FI115337B - Dielektrinen resonaattori ja sen ominaiskäyrän säätömenetelmä - Google Patents

Description

115337

Dielektrinen resonaattori ja sen ominaiskäyrän säätömenetelmä.

En resonator och ett förfarande för dess egenkurvars regiering.

Keksintö koskee dielektristä resonaattoria, jossa sisäpuolinen johdin on muo-5 dostettu dielektrisen aineen sisään ja ulkopuolinen johto on muodostettu di-elektrisen aineen ulkopinnalle. Keksintö koskee myös dielektrisen resonaattorin ominaiskäyrän säätömenetelmää.

Dielektristä resonaattoria, jossa resonaattorielektrodi on muodostettu dielekt-10 risen kappaleen sisään, maaelektrodi on muodostettu dielektrisen kappaleen ulkopinnalle, ja nk. kolmilevytyyppistä dielektristä resonaattoria, jossa liuska-johdot ovat toisiaan vastapäätä käytettäessä dielektristä peruslevyä, jossa liuskajohto on muodostettu yhdelle pääsivulle ja maaelektrodi on muodostettu toiselle pääsivulle, käytetään kaistanpäästösuodattimena jne., esim. mik-15 roaaltoalueella.

Kuvio 39 esittää perspektiivisenä räjäytyskuvana tavanomaisen dielektrisen resonaattorin rakennetta, jossa käytetään dielektristä kappaletta. Kuviossa : 39 viitenumerolla 40 on merkitty kuusisivuista dielektristä kappaletta, jossa . 20 on kolme sisäpuolisen johtimen muodostavaa reikää 46, 47, 48 ja kytkentä- '· reiät 49, 50 on järjestetty sisäjohdinreikien lisäksi. Sisäjohdin on muodostettu I ; sisäjohdinreikien 46, 47, 48 sisäpuoliseen pintaan ja ulkojohdin on muodos- tettu muille viidelle sivulle lukuun ottamatta avointa sivua 52. Viitenumeroilla 53, 54 on merkitty nk. hartsitappeja, joista kumpikin muodostuu hartsiosista 25 53a, 54a ja signaalin tulo/lähtönavoista 53b, 54b. Kaksi hartsitappia 53, 54 on työnnetty sisäjohdinreikiin 46, 48 dielektrisen kappaleen avoimen sivun puolelta siten, että navat 53b, 54b kytkeytyvät kapasitiivisesti sisäjohtimeen sisäjohdinreikien 46, 48 sisäpuolella. Viitenumerolla 55 on merkitty peiteke-hystä dielektrisen kappaleen 40 ja hartsitappien 53, 54 tukemiseksi ja myös 30 dielektrisen kappaleen avoimen sivun peittämiseksi.

115337 2

Hartsitapit 53, 54 on työnnetty dielektriseen kappaleeseen 40 niin, että ne peittävät kehystä 55, minkä lisäksi kokonaisuus on integroitu juottamalla di-elektrinen kappale 40 ulkopuoliseen johtimeen 51. Dielektrisen resonaattorin asennuksen yhteydessä kehyksen 55 ulkonevat osat 55a, 55b toimivat maa-5 doitusliittiminä.

Kuten kuviossa 39 on esitetty, tarvitaan monia komponentteja, kuten tu-lo/lähtönapoja peitekehystä jne., jos useita resonaattoreita on muodostettu yhteen dielektriseen kappaleeseen. Sen asennusvaiheet tulevat monimutkai-10 siksi ja myös valmiit tuotteet on asennettava elektroniikkakomponentteina, joihin liittyvä liitäntäjohto on asennettava myös valmiin tuotteen asennuksen yhteydessä peruspiirilevylle. Pinta-asennusta ei voida suorittaa kuten muilla elektroniikkakomponenteilla, jotka asennetaan samalle peruspiirilevylle, joten matala korkeuksista toimintaa on vaikea suorittaa. Jos peitekehystä 55 ei käy-15 tetä dielektrisen kappaleen 40 ulkopuolisen johtimen 51 kytkemiseksi suoraan maaelektrodiin peruspiirilevyllä, avoin sivu 52 jää paljaaksi ja tästä kohdasta aiheutuu sähkömagneettisen kentän vuoto. Kun metallinen kappale lähestyy avointa sivua, tapahtuu metallikappaleen vaikutusten vastaanotto.

:.' · Resonaattori on myöskin kytkeytynyt ulkopuolisiin sähkömagneettisiin kent- 20 tiin niin, että dielektrisen resonaattorin annettuja ominaiskäyriä ei voida enää :· saavuttaa.

·' ; Tämä keksintö on kehitetty tarkoituksena olennaisesti eliminoida yllä kuvatut epäkohdat, jotka liittyvät tunnettuun tekniikkaan, ja keksinnön tarkoituksena 25 on saada aikaan parannettu dielektrinen resonaattori.

Keksinnön toinen tarkoitus on saada aikaan parannettu dielektrinen resonaattori, joka voidaan asentaa pinta-asennuksena peruspiirilevylle tarvitsematta käyttää hartsitappeja 23, 24 ja peitekehystä 25 sellaisina erillisinä osina kuin ‘ . 30 kuviossa 39 on esitetty.

3 115337

Vielä yhtenä keksinnön tarkoituksena on saada aikaan dielektrinen resonaattori, jossa sähkömagneettisen kentän vuoto sisäosan ja ulko-osan välillä lähellä aukkosivua on rajoitettu niin, että vältetään ongelma, jonka edellä kuvattu sähkömagneettisen kentän vuoto aiheuttaa.

5

Keksinnön lisätarkoituksena on saada aikaan dielektrisen resonaattorin omi-naiskäyrän säätömenetelmä, jolla kyetään säätämään resonaattorin tietyt ominaisuudet ja ominaiskäyrä helposti ja tarkasti.

10 Vielä yhtenä keksinnön tarkoituksena on saada aikaan dielektrinen resonaattori, johon on helpompi saada aikaan kelluva kapasitanssi suhteellisen helpolla työstö- tai valumenetelmällä.

Näiden ja muiden tarkoitusten saavuttamiseksi on keksinnön ensimmäisen 15 toteutustavan mukaisessa dielektrisessä resonaattorissa järjestetty lähelle sisäjohtoreiän ainakin yhtä avointa sivua sisäjohdoton osa, ja signaalin tu-lo/lähtöelektrodit kapasitiivisen kytkennän aikaansaamiseksi edellä kuvatun sisäjohtimen kanssa on järjestetty yhteen osaan ulkojohtoa dielektrisessä resonaattorissa, jossa useita sisäjohtoreikiä on järjestetty dielektriseen ainee-20 seen siten, että muodostuu ulkojohto dielektrisen aineen ulkopinnalle.

Keksinnön ensimmäisen toteutustavan mukaisessa dielektrisessä resonaatto-:. rissa on järjestetty dielektrisen resonaattorin sisäjohdinreiän ainakin yhden avoimen sivun läheisyyteen sisäjohtimeton osa, ja signaalin tulo/ 25 lähtöelektrodit kapasitiivista kytkentää varten sisäjohtimen kanssa ovat järjestetyt yhteen osaan ulkojohdinta. Sisäjohdinreiän sisäjohtimettomaan osaan aiheutuu päätekapasitanssi niin, että syntyy lomittaisrakennekytkentä tai interdigitaalinen yhteys vierekkäisten resonaattorien välille. Sisäjohdinreiän avautumissivulla oleva johdin ei ole rakenteeltaan avoin, jolloin ei aiheudu 30 suurta sähkömagneettisen kentän vuotoa. Koska kytkentäreikiä ei tarvitse tehdä, kokonaisuus voidaan helposti tehdä kooltaan pienemmäksi. Koska tu-lo/lähtöelektrodit on tehty yhteen osaan ulkojohdinta, jotta aikaansaadaan 115337 4 kapasitiivinen kytkentä sisäjohdon kanssa, signaalin tulo/lähtönapoja ei tarvita itsenäisinä osina. Ulkojohdin on kytketty peruspiirilevylle sen maaelektro-diin pinta-asennustekniikalla peruspiirilevylle, ja myös signaalin tulo/ lähtöelektrodit voidaan kytkeä signaalijohtoon peruspiirilevyllä.

5

Keksinnön ensimmäisen suoritustavan mukainen dielektrinen resonaattori, joka on kuvattu ensimmäisen suoritustavan mukaisesti, on tunnettu siitä, että yllä kuvattu dielektrinen resonaattori on pääasiassa kuusisivuinen yksikkö, johon on muodostettu yllä kuvatut signaalin tulo/lähtöelektrodit ainoas-10 taan sille sivulle, joka asennetaan peruspiirilevylle.

Keksinnön toisen toteutustavan mukaisessa dielektrisessä resonaattorissa edellä kuvatut signaalin tulo/lähtöelektrodit on muodostettu ainoastaan sille sivulle, joka asennetaan peruspiirilevyyn. Siitä syystä signaalin tulo/ 15 lähtöelektrodien sähkömagneettisen kentän vuoto on vähentynyt. Kun dielektrinen resonaattori on asennettu peruspiirilevylle, muutokset resonaattorin ominaisuuksissa metallikappaleiden yms. vaikutuksesta ympäristöalueella pienenevät, eikä enää tarvita ylimääräisiä kytkentöjä muihin piiriosiin, mikä . yksinkertaistaa piirisuunnittelua. Myöskin mallin muodostus yksinkertaistuu, 20 koska signaalin tulo/lähtöelektrodit tarvitsee muodostaa vain yhteen tasoon.

