FI124555B

FI124555B - Vesitiivis seinärakenne ja tällaisella rakenteella varustettu säiliö

Info

Publication number: FI124555B
Application number: FI20041209A
Authority: FI
Inventors: Jacques Dhellemmes
Original assignee: Gaz Transport & Technigaz
Priority date: 2003-10-16
Filing date: 2004-09-17
Publication date: 2014-10-15
Also published as: DK200401583A; TWI298305B; HRP20040928A2; JP2005121229A; RU2004130367A; RO120890B1; FR2861060A1; ES2274670B1; RU2282101C2; FR2861060B1; ITTO20040656A1; US7540395B2; KR100638985B1; ES2274670A1; DE102004047551B4; US20050082297A1; JP4898108B2; KR20050036820A; JP2010185576A; FI20041209A

Description

Vesitiivis seinärakenne ja tällaisella rakenteella varustettu säiliö 5 Esillä oleva keksintö koskee vesitiivistä seinärakennetta, joka on tarkoitettu erityisesti kantavaan rakenteeseen integroidun vesitiiviin ja termisesti eristävän säiliön sisäpäällysteeseen sekä mainittua, tällaisella rakenteella varustettua säiliötä.

Yleisesti tunnetaan esimerkiksi eurooppapatenteista 248 721 ja 573 327 vesitiivis 10 seinärakenne, joka on tarkoitettu kantavaan rakenteeseen integroidun vesitiiviin ja termisesti eristävän säiliön C sisäpäällysteeseen, mainitun, liitteenä olevan piirustuksen kuviossa 1 esitetyn säiliön käsittäessä kaksi peräkkäistä kosteussulkua, jotka on havainnollistettu kuviossa 2; näistä ensimmäisen, viitenumerolla 1 esitetyn, koskettaessa säiliössä olevaa tuotetta ja koostuessa mainitusta vesitiiviistä 15 seinärakenteesta ja toisen, viitenumerolla 2 esitetyn, ollessa sijoitettu ensimmäisen sulun 1 ja kantavan rakenteen 13 väliin, ja näiden kahden kosteussulun väliin ollessa viety kaksi termisesti eristävää kerrosta, ensimmäinen eriste 3 ja toinen eriste 4. 1 .:4 ·:;1

Ranskalaisissa patenteissa 1 376 525 ja 1 379 651 kuvataan vesitiivis seinäraken- 7 ne, joka on esitetty kuviossa 3 ja käsittää vesitiiviitä levyjä 10 aallotettuina niin, että niiden sisäpinnan päälle on viety ensimmäinen sarja niin sanottuja pitkit-'fr täisaaltoja 5 sekä toinen sarja niin sanottuja poikittaisaattoja 6, jotka ovat toistensa cu suhteen kohtisuorassa, mainitun ensimmäisen aaltosarjan 5 ollessa toista aaltosar- i cp 25 jaa 6 matalampi niin, että ensimmäisen aaltosarjan 5 aallot ovat epäjatkuvia ris- (M teyskohdassa 8, jossa ne kohtaavat toisen aaltosarjan 6 aallot, viimeksi mainittujen £ ollessa jatkuvia. Ensimmäisen aaltosarjan 5 ja toisen aaltosarjan 6 aaltojen ris- g teyskohtien 8 tasolla poikittaisaallon 6 harja 6a käsittää kaksi koveraa aallotusta ^ 7a ja 7b, joiden koveruus on kääntyneenä kohti mainittua sisäpintaa, ja jotka ovat o 30 sijoitetut pitkittäisaallon 5 molemmin puolin. Poikittaisaalto 6 käsittää lisäksi 2 kunkin risteyskohdan tasolla sivusuuntaisen vahvistuksen 9, jossa pitkittäisaal 5 työntyy poikittaisaallon molemmin puolin.

Tämä seinärakenne on sovitettu sellaiseksi, että se kestää hydrostaattista painetta, 5 joka kohdistuu erittäin suuren, tilavuudeltaan esimerkiksi suuruusluokkaa 138000 m olevan säiliön sisäpäällysteeseen. Kun säiliön tilavuus sen sijaan on tätä suurempi tai kun tavanomaisten laivojen tilavuudeltaan esimerkiksi suuruusluokkaa 138000 m olevat säiliöt on täytetty vain osittain, säiliössä olevan tuotteen, esimerkiksi nestekaasun aikaansaama hydrostaattinen paine saattaa aiheuttaa aaltojen i, 10 muotoon huomattavia, pysyviä muutoksia ja murskata erityisesti toisen aaltosaij an aaltojen sivupinnat, jotka ovat etäällä toisen aaltosaijan ja ensimmäisen aaltosar-jan aaltojen välisistä risteyskohdista. Tällaisissa laivan kantavaan rakenteeseen integroidussa säiliöissä nestekaasun aaltoilu säiliön sivuseinämiä vasten voi lisäksi aiheuttaa kuljetuksen aikana äkillisiä dynaamisen paineen sysäyksiä siinä mää-15 rin, että myös aaltojen muoto muuttuu huomattavasti. Tällaiset muodonmuutokset voivat kuitenkin heikentää mekaanista lujuutta levyissä, joihin kohdistuu huomattavia termisiä kutistumia esimerkiksi silloin, kun ne sisältävät nestemäistä metaania ja vähentää levyjen tiiviyttä erityisesti hitsausvyöhykkeillä 12, joilla sijaitsee vesitiiviin seinän eri levyjen välinen rajapinta (kuvio 2).

20

Yhtenä ratkaisuna voitaisiin käyttää levyjen paksuuden lisäämistä, mutta paksuuden lisääminen nostaisi huomattavasti hintaa ja saattaisi lisäksi jäykistää aaltoja ja 't heikentää näin ollen levyjen joustavuutta, joka on tarpeen niiden termisen kutisti tuman mahdollistamiseksi ilman vaaraa vesitiiviyden katkeamisesta.

$ 25 cv Keksinnön tavoitteena on esittää uusi vesitiivis seinärakenne, jonka avulla välte- £ tään edellä esitetyt haitat, ja jonka ansiosta levyjen aallot voivat kestää suurempia σ> paineita.

