FI121127B - Ovenlukko - Google Patents

Description

Ovenlukko Tekniikan ala Tämä keksintö liittyy ovenlukkoon, joka käsittää rintalevyllä varustetun lukkorungon ja kaksitoimisen teljen. Telki on edestakaisella lineaariliikkeellä siirrettävissä sisään-työnnetyn asennon ja lukkorungosta ulostyönnetyn lukitsevan asennon välillä.

Tekniikan taso Sähköisesti ohjattavassa ovenlukossa käytetään usein solenoidia tai muuta toimilaitetta ohjaamaan lukossa olevia takalukitusvälineitä niin, että lukon telki lukitaan ta-kalukitusasentoon. Takalukitusasennossa telki on ulkona eli ulostyöntyneenä lukko-rungosta. Solenoidia käytetään myös vapauttamaan takalukitusvälineet takaluki-tusasennosta, jolloin telki pääsee siirtymään lukkorungon sisään sisääntyönnettyyn asentoon.

Tunnetuissa ratkaisuissa solenoidi tai muu toimilaite on toiminnallisesti yhteydessä takalukituspalaan, joka voidaan siirtää, niin että se lukitsee teljen takalukitusasen-toon. Tyypillinen toteutus on, että takalukituspala on yhdistetty solenoidin akseliin, ja akseli on järjestetty jousella työntymään ulospäin solenoidista. Kun solenoidi on virraten, jousi pitää takalukituspalan takalukitsevassa asennossa, ja kun solenoidi on virrallinen, solenoidi pyrkii siirtämään takalukituspalan pois takalukitsevasta asennosta vasten jousen voimaa. Patenttijulkaisu Fl 82287 esittää tällaista ratkaisua kaksitoimisen teljen lukitsemiseksi. Julkaisut EP 0779403, EP 1160398 ja WO 03016660 esittävät muita tunnettuja ratkaisuja.

Jousen on oltava riittävän vahva, jotta lukituspala pysyisi varmasti takalukitusasennossa. Tämä taas tarkoittaa, että solenoidin on oltava riittävän tehokas, jotta se pystyy siirtämään lukituspalaa vasten jousen voimaa.

2

Kun ovi on kiinni ja lukko lukitustilassa, tiivisteet oven ja oven karmin välissä pyrkivät painamaan lukon telkeä vasten oven karmissa olevaa vastinrautaa. Kun kysymyksessä on kaksitoiminen telki, telki pyrkii myös työntymään sisään lukkorunkoon, eli se painaa vasten solenoidin ohjaamaa takalukituspalaa. Nämä ulkoiset voimat vastustavat solenoidin tai muun toimilaitteen voimaa, kun solenoidia käytetään luki-tuspalan siirtämiseksi pois lukitsevasta asennosta.

Solenoidin tai muun toimilaitteen on siis oltava riittävän tehokas, jotta se pystyisi ohjaamaan takalukituspalaa. Jos solenoidi/toimilaite on liian pienitehoinen, niin lukon toiminnassa ilmenee häiriöitä, kuten ei-toivottuja lukitustiloja.

Poistumistieovissa käytetään useasti myös mekaanista toimielintä, kuten tankoa, jota käyttämällä oven on oltava avattavissa. Tätä tankoa kutsutaan hätäpoistumis-tiepuomiksi. Hätäpoistumistiepuomia käytetään painamalla sitä alas, jotta lukon luki-tustila vapautuisi. Toimielimenä puomia myös työnnetään oveen päin, varsinkin hätätilanteessa. Tällöin vastinraudan ja teljen väliin voi muodostua suuri voima. Niinpä toimielimestä lukkoon välittyvä voima voi olla hyvinkin suuri, mikä voi aiheuttaa lukon takalukitusosien jumittumisen ja epävarman toiminnan.

