FI121490B - Ilmatiivis sähköliitäntä - Google Patents

Description

Ilmatiivis sähköliitäntä Keksinnön tekniikan ala

Keksintö koskee sähköliitäntää, joka on vesi- ja/tai ilmatiivis. Keksintö koskee eri-5 tyisesti kannettavien elektronisten laitteiden vesi- ja/tai ilmatiivistä sähköliitäntää.

Tausta Sähköiset vastake- ja pistokejärjestelmät ovat tavallisia kannettavissa elektronisissa laitteissa, jotka pitää ladata sähköllä. Vastakkeen aukko, johon pistoke yleensä pistetään, on kuitenkin alttiina lialle, kosteudelle ja muille haitallisille vaikutuksille, jotka 10 voivat haitata pistoke-vastakejärjestelmän toimintaa. Sen vuoksi on tärkeää suojata vastake- ja pistokejärjestelmät siten, että niihin järjestetään tiiviste suojaamaan vas-taketta ja pistoketta edellä mainituilta haitoilta.

Cairnsille myönnetty US-patentti nro 4 948 377 esittää kalvopussin, jota voidaan käyttää suojaamaan sähkölaitetta, kun se upotetaan veteen. Tämä julkaisu mainitaan 15 tämän patenttihakemuksen viitejulkaisuna. Julkaisussa US 4 948 377 vastake- ja pis-tokejärjestelmään on järjestetty tiiviste suojaamaan sitä korkeapaineiselta suolaiselta vedeltä. Nämä tekniikan tason mukaiset tiivisteet ovat rakenteeltaan rengasmaisia ja elastisia, ja ne suojaavat suolaisen veden symmetriseltä hydrostaattiselta paineelta. Ts. symmetrinen paine tarkoittaa painetta, joka on yhtenäinen pinnalla, johon se 20 kohdistuu. Tiivisteen rengasmaisuudesta on se selvä haitta, että jos tiivisteeseen kohdistuu epäsymmetrinen paine, tiiviste puristuu kokoon voimakkaammin sieltä, missä paine on voimakkain, mutta se on löysempi kohdissa, joissa paine on pienempi. Tätä vaikutusta voidaan tutkia kumirenkaalla: jos sitä puristetaan kahdelta sivulta, se pyrkii menemään soikion muotoon puristumalla kokoon sivuilta, joilta sitä pu-25 ristetään, ja pullistumalla sivuilta, joilta sitä ei puristeta. Ts. epäsymmetrinen paine tarkoittaa painetta, joka on epäyhtenäinen joissakin kohdissa pintaa, johon se kohdistuu.

Keksinnön yhteenveto

Tarkasteltava keksintö koskee järjestelmää ja menetelmää vastake- ja pistokejärjes-30 telmän tiivistämiseksi tehokkaasti myös epäsymmetrisissä paineoloissa.

Keksinnön toinen tavoite on esittää vastake- ja pistokejärjestelmiin tarkoitettu vesi-ja/tai ilmatiivis tiiviste, joka jatkaa pistoke-vastakejärjestelmän tiivistämistä riippu- 2 matta suunnasta, josta joko tiiviste tai sähkölaite vastaanottaa epäsymmetrisen paineen tai symmetrisen paineen.

Keksinnön yhteen aspektiin kuuluu tiiviste-elementtejä, jotka on muodostettu kaa-rimaisiksi ja jäljestetty tiivistämään vain osaa vastake-pistokeliitännän kehästä. Kun 5 tähän kaarielementtiin kohdistuu epäsymmetrisen paineen aiheuttama voima, se välittää tuon voiman mekaanisesti vain siihen osaan vastake-pistokeliitännän kehää, jota se on järjestetty tiivistämään. Se ei välitä mekaanisia voimia pidemmälle. Tällä tavalla minkä tahansa ylimääräisen epäsymmetrisen paineen mekaaninen vaikutus rajataan yksinkertaisesti lisäämään tiivisteen painetta tuossa erityisessä osassa tiivis-10 te-elementin kehää, jolloin tiivistettä tiivistetään entisestään. Tällä tavalla vältetään irrotuspainetta aiheuttava mahdollinen sekundaari mekaaninen reaktio jossakin osassa rengasmaista rakennetta.

