FI124791B - Ovenlukko - Google Patents

Description

Ovenlukko Tekniikan ala

Keksinnön kohteena on ovenlukko, joka käsittää vinoteljen. Erityisesti keksintö koskee vinoteljellisiä ovenlukkoja, joissa vinotelki sisältää liikkuvia telkikappaleita. Tällaisia vinotelkiä kutsutaan monesti myös kaksitoimisiksi teljiksi.

Tekniikan taso

Patenttijulkaisut Fl 82287 B ja Fl 120416 B esittävät vinotelkirakenteita, joissa on vinotelki, joka käsittää telkikappaleita. Nämä kappaleet on järjestetty liikkuviksi teljen muiden osien suhteen. Kuten jo todettiin, tällaisia vinotelkiä kutsutaan myös kaksitoimisiksi teljiksi. Tässä tekstissä käytetään näitä molempia nimityksiä. Kuten mainituista patenttijulkaisuista voi nähdä, kaksitoiminen telki käsittää tavallisesti runko-osan, joka on varustettu ovenlukon rintalevyn pituussuuntaisella akselilla, ja kaksi telkikap-paletta, jotka on kääntyvästi tuettu runko-osaan sen akselin ympäri. Tällaisia kaksitoimisia telkiä käytetään sovelluskohteissa, joissa ovenlukon on oltava sellainen, että ovi voidaan avata työntämällä/vetämällä sitä jompaan kumpaan suuntaan, kun ovenlukon takalukitusvälineet ovat passiivisessa tilassa eli ei-lukitussa asennossa. Takalukitusvälineillä tarkoitetaan lukossa olevia välineitä, joilla lukon telki on lukittavissa takalukitusasentoon. Takalukitusasennossa telki on lukkorungosta ulostyönnetyssä asennossa, eikä telki pääse siirtymään lukkorungon sisään.

Mainituista julkaisuista nähdään, että molemmissa telkikappaleissa on vinopinta, joka osuu ovea kiinni laitettaessa vastalevyyn, jolloin telkikappale painuu lukkorungon sisään. Telkikappaleet on kiinnitetty kääntyvästi kaksitoimisen teljen runkoon, jolloin telkikappaleet muodostavat aina vinopinnan, joka osuu vasten vastalevyä ovea käännettäessä kiinni tai auki huolimatta siitä kumpaan suuntaan ovea käännetään. Vastalevy painaa siis telkikappaleen samaan asentoon toisen telkikappaleen kanssa ovea suljettaessa tai avattaessa. Tällöin telkikappaleiden sivupinnat muodostavat yhtenevän vinopinnan. Kun telki on vasten vastalevyä ja osittain vastalevyn aukossa (tai ovi on auki) telkikappaleet ovat asennossa, jossa vinotelki muodostaa suoratelkimäi- set pinnat kohti vastinlevyn reunaa. Mikäli lukossa on takalukitusvälineet ja ne on asetettu lukitsemaan vinotelki ulostyöntyneeseen asentoon, telkikappaleet eivät pääse kääntymään. Mikäli takalukitusvälineet eivät lukitse vinotelkeä, vinotelki toimii vino-telkenä oven molempiin kääntösuuntiin nähden. Tällaisissa nykyisen kaltaisissa vinoteljissä lukkorungon takalukitusvälineisiin kohdistuu verrattain suuri voima, sillä telkikappaleet välittävät oven ava-us/sulkemisvoiman takalukitusvälineille. Suuria voimia esiintyy erityisesti silloin kun lukittua ovea, johon lukko on asennettu ja takalukittu, yritetään aukaista väkivalloin, kuten murtotilanteessa.

Keksinnön lyhyt kuvaus

Keksinnön tarkoituksena on vähentää vinoteljellä varustetun ovenlukon takaluki-tuselimiin kohdistuvaa ulkoista voimaa. Tällaisia voimia esiintyy varsinkin murtotilanteissa, kuten jo edellä sanottiin, sekä hätäpoistumistilanteissa. Tavoite saavutetaan itsenäisessä vaatimuksessa esitetyllä tavalla. Epäitsenäiset vaatimukset kuvaavat keksinnön erilaisia toteutusmuotoja. Keksintö perustuu ajatukseen, että osa ulkoisesta voimasta voidaan ohjata rintalevyyn, jolloin takalukitusvälineisiin ei kohdistu niin suurta rasitusta.