Keksinnön lyhyt kuvaus

Keksinnön tavoitteena on vähentää lukkorungon tarvitsemaa sähköenergiaa lukon ohjaamiseksi ja samalla käyttää pienemmän tehon omaavaa toimilaitetta, kuten solenoidia. Lukon toiminnan halutaan olevan varmaa myös mekaanisia toimielimiä, kuten hätäpoistumistiepuomia, käytettäessä. Tavoiteet saavutetaan päävaatimuksessa esitetyllä tavalla. Alivaatimukset kuvaavat keksinnöllisen lukon erilaisia suoritusmuotoja.

Ulkoisen voiman siirtymistä lukituspalaan vähennetään, jolloin sähköisen toimilaitteen ei tarvitse olla niin tehokas. Ulkoisen mekaanisen voiman vaikutus lukituspalan toimintaan on vähäisempi. Ulkoisen voiman vähentyminen on järjestetty kahteen välitys-portaaseen. Ensimmäisessä välitysportaassa välittyvää voimaa vähennetään kiilaosan avulla, joka on voimanvälitysyhteydessä vipuun. Toinen välitysporras muodostuu vivun eri kohtien erilaisista vipuvarsista. Vivussa on lukituspinta, joka on järjestettävissä vasten lukituspalaa.

3

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisen piirustuksen kuvioiden avulla, joissa

Kuvio 1 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukosta telki ulkona,

Kuvio 2 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta rintalevyn etupuolel ta,

Kuvio 3 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukosta telki siirtymässä sisälle,

Kuvio 4 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukosta telki täysin sisällä,

Kuviot 5A - 5D esittävät esimerkkiä keksinnön mukaisesta kiilasta,

Kuvio 6 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukon kiilatu- kipalasta,

Kuviot 7A - 7C esittävät esimerkkiä lukituspalasta,

Kuvio 8 esittää esimerkkiä lukituspalasta ja solenoidin akselin akse- lielementistä lukkorungossa ja

Kuvio 9 esittää lukituspalaa ja solenoidin akselin akselielementtiä.

Keksinnön kuvaus

Kuvio 1 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukosta 1. Ovenlukko käsittää rintalevyllä 2 varustetun lukkorungon 3, jossa on kaksitoiminen telki 4, joka on edestakaisella lineaariliikkeellä siirrettävissä sisääntyönnetyn asennon ja lukkorun-gosta ulostyönnetyn lukitsevan asennon välillä rintalevyssä 2 olevan telkiaukon 5 4 (kuvio 2) läpi. Telki 4 käsittää runko-osan 6 ja kuvion 1 suoritusmuodossa kaksi telki-kappaletta 7. Telki 4 on jousikuormitettu mainittuun ulostyönnettyyn asentoon päin. Ovenlukko 1 käsittää lisäksi takalukitusvälineet 8, jotka on siirrettävissä takaluki-tusasentoon, jossa ne estävät kaksitoimisen teljen siirtämisen ulostyönnetystä asennosta lukkorunkoon 3 sisääntyönnettyyn asentoon. Tämän suoritusmuodon lukko käsittää myös solenoidin 9 ohjamaan takalukitusvälineitä.

Ovenlukko käsittää tavallisesti myös muita ohjausvälineitä ohjaamaan takalukitusvälineitä. Lukossa voi olla aputelki 16 ja/tai ohjauskaravälineistö 17. Aputelki estää teljen siirtymisen takalukitukseen, kun ovi on auki, mutta sallii sen, kun ovi on kiinni. Ohjauskaravälineistö 17 käsittää esimerkiksi avainpesän, painikkeen ja/tai kään-tönupin. Ohjauskaravälineistön ja aputeljen yhteys takalukitusvälineiden lukituspalaan 15 on merkitty yksinkertaisesti vain katkaviivoin. Kuvion 1 suoritusmuodossa lukitus-pala on siis ohjattavissa solenoidilla 9, aputeljellä 16 ja ohjauskaravälineistöllä.