Keksinnön kolmannen toteutustavan mukaisessa dielektrisessä resonaattorissa on tehty useita sisäjohdinreikiä dielektriseen aineeseen, ulkojohdin on muodostettu edellä mainitun dielektrisen resonaattorin ulkopintaan, yllä ku-25 vattujen sisäjohdinreikien yksi avautumissivu on tehty oikosulkusivuksi, ja lisäksi, sisäjohtimen johtimeton osa on tehty lähelle toista reikien avautumis-sivua, signaalin lähtö/tuloelektrodit kapasitiivisen kytkennän aikaansaamisek-. · · si edellä kuvatun sisäjohtimen kanssa on tehty yhteen osaan ulkojohdinta, johtimen ja dielektrisen aineen poistetut osat ovat muodostetut osaan yllä 30 kuvattua oikosulkusivua, edellä kuvattua toista reikienavautumissivua tai molempia sivuja.

115337 5

Keksinnön kolmannen toteutustavan mukaisessa dielektrisessä resonaattorissa edellä kuvattujen sisäjohdinreikien yksi avautumissivu on tehty oikosul-kusivuksi, ja lisäksi, sisäjohtimen johtimeton osa on tehty lähelle toista rei-kienavautumissivua, signaalin tulo/lähtöelektrodit kapasitiivisen kytkennän 5 aikaansaamiseksi yllä kuvatun sisäjohtimen kanssa ovat tehdyt yhteen osaan ulkojohdinta, johtimen ja dielektrisen aineen poistetut osat ovat muodostetut yhteen osaan avointa sivua, joka on varustettu sisäjohtimen muodostamat-tomalla osalla, tai oikosulkusivulle tai molemmille sivuille. Jos osia johtimesta ja dielektrisestä aineesta poistetaan avoimella sivulla, joka on varustettu sisä-10 johtimen muodostamattomilla osilla, voidaan resonaattorin resonanssitaa-juutta nostaa. Jos johdin ja dielektrinen aine vierekkäisten sisäjohdinreikien avautumispäiden välillä oikosulkusivulla poistetaan, kytkentä resonaattorei-den välillä heikkenee ja myöskin resonaattorin resonanssitaajuutta voidaan pienentää. Jos johdin ja dielektrinen aine sisäjohdinreikien ympäriltä poiste-15 taan lukuunottamatta vierekkäisten sisäjohdinreikien avautumispäiden väliä, resonaattorin resonanssitaajuutta voidaan laskea. Siitä syystä kytkeytymis-säätöön ja taajuussäätöön voidaan helposti vaikuttaa johtimen muodosta-mattomalla osalla ilman johtimen lisävaippaa tms.

:.! 20 Keksinnön neljännen toteutustavan mukainen dielektrinen resonaattori, jossa sisäjohtimen muodostamat reiät, joiden sisäpintaan sisäjohdin on muodostet- ’·· tu, on tehty dielektriseen aineeseen siten, että muodostuu ulkojohdin dielekt- • » : · risen aineen ulkopinnalle, on tunnettu siitä, että syvennykset sisäjohdinreiki en lähellä ainakin yhdellä sisäjohdinreikien avautumissivulla ovat muodoste-25 tut poistamalla sisäjohdin läheltä mainittuja syvennyksiä.

Keksinnön neljännen toteutustavan mukaisessa dielektrisessä resonaattorissa

• I

. · * syvennykset, joiden keskustana on sisäjohdinreikä, ovat muodostetut dielekt risen resonaattorin sisäjohdinreikien ainakin yhteen avautumissivuun, ja sisä-30 johdin lähellä syvennyksiä on poistettu. Näin ollen sisäjohtimen avoin osa on * I · muodostettu paikkaan, joka on eristetty tai erillään avautumissivusta. Täten sisäjohtimen avoin osa on siirretty sisäänpäin sisäjohdinreikien avautumis- 6 115337 pinnasta, ja dielektrisen resonaattorin sisäpuolen ja ulkopuolen välistä sähkömagneettisen kentän vuotoa on parannettu siten, että aikaansaadaan stabiilit resonaattorin ominaisuudet.

5 Keksinnön viidennen toteutustavan mukainen dielektrinen resonaattori, jossa sisäjohtimen muodostamat reiät, joiden sisäpintaan sisäjohdin on muodostettu, on tehty dielektriseen aineeseen siten, että muodostuu ulkojohdin dielektrisen aineen ulkopinnalle, on tunnettu siitä, että osa sisäjohdinta on poistettu lähellä sisäjohdinreikien avautumissivua kohdassa, joka on eristetty tai eril-10 lään mainitusta avautumissivusta.

Keksinnön viidennen toteutustavan mukaisessa dielektrisessä resonaattorissa osa sisäjohdinta on poistettu lähellä sisäjohdinreikien avautumissivua kohdassa, joka on eristetty tai erillään mainitusta avautumissivusta. Kun sisäjoh-15 timen avoin osa (avautumispää) on muodostettu kohtaan, joka on eristetty tai erillään resonaattorin avoimesta sivusta, niin tällä tavoin rajoitetaan sähkömagneettisen kentän vuotoa.

Keksinnön kuudennen toteutustavan mukainen dielektrinen resonaattori, jos-

• I

20 sa sisäjohtimen muodostamat reiät, joiden sisäpintaan sisäjohdin on muodos-:. · tettu, on tehty dielektriseen aineeseen siten, että muodostuu ulkojohdin di-

t 1 I

elektrisen aineen ulkopinnalle, on tunnettu siitä, että sisäjohdinreikien ainakin • * :, ; yhteen avautumispäähän on muodostettu kuristusosa ja sisäjohdin on pois tettu lähellä kuristusosaa sisäjohdinreiän puolelta.

25

Keksinnön kuudennen toteutustavan mukaisessa dielektrisessä resonaattorissa sisäjohdinreikien ainakin yhden avautumissivun puolelle on . · muodostettu kuristusosa, ja sisäjohdin on poistettu lähellä kuristuskohtaa sisäjohdinreiän puolelta. Näin ollen sisäjohtimen avoin osa (avautumispää) * » ’ 30 on muodostettu kohtaan, joka on eristetty tai erillään sisäjohdinreikien avau tumissivusta sähkömagneettisen kentän vuodon rajoittamiseksi.

115337 7

Keksinnön seitsemännen toteutustavan mukainen dielektrinen resonaattori, jossa sisäjohtimen muodostamat reiät, joiden sisäpintaan sisäjohdin on muodostettu, on tehty dielektriseen aineeseen siten, että muodostuu ulkojohdin dielektrisen aineen ulkopinnalle, on tunnettu siitä, että sisäjohdinreikien 5 avautumissivun läheisyyteen on muodostettu kuristusosa, joka on eristetty tai erillään mainitusta avautumissivusta niin, että mainitun kuristuskohdan sisäjohdin on poistettu.

Keksinnön seitsemännen toteutustavan mukaisessa dielektrisessä resonaatto-10 rissa kuristusosa on muodostettu lähelle sisäjohdinreikien yhtä avautumissi-vua ja kuristusosa on eristetty tai erillään mainitusta avautumissivusta poistamalla mainitun kuristusosan sisäjohdin. Näin ollen, kun sisäjohtimen avoin osa (avautumispää) on muodostettu kohtaan, joka on eristetty tai erillään sisäjohdinreikien avautumissivusta, on sähkömagneettisen kentän vuoto ra-15 joittunut.

Keksinnön kahdeksannen toteutustavan mukainen dielektrinen resonaattori resonanssin aikaansaamiseksi tietyllä taajuudella käyttämällä sisäjohdinta, :. ’ * joka on muodostettu dielektrisen aineen reiän sisäpintaan, ja ulkojohdinta, • > 20 joka on muodostettu mainitun dielektrisen aineen ulkopinnalle, on tunnettu siitä, että syvennys on muodostettu dielektrisen aineen pintaan niin, että I;·; saatetaan ulkojohdin syvennyksen pohjassa lähestymään mainittua sisäjoh-

» I

; dinta.

25 Keksinnön kahdeksannessa toteutustavassa dielektrisen aineen pintaan muodostetun syvennyksen pohjassa oleva ulkojohdin lähestyy mainittua sisäjohdinta, ja dielektrisen aineen reiässä olevan sisäjohtimen ja maaelektrodiksi

I I

tulevan ulkojohtimen välinen välimatka tulee lyhyemmäksi, ja todennäköisesti aikaansaadaan kelluva kapasitanssi. Kelluva kapasitanssi voidaan säätää 30 suhteellisen yksinkertaisella työstö- tai valumenetelmällä, jolla vaikutetaan syvennyksen kokoon, syvyyteen tms. Kampajohdintyypissä suotimen kaistan leveys voidaan tehdä laajemmaksi järjestämällä esim. suurempi kelluva ka- 8 115337 pasitanssi. Resonaattorin pituus tulee lyhyemmäksi ja se voidaan tehdä kooltaan pienemmäksi järjestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi.

Keksinnön yhdeksännen toteutustavan mukaisesti dielektrisen aineen kulma-5 alueelle on tehty kavennusosa, jolloin kavennusosan ulkojohdin saatetaan lähestymään sisäjohdinta.

Keksinnön yhdeksännessä toteutustavassa dielektrisen aineen kulma-alueelle on tehty kavennusosa, jolloin saatetaan kavennusosan ulkojohdin lähestyit) mään sisäjohdinta, jolloin dielektrisen aineen reiän sisäpinnalla olevan sisä-johtimen ja maaelektrodiksi tulevan ulkojohtimen välinen välimatka pienenee, ja todennäköisesti aikaansaadaan kelluva kapasitanssi, kuten keksinnön ensimmäisessä toteutustavassa. Kelluvaa kapsitanssia voidaan säätää suhteellisen yksinkertaisella työstö- tai valumenetelmällä, jolla vaikutetaan kul-15 maosassa olevan kavennuksen kokoon, kaltevuuteen tms. Kampajohdintyy-pissä suotimen kaistanleveys voidaan tehdä laajemmaksi järjestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi. Resonaattorin pituus tulee lyhyemmäksi ja koko pienemmäksi järjestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi.