Keksinnön mukainen ovenlukko käsittää rintalevyllä varustetun lukkorungon, jossa on takalukitusvälineet ja vinotelki, joka on edestakaisella lineaariliikkeellä siirrettävissä sisääntyönnetyn asennon ja lukkorungosta ulostyönnetyn lukitsevan asennon välillä rintalevyssä olevan telkiaukon läpi. Vinotelki on jousikuormitettu mainittuun ulos-työnnettyyn asentoon päin, ja se käsittää kärkiosan ja runko-osan. Kärkiosa on ulos-työntyneessä asennossa osittain ulkona lukkorungosta, ja se käsittää viistopinnat molemmilla sivuilla siten, että kärkiosa on kapeampi sen kärjessä kuin kärkiosan takaosassa. Kärkiosassa on syvennykset sen alaosassa ja yläosassa, jotka ulottuvat kärjestä takaosaan. Molemmat syvennykset ovat avoimia kärkiosan kärjen päässä ja toisella viistopinnalla siten, että yläosan syvennys on avoin vastakkaisella viistopin-nalla kuin alaosan syvennys.

Molemmissa syvennyksissä on kääntöpala, joka käsittää telkiulokkeen, jossa on vastinpinta sen ensimmäisellä sivulla, ja kääntöulokkeen, joka on järjestetty kääntämään kääntöpalaa, kun vinotelki siirtyy sisääntyönnetystä asennosta ulostyönnettyyn asentoon. Kääntyminen tapahtuu siten, että kääntöuloke on vasten rintalevyn sisäpuolella olevaa tukipintaa, ja vastinpinta siirtyy poispäin kärkiosan viistopinnasta. Kääntöpala käsittää lisäksi työntöulokkeen, jossa on työntöpinta ja lisäksi kaareva kääntöpinta työntöulokkeen toisella pinnalla kohti syvennyksen sivupintaa. Kärkiosan takaosassa on joustoelimet ja tukipala, jossa on vastintyöntöpinta kohti työntöpintaa. Tukipala on järjestetty liikkuvaksi teljen kärkiosan ja runko-osan suhteen ja sijaitsee joustoelimien ja kääntöpalojen välissä. Joustoelimet on tuettu vinoteljen runko-osaan ja ovat vasten tukipalaa. Kääntöpalat on järjestetty olemaan telkiuloke kääntyneenä ulospäin viistopinnoista vinoteljen ulostyöntyneessä asennossa, ja kääntymään vastinpintaan kohdistuvasta ulkoisesta voimasta siten, että takalukitus-välineiden lukitessa vinoteljen ulostyönnettyyn asentoon työntöuloke työntää työntö-pinnalla vastintyöntöpintaa aiheuttaen tukipalan kääntymisen ja siirtymisen kohti jous-toelimiä kunnes telkiulokkeen vastinpinta on kärkiosan viistopinnan tasolla, jolloin ulkoinen voima kohdistuu viistopintaan.

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisten piirustusten kuvioiden avulla, joissa

Kuvio 1 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukosta,

Kuvio 2 kuvaa osaa kuvion 1 esimerkistä vinotelki sisällä lukkorungossa,

Kuvio 3 kuvaa leikkausta keksinnön mukaisesta lukosta vinotelki ulkona,

Kuvio 4 kuvaa leikkausta keksinnön mukaisesta lukosta vinotelki ulkona, kun ulkoinen voima kohdistuu vinotelkeen,

Kuvio 5 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta vinoteljestä,

Kuvio 6 kuvaa toisen leikkauksen lukosta vinotelki ulkona ja

Kuvio 7 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta lukosta ja sen takalukitus- välineistä.

Keksinnön kuvaus

Kuvio 1 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukosta 1. Ovenlukko käsittää lukkorungon 2 ja rintalevyn 3. Rintalevyssä on aukko 4 vinotelkeä 5 varten. Lisäksi tämän esimerkin lukko käsittää apukiilan 6 indikoimaan oven asentoa oven karmin suhteen ja suorateljen 7 vahvistamaan oven takalukitusta, jolloin takalukitus voi olla toteutettu kahden teljen yhteisvaikutuksella, eli toisin sanoen vinoteljellä ja suorateljel-lä. Kuviossa näkyy myös painikkeen tai vääntönupin akselin reikä 8 sekä paikka 9 esimerkiksi avaimella käytettävälle lukkosylinterille/lukkosylinterielimille.

