FI121969B - Tapettipaperi - Google Patents

Description

Tapettipaperi

Keksinnön kohteena on tapettipaperi, joka käsittää puukuitupohjaisen pohjapaperin, jolla on ensimmäinen ja toinen pinta, ja sulkukerroksen 5 pohjapaperin ensimmäisellä pinnan puolella.

Tässä hakemuksessa käsitellään tapettipaperia, joka soveltuu käytettäväksi siten, että liima, tavallisesti tapettiliisteri, levitetään tapetoitavalle seinälle ja kuiva tapetti laitetaan liimakerroksen päälle. Tästä ta-10 petointitavasta käytetään englanninkielistä nimitystä ”paste-the-wall”.

Puukuitupohjaisten tapettipaperien ongelmana on, että ne laajenevat rainan leveyssuunnassa silloin, kun paperi kastuu liima-aineesta. Le-veyssuuntainen märkälaajeneminen on seurausta rainan kuituorientaa-15 tiosta. Rainassa kuidut pyrkivät orientoitumaan rainan pituussuuntai-sesti. Puukuidut turpoavat kastuessaan kuidun poikkisuunnassa, jolloin raina märkälaajenee rainan leveyssuunnassa. Puukuitupohjaisten pohjapaperien märkälaajeneminen on tyypillisesti suuruusluokkaa 1,5-2%.

20

Nykyisin tapetointi suoritetaan yleensä käyttäen puskusaumaa, jolloin leveyssuuntaisen märkälaajenemisen seuraukset tulevat helposti esiin. Laajenemisen seurauksena tapetointituloksesta tulee huono; pusku-saumat pullistuvat ja tapettiin tulee ryppyjä. Toisin kuin perinteisessä 25 tapetoimistavassa, jossa tapetointi tapahtuu siten, että liisteri levitetään tapettipaperin taustaan ja vasta tietyn vettymisajan (10-15 minuuttia) g jälkeen tapetti kiinnitetään seinälle, jolloin leveyssuuntainen rainan ^ märkälaajeneminen on tapahtunut jo ennen seinälle kiinnittämistä, 9 paste-the-wall -tapetointitavassa ei vettymisaikaa ole. Tästä johtuen ^ 30 tämä tapetointitekniikka edellyttää lähes märkälaajenematonta rainaa, £ koska tapettipaperin kostuminen ja sitä seuraava märkälaajeneminen

CL

ja sen kanssa yhtäaikaisesti tapahtuva kiinnittyminen seinään johtavat ΪΙ helposti yllä mainittuihin ongelmiin tapetointituloksessa.

LO

O

™ 35 Märkälaajenemisen ongelmaa on yritetty ratkaista käyttämällä tapetin pohjamateriaalina kuitukangasta, joka käsittää tekokuituja ja sideainetta, kuten lateksia. Kuitukangaspohjaisilla tuotteilla päästäänkin 2 noin 0,2 %:n märkälaajenemaan, mutta eräissä suhteissa kuitukangas on kuitenkin huono vaihtoehto. Sen opasiteetti on huono, painatus kar-heapintaiselle pohjalle on vaikeaa (puuttuvat pisteet) ja tekokuituja ja niiden välistä lateksisideainetta käsittävien kuitukankaiden kierrättämi-5 nen on hankalaa. Pohjapaperin valmistusprosessissa muodostuvaa hylkyä ei voida valmistuprosessissa kierrättää, vaan se viedään kaatopaikalle.

Puukuitupohjaisen tapettipaperin märkälaajenevuustaipumusta voidaan 10 pienentää käsittelemällä pohjapaperi hydrofobisella liima-aineella tai esimerkiksi ristisidontakemikaaleilla (kuituja ristisitomalla) , mutta nämä käsittelyt eivät yhdistettynäkään anna tyydyttävää tulosta. Lisäksi, jos tapetin kiinnittämiseen käytetyn liima-aineen pH on korkea (11 tai yli) ja pintajännitys matala, hydrofobointi ei pysty estämään kuitujen nopeaa 15 kastumista. Hydrofobinen kerros tuhoutuu. Tapettiliisterin matala pintajännitys asettaa siis pohjapaperin pintakäsittelykerroksille erityisiä vaatimuksia.

