FI117974B - Parannettu rokote immunisointiin TBE-virusinfektioita vastaan ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Parannettu rokote immunisointiin TBE-virusinfektioita vastaan ja menetelmä sen valmistamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI117974B
FI117974B FI953371A FI953371A FI117974B FI 117974 B FI117974 B FI 117974B FI 953371 A FI953371 A FI 953371A FI 953371 A FI953371 A FI 953371A FI 117974 B FI117974 B FI 117974B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
protein
virus
proteins
prm
tbe
Prior art date
Application number
FI953371A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI953371A (fi
FI953371A0 (fi
Inventor
Franz Xaver Heinz
Christian Kunz
Christian Mandl
Steven Allison
Original Assignee
Baxter Ag
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from AT0135294A external-priority patent/AT402897B/de
Priority claimed from AT0087195A external-priority patent/AT405607B/de
Application filed by Baxter Ag filed Critical Baxter Ag
Publication of FI953371A0 publication Critical patent/FI953371A0/fi
Publication of FI953371A publication Critical patent/FI953371A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI117974B publication Critical patent/FI117974B/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07KPEPTIDES
    • C07K14/00Peptides having more than 20 amino acids; Gastrins; Somatostatins; Melanotropins; Derivatives thereof
    • C07K14/005Peptides having more than 20 amino acids; Gastrins; Somatostatins; Melanotropins; Derivatives thereof from viruses
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12NMICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA
    • C12N7/00Viruses; Bacteriophages; Compositions thereof; Preparation or purification thereof
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K39/00Medicinal preparations containing antigens or antibodies
    • A61K2039/51Medicinal preparations containing antigens or antibodies comprising whole cells, viruses or DNA/RNA
    • A61K2039/525Virus
    • A61K2039/5258Virus-like particles
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61KPREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K39/00Medicinal preparations containing antigens or antibodies
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12NMICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA
    • C12N2770/00MICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA ssRNA viruses positive-sense
    • C12N2770/00011Details
    • C12N2770/24011Flaviviridae
    • C12N2770/24111Flavivirus, e.g. yellow fever virus, dengue, JEV
    • C12N2770/24122New viral proteins or individual genes, new structural or functional aspects of known viral proteins or genes
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12NMICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA
    • C12N2770/00MICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA ssRNA viruses positive-sense
    • C12N2770/00011Details
    • C12N2770/24011Flaviviridae
    • C12N2770/24111Flavivirus, e.g. yellow fever virus, dengue, JEV
    • C12N2770/24161Methods of inactivation or attenuation
    • C12N2770/24162Methods of inactivation or attenuation by genetic engineering
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02ATECHNOLOGIES FOR ADAPTATION TO CLIMATE CHANGE
    • Y02A50/00TECHNOLOGIES FOR ADAPTATION TO CLIMATE CHANGE in human health protection, e.g. against extreme weather
    • Y02A50/30Against vector-borne diseases, e.g. mosquito-borne, fly-borne, tick-borne or waterborne diseases whose impact is exacerbated by climate change

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Genetics & Genomics (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Bioinformatics & Cheminformatics (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Virology (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Biomedical Technology (AREA)
  • Immunology (AREA)
  • Gastroenterology & Hepatology (AREA)
  • Biophysics (AREA)
  • Molecular Biology (AREA)
  • Proteomics, Peptides & Aminoacids (AREA)
  • Medicines Containing Antibodies Or Antigens For Use As Internal Diagnostic Agents (AREA)
  • Micro-Organisms Or Cultivation Processes Thereof (AREA)
  • Preparation Of Compounds By Using Micro-Organisms (AREA)
  • Peptides Or Proteins (AREA)