Keksinnön yhden muun aspektin mukaisesti keksinnön mukainen tiiviste on toteutettu erityiseksi koteloksi, johon sähkölaite on tarkoitus sijoittaa. Kotelossa on vas-15 takkeen aukko, ja tämä aukko on tiivistetty keksinnön mukaisella tiivisteellä. Sähkölaitteen sähköliitäntä ja kotelossa oleva vastakkeen aukko on kohdistettu yksinkertaisesti siten, että sähkölaitteen lataamiseksi pistoke voidaan pistää aukon ja tiivisteen läpi. Jos tätä koteloa puristetaan esimerkiksi sormin, mikä saa aikaan epäsymmetrisen paineen, tiiviste kestää sen, koska se johtaa epäsymmetrisen paineen edel-20 leen joihinkin muihin osiin vastake-pistokeliitännän kehää erityisten puristuspainetta edelleen johtavien elementtien avulla.

Jotkin tai kaikki keksinnön edellä mainitut edut aikaansaadaan edellä mainitun tiivisteen sisältävän sähköliitännän avulla tai sähkölaitteen kotelon avulla, jossa on edellä mainittu tiiviste, jolloin ainakin tiiviste tai ainakin yksi tiiviste-elementti on 25 valmistettu muovi- tai silikonivalun ja/tai ruiskuvalun avulla.

Keksinnön mukaiseen sähkölaitteessa käytettävään sähköliitäntään, joka on tarkoitettu vastaanottamaan pistoke vastakkeen avulla, kuuluu lisäksi tiiviste, ja tiiviste koostuu ainakin kahdesta tiiviste-elementistä ja se on järjestetty tiivistämään vastakkeen aukko, 30 - pistoke on järjestetty menemään tiivisteen ja aukon läpi, ja se on tunnettu siitä, että 3 sähkölaitteeseen kohdistuvan paineen johdosta ainakin yksi tiiviste-elementti on järjestetty puristumaan säteittäisesti pistokkeen pituusakselia vasten, mikä tiivistää vastakkeen tiivisteen, ainakin yksi elementti peittää vastakkeen aukon kehän kaarta tai sitä osaa, joka 5 on pienempi kuin koko kehä.

Esillä olevan keksinnön mukainen kotelo on järjestetty vastaanottamaan sähkölaite, ja siihen kuuluu sähköpistokkeelle tarkoitettu aukko ja aukon tiiviste ja se on tunnettu siitä, että sähkölaitteen sähköliitäntä ja kotelon tiiviste on järjestetty muodostamaan edellä olevan kappaleen mukainen sähköliitäntä.

10 Edellä olevien kappaleiden mukaisen, keksinnön mukaisen vastakkeen valmistusmenetelmä on tunnettu siitä, että vastakkeen ja/tai tiivisteen kaikki tai jotkin osat on valmistettu valun ja/tai ruiskuvalun avulla.

Edellä olevassa kolmessa kappaleessa kuvatun pistoke- ja vastakeliitännän kiinnitysmenetelmä.

15 Keksinnön mukaisen pistoke- ja vastakeliitännän kiinnitysmenetelmään kuuluvat seuraavat vaiheet, joissa sähkölaitetta tai sen koteloa puristetaan, paineen aiheuttama voima kohdistuu ainakin yhteen tiiviste-elementtiin tai johonkin sen osaan, 20 - tiiviste-elementti johtaa paineen aiheuttaman voiman tai osan tästä voimasta mekaanisesti eteenpäin, edelleen johdettu, paineen aiheuttama voima kohdistuu osaan vastakkeen kehää, osa vastakkeen kehästä puristuu voimakkaammin pistokkeen pintaa vasten li- 25 sääntyneen edelleen johdetun, paineen aiheuttaman voiman johdosta.

Lisäksi, viitaten edellä mainitun edun aikaansaaviin suoritusmuotoihin, keksinnön parhaana suoritusmuotona pidetään useiden tiiviste-elementtien käyttöä, jotka on järjestetty eri kohtiin kannettavan elektronisen laitteen, esimerkiksi matkapuhelimen tai tietokoneen hiiren, vastake-pistokejärjesteinään kehällä suojaamaan sähköliitän- 30 tää epäsymmetrisissä paineoloissa.