CM

o o 30 Tässä tarkoituksessa keksinnön kohteena on vesitiivis seinärakenne, joka on tar koitettu erityisesti kantavaan rakenteeseen integroidun vesitiiviin ja termisesti . 3 ·.: ; eristävän säiliön sisäpäällysteeksi, ja joka käsittää vähintään yhden vesitiiviin levyn, jonka yksi pinta, niin sanottu sisäpinta, on tarkoitettu koskettamaan nestettä, mainitun levyn ollessa aallotettu ainakin ensimmäisellä aaltosarjalla ja toisella aalto sarjalla, joiden vastaavat suunnat leikkaavat toisensa, mainittujen aaltojen 5 ollessa ulkonevat mainitun sisäpinnan puolelta, ja jolle on tunnusomaista, että se käsittää vähintään yhden vahvistuskaaren jäljestettynä ainakin yhden, johonkin edellä mainittuun aaltosarjaan kuuluvan aallon päälle osuuteen, joka on kahden peräkkäisen, toisen aaltosarjan aaltojen kanssa ristikkäin olevan risteyskohdan välissä, kunkin kaaren ollessa pääpiirteittäin kupera niin, että kuperuus ulkonee 10 mainitun sisäpinnan puolelta tai sen vastakkaisesta pinnasta, niin sanotusta ulkopinnasta, mainitun kaaren ollessa järjestetty paikallisesti ainakin yhdelle sitä kannattavan aallon sivupinnalle.

On edullista, että ensimmäisen aaltosarjan korkeus on toisen aaltosarjan korkeutta 15 pienempi niin, että ensimmäisen aaltosarjan aallot ovat epäjatkuvia tasolla, jossa on niiden risteyskohta toisen aaltosaijan aaltojen suhteen, viimeksi mainittujen aaltojen ollessa jatkuvia, ja ensimmäisen aaltosarjan ja toisen aaltosarjan aaltojen välisten risteyskohtien tasolla toisen sarjan aallon harja käsittää parin koveria aal-lotuksia, joiden koveruus on kääntyneenä kohti mainittua sisäpintaa, ja jotka aal-20 lotukset ovat sijoitetut ensimmäisen sarjan aallon molemmin puolin.

Keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan edellämainitut kaaret ovat järjeste-^ tyt ainakin tiettyihin toisen aaltosarjan aaltoihin.

δ

CM

i N.

9 25 Ensimmäisen variantin mukaan kukin kaari ulottuu keskeytyksettä sitä kannatta- ^ van aallon yhdestä sivupinnasta toiseen ja kulkee sen harjan kautta.

X

cc Q_ g Toisen variantin mukaan kukin kaari ulottuu ainoastaan sitä kannattavan aallon

CM

^ yhdellä sivupinnalla, etäällä mainitun aallon harjasta ja tyvistä. i o o 30

CM

4

On edullista, että kukin kaari on olennaisesti kahden peräkkäisen risteyskohdan puolivälissä.

Keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan samalla aallon osuudella oleva kaa-5 ri on symmetrinen/olevat kaaret ovat symmetriset suhteessa tasoon, joka on mainitun aallon suuntaan nähden kohtisuorassa ja sijaitsee olennaisesti kahden peräkkäisen risteyskohdan puolivälissä.

On edullista, että kaari/kaaret on symmetrinen/ovat symmetriset suhteessa tasoon, 10 joka kulkee sitä kannattavan aallon harjan kautta ja on kohtisuorassa levyn tasoon.

Keksinnön erään erityismuodon mukaan levyn paksuus kunkin kaaren tasolla on yhtä suuri tai hieman pienempi kuin levyn muun osan paksuus.

15 Keksinnön eräässä edullisessa toteutustavassa kaaren sisäsäde aallon sivupintojen tasolla on olennaisesti yhtä suuri kuin sitä kannattavan aallon harjan sisäsäde.

On edullista, että kaaren korkeuden ja sitä kannattavan aallon korkeuden suhde on välillä 10 % ja 25 %.

20

Kukin kaari ulottuu edullisesti pääpiirteittäin tasossa, joka on kohtisuorassa sitä kannattavan aallon suuntaan.

δ ^ Keksinnön kohteena on myös vesitiivis ja termisesti eristävä säiliö, joka on integ- r".

? 25 roitir kantavaan rakenteeseen, erityisesti laivan rakenteeseen, mainitun säiliön ^ käsittäessä kaksi peräkkäistä kosteussulkua, joista ensimmäinen on kosketuksissa o- säiliön sisältämään tuotteeseen ja toinen on sijoitettu ensimmäisen sulun ja kanta- o van rakenteen väliin, näiden kahden kosteussulun ollessa sijoitetut vuorotellen

C\J

g kahden termisesti eristävän sulun kanssa, ja jolle on tunnusomaista, että ensim- oj 30 mäinen kosteussulku on ainakin osittain muodostettu mainitusta, edellä määritel lystä seinärakenteesta.

'5

Keksinnön erään erityisen toteutustavan mukaan mainitun seinärakenteen levyjä on sijoitettu säiliön ylävyöhykkeen tasolle.

5 Keksintö on helpompi ymmärtää ja sen muita tavoitteita, yksityiskohtia, tunnusmerkkejä ja etuja käy selvemmin ilmi jäljempänä seuraavasta yksityiskohtaisesti selitetystä kuvauksesta, jossa esitetyt toteutustavat on annettu ainoastaan havainnollistavina esimerkkeinä, jotka eivät ole rajoittavia, ja jossa on viitattu liitteenä oleviin kaaviomaisiin piirroksiin.

10

Piirroksista - kuvio 1 on poikkileikkauksena esitetty osittainen, kaaviomainen perspektiivikuva tavanomaisen säiliön sisäpuolelta, johon säiliöön esillä oleva keksintö on sovellettavissa, 15 - kuvio 2 poikkileikkauksena esitetty osittainen suurennoskuva kuvion 1 linjan Π- II mukaan poikittaisen väliseinän ja kaksoisrungon pohjaseinän välisen leikkaus-kohdan reunan tasolta, - kuvio 3 on ylhäältäpäin nähty perspektiivikuva tavanomaisesta vesitiiviistä levystä, 20 - kuvio 4 on perspektiivissä esitetty osittainen suurennoskuva keksinnön mukaisen seinärakenteen ensimmäisen toteutustavan mukaisesta levystä, - kuviossa 5 esitetään kuvion 4 linjan V - V mukainen leikkaus, ^ - kuviossa 6 esitetään kuvion 4 linjan VI - VI mukainen leikkaus, o - kuvio 7A on perspektiivissä esitetty osakuva tavanomaisesta levystä, ja siinä I·"· ? 25 havainnollistetaan suureen hydrostaattiseen paineeseen viedyn aallon pitenemi- 5 nen,