Description

117974
Parannettu rokote immunisointiin TBE-virusinfektioita vastaan ja menetelmä sen valmistamiseksi - Förbättrat vaccin för immunisering mot TBE-virusinfektioner och förfarande för dess framställning 5
Keksintö koskee parannettua rokotetta, joka immunisoi TBE-virusinfektioita vastaan ja menetelmää sen valmistamiseksi.
10 TBE (Tick-Borne-Encephalitis)-virus on endeeminen monessa Euroopan maissa, entisessä Neuvostoliitossa ja Kiinassa.
Sairaus muodostaa merkittävän ongelman yleisen terveyden kannalta eräissä Keski-Euroopan maissa, kuten Itävallassa,
Tsekissä, Slovakiassa, Sloveniassa ja Unkarissa, joissa 15 joka vuosi rekisteröidään useita satoja sairaalatapauksia (WHO: EURO Reports and Studies, 104, 1983).
TBE-virus, josta on olemassa läntinen, eurooppalainen, ja kaukoidän alatyyppi, kuuluu Flavivirussukuun, jotka viruk- « 20 set ovat pallomaisia lipidivaippaisia RNA-viruksia (Monath, T.P.: Flaviviruses. In: Fields, B.N. (ed.) Virology, Raven Press, N.Y. 1990, s. 763-814).
Flavivirusvirioni koostuu yleensä nukleokapsidista, joka 25 sisältää positiivisäikeisen-RNA-genomin liitettynä viraa- • · : 1 2 3.· liseen kapsidi-(C)-proteiiniin. Nukleokapsidia ympäröi *·1: lipidivaippa, joka sisältää membraaniin assosioidut pro- ·1·1; teiinit E (50-60 kD) ja M (7-8 kD) (Heinz ja Roehrig in: » · ; van Regenmortel ja Neurath (ed.) "Immunochemstry of Viruses * 1 · · 30 II. The Basis for Seradiagnosis and Vaccines. Elsevier • · 1
Sciences, Amsterdam (1990), 289-305).
♦ • · · 2 ·“/ Pääasiallisesti vaippaproteiini E:llä on keskeinen merkitys * · 1 3
Flavivirusten biologiassa, koska se välittää tärkeitä * 35 viraalisia sisääntunkeutumisfunktioita ja laukaisee isän- j1"; nässä suojaavan immuunivasteen. On jo olemassa huomattava • · .1 , määrä tietoa koskien TBE-viruksen vaippaproteiini E:n t 1 1 *1· rakennetta ja on ehdotettu rakennemalli lukuisiin bio- • · · · · * 1 kemiallisiin ja immunologisiin tietoihin perustuen (Mandi 117974 2 et ai., J. Virol. 63 (1989), 564-571).
Sairaus voidaan tehokkaasti estää rokottamalla erittäin puhtaalla formaliinilla inaktivoidulla kokovirusrokotteella 5 (Kunz et ai., J. Med. Virol. 6 (1980), 103-109), joka indusoi immuunivasteen viruksen rakenneproteiinia vastaan (Kunz, Ch. Acta leidensia 60 No.2, 1-14, 1992). Tämä rokote on osoittautunut hyväksi, mutta valmistusprosessin aikana suuria määriä infektoivia ja potentiaalisesti vaarallisia 10 virussuspensioita täytyy kuitenkin käsitellä. Siten tarvitaan laajat ja kalliit turvallisuustoimenpiteet.
Virusta neutraloivien vasta-aineiden toimintakyky riippuu siitä, miten tehokkaasti ne tunnistavat viruksen pinnassa 15 olevien proteiinien natiivit rakenteet. TBE-virusten ja muiden Flavivirusten tapauksessa on tällöin kyse erityisesti proteiini E:stä (Heinz ja Mandi, APMIS, 101 (1994), 735-745). immunisoimalla indusoitujen mahdollisimman tehokkaasti vaikuttavien vasta-aineiden saamiseksi on siten toivot-20 tavaa, että rokote sisältää tätä proteiinia samanmuotoisena kuin se on infektoivan viruksen pinnassa. Kokoviruskuollut-rokotteiden haittana on, että pakollinen inaktivointimene-telmä saattaa johtaa osittain muutettuun proteiinirakentee- • · seen verrattuna natiiviin muotoon.
: ’·’ 25 • · ·* Rekombinantti-DNA-tekniikka tarjoaa mahdollisuuden korvata ·» · : kokoviruskuollutrokotteet rekombinanttiproteiineilla, jotka • · *.· * sisältävät immuunivastetta indusoivien proteiinien olennai- ♦ · · ί set osat. Yksittäisten virusproteiinien geeniteknisen 30 ilmentämisen avulla ei ole varmaa, että näin muodostuneiden I rekombinanttiproteiinien antigeenirakenne vastaa jokaista • · · · vastaavaa proteiinia viruksen pinnassa.
• t · • · * • · · *' * TBE-virusten rekombinanttipintaproteiinien ilmentäminen • * · 35 tunnetaan esimerkiksi julkaisusta Allison et ai., Gemein-same Jahrestagung ÖBG-ÖGGT (1993) P114. Tästä käy ilmi, • · että ilmennettäessä vakio-olosuhteissa proteiini E ja * · 117974 3 proteiini M erittyvät erimuotoisina mm. myös ei-infektoi-vina subviraalisina partikkeleina.
Tällaisia subviraalisia partikkeleita tunnetaan TBE-5 virusten kaukaisissa sukulaisissa, nimittäin Japanin Encephalitisviruksessa (JEV), keltakuumeviruksessa ja Dengue-viruksessa (Konishi et ai., Virology 188 (1992), 714-720 tai W0 92/03545).
10 Konishi et ai. ovat tosin esittäneet, että tällaiset subviraaliset partikkelit, jotka on emulsifioitu Freudin täydellisellä adjuvantilla ja sisältävät koko proteiini E:n, aikaansaavat tietyn immuunivasteen hiirissä. Toisaalta osoitettiin, että C-terminaalista osittain lyhennetyllä 15 proteiini E:llä voidaan aikaansaada huomattavasti tehokkaampi suoja Flaviviruksen infektiota vastaan kuin koko proteiini E:n avulla (W0 92/03161).
Esillä olevan keksinnön tehtävänä on tarjota käytettäväksi 20 parannettua rokotetta TBE-infektioita vastaan.
Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti rokotteen , avulla, joka immunisoi Tick-Borne-Encephalitis-virus (TBE- • · ,, virus) -infektioita vastaan, ja joka käsittää ei-infektoi- • · ·’* 25 vaa subviraalista partikkelia, joka olennaisesti sisältää * · täydellisessä, natiivissa muodossa olevaa proteiini E:tä ja : *.· mahdollisesti proteiini prM/M:ää, jotka proteiinit on joh- ♦ * $.· · dettu TBE-viruksesta. Olennaista on tällöin, että proteiini : : J E on täydellisessä, natiivissa muodossaan, koska ainoastaan 30 silloin voidaan aikaansaada tehokas suoja. Keksinnön mukai- j sessa rokotteessa voitiin vahvistaa proteiini E:n natiivi- • · · · ,·;·. muoto erilaisten analyysien avulla, nimittäin • · · a) antigeenirakenteen analyysi käyttämällä mono- f i * V * klonaalisia vasta-aineita, • * · ·...· 35 b) kyky happoindusoituihin konformaatiomuutoksiin .·. : ja • ·· • · c) hemagglutlnaatioaktiivisuus '4 117974
Tosiasia, että keksinnön mukainen rokote ei koostumuksensa johdosta voi olla infektoiva, on tärkeä näkökohta rokotteen turvallisuuden kannalta verrattuna tunnettuihin rokotteisiin.
5
Proteiini E ja mahdollinen proteiini prM/M ovat edullisesti rekombinanttiproteiineja.
Erityisen edullisen suoritusmuodon mukaan proteiini E on 10 johdettu TBE-viruksesta, jolloin - käyttöalueen mukaan -käytetään sekä läntistä (eurooppalaista) että kaukoidän alatyyppiä. Rokote käsittää edullisesti myös lipidikom-ponentin, joka edullisesti on vesikulaarisessa muodossa.
15 On osoittautunut - vastoin ammattimaailman käsitystä - että TBE-viruksesta johdettu rekombinanttiproteiini E voi tarjota riittävän immunisoinnin infektioita vastaan ainoastaan tämän ei-infektoivan subviraalisen partikkelin muodossa. Osittain lyhennettyä proteiini E-muotoa, josta, kuten 20 julkaisussa W0 92/03161 on kuvattu, C-terminaalinen memb-raaniankkuri on poistettu, ei voida käyttää tehokkaan rokotteen valmistamiseksi. Keksinnön mukainen rokote sisäl-tää edullisesti ei-infektoivia partikkeleita, jotka olen- • · naisesti ovat vapaita PCR:n avulla havaittavissa olevista * * •t ” 25 TBE-viruksesta peräisin olevista nukleiinihapoista. Tämä on • · ·* esimerkiksi osoitettavissa menetelmillä, joita on kuvannut »· * i *.* Konishi et ai.
» * * · · I » · » · t ·
Toisen näkökohdan mukaan keksintö koskee menetelmää TBE-30 rokotteen valmistamiseksi, jolle on tunnusomaista, että Ϊ - tarjotaan käyttöön soluviljelyjärjestelmä, joka t * · · sisältää proteiinien prM ja E koodaussekvenssit, • * · *· jotka proteiinit on johdettu TBE-viruksesta, ·.’· ‘ - proteiini E ilmennetään täydellisessä, natiivissa ··· *...· 35 muodossaan, jolloin : - muodostuu subviraalisia ei-infektoivia partikke- • · · ♦ · tt<>; leita, jotka olennaisesti sisältävät rekombi- 5 1 1 7974 nanttiproteiini E:tä täydellisessä, natiivissa muodossaan ja mahdollisesti rekombinanttiproteiini prM/M:ää ja - partikkelit kerätään ja niitä käytetään suoraan 5 immunisointiin tarkoitetun koostumuksen valmista miseksi.
Keksinnön mukaisen menetelmän suuri etu on, ettei virusten inaktivointivaihe, esimerkiksi formaliinilla, ole välttämä-10 tön, mikä toisaalta huomattavasti parantaa rokotteen laatua (proteiini E on natiivimuodossa eikä formaliinikäsittelyssä muutetussa ainakin osittain denaturoidussa muodossa) ja toisaalta tämän rokotteen valmistus yksinkertaistuu selvästi teknisesti, koska partikkeleita voidaan suoraan käyttää 15 (siis ilman formaliinikäsittelyä) farmaseuttisen valmisteen tuottamiseksi.
Erityisen edullista menetelmän toteuttamisessa on, että käytetään soluviljelyjärjestelmää, joka sisältää rekombi-20 nanttiproteiinien prM ja E koodaussekvenssit TBE-viruksesta kromosomaalisesti integroidussa muodossa.
. On kuitenkin olemassa myös keksinnön mukaisten partikkelei- den valmistukseen tarkoitettuja soluviljelyjärjestelmiä, * f * I1 2 3 25 joissa käytetään viraalisia vektoreita, tai soluviljelyjär- 1 jestelmiä, joissa työskennellään ilman virusta, esimerkiksi *» · i plasmidivektorin avulla.
* » · * 1 · • · » · ι]ί I Menetelmän edullisen suoritusmuodon mukaan sekä proteiinien 30 ilmentäminen että partikkeleiden muodostuminen tapahtuvat I jatkuvasti.
» 1 » J
4 '1 · - » 1 * · · * 1 ·
Toisen näkökohdan mukaan keksintö käsittää ei-infektoivien 2 4·· 4 « · * subviraalisten partikkeleiden käyttämisen rokotteen valmis- 3 35 tamiseksi aktiiviseen immunisointiin TBE-virusinfektioita ♦ .•• I vastaan, jotka partikkelit olennaisesti sisältävät täydel- * · ,,,.1 lisessä, natiivissa muodossa olevaa proteiini Eitä ja * · 117974 6 mahdollisesti proteiini prM/M:ää, jotka proteiinit on johdettu TBE-viruksesta.
Tällöin proteiini E ja mahdollinen proteiini prM/M ovat 5 edullisesti rekombinanttiproteiineja.
Keksintö käsittää edelleen ei-infektoivien subviraalisten partikkeleiden lääkinnällisen käyttämisen, erityisesti anti-TBE-virusimmunoglobuliinia sisältävien valmisteiden 10 tuottamiseksi, jotka partikkelit olennaisesti sisältävät täydellisessä, natiivissa muodossa olevaa proteiini E:tä ja mahdollisesti proteiini prM/M:ää, jotka proteiinit on johdettu TBE-viruksesta. Myös tällöin on edullista, jos proteiini E ja mahdollinen proteiini prM/M ovat rekombinantti-15 proteiineja.
Huomattiin yllättäen, että nukleiinihappoa, joka käsittää mainittuja koodaussekvenssejä, voidaan käyttää sellaisenaan immunisointiin TBE-virusinfektioita vastaan.
20
Tekniikan tason mukaan tiedetään, että paljaan DNA:n vieminen hiiriin voi aikaansaada immuunivasteen. Esimerkiksi . hiiret pystyivät tuottamaan vasta-aineita ihmisen kasvu- ««·· • · ,, hormonia (hGH) vastaan, kun hiiriin oli injisoitu plasmidi, « · '' ’* 25 joka sisälsi hGH:n genomikopion (Nature 356 (1992), 152- V 154). * ·· I m « * i ♦ * * t * !.·j On edelleen kuvattu muutamia onnistuneita "geneettisiä li l immunisointeja" paljaan DNA:n avulla. Tässä geneettisessä 30 immunisoinnissa annettiin DNA:ta, joka koodaa yhtä tai i useampaa virusantigeeniä, jolloin vastaavat virusantigeenit ( »· « syntetisoituivat in vivo, jotka virusantigeenit jokainen » · • erikseen saivat aikaan immuunivasteen ja voivat siten sen > i*· ^ * * f ' jälkeen suojata virusinfektioita vastaan. Onnistuneen • s * 35 suojaavan immuniteetin aikaansaanti hiirissä injektoimalla * ,*. ί lihaksensisäisesti influenssaviruksen DNA:ta on kuvattu
f M
julkaisussa PNAS 91 (1994), s. 9519-9523 (Raz et ai.).
P f .
117974 7
Julkaisussa Vaccine 12 (16), (1994), s. 1503-1509 (Davis et ai.) on myös kuvattu onnistunut rottien ja hiirien immunisointi hepatiitti B-viruksen (HBV)-pinta-antigeenia vastaan injektoimalla lihaksensisäisesti plasmidi-DNA:ta, joka 5 sisältää HBV-pinta-antigeeniä koodaavan sekvenssin. Monet yritykset immunisoida paljaalla patogeenistä antigeeniä koodaavalla DNA:11a eivät kuitenkaan onnistuneet. On esimerkiksi kuvattu (W0 93/17706) immunisointikokeita HIV:iä vastaan suoran DNA-siirron avulla kehon soluihin; onnistu-10 nutta rokotetta ei kuitenkaan tällä menetelmällä ole vielä saatu aikaan. Vaikuttaa erityisesti siltä, että puhtaan DNA-rokotteen onnistuneen immunisoivan vaikutuksen aikaansaamiseksi on erityisen edullista - DNA:n soluun viemisen ohella - että immuunivastetta aikaansaava antigeeni esiin-15 tyy immuunijärjestelmässä natiivimuodossaan. Natiivin muodon tai natiivin muodon ja rakenteen muodostamiseksi vaadittavan biosynteettisen muodon täsmällinen rakenne tunnetaan vain harvoille patogeeneille, joten tehokas immunisointi paljaan nukleiinihapon avulla osoittautuu 20 monessa tapauksessa erittäin vaikeaksi, ellei - johtuen puuttuvista täsmällisistä tiedoista antigeenirakenteesta -jopa mahdottomaksi nykyisen tiedon valossa.