Lukko voi olla myös järjestetty saamaan ohjaus hätäpoistumistiepuomilta. Tällöin lukon takalukitusvälineisiin voi välittyä hyvin suuriakin ulkoisia voimia. Näin tapahtuu esimerkiksi siten, että hätäpoistumistiepuomia myös työnnetään samanaikaisesti, jolloin oven karmissa olevan vastalevyn ja lukon teljen väliin muodostuu suuri voima. Tämä voima pyrkii työntämään kaksitoimista telkeä voimakkaasti lukkorungon sisään, mikä voi jumittaa takalukitusvälineet.

Kuvio 2 esittää keksinnöllistä lukon suoritusmuotoa rintalevyn etupuolelta katsottuna. Kuviosta havaitaan, että tässä suoritusmuodossa telkiaukon 5 reunassa on ulokkeet 18, joita tarvitaan suoritusmuodossa käytettäviä telkikappaleita 7 varten. Toki myös muunlaista kaksitoimista telkeä voidaan käyttää keksinnön mukaisessa lukossa.

Takalukitusvälineet käsittävät kiilan 10 teljen runko-osan 6 ja lukkorungon 3 välillä. Kiila on järjestetty liikkumaan poikittain teljen lineaarisen liikeradan suhteen. Takalukitusvälineet käsittävät myös lukituspalan 15 ja vivun 11, joka käsittää tuentakoh-dan 12, tuentapinnan 13, lukituspinnan 14. Vipu 11 on kääntyvästi tuettu lukkorunkoon 3 tuentakohdasta 12. Tuentapinta 13 on järjestetty yhteistoimintaan kiilan 10 kanssa.

5

Tuentapinta 13 ja iukituspinta 14 ovat käännettävissä vivun mukana tuentakohdan 12 suhteen vivun rintalevyyn päin olevan uloskääntöasennon ja lukkorungon takareunaan päin olevan sisäänkääntöasennon välillä. Lukituspinta 14 on kauempana tu-entakohdasta 12 kuin tuentapinta 13. Vipu 11 on jousikuormitettu uloskääntöasen-toon päin.

Lukituspala 15 on siirrettävissä vasten lukituspintaa 14 lukitsemaan vipu ja kiila ta-kalukitsevaan asentoon, jossa takalukitusasennossa vipu 11 on uloskääntöasennos-sa ja tuentapinta 13 on vasten kiilaa 10, ja kiila on kiilattuna teljen rungon 6 ja lukko-rungon 3 välissä.

Kuvio 1 esittää lukkoa telki 4 ulkona ja takalukitusvälineet 8 takalukituksessa. Kuviossa 3 telki 4 on siirtynyt jonkin verran lukkorungon 3 sisään. Kuviossa 4 telki on täysin lukkorungon sisällä eli on sisääntyönnetyssä asennossa. Kuvioissa 3 ja 4 taka-lukituspala 15 on ohjattu auki-asentoon, jossa se ei estä muiden takalukitusosien siirtymistä sisääntyönnettyyn asentoon.

Kuviot 5A - 5D kuvaavat erästä kiilan 10 suoritusmuotoa. Kiila 10 käsittää ensimmäisen 19 ja toisen 20 poikittaisen vinopinnan teljen lineaarisen liikeradan suhteen. Vinopintojen välinen kulma avautuu kohti vivun tuentapintaa 13. Teljen runko 6 käsittää ensimmäisen vastinpinnan 21 ensimmäiselle vinopinnalle ja lukkorunko käsittää toisen vastinpinnan 22 toiselle vinopinnalle.