Puukuitupohjaisen tapettipaperin märkämittapysyvyyttä ei voida hakijan 20 kokemuksen mukaan saada aikaan millään yksittäisellä käsittelyllä. ”Paste-the-wall” -tapetointitavan edellyttämä mittapysyvyys vaatii useamman kuin yhden kerroksen yhdistelmää. Mittapysyvyyden lisäksi tapetilla on oltava liikuteltavuus seinällä tapetoitaessa (asemointi) ja sen jälkeen riittävä adheesio erilaisiin seinämateriaaleihin (seinällä py-25 syvyys). Myös useampikerroksisissa ratkaisuissa on omat ongelmansa, esimerkiksi kokeiltaessa useampia huokoisia ja sulkevia päällysteker-g roksia barrierkerroksen alla havaittiin päällysteen suurella lateksimää- ™ rällä saatavan hyvä mittapysyvyys, mutta tapetti oli tällöin liian helppo 9 irroittaa seinästä. Päällystekerros ei tarttunut kunnolla sen paremmin ^ 30 pohjapaperiin kuin seinäänkään.

CC

Toisaalta tapetti ei myöskään saa olla liian tiivis, koska vesihöyryn on päästävä osin poistumaan myös ulospäin liisterin kuivuessa seinällä.

LT) g Nämä vaatimukset rajoittavat märkälaajenemisen estoon käytettävis- ° 35 sä olevia ratkaisuja. Lisäksi käsittelyaineiden valintaa rajoittaa esimer kiksi muutamien aineiden / aineyhdistelmien voimakas kellastuminen tai tuoteturvallisuusnäkökohdat.

3

Keksinnön mukaiselle tapettipaperille on tunnusomaista, että tapetti-paperi käsittää hydrofiilisen kerroksen ensimmäisen pinnan ja sulkuker-roksen välissä, tai sulkukerroksen pinnalla, ja hydrofiilinen kerros 5 koostuu polyvinyylialkoholista ja täyteaineesta, tai hydrofiilinen kerros käsittää ristisilloitettua polyvinyylialkoholia.

Keksinnön mukainen tapettipaperi käsittää puukuitupohjaisen pohja-paperin, jolla on ensimmäinen ja toinen pinta. Pohjapaperin ensimmäi-10 nen pinta tulee seinän puolelle, ja toisella pinnalla on tapetin painatus ja/tai muu kuviointi. Pohjapaperi voi olla yksi- tai kaksikerroksinen. Edullisesti pohjapaperi ei sisällä tekokuituja, vaan pohjapaperin kuitu-osuus käsittää mekaanista ja/tai kemiallista massaa.

15 Kun keksinnön mukainen tapettipaperi on seinälle asennettuna, paperin ja seinän väliin jää liimakerros, joka on ennen tapettipaperin asettamista sivelty seinälle. Siten tässä hakemuksessa mikään tapettipaperille siveltävä kerros ei tarkoita liimakerrosta, koska varsinainen liima sivellään seinälle. Tässä hakemuksessa esitettyjen kerrosten lisäksi 20 tapettipaperissa voi olla myös liimakerros, jos liima halutaan sisällyttää tuotteeseen, jolloin liiman sivelyä seinälle ei tarvittaisi, vaan liima voitaisiin esimerkiksi pelkästään kastella liimausvaikutuksen aikaansaamiseksi.

25 Märkälaajenemattomuus saadaan aikaan kahta eri funktionaalista pin-takäsittelyteknologiaa soveltaen. Ennen näitä pintakäsittelyjä pohjapa-g peri voi olla valmistusvaiheessa paperikoneen märässä päässä vah- ^ vasti hydrofobiliimattu. Keksinnön ajatuksena on, että barrierin eli sul-

LO

o kukerroksen toimivuutta parennetaan vettä imevän kerroksen avulla.

^ 30 Em. kerros ei yksinään applikoituna pysty estämään märkälaajene- mistä riittävästi, mutta applikoituna sulkukerroksen (barrier) päälle tai Q_ alle tapettipaperi saatiin märkälaajenemattomaksi tai märkälaajenema ΪΙ saatiin pienenemään riittävästi. Keksinnön mukaisen tapettipaperin kä in § sittelykerrokset muodostetaan tunnettuja paperin päällystystekniikoita ° 35 käyttämällä, pääasiassa sivelemällä.

