35, 37 vetoelinten ja puristinelimien välissä voimien välittämiseksi näiden välillä. Vetoelimet, pu-ristuselimet ja välityselimet on liitetty toisiinsa mekaanisilla liitoselimillä 8, 9, 10, 11, 19, 23, 27, 34, 38 ilman hitsausliitoksia. Mekaaniset liitoselimet, joilla rungon osia on liitetty toisiinsa voivat olla esimerkiksi hakaliitoksia 8, 9, 10, 11, tappilii-toksia 19, 23, 34 lukkopalaliitoksia 27, 38 ja/tai ruuviliitoksia. Lukkopalaliitokseen 27, 38 kuuluu levy-, levypinkka ja/tai tanko-osassa oleva suorakaiteen muotoinen aukko ja aukkoon sovitettu poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen pitkänomainen suuntais-särmiöpala.

Kuvissa 2 - 4 on esitetty pääty 1. Päätyyn 1 kuuluu pystysuuntainen vetotanko 4, joka on sovitettu mahdollisimman lähelle alapalkkia 2 ja yläpalkkia 3. Veto-tangon 4 tarkoituksena on vastaanottaa vetokuormituk-set särmäyksen aikana. Pystysuuntainen takatolppa 5, on etäisyyden päässä vetotangosta 4 ja sovitettu vastaanottamaan puristuskuormitukset särmäyksen aikana, kuten kuvassa 3 nuolilla on havainnollistettu. Päädyssä on ylävipu 6, joka on liitetty vetotangon ja taka-tolpan yläpäähän voimien välittämiseksi vetotangon 4 ja takatolpan 5 välillä, ja alavipu 7, joka on liitetty vetotangon 4 takatolpan 5 päähän voimien välittämiseksi vetotangon ja takatolpan välillä.

Kuvasta 4 näkyy, että vetotanko 4 koottu pinkasta päällekkäin asetettuja pitkänomaisia teräslevyjä 4^..44. Vetotankoon 4 kuuluu ylemmät hakaliitoselimet 8, jotka ovat vetotangon yläpäässä vetotangon vastakkaisilla puolilla ja alemmat hakaliitoselimet 9, jotka ovat vetotangon alapäässä vetotangon vastakkaisilla puolilla.

Kuvasta 4 näkyy edelleen, että ylävipu 6 on muodostettu kahdesta identtisestä ylävipulevypuoliskosta 61, 62, jotka ovat vetotangon 4 vastakkaisilla puolilla ja joihin kumpaankin ylävipulevypuoliskoon kuuluu ensimmäiset aukot 10, jotka on sovitettu vastaanottamaan ylemmät hakaliitoselimet 8 sisäänsä.

Alavipu 7 on muodostettu kahdesta identtisestä alavi-pulevypuoliskosta 71, 72, jotka ovat vetotangon 4 vastakkaisilla puolilla ja joihin kumpaankin alavipulevy-puoliskoon kuuluu toiset aukot 11, jotka on sovitettu vastaanottamaan alemmat hakaliitoselimet 9 sisäänsä.

Päätyyn 1 kuuluu lisäksi pari kylkilevyjä 12, 13, jotka on järjestetty takatolpan 5 molemmin puolin taka-tolpan tukemiseksi sivusuunnassa. Kylkilevyt 12, 13 on kiinnitetty takatolppaan 5, vetotankoon 4 ja alavipuun 7 takatolpan tukemiseksi sivusuunnassa. Kylkilevyt 12, 13 toimivat myös peitelevyinä niiden väliin jäävien rakenteiden peittämiseksi näkyvistä.

Päätyyn 1 kuuluu vielä alustaa vasten tuettava run-koelin 14. Runkoelimeen 14 kuuluu pystysuuntainen pilari 15, johon on kiinnitetty kiinnityselin 16, johon kuuluu ensimmäinen tappiosa 17, joka ulottuu pilarista 15 vaakasuunnassa ensimmäiseen suuntaan ja on sovitettavissa vetotangon 4 alapäässä olevaan reikään 18. Kiinnityselimeen 16 kuuluu lisäksi toinen tappiosa 19, joka ulottuu pilarista 15 vaakasuunnassa ensimmäisen suunnan suhteen vastakkaiseen toiseen suuntaan ja jonka toisen tappiosan varaan alapalkki 2 on tuettavissa, kuten näkyy kuvista la ja 6.