:.; 20 Keksinnön kymmenennen toteutustavan mukaisessa dielektrisessä resonaat- ' · ’ torissa on muodostettu suunnilleen L-muotoinen (leikkauksessaan) syvenny- - sporras dielektrisen aineen kulmaosaan, jolloin syvennysportaan kohdalla : ; oleva ulkojohdin saatetaan lähestymään sisäjohdinta.

25 Keksinnön kymmenennessä toteutustavassa suunnilleen L-muotoinen (leikkauksessaan) syvennysporras on muodostettu dielektrisen aineen kulma-osaan, jolloin syvennysportaan kohdalla oleva ulkojohdin saatetaan lähesty-,: · mään sisäjohdinta niin, että dielektrisen aineen reiän sisäpinnalla olevan sisä- , · johtimen ja maaelektrodiksi tulevan ulkojohtimen välinen välimatka tulee ly- 30 hyemmäksi, ja todennäköisesti aikaansaadaan kelluva kapasitanssi. Kelluvaa t kapasitanssia voidaan säätää suhteellisen yksinkertaisella työstö- tai valumenetelmällä vaikuttamalla kulmaosassa olevan syvennysportaan kokoon, sy 115337 9 vyyteen tms. Kampajohdintyypissä suotimen kaistanleveys voidaan tehdä laajemmaksi järjestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi. Resonaattorin pituus tulee lyhyemmäksi ja koko pienemmäksi järjestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi.

5

Keksinnön yhdennentoista toteutustavan mukainen dielektrisen resonaattorin ominaiskäyrän säätömenetelmä, jossa sisäjohdin on muodostettu sisäjohdinreikien sisäpintaan ja ulkojohdin dielektrisen aineen ulkopinnalle, on tunnettu menetelmävaiheista, joissa muodostettava sisäjohdin poistetaan lähellä mai-10 nittua ulkojohtimen syvennysosaa, säädetään sisäjohtimen päätykapasitanssi muodostamalla etukäteen syvennys lähelle sisäjohdinreikää ainakin yhdellä sisäjohdinreikien avautumissivulla.

Keksinnön yhdennentoista toteutustavan mukaisessa dielektrisen resonaatto-15 rin ominaiskäyrän säätömenetelmässä muodostetaan etukäteen syvennys lähelle sisäjohdinreiän avointa osaa ainakin yhdelle sisäjohdinreikien avautu-missivulle, ja sisäjohdin poistetaan lähellä syvennystä. Sisäjohdinreiän avau-tumispään sisäpuolista reunaosaa ei poisteta poistettaessa sisäjohdin lähellä syvennystä. Osa sisäjohdinta ja dielektristä ainetta voidaan poistaa suurella : . 20 tarkkuudella. Tämän tuloksena voidaan aikaansaada tietyt resonaattoriomi- naisuudet helposti ja lyhyessä ajassa säätämällä resonaattoriominaisuudet ‘; suurella tarkkuudella.

Keksinnön kahdennentoista toteutustavan mukaisen dielektrisen resonaatto-25 rin ominaisuuksien säätömenetelmä, jossa dielektriseen aineeseen on tehty sisäjohdin sisäjohdinreikien sisäpinnalle ja ulkojohdin on tehty dielektrisen • aineen ulkopinnalle, on tunnettu menetelmävaiheista, joihin kuuluu kuris- tusosan muodostaminen etukäteen mainittujen sisäjohdinreikien yhdelle avautumissivulle, mainittuun kuristusosaan muodostetun sisäjohtimen pois-' . 30 taminen ja sisäjohtimen päätykapasitanssi n säätäminen.

10 1 1 5337

Keksinnön kahdennentoista toteutustavan mukaisessa dielektrisen resonaattorin ominaiskäyrän säätömenetelmässä kuristusosa muodostetaan etukäteen sisäjohdinreikien yhteen avautumispäähän, sisäjohtimen päätekapasitanssi säädetään poistamalla kuristusosaan muodostettu sisäjohdin. Kun sisäjohdin 5 ja dielektrinen aine poistetaan vain kuristuskohdasta kuristuskohtaan etukäteen muodostetun sisäjohtimen poistovaiheessa, säätö voidaan tehdä suurella tarkkuudella.

Keksinnön kolmannentoista toteutustavan mukaisessa dielektrisen resonaat-10 torin ominaiskäyrän säätömenetelmässä, jossa dielektriseen aineeseen muodostettujen sisäjohdinreikien sisäpintaan on tehty sisäjohdin, ja ulkojohdin on tehty dielektrisen aineen ulkopintaan, on tunnettu menetelmävaiheista, joissa kuristusosa on muodostettu etukäteen lähelle sisäjohdinreikien yhtä avautu-mispintaa ja eristetty tai erillään mainitusta avautumispinnasta, poistetaan 15 mainittuun kuristuskohtaan muodostettu sisäjohdin ja säädetään sisäjohtimen päätykapasitanssi. Keksinnön kolmannentoista toteutustavan mukaisessa ominaiskäyrän säätömenetelmässä kuristuskohta muodostetaan etukäteen kohtaan, joka on lähellä sisäjohdinreikien yhtä avautumissivua ja eristetty tai ; erillään tästä avautumissivusta, poistetaan sisäjohdin kuristuskohdasta ja 20 siten säädetään sisäjohtimen päätykapasitanssi. Säätötoimenpide voidaan suorittaa suurella tarkkuudella poistamalla sisäjohdin, joka on muodostettu '; · etukäteen kuristuskohtaan.

Nämä ja muut keksinnön tarkoitukset ja piirteet käyvät ilmi seuraavasta ku-25 vauksesta, jossa viitataan keksinnön edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin piirustuksiin, joissa: . · · Kuvio 1 esittää perspektiivikuvana keksinnön ensimmäisen suoritusesimerkin mukaan tehtyä dielektristä resonaattoria.

Kuvio 2 esittää leikkauskuvaa dielektrisestä resonaattorista, joka on tehty keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaan.

30 Π 115337

Kuvio 3 esittää leikkauskuvaa dielektrisestä resonaattorista, joka on keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukainen.

5 Kuvio 4 esittää perspektiivikuvana dielektristä resonaattoria, joka on keksinnön ensimmäisen suoritusesimerkin mukainen.

Kuvio 5 esittää perspektiivisenä räjäytyskuvana dielektristä resonaattoria, joka on keksinnön ensimmäisen suoritusesimerkin mukainen.

10

Kuvio 6 esittää ekvivalenttista piirikaaviota dielektrisestä resonaattorista, joka on keksinnön ensimmäisen suoritusesimerkin mukainen.

Kuvio 7 esittää dielektrisen resonaattorin rakennetta keksinnön toisen 15 suoritusesimerkin mukaan, jolloin (A) on vaakaleikkaus ja (B) on etupintakuvanto.

Kuvio 8 esittää etupintakuvantona keksinnön kolmannen suoritus-esimerkin mukaista dielektristä resonaattoria.

i.f 20 • Kuvio 9 esittää etupintakuvantona johdinta poistamalla aikaansaatua ' · · suoritusesimerkkiä dielektrisen resonaattorin ominaisuuksien mit- : ; tausta varten kolmannen suoritusesimerkin mukaisesti.

25 Kuvio 10 esittää osittaisena etupintakuvantona johdinta poistamalla aikaansaatua suoritusesimerkkiä dielektrisen resonaattorin ominaisuuksien mittausta varten keksinnön kolmannen suoritusesimer-.·· kin mukaisesti.

30 Kuvio 11 esittää mittaustuloksena saatua käyrää kolmannen suori- * tusesimerkin mukaisen dielektrisen resonaattorin kytkentäker-toimen muutoksista.

5 12 115337

Kuvio 12 esittää mittaustuloksena saatua käyrää kolmannen suori- tusesimerkin mukaisen dielektrisen resonaattorin resonanssitaa-juuden muutoksista.

Kuvio 13 esittää keksinnön neljännen suoritusesimerkin mukaisen dielektrisen resonaattorin etupintakuvaa.

Kuvio 14 esittää keksinnön viidennen suoritusesimerkin mukaisen dielekt- 10 risen resonaattorin perspektiivikuvaa.

Kuvio 15 esittää perspektiivisenä räjäytyskuvana kuudennen suoritusesimerkin mukaista dielektristä resonaattoria.

15 Kuvio 16 esittää seitsemännen suoritusesimerkin mukaista dielektristä resonaattoria perspektiivikuvana.

Kuvio 17 esittää leikkauskuvaa kuudennen suoritusesimerkin mukaisesta dielektrisestä resonaattorista.

20 ' · ' Kuvio 18 esittää leikkauskuvaa kuudennen suoritusesimerkin mukaisesta ' · ; dielektrisestä resonaattorista.

Kuvio 19 esittää leikkauskuvaa kuudennen suoritusesimerkin mukaisesta 25 dielektrisestä resonaattorista.

Kuvio 20 esittää leikkauskuvaa seitsemännen suoritusesimerkin mukaises ta dielektrisestä resonaattorista.

30 Kuvio 21 esittää leikkauskuvaa kahdeksannen suoritusesimerkin mukaises ta dielektrisestä resonaattorista.

13 115337

Kuvio 22 esittää leikkauskuvaa kahdeksannen suoritusesimerkin mukaisesta dielektrisestä resonaattorista.