• • · · · ' Esillä olevan keksinnön puitteissa ilmeni, että immuni- * · ' ** 25 sointi nukleiinihapposekvenssin avulla, joka koodaa ainoas- • .* taan olennaisen immuunivasteen TBE-infektioissa aikaan- · » • *.· saavaa proteiini E:tä, ei riitä suojaavan immuunivasteen • · : : ; aikaansaamiseksi sairautta vastaan.
·*· · • ·* • · · • · · 30 Yllättäen voitiin aikaansaada onnistunut immuunivaste ; .·. ainoastaan antamalla nukleiinihapposekvenssiä, joka » · * ...^ käsittää täydellisessä, natiivissa muodossaan olevan • ♦ ♦ proteiini E:n koodaussekvenssin ohella myös proteiini • · · ·.* * prM/M:n koodaussekvenssin. Osoittautui lisäksi, ettei • · t 35 onnistunutta immunisointia voitu saada aikaan myöskään .·* : nukleiinihapolla, joka sisältää proteiini E:n koodaus- * · * \ sekvenssin, jossa proteiini E:n ankkurialue on deletoitu.
• •M
• « 8 117974
Esillä oleva keksintö koskee siten edelleen rokotetta immunisointiin tick-borne-encephalitis-viruksen (TBE-viruksen) infektioita vastaan, käsittäen nukleiinihapon, joka koodaa proteiini E:n ja proteiini prM/M:n, jotka on 5 johdettu TBE-viruksesta ja jotka vähintään ovat olennaisesti täydellisessä, natiivissa muodossaan.
Esillä olevan keksinnön avulla pystyttiin ensimmäistä kertaa osoittamaan nukleiinihappoimmunisoinnin yleisesti 10 Flaviviruksia vastaan. Keksinnön mukainen immunisointi- järjestelmä on siten periaatteessa käyttökelpoinen ei ainoastaan immunisointiin TBE-virusta vastaan, vaan -johtuen kaikkien Flavivirusten suuresta homologiasta koskien proteiini Että ja prM/M:ää (Chambers et ai., Annual 15 Review of Microbiology, Voi. 44, (1990), s. 649-688: Flavi-virus Genome Organisation, Expression and Replication) -yleisesti immunisointiin Flavivirusten infektioita vastaan.
TBE-virusta vastaan immunisoivalle nukleiinihapporokot-20 teelle on olennaista, että proteiini E koodautuu olennaisesti täydellisessä, natiivissa muodossaan nukleiinihaposta. Luonnollisesti esillä olevaan keksintöön kuuluvat myös nukleiinihapporokotteet, joissa esiintyy geneettisen koodin degeneraatiota, joissa ei-rakenteellisesti tärkeitä amino- • · : ·* 25 happokodoneja vaihtuu ja joissa on luonnollisia tai labora- • · •*.· toriossa aikaansaatuja mutaatioita, edellyttäen, että pro- ·· · tteiini E:n koodaussekvenssin nukleiinihappomodifikaatiot : pystyvät aikaansaamaan onnistuneen immuunivasteen. Keksin- ««· · ;*·*; nön piiriin kuuluvat myös rokotteet, joissa on nukleiini- 30 happoja, joissa on deleetioita tai insertioita proteiini j ,·, E:n koodaussekvenssissä, jotka säilyttävät proteiini E:n • · · immunisointiin vaadittavan rakenteen antigeenisen epi- • · * *. tooppialueen olennaisesti muuttumattomana, kunhan nämä l(t V * modifikaatiot voidaan pitää johdettuna TBE-viruksen 35 sekvenssistä. Vastaavaa koskee luonnollisesti myös pro-f*\ i teiini prM/M:n koodaussekvenssiä. Proteiini prM/M on tärkeä • i» ! subviraalisen partikkelin luotettavan muodostumisen ja • « 117974 9 erittymisen kannalta, jolloin sekvenssipoikkeamat koskien proteiini prM/M:ää eivät ole niin ratkaisevia kuin koskien proteiini E:tä, kunhan vain partikkeleiden onnistunut kokoaminen voidaan taata. Nukleiinihapon luonne ei ole 5 olennainen keksinnön kannalta. Sekä RNArta että DNA:ta voidaan yhtä hyvin käyttää monella käyttöalueella, jolloin DNA paremman stabiilisuutensa johdosta on edullisempi kuin RNA. Nukleiinihappo voidaan valmistaa joko biologisesti tai kemiallisen synteesin avulla.
10
Proteiini E:ta koodaava nukleiinihappo on edullisesti johdettu TBE-viruksen eurooppalaisesta tai kaukoidän alatyypistä, koska nämä ovat erityisen laajasti esiintyviä alatyyppejä.
15
Erityisen edullisia nukleiinihapporokotteita ovat sellaiset, joissa nukleiinihappo on plasmidivektori.
Erityisen, sopiviksi ovat osoittautuneet ne plasmidi-vektorit, joissa on tehokkaita promoottoreita, kuten 20 esimerkiksi HSV-, RSV-, EBV-, β-aktiini-, Adeno-, MMTV-, hsp- ja hGH-promoottori. Tehokkaat promoottorit mahdollistavat tehokkaan geeniekspression.
• · « * * » .. Sopivimpia vektoreita tai promoottoreita ovat plasmidista • * · t ' •# 25 pCMVB (MacGregor et ai.) johdettuja plasmideja, joissa on • * ' CMV-"Immediate Early"-promoottori.
• · · • · · • * • « t · ·.* : Luonnollisesti keksinnön mukaisten nukleiinihapporokottei- • · · : den nukleiinihapot voivat käsittää myös muita koodaavia tai 30 ei-koodaavia sekvenssejä, erityisesti jos nukleiinihappona t ·*· käytetään nukleiinihappovektoria.
*··· • · * * * · • Esimerkkeinä muista sekvensseistä - promoottoreiden ohella • * · *·* * - mainitaan vielä markkerigeeni, muita transkription, • · · ^ .
35 translaation ja posttranslaatiomodifikaation ym. säätäjiä.
Näiden monimutkaisempien nukleiinihapporakenteiden suhteen * · on kuitenkin aina huomioitava, että siinä yhteydessä kun • · 117974 10 nukleiinihappo viedään kohdesoluun ei infektoivaa virusta voi muodostua nukleiinihapon translaation avulla, eli että rokote on "kuollutrokote" ja pysyy sellaisena.
5 Keksinnön mukainen nukleiinihapporokote voi yksinkertaisimmassa muodossaan sisältää "paljaan” nukleiinihapon, mahdollisesti sopivassa puskurissa. Voi tietenkin esiintyä myös muita aineosia, kuten lääkeaineteknisiä lisäaineita, kantaja-aineita tai erityisiä antotapaan liittyviä aineita.
10
Keksinnön mukaisia nukleiinihapporokotteita annetaan edullisesti injektiona, erityisesti lihaksensisäisesti, ihonsisäisesti tai ihonalaisesti, mutta sitä voidaan antaa myös suun kautta.
15
Annettu määrä keksinnön mukaista nukleiinihapporokotetta on riippuvainen antomuodosta ja käytetystä adjutantista. Saman suojaavan immuunivasteen aikaansaamiseksi tarvitaan yleensä suurempi annos lihaksensisäisesti kuin ihonalaisesti. Edul-20 linen määrä on alueella 0,01 ng - 10 mg/annos, yleensä edullisesti alueella 1 ng - 1 mg/annos.
. Keksinnön mukaisella nukleiinihapporokotteella on se olen- ·ι·ι nainen etu, ettei tarvita soluviljelyjärjestelmää sub- • · • ** 25 viraalisten partikkeleiden valmistamiseksi, vaan partik- * · kelit muodostuvat in vivo ja voivat siten suoraan aikaan- • · » • '.· saada immuunivasteen.
• · f * * • · · • · * *
Keksinnön mukaisella nukleiinihapporokotteella on lisäksi * 30 se etu, että ne, verrattuna proteiinipohjäisiin rokottei- : siin, omaavat suuren stabiilisuuden, erityisesti jos • · * * « « · ,···, nukleiinihappo on DNA. Siten on mahdollista varastoida « i » rokotetta pitkiksi ajoiksi ilman suuria jäähdytyskustan- • · * *.* * nuksia, jolloin aktiivisuuden olennaista alenemista ei ole ·*« ϊ,.,ϊ 35 odotettavissa. Nukleiinihappoa erityisesti lyofilisoidussa ; muodossa voidaan varastoida pilaantumatta jopa huoneen • · · lämpötilassa käytännöllisesti katsottuna rajoittamattomaksi * « '11 117974 ajaksi. Lyofilisoidun keksinnön mukaisen nukleiinihappo-rokotteen rekonstituutio on paljon helpommin toteutettavissa kuin lyofilisoidun proteiiniliuoksen rekonstituutio, joka kokemuksen mukaan usein voi osoittautua ongelmal-5 liseksi proteiinin luonteesta johtuen.
Keksinnön mukaisen nukleiinihapporokotteen etuna on edelleen, verrattuna perinteisiin kuollutrokotteisiin, että immunisoiva antigeeni syntetisoituu in vivo ja johtaa 10 tehokkaan solutason immuunivasteen kehittymiseen (Science voi. 258, 19.3.1993, s. 1591-1692, Research News: Naked DNA Points Way to Vaccines).
Edelleen toisen näkökohdan mukaan keksintö koskee 15 nukleiinihapposekvenssiä, erityisesti nukleiinihappo- vektoreita, käsittäen TBE-viruksesta johdettujen proteiinien E ja prM/M koko koodaussekvenssin, lääkeaineena. Toistaiseksi ei tekniikan tasossa ole mainintaa ainoastakaan onnistuneesta nukleiinihappoimmunisoinnista 20 Flaviviruksen DNA:11a. Näiden nukleiinihappojen (nukleiini- happovektoreiden) lääkinnällinen käyttö muodostaa siten . yllättävän uuden käyttömahdollisuuden. Keksinnössä .. ’ vektorilla ymmärretään mitä tahansa nukleiinihappo- • · I ** vehikkeliä, eli erityisesti plasmideja, viruksia tai • * · ϊ ·* 25 transposoneja.
·· * • · * • · · ♦ · « · ·.· · Tähän asti on kuvattu ainoastaan SV40:stä johdettu plasmi- : divektori, joka sisältää TBE-viruksesta johdettujen pro teiinien prM/M ja E proteiinisekvenssin (Allison et ai., 30 Virus-Genes 8 (3), (1994), s. 187-198). Näiden SV40-plas- .···. midien yhteydessä ei kuitenkaan keskusteltu mahdollisuudes- • · • · « • ta aikaansaada immunisointitehoa.
• * · • · · * * • * »*· *...· Keksinnön mukaiset plasmidivektorit eroavat aikaisemmin « 35 kuvatuista plasmidivektoreista erityisesti, koska ne ovat ....: sopivia immunisointiin. Siten keksinnön mukaiset • · plasmidivektorit esiintyvät erityisesti käyttövalmiina 117974 12 liuoksina tai lyofilisaatteina ruiskuissa tai ampulleissa.
Keksinnön mukaisesti plasmidivektoreina toimii tehokkaita promoottoreita, valittuna ryhmästä CMV-, HSV-, RSV-, EBV-, 5 β-aktiini-, Adeno-, MMTV-, hsp- ja hGH-promoottori, jolloin erityisesti CMV-"Immediate Early"-promoottori on osoittautunut tehokkaaksi.
Edelleen toisen näkökohdan mukaan esillä oleva keksintö 10 koskee nukleiinihapon, käsittäen TBE-viruksesta johdettujen proteiinien E ja prM/M koko koodaussekvenssin, käyttämistä rokotteen valmistamiseksi.
Keksintöä valaistaan jäljempänä olevien suoritusesimerkkien 15 avulla viittaamalla kuvioihin:
Kuvio 1 on ilmentämisplasmideissa käytettyjen inserttien kaaviomainen esitys. Kuvio 2 on kuviossa 1 esitettyjen rakenteiden ilmentämiseen käytetyn plasmidin pSVB kaaviomainen esitys. Kuviossa 3a, b ja c on kuviossa 1 esitetyn 20 rakenteen SV-PEwt koko nukleotidi- ja aminohapposekvenssi.
Kuviossa 4 on sekä kuviossa 1 esitettyjen rakenteiden avulla transfektoitujen että TBE-viruksen avulla infektoidun , (COS/TBE) Triton X-100:lla solubilisoitujen solulysaattien • · ♦ · \ immunopresipitaatio. Kuvio 5 esittää käyrää, joka osoittaa • · • '* 25 proteiini E:n läsnäoloa 4-kerros-ELlSA:11a määritettynä • · .* kuviossa 1 olevilla rakenteilla transfektoitujen COS- «· · • *.* solujen viljelyalustassa. Kuviossa 6 on SV-PEwt:llä ja SV- • ·
Jil PEst:llä transfektoitujen COS-solujen viljelyalustasta tehty immunopresipitaatio. Kuviossa 7 on COS-soluviljely-30 alustasta tehty sedimentaatioanalyysikäyrä, jolloin COS- • ,·, solut on transfektoitu SV-PEwt:llä tai SV-PEst:llä tai • · t“t-f infektoitu TBE-viruksella. Sedimentaatiosuunta on vasem- ; • * * malta oikealle. Kuviossa 8 on rSP:n (SV-PEwt) sedimentaa- • · # ·.· * tioanalyysi ilman Triton käsittelyä ja 0,5 %:n Triton X-100 ··· 35 käsittelyn jälkeen. Sedimentaatiosuunta on vasemmalta X : oikealle. Kuviossa 9 on kuva puhdistetun TBE-viruksen ja • *· #*X puhdistettujen rSPrien SDS-PAGE-analyysi s ta; Coomassie- « 13 117974
Blue-värjäys. Kuviossa 10 on vertailu COS-solujen rSP:ien ja stabiilista transfektoidun CHO-solulinjan rSPiien välillä. Kuvio 11 esittää 19 proteiini E-spesifisen monoklonaalisen vasta-aineen reaktiivisuutta 4-kerros-5 ELISA:11a TBE-viruksen, formaliinilla inaktivoidun TBE-viruksen, rSP:n ja rE*:n kanssa. Kuvio 12 esittää TBE-viruksen ja rSP:n reaktiivisuuden 4-kerros-ELISA:11a monoklonaalisten vasta-aineiden B3, i2, IC3 ja C6 kanssa ilman käsittelyä (pH 8,0) ja käsittelyn jälkeen pH-arvossa 10 6,0. Kuvio 13 esittää pE*:n reaktiivisuuden 4-kerros- ELISA :11a monoklonaalisten vasta-aineiden B3, i2, IC3 ja C6 kanssa ilman käsittelyä (pH 8,0) ja käsittelyn jälkeen pH-arvossa 6,0.
15 Keksintöä kuvataan tarkemmin seuraavilla esimerkeillä.
1. Partikkeleiden valmistus
Valmistettiin neljä ilmentämisplasmidia, jotka sisältävät 20 joko proteiini E:n tai proteiini E:n membraaniankkurivapaan muodon pelkästään tai yhdessä prM:n kanssa (kuvio 1).
. Esimerkin näiden plasmidien valmistuksesta on kuvannut
Allison et ai., Virus Genes 8 (3) (1994) s. 187-198.
S···· 25 • * • ♦ ·* Siinä kuvattu lähtöplasmidi pSV8 on esitetty kuviossa 2.
·· · • · · * · • * *.·· Ilmentämiskloonien konstruoimiseksi käytettiin vektorina pSV46. Tämä vektori on SV40:een perustuvan eukaryoottisen 30 ilmentämisvektorin pSV0:n (Clontech) johdannainen, josta on : /. poistettu β-galaktosidaasigeeniä sisältävä insertti .·♦·, (MacGregor G. R. ja Caskey C. T., Nucleic Acids Res 17, • ♦ · 2365, 1989) pilkkomalla restriktioentsyymillä Notl. Osa ·«· *.* * polylinkkeristä, joka sijaitsee translaation lopetuskohdas- ·** 35 ta alavirtaan, poistettiin myös restriktioentsyymeillä Xbal .·. : ja Hindlll, Klenowin täydennyksellä ja ligatoitiin • · · uudelleen.
• * 1 1 7974 14 Tähän vektoriin sisällytettiin PCR-tuotteita, jotka saatiin seuraavalla tavalla:
Synteettisiä oligonukleotidialukkeita käytettiin cDNArn 5 monistamiseen, joka cDNA vastaa joko TBE-viruksen prM+E-aluetta tai ainoastaan E-aluetta. Mandi et ai. (Mandi C.
W., Heinz F. X. ja Kunz C., Virology 166, 197-205, 1988) on tutkinut käytettyjä nukleotidikoordinaatteja, ja ne sisältävät TBE-genomin 20 ensimmäistä nukleotidiä (Mandi C. W., 10 Heinz F. X-, Stockl E. ja Kunz C., Virology 173). 5'-Alukkeet prM+E- ja ainoastaan-E-rakenteille olivat 27-meerejä joiden sekvenssit ovat AAGCGGCCGCCATGGTTGGCTTGCAAA ja AAGCGGCCGCCATGGTTACCGTTGTGT. Kummankin sekvenssin 11 ensimmäistä nukleotidiä ovat keinotekoisia ja sisältävät 15 restriktioentsyymin NotI tunnistuskohdan (GCGGCCGC) ja sen jälkeen seuraa 16 nukleotidiä pitkä sekvenssi, joka vastaa joko nukleotidejä 388-403 (SV-PE-ketju) tai 883-898 (SV-E-ketju). Luonnossa esiintyvää ATG-kodonia käytettiin molemmissa tapauksissa aloituskodonina sijoitettuna vastaavaan 20 geeniin nähden ylävirtaan, ja aluketta muotoiltiin siten, että ATG on sijoitettu sopivaan ympäristöön (GCCGCCATGG) tehokkaan translaatioinitiaation kannalta COS-soluissa . (Kozak M., Cell 44, 283-292, 1986; Kozak M., J Mol Biol * ·«· r r r r • · ,, 196, 947-950, 1987). Molemmissa rakenteissa käytettiin * ·
\ 25 samaa 28 nukleotidiä pitkää oligonukleotidiä (ATGCGGCCGC
'1 TAGTCATACC ATTCTGAG) 3'-alukkeena. Tämä aluke oli 3'- ; päästään komplementaarinen nukleotideille 2535-2550 ja ; sisälsi 5'-päässään Notl-kohdan ja TAG-lopetuskodonin • * · !t: ! komplementin (CTA) samassa lukukehyksessä.
30 t PCR-monistuminen suoritettiin olennaisesti standardiolo- ·«· · suhteissa Cetus-protokollan mukaisesti (Saiki R. K., f · ·
Gelfand D. H., Stoffel S., Scharf S. J., Higuchi R., Horn V * G. T., Mullis K. B. ja Erlich H. A., Science 239, 487-491, • · * 35 1988). Reaktioseokset sisälsivät 50 mM KC1, 10 mM Tris-HCl, .*.J pH 8,3, 1,5 mM MgCl2, joskus 200 μΜ dNTP, 10 ng jokaista aluketta, 10 μΐ cDNA-matriisin 1000-kertaista laimennosta • · 117974 15 ja 3 E AmpliTaq-polymeraasia (Perkin Elmer Cetus) kokonaistilavuudessa 100 μΐ. Näytteet peitettiin 100 pl:lla parafiiniöljyä Perkin Elmerin termisessä kierrätyslaitteessa.
5 Näytteet pidettiin 6,5 min 94 °C:ssa, sitten jäähdytettiin liittämislämpötilaan 40 °C ennen kuin Taq-polymeraasia lisättiin. Kaikenkaikkiaan suoritettiin 35 monistussykliä.
Jokainen sykli koostui 1,5 minuutista 94 °C:ssa, 3 minuutista 40 °C:ssa ja 7 minuutista 68 °C:ssa. Näytteet puhdis-10 tettiin uuttamalla fenolilla ja kloroformilla, seostamalla etanolilla ja uudelleenliuottamalla steriiliin kahteen kertaan tislattuun veteen. PCR-tuotteiden laatu ja määrä selvitettiin agaroosigeelielektroforeesilla ja näytteet säilytettiin -20 °C:ssa kunnes niitä käytettiin seuraavassa 15 kloonausvaiheessa.
Polymeraasiketjureaktiota käytettiin cDNA-plasmidikloonien minipankin muodostamiseksi, jotka kloonit sisältävät in-serttejä, jotka vastaavat TBE-virusgenomin joko prM+E-20 aluetta (SV-PE-ketju), nukleotidit 388-2550, tai E-aluetta (SV-E-ketju), nukleotidit 883-2550 (Kuvio 1).
Normaalisti TBE-viruksen rakenneproteiineja tuotetaan suur- • m ,, ten polyproteiiniesiasteiden kotranslaation kautta; nyt • « * #* ' . 25 tuotiin kuitenkin translaation aloitus- ja lopetuskohdat *' PCR-tuotteen päihin sisällyttämällä näitä kohtia oligo- II» ' .* nukleotidialukkeisiin. Jokaiseen rakenteeseen lisättiin • * :,! i luonnollinen ATG-kodoni, joka sijoitettiin sopivaan «it V I ympäristöön, jotta se toimisi initiointikodonina, sisäiseen ' 30 signaalisekvenssiin nähden ylävirtaan, luonnollisen proses- ·’· soinnin mahdollistamiseksi isännän signalaasin avulla ja * · · f oikean erittymistien aikaansaamiseksi. Vastaavalla tavalla f · sijoitettiin TAG-lopetuskodoni jokaiseen rakenteeseen '·’ ’ signalaasi-pilkkomiskohtaan nähden alavirtaan, joka pilkko- • « * s,..· 35 miskohta muodostaa proteiini E:n karboksipään. Päihin * .\4| sisällytettiin myös restriktioentsyymin NotI tunnistus- « « kohdat PCR-tuotteiden seuraavaksi suoritettavan kloonauksen • f 117974 16 helpottamiseksi.
PCR-DNA:t katkaistiin NotI;llä ja ligatoitiin plasmidi-vektorin pSV46 Notl-kloonauskohtaan, mikä mahdollisti sen, 5 että oikein insertoidut geenit ilmentyivät aikaisen SV40-promoottorin ohjauksen alaisena (MacGregor G.R. ja Caskey C. T., Nucleic Acids Res 17, 2365, 1989). Vektori tarjosi myös käyttöön polyadenylointisignaalin tehokasta ilmentämistä varten ja SV40-replikointilähteen rekombinantti-10 plasmidien replikaation mahdollistamiseksi transfektoi- duissa COS-soluissa, jotka konstitutiivisesti ilmentävät suuren SV40-T-antigeenin (Gluzman Y., Cell 23, 175-182, 1981).
15 Ligatointiseosta käytettiin E. colin HB 101 transformaatioon ja yksittäisiä ampicilliiniresistenttejä pesäkkeitä eristettiin, jotka vastaavat yksittäisiä klooneja. Insert-tien orientoituminen jokaisessa plasmidissa määritettiin pilkkomalla restriktioentsyymeillä ja agaroosigeelielektro-20 foreesilla. Oikein orientoutuneita inserttejä sisältävät kloonit säilytettiin lisäanalysointia varten.
,,,j Oikein orientoutuneita inserttejä sisältävät plasmidit « i .# identifioitiin restriktioanalyysin avulla ja puhdistettiin • ·% , 25 CsCl-gradienttisentrifugoinnin avulla.
f ( * « « » • * · ! ·* Jokaisesta plasmidirakenteesta käytettiin yksittäisestä * i : preparaatista puhdistettua kaksisäikeistä plasmidi-DNA:ta i «i ί,ϊ! DNA-sekvenssimääritystä varten. Sekvensointireaktiot suori- 30 tettiin Perkin-Elmerin termisessä kierrätyslaitteessa käyt- « .*« tämällä TBE-spesifisiä alukkeita, ArnpliTaq-polymeraasia ·« · , j*. (Perkin Elmer Cetus) ja fluoresoivalla väriaineella merkit- i i * • tyjä dideoksiterminaattoreita valmistajan ohjeiden mukai- i * * " · V ’ sesti (Applied Biosystems). Sekvensointireaktion tuotteet ι«· 35 analysoitiin Applied Biosystemsin automaattisella DNA- 9 ,·. : sekvensointilaitteella 373A.
t ·ι ··*#« } .
117974 17 PCR:llä tuotettujen mutaatioiden analysointi
Valittiin 13 yksittäistä E. coli-kloonia, jotka sisältävät SV-PE-sarjan plasmideja, ja 9, jotka sisältävät SV-E-sarjan 5 plasmideja, kloonattujen inserttien tarkan analyysin suorittamiseksi ja Taq-polymeraasilla tapahtuvan mutatoin-nin tehokkuuden arvioimiseksi. Plasmidi-DNA jokaisesta kloonista puhdistettiin ja analysoitiin kloonattujen in-serttien molemmat säikeet täydellisellä sekvensoinnilla.
10 Sitten verrattiin cDNA-sekvenssejä vastaaviin emokantana toimivan villityypin TBE-viruskannan Neudorfl'n RNA-sekvensseihin (Mandi C. W., Heinz F. X. ja Kunz C.,
Virology 166, 197-205, 1988).
15 Jokaisen plasmidikloonin nukleotidisekvenssissä oli odote tusti useita eroja verrattuna villityypin TBE-virussekvens-siin. Nämä muutokset olivat muutamin poikkeuksin (ks. jäljempänä) yleensä yksittaismutaatioita, joita ilmeisesti muodostui PCR-monistuksen aikana ja jotka oli löydettävissä 20 ainoastaan yksittäisissä klooneissa.
• * • · • · • ·· .
• · • · « · • # * • ♦ ♦ · • « • # ·♦·.·.· ··· ··* · • ♦« • · * • * · • * ♦ ♦ * * · · ··· * • · · • · * • · · ♦ * · · *♦··-.· • * · • · · • · * · • · * • · . t • · • * · • ·» ··· ·*··· 117974 18
Taulukko 1. Yhteenveto PCR:llä tuotetuista mutaatioista
Nukleotidi- Aminohappomuutokset13 Klooni muutokset3 prM E
5
SV-PE
01 945 G->A , 1122 G->C Gin 50->His
1395 C->T
10 2027 T->C Vai 352->Ala
2480 A · >GC
02 551 T->A Vai 24->Glu
1080 G ->A 1153 T->C
15 1168 T >C Ser 66->Pro 1690 A->G Arg 240->Gly 2458 G->del Ala 495->lukukehyksen 03 952 T->C Cysl58->Arg siirtymä 976 C->T Arg 2->Cys 20 1163 A->G Lys 64->Arg 1679 A->G Asn 236->Ser 1889 T->A Met 306->Lys
04d 1434 C->T
2275 A->T Lys 435->lopetus
25 2364 G->A
05c 701 T >C Leu 74->Pro
1488 C->A 1492 T >C
1893 T->A Cys 307->lopetus 30 06 782 T->C Leul01->Pro 865 A->G Lysl29->Glu
1002 C->T
. 1972 G->A Gly 334->Arg • *· 07c 1327 G->del Ala 119->luku.siir.
:*. 35 2248 G ->A Ala 426->Thr < : ** 08 701 T->A Leu 74->Gln 2092 A->G Met 374->Val
2124 T->C
ί V 0 9 4 52 T->Cc
t .·. 40 960 A- >T
1746 A->G
2086 A->G Ile 372->Val
2142 T >C
2290 G->A Vai 440->Ile
I .*. 45 2361 A- >G
:·*·/· SV-PE
10c 1625 A->G Asp 218->Gly
2475 T >C
1 ϊ · ϋ 50 12c 1203 G - >A Met 77->Ile ·...* 13c 1366 T->C Tyr 132->His 1381 A->G Ile 137->Val 1728 G- >A Met 252 · >IJ e
2134 C_>T
• t 19 5 117974
Nukleotidi- Aminohappomuutoksetb Klooni muutokset3 prM E
SV-E
01d 1239 C->T
02 1093 A->T Met 41->leu
2301 C->T
10 03 1321 G->A Vai 117->Ile 1688 A->G Glu 239->Gly 1717 G->A Ala 249->Thr 2053 A->G Asn 361->Asp 2092 A->G Met 374->Val
15 04 2073 T->C
2438 C->T Ala 489->Val 05 938 T->C (Leul53->Pro)£ 973 T->C Ser l->Pro 2401 T->G Ser 477->Ala
20 06 891 C->T
1151 G->A . Cys 6 0 ->Tyr 1364 T->C Vai 131->Ala 1567 A->G Ile 199->Val 2045 T ->C Ile 358->Thr
25 07 1257 T->C
1694 T->C Leu 241->Pro
1794 A->G
2159 G->T Gly 396->Val
08 1806 A->G
30 2205 A->G
09 2491 A->delc i·1: a Nukleotidikoordinaatit koskien koko TBE-genomia
.. 35 b Aminohappokoordinaatit koskien prM tai E
: ’·· c Aminohappomuuutokset NS1- tai C-geenissä V. d SV-PE04 uudelleennimitetty "SV-PEst" :ksi ja SV-E01 "SV- ·1 Ewt" :ksi j e Muita mutaatioita kuin PCR:llä aikaansaatuja ei ole \ \m 40 esitetty (vrt. teksti) : f Tässä rakenteessa oli vain prM:n C-terminaalinen osa läsnä * 1 1 . ^ 45 !.i ί Kuten taulukossa 1 on esitetty 22 sekvensoidussa insertissä • · · V : (yhteensä 43549 emäsparia) oli 71 yksittäistä nukleotidi- » muutosta, joita voitiin lukea Taq-polymeraasin virheiksi.
t 1 · f1.1t Näistä muutoksista 42 (59 %) johti substituutioihin ennus- • · *11 50 tetussa aminohapposekvenssissä ja 3 johti deleetioihin, • · jotka aiheuttivat lukukehyksen siirtymisen (taulukko 2) .
· 117974 20
Taulukko 2. PCR-mutaatioiden yleisyys
Esiintyminen* Yleisyys
Emäsparin muutokset kpl(%) (per emäspari) 5 G/C->A/T 20 (28 %) 4,59 x 10-4 G/C->T/A 2 (2,8 %) 4,59 x 10'5 G/C->C/G 1 (1,4 %) 2,30 x 10'5 A/T->G/C 37 (52 %) 8,50 x 10'4 10 A/T->C/G 1 (1,4 %) 2,30 x 10'5 A/T->T/A 7 (9,9 %) 1,61 x 10'4 G/C deleetio 2 (2,8 %) 4,59 x 10’5 A/T deleetio 1(1,4%) 2,30 x 10'5
Siirtymiä 57 (80 %) 1,31 x 10"3 15 Transversioita 11 (15 %) 2,53 x 10‘4
Kaikki mutaatiot 71 (100 %) 1,63 x 10‘3
Aminohapposubstituut. 42 (59 %) 9,64 x 10-4
Hiljaisia mutaatioita 24 (34 %) 5,51 x 10'4
Lukukehyksen siirtymiä 3 (4,2 %) 6,89 x 10"5 20 Lopetuskodoneja 2 (2,8 %) 4,59 x 10-5 *43549 emäsparia sekvensoitiin 25 Mutaatioiden jakauma oli kääntynyt voimakkaasti A/T->G/C-ja G/C->A/T-siirtymämutaatioiden eduksi, kuten jo aikaisemmin on todettu (Dunning A. M., Talmudd P. ja Humphries S. E., Nucleic Acids Res 16, 10393, 1988; Chen J., Sahota A., Stambrook P. J. ja Tischfield J. A., Mutat Res 249, :*4i 30 169-176, 1991; Cadwell R. C. ja Joyce G. F., PCR Methods • · • ’·· Applic 2, 28-33, 1992). Kokonaismutaatioiden yleisyys oli 1,63 x 10'3 per emäspari 35-syklisessä monistuksessa (4,7 x ·***: 10'5 per emäspari ja sykli), mikä vastaa Taq-polymeraasin • · I virheiden yleisyydestä julkistettuja arvoja (15,32). Keski- • · · · 35 määräinen aminohapposubstituutiomäärä oli 0,46 per geeni » * t prM:lle (164 aminohappoa pitkä) ja 1,59 E:lle (496 amino- , . happoa pitkä).
* · · • « « • « · *·[ Hiljainen mutaatio nukleotidin 930 kohdalla esiintyi 40 kaikissa klooneissa ja on oletettu, että se on muodostunut t”‘; luonnollisena mutaationa viruskasvatuksen aikana. Lisäksi • * · . todettiin, että SV-PE-sarjan viidessä kloonissa, SV-PE05, • · · ** *· SV-PE07, SV-PE11, SV-PE12 ja SV-PE13, oli seitsemän yhteistä identtistä mutaatiota nukleotideissä 849, 1285, 117974 21 1346, 1404, 1909, 2247 ja 2255. Kloonissa SV-PE10 oli kolme näistä mutaatioista (1909, 2247 ja 2255), mutta muissa SV-PE-klooneissa ei ollut mutaatioita näissä kohdissa eikä yhdessäkään SV-E-kloonissa. Eräs näistä muutoksista, 5 nukleotidin deleetio kohdassa 1346, aiheuttaa lukukehyksen siirtymisen E-geenin kodonissa 125, ja on siten odotettavissa, että tästä muodostunut E-proteiini ei ole toimiva. Koska klooni, jossa on eräs näistä seitsemästä mutaatiosta, saatiin riippumatta siitä, mistä erillisistä cDNA- ja PCR-10 preparaateista se valmistettiin (ei esitetty tuloksia), vaikuttaa siltä, että nämä variantit esiintyivät jo virus-RNA-populaatiossa ennen monistumista. Näitä erikoisia mutaatioita ei siten ole sisällytetty PCR:llä saatujen mutaatioiden analyyseihin.
15
Rakenteita, jotka koodaavat villityypin ja deletoituja E-proteiineja
Yksittäisiä aminohappomuutoksia koodaavien kloonien lisäksi 20 olimme myös kiinnostuneita prM + E- ja ainoastaan-E-raken- teiden valmistuksesta, jotka rakenteet koodaavat villi- tyypin ja deletoituja proteiineja. Koska kuitenkin kaikki ···· PCRrllä saaduissa SV-PE-sarjan klooneissa oli mutaatioita, !*. jotka johtaisivat aminohappomuutoksiin, käytettiin suoraa V, 25 subkloonausta villityyppi-rakenteen valmistamiseksi, joka ..^t rakenne kodaa modifioimattomia prM- ja E-proteiineja sekä * * * * I ainoastaan-E-rakenteen deletoitua muotoa.