X

a- - kuvio 7B on perspektiivissä esitetty osakuva keksinnön mukaisesta levystä, ja o siinä havainnollistetaan suureen hydrostaattiseen paineeseen viedyn aallon pite- neminen, o o

(M

6 - kuvio 8A on perspektiivissä esitetty osakuva tavanomaisesta levystä, ja siinä havainnollistetaan suureen hydrostaattiseen paineeseen viedyn aallon ruhjoutuminen, - kuvio 8B on perspektiivissä esitetty osakuva keksinnön mukaisesta levystä, ja 5 siinä havainnollistetaan suureen hydrostaattiseen paineeseen viedyn aallon ruhjoutuminen, - kuvio 9 vastaa kuviota 4, mutta siinä esitetään keksinnön toinen toteutustapa, - kuviossa 10 esitetään kuvion 9 linjan X - X mukainen leikkaus, - kuvio 11 vastaa kuviota 4, mutta siinä esitetään keksinnön kolmas toteutustapa, 10 - kuviossa 12 esitetään kuvion 11 linjan XII - XII mukainen leikkaus, ja - kuvio 13 on perspektiivissä esitetty osittainen suurennoskuva kuvion 11 levyn alapuolesta.

Piirroksia seuraavassa yksityiskohtaisessa kuvauksessa puhutaan poikittaisaallois-15 ta 6, kun tarkoitetaan toisen aaltosarjan aaltoja, sillä niiden suunta T on kohtisuorassa laivan pituussuuntaan. Samoin puhutaan pitkittäisaalloista 5, kun tarkoitetaan ensimmäisen aaltosaijan aaltoja, sillä niiden suunta L on laivan pituussuunnan suuntainen.

20 Esillä olevan keksinnön suojapiiristä poistumatta keksintöä sovelletaan kuitenkin myös pitkittäisaaltoihin 5, jotka koostuvat ensimmäisen sarjan aalloista.

^ Ilmaisulla "pääpiirteittäin kupera", jolla on luonnehdittu aallon tai kaarten muotoa, 0 ^ tarkoitetaan, että suurin osa on kupera, mutta aallon tai kaarten pinnassa voi olla S5 25 koveria tai muunlaisia osia, kuten esimerkiksi levyn pinnan ja aallon tai kaarten ^ sivupintojen väliset liitospyöristyksetja aallon tai kaarien tyvivyöhykkeet.

1 cc Q_ g Kuviota 1 tarkasteltaessa nähdään, että tavanomainen laivan säiliö C voi perintei-

<N

5 sesti käsittää kahdeksankulmaisen poikkileikkauksen, mainitun säiliön C ollessa o 30 integroitu kantavaan rakenteeseen 13, joka käsittää erityisesti pohjaseinän 13a, 7 kattoseinän 13c, sivuseiniä 13d sekä kaksi poikittaista väliseinää 13b, joista yhtä j ei ole esitetty. :

Kuviosta 2 nähdään yksityiskohtaisesti jäähdytysnesteen, erityisesti nestemäisen 5 metaanin kuljetukseen tarkoitetun vesitiiviin ja termisesti eristävän säiliön C rakenne, jonka pääasialliset elementit kuvaillaan nyt.

Ensimmäinen kosteussulku 1 koostuu vesitiiviistä seinärakenteesta, joka käsittää useita aaltomaisia, vesitiiviitä levyjä 10, joiden niin sanottu sisäpinta on tarkoitet-10 tu koskettamaan nestettä.

Vesitiiviit levyt 10 ovat ohuita metallilevyjä, esimerkiksi ruostumatonta terästä tai alumiinia olevia levyjä, ja ne on hitsattu toisiinsa edellä mainituilla limittäisillä reunavyöhykkeillä 12. Hitsit ovat limisaumakehitsejä, joka menetelmä on kuvattu 15 yksityiskohtaisesti esimerkiksi ranskalaisessa patentissa 1 387 955.

Pilkittäisaallot 5 ja poikittaisaallot 6, jotka ovat kohollaan säiliön C sisäpintaan päin, antavat seinärakenteeseen olennaisen joustavuuden, niin että se voi taipua 5 · kuormitusten vaikutuksesta, erityisesti aiemmin mainittujen lämpökutistumisen 20 sekä hydrostaattisten ja dynaamisten paineiden tuottamien kuormitusten vaikutuk-sesta.

^ Ensimmäinen eriste 3 ja toinen eriste 4 on toteutettu paneeleista, joiden kokonai- δ ^ suutta on merkitty viitekiijaimella P. Muodoltaan paneeli P on olennaisesti suora- id- 9 25 kulmainen suuntaissärmiö ja koostuu ensimmäisestä vanerilevystä 16a, jonka ^ päällä on ensimmäinen termisesti eristävä kerros 4b; tämän päällä taas on kangas X .

a. 2a, joka koostuu kolmikerroksisesta aineksesta (triplex): kaksi ulompaa kerrosta § ovat lasikuitukankaita ja väliin jäävä kerros on ohutta lehtimetallia, kankaan 2a cu ^ päälle on liimattu toinen eristekerros 4c, jonka päällä on toinen vanerilevy 14a.

o ° 30

cu JU

8

Toisen eristeen 4 muodostava toinen alakokonaisuus (4b ja 16a) on paksuudeltaan ensimmäisen eristeen 3 muodostavaa alakokon ai suutta (4c ja 14a) suurempi.

Termisesti eristävät kerrokset (4b ja 4c) koostuvat vesitiiviistä, termisesti eristä-5 västä aineksesta, erityisesti umpisoluja sisältävästä solu- tai vaahtomuovista, joka perustuu polyuretaaniin tai polyvinyylikloridiin.

Edellä kuvattu paneeli P voi olla ennalta valmistettu kokonaisuudeksi, jonka eri osat on liimattu toisiinsa yllä esitetyssä järjestyksessä; tämä kokonaisuus muodos- 10 taa siis ensimmäisen eristeen 3 ja toisen eristeen 4. Paneelit P ovat kiinnitetyt kantavaan rakenteeseen 13 yleisesti tunnetuilla, tappimaisilla välineillä 19, jotka on hitsattu kantavan rakenteen 13 seinään 13a, 13b, 13c tai 13d, ja jotka lävistävät ensimmäisen vanerilevyn 16a vastaavat reiät.