4

Ensimmäinen vaihtoehto on, että pohjapaperin ensimmäiselle pinnalle applikoidaan sulkukerros, joka hidastaa liiman sisältämän veden tunkeutumista pohjapaperiin. Sulkukerroksessa voidaan käyttää useampia erilaisia aineita, joilla on kyky estää veden / vesihöyryn läpäisyä, vaik-5 kakin aineiden valintaa rajoittaa mm. tiettyjen aineiden tai aineyhdistelmien taipumus kellastumiseen tai tuoteturvallisuusnäkökohdat. Sulkukerros voi olla esimerkiksi styreeniakrylaattia, polyakrylaattia, sty-reenibutadieeniä, polyvinyyliasetaattia tai etyylivinyyliasetaattia. Sulku-kerros voi myös olla useampien aineiden seos.

10 Tämän sulkukerroksen pinnalle muodostetaan hydrofiilinen kerros, joka kykenee imemään liiman sisältämää vettä anaalisissa olosuhteissa. Hydrofiilinen kerros on kuitenkin neutraaleissa olosuhteissa kuivattavissa valmistusvaiheessa sulkukerroksen pinnalle. Hydrofiilinen kerros 15 voi olla esimerkiksi ristisilloitettu polyvinyylialkoholihydrogeeli. Poly-vinyylialkoholi on ristisilloitettavissa esimerkiksi boorihappokäsittelyllä. Polyvinyylialkoli parantaa myös tapetin adheesiota seinään. Keksinnön tämän vaihtoehdon mukaisesti valmistetun pohjapaperin märkälaa-jenema oli 0 %, kun sulkukerroksen levitysmäärä oli 10-13 g/m2 ja hyd-20 rofiilisen kerroksen levitysmäärä 13-17 g/m2.

Hydrofiilisessa kerroksessa käytettävä polyvinyylialkoholi voidaan valita täysin hydrolysoitujen, superhydrolysoitujen tai valmiiksi ristisidottujen, täysin hydrolysoitujen tai superhydrolysoitujen polyvinyylialkoholien 25 joukosta. Täysin hydrolysoidulla tarkoitetaan 99-100%:n hydrolyysi- astetta. Hydrolyysiaste tarkoittaa lisätyn alkaliliuoksen määrää pölyin vinyylialkoholia polyvinyyliasetaatista saippuoimalla valmistettaessa.

™ Hydrolyysiasteen lasku tarkoittaa polyvinyylialkoholin hydrofiilisyyden 9 nousua.

30 g Hydrofiilisyyttä voidaan laskea kontrolloidulla lämpökäsittelyllä poly-

CL

vinyylialkoholin kiteisyysastetta nostamalla tai ristisilloittamalla pölyni vinyylialkoholi esimerkiksi boorihapolla, booraksilla, glyoksaalilla, g urealla tai melamiinihartsilla.

° 35

Polyvinyylialkoholi voi myös olla valmiiksi ristisilloitettua. Valmiiksi risti-silloitetuille polyvinyylialkoholeille voi olla tehty booraksi- tai boorihap- 5 pokäsittely. Booraksi- tai boorihappokäsittely kasvattaa käsittelyliuok-sen viskositeettia ja tahmeus/tarttumisominaisuuksia. Käsittelyn seurauksena polyvinyylialkoholin tunkeutuminen paperiin on vähäisempää, jolloin PVA jää paperin pintaan ja antaa tasaisen kerrospaksuuden.

5

Toinen vaihtoehto on, että pohjapaperin ensimmäiselle pinnalle muodostetaan ensin vettäsitova hydrofiilinen kerros ja hydrofiilisen kerroksen pinnalle sulkukerros. Eri kerrosten toiminta on samanlainen kuin edellä, ja myös kerrosten muodostamisessa käytettävät aineet ovat 10 samoja. Tämän vaihtoehdon, jossa sulkukerros on kontaktissa liiman kanssa, erityinen etu on se, että tapetti on helposti liikuteltavissa seinällä, ts. tapetin asettelu seinälle helpottuu. Toisen vaihtoehdon mukaisen tapettipaperin märkälaajenema oli 0,13-0,34%, kun hydrofiilisen kerroksen levitysmäärä oli 9 g/m2 ja sulkukerroksen levitysmäärä oli 9-15 11 g/m2.