Kuvissa 5 ja 6 näkyy alapalkki 2, johon kuuluu pari alarunkolevyjä 20, joissa kummassakin on keskenään yhdensuuntaiset yläreuna 21 ja alareuna 22. Alarunkole-vyjen päiden läheisyydessä on reiät 23 toisen tappiosan 19 vastaanottamiseksi reikien sisään. Pöytä 24 on kiinnitetty alarunkolevyjen 20 yläreunojen 21 päälle. Alasärmäystyökalu on asennettavissa pöydän 24 päälle.

Lisäksi alapalkissa 2 on pari alempia vinoreaktiotan-koja 25, jotka ovat keskenään ylöspäin avautuvassa V-muodossa. Kumpikin vinoreaktiotanko 25 on ylemmästä päästä kääntyvästä laakeroitu toiseen tappiosaan 19.

Edelleen alapalkkiin kuuluu alareaktiovipu 26, jonka päät on liitetty lukkopalaliitoksilla 27 jäykästi alempien vinoreaktiotankojen 25 alempiin päihin yhdistämään vinoreaktiotankojen alemmat päät toisiinsa. Alareaktiovipu 26 muodostuu kahdesta levymäisestä ala-reaktiovipupuoliskosta 261, 262, joiden väliin alempien vinoreaktiotankojen 25 alapäät on sovitettu.

Kuvien 5 ja 6 sovelluksessa on kaksi pystyreaktiovipua 28 on tuettu alareaktiovipupuoliskojen 261, 262 yläreunan päälle etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän rei'istä 23. Kiilapaloja 29 voidaan asettaa pystyreaktiovipujen 28 ja alarunkolevyjen alareunojen 22 väliin, jolloin alapalkin taipumakompensaatio on aikaansaatavissa esijännittämällä alapalkki sopivan kokoisilla kiilapaloilla 29 kaarelle, joka suoristuu särmäysvoiman vaikutuksesta.

Kuvan 5a sovelluksessa kuvan 5 pystyreaktiovipujen 28 ja kiilapalojen 29 tilalla on bombeeraussylinterit 30, jotka on tuettu alareaktiovipupuoliskojen 261, 262 yläreunan päälle etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän rei'istä 23, jolloin alapalkin taipumakompensaatio on aikaansaatavissa esijännittämällä ala-palkki bombeeraussylintereillä.

Kuvissa 7 ja 8 on esitetty yläpalkki 3. Yläpalkkiin 3 kuuluu ylärunkolevy 31, jossa on keskenään yhdensuuntaiset pitkä yläreuna 32 ja pitkä alareuna 33. Yläsär-mäystyökalu on kiinnitettävissä alareunaan 33. Ylärun-kolevyn 31 päiden läheisyydessä on kiinnitystapit 34, jotka ulkonevat ylärunkolevystä molemmin puolin. Ylä- reaktiolevy 35 on ylärunkolevyn yläreunan 32 päällä. Pari ylempiä vinoreaktiotankoja 36 on keskenään alaspäin avautuvassa V-muodossa. Kumpikin vinoreaktiotanko 36 on alemmasta päästä kääntyvästä laakeroitu kiinni-tystappeihin 34. Vinoreaktiotangot 36 muodostuvat kahdesta levymäisestä yläreaktiotankopuoliskosta 361, 362. Yläreaktiovipu 37 on lukkopalaliitoksilla 38 jäykästi kiinnitetty vinoreaktiotankojen 36 ylempiin päihin yhdistämään vinoreaktiotankojen 36 ylemmät päät toisiinsa. Myös yläreaktiovipu 37 muodostuu useammasta samanmuotoisesta levyosasta. Kaksi hydraulista bombeeraus-sylinteriä 39 on järjestetty yläreaktiolevyn 35 ja yläreaktiovivun 37 väliin etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän ylärunkolevyn kiinnitystapeista 34. Bombeeraussylinterit 39 kohdistavat puristusta myös vinoreaktiotankoihin 35. Bombeeraussylinterien avulla voidaan aikaansaada yläpalkin taipumakompensaa-tio särmäyksen aikana. Särmäyksen aikana hyd-raylisylinterien painaessa ylärunkolevyn 31 päitä, ylärunkolevy 31 pyrkii taipumaan kaarelle pystysuunnassa, jolloin taipuminen aikaansaa vetovoiman vinoreaktiotankoihin 36, joiden kautta voima välittyy bombeeraussylinterien 39 ja yläreaktiovivun 37 kautta ylärunkolevyyn 31 aikaansaaden voiman, joka pyrkii oikaisemaan taipuman. Näin saadaan ylärunkolevy 31 ja sen alareunaan kiinnitetty yläsärmäystyökalu pysymään suorana.