4

Piirustusten lyhyt kuvaus

Keksintöä kuvataan jäljempänä yksityiskohtaisemmin esimerkinomaisiin suoritusmuotoihin viitaten liitteenä olevien piirustusten mukaisesti, joissa kuvio 1 esittää keksinnöllisen vastakkeen tiivisteen suoritusmuotoa mekaanisen 5 voiman kaaviona.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaista keksinnöllisen vastakkeen tiivisteen kehittyneempää suoritusmuotoa 20.

Kuvio 3 esittää vuokaaviona menetelmän suoritusmuotoa 30, jonka tiiviste ja tiiviste-elementit on keksinnön mukaisesti jäljestetty suorittamaan.

10 Kuvio 4 esittää lohkokaaviona keksinnöllisen vastakkeen kehittyneempää suoritusmuotoa 40, jota käytetään keksinnön mukaisen sähkölaitteen kotelossa.

Kuvio 5 esittää lohkokaaviona keksinnöllisen vastakkeen tiivisteen suoritusmuotoa 50, joka on integroitu keksinnön mukaiseen sähkölaitteeseen.

Kuvio 6 esittää menetelmän suoritusmuotoa 60, jonka avulla keksinnön mukainen 15 tiiviste ja aukko valmistetaan pallomaiseen koteloon 500.

Joitakin suoritusmuotoja on kuvattu alivaatimuksissa.

Suoritusmuotojen yksityiskohtainen kuvaus

Kuvio 1 esittää sähköliitännän aukkoa 100. Sekä aukko että aukon takana oleva vastakkeen ontelo on toteutettu tyypillisesti sähkölaitteessa pistokkeen vastaanottami-20 seksi vastakkeen avulla. Sähkölaite voi olla keksinnön mukaisesti mikä tahansa matkapuhelin, rannekello, kello, kamera, musiikkisoitin, sähköparranajokone tai mikä tahansa kannettava sähkölaite. Joissakin suoritusmuodoissa sähkölaite on pallomainen hiiri, jollainen on kuvattu hakijan julkaisussa EP 05 028 777.0, joka mainitaan tässä viitejulkaisuna. Keksinnön toisissa suoritusmuodoissa sähkölaite voi olla mikä 25 tahansa langallinen tai langaton säätölaite, kuten esimerkiksi kaukosäädin.

Aukko on lisäksi joko peitetty tai kohdistettu tiivisteen avulla, joka koostuu kahdesta tiiviste-elementistä 200 ja 210. Kuviossa 1 aukko on "auki"-tilassa, ts. joko pistoke on pistetty sisään tai tiiviste on vedetty pois aukosta vastakkeen aukon 100 paljastamiseksi. Kuviossa IB tiiviste-elementit 200 ja 210 suojaavat vastakkeen aukkoa 30 100 ympäristöltä, ts. tämä on vastakkeen tiivisteen kiinni-tila.

5

Pistoke on järjestetty menemään tiivisteen läpi, kun tiiviste-elementit 200, 210 työnnetään kuvion IB kiinni-asennosta kuvion 1 auki-asentoon. Tiivisteen 200, 210 läpimenon jälkeen pistoke on järjestetty menemään edelleen aukon 100 läpi vastak-keen onteloon ja aloittamaan sähkölaitteen lataaminen.