15 Nämä tapit 19 on sijoitettu vastapäätä onkaloja 20, jotka on muodostettu kerrosten 4b läpi etäälle välitiloista 17, jotka ovat paneelien P toisten alakokonaisuuksien (4b ja 16a) välissä. Nämä onkalot 20 ovat täytetyt eristävällä täyteaineella 21.

Lisäksi välitiloihin 17, jotka erottavat toiset alakokonaisuudet (4b ja 16a) kahdesta 20 vierekkäisestä paneelista P, voidaan viedä jokin termisesti eristävä aines 18, joka koostuu esimerkiksi massa-arkista, joka on taitettu itsensä suhteen U-muotoon ja ; viety välitilaan 17. Toisen eristeen 4 jatkuvuus on näin toteutettu. Joustava nauha 2Ϊ 2b on liimattu ympärysreunaan 15, joka on saman paneelin P kerrosten 4b ja 4c ° . . .

^ välissä ja ulottuu viereisen paneelin P ympärysreunaan saakka. Joustava nauha 2b |4- ":i S5 25 on muodostettu kolmikerroksisesta komposiittiaineksesta (triplex).

cu

X

£ Alakokonaisuuden (4b ja 16a) peittävä kolmikerroksinen kangas 2a ja joustava g nauha 2b muodostavat toisen kosteussulun 3.

cu

Tl- ° ctj 30 Kahden vierekkäisen paneelin P ensimmäisten alakokonaisuuksien (4c ja 14a) välissä olevat eristävät laatat 3a, joista kukin koostuu termisesti eristävästä ker- 9 roksesta 3b ja vanerilevystä 14b, ovat sijoitetut nauhojen 2b päälle. Laattojen 3a mitat ovat sellaiset, että kun ne on asetettu paikalleen, niiden levy 14b varmistaa viereisten paneelien P levyjen 14a välisen jatkuvuuden.

5 Levyt (14a ja 14b) yhdessä muodostavat sisäpuolisen jakavan kerroksen 14 ja levyt 16a yhdessä muodostavat ulkopuolisen jakavan kerroksen 16. Sisäpuolinen jakava kerros 14 ja ulkopuolinen jakava kerros 16 mahdollistavat ensimmäisen kosteussulun 1 muodonmuutoksiin liittyvien jännitysten jakaantumisen jokseenkin tasaisesti eristekerroksiin 3 ja 4.

10

Levyihin 14a ja termisesti eristäviin kerroksiin 4c on järjestetty useita rakoja 19, jotka ulottuvat laivan pituussuuntaan nähden poikittaissuunnassa. Näiden rakojen läsnäolon tarkoituksena on estää ensimmäisen eristeen 2 hallitsematon halkeilu, kun säiliö viedään kylmään.

15

Edellä kuvattua säiliön C yleisrakennetta ja kaksoisrungott poikittaisseinän 13b ja pohjaseinän 13a välisenä leikkauskohtana määritellyn säiliö C:n kulman yleisrakennetta on kuvattu yksityiskohtaisemmin ranskalaisessa patentissa 2781557.

20 Nyt kuvataan aivan erityisesti ensimmäisen kosteussulun 1 muodostava seinärakenne.

^ Kuviota 3 tarkasteltaessa nähdään, että kussakin pitkittäisaallossa 5 ja poikit- ^ taisaallossa 6 on vastaavasti harja 5a ja 6a, sivupintoja 5b ja 6b sekä tyvi 5c ja 6c.

N· S5 25 Lisäksi niiden profiili on puolicllipsi. Vielä nähdään, että myös aallotusten 7a ja ^ 7b profiili on puoliellipsi tai kolmiomainen.

CC

Q_ o Kuviossa 4 esitetään poikittaisaallosta 6 osuus, joka on kahden peräkkäisen ris- g teyskohdan 8 välissä, mutta jossa mainittuja risteyskohtia 8 ei kuvion yksinker- ° 30 taistamiseksi ole esitetty.

1°

Keksinnön kuvioissa 4-6 havainnollistetun ensimmäisen toteutustavan mukaan vahvistuskaan 11 on järjestetty poikittaisaallon 6 päälle puoliväliin risteyskohtien 8 väliin, sillä aallon 6 tässä osuudessa sivupinnat 6b pyrkivät enemmän muuttamaan muotoaan korkeiden hydrostaattisten ja dynaamisten paineiden vaikutukses-5 ta.

Kahden peräkkäisen risteyskohdan 8 välisen etäisyyden mukaan voidaan lisäksi järjestää yksi tai useampi kaari 11 poikittaisaaltoon 6 osuuteen, joka on mainittujen peräkkäisten risteyskohtien 8 välissä.

10

Kaari 11 on pääpiirteittäin kupera edellä määritellyllä tavalla, kuperuuden ollessa ulkoneva levyn 10 mainitun sisäpinnan puolelta. y

Kaarten 11 kuperuus on aikaansaatu esimerkiksi taivuttamalla.

15

Kuvioista 4-6 nähdään, että kukin kaari 11 ulottuu keskeytymättä aallon 6 sivupinnasta 6b toiseen sivupintaan 6b ja kulkee sen harjan 6a kautta. Kaaren korkeus on tällöin olennaisesti vakio pitkin osuutta 1 Ib, joka sijaitsee kaaren 11 huipun 11a ja tyven 11c välissä, pienenee kaaren 11 tyven 11c läheisyydessä ja liittyy 20 asteittain levyn 10 tasaiseen pintaan. Tämä korkeus on edullisesti noin 5 mm.

Kuviota 6 tarkasteltaessa nähdään, että kaaressa on sen huipun 11 a tasolla seuraa- ί vat kaksi erillistä kaarevuussädettä: Rl eli liitospyöristyksen kaarevuussäde poikit- o ^ taisaallon 6 harjan 6a ja kaaren 11 huipun 11a välissä ja R2 eli kaaren 11 sisäpuo- ° 25 linen kaarevuussäde sen huipussa 1 la. Näihin säteisiin Rl ja R2 yhdistetyt kaare- ^ vuuskeskipisteet on sijoitettu levyn 10 molemmin puolin. Rl:n suurentaminen

X

Q- antaa mahdollisuuden minimoida jännitysten keskittämisen kaaren 11 päälle ja 0 R2:n suurentamista seuraa kaaren 11 jäykkyyden lisääntyminen. Kaarevuussäteet Rl ja R2 ovat vastaavasti esimerkiksi suuruusluokkaa 20 mm ja 5 mm.