Kuviossa 1 vinotelki 5 on ulkona eli lukkorungosta ulostyönnetyssä asennossa. Kuviossa 2, joka esittää osaa kuviosta 1, vinotelki on sisällä eli sisääntyönnetyssä asennossa. Lukkorungossa on myös takalukitusvälineet 71 (kuvio 7). Kun takaluki-tusvälineet ovat lukitus-asennossa, ne lukitsevat vinoteljen ulostyönnettyyn asentoon. Kun takalukitusvälineet ovat ei-lukitussa asennossa, vinotelki voidaan painaa lukko-rungon sisään sisääntyönnettyyn asentoon.

Vinotelki on siis edestakaisella lineaariliikkeellä siirrettävissä sisääntyönnetyn asennon ja lukkorungosta 2 ulostyönnetyn lukitsevan asennon välillä rintalevyssä 3 olevan telkiaukon 4 läpi. Vinotelki 5 on jousikuormitettu mainittuun ulostyönnettyyn asentoon päin, ja se käsittää kärkiosan 5A ja runko-osan 5B. Katso kuvio 5. Kärkiosa on ulostyöntyneessä asennossa osittain ulkona lukkorungosta. Kärkiosa 5A käsittää viistopinnat 10A, 10B molemmilla sivuilla siten, että kärkiosa on kapeampi sen kärjessä 51 kuin kärkiosan takaosassa 52. Kuvioiden esimerkissä viistopinnat käsittävät hieman kaarevuutta/eri kulmissa olevia osioita. Viistopinnat voidaan myös muodostaa suoriksi pinnoiksi. Kärkiosassa on syvennykset 53A, 53B sen alaosassa 55 ja yläosassa 54. Syvennykset ulottuvat kärkiosan kärjestä 51 kärkiosan takaosaan 52. Molemmat syvennykset ovat avoimia kärkiosan kärjen 51 päässä ja toisella viistopinnalla 10A, 10B siten, että yläosan syvennys on avoin vastakkaisella viistopinnalla kuin alaosan syvennys. Kuviot selventävät kuinka syvennykset ovat auki vastakkaisilla viistopinnoilla.

Molemmissa syvennyksissä 53A, 53B on kääntöpala 31 A, 31B, joka käsittää tel-kiulokkeen 32, jossa on vastinpinta 33 sen ensimmäisellä sivulla. Kuviot 3 ja 4 esittävät kääntöpaloja tarkemmin. Kääntöpala käsittää myös kääntöulokkeen 35, joka on järjestetty kääntämään kääntöpalaa, kun vinotelki siirtyy sisääntyönnetystä asennosta ulostyönnettyyn asentoon. Tämä tapahtuu vinotelkeen vaikuttavan jousen 43 työntä-mänä siten, että kääntöuloke on vasten rintalevyn 3 sisäpuolella olevaa tukipintaa 40, ja telkiulokkeen vastinpinta 33 siirtyy poispäin kärkiosan viistopinnasta 10A, 10B. Kääntöpala käsittää lisäksi työntöulokkeen 36, jossa on työntöpinta 37 ja kaareva kääntöpinta 39 työntöulokkeen 36 toisella pinnalla kohti syvennyksen sivupintaa 41. Lisäksi kääntöpalan telkiulokkeen vastinpinta 33 voi käsittää muuta kääntöpalaa le-veämmän osuuden. Kärkiosan takaosassa 52 on joustoelimet 46 ja tukipala 47, jossa on vastintyöntö-pinta 38 kohti työntöpintaa 37. Tukipala on järjestetty liikkuvaksi teljen kärkiosan 5A ja runko-osan 5B suhteen, ja se sijaitsee joustoelimien 46 ja kääntöpalojen 31 A, 31B välissä. Joustoelimet 46 on tuettu vinoteljen runko-osaan 5B, ja ne ovat vasten tuki-palaa. Joustoelimien tuki runko-osaan 5B voidaan toteuttaa esimerkiksi runko-osaan kuuluvalla laipalla tai siten, että runko-osan halkaisija on suurempi runko-osan takana kuin joustoelimien kohdalla. Näin runko-osassa on kynnys, jota vasten joustoelimet tukeutuvat. Kuten kuvioiden esimerkistä nähdään, joustoelimet voivat olla lautas-jousisto, joka käsittää yhden tai useamman lautasjousen. Myös muita sopivia jous-toelimiä voidaan käyttää. Joustovälineet on esijännitetty. Kääntöpalat 31 A, 31B on järjestetty olemaan telkiuloke 32 kääntyneenä ulospäin viistopinnoista 10A, 10B vinoteljen ulostyöntyneessä asennossa, mikä näkyy selvästi kuviossa 3. Kääntöpalat on järjestetty kääntymään vastinpintaan 33 kohdistuvasta ulkoisesta voimasta siten, että takalukitusvälineiden 71 (kuvio 6 ja 7) lukittaessa vinoteljen 5 ulostyönnettyyn asentoon työntöuloke 36 työntää työntöpinnalla 37 vastin-työntöpintaa 38 aiheuttaen tukipalan 47 kääntymisen ja siirtymisen kohti joustoelimiä 46, kunnes telkiulokkeen vastinpinta on ainakin osittain kärkiosan viistopinnan 10A, 10B tasolla. Tällöin ulkoinen voima kohdistuu viistopintaan 10A, 10B.