f · · • * · • « · · • ·· • · · ** * Plasmidin SV-PE04 DNA-sekvenssissä oli kahden hiljaisen 30 mutaation lisäksi A/T-substituutio nukleotidissä 2275, • · : jolloin AAC-kodoni, joka vastaa proteiini E:n lysiiniä 435, * · · :: · muuttui TAG-lopetuskodoniksi (taulukko 1). On siten ennus- tettu, että SV-PE04 koodaa villityyppi-prM-proteiinia ja * * * deletoitua E-proteiinia, josta karboksipään 61 aminohappo- I ( "* 35 jäännöstä puuttuu, joka puuttuva osa sisältää oletetun • · membraaniin kiinnittyvän alueen (Mandi C. W., Gulrakhoo F., *!*’! Holzmann H., Heinz F. X. ja Kunz C., J Virol 63, 564-571, 117974 22 1989), Osoittautui, että plasmidissa SV-E01, josta suurin osa prM-geenistä puuttuu, on vain hiljainen mutaatio E-geenissä, jolloin se koodaa villityyppi-E-proteiinia.
5 Villityypin aminohapposekvenssin koko pituuden käsittävän prM + E-rakenteen ja lopetuskodonin nukleotidikohdassa 2275 omaavan, ilman prM:ää olevan ainoastaan-E-rakenteen luomiseksi siirrettiin restriktiofragmentteja SV-PE04:stä ja SV-E01:stä (tästä lähtien nimetty SV-PEst:ksi ja SV-Ewt:ksi).
10 Tätä tarkoitusta varten käytettiin kahta restriktio- entsyymin CfrlOI katkaisukohtaa, toinen nukleotidien 960 ja 961 välissä, lähellä prM- ja E-geenien rajaa, ja toinen vektorin ampicilliiniresistenssigeenissä. Toinen aikaansaaduista plasmidirakenteista, SV-PEwt, sisältää villityyp-15 pi-prM-geenin SV-PEst:stä ja villityyppi-E-geenin SV-Ewt:stä, kun toinen, SV-Est, josta puuttuu prM-geeni, sisältää lopetuskodonin sisältävän E-geenin SV-PEst:stä.
Nämä muutokset vahvistettiin sekvensoimalla molempien plasmidien insertit. Näiden rakenteiden avulla saatiin 20 neljä ilmentämisplasmidia, joiden avulla voitiin verrata ilmennettyjen E-proteiinien muokkaamista ja rakenteita, joka vertailuproteiini on saatu villityyppi-rakenteesta :*·; (SV-PEwt) ja vertailun kohteena olevat proteiinit, ovat !*·,. proteiineja, joista puuttuu prM (SV-Ewt), E-ankkurialue *.·, 25 (SV-PEst) tai molemmat (SV-Est).
·· · «·* * · I PEwt-insertin koko sekvenssi on esitetty kuviossa 3a, b ja t * .
“* * c.
• ·* v# m m m l 0 Λ 9 30 COS-soluja transfektoitiin sopivilla plasmideilla ja • · i«: ί rekombinanttiproteiinien ilmentyminen analysoitiin #*♦ V * seuraavalla tavalla: ·«· • « · DNA-transf ektio ' j : ----- :* 35 ,
COS-l-solut (Gluzman Y., Cell 23, 175-182, 1981) pidettiin ’·"· COS-alustassa, joka koostuu alustasta Dulbecco's MEM
117974 23 (Gibco-BRL) täydennettynä 10 %:lla fetaalista naudan-seerumia, penisilliinillä (100 E/ml) ja streptomysiinillä (100 pg/ml) 37 °C:ssa ja 5 %:ssa C02.
5 Kloonattuja TBE-geenejä sisältävät plasmidit tuotiin C0S-1-soluihin liposomivälitteisellä transfektiolla käyttämällä modifikaatiota Feigner et ai:n menetelmästä (Feigner P. L., Gadek T. R., Holm M., Roman R., Chan H. VJ., VJenz M., Northrop J. P., Ringold G. M. ja Danielsen M., Proc Natl 10 Acad Sei USA 84, 7413-7417, 1987) BioRad Gene Pulser-
laitteen avulla. Lipofectin-reagenssi (Gibco-BRL) laimennettiin pitoisuuteen 20 pg/ml Opti-MEM-X-puutteiseen seerumialustaan (Gibco-BRL) ja sekoitettiin vastaavaan tilavuuteen OptiMEM-I:tä, joka sisältää 8 pg/ml kyseessä 15 olevaa plasmidi-DNA:ta. Transfektointiin käytettiin 5 pg Lipofektiniä ja 2 pg plasmidi-DNA:ta. Seoksen annettiin seistä 15 min huoneenlämmössä DNA-Lipofectin-kompleksien muodostamiseksi ja 0,5 ml tätä seosta lisättiin solu-viljelylevyn (Nunc) jokaiseen 24 syvennykseen, joissa oli 20 soluja, jotka oli pesty kaksi kertaa 1 ml:11a OptiMEM
kasvualustan seerumijäänteiden poistamiseksi. Solut in-kuboitiin DNA-Lipofectin-seoksen kanssa 5 h 37 °C:ssa, 5 f*: %:ssa C02, jonka jälkeen lisättiin 1 ml täydellistä COS- ί\, alustaa ja inkubointia jatkettiin yön yli. 24 h trans- « 25 fektion jälkeen alusta poistettiin ja korvattiin uudella * •V, COS-alustalla, ja inkubaatiota jatkettiin n. 46 h trans- * · I *.t fektion jälkeen, jolloin solut joko preparoitiin immuno- tl· "*.* fluoresenssianalyysia varten tai liuotettiin intrasellu- • J · laaristen antigeenien analysoimiseksi ELISA:11a.
30 • · :.t ϊ Menetelmä COS-solujen infektoimiseksi TBE-viruksella ·· · · immunofluoresenssin vertailunäytteen tekemiseksi suori- tettiin olennaisesti samalla tavalla kuin transfektointi, · · ···. kuitenkin sillä erolla, että plasmidi-DNA:n ja Lipofectinin 1 · 35 sijasta käytettiin TBE-virusta hiiri-imettäväisen aivo- • · *.*·: suspension muodossa, joka oli laimennettu 100 kertaa Opti- MEM-l-alustaan.
117974 24
Ilmennettyjen proteiinien analysointi a. Solulysaattien immunopresipitaatio 5 Transfektoidut solut merkittiin 35S-kysteiinillä, solu- bilisoitiin Triton X-100:lla ja tehtiin immunopresipitaatio polyklonaalisen kaniseerumin kanssa, joka oli spesifinen TBE-viruksen proteiineille E ja prM. Kuten kuviosta 4 nähdään, rakenteiden SV-PEwt ja SV-Ewt ilmentäminen johti 10 autenttisen kokoisen proteiinin E syntetisointiin. SV-PEstistä ja SV-Est:stä syntetisoidut proteiinit olivat, kuten odotettavissa oli, hieman pienempiä kuin villityyppi-E-proteiini johtuen niiden lyhennetystä C-terminaalista.
15 b. Rekomblnanttlproteiinin erityksen analysoiminen solujen kasvatusalustasta
Proteiini Ein läsnäolo transfektoitujen solujen kasvatus-alustasta analysoitiin kvantitatiivisesti päivinä 0-4 20 transfektion jälkeen käyttämällä neljäkerroksista ELISA:a, kuten Heinz et ai., J. Biol. Stand. (1986), 14: 133-141 on kuvannut. Kuviossa 5 annetut tulokset osoittavat, että vain ;·*: ne rakenteet, jotka myös ilmentävät prM-proteiinia, johti- ί*·ι# vat proteiini E:n erittymiseen. Kasvualustan immunopresi- V, 25 pitaatio (kuvio 6) vahvisti sen, että eristetyt proteiinit olivat samankokoisia vastaavien solunsisäisten proteiinien • « I I kanssa (vrt. kuvio 4).
• · · t · « t« · · • * · • * · '·' Rekombinanttiproteiinien erittyminen on valtavaksi hyödyksi 30 tuotantoa ajatellen, koska silloin voidaan välttää solujen • · : rikkominen ja kontaminoivan solumateriaalin poistaminen * « · · halutun proteiinin saamiseksi. Sopivissa olosuhteissa tämä ,··,·, mahdollistaa myös rekombinanttiproteiinin jatkuvan saannin • · · soluja rikkomatta.
*:·' 35 ♦ · ♦ f »» • · ···♦· « · 117974 25 c. Eristyneiden rekombinanttiproteiinien karakterisointi
Kuviossa 5 esitetyt kasvualustat sakkaroosi-tiheys- gradientti-vyöhykesentrifugoitiin käyttämällä 5-30 % 5 (paino/paino) sakkaroosigradienttia ja Beckmanin SW-40- roottoria. Sentrifugointi suoritettiin 38000 U/min ja 4
°C:ssa 100 min. Gradientit fraktioitiin ja proteiini E
määritettiin kvantitatiivisesti jokaisesta fraktiosta neljäkerroksisella ELISArlla (ks. Heinz et ai., J. Biol.
10 Stand. (1986) 14: 133-141). Viruksella infektoitujen solujen kasvualustaa käytettiin kontrollina, joka antoi kaksi proteiini E-pitoista piikkiä (kuvio 7), joista toinen vastaa koko virusta ja toinen vastaa nk. ei-infektoivaa "hitaasti sedimentoivaa hemagglutiniinia" ("slowly- 15 sedimenting hemagglutinin" (SHA)) (ks. Russel et ai.
(1980), Chemical and antigenic structure of Flaviviruses.
In: Schlesinger, R. W. (ed.) The Togaviruses, 503-529,
Academic Press). SV-PEwt:llä transfektoitujen solujen kasvatusalusta sisälsi E:n partikulaarisen muodon, jonka 20 sedimentaationopeus vastaa viraalisen SHA:n nopeutta, kun taas C-terminaalista lyhennetty proteiini E, joka oli saatu SV-PEst:stä, ei muodostanut stabiilia partikkelia ja jäi ί**ϊ gradientin yläpuolelle.
· \ ♦· V. 25 SV-PEwt:stä saatua partikulaarista muotoa kutsuttiin !·,*, "rekombinanttiseksi subviraaliksi partikkeliksi" (rSP) ja « i SV-PEst:stä saatua liukoista muotoa "rekombinantti-E*:ksi" 'll* (rE*).
• · » · * 30 Käsittelemällä rSP:tä 0,5 %:lla Triton X-100 partikkelit * · 9 * ♦ UI : dissosioituivat, kuten käy ilmi kuvion 8 sedimentaatio- * · V · analyysista, mikä viittaa lipidimembraanin läsnäoloon.
♦ • « * • · t • « · • # ·*·, rSP:n ia rE :n preparointi :· 35 * · V*: a. rSPtn puhdistus • · · « · • · 117974 26 SV-PEwt:llä transfektoitujen COS-solujen kasvualusta selkeytettiin sentrifugoimalla 30 min 10000 U/min 4 °C:ssa Sorvaliin korkeanopeussentrifugilla ja partikkelit saatiin sitten sentrifugoimalla 120 min 44000 U/min 4 °C:ssa, 5 jolloin käytettiin Beckmanin Ti45-roottoria. rSP-pitoinen pelletti-fraktio resuspendoitiin TAN-puskuriin, pH 8,0 ja vietiin 5-20 % sakkaroosigradienttiin, joka oli tehty samaan puskuriin. Sentrifugoimisen jälkeen Beckmanin SW40-roottorissa (90 min, 38000 U/min ja 4 °C) näytteet frak-10 tioitiin, ja piikin muodostavat fraktiot identifioitiin testaamalla HA-aktiivisuus (Clarke ja Casals, 1958, Aver.
J. Trop. Med. Hyg. 7: 561-573). Vyöhykegradientista saadut piikki-fraktiot puhdistettiin edelleen tasapaino-sentri-fugoimalla (35000 U/min, 4 °C, yön yli), ja fraktiot 15 identifioitiin taas HA:n avulla. Proteiini E:n kokonaismäärä määritettiin kvantitatiivisesti 4-kerroksisella ELISA:11a ja puhtaus määritettiin SDS-PAGE:n avulla käyttämällä Coomassie-Blue-värjäystä (kuvio 9).
20 b. rE*:n preparointi SV-PEst:llä transfektoitujen COS-solujen seerumivapaita ;·»· kasvatusalustoja selkeytettiin kuten yllä on kuvattu ja V. konsentroitiin n. 15-kertaiseksi ultrasuodattamalla.
25 * .«β·, Kromosomaalisesti integroitua prM- la E-aeeniä sisältävien • · * * solulinioien valmistus $ * t · *»» ♦ ·
Stabiilista transfektoitujen rSP:itä tuottavien solujen 30 valmistamiseksi käytettiin dihydrofolaattireduktaasi ς (DHFR)-selektiojärjestelmää (Current Protocols in Molecular vt· V · Biology, John Wiley & Sons, Inc.) sekä jokaista rakennetta, « • *i*j joka sisältää proteiinien prM ja E koko geenit (kuvio 1) ja joka johtaa rSP:iden syntetisointiin ja erittymiseen. DHFR-
»M
/ , 35 geenin siirto tapahtui plasmidin pSV2-dhfr (Subramani et i · · *’ ** ai., Mol. Cell. Biol. 1, 854-864, 1981) avulla, prM- ja E- C » 4 * * geenien siirto tapahtui plasmidin CMV-PEwt avulla, joka oli 27 ' 117974 valmistettu uudelleenkloonaamalla plasmidista SV-PEwt saatu insertti plasmidissa pCMVB (Clontech).
DHFR-puutteellista hamsterisolulinjaa CH0-DG44 (Som. Cell.
5 Mol. Get. 12, 555-666, 1986) kasvatettiin HAM:n Fl2-alus-tassa, johon oli lisätty 10 % fetaalista vasikanseerumia (FVS) ja transfektoitiin pCMV-PEwt:llä ja pSV2-dhfr:llä suhteessa 20:1 elektroporaatiolla käyttämällä BioRad Gene Pulser-laitetta. Sen jälkeen transfektoidut solut kasvatet-10 tiin edelleen 2 päivää HAM:n Fl2-alustassa + 10 % FVS, trypsinisoitiin, laimennettiin paljon ja siirrettiin selektioalustaan (ΜΕΜ-α ilman ribo- ja deoksiribonukleo-tidejä + 10 % dialysoitua FVS) Petrimaljoihin yksittäisten DHFR ja prM+E ilmentävien solukloonien eristämiseksi. Noin 15 10 päivän jälkeen siirrettiin mikroskoopissa näkyviä yksit täisiä solupesäkkeitä pieniin soluviljelyastioihin ja kasvatettiin edelleen. Ne solukloonit, jotka tuottavat FSME-spesifistä antigeeniä, identifioitiin analysoimalla solukasvatusalustaa ELISA:11a.
20
Erästä näistä soluklooneista (CHO-37) käytettiin tuotta-miensa rSP:ien eristämiseen ja karakterisointiin. Sen lisäksi solut kasvatettiin yllä mainitussa selektio- • · .. alustassa ja rSP:t puhdistettiin siitä samalla tavalla kuin • * • · · . 25 COS-soluista eristettyjen rSP:ien osalta on kuvattu.
* · ^ · Sakkaroosi-tiheysgradienttisentrifugoinnin tulos on • · * ϊ ·* esitetty kuviossa 10, jossa on verrattu COS-soluista J saatuja rSP:itä stabiilisti transfektoidusta solulinjasta • · V * CHO-37 saatuihin rSP:hin. Käytetyt sentrifugointiolosuhteet 30 olivat seuraavat: 20-50 % sakkaroosi, Beckman TI-40- • ;*: roottori, 35000 UpM yli yön. Sentrifugoinnin jälkeen • · * * fraktioitiin gradientit ja yksittäiset fraktiot analysoi-4*. tiin hemagglutinaatiokokeella ja ELISA: 11a FSME-virus- • » t *-* * spesifisellä antigeenillä. Kuten kuviosta ilmenee, • · *.·.* 35 preparaattien sedimentaatioreaktiot eivät spesifisen tiheyden eivätkä spesifisen hemagglutinaatioaktiivisuuden • · ..··· suhteen eronneet toisistaan.
1 17974 28 2. Karakterisointi verrattuna natiiviin proteiinirakenteeseen Tällä tavalla valmistetut preparaatit analysoitiin 5 seuraavalla tavalla: a. antigeenirakenteen analyysi käyttämällä monoklonaalisia vasta-aineita, b. kyky happoindusoituihin konformaatiomuutoksiin 10 c. hemagglutinaatioaktiivisuus a. Antigeenirakenne