Kun takalukituspala 15 on ohjattu auki-asentoon ja ovea aukaistaan, telki 4 pyrkii työntymään sisään vastinraudan painamana. Kaksitoimista telkeä käytettäessä teljen toinen telkikappale 7 kääntyy samaan suuntaan toisen telkikappaleen kanssa, jolloin telkikappaleiden vinopinnat ovat yhtenevät. Ovenkarmin vastinrauta painaa vasten tätä yhtenevää vinopintaa samalla työntäen telkeä lukkorungon sisään. Kuviossa 3 havaitaan, kuinka toinen telkikappale on kääntynyt ja kiila on työntymässä pois teljen liikkeen edestä. Tämä aiheutuu siitä, kun ensimmäinen vastinpinta 21 työntää kiilan ensimmäistä vinopintaa 19. Tällöin kiila liukuu pitkin lukkorungossa olevaa toista vas-tinpintaa 22. Kiilan toinen vinopinta 20 on vasten toista vastinpintaa 22.

6

Samalla kun kiila liukuu pois teljen edestä, kiila painaa vivun tuentapintaa 13, jolloin vipu 11 pyrkii kääntymään tuentakohdan 12 suhteen. Kiilaan on järjestetty tuen-tavastinpinta 23 vivun tuentapintaa varten.

Ulkoinen voima, joka työntää telkeä 4 sisäänpäin lukkorunkoon, jakautuu eri komponentteihin kiilassa ja vivussa. Ulkoisen voiman välittyminen vivun lukituspintaan 14 saadaan pieneksi. Kiila ja sen yhteydet muihin osiin muodostavat ensimmäisen väli-tysportaan, jossa teljen runkoon 6 vaikuttava ulkoinen voima saadaan vähennettyä kerroinalueella 0,6 - 0,8 vivun tuentapinnan 13 kohdalla. Muu osa ulkoisesta voimasta kohdistuu toisen vinopinnan 20 kautta lukkorunkoon 3. Toinen välitysporras muodostuu vivun 11 eri kohtien erilaisista vipuvarsista. Vipu pyrkii ulkoisen voiman johdosta kääntymään tuentakohdan 12 suhteen kohti lukkorungon takaosaa. Koska ulkoinen voimakomponentti vivun tuentapinnan 13 kohdalla on lähempänä vivun tuen-takohtaa 12 kuin vivun lukituspinta 14, lukituspinnaila tarvitaan vähemmän voimaa pitämää vipu 11 halutussa asennossa kuin mitä voimakomponentti on tuentapinnan 13 kohdalla. Toinen välitysporras vähentää ulkoista voimaa kerroinalueella 0,2 - 0,4 lukituspinnan 14 kohdalla. Molemmat välitysportaat yhdessä vähentävät ulkoista voimaa kerroinalueella 0,12 - 0,32. Välityskertoimet riippuvat siitä, kuinka keksinnöllinen toteutusmuoto on toteutettu.

Kuviosta 3 nähdään, että kiilan 10 ja vivun 11 välisen yhteyden sijainti vivun tuentakohdan 12 suhteen on riippuvainen kiilan ja vivun asennosta. Vivun tuentapinnan 13 ja kiilan 10 välinen yhteistoiminta on järjestetty niin, että tietyssä kohtaa kiilan siirryttyä teljen liikkeen edestä, tuentapinnan 13 kiilan liikettä vastustava vaikutus pienenee. Tämä saavutetaan niin, että kiilan tuentavastinpinta 23 on käyrä pinta ja vivun tuentapinta on järjestetty olemaan aina kohtisuorassa vasten tuentavastinpintaa 23. Tällä tavalla vivun tuentapintaan 13 vaikuttavan voimakomponenttivektorin etäisyys vivun tuentapisteestä 12 riippuu vivun asennosta. Voimakomponenttivektorin etäisyys vaikuttaa toisen välitysportaan välityskertoimen suuruuteen. Käytännössä tämän huomaa siitä, että teljen sisääntyöntymistä vastustava voima on alussa suuri, kun telki on ulkona. Vastustava voima pienenee selkeästi, kun telki on siirtynyt jonkin verran lukkorungon sisään. Kuvio 3 esittää tällaista tilannetta, jossa vivun tuentapinta 13 on 7 liikkunut ohi tuentavastinpinnan 23 mutkan, jonka johdosta välityskerroin on muuttunut.