Kuvio 23 esittää hiomakiven muotoa.

5

Kuvio 24 esittää hiomakiven muotoa.

Kuvio 25 esittää perspektiivikuvana yhtä dielektristä peruslevyä, joka on osana yhdeksännen suoritusesimerkin mukaisessa dielektrisessä 10 resonaattorissa.

Kuvio 26 esittää leikkauskuvaa yhdeksännen suoritusesimerkin mukaisesta dielektrisestä resonaattorista.

15 Kuvio 27 esittää leikkauskuvaa yhdeksännen suoritusesimerkin mukaisesta dielektrisestä resonaattorista.

Kuvio 28 (a), (b) ovat perspektiivikuva ja leikkauskuva keksinnön kymme- * nennen suoritusesimerkin mukaisesta dielektrisestä resonaatto- • · 20 rista.

[; Kuvio 29 on perspektiivikuva keksinnön yhdennentoista suoritusesimerkin : · mukaisesta dielektrisestä resonaattorista.

25 Kuviot 30 (a), (b) ovat perspektiivikuva ja leikkauskuva olennaisesta osasta kahdennentoista suoritusesimerkin mukaista dielektristä resonaattoria.

. · · Kuviot 31 (a), (b) ovat perspektiivikuva ja leikkauskuva olennaisesta osasta 30 kolmannentoista suoritusesimerkin mukaista dielektristä reso- naattoria.

•»· · 115337 14

Kuviot 32 (a), (b) ovat perspektiivikuva ja leikkauskuva olennaisesta osasta neljännentoista suoritusesimerkin mukaista dielektristä resonaattoria.

5 Kuviot 33 (a), (b) ovat perspektiivikuva ja leikkauskuva olennaisesta osasta keksinnön viidennetoista suoritusesimerkin mukaista dielektristä resonaattoria.

Kuvio 34 esittää perspektiivikuvana kuudennentoista suoritusmuodon mu-10 kaista dielektristä resonaattoria.

Kuvio 35 esittää perspektiivikuvana seitsemännentoista suoritusesimerkin mukaista dielektristä resonaattoria.

15 Kuvio 36 esittää perspektiivikuvana keksinnön kahdeksannentoista suoritusesimerkin mukaista dielektristä resonaattoria.

Kuvio 37 esittää perspektiivikuvana yhdeksännentoista suoritusesimerkin :. · mukaista dielektristä resonaattoria, i. 20 ‘ · ’ Kuvio 38 esittää leikkauskuvana kahdennenkymmenennen suoritusesi- ; merkin mukaista dielektristä resonaattoria.

Kuvio 39 esittää perspektiivisenä räjäytyskuvana tavanomaista dielektristä 25 resonaattoria.

Ennen keksinnön kuvauksen jatkamista on huomattava, että samoja osia on merkitty samoilla viitenumeroilla kaikissa oheen liitetyissä piirustuksissa.

; 30 Ensimmäinen suoritusesimerkki * *» » is 1 15337

Seuraavassa kuvataan keksinnön ensimmäisen suoritusesimerkin mukaista dielektrisen resonaattorin rakennetta ja sen ominaiskäyrän säätömenetelmää kuvien 1-6 mukaisesti.

5 Kuvio 1 esittää perspektiivikuvana dielektristä resonaattoria. Kuviossa 1 viitenumeroilla 5 ja 6 on merkitty sisäjohdinreikiä, jotka on muodostettu pääasiassa kuusisivuiseen dielektriseen kappaleeseen. Sisäjohdin on muodostettu etukäteen sisäjohdinreikien 5, 6 sisäpintaan. Ulkojohdin 4 on muodostettu dielektrisen kappaleen ulkopintaan (jolla on kuusi sivua). Signaalin tulo/ 10 lähtöelektrodit, joita on merkitty viitenumeroilla 9,10, on muodostettu ulko-johtimen 4 vastaaviin kohtiin.

Kuvio 2 esittää pystyleikkausta, joka kulkee sisäjohdinreiän 6 kohdalta kuviossa 1. Viitenumerolla 3 merkitty sisäjohdin sisäjohdinreiän 6 sisäpinnalla on 15 muodostettu koko pinnalle kahden avoimen pään välillä. Sisäjohtimen muo-dostamaton osa (tämän jälkeen avoin osa) on muodostettu sisäjohtimen yhteen osaan, kun tietyt ominaisuudet omaava dielektrinen resonaattori saadaan aikaan tällaisesta dielektrisestä kappaleesta. Sisäjohdin reikien 5, 6 •V avoimesta osasta on sisäjohdin poistettu ja siten on säädetty resonanssitaa- 20 juus ja kytkentäaste. Kuvio 4 esittää perspektiivikuvana tilannetta johdinosan '' ‘ poiston jälkeen. Kuvio 3 esittää sen pystyleikkausta. Kuviossa 3 sisäjohtimen *; ; avoin osa on tehty lähelle sisäjohdinreiän avautumispäätä ja nuolilla A, B on esitetty poistokohdat. Kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista dielektristä resonaattoria leikattuna ja erotettuna pitkin vaakasuuntaista keskitasoa ja signaalin 25 tulo/lähtöelektrodeilla varustetun sivun ollessa alaspäin. Sisäjohtimen 2 pään ja ulkojohtimen 4 välille aiheutuu päätekapasitanssi Cs, esim. sisäjohtimen 2 johtimettomaan osaan, ja ulkopuolinen kytkentäkapasitanssi Ce aiheutuu

t I

.: sisäjohtimen 2 pään läheisyydessä olevan osan ja signaalin tulo/ , · lähtöelektrodien 9 välille. Kuviossa 3 esitetyn mitan S avulla säädetään pää- ’ 30 tekapasitanssia ja sillä tavoin säädetään resonaattorin resonanssitaajuutta ja . . kytkeytymisastetta.

• * *» - %» » 115337 16

Kuvio 6 esittää kuvioissa 1-5 esitetyn dielektrisen resonaattorin ekvivalentista piirikaaviota. Kuviossa 6 viitemerkki Rl tarkoittaa resonaattoria, jolla on sisäjohdin 2, ja viitemerkki R2 resonaattoria, jolla on sisäjohdin 3. Viitemerkki Cs tarkoittaa vastaavan sisäjohtimen johtimettomaan osaan muodostuvaa 5 päätekapasitanssia. Ce on ulkopuolinen kytkentä kapasitanssi, joka muodostetaan signaalin tulo/lähtöelektrodien 9,10 ja sisäjohtimen avoimien osien välille.

Toinen suoritusesimerkki 10

Kuviossa 7 on esitetty toisen suoritusesimerkin mukainen dielektrisen resonaattorin rakenne, joka eroaa edellisestä sisäjohdinreiän sisällä olevan johti-mettoman osan suhteen. Kuviossa 7 (A) on esitetty pystyleikkaus keskeltä dielektristä kappaletta ja kuviossa 7 (B) on esitetty etupintakuva oikosulkusi-15 vun puolelta dielektristä kappaletta. Tässä tapauksessa sisäjohdinreikiin muodostetut sisäjohtimien 2, 3 avoimet osat 2 on järjestetty kohtiin, jotka on eristetty tai erillään sisäjohdinreikien avautumispäistä, jolloin muodostuu päätekapasitanssi Cs avautumispäihin. Täten voidaan parantaa magneetti-:. · kentän vuodon estämistä.

•: ;i . 20 ' · ‘ · Kolmas suoritusesimerkki

Kuviossa 8 on esitetty keksinnön kolmannen suoritustavan mukainen dielektrisen resonaattorin rakenne, jossa resonanssitaajuus ja kytkeytymisaste on 25 säädetty järjestämällä johtimien poistettu osa ja dielektrinen aine yhteen osaan oikosulkusivua. Kuvio 8 esittää etupintakuvaa oikosulkusivun puolelta, · jossa viitemerkeillä C, D on merkitty oikosulkusivun johtimen ja dielektrisen aineen poistettuja kohtia. Resonaattorin resonanssitaajuutta sisäjohdinreiäs-sä 5 alennetaan poistamalla osittain johdin ja dielektrinen aine alueelta SI 30 kuviossa 8. Samalla tavoin, jos johdin ja dielektrinen aine osittain poistetaan alueelta S2, resonaattorin resonanssitaajuus laskee sisäjohdinreiässä 6. Molempien resonaattoreiden kytkeytymisaste alenee, jos johdin ja dielektrinen 115337 17 aine osittain poistetaan alueelta S12. Kytkeytymiskertoimien modifioitu suori-tusesimerkki, joka on saatu aikaan johtimen ja dielektrisen aineen poistamisella, on esitetty kuvioissa 9 ja 11. Kahden kytkentäreiän keskivälille on tehty leveyden d omaava johtimen poistokohta, kuten kuviossa 9 on esitetty. Muu-5 tokset kytkeytymiskertoimissa mitataan, kun aluetta S vaihdetaan. Kuviossa 9 a = 2,0 mm, b = 4,0 mm, c = 5,0 mm. Kuvio 11 esittää kytkentäkertoimien muutossuhdetta, kun abskissa-akselina on johtimen poistoalue S, koordinaatti-akselin ollessa kytkentäkerroin Ko, kun S = 0 ja Ka, kun johdinta on poistettu. Kytkentäkerrointa voidaan säätää johtimen poistoalueella sisäjohdin-10 reikien ympärillä oikosulkusivulla. Kuviot 10 ja 11 esittävät resonanssi- taajuuden säätöesimerkkiä. Johtimenpoistoalue, jonka pituus on g ja leveys f, on tehty kohtaan, joka on tietyllä etäisyydellä sisäjohdinreiästä, kuten kuviossa 10 on esitetty, jolloin mitataan resonanssitaajuutta, kun pituutta g muutetaan. Kuviossa 10 a = 2,0 mm, e = 3,0 mm, f = 0,5 mm. Kuviossa 12 15 abskissa-akselilla on pituus g ja koordinaatti-akseli esittää resonanssitaajuu-den muutosmäärää, kun referenssinä on resonanssitaajuus tapauksessa, jossa g = 0. Resonanssitaajuutta voidaan säätää poistamalla johdinta oikosul-kusivulta sisäjohtimen ympäristössä.