Kuvan 7a sovelluksessa bombeeraussylinterien 39 tilalla on pystyreaktiovivut 40 ja kiilapalat 41. Kaksi pystyreaktiovipua 40 on tuettu yläreaktiolevyn 35 ja yläreaktiovivun 37 väliin etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän ylärunkolevyn kiinnitystapeista 34. Kiilapaloja 41 on asetettavissa pystyreaktiovipu-jen 40 ja yläreaktiolevyn 35 yläreunan väliin, jolloin yläpalkin taipumakompensaatio on aikaansaatavissa esijännittämällä yläpalkki sopivan kokoisilla kiilapa- loilla kaarelle, joka suoristuu särmäysvoiman vaikutuksesta .

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (20)

1. Menetelmä särmäyspuristimen rungon muodostamiseksi jossa menetelmässä - muodostetaan pari päätyjä (1) - muodostetaan alapaikka (2) - muodostetaan yläpalkki (3), - tuetaan alapalkki (2) paikallaan pysyvästi päätyihin (1), ja - tuetaan yläpalkki (3) päätyihin (1) liiku tettavaksi pystysuunnassa alapaikan suhteen, tunnettu siitä, että - päädyt (1), alapaikka (2) ja yläpalkki (3) kootaan erillisistä levy-, levypinkka ja/tai tanko-osista, joihin kuuluu vetoelimiä (4, 25, 36), jotka vastaanottavat pääasiassa vetokuormitusta, puris-tuselimiä (5, 20, 24, 31), jotka vastaanottavat puris-tuskuormituksia, ja välityselimiä (6, 7, 26, 28, 29, 35, 37), jotka ovat vetoelinten ja puristinelimien välissä voimien välittämiseksi näiden välillä, ja - liitetään vetoelimet, puristuselimet ja vä-lityselimet toisiinsa mekaanisilla liitoselimillä (8, 9, 10, 11, 19, 23, 27, 34, 38) ilman hitsausta.

2. Särmäyspuristin, johon kuuluu - pari päätyjä (1) särmäyspuristimen päissä, - alapalkki (2), joka on tuettu paikallaan pysyvästi päätyihin, - yläpalkki (3), joka on tuettu päätyihin liikutettavaksi pystysuunnassa alapalkin suhteen, tunnettu siitä, että päädyt (1), alapalkki (2) ja yläpalkki (3) on kukin koottu erillisistä levy- levypinkka ja/tai tanko-osista, joihin kuuluu vetoelimiä (4, 25, 36), jotka vastaanottavat vetokuormituksia, puristuselimiä (5, 20, 24, 31), jotka vastaanottavat puristuskuormituksia, ja välityselimiä (6, 7, 26, 28, 29, 35, 37) vetoelinten ja puristinelimien välissä voimien välittämiseksi näiden välillä, ja jotka ve-toelimet, puristuselimet ja välityselimet on liitetty toisiinsa mekaanisilla liitoselimillä (8, 9, 10, 11, 19, 23, 27, 34, 38) ilman hitsausliitoksia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että mekaaniset liitoselimet ovat hakaliitoksia (8, 9, 10, 11), tappiliitoksia (19, 23, 34) lukkopalaliitoksia (27, 38) ja/tai ruuviliitoksia.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että lukkopalaliitokseen (27, 38) kuuluu levy-, levypinkka ja/tai tanko-osassa oleva suorakaiteen muotoinen aukko ja aukkoon sovitettu poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen pitkänomainen suuntaissärmiöpala.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2-4 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että minkä tahansa särmäyspuristimen runkoon kuuluvan levy-, levypinkka ja/tai tanko-osan pituus on pienempi kuin standardin mukaisen suurimman rahtikontin pituus.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että minkä tahansa särmäyspuristimen runkoon kuuluvan levy-, levypinkka ja/tai tanko-osan pituus on pienempi kuin 45FT h/c -rahtikontin pituus (13,56 m) .