1 ; bo π

Pitkittäisaaltojen 5 korkeus on harjan 5a ja levyn 10 pinnan välistä määriteltynä esimerkiksi noin 36 mm ja saman aallon 5 molempien tyvien 5c välinen etäisyys on suuruusluokkaa 53 mm. Poikittaisaaltojen 6 korkeus harjan 6a ja levyn 10 pinnan välistä määriteltynä taas on suuruusluokkaa 54,5 mm ja saman aallon 6 mo-5 lempien tyvien 6c välinen etäisyys on noin 77 mm. Koska pitkittäisaaltojen 5 sivupintojen 5b pinta on pienempi kuin poikittaisaaltojen 6 sivupintojen 6b pinta, ja .¾ koska hydrostaattinen paine kohdistuu kohtisuoraan levyn 10 mainittuun pintaan, | pitkittäisaallot 5 kestävät paremmin tätä painetta. On kuitenkin mahdollista asettaa kaaria myös pitkittäisaaltoihin 5.

10

Samoin on mahdollista asettaa kaaret pitkittäisaaltoihin 5 tai poikittaisaaltoihin 6, joiden profiili on kolmiomainen.

Vahvistuskaarten 11 antama tehokkuus huomattavan suurten paineiden kestämi-15 seksi on voitu osoittaa erilaisilla simuloinneilla, jotka on suoritettu valmiilla elementeillä laskemalla.

Nämä simuloinnit on suoritettu poikittaisaallolla 6, jonka mitat on määritetty edellä.

20

Ensimmäiset tulostukset näiden simulointien tuloksista ovat levyn 10 venymät kahden suureen hydrostaattiseen paineeseen viedyn poikittaisaallon 6 sivupintojen ^ 6b tasolla, yhden ollessa ilman vahvistuskaarta 11 (kuvio 7A) ja toisen ollessa o ^ sellaisella varustettu (kuvio 7B). Venymä on aallon 6 jonkin osan (haijan 6a, si- ? 25 vupinnan 6b tai tyven 6c) paineessa deformoituneen osuuden pinnan suhde maini- ^ tun osuuden pintaan ilman paineen vaikutusta.

X ···..·;

CC

□_ o Kuviossa 7B esitetty aallonosuus on poikittaisaallon 6 haijan 6a kautta kulkevan g keskisen pystytason, pitkittäisaallon 5 tyven 5a kautta kulkevan, mainitun poikit- cg 30 taisaallon 6 kanssa risteyskohdan 8 muodostavan pystytason sekä kaaren 11 hui pun 1 la ja tyven 11 c kautta kulkevan pystytason välinen osuus.

12

Kuviossa 7 A esitetty aallonosuus 6 on sama osuus kuin kuviossa 7B esitetty, paitsi että se vastaa kaaretonta aaltoa, se on toisin sanoen osuus, joka on poikittaisaal-lon 6 haij an 6a kautta kulkevan keskisen pystytason, pitkittäisaallon 5 tyven 5 a 5 kautta kulkevan, mainitun poikittaisaallon 6 kanssa risteyskohdan 8 muodostavan, mainitun aallon 6 suhteen pystysuoran tason ja kahden peräkkäisen risteyskohdan 8 puolivälistä kulkevan pystytason välissä.

Ilman vahvistuskaarta 11 oleva poikittaisaalto 6 on viety 7,07 baarin paineeseen 10 (kuvio 7A), kun taas vahvistuskaarella 11 varustettu poikittaisaalto 6 on viety paineeseen, joka on hieman yli 7,50 baaria (kuvio 7B).

- · · v|

Vahvistuskaarta 11 vailla olevassa poikittaisaallossa 6 on huomattava venymä etäällä risteyskohdasta 8 (koska risteyskohta 8 muodostaa levyyn melko jäykän 15 vyöhykkeen, se ei ole kovin altis deformoitumaan korkeiden hydrostaattisten paineiden vaikutuksesta. 1

Venymä sijoittuu itse asiassa poikittaisaallon 6 kolmelle eri alueelle 36, 37 ja 38. “

Ensimmäinen alue 36, joka sijaitsee poikittaisaallon 6 hatjan 6a tasolla etäällä 20 risteyskohdasta 8, käsittää venyinävyöhykkeet 22 ja 23, jotka ovat rajatut vastaavasti sekaviivoin ja katkoviivoin, ja joiden venymä on vastaavasti 1,43-2 % ja yli 2 %. Alue 36 käsittää lisäksi maksimaalisen venymän, joka on noin 4,69 %. Myös ? toinen alue 37, joka sijaitsee poikittaisaallon 6 sivupinnan 6b tasolla etäällä ris- ^ teyskohdasta 8, käsittää edellä mainitut vyöhykkeet 22 ja 23. Viimeinen alue 38, i^ 1 25 joka sijaitsee poikittaisaallon 6 tyven 6c tasolla etäällä risteyskohdasta 8, käsittää ^ vain vyöhykkeen 22, toisin sanoen venymän, joka on pienempi kuin noin 2 %.

ir o.

o Nämä alueet 36, 37 ja 38 ovat keskittyneet kahden peräkkäisen risteyskohdan 8 g väliin niiden puoliväliin. Tämä vahvistaa ensinnäkin sen, että risteyskohdat 8 tuo- ° 30 vat jäykkyyttä seinärakenteeseen, sillä huomattavaa venymää voidaan todeta aino astaan etäällä mainitusta risteyskohdasta 8. Tämä vahvistaa myös, että ilman kaa- 13 ria 11 olevissa aalloissa 6 on etäällä mainitusta risteyskohdasta 8 vyöhyke, joka on altis suurista paineista johtuvien jännitysten vaikutukselle.

Vahvistuskaarella 11 varustetun aallon sivupinnoilla 6b ei sen sijaan esiinny mer-5 kiitävää venymää (kuvio 7B), vaikkakin paine oli hieman suurempi.