Keksinnön mukaisessa kolmannessa vaihtoehdossa sulkukerroksen toimintaedellytyksiä parannetaan tiivistämällä pohjaa ennen sulkukerroksen applikointia. Pohjan tiivistäminen estää barrier-polymeerin pe-20 netroitumisen pohjaan, jolloin saadaan tasaisempi sulkukerros pinnalle. Tässä kolmannessa vaihtoehdossa tapettipaperin ensimmäiselle pinnalle levitetään ensin pintaa sulkeva, polyvinyylialkoholia käsittävä täyteainetta käsittävä päällyste, kuten kaoliinipäällyste, ja sen päälle sulkukerros. Käytettäessä täyteainetta, kuten kaoliinia tai talkkia, yh-25 dessä polyvinyylialkoholin kanssa polyvinyylialkoholin määrää voidaan vähentää, ja ajettavuus ja kuivattavuus paranevat täyteainelisäyksellä. g Polyvinyylialkoholi muodostaa kerroksen hydrofiilisen osuuden. Muo- ™ doltaan levymäinen täyteaine, kuten kaoliini, soveltuu käyttöön parhai- 9 ten, sen muotokerroin on edullisesti vähintään 70. Alhaisella päällysti 30 temäärällä (8 g/m2) yhdessä sen päälle applikoidun sulkukerroksen £ (10g/m2) kanssa saavutettiin märkälaajenematon tuote. Kun kaoliinia

CL

ja polyvinyylialkoholia käsittävään hydrofiiliseen kerrokseen ja sulkuni kerrokseen yhdistettiin vielä polyvinyylialkoholia käsittävän kerroksen

LO

§ ristisitojakäsittely (esim. Fixapret-kemikaalilla) voitiin sulkukerroksen 35 määrää alentaa 2 g/m2 (10 —» 8 g/m2).

6

Keksinnön mukaisen erään vaihtoehdon mukaan täyteainetta, kuten kaoliinia tai talkkia, voidaan käyttää myös sulkukerroksessa.

Kaikissa keksinnön mukaisissa pintakäsittelyratkaisuissa edullista on, 5 että pohjapaperi on hyvin hydrofobiliimattu, esimerkiksi hartsi-, AKD-(alkyyliketeenidimeeri) tai ASA- (engl. alkenyl succinic anhydride) liimauksella paperikoneen märässä päässä.

Esimerkki 1.

10

Tehtiin koe, jossa erilaisia sulku- ja hydrofiilisia kerroksia muodostettiin pohjapaperin sille puolelle, joka tapetoitaessa tulee seinää vasten. Sul-kukerrosta muodostavana aineena käytettiin polyakrylaattia (Cellfob 18, Cellkem Oy, Suomi). Hydrofiilisena kerroksena käytettiin ristisilloi-15 tettua polyvinyylialkoholia (Celanese Cellvol MM-14, Noviani) tai poly-vinyylialkoholin, kaoliinin ja hartsin seosta (69/25/6 Kuraray PVA 105 (toimittaja Algol) / Capim NP (toimittaja Imerys Minerals) / Cellcoat 6040 (toimittaja Cellkem). Celvol MM-14 on boorihapolla käsiteltyä. Cellcoat 6040 on reaktiivisia hydroksyyliryhmiä sisältävä polymeerinen 20 hartsi-vesi -liuos, jossa on 18 paino-% glyoksaalia ristisilloittajana.

Ristisilloitetusta polyvinyylialkoholista (Cellvol MM-14) valmistettiin kokeessa käytettävä liuos seuraavasti: Jauhe sekoitettiin veteen, jonka lämpötila on noin 25°C. Lämpötila nostettiin höyryllä lämmittäen 25 91°C:een ja pidettiin siinä 30 min. Lämpötilan tuli pysyä koko ajan alempana kuin 96°C.

δ ^ Polyvinyylialkoholin, kaoliinin ja hartsin seos valmistettiin seuraavasti: o Polyvinyylialkoholijauhe sekoitettiin veteen, jonka lämpötila on noin ^ 30 25°C. Lämpötila nostettiin höyryllä lämmittäen 91°C:een ja pidettiin g siinä 110 min. Edellä mainittuun liuokseen lisättiin koko ajan sekoittaen kaoliini ja hartsi silloin, kun liuoksen lämpötila on laskenut / jäähdytetty noin 30°C:een.

tn sj- o c3 35 Pohjapaperina käytettiin laatua Cresta D2 (Μ-Real, Suomi). Pohja- paperin neliömassa oli 120 g/m2. Pohjapaperilaatu on kaksikerroksista, joista ensimmäinen, seinän puolelle tuleva kerros on mekaanista mas 7 saa, ja toinen kerros on kemiallista massaa. Toisen kerroksen pinnalla on kaksinkertainen päällystekerros.