Formaliinilla inaktivoidun kokoviruksen antigeenirakennetta 15 verrattiin natiivin infektoivan viruksen antigeenirakenteeseen käyttämällä 19 spesifistä vasta-ainetta proteiini E:tä vastaan (Mandi et el. 1989, J. Virol. 63: 564-571; omat kokeet). Jokaisen yksittäisen monoklonaalisen vasta-aineen reaktiivisuus analysoitiin yllä olevien preparaattien 20 avulla 4-kerroksisen ELISA:n avulla kuten Heinz et ai. on kuvannut J. Biol. Stand. (1986), 14: 133-141. Tällöin käytettiin kaikista antigeenipreparaateista proteiini E:n • · .. suhteen ennestään määritettyä vakiopitoisuutta 1 pg/ml ja • * *# ' käytettin sellaista vasta-aineen laimennosta, jossa on • · · : ·* 25 jokaista monoklonaalista vasta-ainetta sen verran, että • * * I I · : saadaan natiivin infektoivan viruksen kanssa ekstinktio- * · ;.* · arvo, joka on alueella 0,5-1,6.
• · · • · · • · ·
Kuten kuviosta 11 käy ilmi, monoklonaalisten vasta-aineiden ·*·,. 30 reaktiomallit rSP:n ja infektoivan viruksen kanssa ovat käytännöllisesti katsoen identtiset, joten on oletettavaa, • * · että proteiini E esiintyy samassa natiivissa muodossa * * * : ·' rSP:issä kuin infektoivassa viruksessa.
* · · t * • · • » · ·’·*; 35 Formaliini-inaktivointi vaikuttaa sitä vastoin merkittä- « ....: västi antigeenirakenteeseen, jossa myös esiintyy epitoop- peja, jotka sitovat neutraloivia vasta-aineita. Tämä koskee 117974 29 sekä neutraloivaa monoklonaalista vasta-ainetta 12 (Mandi et ai., 1989, J. Virol. 63: 564-571), jonka epitooppi tuhoutuu formaliinikäsittelyssä, että myös epitooppeja doraeeni A:n ja domeeni B:n alueella (Mandi et ai., 1989, J.
5 Virol. 63: 564-571), joiden reaktiivisuus on ainakin pienentynyt. Tämä analyysi osoittaa myös sen, että E*:n rakenne ei ollenkaan vastaa viruspinnassa olevaa natiivia proteiini E:tä.
10 b. Happoindusoidut konformaatiomuutokset TBE-virus tunkeutuu soluihin reseptorivälitteisen endo-sytoosin avulla ja pääsee siten endosomeihin, joiden hapan pH (<6,4) indusoi spesifisen konformaatiomuutoksen, joka 15 vaaditaan virusmembraanin ja endosomimembraanin fuusioimiseksi ja siten viruksen infektiivisyyden aikaansaamiseksi. Nämä rakenteelliset muutokset voivat olla seurausta siitä, että yksittäisten monoklonaalisten vasta-aineiden reaktiivisuus muuttuu (Heinz et ai., 1994, Virology 198: 109-20 117) ja vaikuttaa mm. epitooppeihin i2 ja IC3 (reaktiivi suuden voimakas lasku) ja C6 (voimistunut reaktiivisuus), mutta ei epitooppiin B3.
···· • · :*. Nämä muutokset ovat olennaisia proteiini E:n toiminnalle.
• ·· ·.·, 25 Kyky reagoida esitetyllä tavalla happamassa pH:ssa on siten ..! myös merkki siitä onko proteiini E natiivissa muodossa, • * · * * \ joka vastaa infektoivaa virusta. rSP:tä, rE :tä ja infek- * · · ··;;/ toivaa virusta sisältävät preparaatit trietanoliamiini- • ♦ * V puskurissa pH 8,0 sekoitettiin puskuriin, jossa oli 0,05 m 30 mES, 0,1 m NaCl ja 0,1 % naudanalbumiinia, siten että • * ·.· · saatiin pH-arvo 6,0, inkuboitiin 10 min 37 °C:ssa ja tri- : etanoliamiinin avulla säädettiin sitten pH-arvo uudestaan ,·!·, 8,0:ksi. Sitten analysoitiin näiden preparaattien reak- « ' * *... tiivisuus ennen inkubointia ja inkuboinnin jälkeen happa- • · *·· 35 massa pH:ssa monoklonaalisten vasta-aineiden B3, i2, IC3 ja • · ϊ *·ί C6 kanssa 4-kerroksisen ELISA:n avulla kuten kohdassa • · *:··: "Antigeenirakenne" on kuvattu. Tulokset on esitetty 117974 30 kuvioissa 12 ja 13 ja ne osoittavat, että hapan pH aiheuttaa vastaavia rakenteellisia muutoksia rSP:iden proteiini E:ssä kuin infektoivan viruksen proteiini E:ssä (ks. kuvio 12), mutta että vastaava analyysi rE*:n osalta ei osoita 5 minkäänlaista viittausta vastaavanlaisesta muunnoksesta (ks. kuvio 13).
c. Spesifinen hemaaolutinaatioaktiivisuus 10 Infektoivalle FSME-virukselle tyypillinen ominaisuus on kyky tietyissä olosuhteissa agglutinoida hanhenerytro-syyttejä (hemagglutinaatioaktiivisuus). Proteiini E välittää tämän ominaisuuden virukselle ja ominaisuus on siten toinen indikaattori proteiinin natiivin toiminnallisen 15 rakenteen esiintymisestä. Hemagglutinaatiotestit suoritet tiin kuten Clarke ja Casals (1958), Amer. J. Trop. Med.
Hyg. 7: 561-573 ovat kuvanneet käyttämällä hanhenerytro-syyttejä pH-arvossa 6,4.
20 Infektoivan viruksen, formaliini-inaktivoidun viruksen, rSP:n ja rE*:n ELISA:11a määritetyt antigeenipitoisuudet säädettiin arvoon 5 pg/ml ja analysoitiin hemagglutinaa-tiotestillä. Tulos on esitetty oheisessa taulukossa 3.
• * .•t Siitä ilmenee, että rSP:llä on vastaava spesifinen hem- ,,
l M
*. . 25 agglutinaatioaktiivisuus kuin infektoivalla viruksella, ja
* S
*m että tämä proteiini E:n avulla välitetty aktiivisuus häviää • · · • ·' melkein kokonaan formaliini-inaktivoinnin johdosta. Prepa- Ϊ.Ι I rastilla rE* ei ole mitattavissa olevaa määrää HA-aktiivi- • * · * suutta.
30 : Taulukko 3. HA-aktiivisuus ··* · ---- • · « * *
Valmiste HA-tiitteri • · ♦ • · · • ,···, 35 infektoiva virus 512 *···* formaliini-inakt. virus 4 . rSP 512 » » » * *. ·: rE < 2 * » · · » • * 31 117974 3. Immunooeenisws hiirissä
Immunisoimalla hiirissä analysoitiin seuraavien antigeeni-preparaattien immunogeenisyys: 5 - formaliini-inaktivoitu puhdistettu virus
- rSP
- rE
Proteiini E:n pitoisuus havaittiin entsyymi-immunotestillä 10 (Heinz et ai., 1986, J. Biol. Stand. 14: 133-141) ja kaikkien preparaattien antigeenipitoisuus säädettiin samaan arvoon 5 pg/ml. Kuten jo käytössä olevassa TBE-rokotteessa (FSME-ImmunR) käytettiin myös tässä laimennuspuskurina PBS:ää pH 7,4, joka sisältää 0,1 % humaanialbumiinia ja 15 adjuvanttina lisättiin 0,2 % A1(0H)3.
rSP:n ja rE1:n immunogeenisyys testattiin myös ilman adju-vantin lisäystä.
20 Immunisointiprotokolla:
Kymmenen 15 g painavan Swiss albino hiiren (5 naarasta ja 5 :··· urosta) ryhmät immunisoitiin ihonalaisesti kaksi kertaa 14 päivän välein jokaisella preparaatilla, jolloin hiirtä ja * ·.·, 25 immunisointia kohti annettiin 0,2 ml antigeeniä. Viikko toisen immunisoinnin jälkeen otettiin verinäyte ja kaikki • · 1 I hiiret infektoitiin intraperitonaalisesti 500 LD50 hiiri- t · · ***,’ patogeenisellä TBE-viruskannalla Hypr (Challenge-testi).
• ♦ · *·1 Kuolemaan johtavan enkefaliitin esiintymistä hiirissä 30 tarkkailtiin 14 päivän ajan.
• · • · · • · · • ·· · • 1 Sama määrä seerumia otettiin jokaisesta yksittäisestä .···. hiirestä kymmenen ryhmästä, jotka kaikki kymmenen oli · · immunisoitu samalla immunogeenillä, ja analysoitiin TBE- * 1 *11 35 virus-spesifinen vasta-ainepitoisuus entsyymi-immuno- • · ♦,’·· testillä (ELISA), hemagglutinaation estotestillä (HHT) ja 5**! neutralointitestillä.
117974 32 ELISA suoritettiin käyttämällä puhdistettua TBE-virusta antigeeninä kuten Heinz et ai. on kuvannut J. Gen. virol. (1984) 65: 1921-1929. HHT tehtiin kuten Clark ja Casals (1958), Amer. J. Trop. Med. Hyg. 7: 561-573 ovat kuvanneet, 5 jolloin käytettiin hanhenerytrosyyttejä lopullisessa pH- arvossa 6,4. Neutralointitestejä varten käytettiin BHK-21-soluja ja käytetty viruspitoisuus oli 500 infektoivaa yksikköä.
10 Immunisointikokeilun tulokset on esitetty taulukossa 4. Siitä käy ilmi, että rSP sekä ilman adjuvanttia että adjuvantin kanssa kuten myös formaliini-inaktivoitu kokovirus suojasi kaikki hiiret tappavaa annosta TBE-virusta vastaan. Sitä vastoin kun oli immunisoitu rE*:llä 15 ei suojavaikutusta ollut havaittavissa (ilman adjuvanttia) tai suojavaikutus oli olematon (adjuvantin kanssa).
Verrattaessa vasta-aineinduktiota rSP:t olivat jopa ylivoimaisia formaliini-inaktivoituun virukseen nähden, eri-20 tyisen selvästi käytettäessä A1(0H)3 adjuvanttina. Tämä koskee sekä ELISA:11a osoitettuja virusta sitovia vasta-aineita että - suojaavaa immuunivastetta ajatellen vielä ·»·· tärkeämpiä - HHT:ssä ja NT:ssä mitattuja vasta-aineita, ;·. jotka siten estävät viruksen spesifisiä toimintoja 25 (hemagglutinaatio ja infektiivisyys).
·· · ♦ · · • ’ * Suojaavan toiminnan puuttuminen tai olemattoman vaikutuksen | · * ··· · olemassaolo sopii hyvin yhteen sen kanssa, että vasta-aine- * * * * *.* * induktio rE :llä oli hyvin pieni tai ei ollut osoitetta- 30 vissa.
• · • * * I I » J »· ·
On siten osoitettu, että rSP:t ovat erinomaisia immuno- .1. geenejä, jotka suo jaavat muuten tappavalta enkefaliitiltä • · · ja ovat jopa ylivoimaisia formaliini-inaktivoituun koko- t « ·;·' 35 virukseen nähden kun verrataan toiminnallisten virusta ♦ · ί neutraloivien vasta-aineiden induktiota.
• · 1 * MMI f ♦ 33 117974
Taulukko 4. Hiirien immunisointi
Challenge- Vasta-ainetiitteri testi 5 elossa kautta kokonaismäärä ELISA HHT NT (lkm/10) formaliini-inakt.
10 virus + adjuv. 10/10 10000 40 20-40 rSP ilman adjuv. 10/10 12000 80-160 40-80 rSP + adjuv. 10/10 30000 160 160 15 rE* ilman adjuv. 0/10 100 <10 <10 rE* + adjuv. 1/10 4000 <10 < 10-10 20 puskurikontrolli 0/10 neg <10 <10 4. Immunisointi paljaan DNA:n avulla 25 Immunisoitaessa paljaalla DNA:11a käytettiin plasmideja, jotka sisältävät kuviossa 1 esitetyt insertit CMV- "Immediate Early"-promoottorin ohjauksen alaisena. Nämä plasmidit (CMV-PEwt, CMV-PEst, CMV-Ewt, CMV-Est) valmistet- ...» tiin uudelleenkloonaamalla kuvattujen plasmidien SV-PEwt, ··, 30 SV-PEst, SV-Ewt ja SV-Est insertit plasmidissa pCMVfi • ··
(Clontech) (Mac Gergor et ai., Nucleic Acids Research, IRL
’ Press, Voi. 17, No. 6, 1989, s. 2365: "Construction of • « · 9 · * * plasmids that express E. coli β-galactosidase in mammalian j j * ;j· cells") ja puhdistettiin CsCl-tiheysgradienttisentrifugoin- i * * »* * 35 nin avulla (Maniatis et ai., Molecular Cloning: A Labora tory Manual. Cold Spring Harbor Laboratory, Cold Spring Harbor, N. Y. 1982).
«t ♦ * t * j · · *····' ,···, CMV-PEwt sisältää proteiinien prM ja E villityypin sekvens- 40 sit.
9 · » · · · « ♦ t *’.*·· CMV-PEst sisältää proteiinin prM villityypin sekvenssin ja proteiinin E deletoidun sekvenssin, josta 61 karboksipään 117974 34 aminohapon kodonit puuttuvat, jotka aminohapot muodostavat proteiini E:n membraaniankkurialueen.
CMV-Ewt:ssä suurin osa prM-sekvenssiStä ei ole läsnä mutta 5 villityyppi-proteiini E:n koko sekvenssi on.
CMV-Est ei sisällä prM-sekvenssiä mutta sisältää deletoidun proteiini E:n sekvenssin CMV-PEst:stä.
10 Jokaisesta näistä neljästä plasmidista käytettiin kahta konsentraatiota (60 pg/ml ja 300 pg/ml PBS:ssä) hiirien (Swiss albino) immunisointiin, jolloin käytettiin 10 hiirtä (5 naarasta ja 5 urosta) jokaista plasmidivalmistetta kohti. Jokaiseen hiireen injisoitiin ihonsisäisesti kaksi 15 kertaa 100 μΐ kyseessä olevaa DNA-preparaattia kahden viikon välein. Kontrolleina käytettiin plasmidia CMV3 konsentraatiossa 300 pg/ml ja PBS:ää vastaavalla tavalla. Vertailuksi immunisoitiin perinteisellä tavalla 10 hiiren ryhmät formaliini-inaktivoidulla viruksella konsentraatios-20 sa 1 pg/ml ja 5 pg/ml myös kaksi kertaa kahden viikon välein, jolloin injisoitiin ihonalaisesti 0,2 ml per hiiri ja käytettiin 0,2 % A1(0H)3 adjuvanttina. Kun toisen inunu- * nisoinnin jälkeen oli kulunut viikko otettiin hiiristä • · ,, verinäyte spesifisten vasta-aineiden osoittamiseksi \ · *t " 25 ELISArlla ja samanaikaisesti suoritettiin intraperito- 9 9 ·’ naalinen Challenge-infektio käyttämällä 500 LD50 TBE- S virusta. Seuranta-aika kesti 3 viikkoa. Taulukossa 5 on i * ?,· : esitetty vasta-aineiden määritysten ja suojakokeiden tulos- *·* »ti ? ten yhteenveto. Kuten siitä ilmenee DNA-immunisoinnilla 30 pystyttiin aikaansaamaan suoja tappavaa TBE-viruksen infek-***; tiota vastaan ainoastaan sellaisella plasmidilla, joka «d · sisältää täydellisiä proteiineja prM ja E koodaavat geenit.
f S" Tämä on luultavasti tulkittavissa siten, että proteiinin ' l » *·' ' prM/Μ läsnäolo on välttämätön subviraalisten partikkeleiden M· 35 kokoamiseksi, joissa partikkeleissa proteiini E on immuno-geenisessä muodossa.
• · • ι·«·ι t « 35 117974
Taulukko 5; Hiirien suojakokeiden tulokset
Immunoqeeni Suoja Vasta-aine-positiivi
Plasmidlt 5 PE-wt 60 pg/ml 6a/10b l°/10d PE-wt 300 gg/ml 9/10 5/10 E-wt 60 gg/ml 0/10 0/10 10 E-wt 300 μg/ml 0/10 0/10 PE-st 60 pg/ml 0/10 0/10 PE-st 300 gg/ml 0/10 0/10 15 E-st 60 pg/ml 0/10 0/10 E-st 300 pg/ml 0/10 0/10 CMV-β 300 pg/ml 0/10 0/10 20 Vertailut HCOH-virus 1 gg/ml 4/10 4/10 HCOH-virus 5 yg/ml 10/10 10/10 25 PBS 0/10 0/10 a suojattujen hiirien lukumäärä b tutkittujen hiirien lukumäärä 30 c ELISA-positiivisten hiirien lukumäärä d tutkittujen hiirien lukumäärä • • Φ · 1 • · • · • 1 • · • · * • · · • 1 1 * · • t • · * 1 · * · 1 • 1 · · • « · • · · • 1 · • · · • « 1 ···· • 1 1 ! * · · • · 1 • · · • · · • · 1 • · · • · • · • 1 • · · • 1 · * 1 · · · 1 • 1