Tietyssä kohdassa, kun telki 4 työntyy lukkorungon sisään, kiila 10 siirtyy kokonaan teljen lineaarisen liikkeen edestä sallien teljen siirtymään sisääntyönnettyyn asentoon ensimmäisen vastinpinnan 19 estämättä. Tällöin telki pääsee siirtymään sisääntyönnettyyn asentoon, joka esitetään kuviossa 4. Kun telkeä sisääntyöntävä voima lakkaa vaikuttamasta, jousi työntää teljen ulos lukkorungosta.

Koska välitysportaat yhdessä vähentävät huomattavasti ulkoisen voiman vaikutusta vivun lukituspinnalla 14, eli lukituspalan 15 kohdalla, lukituspalan ohjaaminen haluttuun asentoon on varmatoimisempaa verrattuna siihen, jos ulkoinen voima sellaisenaan vaikuttaisi lukituspalaan. Solenoidin tai muun toimilaitteen ei myöskään tarvitse olla niin voimakas, eli lukkorungossa voi olla pienempi ja halvempi solenoidi tai muu toimilaite. Tällöin myös lukkorunko voi olla pienempi, jolloin lukko on helpompi asentaa ahtaisiin paikkoihin. Solenoidin/toimilaitteen tarvitsema sähkövirran suuruus voi näin ollen myös olla pienempi.

Esitetyssä suoritusmuodossa vivun tuentapinta 13 on uloke ja kiilan tuentavastin-pinta 23 on leikkaus. Tuentapinta on edullisesti ympyräpinta. Ympyräpintainen uloke muodostetaan kätevästi, niin että se on vipuun 11 pyörivästi kiinnitetty rulla, jonka ulkopinta on mainittu ympyräpinta. Kiilan leikkaus 23 on edullisesti muotoiltu siten, että ympyräpinta 13 on kosketuksissa kiilaan, riippumatta vivun 11 asennosta. On toki myös mahdollista, että vivun ja kiilan välinen yhteys muodostetaan toisella tavalla. Pyörivä rulla voi olla kiinni kiilassa, ja käyrä tukipinta voi olla vivussa.

Vivun lukituspinta 14 on edullista sijoittaa vivun päähän, jolloin saadaan mahdollisimman pitkä vipuvarsi vivun tuentakohdan 12 suhteen. Lukituspinta on esimerkiksi leikkauspinta. On edullista, että lukituspinta on tuennan 12 muodostaman akselin säteen suuntainen.

Lukkorungossa oleva toinen vastinpinta 22 on edullista muodostaa kiilatukipalalla 24. Kiilatukipala on kiinnitetty lukkorunkoon. Toinen vastinpinta 22 voidaan myös muodostaa suoraan lukkorunkoon, mutta kiilatukipalan käyttö on valmistuksen kannalta edullista. Riippuen lukon muista osista kiilatukipala voidaan muotoilla eri tavoin.

8

Kuvio 6 esittää erästä kiilatukipalan 24 suoritusmuotoa. Kuvioissa 5A - 5C oleva kiilan suoritusmuoto käsittää alusosan 25, joka asettuu kiilatukipalan 24 vastakkaiselle puolelle kuin kiilan tuentavastinpinnan käsittävä päällysosa 26. Väliosa 27, joka käsittää ensimmäisen 19 ja toisen 20 vinopinnan, yhdistää alusosan ja päällysosan. Toinen vinopinta 20 asettuu vasten toista vastinpintaa 22.