20 Neljäs suoritusesimerkki ; Kuvioissa 8 -12 esitetty neljäs suoritusesimerkki on sellainen, että osa joh- ‘. : dinta ja dielektristä ainetta on poistettu oikosulkusivulta, ja kapasitanssia Cs pienennetään, jos johdinta ja dielektristä ainetta poistetaan sisäjohtimen 25 muodostamattoman osan puoleiselta sivulta, jolloin resonanssitaajuutta voidaan säätää ylöspäin.

;' ‘ Vaikka kuvioiden 8 -12 esimerkeissä on esitetty kaksiasteinen dielektrinen . ‘ resonaattori, voidaan samoja asioita soveltaa kolme- tai useampiasteiseen , ’ , 30 dielektriseen resonaattoriin. Resonaattorien välistä kytkeytymisastetta sääde tään poistamalla osittain johdinta ja dielektristä ainetta alueella S12, S23,...

Sn i n sisäjohdinreikien avoimien osien ympäristöstä oikosulkusivulla, kuten 115337 18 kuviossa 13 on esitetty. Kunkin resonaattorin resonanssitaajuutta voidaan säätää poistamalla osittain johdinta ja dielektristä ainetta alueelta SI, S2, S3... Sn.

5 Viides suoritusesimerkki

Kuviossa 14 on esitetty perspektiivikuva viidennen toteutustavan mukaisesta dielektrisen resonaattorin rakenteesta, joka eroaa edellisistä signaalin tu-lo/lähtöelektrodien muodon osalta. Kuviossa 14 viitenumerot 16, 17, 18 tar-10 koittavat sisäjohdinreikiä, joiden sisäpinnalla on sisäjohdin ja sen avoimet (johtimettomat) osat. Ulkojohdin 4 on tehty dielektrisen kappaleen ulkopinnalle, signaalin tulo/lähtöelektrodien 9,10 ollessa muodostettu ainoastaan yläsivulle piirustuksessa. Elektrodi 9 on kapasitiivisesti kytketty sisäjohdinrei-ässä 16 olevaan sisäjohtimeen ja elektrodi 10 on kapasitiivisesti kytketty sisä-15 johdinreiässä 18 olevaan sisäjohtimeen. Kun dielektrinen resonaattori asennetaan peruspiirilevylle, piirustuksessa näytetty yläsivu asennetaan vasten peruspiirilevyn pintaa.

: Kuudes suoritusesimerkki 20 ‘ Viittaamalla kuvioihin 15 -19 selostetaan seuraavassa dielektrisen resonaat- ‘ ; torin rakennetta ja sen ominaiskäyrän säätely menetelmää kuudennen suori- ' ; tusesimerkin mukaisesti.

25 Kuvio 15 esittää perspektiivisenä räjäytyskuvana dielektristä resonaattoria. Kuviossa 15 viitenumerot la, Ib esittävät vastaavasti dielektrisiä peruslevyjä. Dielektristen peruslevyjen la, Ib yhdelle pääpinnalle on muodostettu kaksi . ’ * puolipyöreää suoraa uraa, joiden sisäpintaan sisäjohtimet on muodostettu.

Viitenumerot 2b, 3b esittävät sisäjohtimia, jotka on tehty dielektrisen perus- » » [ 30 levyn Ib pintaan. Syvennykset tai ontelot 7a, 8a, 7b, 8b on vastaavasti muo dostettu dielektristen peruslevyjen la, Ib urien yhteen päähän. Ulkojohdin 4a on tehty dielektrisen peruslevyn la pääsivulle ja neljälle sivupinnalle vas 115337 19 tapäätä sisäjohdinsivua ja ulkojohdin 4b on tehty dielektrisen peruslevyn Ib pääsivulle ja neljälle sivupinnalle vastapäätä sisäjohdinsivua. Signaalin tu-lo/lähtöelektrodit 9,10 on muodostettu dielektrisen peruslevyn la ulkojohti-men 4a alueelle sen yhteen osaan.

5

Kuvio 16 esittää dielektristä resonaattoria ennen ominaiskäyrän säätöä, kun kaksi kuvion 15 mukaista dielektristä peruslevyä on kytketty sisäjohtimet vastakkain. Tällä tavoin muodostuu pyöreät sisäjohdinreiät 5, 6 puolipyöreiden urien yhdistelmänä.

10

Esitetyt porrasmaiset syvennykset 7, 8 muodostuvat yhdistelmänä syvennyksistä, jotka on tehty yhdelle avoimelle sivulle. Kuviossa 16 esitetty dielektri-nen resonaattori asennetaan asettamalla piirustuksessa näkyvä yläsivu kontaktiin vasten asennuksessa käytettävää peruslevyä ominaiskäyrän säädön 15 jälkeen.

Kuvio 17 esittää leikkauskuvaa, jonka läpi kuviossa 16 esitetyn dielektrisen resonaattorin sisäjohdinreikä 6 ulottuu.

: ·: 20 Dielektrisen peruslevyn kytkentäpinnalla olevat viivat on jätetty esittämättä • ’ (samoin seuraavassa selostuksessa), jotta vältetään monimutkaisia kuvia.

Kuviot 18 ja 19 esittävät kahta suoritusesimerkkiä, joissa avoin osa muodostetaan yhteen osaan sisäjohdinta ja siten säädetään resonaattorin ominai-25 suuksia. Kuviossa 18 viitemerkki A osoittaa kohtia, joissa vastaavat osat sisäjohdinta 3a, 3b on poistettu lähellä syvennystä. Konkreettisesti käytetään hiomatyökaluja, kuten "Ryta", jonka hiomakivellä 11 on esitetty muoto. Pois- * ) .· tamalla tällä tavoin osa sisäjohdinta, poistettu osa tehdään avoimeksi osaksi.

.' · Koska poistettu osa A sisäjohdinta on tehty kohtaan, joka on erotettu tai eril- 30 lään avoimesta sivusta F, sähkömagneettisen kentän vuoto on rajoitettu avoimelta sivulta F sisäosaan nähden, eli resonaattorin on vaikea vaikuttaa resonaattorin ympäristössä olevalla sähkömagneettisella kentällä. Jos metal- 115337 20 likappale on avoimen sivun F lähellä, ominaisuudet eivät häiriinny metallikap-paleen vaikutuksista. Kun säätö suoritetaan käyttämällä kuviossa 18 esitettyä hiomatyökalua, säädetään sisäjohtimien 3a, 3b poistomäärää hiomatyökalun sisääntyöntösyvyydellä, jolloin säädetään päätekapasitanssia. Kun resonaat-5 toritaajuus ja sen viereisen resonaattorin kytkeytymisaste muuttuvat, jos päätekapasitanssi muuttuu, aikaansaadaan tietyt resonaattoriominaisuudet hiomatyökalun sisääntyöntösyvyyden säädöllä sisäreiän suhteen. Kuten kuviossa 18 on esitetty, on sisäjohtimen avoimeen osaan muodostettava pääty-kapasitanssi suuri, jolloin kytkeytymisaste resonaattoreiden välillä on suuri 10 niin, että kaista voidaan helposti tehdä laajemmaksi.

Kuvio 19 esittää toista ominaiskäyrän säätömenetelmää. Kuviossa 19 viite-merkillä B on osoitettu kohtia, joissa dielektristä ainetta yhdessä sisäjohtimen kanssa on poistettu lähellä syvennyksen muodostavaa osaa. Hiomatyökalun 15 11 hiomakivellä on kehähalkaisija suurempi kuin sisäjohdinreiän sisähalkaisi- ja, jolloin hiotaan dielektristä ainetta yhdessä sisäjohtimen kanssa. Tällöin hiomatyökalua työnnetään aksiaalisuunnassa syvennysosasta, hiomatyökalun ollessa asetettu sisäjohdinreiän keskiakselille, jolloin dielektristä ainetta yh-* dessä sisäjohtimen kanssa voidaan helposti hioa tietty määrä.

I.i 20 » ‘; | Seitsemäs suoritusesimerkki :, ; Kuvio 20 esittää dielektrisen resonaattorin leikkausta seitsemännen suori- tusesimerkin mukaisesti. Kuviossa 20 viitemerkit A, B esittävät sisäjohtimien 25 poistettuja kohtia. Osa sisäjohdinta on hiottu lähellä sisäjohdinreiän avautu-missivua kohdassa, joka on erillään avautumissivusta, jolloin sisäjohtimen avoin osa muodostuu kohtaan, joka on erillään avautumissivusta. Näin ollen sähkömagneettisen kentän vuodon aiheuttama ongelma on poistettu. Tällai- »1 sen avoimen osan muotoiluun ja säätöön käytetään hiomatyökalua, joka on ‘ 30 varustettu suhteellisen pienen halkaisijan omaavalla hiomakivellä, jolloin työ- » kalun sisään työntö ja hionta suoritetaan viistosti avoimesta osasta. Tällöin » »«1 »

IM

115337 21 yksi osa dielektristä ainetta voidaan myös hioa ja päätekapasitanssia voidaan säätää tämän hionnan syvyydellä.