Claims (15)

117974
1. Rokote immunisointiin tick-born-encephalitis-virus (TBE-5 virus)-infektioita vastaan, tunnettu siitä, että se käsittää ei-infektoivaa, subviraalista partikkelia, joka olennaisesti sisältää proteiini E:n täydellisessä, natii-vissa muodossaan ja mahdollisesti proteiini prM/M:n, jotka proteiinit on johdettu TBE-viruksesta. 10
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rokote, tunnettu siitä, että proteiini E ja mahdollinen proteiini prM/M ovat rekombinanttiproteiineja.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rokote, tunnettu siitä, että rekombinanttiproteiini E on johdettu eurooppalaisesta tai kaukoidän alatyypin TBE-viruksesta.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rokote, 20 tunnettu siitä, että ei-infektoiva partikkeli käsittää myös lipidikomponentin, joka edullisesti on . vesikulaarisessa muodossa.
• · « · • · • * • · ** 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen rokote, • · ·' 25 tunnettu siitä, että ei-infektoiva partikkeli on ΐ ·· · : *.* olennaisesti vapaa PCR:n avulla detektoitavissa olevista, * · ·.· ; TBE-viruksista johdetuista nukleiinihapoista. * * * • « · • · · *
6. Menetelmä TBE-rokotteen valmistamiseksi, tunnettu ! .*. 30 siitä, että « * · * · * * - tarjotaan käyttöön soluviljelyjärjestelmä, joka • · * sisältää proteiinien prM ja E koodaussekvenssit, • Φ · *.· * jotka proteiinit on johdettu TBE-viruksesta, * · * . *...· - proteiini E ilmentyy täydellisessä, natiivissa : 35 muodossaan, jolloin • ·« • · - muodostuu subviraalisia, ei-infektoivia partik- ♦ · keleita, jotka olennaisesti sisältävät rekombi- 117974 nanttiproteiinin E täydellisessä, natiivissa muodossaan ja mahdollisesti rekombinanttipro-teiinin prM/M ja - partikkelit kerätään sekä käsitellään suoraan 5 sopivan koostumuksen saamiseksi immunisointia varten.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että tarjotaan käyttöön soluviljelyjärjestelmä, 10 joka sisältää proteiinien prM ja E koodaussekvenssit kromo-somaalisesti integroidussa muodossa, jotka proteiinit on johdettu TBE-viruksesta.
8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-15 t u siitä, että soluviljelyjärjestelmässä käytetään viraalisia vektoreita.
9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että soluviljelyjärjestelmässä työskennellään 20 ilman viruksia.
. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnet- • · · · • * .. t u siitä, että käytetään plasmidivektoria. I • * • · · ♦ ♦ · ·'·.► « · ·* 25
11. Jonkin patenttivaatimuksen 6-10 mukainen menetelmä, • m m ' 7 :*.* tunnettu siitä, että proteiinien ilmentyminen ja • · ·.·· partikkeleiden muodostuminen tapahtuu jatkuvasti. • ·* • · · • * ♦
12. Ei-infektoivien, subviraalisten partikkeleiden käyttö I30 rokotteen valmistamiseksi aktiivista immunisointia varten • · · • *♦ · TBE-virusinfektioita vastaan, tunnettu siitä, että » i · • partikkelit sisältävät olennaisesti proteiini E:n täydel-« · · *·* * lisessä, natiivissa muodossaan ja mahdollisesti proteiini • · · 5.,.* prM/M:n, jotka proteiinit on johdettu TBE-viruksesta. 35 • · · * ·
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen käyttö, tunnettu * ♦ siitä, että proteiini E ja mahdollinen proteiini prM/Μ ovat 117974 rekombinanttiproteiineja.
14. Ei-infektoivien, subviraalisten partikkeleiden käyttö anti-TBE-virus-immunoglobuliini-preparaattien valmistami-5 seksi, tunnettu siitä, että partikkelit sisältävät olennaisesti proteiini E:n täydellisessä, natiivissa muodossaan ja mahdollisesti proteiini prM/M:n, jotka proteiinit on johdettu TBE-viruksesta.
15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että proteiini E ja mahdollinen proteiini prM/M ovat rekombinanttiproteiineja. • · • · • · • ♦1 • · 1 • · • · • · · • · · • · • · • · • » · • · · • · · · · *·· * · · *··. ♦ • · * ♦ • · · • · • 1 · ····· ♦ · • · ♦ • · • · » • · * · • · · « 117974
FI953371A 1994-07-08 1995-07-07 Parannettu rokote immunisointiin TBE-virusinfektioita vastaan ja menetelmä sen valmistamiseksi FI117974B (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
AT0135294A AT402897B (de) 1994-07-08 1994-07-08 Verbesserte vakzine zur immunisierung gegen tbe-virusinfektionen sowie ein verfahren zu dessen herstellung
AT135294 1994-07-08
AT87195 1995-05-23
AT0087195A AT405607B (de) 1995-05-23 1995-05-23 Verbesserte vakzine zur immunisierung gegen tbe-virusinfektionen sowie ein verfahren zu dessen herstellung