Aallon 6 venymä sijoittuu tässä itse asiassa vain alueelle 39. Tämä poikittaisaallon j; 6 harjan 6a tasolle, etäälle risteyskohdasta 8 sijoitettu alue 39 käsittää katkoviivoilla rajatun venymävyöhykkeen 33, jossa venymä on yli 2 %. Siihen sijoittuu 10 myös maksimaalinen venymä 2,37 %.

Lisäksi alueen 39 venymävyöhyke 33 on huomattavasti pienempi kuin edellä esitettyjen alueiden 36 ja 37 vyöhyke 23, ja sen maksimaalinen venymä on noin 2,37 % eli paljon pienempi kuin alueen 36 maksimaalinen venymä.

15

Kaari 11 siis lisää edellä mainitun seinärakenteen paineenkestävyyttä, sillä se muodostaa suhteellisesti jäykemmän vyöhykkeen puoliväliin risteyskohtien 8 vä-liin.

20 Toiset tulostukset simulointien tuloksista ovat levyn 10 ruhjoutumiset kahden & suureen hydrostaattiseen paineeseen viedyn aallon 6 sivupintojen 6b tasolla, joista yksi on ilman vahvistuskaarta 11 (kuvio 8A) ja toinen on varustettu kaarella (8B).

^ Ruhjoutuminen on paineen deformoiman aallon 6 jossain osassa (harjassa 6a, si- ^ vupinnassa 6b tai tyvessä 6c) olevan kohdan ja saman, mutta paineen vaikutusta 9 25 vaille jääneen kohdan välinen etäisyys.

cv .

X

£ Kuviossa 8A esitetty aallon 6 osuus on sama kuin kuviossa 7A esitetty osuus. Sa- § moin kuviossa 8B esitetty aallon 6 osuus on sama kuin kuviossa 7B esitetty.

CU

o o

CU

14

Ilman vahvistuskaarta 11 oleva poikittaisaalto 6 on viety 7,07 baarin paineeseen (kuvio 8A), kun taas vahvistuskaarella 11 varustettu poikittaisaalto 6 on viety hieman suurempaan eli 7,50 baarin paineeseen (kuvio 8B).

5 Ilman vahvistuskaarta 11 olevassa poikittaisaallossa 6 on huomattavan suuri ruh-jouma etäällä risteyskohdasta 8. Laskettu maksimaalinen ruhjouma on suuruusluokkaa 8,53 mm. Vastaavasti sekaviivoin ja katkoviivoin ympäröidyt vyöhykkeet 24 ja 25 ovat vyöhykkeitä, joissa ruhjouma on vastaavasti 2-6 mm ja yli 6 mm (kuvio 8A).

10

Tulosten toisessa tulostuksessa nämä vyöhykkeet 24 ja 25 ovat samoin keskittyneet puoliväliin kahden peräkkäisen risteyskohdan 8 väliin, puoliväliin aallon 6 korkeutta. Tämä vahvistaa sen, että ensinnäkin risteyskohdat 8 lujittavat seinärakennetta, sillä huomattavaa ruhjoutumista todetaan vasta etäällä mainitusta ris-15 teyskohdasta 8 aallon 6 sivupintojen 6b tasolla. Edelleen tämä varmistaa, että ilman kaaria 11 olevissa poikittaisaalloissa 6 on etäällä mainitusta risteyskohdasta 8 vyöhyke, joka on altis suurista paineista aiheutuville jännityksille.

Vahvistuskaarella 11 varustetun poikittaisaallon 6 sivupinnoissa 6b sitä vastoin ei 20 ole huomattavan suurta ruhjoumaa (kuvio 8B). Maksimaalinen laskettu ruhjouma on tosiaankin noin 1,67 mm.

^ Nämä kahdentyyppiset tulokset simuloinneista todistavat siis, että vahvistuskaan o ^ 11 lisää huomattavasti seinärakenteen kestävyyttä hydrostaattisten ja dynaamisten |d.

o 25 paineiden aiheuttamia jännityksiä vastaan etäällä risteyskohdista 8, ja että se vah- ^ vistaa siis merkittävästi edellä mainittua seinärakennetta. Vahvistuskaaren 11 teh- X , ''.v £ tävä on samantyyppinen kuin risteyskohtien 8 tehtävä, mainittujen kaarien 11 si- g johtaminen mahdollistaisi näin ollen risteyskohtien väliin jäävän etäisyyden lieu ...

^ säämisen ja siis suurempien levyjen 10 toteuttamisen. Mikäli levykoko on suu- o ^ 30 rempi, on hitsattavia levyjä vähemmän. Tällöin edellä mainitun seinärakenteen asentamiseen tarvittava aika lyhenee, mikä merkitsee säästöä.

15

Kuviossa 9 esitetty osuus on olennaisesti sama kuin kuviossa 4 esitetty. Kuvion yksinkertaistamiseksi ei tässäkään ole esitetty mainittuja risteyskohtia 8.

5 Kuvioissa 9 ja 10 esitetyn toisen toteutustavan mukaan nähdään kuitenkin, että tässä tapauksessa kaari 111 voidaan järjestää sitä kannattavan aallon 6 kuhunkin sivupintaan 6b, etäälle haijasta 6a ja tyvistä 6c.

Tässä toisessa toteutustavassa kaaren 111 huippu lila sijaitsee kaarta kannatta-10 van aallon 6 harjan 6a alapuolella, kun taas edeltävässä toteutustavassa kaaren 11 i huippu 11a on kaarta kannattavan aallon 6 harjan 6a yläpuolella. Kaaren 111 tyvi 111c sitä vastoin sijaitsee tyven 6c yläpuolelle, kun edeltävän toteutustavan mukaisen kaaren 11 tyvi 11c on tyven 6c tasolla. Kaaren 111 huipun lila ja tyven 111c välinen osa 11 Ib ulkoilee aallon 6 sivupinnan 6b yläpuolella kuten kaaren 11 ΐ 15 huipun Haja tyven 11c välinen osa 11b.

Edellä mainitut kaarevuussäteet Rl ja R2, jotka määräävät kaaren muodon levyn 10 pinnalla sivuosien 111b tasolla voivat olla vastaavasti suuruusluokkaa 20 mm ja 9,4 mm (kaarevuussäteitä Rl ja R2 ei ole esitetty tämän toteutustavan yhtey-20 dessä).