Sulkukerros ja hydrofiilinen kerros muodostettiin urasauvalla päällys-5 tämällä. Käytetyt reseptit on taulukoitu taulukoihin 1 ja 2, ja saadut koetulokset on taulukoitu taulukoihin 3 ja 4.

Laboratoriotulosten lisäksi tehtiin koetapetointi kipsilevypinnalle, liisterinä käytettiin tärkkelyspohjaista liisteriä (Solvite ES, Henkel).

10

Taulukkojen 3 ja 4 tuloksista nähdään, että parhaat tulokset märkälaa-jenemassa saavutetaan, jos polyakrylaattia olevan sulkukerroksen ja pohjapaperin välissä on hydrofiilinen kerros, joka on joko ristisilloitettu polyvinyylialkoholihydrogeeli tai polyvinyylialkoholin, kaoliinin ja hartsin 15 seos (näytteet N8, N9, N12, N13).

Taulukoissa 3 ja 4 on käytetty seuraavia lyhenteitä: yp = yläpuoli, tp = taustapuoli, käs = käsittelyolosuhteet, norm = normaali, valut = valutettu, ilm = ilmassa, MVTR= vesihöyryn läpäisyno-20 peus (water vapour transmission rate).

Taulukko 1. Näytteiden Ref.1 ja N1 - N5 pintakäsittelykerrosten koostumukset. Hydrofiilinen kerros on seinää vasten eli kontaktissa liisterin kanssa.

25 __

Pintakäsittelykerros__Ref.1 N1 N2__N3 N4 N5

Sulkukerros, g/m2_______ 5 Cellfob 18_0__11 11+11 _11__11__11_ ^ Hydrofiilinen kerros, g/m2_______ S Cellvol MM -14 0 4 6 9 i x Taulukko 2. Näytteiden Ref.2 ja N6 - N13 pintakäsittelykerrosten koostumukset. Sulku- eli barrierkerros on seinää vasten eli kontaktissa ” liisterin kanssa.

5 30 _ o Pintakäsittelykerros__Ref.2 N6 N7 N8 N9 N10 N11 N12 N13 ^ Hydrofiilinen kerros, g/m2__________

Cellvol MM-14__0__4_7_4_7____

Kuraray PVA 105 + 0______4__8__4__8_ _ 8

Capim NP kaoliini +

Cellcoat 6040__________

Sulkukerros, g/m2__________ ~CeNfob 18 |θ 12 | 13 | 12 | 12

Taulukko 3. Näytteiden Ref.1 ja N1 - N5 koetuloksia. Hydrofiilinen kerros on seinää vasten.

__Referenssi 1 N1__N2__N3__N4__N5_ Päällystemäärä yh- teensä__0__11_22__15__17__20_

Neliömassa__120__132__143__137__139__143

Cobb 300 S, tp, norm/valut_ 31/80 6__1/32 1_2__5_

Cobb 300 s, pH 11, _tp_ 34/104 17_ 3/62 5__0__0_

Cobb 300 s, käs.

120 C/60 s, tp 33__6__1_2_2_2_ MVTR, p/m2/24h/50% 380__190 49__11_3,7 2,5 MVTR, käs. 120 C/60s,g/m2/24h/50% 370__170 42__10_3,0 2,3 Märkälaaj. %, 1 + 1 min__T67__1,25 0,83 0,83 0,87 0,42 Käyryys ilm., mm, yp/tp__11 yp__4tg__6tg__5tg__4tg__6tp_

Vaaleus, tp__67\2_ 62,8 60,6 62,5 62,5 62,6

Vaaleus, käs. 120 C/60S, tp_66J_ 60,8 58,6 60,5 60,2 60,2 Märkälaajenema seinällä %, Gyproc,

Solvite ES_______ 1 min__0,74__0__0__0___0_ 2 min__0,74__0__0__0___0_ 3 min__093_0,19 0__0J9__0_ ^ 5 min_0,93_ 0,37 0_0,19__0,19 ° 10 min__093_ 0,37 0,19 0,19__0,19 ^ 15 min_0,93_ 0,37 0,19 0,19__0,19 o puskee

Sauman ulkonäkö _|_ok_|_ok_hieman _|_ok_

X

en

CL

CO

LO

o o

(M

9

CO -+ CVI Q. -st O

ZZ O 'st' ^ °l "'t. if CD oo"