Kuvio 3 esittää tilannetta, jossa vinotelki on ulostyöntyneessä asennossa ja ulkoinen voima ei ole vielä kääntänyt/siirtänyt kääntöpalaa. Kuvio 4 esittää tilannetta, jos- sa ulkoinen voima on kääntynyt kääntöpalan viistopinnan tasolle sillä alueella, johon ulkoinen voima kohdistuu. Ulkoinen voima kohdistuu sille alueelle, johon oven karmiin asennettu vastalevy osuu ovea avattaessa. Vastalevyn ja rintalevyn etäisyys voi vaihdella hieman asennuksesta riippuen, mutta koska tämä etäisyyden vaihtelu on ennalta tiedossa, niin keksinnön mukaisen vinoteljen kärkiosan 5A ja kääntöpalojen telkiulokkeiden 32 muodot on toteutettu niin, että ne ottavat tämän vaihtelun huomioon. Kuvioista nähdään, että tukipalan 47 takapinta 47A, joka on vasten joustoelimiä 46, on pyöristetty kääntymisen/siirtymisen helpottamiseksi.

Viistopinta 10A, 10B on loivassa kulmassa tai suorassa kulmassa rintalevyn 3 pintaan nähden sillä alueella mihin ulkoinen voima kohdistuu, jolloin ulkoinen voima kohdistuu viistopintaan suorassa kulmassa tai melkein suorassa kulmassa. Loivalla kulmalla tarkoitetaan noin 0 - 20 asteen kulmaa. Tällöin ulkoinen voima kohdistuu suoraan vinoteljen kärkiosaan sellaisessa kulmassa, että voima on käytännössä poikittain vinoteljen lineaariseen liikesuuntaan nähden, jolloin ulkoinen voima ei paina vinotelkeä lukkorungon sisään vaan kohti rintalevyä. Tarkemmin sanottuna ulkoinen voima painaa vinotelkeä rintalevyn telkiaukon 4 reunaa vasten.

Takalukituselimiin kohdistuu siis ulkoinen voima siinä vaiheessa kun se kohdistuu kääntöpalaan, jolloin kääntöpalan kääntyminen kääntää/siirtää tukipalaa, joka vuorostaan painaa joustoelimiä. Ulkoinen voima siis välittyy joustoelimien kautta vinoteljen runko-osaan ja runko-osasta takalukitusvälineille. Kun tarkastellaan tarkemmin kääntöpalan toimintaa, voidaan todeta, että kääntöpalan työntöulokkeen 36 kaareva kään-töpinta 39 liukuu syvennyksen sivupinnalla 41. Kun kääntöpalat ovat vinoteljen sivun tasolla, kärkiosa ohjaa ulkoisen voiman rintalevyyn. Näin ollen takalukitusvoima ei kasva suuremmaksi kuin mitä joustoelimet välittävät teljen runko-osaan. Näin on mahdollisuus käyttää kevyempiä ja herkempiä takalukitusvälineitä.