Kahdeksas suoritusesimerkki 5

Dielektrisen resonaattorin rakennetta ja sen ominaiskäyrän säätömenetelmää kahdeksannen suoritusesimerkin mukaisesti selostetaan seuraavassa viittaamalla kuvioihin 21 ja 22.

10 Kuvio 21 esittää leikkausta dielektrisen resonaattorin sisäjohdinreiän kohdalta. Peruskonstruktio eroaa kuudennesta suoritusesimerkistä, vaikka se on melkein samanlainen verrattuna kuvioiden 15 ja 16 rakenteeseen, ja kuris-tusosa 13 muodostetaan sisäjohdinreiän yhteen avautumispäähän. Sisäjoh-timet 3a, 3b on muodostettu sisäjohdinreiän sisäpintaan ja ulkojohtimet 4a, 15 4b on muodostettu dielektrisen resonaattorin ulkopintaan, kuten on esitetty kuviossa 21. Johdinkalvo, joka jatkui yhtenäisenä sisäjohtimesta ulkojohti-meen, on muodostettu myös kuristuskohdan 13 sisäpintaan.

Kuvio 22 esittää esimerkkiä avoimen kohdan muodostamisesta ja säätömene-: . 20 telmästä. Kuviossa 22 viitemerkillä A on osoitettu sisäjohtimen ja dielektrisen aineen poistettuja kohtia. Osa sisäjohdinta on poistettu kuristuskohdan 13 sisäjohdinreiän puoleiselta sivulta, ja sisäjohtimen avoin osa on muodostettu kohtaan, joka on erillään avautumissivulta. Tästä syystä sähkömagneettisen kentän vuoto on rajoitettu. Sellaisen avoimen osan muodostamiseksi omi-25 naiskäyrän säätöä varten työnnetään Ryta-hiomakivi sisäjohdinreiän avautu-mispäästä, johon kuristuskohtaa ei ole muodostettu, jolloin hiontamäärää . säädetään sisääntyöntösyvyydellä. Päätekapasitanssin muuttumissuhde hio- makiven sisääntyöntösyvyyteen nähden on erilainen erilaisilla hiomakiven päätymuodoilla. Esimerkiksi kuvioissa 23 ja 24 esitettyjä muotoiltuja hiomaki-• . 30 viä voidaan käyttää, kun halutaan vaikuttaa ominaiskäyrän säädön tehokkuu- . . teen ja tarkkuuteen.

22 1 1 533 7

Yhdeksäs suoritusesimerkki

Seuraavassa selostetaan dielektrisen resonaattorin rakennetta ja säätömenetelmää yhdeksännen suoritusesimerkin mukaisesti viittaamalla kuvioihin 25 -5 27.

Kuvio 25 esittää yhtä peruslevyä dielektrisen resonaattorin muodostamiseksi. Kuviossa 25 viitenumero Ib tarkoittaa dielektristä peruslevyä. Puolipyöreät (leikkauksessa) kaksoisviivaurat ovat muodostetut dielektrisen peruslevyn Ib 10 yhdelle pääsivulle ja sisäjohtimet 2b, 3b on muodostettu niiden sisäpintaan. Kuristusosan yksinkertainen sivu on muodostettu uran yhteen osaan. Ulko-johdin 4b on muodostettu toiseen pääsivuun, joka on vastapäätä dielektrisen peruslevyn Ib sisäjohtimia, ja neljälle sivupinnalle. Dielektrinen resonaattori on pantu kokoon kahdesta samanlaisesta peruslevystä, jotka on kytketty vas-15 takkain.

Kuvio 26 esittää resonaattorin leikkauskuvaa. Kuviossa 26 viitenumero 15a, 15b osoittavat kuristusosaa yhdessä osassa sisäjohdinreikää. Dielektrisestä :: resonaattorista, jossa on tällainen kuristusosa sisäjohdinreiän yhdessä osas- : : 20 sa, on kuristusosan sisäpintaan muodostettu sisäjohdin poistettu käyttämällä hiomatyökalua tai vastaavaa, lähellä sisäjohdinreiän yhtä avautumissivua, kuten kuviossa 27 on esitetty, jolloin muodostuu avoin (johtimeton) osa sisä-johtimeen ja aikaansaadaan ominaiskäyrän säätö. Kuviossa 27 viitemerkki A osoittaa sisäjohtimen poistettuja osia. Sähkömagneettisen kentän vuoto on 25 rajoitettu muodostamalla sisäjohtimen avoin osa kohtaan, joka on erillään reikien avautumissivulta. Säätötoimenpide yksinkertaistuu ja säätötarkkuus . , paranee, kun hiomatyökalun hionta-alue on rajoittunut kuristuskohtaan.

Vaikka suoritusesimerkeissä kuudennesta yhdeksänteen on kaksi dielektristä peruslevyä asetettu päällekkäin, voidaan tällaista konstruktiota ja ominais-‘ 30 käyränsäätömenetelmää soveltaa samalla tavoin myös rakenteeltaan yhte näiseen dielektriseen resonaattoriin, jossa sisäjohdinreikä on tehty yhteen dielektriseen kappaleeseen, kuten suoritusesimerkeissä ensimmäisestä vii- 23 115337 denteen. Sellaista rakennetta ja ominaiskäyränsäätömenetelmää kuin suori-tusesimerkeissä ensimmäisestä viidenteen, joilla on kaksi dielektristä perus-levyä asetettuna päällekkäin, kuten suoritusesimerkeissä kuudennesta yhdeksänteen, voidaan soveltaa samalla tavoin myös dielektrisenä resonaatto-5 rina, johon on tehty sisäjohdinreiät.

Vaikka esitetyssä suoritusesimerkissä on kampajohdintyyppinen dielektrinen resonaattori, voidaan samalla tavoin soveltaa keksintöä interdigitaaliseen re-sonaattorityyppiin.

10

Kymmenes suoritusesimerkki

Kuvio 28 esittää suoritusesi merkkiä 10. Kourunmuotoiset syvennykset 28 on muodostettu yhdensuuntaisina dielektrisen kappaleen 22 päätysivulle 22a 15 reikien 23 molemmille puolille, dielektrisen kappaleen 22 sisäjohtimen 24 ollessa muodostettu reikien sisäpintaan. Ulkojohdin 25 on muodostettu dielektrisen kappaleen 22 koko ulkopinnan päälle, mukaan lukien syvennykset 28.

Näin ollen maaelektrodiksi tulevan ulkojohtimen 25 syvennysuran 28 pohja-. · osan ja sisäjohtimen 24 välinen välimatka tulee lyhyemmäksi, kuten kuviossa 20 28 (b) on näytetty, jolloin kelluva kapasitanssi Cs voidaan helposti saada ai kaan.

:. : Syvennys 28 voidaan tehdä dielektriseen aineeseen 22 työstämällä tai se voi daan muodostaa valun yhteydessä. Näin ollen kelluva kapasitanssi Cs voi-25 daan saada aikaan suhteellisen yksinkertaisella työstö- tai valumenetelmällä. Kelluvan kapasitanssin Cs (suuruuden) säätö voidaan helposti suorittaa syvennysten 28 koon ja syvyyden säädöllä tai poistamalla osa ulkojohdinta 25.

. · Kampajohdintyypissä suotimen kaistanleveys voidaan tehdä laajemmaksi jär- 30 jestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi Cs. Resonaattorin pituus tulee lyhyemmäksi ja koko voidaan tehdä pienemmäksi järjestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi Cs. Lisäksi kelluva kapasitanssi Cs saadaan aikaan 24 1τ S337 helposti ja kelluvan kapasitanssin Cs säätö voidaan helposti toteuttaa myöskin suotimessa, joka on rakenteeltaan interdigitaalista kytkentää varten.

Yhdestoista suoritusesimerkki 5

Kuvio 29 esittää suoritusesimerkkiä 11, joka eroaa edellisestä suoritusesimer-kistä siinä, että uramainen syvennys 28 on tehty dielektrisen kappaleen 22 yhdelle sivulle. Myös tässä suoritusesimerkissä voidaan helposti saada aikaan kelluva kapasitanssi Cs ja sen säätö voidaan helposti toteuttaa, kuten edelli-10 sissä suoritusesimerkeissä.

Kahdestoista suoritusesimerkki

Kuvio 30 esittää suoritusesimerkkiä 12. Tässä suoritusesimerkissä uramainen 15 syvennys 28 on tehty dielektrisen kappaleen 22 yhdelle sivupinnalle. Ulko-johdin 25 uran 28 pohjassa lähestyy sisäjohdinta 24 dielektrisen kappaleen 22 reiässä 23, jolloin helposti saadaan aikaan kelluva kapasitanssi Cs.

: · Maaelektrodiksi tulevan ulkojohtimen 25 ja sisäjohtimen 24 välistä välimatkaa 20 t, syvennyksen 28 leveyttä w, syvyyttä d jne. muutetaan kelluvan kapasitanssin Cs säätämiseksi.

Resonaattoreiden välistä kytkentää voidaan säätää säätämällä kelluvaa kapasitanssia Cs. Suotimen läpäisyvyöhykettä voidaan säätää ilman muutoksia.

25 Yllä kuvattu kelluva kapasitanssi Cs voidaan tehdä suuremmaksi syvennyksen 28 avulla.

Muoto voidaan standardisoida, metallimuottikustannukset ja käsittelykustan-nukset voidaan pienentää. Kuvion 30 suoritusesimerkissä syvennys 28 on 30 tehty dielektrisen kappaleen 22 yhdelle sivupinnalle, ja se voidaan tehdä dielektrisen kappaleen 22 molemmille sivupinnoille. Tässä tapauksessa kelluva kapasitanssi Cs voidaan tehdä suuremmaksi.