Kuviot 7A - 7C esittävät erästä lukituspalan 15 suoritusmuotoa. Lukituspala käsittää levyn 28, jonka sivu 29 on järjestettävissä vasten lukituspintaa. Tässä suoritusmuodossa lukituspala käsittää lukkorunkoon kääntyvästi tuetun rullan 30, jossa on mainittu levy. Sivu on edullisesti kaareva. Keksinnön mukaisessa lukossa voidaan tietenkin käyttää myös tavanomaisempaa lukituspalaa, joka on suoraan yhteydessä solenoidin akseliin.

Kuvio 8 havainnollistaa lukitusvälineiden osien sijoittumista toisiinsa nähden. Kuviosta nähdään, kuinka kiila 10 on vasten runkoa 3 ja kuinka vivun rulla tuentapintoi-neen 13 on kiilan leikkauksessa vasten tuentavastinpintaa 23. Kuvio 9 esittää lukitus-palana käytettävän rullan 30 laakerointia 31 ja solenoidin akselin akselielementtiä 32. Tämän suoritusmuodon akselielementti käsittää kaksi ruuvia 33, joista jompikumpi on järjestetty niin, että sen välityksellä solenoidi pystyy solenoidin akselin lineaariliikkeel-lä kääntämään rullaa 30 laakeroinnin muodostaman akselin suhteen.

Vaikka edellä kuvatussa esimerkissä lukko on varustettu solenoidilla, voi sen tilalla olla jokin toinen toimilaite, kuten sähkömoottori, pietsosähkömoottori tai älymetallitoi-milaite. Älymetallitoimilaite voi olla esimerkiksi ohjattavaan magneettikenttään perustuva laite, niin sanottu MSM (Magnetically Controlled Shape Memory) -laite. Magneettikenttä on ohjattavissa sähköllä. Tai sitten keksinnön mukaisessa lukossa ei ole ollenkaan sähköistä toimilaitetta. Hätäpoistumistiepuomi voidaan yhdistää keksinnölliseen lukkoon. Koska takalukitusvälineet vähentävät ulkoisen voiman vaikutusta ennen lukituspalaa, lukko on toimintavarma, vaikka hätäpoistumistiepuomin käytöstä johtuva lukkoon välittyvä voima olisi suuri.

Kuten voidaan todeta, keksinnöllinen suoritusmuoto voidaan saada aikaa monilla eri ratkaisuilla. On siis selvää, että keksintö ei rajoitu pelkästään tässä tekstissä mainittuihin esimerkkeihin.

9

Mikä tahansa keksinnöllinen toteutusmuoto voidaan siis toteuttaa keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (17)

1. Ovenlukko, joka käsittää rintalevyllä (2) varustetun lukkorungon (3), jossa on kaksitoiminen telki (4), joka on edestakaisella lineaariliikkeellä siirrettävissä sisääntyönnetyn asennon ja lukkorungosta ulostyönnetyn lukitsevan asennon 5 välillä rintalevyssä (2) olevan telkiaukon (5) läpi ja joka telki (4) käsittää runko-osan (6) ja on jousikuormitettu mainittuun ulostyönnettyyn asentoon päin, joka ovenlukko käsittää lisäksi takalukitusvälineet (8), jotka on siirrettävissä takalukitusasentoon, jossa ne estävät kaksitoimisen teljen siirtämisen ulostyönnetystä asennosta lukkorunkoon (3) sisääntyönnettyyn asentoon, 10 tunnettu siitä, että takalukitusvälineet (8) käsittävät kiilan (10) teljen runko-osan (6) ja lukkorungon (3) välillä, joka kiila on järjestetty liikkumaan poikittain teljen lineaarisen liikeradan suhteen ja vivun (11), joka käsittää tuentakohdan (12), tuentapinnan (13) ja lukituspinnan (14), joka vipu on kääntyvästi tuettu tuentakohdasta (12) 15 lukkorunkoon, joka tuentapinta (13) on järjestetty yhteistoimintaan kiilan kanssa, joka tuentapinta ja lukituspinta ovat käännettävissä tuentakohdan suhteen vivun rintalevyyn päin olevan uloskääntöasennon ja lukkorungon takareunaan päin olevan sisäänkääntöasennon välillä, lukituspinnan (14) ollessa kauempana tuentakohdasta (12) kuin tuentapinta (13), joka vipu on jousikuormitettu 20 uloskääntöasentoon päin, ja lukituspalan (15), joka on siirrettävissä vasten lukituspintaa (14) lukitsemaan vipu ja kiila takalukitsevaan asentoon, jossa takalukitusasennossa vipu (11) on uloskääntöasennossa ja tuentapinta (13) on vasten kiilaa (10) ja kiila on kiilattuna teljen rungon (6) ja lukkorungon (3) välissä.