Normaalitilassa lukossa ollessa telki koskettaa karmin vastalevyä kääntöpalojen kautta. Normaaliavauksessa osa ulkoisesta voimasta välittyy kääntöpaloista tukipalan kautta teljen runkoon sisääntyöntäväksi voimaksi, kun takalukitusvälineet ovat ei-lukitussa asennossa. Osa voimasta taas välittyy muita reittejä (eri pintojen kautta) pitkin lukkorunkoon. Kun takalukitus on lukittu eli lukitussa asennossa ja ovea yritetään avata väkivalloin, kääntöpalat työntävät jousielimiä vasten olevaa tukipalaa niin pitkäl le, että kääntöpalat ovat teljen sivupinnan tasalla, jonka jälkeen vinotelki ottaa kuormitusta (ulkoista voimaa) vastaan suoratelkimäisesti. Kun kuormitus poistuu, joustoeli-met työntävät tukikappaleen alkuperäiseen asentoon (kuvio 3). Kääntöpalan 31 A, 31B työntöuloke 36 voi käsittää nokan 45, jonka toinen sivu kuuluu osana mainittuun työntöpintaan 37. Tällaisessa suoritusmuodossa kärkiosan takaosassa on peräpinta 510 kohti vastintyöntöpintaa 38 siten, että peräpinnan ja vastintyöntöpinnan välissä on rako 511. Nokka 45 sijaitsee raossa, kun vinotelki on ulostyöntyneessä asennossa. Kääntöpalan työntöuloke 36 voi käsittää myös toisen nokan 512 kaarevan kääntöpinnan 39 päässä. Toinen nokka on kohti kärkiosan kärkeä 51 kuvioiden esittämällä tavalla.

Vinotelkeen saadaan lisää toimintavarmuutta, kun siihen lisätään jouset 513 molempia kääntöpaloja varten. Kääntöpalakohtainen jousi on järjestetty kääntämään tel-kiuloketta 32 kohti syvennyksen toista sivupintaa 44. Jousien avulla myös vastakkainen kääntöpala kääntyy syvennykseen päin, kun vastalevy painaa toisen puolen kääntöpalaa, ja vinotelki 5 pyrkii siirtymään lukkorungon sisään, kun takalukitusväli-neet ovat ei-lukitussa asennossa.

Lukkorungossa voi olla rulla 42 molemmilla puolilla vinotelkeä 5 lukkorungon sivun 2A, 2B ja vinoteljen sivun välissä. Rullat aikaansaavat vinoteljen herkän liikkeen ulos-työntyneen ja sisääntyöntyneen asennon välillä. Rullat 42 on mahdollista asettaa esimerkiksi vinoteljen molemmille sivuille muodostettuihin uriin 11, jossa rullat sijaitsevat. Tällaisessa suoritusmuodossa telkiaukossa 4 on ulokkeet 12, jotka ulottuvat uriin.

On myös mahdollista muodostaa kuvioiden esimerkin mukainen suoritusmuoto, jossa lukkorunko 2 käsittää vinoteljen 5 kohdalla runkopalan 310, jota vasten rullat 42 sijaitsevat. Runkopala esitetään esimerkiksi kuviossa 6. Mainittu tukipinta 40 rintale-vyn 3 sisäpuolella kääntöuloketta 35 varten on myös kätevää järjestää runkopalaan. Runkopalan käyttö voi parantaa lukon kokoonpanoa ja helpottaa lukon valmistamista. Lisäksi rullien rullausominaisuuksia voidaan paremmin kontrolloida. Mikäli keksintö toteutetaan ilman runkopalaa, vastinpinta 40 on osa rintalevyn takapintaa (pinta kohti lukkorunkoa 2) tai mahdollisesti osa lukkorungon sisäpintaa siltä osalta lukkorunkoa 2, joka on taivutettu vasten rintalevyä 3. Kuvioiden suoritusmuodossa rintalevy on muodostettu kahdesta osasta, mutta se voi olla myös muodostettu yhdestä osasta.