5 Sähkölaitteeseen kohdistuvan paineen johdosta ainakin yksi tiiviste-elementti 200, 210 on järjestetty puristumaan säteittäisesti pistokkeen pituusakselia vasten, mikä tiivistää vastakkeen tiivisteen. Kuviossa 1 voimavektori 400 aiheuttaa esitetyn nuolen suuntaisen paineen, jolloin se työntää kaarenmuotoista tiiviste-elementtiä 200. Tässä suoritusmuodossa tiiviste-elementti on muodoltaan kaari, mutta toisissa suori-10 tusmuodoissa tiiviste-elementti voidaan toteuttaa keksinnön mukaisesti missä tahansa kokoon puristuvassa muodossa. Ainakin yksi elementti 200 ja/tai 210 peittää vastakkeen aukon 100 kehän kaarta tai osaa, joka on pienempi kuin koko kehä. Ainakin yksi tiiviste-elementti 200 ja/tai 210 on myös tyypillisesti valmistettu elastisesta materiaalista, kuten kumista, silikonista ja/tai muovista. Kun tiiviste-elementtiä 200 nyt 15 työnnetään voimalla 400, se taipuu elastisuutensa johdosta enemmän auki nuolten 440, 430 suunnassa. Kohdistetun paineen 400 nettovaikutus on puristusvoima, joka vaikuttaa sekä alaspäin, kuten nuolilla 410, 420 on osoitettu, että sisäänpäin 500, 510, jolloin se puristaa vastakkeen aukkoa ja tiivistää tiivistettä sekä vahvistaa tiivis-tysvaikutusta. Tiiviste-elementtien 200 ja 210 jännitys voidaan järjestää sellaiseksi, 20 että tiiviste sulkee aukon 100 lepotilassaan, kuten kuviossa IB on esitetty.

Joissakin suoritusmuodoissa ainakin yhdellä tiiviste-elementillä 200, 210 on kaaren muotoinen. Keksinnön mukaisesti myös muut muodot ovat mahdollisia. Nykyisessä asennossa ja muodossa kaarielementin 200 ja 210 ulkokehä on kuitenkin liitettynä vastakkeen aukon 100 kehään ja kaarielementin 200, 210 sisäkehä on suunnattu vas-25 takkeen aukon 100 kehältä ulospäin. Tiiviste-elementin 200, 210 ulkokehä on järjestetty kohdistamaan ylimääräinen paine vastakkeen aukon 100 kehään ja/tai pistokkeeseen sen kosketuspinnan 300, 310 sivuilta, kun ulkopuolinen voima pyrkii suurentamaan tiiviste-elementin 200, 210 kaaren sisäkehää. Tiiviste-elementin ulkokehä on samoin järjestetty kohdistamaan ylimääräinen paine vastakkeen aukon 100 ke-30 hään ja/tai pistokkeeseen sen kosketuspinnan 300, 310 keskeltä, kun ulkopuolinen voima pyrkii pienentämään kaaren sisäkehää. Tällä tavalla painevaihtelut rajataan kunkin tiiviste-elementin 200, 210 kehän sektoriin eivätkä ne vaikuta aukon 100 koko kehään. Erilaiset tiiviste-elementtien muodot ja mekanismit paineen jakamiseksi ovat myös keksinnön mukaisia.

6

Joissakin suoritusmuodoissa tiiviste 200, 210 on järjestetty vesi- ja/tai ilmatiiviiksi, kun pistoke on pistetty tiivisteen läpi. Lisäksi joissakin suoritusmuodoissa tiiviste 200, 210 on järjestetty vesi-ja/tai ilmatiiviiksi, kun vastakkeessa ei ole pistoketta.

Sähköliitäntä voi vastata US-standardia, eurooppalaista, brittiläistä, australialaista, 5 japanilaista tai mitä taliansa muuta sähköliitäntää ja/tai pistoketta säätelevää standardia. Integraalisen sähköliitännän, johon mahtuu useampi kuin yksi pistoke, valmistamiseksi voidaan järjestää myös useampi kuin yksi tyypin 10 ja 11 mukainen suoritusmuoto. On selvää, että mikä tahansa sähköpistoke, jonka on tarkoitus sopia keksinnön mukaiseen vastakkeeseen, on myös keksinnön mukainen.