11 s*?*? 25 ' J ^ /

Kolmastoista suoritusesimerkki

Kuvio 31 esittää suoritusesimerkkiä 13. Pyöreän reiän muotoiset syvennykset 5 28 avautuvat samaan suuntaan lähellä reikiä 23. Syvennykset 28 on muodos tettu vastaavasti reikien 23 mukaisesti. Syvennysreikien lukumäärä voi olla yksi tai se voi vastata reikien 23 lukumäärää tai niitä voi olla enemmän. Syvennykset 28 voidaan tehdä vastaavasti reiän 23 molemmille puolille. Syvennyksiä 28 voi olla useita.

10

Neljästoista suoritusesimerkki

Kuvio 32 esittää suoritusesimerkkiä 14. Pyöreän reiän muotoiset syvennykset 28 on muodostettu dielektrisen kappaleen 22 sivupintaan. Syvennyksen 28 15 pohjaosassa ulkojohdin 25 on lähellä sisäjohdinta 24 yhdensuuntaisena sen kanssa. Myös tässä suoritusesimerkissä syvennykset 28 on muodostettu reikiä 23 vastaavasti. Reikien 23 lukumäärä voi olla yksi tai se voi olla kolme tai enemmän. Lisäksi syvennys 28 voi olla tehty dielektrisen kappaleen 22 mo-lemmille pinnoille.

20 :‘ Viidestoista suoritusesimerkki * * * ·' ; Kuvio 33 esittää suoritusesimerkkiä 15. Kavennetut tai kartiomaiset osat 29 on muodostettu dielektrisen kappaleen 22 avoimen sivun (reikien avautumis-25 sivun) 23 molempiin kulmiin. Kavennettu osa 29 on muodostettu siten, että reiässä 23 olevan sisäjohtimen 24 ja kavennusosassa 29 olevan, maaelektro-diksi tulevan ulkojohtimen 25 välinen välimatka pienenee ja kelluva kapasitanssi Cs voidaan helposti saada aikaan, kuten edellä kuvatussa suoritusesimerkissä.

Kelluvan kapasitanssin Cs suuruutta voidaan helposti säätää mainitun kaven-nusosan 29 kulmaa ja kokoa säätämällä. Kavennusosa 29 on muodostettu 30 26 115337 toisen sivun kulmaosaan niin, että kelluva kapasitanssi Cs voidaan saada aikaan.

Kuudestoista suoritusesimerkki 5

Kuvio 34 esittää suoritusesimerkkiä 16, jossa kavennusosa 29 on tehty di-elektrisen kappaleen 22 yhdelle sivulle. Myös tässä suoritusesimerkissä kelluva kapasitanssi Cs voidaan helposti saada aikaan kavennusosalla 29.

10 Seitsemästoista suoritusesimerkki

Kuvio 35 esittää suoritusesimerkkiä 17. Tässä suoritusesi merkissä kavennusosa 29 on muodostettu dielektrisen kappaleen 22 koko kulmaosan asemesta kulmaan tehtynä lovena. Kuviossa 35 kavennuksella 29 tehty syvennys 15 30 on tehty vain yhteen osaan. Syvennyksiä 30 voidaan tehdä useita yhdelle sivulle tai molemmille sivuille vastaavien reikien 23 mukaisesti. Syvennysten 30 lukumäärä ei ole rajoitettu.

•\ '· Kelluva kapasitanssi Cs voidaan helposti säätää syvennyksen 30 sijainnilla ja I · *! 20 koolla.

Kahdeksastoista suoritusesimerkki

Kuvio 36 esittää suoritusesimerkkiä 18, jossa pääasiassa L-muotoinen syven-25 nys 31 on tehty portaan muotoiseksi eikä viistetyksi, kuten edellisessä suori-tusesimerkissä, ja on muodostettu yhdelle sivulle dielektrisen kappaleen yläpinnan kulmaan. Myös tässä tapauksessa välimatka reiän 23 sisäpuolisen . · sisäjohdon 24 ja maaelektrodiksi tulevan, syvennyksessä 31 sijaitsevan ulko- johtimen 25 välillä tulee lyhyemmäksi, jolloin kelluva kapasitanssi Cs saadaan 30 helposti aikaan.

» 27 115337

Vaikka syvennysporras 31 on kuviossa 36 muodostettu jatkuvaksi, se voidaan muodostaa epäjatkuvaksi yhteen kohtaan tai välin päässä toisistaan oleviin kohtiin ja myös dielektrisen kappaleen molempien sivujen kulmiin. Kelluvan kapasitanssin suuruutta voidaan helposti säätää porrassyvennyksen 31 kokoa 5 tms. säätämällä.

Yhdeksästoista suoritusesimerkki

Kuviossa 37 esitetty suoritusesimerkki 19 esittää tapausta, jossa syvennyit) sporras 31 on tehty syvemmäksi verrattuna edellä kuvattuun suoritusesimerkki in 18. Dielektrisen resonaattorin integroidussa tyypissä kelluva kapasitanssi Cs saadaan aikaan sisäjohtimen 24 ja porrassyvennyksen 31 välille kampajohdinkytketyssä dielektrisessä suotimessa siten, että ulkojohdin 25 lähestyy sisäjohdinta 24 reiässä 23, jolloin kelluva kapasitanssi Cs kasvaa.

15

Porrassyvennyksen 31 etäisyys W ja syvyys X säädetään kytkentäasteen säätämiseksi. Kun dielektrisen kappaleen 22 koko reiän 23 aksiaalisuunnassa on L, O < X < L.

20 Dielektrisen resonaattorin kytkentäkertoimia voidaan muuttaa muuttamalla ‘ edellä mainittuja mittoja X, W, jolloin suotimen läpäisykaistaa voidaan säätää » muodosta riippumatta (metallimuotti).

Dielektrisen resonaattorin muoto voidaan standardisoida ja metalliosien kus-25 tannuksia ja käsittelykustannuksia voidaan pienentää.

Koska suuri kytkentäkerroin voidaan saavuttaa kaventamatta reikien 3 jako-väliä, ylipäästön napa tulee kauas päästökaistasta ja alipäästön vaimennus . · · paranee. Resonanssielektrodin pituus tulee lyhyemmäksi kelluvan kapasitans- I » * 30 sin Cs kasvaessa, jolloin suodatin voidaan tehdä kooltaan pienemmäksi. Li säksi saadaan aikaan suodatin, jonka ominaiskaista on laajempi.

» » l » 115337 28

Vaikka edellä on kuvattu kolmiasteista rakennetta, ei edellä kuvattujen suori-tusesimerkkien mukainen dielektrinen resonaattori ole rajoitettu asteiden lukumäärän suhteen. Keksintöä voidaan soveltaa yksi-, kolmi- tai useampias-teiseen dielektriseen resonaattoriin.

5

Keksintöä voidaan soveltaa dielektriseen resonaattoriin, jossa kaikki suotimet, kuten kaistanpäästösuodin, kaistanpoistosuodin, ylipäästösuodin, alipääs-tösuodin jne. ovat muodostetut.

10 Kuten edellä olevasta selostuksesta ilmenee, voidaan keksinnön mukainen dielektrinen resonaattori asentaa peruspiirilevylle käyttämättä erityisiä erillisiä signaalin tulo/lähtönapoja, koska signaalin tulo/lähtönavat on tehty osaksi ulkojohdinta. Koska johdinkalvo peittää sisäjohdinreikien avautumissivun, jolloin mitään avointa sivua ei ole, on sähkömagneettisen kentän vuoto vä-15 häisempää ja sähkömagneettisen kentän vuodon vaikutukset ovat vähäisempiä, kun dielektrinen resonaattori asennetaan peruspiirilevylle sellaisenaan.

Keksinnön mukaisessa dielektrisessä resonaattorissa dielektrinen resonaattori ilman kytkentäkertoimia on säädetty resonaattorin resonanssitaajuuden ja : ; 20 resonanssin välillä ilman pääIlystelisäystä jne., säädön tapahtuessa sisäjohti- men muodostamattoman osan suhteen.

• Keksinnön mukaisessa dielektrisessä resonaattorissa sisäjohtimen avoin osa muodostetaan kohtaan, joka on erillään sisäjohdinreikien avautumissivusta, 25 jolloin sähkömagneettisen kentän vuodon vaikutukset vähenevät. Tästä syystä ei synny kytkeytymisiä resonaattoreiden, muiden lähellä olevien kohteiden :' . · ja virtapiirin välisiä kytkeytymisiä, jolloin saadaan aikaan stabiilit resonaatto rin ominaisuudet.

30 Kuten keksinnön mukaisen dielektrisen resonaattorin säätömenetelmästä il-: menee, muodostetaan avoin osa sisäjohtimen yhteen osaan yksinomaan hiomatyökalun liikkeellä sisäreiän aksiaalisuunnassa, jolla rajoitetaan sisäjoh- 29 1 1 5337 don ja dielektrisen aineen poistokohdat, ja myös helposti säädetään pääte-kapasitanssi liikkeen määrän avulla. Lisäksi voidaan helposti saada aikaan dielektrinen resonaattori, jolla on tietty resonanssitaajuus ja kytkeytymisaste, ilman että vaaditaan suurempaa tarkkuutta hiomatyövaiheessa, koska pääte-5 kapasitanssi vähitellen pienenee huolimatta kokonaisuuden paljosta hionta-määrästä.