Edellä esitetyissä esimerkeissä kääntöpalan telkiulokkeen 32 toisella sivulla on tu-kipinta 34, joka on kohti syvennyksen toista sivupintaa 44. Kun takalukitusvälineitä 71 ei ole asetettu lukitusasentoon, vinotelki pääsee siirtymään lukkorungon 2 sisään. Ovea avattaessa oven karmissa oleva vastalevy painaa telkiulokkeen vastinpintaa 33. Tästä ulkoisesta voimasta johtuen telkiuloke 31B kääntyy kärkiosan syvennyksessä 53B siten, että vastinpinta siirtyy kohti viistopintaa 10B, työntöulokkeen kaareva pinta 39 kääntyy syvennyksen sivulla 41, ja työntöulokkeen työntöpinta 37 työntää vinotelkeä 5 lukkorungon 2 sisään vasten jousen 43 voimaa. Tällöin tukipala 47 ei siis käänny ja siirry kohti joustoelimiä 46. Kääntöpala kääntyy kunnes se on kääntynyt siten, että sen tukipinta 34 on täysin vasten syvennyksen toista sivupintaa 44. Kuten voidaan havaita, kääntöpala työntää vinoteljen lukkorungon sisään samalla kun se kääntyy syvennyksessä. Vasta sen jälkeen kun kääntöpalan tukipinta on täysin vasten syvennyksen toista sivupintaa, karmin vastalevy painaa suoralla tavalla vinoteljen kärkiosaa, joko suorassa kosketuksessa tai kääntöpalan välityksellä, jolloin toiminta vastaa tunnettuja vinotelkiä, ja kärkiosa siirtyy syvemmälle lukkorunkoon sisääntyön-nettyyn asentoon. Kääntöpala ei siis enää käänny loppuvaiheessa, kun vinotelki siirtyy sisäänpäin lukkorunkoa.

Koska vinotelki tukeutuu rullien 42 kautta lukkorunkoon, ja kääntöpalat 31 A, 31B kääntyvät syvennyksessä 53A, 53B, pintoihin kohdistuvaa kulutusta saadaan vähennettyä ja vinoteljen liike aikaisempaa herkemmäksi. Kun syvennyksen sivupinta koostuu kahdesta osasta - sivupinnasta 41 ja toisesta sivupinnasta 44 - kääntöpalan vie-rintä koostuu myös kahdesta osasta, jolloin vierintämatka on saatu suuremmaksi kuin yhtenäisellä vierintäosuudella. Kuvioiden suoritusmuodossa kääntöpala kääntyy telkiulokkeen tukipinnalla sen toisessa päässä, joka on teljen kärkiosan takaosan 52 puoleinen pää. Kun telkipala on kääntyneenä vasten syvennyksen toista sivupintaa 44, tämä tukipinnan 34 pää on hieman erillään toisesta sivupinnasta 44.

Kuvio 7 esittää esimerkkiä lukkorungon takalukitusvälineistä 71. Kuviossa ei esitetä selvyyden vuoksi kaikkia lukkorungossa olevia osia. Tässä suoritusmuodossa ta-kalukitusvälineet on toteutettu kahdella kääntyvällä levyllä 711, 712. Toinen levyistä 711 kääntyy akselin E1 suhteen, ja toinen levy 712 kääntyy taas akselin E2 suhteen. Kuviossa takalukitusvälineet ovat lukitussa asennossa. Kun alimmainen levy 712 kääntyy myötäpäivään, toinen levy 711 kääntyy vastapäivään, jolloin takalukitusvälineet siirtyvät ei-lukittuun asentoon. Tässä esimerkissä alimmaista levyä voidaan ohjata esimerkiksi painikkeelle, joka on yhdistetty karalla reikään 8. Katkoviiva kuvaa tätä ohjausta. On myös mahdollista toteuttaa takalukitusvälineiden ohjaus esimerkiksi lukkosylinterillä, joka on asennettu sille varattuun paikkaan 9, tai solenoidilla. Erilaiset ohjaustavat voidaan siis toteuttaa monilla jo sinällänsä tunnetuilla tavoilla. Myös takalukitusvälineet voidaan toteuttaa monilla eri tavoilla.

Keksinnön mukaisen vinoteljen rakenteet mahdollistavat, että vinoteljen takaluki-tusvälineisiin kohdistuu pienempi voima kuin tunnetuissa vinoteljissä, jotka käsittävät tämän kuvauksen alussa kuvatut telkikappaleet. Takalukituselimille kohdistuva voima ei ole suurempi kuin mitä joustovälineet välittävät runko-osaan. Aikaisemmissa ratkaisuissa telkikappaleet ohjaavat ulkoisen voiman vinoteljen rungon kautta takaluki-tusvälineille. Keksintö mahdollistaa takalukitusvälineiden kevyemmän rakenteen. Takalukitusvälineet voidaan myös toteuttaa niin, että ne toimivat herkemmin. Esimerkiksi hätäpoistumistien oven on syytä avautua herkästi, vaikka siihen kohdistuisi vaakatasossa painava voima. Lisäksi lukon huoltoväliä voidaan jopa kasvattaa. Toiminta on rakenteista johtuen varmempaa kuin tunnetuissa ratkaisuissa, ja lukolla on pidempi käyttöikä. Murtotilanteissa keksinnön mukainen rakenne kestää suuremman sivut-taiskuormituksen.