10 Kuvio 2 esittää vastakkeen aukkoa 100, joka on suojattu neljällä tiiviste-elementillä 200, 210, 220 ja 230. Kaikki nämä tiiviste-elementit toimivat samalla tavalla kuin kuviossa 1 kuvatut tiiviste-elementit 200, 210 paitsi, että ne peittävät pienemmän sektorin aukon 100 kehästä. Tässä suoritusmuodossa kukin tiiviste-elementti on järjestetty peittämään 90 asteen sektoria. On kuitenkin mahdollista, että tiivisteen ιοί 5 teuttamiseen voidaan käyttää mitä tahansa määrää tiiviste-elementtejä 200, 210, 220 ja 230. On myös mahdollistaja keksinnön mukaista, että tiiviste-elementit 200, 210, 220, 230 peittävät kehän sektoreita, jotka ovat erikokoisia, esimerkiksi 180, 60, 60 ja 60 asteen sektoreita. Tässä suoritusmuodossa tiiviste-elementti on muodoltaan kaari, mutta toisissa suoritusmuodoissa tiiviste-elementti voidaan toteuttaa keksin-20 nön mukaisesti missä tahansa kokoon puristuvassa muodossa.

Kuvio 3 esittää menetelmää pistoke- ja vastakeliitännän kiinnittämiseksi sähkölaitteen käytön aikana, kuten aiemmissa kuvioissa 1, IB ja 2 kuvattiin. Vaiheessa 31 sähkölaitetta puristetaan esim. sormin, mikä saa aikaan epäsymmetrisen paineen, tai nesteellä, mikä saa aikaan yhtenäisen symmetrisen hydrostaattisen paineen, tai mo-25 lemmilla tavoilla. Vaiheessa 32 ainakin yhteen tiiviste-elementtiin kohdistuu sanotun paineen tai edellä mainitun paineen osan aiheuttama voima. Vaiheessa 33 tiiviste-elementti johtaa paineen tai sen osan aiheuttaman voiman mekaanisesti eteenpäin. Tiiviste-elementti toimii näin olleen mekaanisen paineen ja voiman välittäjäasemana sen lisäksi, että se suorittaa tiivistystehtävän. Vaiheessa 34 edelleen johdettu, pai-30 neen aiheuttama voima suunnataan osaan vastakkeen kehää. Tämä kehän osa voi olla missä tahansa 0 asteen ja 360 asteen välillä. Kehän ei myöskään välttämättä tarvitse olla pyöreä, vastakkeen kehä voi olla myös neliö, kolmio tai itse asiassa minkä tahansa muotoinen. Vaiheessa 35 osa vastakkeen kehästä puristuu voimakkaammin pistokkeen pintaa vasten edelleen johdetun voiman johdosta, jonka tiiviste-35 elementtiin aiemmin kohdistettu paine aiheutti.

7

Kuvio 4 esittää koteloa 600, joka on järjestetty vastaanottamaan sähkölaite 500 ja johon kuuluu sähköpistokkeelle 700 tarkoitettu aukko 100 ja aukon tiiviste 200, 210, 220, 230. Tässä suoritusmuodossa sähkölaite on langaton tietoliikennelaite 500, jossa on antenni 530. Laitteessa 500 saattaa olla kuvaruutuja näppäimistö 520, ja jois-5 sakin suoritusmuodoissa se voidaan poistaa kotelosta. Kotelo on tyypillisesti elastista materiaalia, kuten kumia, silikonia ja/tai muovia.

Sähkölaitteen 500 vastake 110 ja vastakkeen aukkoa 100 suojaava kotelon tiiviste 200, 210, 220, 230 on järjestetty muodostamaan sähköliitäntä, joka on peitetty edellä olevien kuvioiden yhteydessä kuvatulla tavalla. Koteloon 600 kohdistuvan pai-10 neen johdosta ainakin yksi tiiviste-elementti 200, 210, 220, 230 on järjestetty puristumaan säteittäisesti pistokkeen 700 pituusakselia vasten, mikä tiivistää vastakkeen 110 tiivisteen 200, 210, 220, 230, kuten edellä kuvattiin. Tiiviste-elementit 200, 210, 220, 230 reagoivat sekä symmetriseen että epäsymmetriseen paineeseen johtamalla ja rajoittamalla mekaanisen voiman aukon 100 kehän siihen sektoriin, jota tuo 15 tiiviste-elementti vastaa, kuten edellä olevien kuvioiden yhteydessä selitettiin.