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI953371A0 FI953371A0 (fi) 1995-07-07
FI953371A FI953371A (fi) 1996-01-09
FI117974B true FI117974B (fi) 2007-05-15

Family

ID=25594155

Family Applications (2)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI953371A FI117974B (fi) 1994-07-08 1995-07-07 Parannettu rokote immunisointiin TBE-virusinfektioita vastaan ja menetelmä sen valmistamiseksi
FI20070041A FI118222B (fi) 1994-07-08 2007-01-17 Parannettu rokote Flavivirusinfektioiden vastaiseen immunisointiin

Family Applications After (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20070041A FI118222B (fi) 1994-07-08 2007-01-17 Parannettu rokote Flavivirusinfektioiden vastaiseen immunisointiin

Country Status (9)

Country Link
EP (2) EP0869184B1 (fi)
AT (2) ATE206459T1 (fi)
CZ (1) CZ282927B6 (fi)
DE (2) DE59508988D1 (fi)
DK (2) DK0691404T3 (fi)
ES (2) ES2155510T3 (fi)
FI (2) FI117974B (fi)
HU (2) HU219503B (fi)
RU (1) RU2150294C1 (fi)

Families Citing this family (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE69833388D1 (de) 1997-11-20 2006-04-13 Us Army Medical Res Materiel C Dna impfstoffe gegen zecken-flavivieren
US7425437B2 (en) 1999-11-26 2008-09-16 Crucell Holland B.V. Vaccines against West Nile Virus
EP1572941A4 (en) * 2002-02-26 2009-03-18 Maxygen Inc NEW FLAVIVIRUS ANTIGENES
AU2005318171B2 (en) 2004-12-20 2011-09-29 Crucell Holland B.V. Binding molecules capable of neutralizing West Nile virus and uses thereof
EP1879921B1 (en) 2005-05-12 2011-04-27 Crucell Holland B.V. Host cell specific binding molecules capable of neutralizing viruses and uses thereof
HUE027099T2 (hu) 2006-06-06 2016-08-29 Crucell Holland Bv Humán kötõmolekulák staphylococcus elleni ölõaktivitással és alkalmazásuk
EP2902495B1 (en) 2007-11-09 2019-12-25 The Salk Institute for Biological Studies Use of tam receptor activators as immunosuppressors

Family Cites Families (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
EP0284791B1 (de) * 1987-03-20 1995-05-03 IMMUNO Aktiengesellschaft DNA- und RNA-Moleküle des westlichen Subtyps des FSME-Virus, Polypeptide, die von diesen Molekülen codiert werden, und deren Verwendung
MY109299A (en) * 1990-08-15 1996-12-31 Virogenetics Corp Recombinant pox virus encoding flaviviral structural proteins
WO1992003161A1 (en) 1990-08-27 1992-03-05 The United States Of America, Represented By The Secretary, United States Department Of Commerce Flavivirus envelope proteins with increased immunogenicity for use in immunization against virus infection
EP0584348B1 (en) 1992-03-11 2005-05-18 Powderject Vaccines, Inc. Genetic vaccine for immunodeficiency viruses

Also Published As

Publication number Publication date
FI118222B (fi) 2007-08-31
EP0691404A2 (de) 1996-01-10
RU2150294C1 (ru) 2000-06-10
DK0869184T3 (da) 2001-12-17
DE59509667D1 (de) 2001-11-08
EP0869184B1 (de) 2001-10-04
FI953371A (fi) 1996-01-09
DE59508988D1 (de) 2001-03-01
DK0691404T3 (da) 2001-03-19
ES2155510T3 (es) 2001-05-16
EP0691404A3 (de) 1997-11-12
ATE198909T1 (de) 2001-02-15
ATE206459T1 (de) 2001-10-15
FI20070041A (fi) 2007-01-17
HU219503B (hu) 2001-04-28
EP0869184A3 (de) 1999-05-12
HU9501832D0 (en) 1995-08-28
CZ176995A3 (en) 1996-01-17
FI953371A0 (fi) 1995-07-07
CZ282927B6 (cs) 1997-11-12
EP0691404B1 (de) 2001-01-24
HUT72395A (en) 1996-04-29
HU224199B1 (hu) 2005-06-28
ES2165109T3 (es) 2002-03-01
HU9903233D0 (en) 1999-11-29
EP0869184A2 (de) 1998-10-07

Similar Documents

Publication Publication Date Title
AU2020200303B9 (en) Novel multivalent nanoparticle-based vaccines
JP2024050973A (ja) SARS-COV-2 mRNAドメインワクチン
Konishi et al. Mice immunized with a subviral particle containing the Japanese encephalitis virus prM/M and E proteins are protected from lethal JEV infection
EP1078092B1 (en) Expression vectors for stimulating an immune response and methods of using the same
AU692152B2 (en) Immunogenic chimeras comprising nucleic acid sequences encoding endoplasmic reticulum signal sequence peptides and at least one other peptide, and their uses in vaccines and disease treatments
CN112469661A (zh) 具有新结构组分的纳米粒疫苗
FI118222B (fi) Parannettu rokote Flavivirusinfektioiden vastaiseen immunisointiin
JP3510249B2 (ja) C型肝炎ウイルスに特異的な細胞障害性t細胞を刺激するためのペプチド
KR20010053042A (ko) 구제역에 대한 합성 펩티드 백신
JP3694299B2 (ja) B型肝炎ウイルスに対する細胞障害性tリンパ球の応答を誘発するペプチド
Sakamoto et al. Studies on the structures and antigenic properties of rabies virus glycoprotein analogues produced in yeast cells
JP5290576B2 (ja) 修飾されたhiv−1エンベロープタンパク質
US5840303A (en) Peptides for inducing cytotoxic T lymphocyte responses to hepatitis B virus
WO1998028004A1 (en) Hepatitis delta particle containing a fusion protein immunogen
PT671947E (pt) Composicoes para produzir respostas de linfocitos t citotoxicas contra virus
US20020086403A1 (en) Pro-apoptotic fragments of the dengue virus envelope glycoproteins
EP1324770A2 (en) Non-replicative particulate vaccine delivery system and methods of making and using same
KR960015513B1 (ko) 한국형 c형 간염 진단시약 및 백신

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 117974

Country of ref document: FI

MM Patent lapsed