7. Jonkin patenttivaatimuksista 2 - 6 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että särmäyspuristin on puristusvoimaltaan suurusluokkaa 600 tn tai suurempi.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 2 - 7 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että päätyyn (1) kuuluu - pystysuuntainen vetotanko (4), joka on sovitettu mahdollisimman lähelle alapalkkia (2) ja ylä- palkkia (3) vastaanottamaan vetokuormitukset särmäyksen aikana, pystysuuntainen takatolppa (5), joka on etäisyyden päässä vetotangosta ja sovitettu vastaanottamaan puristuskuormitukset särmäyksen aikana, - ylävipu (6), joka on liitetty vetotangon ja takatolpan yläpäähän voimien välittämiseksi vetotangon ja takatolpan välillä, ja - alavipu (7), joka on liitetty vetotangon ja takatolpan alapäähän voimien välittämiseksi vetotangon ja takatolpan välillä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että vetotanko (4) on koottu pin-kasta päällekkäin asetettuja teräslevyjä (4^..44).

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että vetotankoon (4) kuuluu ylemmät hakaliitoselimet (8), jotka ovat vetotangon yläpäässä vetotangon vastakkaisilla puolilla ja alemmat hakaliitoselimet (9), jotka ovat vetotangon alapäässä vetotangon vastakkaisilla puolilla.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että ylävipu (6) on muodostettu kahdesta identtisestä ylävipulevypuoliskosta (61, 62), jotka ovat vetotangon (4) vastakkaisilla puolilla ja joihin kumpaankin ylävipulevypuoliskoon kuuluu ensimmäiset aukot (10), jotka on sovitettu vastaanottamaan ylemmät hakaliitoselimet (8) sisäänsä.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että alavipu (7) on muodostettu kahdesta identtisestä alavipulevypuoliskosta (71, 72) , jotka ovat vetotangon (4) vastakkaisilla puolilla ja joihin kumpaankin alavipulevypuoliskoon kuuluu toiset aukot (11), jotka on sovitettu vastaanottamaan alemmat hakaliitoselimet (9) sisäänsä.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 8 - 12 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että päätyyn (1) kuuluu pari kylkilevyjä (12, 13), jotka on järjestetty takatolpan (5) molemmin puolin ja kiinnitetty taka-tolppaan, vetotankoon (4) ja alavipuun (7) takatolpan tukemiseksi sivusuunnassa.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 8 - 13 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että päätyyn (1) kuuluu alustaa vasten tuettava runkoelin (14), johon kuuluu pystysuuntainen pilari (15), johon on kiinnitetty kiinnityselin (16), johon kuuluu ensimmäinen tappiosa (17), joka ulottuu pilarista (15) vaakasuunnassa ensimmäiseen suuntaan ja on sovitettavissa vetotangon (4) alapäässä olevaan reikään (18), ja toinen tappiosa (19), joka ulottuu pilarista (15) vaakasuunnassa ensimmäisen suunnan suhteen vastakkaiseen toiseen suuntaan ja jonka toisen tappiosan varaan alapalkki (2) on tuettavissa.