Tässä on lisäksi järjestetty kaksi paria kaaria 1 11 säännöllisin välein kahden pe- ^ räkkäisen risteyskohdan 8 väliin. On edullista, että nämä kaksi kaariparia ovat o keskenään symmetrisiä suhteessa suuntaan T kohtisuorassa olevaan tasoon, ja että i^.

S5 25 ne kulkevat kahden peräkkäisen risteyskohdan 8 keskivaiheilla. Sama kaaripari 00 voi lisäksi edullisesti olla symmetrinen suunnan T suhteen yhdensuuntaisen tason

X

£ suhteen ja kulkea harjan 6a kautta. Keksintö voi luonnollisestikin käsittää myös g suuremman kaaren.

C\J

° . . .

30 Kuvioissa 11-13 havainnollistetun kolmannen toteutustavan mukaan nähdään, että kukin kaari 211 voi olla pääpiirteittäin kupera niin, että kuperuus on käänty- 16 neenä levyn 10 ulkopintaa kohti. Kaaret 211 ovat samassa sijainnissa niitä kannattavan aallon 6 päällä kuin kaaret 111, toisin sanoen pareittain kunkin sivupinnan 6b päällä ja etäällä aallon 6 harjasta 6a ja tyvistä 6c. - 5 Tässä toteutustavassa kaaren 211 huipun 211a ja kaaren 211 tyven 211c sijainnit ovat aallon 6 sivupintojen 6b suhteen samat kuin edellä kuvatussa toteutustavassa.

Kaaren 211 huipun 211a ja tyven 211c välinen osa 211b on kuitenkin toteutettu aallon 6 sivupinnan 6b syvennykseen.

10 Kuviosta 12 nähdään, että puoliellipsin muotoinen poikittaisaalto 6 käsittää kolme erilaista kaarevuussädettä: levyn 10 ja aallon 6 sivupinnan 6b välisen liitospyöris-tyksen kaarevuussäteen R3, harjan 6a tasolla olevan sisäpuolisen kaarevuussäteen R4 sekä aallon 6 sivupintojen 6b kaarevuussäteen R5. Säteet R3, R4 ja R5 ovat vastaavasti esimerkiksi suuruusluokkaa 8,4 mm, 9,4 mm ja 65,4 mm. Esimerkiksi ·* 15 myös puoliellipsin muotoinen pitkittäisaalto 5 (jota ei ole esitetty kuviossa 12) käsittää edellä mainitut kolme kaarevuussädettä R3, R4 ja R5, jotka ovat vastaavasti suuruusluokkaa 8,4 mm, 8,4 mm ja 38,4 mm.

Kuviossa 12 esitetyssä tapauksessa kaaren 211 syvyys on 5,06 mm.

20

Kaari 211 käsittää symmetriatasoja, jotka kulkevat linjojen 26 ja 27 kautta, jotka ovat vastaavasti kohtisuorassa aallon 6 suuntaan T ja sen kanssa yhdensuuntaisia, ^ ja kulkevat kaaren 211 keskikohdan kautta.

o cv r».

S3 25 Kuvioissa 12 ja 13 esitetyn toteutustavan mukaan kaaren 211 pohja on olennaises- 00 ti suoralinjainen.

X

cc □_ o Kolmannen toteutustavan kaarien 211 lujuus on lisäksi vähintäänkin yhtä hyvä cv 5 kuin toisen toteutustavan kaarien 111 lujuus, vaikkakin kaaren 211 syvyys on kaa- o ° 30 rien 111 korkeutta pienempi. Näin ollen saattaa olla edullista varustaa edellä mai nittu seinärakenne kolmannen toteutustavan mukaisilla kaarilla 211. Jos kaarien 17 211 asentaminen edellyttää vähemmän syvää taivutusta kuin kaarien 111, taivu- ' tuksesta johtuva levyn 10 paksuuden väheneminen tässä kohdassa on näin ollen tällöin vähäisempi, levy 10 on lujempi kaarten 211 tasolla, ja kaaret kestävät paremmin paineesta aiheutuvia jännityksiä. Levyn 10 paksuus on esimerkiksi noin 5 1,2 mm.

Sama seinärakenne, jopa sama levy tai sama aalto voi samanaikaisesti käsittää kaaria 11 ja/tai 111 ja/tai 211 eri aaltosarjojen 5 ja 6 tasolla tai saman aaltosarjan 5 tai 6 tasolla tai edelleen aaltojen 5 tai 6 saman osuuden tasolla kahden risteys-10 kohdan 8 välissä tai vielä samassa tasossa, joka on kohtisuorassa niitä kannattavaan aaltoon 5 tai 6 sivupinnoilla 5b ja 6b, jotka ovat kohtisuorassa niitä kannattavaan aaltoon 5 tai 6.

Keksinnön erään toisen variantin mukaan kaaren 211 pohjassa on kaarre, joka on 15 sivupinnan 6b kaarteen kanssa symmetrinen suhteessa tasoon, joka kulkee kaaren 211 tyven 211c ja huipun 211a kautta, aallon 6 suunnan T suuntaisena. Tämäntyyppisen kaarteen asentamisen etuna on, että tällöin kaareen 211 saadaan syvyys, joka on kaaren 111 syvyyttä suurempi, viimeksi mainitun kaaren ollessa kuvattu edellä ilman kaaren 111 pohjan kaarevuussädettä (jopa 25 % aallon 5 tai 6 kor-20 keudesta), minkä seurauksena kaaren 211 tämän variantin lujuus lisääntyy.

Edellä mainitun seinärakenteen valmistusmenetelmä voi vielä käsittää seuraavat ^ kolme vaihetta: o C\j 1^ 9 25 Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan toisen aaltosarjan 6 aallot taittamalla, 00 jolloin mainittuun toiseen aaltosarjaan 6 saadaan kolmiomainen profiili.

X

CC

CL

§ Toisessa vaiheessa muodostetaan samanaikaisesti ensimmäisen aaltosarjan 5 aal-

CNJ

5- l°t taittamalla sekä risteyskohdat 8, ensimmäisen aaltosarjan 5 aaltoihin voidaan o ° 30 tässä vaiheessa toteuttaa puoliellipsin muotoinen profiili.

18

Viimeisessä vaiheessa toteutetaan samanaikaisesti aallot 11, 111, 211 taivuttamalla ja toisen aaltosaijan 6 aaltojen puoliellipsin muotoinen profiili, puoliellipsin muotoisen profiilin toteuttaminen toisen aaltosaijan 6 aaltojen suhteen ollessa valinnaista.