Zcmi— i— co·»— tti— Oi— lolo CM CD g £ ^ II CO 00 m o “2. cm o oo

C Zi— 1— CMLOi— 1— 1— Oi— COLO

ω------------ en o co Π3 CM o ^ s- l-ι— uoQ.r^-00 Z Z= O O ^ CO CD CM_ CM[ ~ ui Tf

:ro ZoOi-CMCOCOLO^l-1-i-COCD

ces------------ CD o uo go co uo ts- en j- cm cm co co co o 't. S- co" m"

ZsJ-s-COCOCOCOLOi-COCOCO

o

f+s 1 Ω. LO

η g o -sf 1- 1- °°. °S. oo 1-" cd"

il ZCMi— 1— CM Vi— 1— Oi— COLO

ω CD 1- Q. 1^- rs- Z3 oo co co iti Z N. W + O)

V Z1-1-1-CO1-1-COO1-COLO

— CO ^

N- CO

_i— s— -m· ω. Γ'- 00 g o Ϊ? g 10 * S 10 * en ziis.i-coococd^i-i-i-coco ------------ o

=3 CO

m (o z; co LO co 5 g cm cm m n o n t S cd m" 0 Z^i-i-cococoLOcoi-CDcoco

LO CM

1 8 I ω 1— οο^δ00-1^·-

—— Z <2 CM^CO^nO)\CMSCO

Q ^ CCOl-COCOCOCOCOl-1-COCO

CM .iH,

1 CM vP

g 2 £ V ω g CC Q §

£= *1. SM

-r CD W LM O

S Ό ti o E ö “ ω w Λ § ra w" n S. sieSässifl ” 5a ^ -«Mgss^So 5 z S°. +

o ^ =jö B Q 5 ^ ^ Er CD

S 5 E 5 “ “ “ E ;«g 1 E 0 S

52 co o o o ra g ' w- =3 cnEeoeoeo - -i5£,zizi ri :CÖ = -0-0-000 h; >,CÖCÖ cv3 :cö ω o o o > > ;cö ;co cö cö l— Q-l z| o| o| o| s| s| s| :z| >| > 00 10 o o o o o o 5 o o o o o o o CD c CD CÖ CM £ i- 5 g Z o.

CD 00 00 00 t—t— LO O) O) O) t— τ- Ο o' o' o' T-" T-" CD +3 ω J5 v -CÖ - in > II 3 0 Z a. cn CD *= ω .¾ ο ^·ηητ-τ-τ-·^'> i- 3 o Π} Z OOOi— i— i— Q. cn -t—»--------- — Z oooooo o ω--------- :cd H— ω

Φ CD C

- CD CO

CD ^ E

Ό 00 3 ω CD Z OOOOOO Q-ΪΖΖ cd o .¾ -33 CD .¾

Cd 01----0-0--0--0--¾ > y Z ooooooo.cn 0 =3 -I—*

CD

O CD *= ω .¾ in -^-00-1-1-1-1--¾ ’> !£ co r- o 1-. 1-.1-.¾¾ ^ Z ooi-i-i-i-Q.cn

1 CM

CD h—"

1- -7 CD

1- CC

§ 2 t tr 0 ^ c v5 T CD ^

CC "5 ICO

^ B ice

33 £Z

oo >-1 Ö3 1— :Cd cn 1—7 :0 m co -¾

^ ^ E

O CD 0 0 O rn ^ CM ^ -¾ CO 3 * S m 5 -3 icÖ 03 C C CÖ

=s I -I £ = = = E E I

cd ^-IeeeEq^^

I— ^C/Di— (MOOLOi— 1— C/D

11

Esimerkki 2.

Eri vaihtoehtoja hydrofiiliseksi kerrokseksi testattiin laboratorio-olosuhteissa. Näytteistä mitattiin märkälaajenema.

5

Taulukko 5. Käsitellyn paperin märkälaajenema-arvoja.