Edellä esitettyjen esimerkkien valossa on selvää, että keksinnön mukainen toteutusmuoto voidaan saada aikaan monilla eri ratkaisuilla. Vinoteljen kärkiosan muoto ja telkipalojen muoto voivat vaihdella. On selvää, että keksintö ei rajoitu pelkästään tässä tekstissä mainittuihin esimerkkeihin vaan se voidaan toteuttaa monilla erilaisilla toteutusmuodoilla itsenäisen vaatimuksen puitteissa.

Claims (13)

1. Ovenlukko, joka käsittää rintalevyllä (3) varustetun lukkorungon (2), jossa on takai ukitusväiineet (71) ja vinotelki (5), joka on edestakaisella lineaariliikkeellä siirrettävissä sisääntyönnetyn asennon ja lukkorungosta ulostyönnetyn lukitsevan asennon välillä rintalevyssä (3) olevan telkiaukon (4) läpi ja joka vinotelki (5) on jousikuormitet-tu mainittuun ulostyönnettyyn asentoon päin, joka vinotelki käsittää kärkiosan (5A) ja runko-osan (5B), joka kärkiosa on ulostyöntyneessä asennossa osittain ulkona lukko-rungosta (2), jotka takalukitusvälineet (71) lukitsevat lukitussa asennossa vinoteljen ulostyönnettyyn asentoon ja sallivat ei-lukitussa asennossa vinoteljen siirtymisen si-sääntyönnettyyn asentoon, tunnettu siitä, että kärkiosa (5A) käsittää viistopinnat (10A, 10B) molemmilla sivuilla siten, että kärkiosa (5A) on kapeampi sen kärjessä (51) kuin kärkiosan takaosassa (52), ja kärkiosassa on syvennykset (53A, 53B) sen alaosassa (55) ja yläosassa (54), jotka syvennykset ulottuvat kärjestä (51) takaosaan (52) , molempien syvennysten (53A, 53B) ollessa avoimia kärkiosan kärjen (51) päässä ja toisella viistopinnalla (10A, 10B) siten, että yläosan (54) syvennys (53A) on avoin vastakkaisella viistopinnalla (10A) kuin alaosan syvennys (53B), joissa molemmissa syvennyksissä (53A, 53B) on kääntöpala (31 A, 31B), joka käsittää telkiulokkeen (32), jossa on vastinpinta (33) sen ensimmäisellä sivulla, ja kään-töulokkeen (35), joka on järjestetty kääntämään kääntöpalaa (31 A, 31B), kun vinotelki (5) siirtyy sisääntyönnetystä asennosta ulostyönnettyyn asentoon siten, että kääntö-uloke (35) on vasten rintalevyn (3) sisäpuolella olevaa tukipintaa (40) ja siten, että vastinpinta (33) siirtyy poispäin kärkiosan viistopinnasta (10A, 10B), kääntöpalan käsittäessä lisäksi työntöulokkeen (36), jossa on työntöpinta (37) ja kaareva kääntöpinta (39) työntöulokkeen (36) toisella pinnalla kohti syvennyksen sivupintaa (41), jonka kärkiosan takaosassa (52) on joustoelimet (46) ja tuki pala (47), jossa on vas-tintyöntöpinta (38) kohti työntöpintaa (37), ja joka tuki pala on järjestetty liikkuvaksi tel-jen kärkiosan (5A) ja runko-osan (5B) suhteen ja sijaitsee joustoelimien (46) ja kään-töpalojen (31 A, 31B) välissä, ja jotka joustoelimet (46) on tuettu vinoteljen runko-osaan (5B) ja ovat vasten tuki palaa, jotka kääntöpalat (31 A, 31B) on järjestetty olemaan telkiuloke (32) kääntyneenä ulospäin viistopinnoista (10A, 10B) vinoteljen ulostyöntyneessä asennossa, ja kääntymään vastinpintaan (33) kohdistuvasta ulkoisesta voimasta siten, että takalukitus- välineiden (71) lukitessa vinoteljen ulostyönnettyyn asentoon työntöuloke (36) työntää työntöpinnalla (37) vastintyöntöpintaa (38) aiheuttaen tuki palan kääntymisen ja siirtymisen kohti joustoelimiä, kunnes telkiulokkeen vastin pinta on ainakin osittain kärkiosan viistopinnan (10A, 10B) tasolla, jolloin ulkoinen voima kohdistuu viistopintaan (10A, 10B).