2. Vaatimuksen 1 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että kiila (10) käsittää ensimmäisen (19) ja toisen (20) poikittaisen vinopinnan teljen lineaarisen liikeradan suhteen, joiden vinopintojen välinen kulma avautuu kohti vivun tuentapintaa (13), ja joka teljen runko (6) käsittää ensimmäisen vastinpinnan (21) ensimmäiselle vinopinnalle ja lukkorunko (3) käsittää toisen vastinpinnan (22) 30 toiselle vinopinnalle, joka kiila (10) on järjestetty niin, että tietyssä kohtaa vivun (11) uloskääntöasennon ja sisäänkääntöasennon välillä se on pois teljen (4) lineaarisen liikkeen edestä sallien teljen siirtymisen sisääntyönnettyyn asentoon ensimmäisen vastinpinnan (19) estämättä.

3. Vaatimuksen 2 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että vivun tuentapinnan (13) ja kiilan (10) välinen yhteistoiminta on järjestetty niin, että tietyssä kohtaa kiilan siirryttyä teljen (4) liikkeen edestä, tuentapinnan kiilan liikettä vastustava vaikutus pienenee.

4. Vaatimuksen 3 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että kiila (10) käsittää tuentavastinpinnan (23) vivun tuentapintaa (13) varten.

5. Vaatimuksen 4 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että tuentapinta (13) on uloke ja tuentavastinpinta (23) on leikkaus

6. Vaatimuksen 5 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että tuentapinta (13) 10 on ympyräpinta.

7. Vaatimuksen 6 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että leikkaus (23) on muotoiltu siten, että ympyräpinta (13) on kosketuksissa kiilaan, riippumatta vivun (11) asennosta.

8. Vaatimuksen 7 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että uloke (13) on 15 vipuun (11) pyörivästi kiinnitetty rulla, jonka ulkopinta on mainittu ympyräpinta (13).

9. Jonkin vaatimuksen 1-8 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että lukituspinta (14) on vivun (11) päässä

10. Vaatimuksen 9 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että lukituspinta on 20 leikkaus.

11. Jonkin vaatimuksen 1 -10 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että lukituspinta (14) on tuennan (12) muodostaman akselin säteen suuntainen.

12. Jonkin vaatimuksen 1-11 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että lukituspala (15) käsittää levyn (28), jonka sivu (29) on järjestettävissä vasten 25 lukituspintaa (14).

13. Vaatimuksen 12 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että lukituspala käsittää lukkorunkoon kääntyvästi tuetun rullan (30), jossa on mainittu levy.

14. Vaatimuksen 12 tai 13 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että levyn (28) mainittu sivu (29) on kaareva.

15. Jonkin vaatimuksen 1-14 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että lukkorunko (3) käsittää kiilatukipalan (24), jossa tukipalassa käsittää mainitun toisen vastinpinnan (22).

16. Jonkin vaatimuksen 1-15 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että lukkorunko solenoidin (9) tai muun toimilaitteen ohjaamaan takalukitusvälineitä.

17. Jonkin vaatimuksen 1-15 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että lukkorunkoon on toiminnallisesti yhdistetty hätäpoistumistiepuomi. 5 Krav