Joissakin suoritusmuodoissa kotelo 600 on muodoltaan pallo. Toisissa suoritusmuodoissa sähkölaite 500 saattaa olla tietokoneen langaton hiiri, joka on peitetty kotelolla 600 ja joka on hakijan julkaisussa EP 05 028 777.0 kuvattu ratkaisu. Toisissa suoritusmuodoissa sähkölaite 500 saattaa olla keksinnön mukaisesti rannekello, kello, 20 kamera, musiikkisoitin, sähköparranajokone tai mikä tahansa muu kannettava sähkölaite. Keksinnön toisissa suoritusmuodoissa sähkölaite saattaa olla myös mikä tahansa langallinen tai langaton säätölaite, kuten esimerkiksi kaukosäädin.

Pistoke 700 on tyypillisesti lieriömäinen, mutta keksinnön mukaisesti mitä tahansa pistokkeen 700 ja vastakkeen 110 muotoa voidaan käyttää tiiviste-elementtien 200, 25 210, 220 ja 230 kanssa. Joissakin suoritusmuodoissa tiiviste-elementit 200, 210, 220 ja 230 ja kotelo 600 aikaansaavat sähkölaitteeseen 500 tyypillisesti vesi- ja/tai ilmatiiviin tiivisteen.

Kuvio 5 esittää sähkölaitteen 500 suoritusmuotoa 50, jossa on vastake 110, vastakkeen aukko 100 ja tiiviste, joka koostuu edellä kuvatuista tiiviste-elementeistä 200, 30 210, 220 ja 230. Tässä suoritusmuodossa sähkölaite 500 on langaton matkaviestin, kuten matkapuhelin. Toisissa suoritusmuodoissa sähkölaite voi olla keksinnön mukaisesti esimerkiksi rannekello, kello, kamera, musiikkisoitin, sähköparranajokone tai mikä tahansa kannettava sähkölaite. Tiiviste-elementtejä 200, 210, 220 ja 230 voidaan kuitenkin käyttää aikaansaamaan vesi- ja/tai ilmatiivis tiiviste mihin tahansa 35 langattomaan kannettavaan laitteeseen tai mihin tahansa tuollaiseen laitteeseen tar- 8 koitettuun vastakkeeseen tai pistokkeeseen, joihin sisältyvät myös seinäpistorasiat ja -pistokkeet, niihin kuitenkaan rajoittumatta.

Monissa suoritusmuodoissa vastakkeen 110, pistokkeen 700 ja/tai tiivisteen 200, 210, 220, 230 kaikki tai jotkin osat on valmistettu tunnetuista materiaaleista, kuten 5 kumista, silikonista ja/tai muovista, valun ja/tai ruiskuvalun avulla.

Kuviossa 6 kotelo 500 ja tiiviste-elementit 200, 210, 220, 230 on esitetty vaiheessa 71. Vaiheessa 72 koteloa 500 puristetaan ja tiivisteeseen 200, 210, 220 ja 230 muodostetaan rako 100. Rako 100 muodostaa aukon 100, kun kotelo 500 palautuu alkuperäiseen muotoonsa. Joissakin suoritusmuodoissa aukko 100 puristetaan vaiheessa 10 73 kiinni ja/tai tiiviimpään tilaan kuin vaiheessa 72 kaarenmuotoisten elementtien 200, 210, 220, 230 avulla .

Keksintö on selitetty edellä mainittujen suoritusmuotojen avulla, ja edellä on myös esitetty useita kaupallisia ja teollisia etuja. Keksinnön mukaiset menetelmät ja järjestelyt mahdollistavat vastakkeen aukon tiivistämisen vesi-ja/tai ilmatiiviillä tavalla 15 myös epäsymmetrisissä paineoloissa esimerkiksi, kun sitä puristetaan sormin sekä silloin, kun vastakkeessa 110 ei ole pistoketta 700, että myös silloin, kun vastakkeen 110 sisällä on pistoke 700.

Edellä keksintöä on selitetty edellä mainittujen suoritusmuotojen avulla. On kuitenkin selvää, ettei keksintöä rajoiteta vain näihin suoritusmuotoihin, vaan siihen kuu-20 luvat kaikki mahdolliset suoritusmuodot keksinnöllisen ajatuksen ja seuraavien patenttivaatimusten hengen ja suojapiirin puitteissa.