Polyvinyylialkoholi__Levitysmäärä (g/m2) Märkälaajenema (%)

Celvol 103_J3J__0,30_ _J_6J__0J_8_

Celvol 125_UJ$__0,09_ _JI3J3__0I22_ _λ§Α__0J0_

Celvol 165_JJJ3__0J7_ _J3J__0J3_ _J_M__0J_3_

Celvol 350_JU3_JVI3_ _J^5__0J_3_ _J5J__0J7_

Celvol MM-14_JMJ3_Ml_ _12J5__0J_3_ _:16,8__0J_8_

Celvol MM-51_1^0__0J3_ 15,1 0,17 o Celvol 103 on täysin hydrolysoitu, alhaisen molekyylipainon omaava 8 10 polyvinyylialkoholi. Celvol 125 on superhydrolysoitu, alhaisen molekyy- ^ lipainon omaava polyvinyylialkoholi. Celvol 165 on superhydrolysoitu, ^ korkean molekyylipainon omaava polyvinyylialkoholi. Celvol 350 on £ täysin hydrolysoitu, korkean molykyylipainon omaava polyvinyylialko- ^2 holi. Celvol MM-14 on valmiiksi ristisilloitettu polyvinyylialkoholi kuten u> 15 on myös Celvol MM-51, mutta sillä on korkeampi molekyylipaino kuin § Celvol MM-14:llä. Celvol-tuotteet ovat Celanesen tuotteita.

(M

12

Celvol-tuotteet, jotka eivät olleet valmiiksi ristisilloitettuja, käsiteltiin boorihapolla ristisilloittumisen aikaansaamiseksi. Käsittely tapahtui seuraavasti: 15 % polyvinyylialkoholiliuosta punnittiin 300 g, joka sekoitettiin 150 g:n 3 % boorihappoa kanssa.

5 Märkälaajenemat mitattiin 5 min kuluttua liisteröinnistä. Pienistä mär-kälaajenema-arvoista huolimatta kaikki näytteet kupruilivat alustaan kiinnityksen jälkeen eli pelkkä hydrofiilinen kerros ei yksin toimi.

10 Esimerkki 3.

Edelleen esimerkin 2 yhteydessä selostetuilla Celvol 103 - ja Celvol 350 -tuotteilla tehtiin kokeita kaoliinin kanssa. Polyvinyylialkoholin ja kaoliinin suhde oli 50:50. Polyvinyylialkoholiliuos sisälsi 10 paino-%:a 15 boorihappoa polyvinyylialkoholin määrästä laskettuna. Testejä tehtiin eri muototekijän omaavilla kaoliineilla, ND 2591 :llä ja ns. delaminoidulla koepigmentillä, jolla oli korkea muototekijä. Liisterinä oli Glutolin ’’Normal”, jonka pH säädettiin >11.

20 Celvol 103:n ja ND 2591 :n yhdistelmä antoi päällystysmäärillä 12,3 ja 16,0 g/m2 märkälaajenemat 0,4 - 0,6 %. Celvol 350:n ja delaminoidun koekaniinin yhdistelmä antoi päällystysmäärillä 12,2 ja 17,4 g/m2 märkälaajenemat 0,3 - 0,4 %.

25 Myös tässä tapauksessa näytteet kupruilivat alustaan kiinnityksen jäl- ^ keen, o

CM

o Keksintö ei ole rajoitettu edellä selostettuun, vaan voi vaihdella patentoi tivaatimusten puitteissa, g 30

CL

CO

LO

o o

CM

Claims (5)

1. Tapettipaperi, joka käsittää puukuitupohjaisen pohjapaperin, jolla on ensimmäinen ja toinen pinta, ja sulkukerroksen pohjapaperin ensim- 5 mäisellä pinnan puolella, tunnettu siitä, että tapettipaperi käsittää hyd-rofiilisen kerroksen ensimmäisen pinnan ja sulkukerroksen välissä, tai sulkukerroksen pinnalla, ja hydrofiilinen kerros koostuu polyvinyylialkoholista ja täyteaineesta, tai hydrofiilinen kerros käsittää ristisilloitettua polyvinyylialkoholia. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapettipaperi, tunnettu siitä, että sulkukerros käsittää barrierkerrosta muodostavaa lateksia, esimerkiksi styreeniakrylaattia, polyakrylaattia, styreenibutadieeniä, polyvinyyli-asetaattia tai etyylivinyyliasetaattia. 15

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapettipaperi, tunnettu siitä, että hydrofiilinen kerros käsittää ristisilloitettua polyvinyylialkoholihydrogee-liä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapettipaperi, tunnettu siitä, että hydrofiilinen kerros käsittää ristisilloitetun polyvinyylialkoholin lisäksi täyteainetta, edullisesti levymäistä kaoliinia.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tapettipaperi, tun-25 nettu siitä, että sulkukerros käsittää täyteainetta, edullisesti levymäistä ^ kaoliinia. o (M tn o X Χ CL CO LO sj- o o (M