5

Vaikkakin keksintöä on kuvattu usean erityisen toteutustavan yhteydessä, on selvää, että sitä ei suinkaan rajoiteta niihin, vaan että se käsittää kaikki kuvattujen välineiden tekniset vastineet sekä niiden yhdistelmät, mikäli nämä sisältyvät keksinnön piiriin.

10 m· δ

CM

Is- o

CM

X '->!

CC

0- <n

O

C\J

o o

CM

i

Claims

1. Vesitiivis seinärakenne, joka on tarkoitettu erityisesti kantavaan rakentee-5 seen (13) integroidun vesitiiviin ja termisesti eristävän säiliön (C) sisäpääl- lysteeksi, ja joka käsittää vähintään yhden vesitiiviin levyn (10), jonka yksi pinta, niin sanottu sisäpinta, on tarkoitettu koskettamaan nestettä, mainitun levyn (10) ollessa aallotettu ainakin ensimmäisellä aaltosarjalla (5) ja toisella aaltosarjalla (6), joiden vastaavat suunnat (L, T) leikkaavat toisensa, mai-10 nittujen aaltojen ollessa ulkonevat mainitun sisäpinnan puolelta, tunnettu siitä, että se kukin aalto (5, 6) käsittää harjan, sivupinnat (5b, 6b) ja pohjat (5c, 6c), ja mainittu sisäpinta käsittää vähintään yhden vahvistuskaaren (11, 111, 211) järjestettynä ainakin yhden, johonkin edellä mainittuun aaltosar-jaan kuuluvan aallon päälle osuuteen, joka on kahden peräkkäisen, toisen 15 aaltosarjan aaltojen kanssa ristikkäin olevan risteyskohdan (8) välissä, kunkin kaaren (11, 111, 211) ollessa pääpiirteittäin kupera niin, että kuperuus ulkonee ulkopinnan, joka on sisäpinnan vastakkainen pinta, puolelta, mainitun kaaren (11, 111,211) ollessa jäljestetty paikallisesti ainakin yhdelle sitä kannattavan aallon sivupinnalle (5b, 6b) jonkin etäisyyden päähän sen har-20 jasta (5a, 6a) ja pohjista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seinärakenne, jossa aallot ovat yleisesti kuperia ja niillä on puolielliptinen profiili ja jossa kaaressa on suoralinjainen pohja sitä kannattavan aallon suuntaan nähden poikittaisessa suunnassa. o 25 cm

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että g ensimmäisen aaltosaijan korkeus on toisen aaltosaijan korkeutta pienempi o) niin, että ensimmäisen aaltosaijan (5) aallot ovat epäjatkuvia tasolla, jossa C\J ^ on niiden risteyskohta (8) toisen aaltosarjan (6) aaltojen suhteen, viimeksi o o 30 mainittujen aaltojen ollessa jatkuvia ja siitä, että ensimmäisen aaltosarjan (5) ja toisen aaltosaijan (6) aaltojen välisten risteyskohtien (8) tasolla toisen sarjan (6) aallon harja (6a) käsittää parin koveria aallotuksia (7a, 7b), joiden koveruus on kääntyneenä kohti mainittua sisäpintaa, ja jotka aallotukset ovat sijoitetut ensimmäisen saijan (5) aallon molemmin puolin.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että kaaria (11, 111, 211) on järjestetty ainakin tiettyihin toisen aaltosaijan (6) aaltoihin.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, 10 että kukin kaari (111, 211) ulottuu ainoastaan sitä kannattavan aallon (5, 6) yhdellä sivupinnalla (5b, 6b), etäällä mainitun aallon (5, 6) harjasta (5a, 6a) ja tyvistä (5c, 6c).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, 15 että kukin kaari (11) on olennaisesti kahden peräkkäisen risteyskohdan (8) puolivälissä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että samalla aallon (5, 6) osuudella oleva kaari/olevat kaaret (11, 111,211) 20 on symmetrinen/ovat symmetriset suhteessa tasoon, joka on mainitun aallon (5, 6) suuntaan (L, T) nähden kohtisuorassa ja sijaitsee olennaisesti kahden peräkkäisen risteyskohdan (8) puolivälissä. 't

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, i cp 25 että kaari/kaaret (11) on symmetrinen/ovat symmetriset suhteessa tasoon, c\j joka kulkee sitä kannattavan aallon (5, 6) harjan (5a, 6a) kautta ja on koh- £ tisuorassa levyn (10) tasoon. σ> o C\J

^ 9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, o o 30 että levyn (10) paksuus kunkin kaaren (11, 111, 211) tasolla on yhtä suuri tai hieman pienempi kuin levyn (10) muun osan paksuus.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että kaaren (11, 111, 211) sisäsäde (R2) aallon (5, 6) sivupintojen (5b, 6b) tasolla on olennaisesti yhtä suuri kuin sitä kannattavan aallon (5, 6) haijan 5 (5a, 6a) sisäsäde (R4).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että kaaren (11, 111, 211) korkeuden ja sitä kannattavan aallon (5, 6) korkeuden suhde on välillä 10 % ja 25 %. 10

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen seinärakenne, tunnettu siitä, että kukin kaari (11, 111,211) ulottuu kokonaisuudessaan tasossa, joka on kohtisuorassa sitä kannattavan aallon (5, 6) suuntaan (L, T).

13. Vesitiivis ja termisesti eristävä säiliö (C), joka on integroitu kantavaan rakenteeseen, erityisesti laivan rakenteeseen, mainitun säiliön käsittäessä kaksi peräkkäistä kosteussulkua, joista ensimmäinen (1) on kosketuksissa säiliön (C) sisältämään tuotteeseen ja toinen (2) on sijoitettu ensimmäisen sulun (1) ja kantavan rakenteen (13) väliin, näiden kahden kosteussulun (1, 20 2) ollessa sijoitetut vuorotellen kahden termisesti eristävän sulun (3, 4) kanssa, tunnettu siitä, että ensimmäinen kosteussulku (1) on ainakin osittain muodostettu jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukaisesta seinäraken-=* teestä. δ c\j i cp 25

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen säiliö (C), tunnettu siitä, että mainion tun seinärakenteen levyjä (10) on sijoitettu säiliön (C) ylävyöhykkeen tasol- l le. CD O C\l O O CM