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että alapalkkiin (2) kuuluu - pari alarunkolevyjä (20), joissa kummassakin on keskenään yhdensuuntaiset yläreuna (21) ja alareuna (22), ja joiden alarunkolevyjen päiden läheisyydessä on reiät (23) toisen tappiosan (19) vastaanottamiseksi reikien sisään, - pöytä (24), joka on kiinnitetty alarunkole-vyjen yläreunojen (21) päälle, ja jonka pöydän varaan alasärmäystyökalu on asetettavissa, - pari alempia vinoreaktiotankoja (25), jotka ovat keskenään ylöspäin avautuvassa V-muodossa ja jotka kumpikin on ylemmästä päästä kääntyvästä laakeroitu toiseen tappiosaan (19), ja - alareaktiovipu (26), jonka päät on liitetty lukkopalaliitoksilla (27) jäykästi alempien vinoreak-tiotankojen (25) alempiin päihin yhdistämään vinoreak-tiotankojen alemmat päät toisiinsa, ja joka alareaktiovipu muodostuu kahdesta levymäisestä alareaktiovi-pupuoliskosta (261, 262) , joiden väliin alempien vino reaktiotanko j en alapäät on sovitettu.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että alapalkkiin (2) kuuluu - kaksi pystyreaktiovipua (28), jotka on tuettu alareaktiovipupuoliskojen (261, 262) yläreunan päälle etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän rei'istä (23), ja - kiilapaloja (29), jotka on asetettavissa pystyreaktiovipujen (28) ja alarunkolevyjen alareunojen (22) väliin, jolloin alapalkin taipumakompensaatio on aikaansaatavissa esijännittämällä alapalkki sopivan kokoisilla kiilapaloilla kaarelle, joka suoristuu sär-mäysvoiman vaikutuksesta.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että alapalkkiin (2) kuuluu kaksi bombeeraussylinteriä (30), jotka on tuettu alareaktiovipupuoliskojen (261, 262) yläreunan päälle etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän rei'istä (23), jolloin alapalkin taipumakompensaatio on aikaansaatavissa esijännittämällä alapalkki bombeeraussylinte-reillä.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 2-15 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että yläpalkkiin (3) kuuluu - ylärunkolevy (31), jossa on keskenään yhdensuuntaiset pitkä yläreuna (32) ja pitkä alareuna (33), ja johon alareunaan yläsärmäystyökalu on kiinnitettävissä, ja jonka ylärunkolevyn päiden läheisyydessä on kiinnitystapit (34), jotka ulkonevat ylärunkole-vystä molemmin puolin, - yläreaktiolevy (35), joka on ylärunkolevyn yläreunan (32) päällä, ja - pari ylempiä vinoreaktiotankoja (36), jotka ovat keskenään alaspäin avautuvassa V-muodossa ja jotka kumpikin on alemmasta päästä kääntyvästi laakeroitu kiinnitystappeihin (34), ja jotka vinoreaktiotangot muodostuvat kahdesta levymäisestä yläreaktiotankopuo-liskosta (361, 362) , ja - yläreaktiovipu (37), joka on lukkopalalii-toksilla (38) jäykästi kiinnitetty vinoreaktiotankojen (36) ylempiin päihin yhdistämään vinoreaktiotankojen ylemmät päät toisiinsa.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että yläpalkkiin (3) kuuluu kaksi hydraulista bombeeraussylinteriä (39) yläpalkin taipu-makompensaation aikaansaamiseksi, jotka sylinterit on järjestetty yläreaktiolevyn (35) ja yläreaktiovivun (37) väliin etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän ylärunkolevyn kiinnitystapeista (34).

20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen särmäyspuristin, tunnettu siitä, että yläpalkkiin (3) kuuluu - kaksi pystyreaktiovipua (40), jotka on tuettu yläreaktiolevyn (35) ja yläreaktiovivun (37) väliin etäisyyden päähän toisistaan ja etäisyyden päähän ylärunkolevyn kiinnitystapeista (34), ja kiilapaloja (41), jotka on asetettavissa pystyreaktiovipujen (40) ja yläreaktiolevyn (35) yläreunan väliin, jolloin yläpalkin taipumakompensaatio on aikaansaatavissa esijännittämällä yläpalkki sopivan kokoisilla kiilapaloilla kaarelle, joka suoristuu sär-mäysvoiman vaikutuksesta.