2. Vaatimuksen 1 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että viistopinta (10A, 10B) on loivassa kulmassa tai suorassa kulmassa rintalevyn (3) pintaan nähden sillä alueella, mihin ulkoinen voima kohdistuu, jolloin ulkoinen voima kohdistuu viistopintaan suorassa kulmassa tai melkein suorassa kulmassa.

3. Vaatimuksen 2 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että joustoelimet (46) ovat lautasjousisto.

4. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että kääntöpaian (31A, 31B) työntöuloke (36) käsittää nokan (45), jonka toinen sivu kuuluu osana mainittuun työntöpintaan (37), ja kärkiosan takaosassa (52) on peräpinta (510) kohti vastintyöntöpintaa (38) siten, että peräpinnan ja vastintyöntöpinnan välissä on rako (511), jossa nokka (45) sijaitsee vinoteljen (5) ollessa ulostyöntyneessä asennossa.

5. Vaatimuksen 4 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että kääntöpaian (31 A, 31B) työntöuloke (36) käsittää toisen nokan (512) kaarevan kääntöpinnan (39) päässä, joka on kohti kärkiosan kärkeä (51).

6. Jonkin vaatimuksen 2-5 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että vinotelki (5) käsittää jouset (513) molempia kääntöpaloja (31 A, 31B) varten, joka kääntöpalakoh-tainen jousi on järjestetty kääntämään telki uloketta (32) kohti syvennyksen toista sivupintaa (44).

7. Jonkin vaatimuksen 2-6 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että lukkorungos-sa (2) on rulla (42) molemmilla puolilla vinotelkeä (5), lukkorungon sivun (2A, 2B) ja vinoteljen sivun välissä.

8. Vaatimuksen 7 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että vinoteljen (5) molemmilla sivuilla on ura (11), jossa rulla (42) sijaitsee, ja telkiaukossa (4) on ulokkeet (12), jotka ulottuvat uraan.

9. Vaatimuksen 8 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että lukkorunko (2) käsittää vinoteljen (5) kohdalla runkopalan (310), jota vasten rullat (42) sijaitsevat, ja jossa on mainittu tukipinta (40) rintalevyn (3) sisäpuolella kääntöuloketta (35) varten.

10. Jonkin vaatimuksen 2-9 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että telkiulok-keen (32) vastinpinta (33) käsittää muuta kääntöpalaa (31 A, 31B) leveämmän osuuden.

11. Jonkin vaatimuksen 2-10 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että telkiulok-keen (32) toisella sivulla on tukipinta (34), joka on kohti syvennyksen toista sivupintaa (44), jonka ovenlukon vinotelki (5) on järjestetty siirtymään sisäänpäin kohti lukkorun-koa (2) takalukitusvälineiden ollessa ei-lukitussa asennossa ja ulkoisen voiman kohdistuessa telkiulokkeeseen (32), jolloin työntöulokkeen kääntöpinta (39) on järjestetty kääntymään syvennyksen sivun suhteen, kunnes telkiulokkeen tukipinta (34) on asettunut vasten syvennyksen toista sivupintaa (44).

12. Vaatimuksen 11 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että vinotelki (5) on järjestetty kääntymään vastinpintaan (33) kohdistuvasta ulkoisesta voimasta aluksi työntöulokkeen (36) kaarevalla pinnalla (39), joka on vasten syvennyksen sivupintaa (41) ja sen jälkeen telkiulokkeen tukipinnalla (34) kunnes se täysin kääntynyt vasten syvennyksen (53A, 53B) toista sivupintaa (44).

13. Vaatimuksen 12 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että kun telkiulokkeen (32) tukipinta (34) on vasten syvennyksen toista sivupintaa (44) vastinpintaan (33) kohdistuvasta ulkoisesta voimasta, vastinpinta (33) on likimääräisesti tai tarkasti kärkiosan viistopinnan (10A, 10B) tasolla. Krav