Dielektrisessä resonaattorissa resonanssin muodostamiseksi tietyllä taajuudella dielektrisen aineen reiän sisäpintaan muodostetulla sisäjohtimella ja 10 mainitun dielektrisen aineen ulkopintaan muodostetulla ulkojohtimella, on mainitun dielektrisen aineen pintaan tehty syvennys, jolloin syvennyksen pohjassa oleva ulkojohdin lähenee mainittua sisäjohdinta niin, että dielektrisen aineen reiän sisäpinnassa olevan sisäjohtimen ja maaelektrodiksi tulevan ulkojohtimen välinen välimatka tulee lyhyemmäksi, jolloin saadaan helposti 15 aikaan kelluva kapasitanssi vaikuttamalla dielektrisen aineen pintaan tehdyn syvennyksen pohjassa olevan ulkojohtimen ja sisäjohtimen väliseen lähestymiseen. Kelluva kapasitanssi voidaan säätää suhteellisen yksinkertaisella työstö- tai valumenetelmällä vaikuttamalla syvennyksen kokoon, syvyyteen jne. Kampajohdintyypissä suotimen kaistanleveys voidaan tehdä laajemmaksi 20 järjestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi. Resonaattorin pituus tulee ‘ lyhyemmäksi järjestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi, jolloin koko : · ’ · voidaan tehdä pienemmäksi.

Tässä keksinnössä dielektrisen aineen kulmaosaan voidaan tehdä kavennettu 25 osa ja kavennetun osan ulkojohdin lähestyy sisäjohdinta, tulee välimatka dielektrisen aineen sisäreiän sisäpinnassa olevan sisäjohtimen ja maaelektrodiksi tulevan ulkojohtimen välillä lyhyemmäksi, kuten patenttivaatimuksen 1 tapauksessa, jolloin saavutetaan helpommin kelluva kapasitanssi. Kelluva kapasitanssi voidaan säätää suhteellisen helpolla työstö- tai valumenetelmäl-30 lä, jolla vaikutetaan kulmaosan kavennetun osan kokoon, kaltevuuteen jne. Kampajohdintyypissä suotimen kaistanleveys voidaan tehdä suuremmaksi järjestämällä esimerkiksi suurempi kelluva kapasitanssi. Resonaattorin pituus 115337 30 tulee lyhyemmäksi järjestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi, jolloin koko voidaan tehdä pienemmäksi.

Keksinnössä voidaan tehdä pääasiassa L-muotoinen syvennysporras dielektri-5 sen kappaleen kulmaan, jolloin syvennysportaassa oleva ulkojohdin lähenee sisäjohdinta niin, että välimatka dielektrisen aineen sisäreiän sisäpinnalla olevan sisäjohtimen ja maaelektrodiksi tulevan ulkojohtimen välillä lyhenee, jolloin helposti saadaan aikaan kelluva kapasitanssi. Kelluvaa kapasitanssia voidaan säätää suhteellisen yksinkertaisella työstö- tai valumenetelmällä vaikut-10 tamalla kulmasyvennyksen kokoon, syvyyteen jne. Kampajohdintyypissä suotimen kaistanleveyttä voidaan laajentaa jäljestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi. Resonaattorin pituus tulee lyhyemmäksi järjestämällä esim. suurempi kelluva kapasitanssi, jolloin koko voidaan tehdä pienemmäksi.

15 Vaikka keksintöä on selostettu esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, on otettava huomioon, että erilaiset muutokset ja muunnosmuodot ovat ammattimiehelle ilmeisiä. Siitä syystä, jos sellaiset muutokset ja muunnosmuodot eivät poikkea keksinnön puitteista, niiden tulisi katsoa kuuluvan keksintöön.

Claims (13)

115337

1. Dielektrinen resonaattori, johon kuuluu: dielektrinen runko (1, 21), jossa on ainakin yksi läpireikä (5, 6); 5 sisäpuolinen johdin (2, 3, 24, 23) muodostettuna ainakin mainittuun yhteen läpireikään (5, 6); tunnettu siitä, että ainakin yhdessä läpireiässä (5, 6) on ainakin kaksi johteella pinnoitettua osaa ja niitä erottaa johtimeton alue (A; B; 15).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dielektrinen resonaattori, tunnettu siitä, että läpireiän (5, 6) kahden johdinosan välinen johtimeton osa (A; B; 15) toimii johdinosien välisen kapasitanssin ja/tai päätekapasitanssin (Cs, Ce) asetuselimenä ja samalla mainittu johtimeton osa (A; B; 15) määrää resonaattorin johtimen pituuden. 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen dielektrinen resonaattori, tunnettu siitä, että joukosta läpireikiä (5,6) ainakin yhden reiän (5, 6) läpimitta ei ole vakio reiän matkalla. * · * » » * · .* ' 20

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen dielektrinen resonaattori, lvi johon kuuluu dielektrisen aineen sisään tehdyt sisäjohdinreiät (5, 6), joiden • » » | .· . sisäpinnalla on sisäjohdin (2,3, 24, 23), ja ulkojohdin (4, 25) muodostettuna ;* ; dielektrisen aineen ulkopinnalle, tunnettu siitä, että lähelle sisäjohdinreiklä : (5, 6) ainakin yhdelle sisäjohdinreikien (5, 6) avautumissivulle on muodostet- 25 tu syvennyksiä ja sisäjohdin (2, 3, 24, 23) on poistettu syvennysten läheisyy- , dessä.

> · * 5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen dielektrinen resonaattori, tunnettu siitä, että osa sisäjohdinta (2, 3, 24, 23) on poistettu lähellä sisä-: 30 johdinreikien (5,6) avautumissivua kohdassa, joka on erillään mainitusta : avautumissivusta. 115337

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen dielektrinen resonaattori, tunnettu siitä, että sisäjohdinreikien (5, 6) ainakin yhteen avoimeen osaan on muodostettu kuristuskohta (14,15), sisäjohtimen (2, 3, 24, 23) ollessa poistettu lähellä kuristuskohtaa (14,15) sisäjohdinreikien (5, 6) puolelta. 5

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen dielektrinen resonaattori, tunnettu siitä, että sisäjohdinreikien (5, 6) yhden avautumissivun läheisyyteen on muodostettu kuristuskohta (14,15), joka on erillään mainitusta avautumissivusta, ja sisäjohdin (2, 3, 24, 23) on poistettu mainitusta kuris- 10 tuskohdasta (14,15).

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen dielektrinen resonaattori resonanssin aikaansaamiseksi tietyllä taajuudella, resonaattoriin kuuluessa dielektrisen aineen reiän (5, 6) sisäpintaan muodostettu sisäjohdin (2, 3, 24, 15 23) ja dielektrisen aineen ulkopinnalle muodostettu ulkojohdin (4, 25), tun nettu siitä, että dielektrisen aineen pintaan on muodostettu syvennys siten, että syvennyksen pohjalla oleva ulkojohdin (4, 25) saatetaan lähestymään sisäjohdinta. * ·

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen dielektrinen resonaattori, tunnettu siitä, : ! että dielektrisen aineen kulmaan on muodostettu kavennus siten, että kaven- » · .· ·[ nuskohdassa oleva ulkojohdin (4, 25) saatetaan lähestymään sisäjohdinta (2, i · 3,24,23). • · • · • *

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen dielektrinen resonaattori, tunnettu sii- .. :· tä, että dielektrisen aineen kulmaan on tehty (poikkileikkauksessaan) olen- naisesti L-muotoinen syvennysporras, jolloin syvennysportaassa oleva ulkojohdin (4, 25) saatetaan lähestymään sisäjohdinta (2, 3, 24, 23).

11. Menetelmä dielektrisen resonaattorin säätämiseksi, johon resonaattoriin ! kuuluu: 115337 dielektrinen runko (1, 21), jossa on ainakin yksi läpireikä (5, 6); sisäpuolinen johdin (2, 3, 24, 23) muodostettuna ainakin mainittuun yhteen läpireikään (5, 6); tunnettu siitä, että yhden läpireiän (5, 6) sisäjohdin poistetaan läheltä sy-5 vennystä ja sisäjohtimen (2, 3, 24, 23) päätekapasitanssi säädetään muodostamalla syvennys etukäteen lähelle sisäjohdinreikää ainakin yhdelle sisäjoh-dinreikien (5, 6) avautumissivulle.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen dielektrisen resonaattorin ominaiskäy-10 rän säätömenetelmä, jossa muodostetaan dielektriseen aineeseen sisäjohdin- reiät (5, 6), joiden sisäpinnalla on sisäjohdin (2, 3, 24, 23), ja dielektrisen aineen ulkopinnalle muodostetaan ulkojohdin (4, 25), tunnettu siitä, että muodostetaan sisäjohdinreikien yhdelle avautumissivulle etukäteen kuristus-kohta (14,15), poistetaan kuristuskohtaan (14,15) muodostettu sisäjohdin 15 (2, 3, 24, 23) ja säädetään sisäjohtimen (2, 3, 24, 23) päätekapasitanssi (Cs).

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen dielektrisen resonaattorin omi-naiskäyrän säätömenetelmä, jossa muodostetaan dielektriseen aineeseen 20 sisäjohdinreiät (5, 6), joiden sisäpinnalla on sisäjohdin (2, 3, 24, 23), ja di- « ! elektrisen aineen ulkopinnalle muodostetaan ulkojohdin (4, 25), tunnettu ·! siitä, että muodostetaan etukäteen kuristuskohta (14,15) lähelle sisäjohdin- ·. reikien (5, 6) avautumissivua kohtaan, joka on erillään tai erotettu mainitusta *: avautumissivusta, poistetaan kuristuskohtaan (14,15) muodostettu sisäjoh- 25 din (2, 3, 24, 23) ja säädetään sisäjohtimen (2, 3, 24, 23) päätekapasitanssi . (Cs). 34 1 1 5337