Viitejulkaisut US 4 948 377, James L. Cairns, “Submersible electrical connector” EP 05 028 777.0 25

Claims (12)

1. Sähkölaitteessa (500) käytettävä sähköliitäntä (110), joka on tarkoitettu vastaanottamaan pistoke (700) vastakkeen (110) avulla ja johon kuuluu lisäksi tiiviste (200,210, 220 ja 230), ja 5. joka tiiviste koostuu ainakin kahdesta tiiviste-elementistä (200, 210, 220 ja 230), jotka on järjestetty tiivistämään vastakkeen aukko (100), joka pistoke on järjestetty menemään tiivisteen (200, 210, 220 ja 230) ja aukon (100) läpi, ainakin yksi elementti (200, 210, 220 ja 230) peittää vastakkeen aukon (100) 10 kehän kaarta tai osaa, joka on pienempi kuin koko kehä, tunnettu siitä, että - ainakin yksi mainittu elementti (200, 210, 220 ja 230) on järjestetty aukeavan kaaren muotoon, joka kaari on järjestetty aukeamaan vastakkeen aukosta (100) poispäin, 15. sähkölaitteeseen (500) kohdistuvan paineen johdosta ainakin yksi tiiviste- elementti (200, 210, 220 ja 230) on järjestetty puristumaan säteittäisesti pistokkeen pituusakselia vasten, mikä tiivistää vastakkeen tiivisteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähköliitäntä, tunnettu siitä, että ainakin yksi tiiviste-elementti (200, 210, 220 ja 230) on valmistettu elastisesta materiaalista.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähköliitäntä, tunnettu siitä, että ainakin yksi tiiviste-elementti (200, 210, 220 ja 230) on valmistettu kumista, silikonista ja/tai muovista.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähköliitäntä, tunnettu siitä, että tiiviste (200, 210, 220 ja 230) on järjestetty vesi- ja/tai ilmatiiviiksi, kun pistoke (700) on 25 pistetty tiivisteen läpi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähköliitäntä, tunnettu siitä, että tiiviste (200, 210, 220 ja 230) on järjestetty vesi- ja/tai ilmatiiviiksi, kun vastakkeessa (110) ei ole pistoketta (700).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähköliitäntä, tunnettu siitä, että sähkölaite 30 (500) on pallomainen hiiri ja/tai mikä tahansa muu langaton säätölaite.

7. Sähköpistoke, joka on mukautettu sopimaan patenttivaatimuksen 1 mukaiseen sähköliitäntään.

8. Sähkövastake, joka on mukautettu sopimaan patenttivaatimuksen 1 mukaiseen sähköliitäntään.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sähköpistokejärjestelmä, tunnettu siitä, että integraalisen sähköli hännän valmistamiseksi siihen on järjestetty useampi kuin yksi vastake (100), johon mahtuu useampi kuin yksi pistoke (700).

10. Patenttivaatimusten 1 mukaisen sähköliitännän valmistusmenetelmä, tunnettu siitä, että vastakkeen (110), pistokkeen (700) ja/tai tiivisteen (200, 210, 220 ja 230) 10 kaikki tai jotkin osat on valmistettu valun ja/tai ruiskuvalun avulla.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen pistoke- ja vastakeliitännän kiinnityskäyttö.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukaisen pistoke- ja vastakeliitännän kiinnityskäyttö, johon kuuluvat seuraavat vaiheet, joissa sähkölaitetta tai sen koteloa (31) puristetaan, 15. paineen aiheuttama voima kohdistuu ainakin yhteen tiiviste-elementtiin (32) tai johonkin sen osaan, tiiviste-elementti johtaa paineen aiheuttaman voiman tai osan tästä voimasta mekaanisesti eteenpäin (33), edelleen johdettu, paineen aiheuttama voima kohdistuu osaan vastakkeen (34) 20 kehää, osa vastakkeen kehästä puristuu voimakkaammin pistokkeen pintaa vasten lisääntyneen edelleen johdetun, paineen aiheuttaman voiman johdosta (35).